FI65717C - Anordning foer kontinuerlig straengpressning - Google Patents

Description

RSCT rBl m KUULUTUSJULKAISU ηΛη

lbj (11) UTLAGGNINGSSKIUPT ObYlV

C (45) Patentti nyonnetty 10 07 1901 Patent nioildelat V " ^ (51) Kv.Hc/W*.CI.3 B 21 C 23/00 SUOMI—FINLAND (21) Ηι^*»ΛΛ·««·-ρ»ί·«α»βΐηΛι* 762553 (22) HklumlipUv·—An*aknlnpd*| 06.09.76 (23) Alkupa*·—GifeiflMCMUf 06.09.76 (41) Tullut JulklMksI — MMt offuntHg 13.03.77 _ 1 (44) NUittvikfipanon |« kuuLJulluitun pvm. — 5n n? ολ

Patent* och registerstyrelsen AimMm utkgd och utLakmu·· pubMeurad * * ‘ (32)(33)(31) pyydetty tumiwu» li|lnl pctork* 12.09.75 USA(US) 612875 (71) Western Electric Company, Incorporated, 195 Broadway, New York 10007 USA(US) (72) Francis Joseph Fuchs, Jr., Princeton Junction, New Jersey, USA(US) (7*0 Berqgren Oy Ab (5*0 Laite jatkuvaa suulakepuristusta varten -Anordning för kontinuerlig strSngpressning

Esillä oleva keksintö liittyy yleisesti ottaen laittei blin xcuiycui tai tangon muotoisen työkappaleen jatkuvaksi puristamiseksi sitä supistavan suulakkeen läpi, käsittäen muovaavan suulakkeen, tar- tuntaelementtielimien muodostamia jonoja, jolloin kussakin tar- tuntaelamenttielinjonossa olevat tartuntaelementtielimet muodostavat työkappaleen kulkuradalle sitä ympäröidän keskeisen kammion, joka ulottuu ensimmäisen, muovaavasta suulakkeesta ylävirtaan olevan aseman ja toisen, muovaavasta suulakkeesta alavirtaan olevan aseman välille, kunkin kunkir. tartuntaelementtielinjonon muodostaessa emän, päättymättömän radan, jolloin ensimmäisen ja toisen aseman kohdalla ja niiden välisellä alueella radat yhdessä muodostavat mainitun kammion, jonka kohdalla painelaite kohdistaa paineen, tartuntaelementin selkäointaan sen puristamiseksi tartuntaotteeseen työkappaleeseen.

Tunnettua tekniikkaa, jossa on esitetty laite tangon muodostaman työkappaleen muovaamiseksi, edustavat seuraavat US-patentit: 2 642 280, 2 696 907, 2 736 425, 3 113 676, 3 415 088, 3 417 589, 3 423 983, 3 434 320, 3 440 849, 3 449 935, 3 526 115 ja 3 765 216 sekä SU-keksijäntodistus 176 229, sekä SE-404 882.

Aikaisemmissa US-patenteissa 3 667 267, 3 731 509, 3 738 138 ja 3 738 145 on esitetty laite ja menetelmä pituudeltaan määräämättömän tangon suulakepuristamiseksi jatkuvasti ja tasaisesti käyttämällä 2 65717 viskoosin väliaineen virtauspiirien viskoosia laahausvoimaa, joiden virtauspiirien osat kulkevat pitkin tangon pintaa jännityksien synnyttämiseksi tankoon ja tangon kuljettamiseksi suulakkeen läpi.

Eräässä toisessa aikaisemmassa US-patentissa 3 696 652 on esitetty laite ja menetelmä pituudeltaan määräämättömän tangon jatkuvaa ja tasaista suulakepuristusta varten, jossa tangon pintaan kiinnitettävä puristin ja tangon vastaanottava ja sen muovaava välikappale ovat toistensa ja paikallaan olevan tangon pintaan kiinnitettävän toisen puristimen suhteen liikutettavissa halutun tangon ja muovaavan välikappaleen välisen suhteellisen nopeuden ylläpitämiseksi .

Vielä eräässä aikaisemmassa US-patentissa 3 740 989 on esitetty laite ja menetelmä määräämättömän pituisen tangon suulakepurista-miseksi jatkuvasti ja tasaisesti muovaavan välikappaleen läpi, jossa useat tartuntaelementtien jonot tarttuvat tangon pintaan ja liikuttavat tankoa eteenpäin muovaavan välikappaleen läpi synnyttäen samalla tankoon jännityksen muovaavasta välikappaleesta vastavirtaan olevan aseman ja muovaavan välikappaleen välillä. Tässä esitetty menetelmä ja laite edustavat merkittävää lisäparannusta suulakepuristustekniikan alalla.

Esillä oleva keksintö on yleisesti ottaen parannus US-patentissa 3 740 985 esitettyyn laitteeseen.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi ja parempi laite pituudeltaan määräämättömän pitkänomaisen työkappaleen muovaamiseksi pituudeltaan määräämättömän pitkänomaisen tuotteen valmistamiseksi, jota laitetta voidaan käyttää esimerkiksi määräämättömän pituisen tangon jatkuvassa suulakepuristamisessa määräämättömän pituiseksi langaksi.

Keksinnön ajatuksena on saada aikaan parannettuja koneistoja, joissa joukkoa tartuntalementtielinjonoja liikutetaan ympäri pitkin joukkoa päättymättömiä ratoja, siten että ne lähestyvät toisiaan päättymättömien ratojensa vastaavilla osilla liikkuvan kammion muodostamiseksi pituudeltaan määräämättömän työkappaleen osan ympäröimiseksi ja työkappaleen kuljettamiseksi eteenpäin kohti muovaavaa välikappaletta. Näihin koneistoihin voi kuulua järjestely kahden vierekkäisen tartuntaelementtielinjonon tartuntaelementtielinten kytkemiseksi yhteiseen käyttökoneistoon esim. yhteisen käyttävän hammaspyörän avulla, joka kytkeytyy samanaikaisesti vierekkäisten tartuntaele- 3 65717 menttielinten hammasryhmiin, jotta tartuntaelementtielimiä voitaisiin liikuttaa samassa tahdissa ilman, että jokin tartuntaelement-tielimistä pyrkisi jäämään muista jälkeen. Näihin koneistoihin lisäksi kuuluu joukko päättymättömiä vöitä,·joista kukin liittyy toiminnallisesti eri tartuntaelementtielinjonoon ja jotka saatetaan etenemään tartuntaelementtielinten mukana kohti muovaavaa välikappaletta ja jotka on sovitettu siirtämään paine joukosta paikallaan olevia painelevyjä eteneviin tartuntaelementtielimiin. Koneistoihin voi vielä kuulua lisäksi joukko ohjainelementtejä, jotka ulottuvat pitkin etenevien tartuntaelementtielinten ratoja ja jotka kytkeytyvät samanaikaisesti kahden vierekkäisen tartuntaelementtieli-men osiin kytkeytyneiden tartuntaelementtielinten ohjaamiseksi ete-nemisensä aikana.

Tämä aikaansaadaan patenttivaatimusten mukaisella laitteella, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1.

Piirustuksen kuvio 1 on osittain leikattu isometrinen kuvanto, joka esittää keksinnön mukaista laitetta tangon suulakepuristamiseksi jatkuvaksi langaksi, kuvio 2 on osittain kaaviollinen päätykuvanto, jossa on esitetty kuvion 1 laitteen vasemman eli lähtöpään tiettyjä elementtejä, kuvio 3 on kaaviollinen perspektiivikuvanto, joka kuvaa neljän tartuntaelementtikvadrantin ja vyön kulkuteitä tangon ja suulakkeen suhteen, kuvio 4 esittää osittain leikattuna ja osittain kaaviollisesti sivu-kuvantoa kuvion 1 laitteesta, josta on jätetty selvyyden vuoksi pois tiettyjä osia kuten hammaspyörät, kuvio 5 on suurennettu laitteen poikittaisleikkaus, kuvio 6 on suurennettu osittainen isometrinen kuva, jossa on esitetty tankoa ympäröivät ja siihen tarttuvat tartuntaelementtikvad-rantit, osa tartuntaelementtikvadranttien ulkopintojen vieressä olevista puristuslevyistä ja vöistä, suulake ja suulakkeen runko, kuvion ollessa 45° käännetty kuvion 1 suhteen tiettyjen yksityiskohtien esittämiseksi selvemmin, kuvio 7 on pitkittäisleikkaus kuvion 1 laitteen oikeassa eli tulo-päässä olevasta supistus- ja vahauslaitteesta, kuvio 8 esittää puristuslevyn, jossa on siihen kuuluvat tiivisteet, sisäpinnan päällyskuvanto, kuvanto 9 on kuvion 8 puristuslevyn ulkopinnan päällyskuvanto, jossa on esitetty ulkopintaan liittyvät jäähdytyskanavat, kuvio 10 on puristuslevyn poikittaisleikkaus pitkin kuvion 9 viivaa 10-10, ja kuvio 11 on vaihtoehtoisen puristuslevyn poikittaisleikkaus.

Kuviossa 1 on esitetty esillä olevan keksinnön mukainen laite. Laitetta 10 voidaan käyttää pitkänomaisen, pituudeltaan määräämättömän 6571 7 (ts. rajoittamattoman) työkappaleen, kuten tangon 11 suulakepurista-miseen pitkänomaisen pituudeltaan samoin määräämättömän (ts. rajoittamattoman) tuotteen, esim. langan 12 muodostamiseksi.

Kuvioista 3-6 suulakepuristuslaitteen 10 voidaan havaita käsittävän yleisesti neljä tartuntaelementtien 13 ryhmää tai jonoa. Kunkin jonon tartuntaelementtikvadrantit on sovitettu päättymättömälle radalle 16, jonka muodostaa osaksi radan suorat osuudet 17 ja kaarevat osat 18, sijoitettujen useiden hammaspyörien 14 käyttämiseksi. Tartuntaelement-tikvadranttien 13 neljän jonon radat lähenevät toisiaan laitteen 10 tulopäässä 20 olevasta supistus- ja vahauslaitteesta 19 (kuvio 4) tulevan tangon 11 ympärille, niin että neljän tartuntaelementtikvad-rantin, yksi kustakin jonosta, peräkkäiset ryhmät muodostavat yhdessä jonon tartuntaelementtejä 21 (kuviot 3 ja 6), jotka ympäröivät vahatun tangon pinnan peräkkäisiä osia. Tartuntaelementti 21 on sovitettu siirtämään jäljempänä esitettävällä tavalla vahattua tankoa suuntaan "X" suulakkeen 22, jossa on suulakkeen runko 23, läpi tästä suulake-puristuksesta tuloksena olevan langan 12 tullessa ulos laitteen 10 lähtöpäästä 24 ja yhteistoiminnassa olevien tartuntaelementtikvadrant-tien 13 erotessa toisistaan suulakkeen 22 ohi (ts. siitä myötävirtaan) ja jatkaessa kulkuaan pitkin asianomaisia suljettuja ratoja 16. Havaitaan lisäksi, että tartuntaelementtien 21 jono tulopään 20 ja läh-töpään 24 välillä muodostaa itse asiassa jatkuvan liikkuvan puristus-kammion, jolla on itse asiassa laitteen sisällä olevan tangon pituuden mukana etenevä päättymätön seinämä.

Laite selitetään seuraavassa yksityiskohtaisesti kuvioihin 1, 5 ja 6 viitaten. Runko 26 on varustettu yleisesti nelimäisellä keskellä olevalla aukolla 27, joka ulottuu rungon pituussuunnassa X:n suuntaan laitteen tulopäästä 20 lähtöpäähän 24. Aukkoa 27 rajoittaa suurimmalta osalta kaksi tasaista, yhdensuuntaista vastakkain olevaa seinämää 28 ja kaksi tasaista, yhdensuuntaista vastakkain olevaa seinämää 29.

Runkoon 26 on asennettu samaan X:n suuntaa vastaan kohtosuoraan tasoon laitteen 10 tulopään 20 viereen neljä hydraulista moottoria 31, jotka on edullisimmin kytketty käytettäväksi samassa tahdissa samasta pai-neenalaisen voimansiirtoväliaineen lähteestä (ei esitetty). Runkoon 26 on asennettu yhdensuuntaisiin tasoihin, jotka ovat X:n suuntaa vastaan kohtisuorassa, moottoreiden 31 viereen useita neljän hydraulisen moottorin lisäryhmiä esim. 32, 33, 34, jotka on edullisimmin 5 65717 myös kytketty käytettäväksi samassa tahdissa samasta paineenalaisen voimansiirtoväliaineen lähteestä (ei esitetty). Runkoon 26 on lisäksi asennettu samaan X:n suuntaa vastaan kohtisuoraan tasoon laitteen lähtöpään 24 viereen neljä hydraulista moottoria 35, jotka myös on edullisimmin kytketty käytettäväksi samassa tahdissa samasta paineenalaisen voimansiirtoväliaineen lähteestä (ei esitetty). Kaikki hydrauliset moottorit 31, 32, 33, 34, 35 ovat edullisimmin reversiibe-leitä, niin että niitä voidaan tarvittaessa käyttää pumppuina. Jokaisessa hydraulisessa moottorissa on ulosottoakseli 36 (kuvio 5), joka on asennettu laakereille 37, jotka on sijoitettu runkoon 26 muodostettuun poraukseen 38. Kullekin akselille on asennettu yksi hammaspyöristä 14, jonka hampaat ulottuvat keskusaukkoon 27 pitkin kahta vierekkäistä seinämää 28 ja 29 yhdistävää pintaa 39.

Kuten kuvioista 3, 5 ja 6 voidaan havaita jokainen tartuntaelementti-kvadrantti 13 on pohjimmiltaan muodoltaan prisma, jonka poikkileikkaus Y-Z-tasossa kohtisuorassa X:n suuntaa vastaan muistuttaa yleisesti ottaen tasasivuista suorakulmaista kolmiota, jolla on yhtäpitkät sivut 41 ja 42 ja kanta 43. Jokainen tartuntaelementti 21 muodostuu neljästä tällaisesta tartuntaelementtikvadrantista, joita on yksi jokaisesta kvadranttijonosta ja jotka saatetaan toisiinsa kiinni pitkin vierekkäisiä sivujaan 41 ja 42. Neljän tartuntaelementtikvadran-tin 13 ollessa siten toistensa vieressä muodostaen tartuntaelementin 21 sen keskuksen läpi kulkee aukko 44 kohtisuoraan Y-Z-tasoa vastaan pitkin aluetta, jossa neljän yhteensovitetun tasasivuisen kolmion suorat kulmat kohtaavat toisensa. Keskusaukon 44 koko ja muoto vastaavat tarkoin vahatun tangon 11 kokoa ja muotoa.

Jokaiseen tartuntaelementtikvadranttiin 13 on edullisimmin muodostettu kohollaan olevat alueet 45 keskusaukkoa 44 ympäröivään alueeseen. Nämä kohollaan olevat alueet muodostavat tiiviin kosketuksen peräkkäisten tartuntaelementtien 21 välille vahatun tangon 11 ympärille, samalla kun ne muodostavat rajoitetun kosketuspinta-alan, jotta kosketuspinnalle mahdollisesti vuotava suurpaineinen väliaine aiheuttaisi vain rajoitetun suuruisen peräkkäisiä tartuntaelementtejä X:n suunnassa erottamaan pyrkivän voiman. Pitkin jokaisen tartuntaelementti-kvadrantin 13 jokaista kulmaa, lukuunottamatta keskusaukon 44 kohdalla olevaa kulmaa, ts. pitkin jokaista kulmaa, missä sivu 41 tai 42 yhtyy tasasivuisen kolmion kantaan 43 kulkee jcno hampaita 46 kohtisuoraan Y-Z-tasoa vastaan. Kunkin hampaan 46 leveys on suunnilleen 6 6571 7 puolet hammaspyörien 14 hampaiden leveydestä. Kuten kuvioissa 5 ja 6 on esitetty järjestely on sellainen, että hampaiden 46 jono, joka sijaitsee jonkun tartuntaelementtikvadrantin 13 sivulla 41 ja hampaiden jono 46, joka sijaitsee vierekkäisen tartuntaelementtikvadrantin 13 vastakkaisella sivulla 42 ovat toisiinsa nähden rinnakkain. Kahden vierekkäisen tartuntaelementtikvadrantin 13 vierekkäisissä kulmissa olevat hampaat 46 on tarkoitettu olemaan kosketuksessa samanaikaisesti yhteisen hammaspyörän 14 kanssa ja sen yhteisesti käyttämät hammaspyörän lukitessa kvadrantit yhteen niiden kulkiessa rungossa 26 olevan aukon läpi estäen siten jomman kumman jäämisen jälkeen etenemisen aikana. Muita hydraulisia moottoreita ja hammaspyöriä voidaan käyttää lisänä liikuttamaan neljää tartuntaelementtikvadranttijonoa rungon 26 ulkopuolisen radan suorilla osuuksilla 17 ja/tai kaarevilla osilla 18, samalla kun radan suorilla osuuksilla 17 voi edullisesti olla sopivia kaapijoita rasvan poistamiseksi tartuntaelementtikvadranteista.

Jokaisen tartuntaelementin 21 läpi kulkee neljä edullisimmin neliömäistä aukkoa 47 kohtisuoraan Y-Z-tasoa vastaan jonkin verran sisäänpäin säteen suunnassa hampaista 46 kohti keskusaukkoa 44. Kukin neliömäinen aukko 47 muodostuu kahdesta vastakkain olevasta "V"-muotoi-sesta urasta, joista yksi on tartuntaelementtikvadrantin vierekkäisten sivujen parin 41 ja 42 kummallakin sivulla. Neliömäiset aukot 47 on mitoitettu vastaamaan tarkasti neljän ohjainelementin 48 mittoja, jotka ohjainelementit kulkevat X:n suunnassa rungon 26 aukon 27 läpi laitteen 10 tulopään 20 ja lähtöpään 24 välillä, siten että ohjain-elementit 48 määräävät tartuntaelinten 21 tarkan suuntauksen ja sijainnin niiden kulkiessa aukon 27 läpi. Lisäohjainelementit 49 (kuviot 2 ja 4) on sovitettu toimimaan yhdessä radan suorien osuuksien 17 ja kaarevien osien 18 kanssa tartuntaelementtikvadranttien 13 ohjaamiseksi suljettuja ratoja 16 pitkin rungon 26 ulkopuolella toimimalla yhdessä kvadrantin sivuilla 41 ja 42 olevien "V":n muotoisten urien kanssa.

Neljä puristuslevyä 51 (kuvio 6) ulottuu pitkin rungon 26 aukon 27 seinämiä 28 ja 29 tartuntaelementtikvadranteista säteen suunnassa ulospäin laitteen 10 tulopäästä 20 lähtöpäähän 24. Kukin puristus-levy 51 ulottuu poikittaissuunnassa koko seinämän 28 tai 29 poikki viereisten yhdistävien pintojen 39 välillä. Pitkin puristuslevyn ulkopintaa 53 kulkee joukko jäähdytyskanavia 52 (kuvio 9) asianomaisen seinämän 28 tai 29 vieressä ja ne on sovitettu lähteestä (ei esitetty) 6571 7 tulevan jäähdytysaineen kierrättämiseksi. Puristuslevyjen sisäpinnalla 56 on tiivistejärjestely 54 (kuvio 8). Tiivistejärjestelyn 54 voidaan havaita käsittävän useita sisempiä tiivisteitä, joita ympäröi ulompi tiiviste 58.

Rungon 26 aukon 27 läpi kulkee neljä päättymätöntä vyötä 59 (kuviot 3 ja 6) pitkin puristuslevyjen 51 sisäpintoja 56. Päättymättömät vyöt ovat ainetta, esim. terässeosta, joka sietää korkeita paineita, lämpötiloja ja kitkavoimia. Kukin vyö 59 kulkee X:n suunnassa yhden tar-tuntaelementtikvadranttien 13 jonon peräkkäisiä kantaosia 43 pitkin ja peittää edullisimmin kokonaan kunkin jonon kvadrantin sivujen 41 ja 42 vieressä olevien hampaiden 46 väliin. Järjestelyssä neljää vyötä 59 käytetään niiden ja tartuntaelementtikvadranttien 13 välisen kitkakosketuksen avulla vöiden kulkiessa pitkin suljettuja ratoja, jotka yleisesti ottaen seuraavat yhtä tartuntaelementtikvad-ranttien 13 neljästä radasta 16, mutta ovat edullisimmin osalla tällaista rataa 16 erossa siitä sekä vyön että asianomaisen tartunta-elementtikvadrantin tehostetyn jäähdytyksen mahdollistamiseksi. Päättymättömien vöiden 59 tehtävänä on siirtää tartuntapaine paikallaan olevilta puristuslevyiltä 51 liikkuville tartuntaelementtikvadranteil-le 13 niiden kulkiessa kvadranttien mukana rungon 26 läpi. Vyöt 59 muodostavt helposti vaihdettavissa olevat kulutuspinnat puristuslevyjen ja tartuntaelementtikvadranttien välille. Sopivalle kohdalle vöiden kulkuteille, esim. radan suorien osuuksien 17 alueelle voidaan sijoittaa sopivia laitteita vöiden 59 vahaamiseksi.

Tartuntapaine päättymättömille vöille voidaan saada korkeapaineisen väliaineen, esim. rasvan avulla, joka kulkee sopivasta lähteestä (ei esitetty) rungossa 26 olevien useiden kanavien 61 (kuvio 6) kautta ja puristuslevyjen 51 läpi useiden lisäkanavien 62 (kuviot 8 ja 10) kautta, jotka ovat yhteydessä tiivistejärjestelyjen 54 kanssa tavanomaisten tiivisteiden pitäessä jäähdytysaineen ja korkeapaineisen väliaineen erossa toisistaan. Järjestelyssä väliaineen paine edullisimmin kasvaa peräkkäisillä kanavilla 62 ja peräkkäisillä sisemmillä tiivisteillä X:n suuntaan kuljettaessa laitteen 10 tulopäästä kohti läh-töpäätä 24 ts. vahatun tangon 11 kulkusuuntaan kuljettaessa. Ulommat tiivisteet 58 on havaittu edullisiksi muodostaessaan välipaineisen vyöhykkeen eri sisempien tiivisteiden 57 ja tiivistejärjestelyjä 54 ympäröivän alueen välille vähentäen korkeapaineisen väliaineen pyrkimystä vuotaa.

8 65717

Vaihtoehtoiseen kuviossa 11 esitettyyn tiivistejärjestelyyn, jota myös voidaan käyttää keksinnön laitteessa, sisältyy lisätiivistejärjestelyt pitkin puristuslevyjen 51 ulkopintoja 53. Jäähdytyskanavat 52 on korvattu sisäisillä jäähdytysaineen kanavilla 52'. Tässä lisä-tiivisteet 58' puristuslevyjen 51 ulkopinnoilla 53 sulkevat sisäänsä suuremmat alueet kuin tiivisteet 58 sisäpinnoilla 56. Tästä on seurauksena, että puristuslevyt painautuvat säteen suunnassa sisäänpäin lujaan kosketukseen tartuntaelementtikvadranttien 13 kanssa, kun suur-paineista väliainetta syötetään kanaviin 61 ja 62. Tämä aiheuttaa puristuslevyjen 51 painautumisen reunoiltaan tartuntaelementtikvadranttien 13 hampaiden 46 reunoja vasten estäen siten kvadranttien kallistelun tai keinumisen tangon 11 keskiakselin ympäri.

On tumettua, että monien metallien ja muiden aineiden sitkeys tai niiden kyky muuttaa muotoaan halkeilematta kasvaa, kun ne saatetaan korkean paineen alaiseksi. Tämä ilmiö tunnetaan "Bridgman'in ilmiönä" ja tätä periaatetta on käsitelty P.W. Bridgman'in julkaisussa "Large Plastic Flow and Fracture", kustantaja McGraw Hill (New York, 1952). Esillä oleva keksintö on erikoisesti sovitettu tangon 11 saattamiseksi tällaisten korkeiden paineiden alaiseksi. Tangon 11 ollessa esimerkiksi alumiinia laite 10 voidaan suunnitella siten että tankoon 11 o suulakkeen 22 lähellä kohdistuva paine on noin 10 Pa ja tangon 11 ollessa kuparia laite 10 voidaan suunnitella siten, että tankoon 11 9 suulakkeen 22 lähellä kohdistuva paine on noin 1,7 · 10 Pa. Nama paineet ylittävät huomattavasti alumiinin ja vastaavasti kuparin myötö-rajan ja lisäävät näiden aineiden sitkeyttä tai kykyä muuttaa muotoaan halkeilematta.

Piirustuksen kuvioon 7 viitaten supistus- ja vahauslaitteeseen 19 kuuluu supistussuulake 63, joka sijaitsee vastavirtaan vahauskammiosta 64. Kammioon 64 syötetään lähteestä (ei esitetty) sopivaa leikkaus-väliainetta 66. Leikkausväliaineella, jota voidaan käyttää esillä olevaa keksintöä sovellettaessa, on mieluimmin suuri viskositeetti ja leikkauslujuus ja se kykenee voitelemaan suulakkeet 22 ja 63, saa aikaan tangon 11 hyvän kostutuksen ja sen viskositeetti vaihtelee mahdollisimman vähän paineen, lämpötilan ja leikkausnopeuden suhteen. Tämänkaltainen aine tunnetaan viskoosina aineena ja esimerkkejä sopivista aineista ovat mehiläisvaha ja polyetyleenivaha. Siten termiä "vaha" käytetään tässä edustamaan mitä tahansa tällaista leikkausväli-ainetta.

9 6571 7

Supistus- ja vahauslaitteen osina ovat myös kaapija 67 laitteen tulokohdassa, pyyhkijä 68 liian vahan poistamiseksi tangosta 11 vahaus-kammiosta 64 myötävirtaan ja asianomaiset kotelo- ja runkorakenteet. Vahauskammiosta 64 kulkee joukko kanavia 69 svpistussuulakkeen 63 läpi pieneen esikammioon 71 voitelevan kerroksen vahaa 66 muodostamiseksi tangon pinnalle tangon esisupistuksen ajaksi.

Edellä kuvattua laitetta käytettäessä ja keksinnön menetelmää sovellettaessa syötetään aluksi tangon 11 alkupää, jonka sädettä on edullisimmin pienennetty mahdollistamaan kulku suulakkeiden 22 ja 63 läpi, esim. käsin X:n suunnassa lähteestä (ei esitetty) supistus- ja vahaus-laitteeseen 19, sitten rungon 26 aukkoon 27 ja siellä alueelle, jossa tartuntaelementtikvadranttien 13 neljä jonoa kohtaavat toisensa tar-tuntaelementtien 21 muodostamiseksi. Vahauskammion 64 läpi kulkiessaan tangon alkupää saa vahaa 66 olevan pintakerroksen.

Kun tangon alkupää on asetettu kiittävän pitkälle keskusaukkoon 44 useiden tartuntaelementtien väliin, hydrauliset moottorit 31, 32, 33, 34 ja 35 käynnistetään niihin liittyvien hammaspyörien 14 pyörittämiseksi. Pidetään edullisena, että tietyt moottorit, esim. moottorit 35, ovat reversiibeleitä siten, että ne toimivat pumppuina riittävän vastapuristuksen säilyttämiseksi suulakkeesta 22 myötävirtaan kunkin jonon tartuntaelementtikvadranttien 13 puristamiseksi yhteen X:n suunnassa, jotta estettäisiin vahan 66 vuotaminen kvadranttien väliin. Tällaiseen moottorien 35 käyttämiseen käänteisinä voi sopivasti liittyä työ käännettyjen moottoreiden yhdistäminen tiettyihin moottoreista 31, 32, 33 ja 34 siten, että käänteiset moottorit 35 käyttävät niihin liittyviä moottoreita 31, 32, 33 tai 34 tai avustavat niiden käyttämi sess ä.

Pyörivät hammaspyörät 14 liikuttavat neljää tartuntaelementtikvadranttien 13 jonoa eteenpäin pitkin suljettuja kulkuteitä 16 tartunta-elementtien 21, jotka ympäröivät vahattua tankoa 11, pyrkiessä tarttumaan ja vetämään mukaansa vahattua tankoa X:n suuntaan edetessään. Tartuntaelementtejä ohjaa etenemisen aikana ohjainelementtien 48 ja aukkojen 47 seinämien yhteistoiminta. Eri tartuntaelementtikvadranttien 13 jonojen kulkunopeus rungon 26 läpi pysyy yhtäsuurena johtuen kahden vierekkäisen tartuntaelementtikvadrantin vierekkäisillä ulkosivuilla oleviin hampaisiin 46 vaikuttavien hammaspyörien 14 aikaansaamasta kiilavaikutuksesta. Siten vältetään jonkin kvadrantin mahdol- 10 6571 7 linen pyrkimys jäädä jälkeen muista rungon 26 aukon 27 sisällä.

Kunkin uuden tankoelementin edetessä X:n suunnassa laitteen 10 tulo-päähän 20 se saapuu aluksi kaapijalle 67 (kuvio 7) mennessään sisään supistus- ja vahauslaitteeseen 19. Kaapijan tehtävänä on poistaa pinnalla olevat aineet kuten pöly ja lika etenevästä tankoelementistä. Tankoelementti saa tämän jälkeen alustavan vahakerroksen pienessä esi-kammiossa 64 ja lopuksi pyyhkijä 68 pienentää sen vahakerroksen halutun paksuiseksi tankoelementin poistuessa supistus- ja vahauslait-teesta 19 ja saapuessa lohkon 26 keskiaukkoon 27. Vahatun tangon 11 elementin koko ja muoto vastaavat nyt tarkoin keskiaukon 44, joka kulkee X:n suunnassa yhtyneiden tartuntaelementtien 22 keskustan läpi, kokoa ja muotoa.

Tangon 11 elementti etenee seuraavaksi alueelle, jossa neljä tartun-taelementtikvadranttien 13 jonoa kohtaavat toisensa. Neljän etenevän kvadrantin ryhmä yhtyy vahattua tankoelementtiä ympäröivän tartunta-elementin 21 muodostamiseksi. Neljä vyötä 59 on samalla kosketuksessa neljän tartuntaelementtikvadrantin 13, jotka muodostavat tartuntaele-mentin 21, kantojen 43 kanssa edeten vöiden ja kvadranttien välisen kitkakosketuksen vaikutuksesta ja siirtäen tartuntapaineen kvadrant-teihin neljästä paikallaan olevasta puristuslevystä 51. Tankoelement-tiin siirretään X:n suuntaisia leikkausvoimia saattamaan tankoelementti jatkamaan etenemistään tartuntaelementin mukana kohti suulaketta 22. Samalla tartuntaelementtikvadranttien 13 välittämät säteensuuntai-set puristusvoimat kasvavat tartuntaelementtien X:n suuntaisen liikkeen mukana johtuen peräkkäisissä kanavissa 62 ja puristuslevyjen 51 tiivistejärjestelyjen 54 peräkkäisissä sisemmissä tiivisteissä 57 ylläpidetyistä kohoavista paineista. Tankoelementtiin vahapinnan läpi vaikuttava paine kohoaa siten vastavirtaan suulakkeesta 22 riittävälle tasolle tankoelementin sitkeyden kasvamiseksi oleellisesti, jolloin tankoelementti saatetaan kulkemaan suulakkeen 22 läpi ja se puristuu hydrostaattisesti lankaelementiksi 12. Täten muodostettu lankaelement-tiin liittyvä tartuntaelementti 21 jatkaa kulkuaan etenevän lankaele-mentin ympärillä kohtaan, joka on jonkin verran myötävirtaan suulakkeesta 22. Tässä kohdassa neljä tartuntaelementtikvadranttikomponent-tia 13 eroavat toisistaan seuratakseen kukin omaa suljettua rataansa 16 takaisin laitteen 10 tulopäähän 20 ja yhtyäkseen uudelleen kolmeen muuhun kvadranttiin etenevän tangon 11 toisen elementin vastaanottamiseksi .

u 65717

On huomattava, että esitetyt laitteet ja menetelmät yksinkertaisesti havainnollistavat keksinnön edullista suoritusmuotoa. On selvää, että myös useita muita suoritusmuotoja voitaisiin käyttää tangon tai muun pitkänomaisen poikkileikkaukseltaan pyöreän tai muunlaisen työkappa-leen suulakepuristamiseksi tai muovaamiseksi muulla tavoin esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti. Esimerkiksi vaihtoehtoisiin suoritusmuotoihin saattaisi sisältyä vähemmän tai enemmän kuin neljä tartuntaelinjonoa, jotka kulkevat ympäri suljettuja ratoja ja jotka toimivat yhdessä tartuntaelementtien muodostamiseksi pituudeltaan määräämättömän pitkänomaisen työkappaleen siirtämiseksi muovattavaksi määräämättömän pituiseksi pitkänomaiseksi tuotteeksi. Myös monet muut muutokset ovat mahdollisia keksinnön puitteissa pysyen.

Claims (6)

12 6571 7

1. Laite langan tai tangon muotoisen työkappaleen jatkuvaksi puristamiseksi sitä supistavan suulakkeen läpi, käsittäen muovaavan suulakkeen (22) , tartuntaelementtieli-mien (21) muodostamia jonoja, jolloin kussakin tartunta-elementtielinjonossa olevat tartuntaelementtielimet muodostavat työkappaleen kulkuradalle sitä ympäröivän keskeisen kammion (44), joka ulottuu ensimmäisen, muovaavasta suulakkeesta ylävirtaan olevan aseman ja toisen, muovaavasta suulakkeesta alavirtaan olevan aseman välille, kunkin tar-tuntaelementtielinjonon muodostaessa oman, päättymättömän radan (16), jolloin ensimmäisen ja toisen aseman kohdalla ja niiden välisellä alueella radat (16) yhdessä muodostavat mainitun kammion (44), jonka kohdalla painelaite kohdistaa paineen,tartuntalementin selkäpintaan sen puristamiseksi tartuntaotteeseen työkappaleeseen, tunnettu siitä, että päättymätön vyö (59) on yhdistetty toiminnallisesti kuhunkin tartuntaelementtieli-mistä (13) koostuvaan jonoon, joka on ensinmäisen ja toisen aseman välillä, että kukin vyö koskettaa jononsa tartuntaelementtielimiä niiden selkäpintaa pitkin eli keskeisestä kairmiosta kauempana olevalla pinnalla ja että mainittu painelaite (51) on sovitettu aikaansaamaan painetta tartuntaelementtiel3miin nähden kunkin vyön ulkopinnalle .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kussakin tartuntaelementtielimistä (13) koostuvassa jonossa oleva siirtohampaisto (46) on vyön (59) vieressä ainakin yhdellä jonon reuna-alueella, ja että yhteinen käyttölaite 14, joka koostuu hammaspyörästä 14 on yhteydessä kahden viereisen jonon reuna-alueen kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että painelaite (51), joka koostuu sinänsä tunnetusti nestekäytävästä (62) , on yhteydessä kunkin päättymättömän vyön tartuntalementtielimestä poispäin olevan pinnan kanssa useassa välimatkan päässä toisistaan ensimmäisen ja toisen aseman välissä olevassa 13 6571 7 paikassa ja että kiinteät tiivisteet (54) kukin ovat yhteydessä yhteen päättymättömään vyöhön sulkien sisäpuolelleen useita toisistaan välimatkan päässä olevien paikkoja vyön pituudella paineenalaisen nesteen tiivistämiseksi tiivisteen sisälle.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kukin kiinteistä tiivisteistä (54) käsittää ulomman tiivisteen (58) ja että painelaite (51) käsittää edelleen kiinteät sisemmät tiivisteet, joista ainakin yksi on yhteydessä kuhunkin päättymättömään vyöhön ja joista kukin sijaitsee ulomman tiivisteen sisäpuolella ja ympäröi ainakin yhtä välimatkan päässä toisistaan olevista paikoista päättymättömän vyön pituudella.

1. Anordning för fortgAende pressning av ett trAd- eller stAngformat arbetsstycke genom ett munstycke som kontraherar arbetsstycket innefattande ett munstycke (22) , ett flertal serier av gripelement (21) med gripelementen i varje serie sA beskaffade att de bildar en centralt belägen kammare (44) som befinner sig pA arbetsstyckets rörelsebana och omger arbetsstycket, och som sträcker sig mellan den första sta-tionen som befinner sig uppströms frAn det formförändrande munstycket tili den andra stationen som befinner sig nedströms f ran det formförändrande munstycket och varje serie av gripelement bildar en egen ändlös hana (16), varvid vid den första och den andra stationen och vid cmradet mellan dessa banoma (16) tillsanmans bildar nämnda kairmare (44), vid vilken en tryckanordning riktar ett tryck mot gripele-mentets ryggyta för att pressa detta i ett gripgrepp med arbetsstycket, kännetecknad av att ett ändlöst band (59) förenats funktionellt tili varje serie av gripelement (13) som befinner sig mellan den första och den andra stationen, att varje band vidrör gripelementen i resp. serie längs dessas ryggyta, d.v.s. den ytan som befinner sig längre bort frAn den centrala kammaren, och att nämnda tryckanordning (51) anordnats att astadkomma ett tryck pa utsidan av varje band i förhAllande tili gripelementen.