FI66936C

FI66936C - Med elastomermaterial beklaedda valsar och foerfarande foer frmstaellning av dessa

Info

Publication number: FI66936C
Application number: FI802390A
Authority: FI
Inventors: Atsuo Watanabe
Original assignee: Yamauchi Rubber Ind Co Ltd
Priority date: 1979-08-10
Filing date: 1980-07-30
Publication date: 1984-12-10
Also published as: NO152026B; CA1157757A; DE3029288C2; FR2462997B1; FI66936B; IT1130501B; JPS5936133B2; NO152026C; AU6109480A; DE3029288A1; IT8068279A0; US4368568A; JPS5628312A; FI802390A; AU518775B2; GB2057092A; FR2462997A1; SE8005593L; NO802380L; GB2057092B

Description

- —"’M r i KUULUTUSjULKAISU , ^ n 7

Vtty W ^UTLAeCNINesSKRIFT 6 6 936 C (45) 10 12 lOii ^ ~ ^ (51) KvJlu/tac.Ct.3 D 21 G 1/02 SUOMI-FINLAND <*) 802390 (22) Hitmitata»-Αι»ίΐΜΐ»|ΐ<·| 30.07.80 <FI) (23) AltaylM-CIW||iita^ 30.07.80 (41) TataKHUMim — BHvKoitamRs 11.02.81

Pfnt- och ftagblftyxl—i 31.08.81* (32)(33)(31) ryjfdatqr«aMMnw-β^Μ prtariut 10.08.79 Japani-Japan(JP) 102607/79 (71) Yamauchi Rubber Industry Co., Ltd., 7, 2-chome, Shodai-tajikä, Hirakata, Osaka, Japani-Japan(JP) (72) Atsuo Watanabe, Kyoto, Japani-Japan(JP) (7^0 Berggren Oy Ab (5^) Elastomeeriaineella päällystetyt telat ja menetelmä niiden valmistamiseksi - Med elastomermaterial beklädda valsar och förfarande för framställning av dessa Tämä keksintö koskee elastomeeriaineella päällystettyjä teloja eli valsseja käytettäväksi teollisuuden eri aloilla kuten paperinvalmistuksessa, raudanvalmistuksessa ja tekstiilien-valmistuksessa. Erikoisesti keksintö koskee elastomeeriaineella päällystettyjä valsseja, jotka soveltuvat käyttöön suuren kuormituksen alaisina suurella kiertonopeudella ja jotka käsittävät metallisen valssinsydämen, ainakin yhden lämpökovet-tuvalla hartsilla ja hienojakoisella jauheella kyllästettyä ei-kudottua kangasta olevan ja valssinsydäntä ympäröivän vah-vistuskerroksen sekä elastomeeriaineesta kuten polyuretaani-kumista tehdyn, vahvistuskerrosta ympäröivän kerroksen. Keksintö koskee myös menetelmää tällaisten valssien valmistamiseksi.

Tunnetaan valssi, joka käsittää valssinsydämen, kuituisista langoista tehdyn vahvistuskerroksen, jotka langat on kyllästetty lämpökovettuvalla hartsilla, esim. epoksi- tai tyydyttämättömällä polyesterihartsilla, ja kääritty valssinsydämen ympäri, sekä vahvistuskerroksen ympärille valamalla muodostetun polyuretaanikumikerroksen, kuten esim. on selostettu japanilaisessa patenttijulkaisussa 19814/1973. Vahvistuskerros sisältää kuitenkin suhteellisen pienen määrän lämpökovettu-vaa hartsia, nimittäin vain noin puolet kuituisten lankojen 2 66936 painosta. Vahvistuskerroksella on sen vuoksi pieni puris-tuslujuus, mistä johtuu polyuretaanikerroksen pinnan huono kestävyys. Kuituiset langat ulottuvat valssinsydämen kehän suuntaisina kehän ympäri tai muodostavat tietyn kulman sen kanssa. Valssin pyöriessä suurella nopeudella suuren kuormituksen alaisena valssikerros pyrkii halkeilemaan pitkin kuituisia lankoja, ja halkeamat kasvavat helposti aiheuttaen vahvistuskerroksen hajoamisen.

Erikoisesti jos tällainen vahvistuskerroksen murtuminen tapahtuu sen ja kumikerroksen rajan lähellä, ei kumikerros voi pysyä tiukasti kiinni, vaan irtaantuu usein valssinsydämestä. Niinpä tällaisen tunnetun valssin kestoikä ei ole läheskään tyydyttävä. Esimerkiksi kun edellä selostettua tyyppiä olevalla vahvistuskerroksella varustettua valssia pyöritettiin 2 nopeudella 200 rpm kuormituksen 200 kg/cm alaisena, vahvistuskerroksen pinnassa esiintyi murtumia 20-30 tunnin jälkeen aiheuttaen kumikerroksen irtoamisen.

On myös ehdotettu hartsilla kyllästetyn kuitukankaan käyttöä yllämainittujen hartsilla kyllästettyjen kuituisten lankojen sijasta tai niiden lisäksi (US-patentit 3 490 119, 3 520 747 ja 3 646 651 sekä japanilainen patentti 39869/1972). Myöskin nämä valssit ovat epätyydyttäviä kestävyyden ja muiden ominaisuuksien suhteen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sellainen elas-tomeerlaineella päällystetty valssi, jossa on valssinsydämen pinnassa sijaitseva parannettu hartsilla kyllästetty kuituinen vahvistuskerros, minkä avulla yllämainituissa tunnetuissa valsseissa esiintyviä haittoja vähennetään tai ne eliminoidaan sekä saavutetaan parannettu kestoikä.

Keksinnön mukainen valssi käsittää karheapintaisen metallisen valssinsydämen, elastomeeriainekerroksen ja lämpöko-vettuvalla hartsilla kyllästetyn kuituisen vahvistuskerroksen, joka on sijoitettu valssinsydämen ja elastomeeriainekerroksen väliin ja joka käsittää ainakin yhden ei-kudottua kangasta olevan kerroksen, joka on kyllästetty lämpökovettuvan hartsin ja hienojakoisen epä- orgaanisen jauheen seoksella sekä liitetty tiiviisti allaolevaan elastomeeriainekerrokseen.

3 66936

Kuituinen vahvistuskerros käsittää sopiviinmin sisemmän ensimmäisen vahvistuskerroksen, joka on kosketuksissa valssinsydämen ulkopinnan kanssa liitettynä tiiviisti siihen, ja ulomman toisen vahvistuskerroksen, jonka ulkopinta on tiiviisti liitetty elastomeeriainekerrokseen. Ensimmäinen vahvistuskerros sisältää ainakin yhden kerroksen, joka koostuu epäorgaanisista kuiduista tehdystä kankaasta, joka on kyllästetty lämpökovettuvalla hartsilla tai sen seoksella epäorgaanisen jauheen kanssa, kun taas toisen vahvistukerroksen muodostaa ei-kudottu kangas, joka on homogeenisesti kyllästetty lämpökovet-tuvan hartsin ja hienojakoisen epäorgaanisen jauheen seoksella.

Keksinnön toisen kohdan mukaan ensimmäinen vahvistus-kerros käsittää sopivimmin epäorgaanisista kuiduista tehdyn kankaan muodostaman sisemmän kerroksen, joka on kosketuksissa valssinsydämen ulkopinnan kanssa tiiviisti liitettynä siihen, ja ulomman kerroksen, jonka muodostavat sisemmän kerroksen ympäri tiukasti käärityt epäorgaanisista kuiduista tehdyt roovit (rovings). Molemmat kerrokset on kyllästetty lämpökovettuvalla hartsilla tai sen seoksella hienojakoisen epäorgaanisen jauheen kanssa.

Elastomeeriainekerros on valettu vahvistuskerroksen ympärille.

Vahvistuskerroksen sisältämällä hienojakoisella epäorgaanisella jauheella, kuten esim. lasihelmillä, on huomattava vaikutus keksinnön mukaisen elastomeeriaineella päällystetyn valssin ominaisuuksien parantamiseen, erikoisesti sen puristus- ja murtolujuuteen, mikä aikaansaa 4 66936 merkittävän parannuksen sen kestoikään, kuten myöhemmin yksityiskohtaisesti selostetaan. Ei-kudotulla kankaalla on tärkeä tehtävä pitäessään epäorgaanisen jauheen tasaisesti jakaantuneena kautta koko kerroksen.

Keksinnön mukaisen elastomeeriaineella päällystetyn valssin vahvistuskerroksella säilyy hyvin suuri kovuusaste, eikä se sisällä lainkaan tiettyyn suuntaan ulottuvia kuituja. Tuskin esiintyy mitään haitallista halkeamaa, vaikka valssia pyöritetään suurella nopeudella voimakkaan kuormituksen alaisena. Vaikka joitakin pieniä halkeamia muodostuisikin, ne eivät suurene mainittavasti eivätkä leviä laajalle pinnalle. Niinpä keksinnön mukaisessa valssissa voi säilyä pitkän ajan luja liitos vahvis-tuskerroksen ja elastomeeriainekerroksen välillä, ja siten varmistetaan huomattavasti parannettu kestoikä verrattuna kaikkiin aikaisemmin tunnettuihin valsseihin.

Keksintö on erikoisen edullinen sovellettaessa sitä keskikokoiseen tai suurikokoiseen valssiin, jonka valssin-sydämen läpimitta on vähintään 25 cm ja pituus vähintään 2 m. Toisin sanoen keksintö erittäin tehokkaasti tekee mahdolliseksi keski- tai suurikokoisen valssin käytön suurella kiertonopeudella ja voimakkaan kuormituksen alaisena, erikoisesti valssin käytön paperinvalmistuksessa.

Edelleen keksinnön erään kohdan mukaan aikaansaadaan menetelmä, joka helpottaa edellä selostettujen elastomeeriaineella päällystettyjen valssien valmistusta. Tämän keksinnön mukaisen menetelmän mukaan ei-kudottua kangasta lämpökovettuvalla hartsilla kyllästetyn nauhan muodossa kääritään tiukasti jännityksen alaisena valssin-sydämen koko ulkopinnan ympäri, samalla kun valssinsydän-tä kierretään akselinsa ympäri. Kun lämpökovettuva hartsi ja hienojakoinen epäorgaaninen jauhe ovat kovettuneet muodostaen vahvistuskerroksen, 5 66936 valetaan elastomeeriainekerros vahvistuskerroksen ympärille tavanmukaisesti.

Jos vahvistuskerros käsittää sellaisen ensimmäisen vahvistuskerroksen, jonka muodostaa lämpökövettuvalla hartsilla kyllästetty epäorgaanisista kuiduista tehty kangas ja lämpökovettuvalla hartsilla kyllästetyt epäorgaanisista kuiduista tehdyt roovit, niin kangas kääritään jännityksen alaisena valssinsydämen ympäri ja roovit kääritään tiukasti kankaan ympärille, samalla kun vals-sinsydäntä kierretään, ennen kuin toisen vahvistuskerroksen muodostava ei-kudottu kangas kääritään. Ennen lämpökovettuvan hartsin kovettumista ensimmäisessä kerroksessa ei-kudottu kangas kääritään roovien ympärille.

Keksinnön edellä mainitut sekä muut tarkoitukset ja edut ilmenevät seuraavasta keksinnön edullisten sovellutus-muotojen yksityiskohtaisesta selityksestä oheisten piirustusten yhteydessä.

Piirustusten kuvio 1 on perspektiivikuva keksinnön mukaisen elastomeeriaineella päällystetyn valssin osasta, kuvio 2 on leikkaus suurennetussa mittakaavassa kuvion 1 mukaisen valssin osasta, kuvio 3 esittää prosessia, jolla vahvistuskerros muodostetaan valssinsydämen ympärille kuvion 1 mukaisen valssin valmistamiseksi, kuvio 4 esittää prosessia, jolla epäorgaanisista kuiduista tehty kangas nauhan muodossa kääritään valssinsydämen ympärille kuvion 1 mukaisen valssin valmistamiseksi, ja kuvio 5 on pitkittäisleikkaus esittäen prosessia, jolla polyuretaanikumikerros valetaan keksinnön mukaista poly-uretaanikumilla päällystettyä valssia valmistettaessa.

Kuvioissa 1 ja 2 keksinnön mukainen elastomeeriaineella päällystetty valssi käsittää valssinsydämen 1, joka on valmistettu metallista kuten raudasta, kuparista, alu- 6 66936 miinista tai ruostumattomasta teräksestä ja jolla on karhennettu ulkokehäpinta. Ulkopinnan karhennus aikaansaadaan parhaiten muodostamalla suuri määrä olennaisesti yhdensuuntaisia uria valssinsydämen 1 kehän ympäri. Mitä muita tapoja tahansa voidaan kuitenkin käyttää ulkopinnan karhentamiseen, mikäli ne varmistavat vahvistus-kerroksen lujan kiinnittymisen valssinsydämen 1 koko ulkopintaan.

Vahvistuskerros 2 on kyllästetty lämpökovettuvalla hartsilla, ja se on muodostettu valssinsydämen 1 ulkopinnan ympärille. Vahvistuskerros 2 käsittää ensimmäisen kerroksen 2a ja toisen kerroksen 2b. Ensimmäisen vahvistus-kerroksen 2a muodostaa epäorgaanisista kuiduista tehty kangas, joka on kyllästetty lämpökovettuvalla hartsilla, kuten esim. epoksi- tai kyllästymättömällä polyesteri-hartsilla tai muilla nestemäisillä hartseilla, jotka voidaan kovettaa lämmittämällä tai kovettua huoneenlämpötilassa, kerroksen paksuuden ollessa noin 0,5-3,0 mm, sopivimmin noin 1,0-2,0 mm. Ensimmäinen vahvistuskerros 2a on erikoisesti sovitettu estämään halkeamien syntymisen vahvistuskerroksessa 2 valssinsydämen 1 ja vahvis-tuskerroksen 2 raja-alueella. Tässä yhteydessä pitää ensimmäisen kerroksen 2a muodostavan kankaan olla valmistettu kovista ja hyvin kimmoisista kuiduista kuten lasi-, hiili-, metalli- ja asbestikuiduista. Ei ole edullista käyttää orgaanisia kuituja. Kerroksen pitää olla huopa-maista. Roovien tai lankojen käyttö ei ole edullista, koska ne muodostavat tiettyyn suuntaan ulottuvien kuitujen massan, mikä helposti aikaansaa vahvistuskerroksen halkeilemisen. On kuitenkin suotavaa kääriä rooveja tai lankoja huopakerroksen ympäri ensimmäistä vahvistus-kerrosta muodostettaessa, koska ne parantavat kerroksen puristuslujuutta ja lisäävät sen kestävyyttä.

7 66936

Hartsina, jolla ensimmäinen vahvistuskerros kyllästetään, on edullisinta käyttää sellaista lämpökovettu-vaa hartsia, joka kovettuu kohotetussa lämpötilassa, sekä valssin valmistuksen että käytön kannalta katsoen.

Erikoisen edullinen on epoksihartsi, joka voidaan kovettaa esim. lämpötilassa 80-100°C. Sopivimpia epoksi-hartsin kovettimia ovat aromaattiset polyamiinit.

Toinen vahvistuskerros 2b on valmistettu ei-kudotusta kankaasta, joka on kyllästetty samanlaisen lämpökovet-tuvan hartsin kuin edellä ja hienojakoisen epäorgaanisen jauheen seoksella, kerroksen paksuuden ollessa noin 3-15 mm, sopivimmin noin 5-10 mm. Tasaisesti jakaantuneen epäorgaanisen jauheen läsnäolo toisessa vahvistus-kerroksessa 2b aikaansaa kerrokselle hyvin suuren kovuus-asteen, niin että kerrokseen voi jäädä vain pieni jännitys ja sen pinta ei halkeile, vaikka se toistuvasti saatetaankin voimakkaan kuormituksen alaiseksi. Niinpä voidaan saavuttaa huomattavasti parannettu sidonta vah-vistuskerroksen ja sen ympärille valetun elastomeeriai-nekerroksen välille ja siten monta kertaa suurempi ir-toamislujuus kuin mikä on elastomeeriainekerroksella missä tahansa tunnetussa valssissa. Toinen vahvistus-kerros 2b aikaansaa siten erittäin edullisesti keksinnön mukaiselle valssille monta kertaa pitemmän kestoiän kuin on millään tunnetulla valssilla.

Esimerkkejä epäorgaanisista jauheista, joita erikoisesti voidaan käyttää toisen vahvistuskerroksen 2b valmistukseen, ovat mm. lasihelmet, savijauhe ja piidioksidi-jauhe sekä niiden seokset. Lasihelmien käyttö on erikoisen edullista. Epäorgaanisen jauheen osasten keskimääräinen läpimitta on sopivasti välillä 10-200 ^um, sopivimmin välillä 20-100 ^um. Suuremmat läpimitat m vaikeuttavat jauheen tasaista jakaantumista ei-kudottuun kankaaseen, ja kerrokseen 2b pyrkii muodostumaan kovuuden 66936 δ epätasaisuutta, kun taas pienemmän osasläpimitan omaavaa jauhetta on vaikea saada ja lisäksi se on kallista. On edullista käyttää sellaista epäorgaanista jauhetta, jonka osaset ovat niin lähellä kuin mahdollista pallomaista muotoa jauheen jakaantumisen ei-kudottuun kankaaseen sekä valmistetun vahvistus-kerroksen kovuuden ja puristuslujuuden parantamiseksi.

On edullista käyttää samaa lämpökovettuvaa hartsia toisessa vahvistuskerroksessa kuin ensimmäisessä kerroksessa.

Toinen vahvistuskerros 2b sisältää 1,2-5,0, sopivimmin noin 2,5 tilavuusosaa epäorgaanista jauhetta ei-kudotun kankaan yhtä tilavuusosaa kohti. Tällaisen halutun suhteellisen määrän epäorgaanista jauhetta sisältävä kangas voidaan aikaansaada esimerkiksi upottamalla kangas sopivasti säädettyyn hartsin ja epäorgaanisen jauheen seokseen ja sen jälkeen viemällä se kahden sopivalla etäisyydellä toisistaan olevan puserrustelan välitse. Sopiva telojen väli on esimerkiksi 1,5 + 0,1 mm puserrettaessa tikkaamalla tehtyä ei-kudottua kan-gasta, jonka pintayksikköpaino on 120 g/m .

Epäorgaanisella jauheella pitäisi seoksessa olla suhteellinen paino, joka on 0,5-2,0 kertaa niin suuri kuin hartsi paino, ja sopivimmin sama kuin hartsin paino tietyn pienen toleranssialueen ollessa mahdollinen lasihel-miä käytettäessä. Pienempi jauhemäärä voi olla riittämätön aikaansaamaan vahvistuskerrokselle tyydyttävän kovuusasteen, joka on 90+3 Shore D-kovuusmittarilla mitattuna, kun taas jauheen liikamäärä lisää jauheen hartsin kanssa muodostaman seosliuoksen viskositeettia siinä määrin, että on vaikeaa kyllästää ei-kudottu kangas liuoksella. 1 • · \ 66 936 9

Paitsi yllämainittua tikkaamalla tehtyä ei-kudottua kangasta voidaan käyttää tällaista kangasta, joka on tehty neulameistolla (needle punching), tai tikkaamalla tai neulameistolla tehtyä kangasta, jota on käsitelty sideaineella nukanmuodostuksen estämiseksi. Kangas voi koostua joko orgaanisista tai epäorgaanisista kuiduista. Erityisesti on mahdollista käyttää esimerkiksi polyesteri- tai nailonkuituja. Ei-kudotulla kankaalla pitää olla riittävä vetolujuus kestääkseen jännitystä, jonka alaiseksi se joutuu käärittäessä sitä ensimmäisen vahvistufekerroksen 2a ympärille, ja lisäksi sen pitää olla nopeasti ja tasaisesti kyllästettävissä hartsin ja epäorgaanisen jauheen seoksella. Ottaen huomioon nämä vaatimukset on tarpeen käyttää sellaista ei-kudot- tua kangasta, jonka paksuus on noin 0,5-2,0 mm ja pinta- 2 yksikköpaino noin 50-200 g/m .

Elastomeeriainekerros 3, joka valetaan vahvistuskerrok-sen 2 ympärille, on tavallisesti liitetty tähän kuvioista puuttuvalla sideainekerroksella. Esimerkkejä sopivista elastomeeriaineista ovat mm. polyuretaanikumi, silikonikumi, polykloropreenikumi, kloorisulfonoitu polyeteeni, butyylikumi, akryylinitriilibutadieenikumi, styreenibutadieenikumi, eteeni-propeeni-syklopentadieeni-kopolymeeri sekä luonnonkumi. Esim. polyuretaanikumia käytettäessä on kerroksen 3 paksuus tavallisesti noin 10-20 mm.

Kuvioista puuttuvana sideainekerroksena on edullista käyttää sideainetta, jolla on yhteinen komponentti kerroksen 3 muodostavan elastomeeriaineen kanssa. Esimerkiksi isosyanaattisideaine on sopivin käytettäessä polyuretaanikumia kerroksessa 3.

Vaikka ylläolevassa selostuksessa on mainittu, että ensimmäinen vahvistuskerros 2a on kyllästetty ainoastaan r.V1 10 66936 lämpökovettuvalla tai muuten kovettuvalla hartsilla, on yhtä hyvin keksinnön mukaisesti mahdollista, että ensimmäinen vahvistuskerros 2a on kyllästetty lämpö-kovettuvan hartsin ja epäorgaanisen jauheen seoksella samoin kuin toinen vahvistuskerros 2b.

Kuvioissa 3-5 on esitetty keksinnön mukaisen valssin valmistusmenetelmän vaiheet. Metallista valssinsydäntä 1 pyöritetään kuviossa 3 nuolen osoittamaan suuntaan vahvistuskerrosta 2 muodostettaessa. Kuitumainen aine, josta vahvistuskerros 2 muodostetaan, johdetaan hartsi-altaaseen 4, kyllästetään siinä hartsiliuoksella tai hartsin ja epäorgaanisen jauheen seoksella ja kääritään jatkuvana valssinsydämen 1 ympärille edellä selostetun menettelyn mukaisesti, jolloin vahvistuskerros 2 muodostuu valssinsydämen 1 ympärille.

Kuviossa 3 esitetään menetelmä, jossa epäorgaanisista kuiduista koostuva huopa 2a' nauhan muodossa johdetaan ohjausrullan 5 yli hartsiliuokseen 7 altaassa 4 olevan upotusrullan 6 alitse, ja kun huopanauha 2a' on kyllästetty hartsiliuoksella, se viedään kahden puserrusrullan 8 ja 9 välitse ennaltamäärätyn määrän mahdollisesti ylittävän hartsiliuoksen poistamiseksi, sekä kääritään spi-raalimaisesti valssinsydämen 1 ulkopinnan ympäri, jolloin ensimmäinen vahvistuskerros 2a muodostuu. Jos halutaan edelleen parantaa vahvistuskerroksen puristus-lujuutta, on mahdollista kääriä epäorgaanisten kuitujen rooveja (ei esitetty kuvioissa) epäorgaanisista kuiduista koostuvan huovan ympäri menetellen samoin kuin edellä.

Samaa menettelytapaa voidaan käyttää myös toisen vahvistuskerroksen 2b muodostamiseen, paitsi että nauhan muodossa oleva ei-kudottu kangas kyllästetään lämpökovettu-van hartsin ja epäorgaanisen jauheen seoksella altaassa 4.

11 66936

Sekä huovan että ei-kudotun kankaan nauhat kääritään valssinsydämen ympäri tavallisesti sellaisella tavalla, että kummankin nauhan pitkittäinen reuna tulee jatkuvasti asettumaan limittäin edellisen kierteen päälle ja että nauhan kierteet ovat olennaisesti yhdensuuntaiset sekä sijaitsevat olennaisesti kohtisuorassa valssinsydämen pituusakselia vastaan. Tietty jännitys-voima kohdistetaan kumpaankin nauhaan sitä valssinsydämen ympäri käärittäessä. Jännitysvoima valitaan sopivasti siten, että kuituinen aine voi sisältää ennalta-määrätyn määrän hartsia tai sen seosta epäorgaanisen jauheen kanssa ja tulee käärityksi niin tiukasti kuin mahdollista valssinsydämen ympärille. Jos nauhan leveys on esim. 60 mm, on sopiva jännitys 5-10 kg.

Keskeneräinen valssivalmiste, johon vahvistuskerros 2 on muodostettu edellä selostettuun tapaan, kuumennetaan tai sen annetaan seistä huoneen lämpötilassa, jotta sen sisältämä hartsi voi kovettua. Sen jälkeen vahvistus-kerroksen pinta sopivimmin tasoitetaan leikkaamalla tai hiomalla, ja pinta päällystetään tarvittaessa sideaineella.

Elastomeeriainekerros valetaan sen jälkeen vahvistusker-roksen 2 ympärille. Esimerkiksi polyuretaanikumia käytettäessä kerroksen 3 muodostamiseen keskeneräinen valssivalmiste asetetaan sylinterimäisen muotin 10 ontelon keskelle, kuten kuviosta 5 näkyy, ja polyuretaanikumi valetaan muotin 10 ja vahvistuskerroksen 2 väliseen tilaan. Kun kumi on kovettunut, valssivalmiste poistetaan muotista 10.

Lopuksi elastomeeriainekerroksen 3 pinta hiotaan sileäksi valssilta vaadittavan läpimitan aikaansaamiseksi, ja elastomeeriaineella päällystetty valssi on valmis.

V·. ' 12 66936

Elastomeeriainekerros voidaan myös muodostaa asettamalla vulkanoimatonta kumia oleva levy vahvistuskerrok-sen ympärille sideainetta käyttäen ja vulkanoimalla kumi sen jälkeen.

Keksinnön mukaista menetelmää selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin useitten sovellutusesimerkkien avulla.

Esimerkki 1

Polyuretaanikumilla päällystetty valssi valmistettiin seuraavista materiaaleista menetellen seuraavasti:

Valssinsydän: 5500 mm pitkä valurautasylinteri, jonka läpimitta oli 906 mm ja jonka pintaan oli tehty suuri määrä uria noin 3 mm:n välein.

Epäorgaanisista kuiduista koostuva huopa: Lasikuituhuo- panauha (ECM-200-65, valmistaja Unitika Ltd., Japani), jonka leveys oli 60 mm.

Kovettuva hartsi: Epoksihartsi (seosliuos, joka sisäl tää 100 paino-osaa valmistetta Araldite GY-252-100 ja 23 paino-osaa kovetinta HY 974j, valmistaja Ciba Geigy Japan Ltd.).

Ei-kudottu kangas: Nauha, joka oli tehty tikkaamalla polyesterikuiturainoja nailonlangoilla ja jonka leveys 2 oli 80 mm ja pintayksikköpaino 120 g/m (Bonyarn C-3512T, valmistaja Nippon Nonwoven Fabrik Co., Ltd., Japani).

Epäorgaaninen jauhe: Lasihelmiä, joiden keskimääräinen läpimitta oli 100 ^um (gb 731b, valmistaja Toshiba Ballotini Co., Ltd., Japani).

A * , 13 66936

Lasikuituhuopanauha kyllästettiin epoksihartsilla ja käärittiin valssinsydämen rasvasta ym. aineista puhdistetun pinnan ympäri kierteen nousun ollessa 10 mm ja jännityksen 10 kg siten, että muodostui paksuudeltaan 1,0 mm oleva ensimmäinen vahvistuskerros. Ei-kudotun kankaan nauha kyllästettiin homogeenisella seoksella, joka sisälsi yhtäsuuret suhteelliset painomäärät epoksi-hartsia ja lasihelmiä, ja käärittiin ensimmäisen vahvis-tuskerroksen ympärille nousun ollessa 10 mm ja nauhaan kohdistuvan jännitysvoiman jatkuvasti 10 kg, niin että muodostui paksuudeltaan 12,0 mm oleva toinen vahvistus-kerros. Kumpikin nauha käärittiin valssinsydämen ympärille valssia pyöritettäessä.

Näin muodostetulla vahvistuskerroksella varustettua vals-sinsydäntä kuumennettiin lämpötilassa 80°C 5 tuntia samalla kun sitä pyöritettiin nopeudella 10 rpm, jolloin vahvistuskerros kovettui. Vahvistuskerroksen pintaa hiottiin kunnes sen ulkoläpimitta oli 926 mm.

Sen jälkeen vahvistuskerroksen pinta päällystettiin iso-syanaattisideaineella (Bond Τ10·Τ100, valmistaja Konishi K.K., Japani). Näin saatu keskeneräinen valssivalmiste asetettiin pystyasentoon sylinterimäisen valumuotin onteloon. Valukäyttöön soveltuvaa polyuretaanielastomeerin liuosta, joka koostui vaahtoamattomaksi tehdystä seoksesta sisältäen 100 osaa tuotetta Adiplane L-167 (valmistaja E.I. du Pont) ja 19,5 osaa 4,4'-metyleenibisorto-kloorLaniliinia, valettiin muotin sisäpinnan ja keskeneräisen valmisteen vahvistuskerroksen väliseen tilaan. Valumuottia kuumennettiin lämpötilassa 100°C 15 tuntia, jolloin elastomeeri kovettui, ja kun valmiste oli jäähtynyt huoneen lämpötilaan, se poistettiin muotista ja sen elastomeeripintaa hiottiin läpimitaltaan 956 mm olevan valmiin valssin aikaansaamiseksi.

. < f ( r * r 14 66936 Näin valmistettua polyuretaanikumilla päällystettyä valssia voitiin käyttää paperikoneen puristusvalssina jatkuvasti 200 tuntia, kiertonopeuden ollessa 200 rpm ja lineaarisen paineen 200 kg/cm, minkäänlaisten ongelmien esiintymättä.

Esimerkki 2

Valssinsydän: 1160 mm pitkä valurautasylinteri, jonka läpimitta oli 355 mm ja jonka pintaan oli tehty suuri määrä uria noin 2,5 mm:n välein.

Epäorgaanisista kuiduista koostuva huopa: Lasikuitu- huopanauha (E0L-300N, valmistaja Nitto Boseki Co., Ltd., Japani), jonka leveys oli 60 mm.

Kovettuva hartsi: Esimerkissä 1 mainittua tyyppiä ole va hartsi.

Ei-kudottu kangas: Nauha, joka oli tehty tikkaamalla raionkuiturainoja nailonlangoilla ja jonka leveys oli 80 mm ja pintayksikköpaino 200 g/m (^900, valmista ja Kureha Fiber Co., Ltd., Japani).

Epäorgaaninen jauhe: Lasihelmiä, joiden keskimääräinen läpimitta oli 30 ^um (gb 731b, valmistaja Toshiba Ballotini Co., Ltd., Japani).

Lasikuituhuopanauha kyllästettiin epoksihartsilla ja käärittiin valssinsydämen ulkopinnan ympärille valssinsydän tä pyörittäen, kierteen nousun ollessa 8 mm ja jännitysvoiman jatkuvasti 8 kg, niin että paksuudeltaan 1,2 mm oleva ensimmäinen vahvistuskerros muodostui valssin-sydämelle. Ei-kudottua kangasta oleva nauha kyllästettiin, epoksihartsin ja lasihelmien homogeenisella seoksella, jossa painosuhde hartsin ja lasihelmien kesken 15 66936 oli 1:2, ja käärittiin ensimmäisen vahvistuskerroksen ympärille nousun ollessa 9 mm ja nauhaan kohdistuvan jännityksen jatkuvasti 8 kg, niin että paksuudeltaan 7,8 mm oleva toinen vahvistuskerros muodostui ensimmäisen vahvistuskerroksen ympärille. Näin muodostettu vahvistuskerros kovetettiin samalla tavalla kuin esimerkissä 1, ja sen pintaa hiottiin kunnes sen ulkoläpimit-ta oli 367 mm.

Polyuretaanikumikerros muodostettiin vahvistuskerroksen ympärille valamalla samoin kuin esimerkissä 1. Kun valmiste oli poistettu valumuotista, sen kumipintaa hiottiin ulkoläpimitaltaan 395 mm olevan valssin aikaansaamiseksi.

Näin valmistettu valssi todettiin yhtä kestäväksi kuin esimerkin 1 mukainen valmiste.

Esimerkki 3

Valssinsydän: 3570 mm pitkä ruostumatonta terästä oleva sylinteri, jonka läpimitta oli 600 mm ja jonka pintaan oli tehty suuri määrä uria 3 mm:n välein.

Epäorgaanisista kuiduista koostuva huopa: Samantyyppi nen nauha kuin esimerkissä 1.

Kovettuva hartsi: Tyydyttymätön polyesterihartsi (100 osaa valmistetta Polylite 8027 ja 2 osaa valmistetta Polyoxide RM sisältävä seosliuos, valmistaja Dai-Nippon Ink and Chemicals, Inc., Japani).

Ei-kudottu kangas: Samantyyppinen nauha kuin esimerkis sä 1.

16 66936

Epäorgaaninen jauhe: Lasihelmiä, joiden keskimääräinen läpimitta oli 150 ^um (gb 731b, valmistaja Toshiba Ballotini Co., Ltd., Japani).

Lasikuituhuopanauha kyllästettiin tyydyttymättömällä polyesterihartsilla ja käärittiin valssinsydämen ulkopinnan ympärille valssinsydäntä pyörittäen, kierteen nousun ollessa 8 mm ja nauhaan kohdistuvan jännityksen jatkuvasti 5 kg, niin että paksuudeltaan 1 mm oleva ensimmäinen vahvistuskerros muodostui valssinsydämen ympärille. Ei-kudottua kangasta oleva nauha kyllästettiin tyydyttämättömän polyesterihartsin ja lasihelmien homogeenisella seoksella, jossa painosuhde hartsin ja lasihelmien kesken oli 1:0,5, sekä käärittiin ensimmäisen vahvistuskerroksen ympärille samalla tavalla kuin ensimmäinen kerros oli kääritty valssinsydämen ympäri, niin että muodostui paksuudeltaan 12 mm oleva toinen vahvistuskerros. Näin valmistettu vahvistuskerros kovetettiin samalla tavala kuin esimerkissä 1, ja sen pintaa hiottiin kunnes ulkoläpimitta oli 620 mm.

Polyuretaanikumikerros muodostettiin vahvistuskerroksen ympärille valamalla samoin kuin esimerkissä 1. Kun valmiste oli poistettu valumuotista, sen kumipintaa hiottiin ulkoläpimitaltaan 650 mm olevan valssin aikaansaamiseksi.

Esimerkki 4

Valssinsydän: Kuparisylinteri, jonka läpimitta oli 310 mm ja pituus 1370 mm ja jonka pintaan oli tehty suuri määrä" uria 3 mm:n välein.

(.·? * 17 66936

Epäorgaanisista kuiduista koostuva huopa: Samaa materiaalia oleva nauha kuin esimerkissä 2.

Kovettuva hartsi: Samantyyppinen tyydyttymätön polyes- terihartsi kuin esimerkissä 3.

Ei-kudottu kangas: Samantyyppinen nauha kuin esimer kissä 2.

Epäorgaaninen jauhe: Savea, jonka osasten keskimääräi nen läpimitta oli 80 ^um (NN Kaolin Clay, valmistaja Tsuchiya Kaolin Kogyo K.K., Japani).

Lasikuituhuopanauha kyllästettiin tyydyttymättömällä polyesterihartsilla ja käärittiin valssinsydämen ulkopinnan ympärille valssia pyörittäen, kierteen nousun ollessa 8 mm ja nauhaan kohdistuvan jännityksen jatkuvasti 8 kg, niin että paksuudeltaan 1 mm oleva ensimmäinen vahvistuskerros muodostui valssinsydämelle. Ei-ku-dottua kangasta oleva nauha kyllästettiin tyydyttymättö-män polyesterihartsin ja savijauheen homogeenisella seoksella, jossa painosuhde hartsin ja saven kesken oli 1:0,8, sekä käärittiin ensimmäisen vahvistuskerroksen ympärille samalla tavalla kuin ensimmäinen kerros oli kääritty valssinsydämen ympäri, niin että muodostui paksuudeltaan 10 mm oleva toinen vahvistuskerros. Sen jälkeen toistettiin esimerkin 3 mukainen menettely kovettaen vahvistuskerros, hioen sen pinta, muodostaen polyuretaanikumi-kerros valamalla sekä hioen tämän pinta, niin että saatiin valssi, jonka läpimitta oli 350 mm.

Näin valmistettu valssi todettiin yhtä kestäväksi kuin esimerkin 1 mukaisesti valmistettu valssi.

Esimerkki 5

Polyuretaanikumilla päällystetty valssi valmistettiin seuraavista materiaaleista menetellen seuraavasti: 18 66936

Valssinsydän: Alumiinisylinteri, jonka läpimitta oli 660 mm ja pituus 3900 mm ja jonka pintaan oli tehty suuri määrä uria noin 3 mm:n välein.

Epäorgaanisista kuiduista koostuva huopa: Lasikuitu- huopanauha, joka oli samaa tyyppiä kuin esimerkissä 1.

Kovettuva hartsi: Samaa tyyppiä oleva epoksihartsi kuin esimerkissä 1.

Ei-kudottu kangas: Samantyyppinen nauha kuin esimerkis sä 2.

Epäorgaaninen jauhe: Piidioksidijauhetta, jonka osasten keskimääräinen läpimitta oli 100 ^um (Imsil A-25, valmistaja Illinois Minerals).

Lasikuituhuopanauha kyllästettiin epoksihartsilla ja käärittiin valssinsiydämen ympäri valssinsydäntä pyörittäen, kierteen nousun ollessa 10 mm ja nauhaan kohdistuvan jännityksen jatkuvasti 8 kg, niin että paksuudeltaan 1 mm oleva ensimmäinen vahvistuskerros muodostui valssinsydämelle. Ei-kudottua kangasta oleva nauha kyllästettiin epoksihartsin ja piidioksidijauheen homogeenisella seoksella, jossa painosuhde hartsin ja jauheen välillä oli 1:1,5, sekä käärittiin ensimmäisen vahvis-tuskerroksen ympärille samalla tavalla kuin ensimmäinen vahvistuskerros oli kääritty valssinsydämelle, niin että muodostui paksuudeltaan 8 mm oleva toinen vahvistuskerros. Sen jälkeen toistettiin esimerkin 4 mukainen menettely kovettaen vahvistuskerros lämmittämällä, hioen sen pinta, muodostaen polyuretaanikumikerros valamalla sekä hioen tämän pinta, niin että saatiin valssi, jonka ul-koläpimitta oli 700 mm.

19 66936 Näin valmistettua valssia voitiin käyttää jatkuvasti 200 tuntia paperikoneen puristustelana kiertonopeuden ollessa 200 rpm ja lineaarisen paineen 200 kg/cm, minkäänlaisten ongelmien esiintymättä.

Esimerkki 6

Valssinsydän: 2850 mm pitkä valurautasylinteri, jonka läpimitta oli 520 mm ja jonka pintaan oli tehty suuri määrä uria sopivin välein.

Kovettuva hartsi: Epoksihartsi (100 paino-osaa valmis tetta Araldite GY-252 ja 23 paino-osaa kovetinta käsittävä seosliuos, valmistaja Ciba Geigy Japan Limited).

Ei-kudottu kangas: Nauha, joka oli tehty tikkaamalla polyesterikuiturainoja nailonlangoilla ja jonka leveys 2 oli 80 mm ja pintayksikköpaino 120 g/m (Bonyarn C-3512T, valmistaja Nippon Nonwoven Fabric Co., Ltd., Japani).

Epäorgaaninen jauhe: Lasihelmiä, joiden keskimääräinen läpimitta oli 50 ^um (gb 731b, valmistaja Toshiba Ballotini Co., Ltd., Japani).

Ei-kudottua kangasta oleva nauha kyllästettiin homogeeniseksi sekoitetulla liuoksella, joka sisälsi yhtä suuret painomäärät epoksihartsia ja lasihelmiä, ja käärittiin valssinsydämen rasvasta ja muista aineista puhdistetun pinnan ympärille valssinsydäntä pyörittäen, nousun ollessa 10 mm ja nauhaan kohdistuvan jännityksen jatkuvasti 10 kg, niin että paksuudeltaan 10 mm oleva vahvis-tuskerros muodostui valssinsydämelle.

20 66936 Näin muodostetulla vahvistuskerroksella varustettua valssinsydäntä kuumennettiin lämpötilassa 80°C 5 tun tia pyörittäen sitä nopeudella 10 rpm, jolloin vahvis-tuskerros kovettui. Sen jälkeen vahvistuskerroksen pintaa hiottiin kunnes sen ulkoläpimitta oli 534 mm.

Vahvistuskerroksen paljas pinta päällystettiin isosya-naattisideaineella (Bond T10.T100, valmistaja Konishi K.K., Japani).

Näin aikaansaatu keskeneräinen valssivalmiste asetettiin pystysuoraan asentoon sylinterimäisen valumuotin onteloon, ja valumuotin sisäseinämän ja keskeneräisen valmisteen vahvistuskerroksen väliin valettiin valukäyt-töön soveltuvaa polyuretaanielastomeerin liuosta, joka koostui vaahtoamattomaksi tehdystä seoksesta, joka sisälsi 100 osaa valmistetta Adiplane L-167 (valmistaja E.I. du Pont) ja 19,5 osaa 4,4'-metyleenibisortokloori-aniliinia. Sen jälkeen toistettiin esimerkin 1 mukaiset menettelyt polyuretaanikumilla päällystetyn valssin valmistamiseksi.

Esimerkki 7

Valssinsydän: 9000 mm pitkä valurautasylinteri, jonka läpimitta oli 1100 mm ja jonka pintaan oli tehty suuri määrä uria 3 mm:n välein.

Epäorgaanisista kuiduista koostuva huopa: Lasikuituhuo- panauha, jonka leveys oli 60 mm ja paksuus 0,2 mm (ECM-200-65, valmistaja Unitika Ltd., Japani).

Kovettuvahartsi: Epoksihartsi (100 paino-osaa valmistet- ta.iAräldite GY-252 ja 23 paino-osaa kovetinta käsittävä seos, valmistaja Ciba Geigy Japan Ltd.).

21 66936

Lasiroovit: Tehty silaaniyhdisteellä käsitellyistä lasisäikeistä, joiden läpimitta oli 10 ^um ja pituus-yksikköpaino 2400 g/km (RS 240, PE 535, valmistaja Nitto Boseki Co., Ltd.).

Ei-kudottu kangas: Nauha, joka oli tehty tikkaamalla polyesterikuiturainoja nailonlangoilla ja jonka leveys 2 oli 80 mm 3a pintayksikköpaino 120 g/m (Bonyarn C-3512T, valmistaja Nippon Nonwoven Fabric Co., Ltd., Japani).

Epäorgaaninen jauhe: Lasihelmiä, joiden keskimääräinen läpimitta oli 50 yum.

Lasikuituhuopanauha upotettiin epoksihartsikylpyyn ja sitä venytettiin kahden telan välissä, telojen välin ollessa 0,25-0,3 mm ja jännitysvoiman 10 kg. Sen jälkeen nauha käärittiin valssinsydämen rasvasta ja muista aineista puhdistetun pinnan ympäri valssinsydäntä pyörittäen kierteiden nousun ollessa 10 mm ja niiden asettuessa olennaisesti yhdensuuntaisiksi ja olennaisesti kohtisuoraan valssinsydämen pituusakselia vastaan sekä nauhaan kohdistuvan jännityksen pysyessä arvossa 10 kg, niin että paksuudeltaan 1,0 mm oleva lasikuituhuopaker-ros muodostui valssinsydämelle. Kolme lasiroovikimppua kyllästettiin seoksella, joka sisälsi yhtä suuret paino-määrät epoksihartsia ja lasihelmiä, ja käärittiin tiukasti spiraalimaisesti lasikuituhuopakerroksen ympärille kierteiden nousun ollessa 2,5 mm ja rooveihin kohdistuvan jännityksen jatkuvasti 10 kg, niin että paksuudeltaan 3,0 mm oleva kerros tiiviisti toistensa kanssa kosketuksissa olevia lasirooveja muodostui lasikuituhuopakerroksen ympärille, ja siten ensimmäinen vahvis-tuskerros oli valmis. Ei-kudotusta kankaasta tehty nauha upotettiin kylpyyn, joka käsitti yhtä suuret paino-määrät epoksihartsia ja lasihelmiä sisältävän seoksen, ja nauhaa venytettiin voimalla 10 kg jännittäen kahden 22 66936 telan välissä, telojen välin ollessa 1,5 + 0,1 mm. Sen jälkeen nauha käärittiin ensimmäisen vahvistuskerroksen ympärille kierteiden nousun ollessa 10 mm ja niiden asettuessa olennaisesti yhdensuuntaisiksi ja olennaisesti kohtisuoraan valssinsydämen pituusakselia vastaan sekä nauhaan kohdistuvan jännityksen pysyessä arvossa 10 kg, niin että muodostui paksuudeltaan 9,0 mm oleva toinen vahvistuskerros.

Näin muodostetuilla ensimmäisellä ja toisella vahvistus-kerroksella varustettua valssinsydäntä kuumennettiin lämpötilassa 80°C 5 tuntia pyörittäen sitä nopeudella 10 rpm, jolloin vahvistuskerrokset kovettuivat. Vahvistuskerroksen ulkopintaa hiottiin kunnes valmisteen ulko-läpimitta oli 1120 mm.

Vahvistuskerroksen paljas pinta päällystettiin isosya-naattisideaineella (Bond KU661 ja KU622, valmistaja Konishi K.K., Japani). Sen jälkeen toistettiin esimerkissä 1 esitetty menettely polyuretaanikumilla päällystetyn valssin valmistamiseksi edellä selostetulla tavalla saadusta keskeneräisestä valssivalmisteesta.

Seuraavassa esitetään vertailuesimerkki, joka koskee aikaisemman tekniikan mukaisen valssin valmistusta.

Vertailuesimerkki

Valssinsydän: Samantyyppinen valurautasylinteri kuin esimerkissä 1 käytetty.

Kuituinen aine: Läpimitaltaan 9 ^,um olevista lasikui duista tehdyt lasiroovit.

, 1 23 66936

Kovettuva hartsi: Samantyyppinen epoksihartsi kuin esimerkissä 1 käytetty.

Lasiroovit kyllästettiin epoksihartsilla ja käärittiin tiukasti valssinsydämen ympärille, rooveihin kohdistuvan jännityksen ollessa jatkuvasti 10 kg, niin että paksuudeltaan 4 mm oleva kuituinen vahvistuskerros muodostui. Vahvistuskerrosta kuumennettiin lämpötilassa 80°C 5 tuntia sen kovettuessa. Kun kerroksen pinta oli hiottu, paksuudeltaan 25 mm oleva polyuretaani-kumikerros muodostettiin vahvistuskerroksen ympärille samalla tavalla kuin on selostettu esimerkissä 1, jolloin saatiin polyuretaanikumilla päällystetty valssi.

Kun näin valmistettua valssia käytettiin kiertonopeudella 200 rpm ja lineaarisessa paineessa 200 kg/cm, kuituinen vahvistekerros murtui vähemmän kuin noin 30 tunnin kuluttua aiheuttaen kumikerroksen irtaantumisen.

Koevalsseja valmistettiin käyttäen samoja materiaaleja kuin esimerkeissä 1-7 ja vertailuesimerkissä olennaisesti niissä selostettujen menetelmien mukaisesti, ja koevalssien fysikaaliset ominaisuudet, erikoisesti niiden mekaaninen lujuus, mitattiin. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa.

Fysikaalisten ominaisuuksien vertailu

Irtoamis- Puristusmurto- Toistopuri stusluj uus- lujuus lujuus koe (kg/cm) (kg) (740 kg/an)

Esimerkki 1 25-30 3980 Ei muutosta

Esimerkki 2 25-30 4500 Ei muutosta

Esimerkki 3 25-30 2900 Ei muutosta

Esimerkki 4 25-30 3200 Ei muutosta

Esimerkki 5 25-30 3900 Ei muutosta

Esimerkki 6 25-30 1900 Puristuskohdan pysyvä y '-i : muodonmuutos

Esimerkki 7 25-30 4000 Ei muutosta

Vertailu- 3-5 3900 Vaaleneminen (mikrohal- esimerkki keamien muodostus) 24 66936

Irtoamislujuus kussakin kokeessa määritettiin poistamalla polyuretaanikumikerros vahvistuskerroksen päältä, paitsi ohutta rengasmaista kumikerrososaa, jonka paksuus oli 4 mm ja leveys 10 mm, leikkaamalla tämä poikki valssin pituusakselin suuntaan ja kiinnittämällä jousivaaka toisen katkaistuun päähän jigin avulla. Pelkästään vahvistuskerroksen käsittävä koekappale, jonka sisäläpimitta oli 20 mm, ulkoläpimitta 30 mm ja leveys 15 mm, valmistettiin puristusmurtolujuuden määrittämiseksi, ja sitä puristettiin aksiaalisesti murtumiseen saakka. Rautainen valssinsydän työnnettiin mainitun rengasmaisen vahvistus-kerroksen sisään ja liitettiin siihen tiiviisti koekappaleen muodostamiseksi toistopuristuslujuuden määrittämistä varten. Paine 740 kg/cm kohdistettiin koekappaleeseen toistuvasti 10-15 kertaa puristusnopeuden ollessa 1 mm/mi-nuutti valssinsydämen pituusakselin suhteen kohtisuoraan suuntaan, minkä jälkeen vahvistuskerroksen pinta puris-tuskohdassa tarkastettiin visuaalisesti.

. . i

Claims

66936 25
1. Elastomeeriaineella päällystetty valssi, joka käsittää karhennetulla pinnalla varustetun metallisen valssin-sydämen, valssinsydäntä ympäröivän kuituisen vahvistus-kerroksen, joka on kyllästetty lämpökovettuvalla hartsilla, sekä vahvistuskerrosta ympäröivän elastomeeriaineker-roksen, tunne ttu siitä, että vahvistuskerros sisältää ainakin yhden kerroksen, joka on muodostettu läm-pökovettuvan hartsin ja hienojakoisen epäorgaanisen jauheen seoksella kyllästetystä ei-kudotusta kankaasta, tämän kerroksen sijaitessa elastomeeriainekerroksen alla tiiviisti liitettynä siihen.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elastomeeriaineella päällystetty valssi, tunnettu siitä, että elas-tomeeriaineena on polyuretaanikumi.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen elastomeeriaineella päällystetty valssi, tunnettu siitä, että vahvistuskerros käsittää ensimmäisen vahvistusker-roksen, joka on kosketuksissa valssinsydämen pinnan kanssa liitettynä tiiviisti siihen, ja ensimmäistä vahvistuskerrosta ympäröivän toisen vahvistuskerroksen, jonka ulkopinta on tiiviisti liitetty elastomeeriaine-kerrokseen, ensimmäisen vahvistuskerroksen sisältäessä ainakin yhden epäorgaanisista kuiduista tehdyn, lämpö-kovettuvalla hartsilla tai sen seoksella hienojakoisen epäorgaanisen jauheen kanssa kyllästetyn kerroksen, toisen vahvistuskerroksen ollessa muodostettu mainitusta ei-kudotusta kankaasta, joka on kyllästetty lämpökovettu-van hartsin ja hienojakoisen epäorgaanisen jauheen seoksella. 1 \. Patenttivaatimuksen 3 mukainen elastomeeriaineella päällystetty valssi, tunnettu siitä, että ensimmäinen ^vahvistuskerros käsittää kerroksen, jonka muodos-taa mainittu epäorgaanisista kuiduista tehty huopa ja 6693 6 26 joka on kosketuksissa valssinsydämen pinnan kanssa liitettynä tiiviisti siihen, sekä epäorgaanisten kuitujen rooveista muodostetun kerroksen, joka on tiukasti kääritty mainitun huovan ympäri, molempien kerrosten ollessa kyllästetty lämpökovettuvalla hartsilla tai sen seoksella hienojakoisen epäorgaanisen jauheen kanssa.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen elastomeeriaineella päällystetty valssi, tunnettu siitä, että roovit koostuvat lasikuiduista.
6. Jonkin patenttivaatimuksista 3-5 mukainen elastomeeriaineella päällystetty valssi, tunnettu siitä, että mainittu huopa koostuu lasikuiduista.
7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen elastomeeriaineella päällystetty valssi, tunne ttu siitä, että lämpökovettuvana hartsina on epoksihartsi.
8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen elastomeeriaineella päällystetty valssi, tunnettu siitä, että mainittu epäorgaaninen jauhe käsittää ainakin yhden aineen, joka on valittu lasihelmien, savi-jauheen ja piidioksidijauheen muodostamasta ryhmästä, osasten keskimääräisen läpimitan ollessa välillä 10-200 yum.
9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen elastomeeriaineella päällystetty valssi, tunnettu siitä, että epäorgaanisena jauheena ovat lasihelmet, joiden keskimääräinen läpimitta on välillä 10-200 ^ura.
10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen elastomeeriaineella päällystetty valssi, tunnettu siitä, että mainitussa seoksessa lämpökovettuvan hartsin ja epäorgaanisen jauheen painosuhde on välillä 1:0,5-1:2,0. , f * 27 66936
11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen elasto-meeriaineella päällystetty valssi, tunnettu siitä, että mainitusta ei-kudotusta kankaasta muodostettu kerros sisältää noin 2,5 tilavuusosaa epäorgaanista jauhetta kankaan yhtä tilavuusosaa kohti.
12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mukainen elasto-meeriaineella päällystetty valssi, tunnettu siitä, että ei-kudotun kankaan pintayksikköpaino on välillä 50-200 g/m2.
13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen elasto-meeriaineella päällystetty valssi, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää sideainekerroksen kuituisen vahvistuskerroksen ja elastomeeriainekerroksen välissä.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen elastomeeriaineella päällystetty valssi, tunnettu siitä, että elasto-meeriaineena on polyuretaanikumi ja että mainittu sideaine sisältää myös polyuretaanikumissa esiintyvän komponentin.
15. Menetelmä elastomeeriaineella päällystetyn valssin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että nauhan muodossa olevaa ei-kudottua kangasta kyllästetään lämpökovet-tuvan hartsin ja hienojakoisen epäorgaanisen jauheen seoksella, että tätä nauhaa kääritään tiukasti karhennetulla pinnalla varustetun metallisen valssinsydämen ympäri valssinsydäntä pyörittäen ja pitäen nauhaa jännitettynä, että hartsi kovetetaan, jolloin vahvistuskerros muodostuu valssinsydämen ympärille, ja että elastomeerikerros muodostetaan vahvistuskerroksen ympärille.
16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen ei-kudottua kangasta olevan * r nauhan käärimistä epäorgaanisista kuiduista koostuva huopa 28 66936 nauhan muodossa kyllästetään lämpökovettuvalla hartsilla tai sen seoksella hienojakoisen epäorgaanisen jauheen kanssa ja kääritään tiukasti valssinsydämen ulkopinnan ympärille pitäen nauhaa jännitettynä.
17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että huopanauhan käärimisen jälkeen epäorgaanisista kuiduista koostuvia rooveja kyllästetään lähpifcovettuvalla hartsilla tai sen seoksella hienojakoisen epäorgaanisen jauheen kanssa, ja nämä roovit kääritään tiukasti huopakerroksen ympäri pitäen roovit jännitettyinä.
18. Jonkin patenttivaatimuksista 15-17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun kovetuksen jälkeen vahvistuskerroksen pinta leikataan tai hiotaan.
19. Jonkin patenttivaatimuksista 15-18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäksi, ennen elasto-meeriainekerroksen muodostamista vahvistuskerroksen pinta päällystetään sideaineella.
20. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että huopanauha kääritään valssinsydämen ulkopinnan ympäri siten, että nauhakierteet asettuvat olennaisesti yhdensuuntaisiksi ja olennaisesti kohtisuoraan valssinsydämen pituusakselia vastaan, ja että niiden pitkittäinen reuna asettuu limittäin edellisen kierteen pitkittäisen reunan päälle.
21. Patenttivaatimuksen 17 tai 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että roovit kääritään spiraali-maisesti huopakerroksen ympäri niin tiheästi, että ne voivat koskettaa toisiaan.
22. Jonkin patenttivaatimuksista 15-17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ei-kudottu kangasnauha kääritään, valssinsydämen ympäri siten, että nauhakierteet 29 66936 asettuvat olennaisesti yhdensuuntaisiksi ja olennaisesti kohtisuoraan valssinsydämen pituusakselia vastaan, ja että niiden pitkittäinen reuna asettuu limittäin edellisen kierteen pitkittäisen reunan päälle.
23. Jonkin patenttivaatimuksista 15-22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että elastomeeriaineena on polyuretaanikumi. 66936 30