FI65417C - Kalcineringsfoerfarande och -anordning - Google Patents

Description

ΓβΊ /m ^Cl U LUTUSJ U LKAISU rc/17 ™ (11) UTLÄGGNINGSSKRIPT Ö54 I / C <<*> Pa^irb ^ T ^ (51) Kv.lk? /Into.3 C 04 B 11 /02 SUOMI FINLAND (21) P*t«nttlh*k*mu* — P«*nUiM6knln( 800055 (22) Hak«ml«pilvt — An*ttknlnf*d»g 08.01.80 (23) AlkuptWt — Glttlgh«tidig 08.01.80 (41) Tutkit |ulkiMkt) — Bllvtt offtncNg q-j qq ja rekisterihailltu· NlktlvIk.lp.non kuul^Uuhun pvm.- * Ί ‘

Patent- och reglsterstyrelsen ' Arnokin uttagd odi utijkrMUa publkend . υχ. 04 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prtorKet 08.01.79

Englanti-England(GB) 7900593 (71) BPB Industries Limited, Ferguson House, 15 Marylebone Road,

London NW1, Englanti-England(GB) (72) Arthur George Terry Ward, Nottingham, Christopher Todd-Davies,

Nottingham, Engiant i-England(GB) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Kalsinointimenetelmä ja -laite - Kalcineringsförfaronde och -anordning Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta, jotka on tarkoitettu kipsin (hydratoidun kalsiumsulfaatin) kalsinointiin, jolloin kipsin kipsin kalsinointi saadaan täydellisesti suoritetuksi yhdessä laiteyksikössä.

Eräs tärkeimmistä menetelmistä, joilla kipsiä teollisesti kalsinoidaan, suoritetaan niin sanotussa "kattilassa". Kalsinointi-kattiloita on tavallisesti käytetty panoksittain, mutta viime aikoina on niitä käytetty jatkuvalla syötöllä, kuten GB-patenttijulkaisussa 1 018 464 kuvataan. Sekä panos- että jatkuvakäyttöisten kattiloiden tehoa rajoittaa kuitenkin tällä hetkellä suurin sallittu lämmönsiirto kattilan seinien ja erityisesti pohjan läpi. Tätä lämmönsiirtoa rajoittaa kattilan seinien ja pohjan metallin, tavallisesti teräksen, suurin sallittu lämpötila. Tämän lämpötilan yläpuolella on vaara, että pohja palaa usein puhki.

Keksinnössä, joka on kuvattu hakijan GB-patenttijulkaisussa 1 488 665, pyrittiin lisäämään lämmön syöttöä sekä panos- että jatkuvassa käytössä, jolloin kattilan tuotantokapasiteetti lisääntyi, ilman että tuotteen laatu huononi tai kattilan pohjan lämpötila merkit- 2 65417 tävästi nousi. Tällöin lämmitetään kalsiumsulfaattiöihydraattia kal-sinointiastiassa tai -kattilassa lämmöllä, joka vaikuttaa epäsuorasti ulkoseinien ja pohjan läpi, sekä lisäksi johtamalla astiaan kuumaa kaasua putken kautta, kulkee alaspäin astian yläpäästä ja jonka alaosassa, joka uppoaa kalsinointimassaan, on ainakin yksi aukko. Vaikkakin ko. patenttijulkaisussa esitettyä menetelmää käyttämällä on saavutettu suuria tuotannon lisäyksiä sekä olennaisia parannuksia lämpöhyötysuhteessa, aiheuttaa itse kattila vielä kunnossapito-ongelmia, jotka ovat tavallisia sellaisissa astioissa, ja saattaa toisinaan vaatia suuria korjauksia esimerkiksi tulenkestävässä muurauksessa.

GB-patenttijulkaisussa 1 240 655 on kuvattu kalkkikiven käsittelyyn tarkoitettu laitteisto, jossa kaasun johtamiseen käytetään avointa putkea ja reaktioastia suippenee alaosastaan, mutta tällaisen laitteiston tarkoituksena on ainoastaan kalkkikiven esikuumen-nus, minkä jälkeen kalkkikiven kalsinointi suoritetaan erillisessä tavanomaisessa leijupetireaktorissa. Julkaisussa ei ole mainittu, että tällaisessa reaktioastiassa tapahtuisi täydellistä sekoittumista, eikä ole myöskään viitattu siihen, että suippeneva reaktioastia alaosastaan ympäröisi kaasunjohtoputken pohjaa niin läheltä, että täydellinen sekoittuminen tapahtuisi. Näyttää ilmeiseltä, että kalsinointi tällaisessa laitteistossa ei ole mahdollista, vaan siihen vaaditaan erillinen reaktori.

DE-hakemusjulkaisussa 2 737 079 on kuvattu reaktori, joka jonkin verran suippenee alaosastaan, mutta reaktioastian pohja on rei'itetty eikä umpinainen, ja reaktioastian sisältöä leijutetaan suuttimista tulevilla kaasuilla. Reaktori sisältää myös polttimen, joka mahdollisesti muistuttaa esillä olevan hakemuksen mukaisessa reaktorissa olevaa kuuman kaasun johtamiseen käytettävää putkea. Polttimen tarkoituksena on kuitenkin ainoastaan lämmön johtaminen, eikä ko. hakemusjulkaisussa ole millään tavalla viitattu siihen, että polttimesta tulevalla kuumalla kaasulla olisi merkittävää flui-disoivaa tehtävää.

Nyt on kehitetty uusi menetelmä ja laite kipsin kalsinoin-tiin, jolloin kaikki tarvittava lämpö voidaan suoraan syöttää kal-sinoitavaan aineeseen, niin että osa tulenkestävästä muurauksesta käy tarpeettomaksi verrattuna tavanomaisiin kattiloihin ja järjestelmän lämpöhyötysuhde paranee, mikä vähentää pääoma- ja kunnossapitokustannuksia .

3 65417

Esillä olevan keksinnön kohteena on täten menetelmä kipsin kalsinoimiseksi yhdessä laiteyksikössä, jolloin kuumaa kaasua johdetaan alaspäin kalsinointilaitteeseen kipsiä sisältävän kerroksen pohjalle kipsin fluidisoimiseksi ja tuoretta kipsiä johdetaan jatkuvasti käsiteltyyn kipsiin, joka on poistettu kerroksen yläosasta. Menetelmälle on tunnusomaista, että kalsinointilaitteessa kerroksen pohjalla oleva kipsi on tarkasti rajattu kuuman kaasun sisääntulokohtaan ja että kuuma kaasuvirta saatetaan hajaantumaan, se sekoitetaan perusteellisesti kerroksen pohjalla olevaan kipsiin, jolloin materiaalin sekoitus kuuman kaasun vaikutuksesta tapahtuu kautta koko kerroksen tilavuuden.

Keksinnön kohteena on lisäksi laite kipsin kalsinoimiseksi edellä kuvatulla menetelmällä, joka laite sisältää käsittelyastian, jonka yläosassa on sisääntulokohta ja sivuseinämällä poistokohta, joka määrää kipsikerroksen yläpinnan korkeuden, jolloin astian sivu-seinämät kallistuvat jatkuvasti ainakin mainitulta kipsikerroksen yläpinnalta lähtien astian pohjalle saakka siten, että seinämät suippenevat alaspäin, ja lisäksi laite sisältää astian läpi alaspäin suuntautuvan putken kuuman fluidisointikaasun johtamiseksi laitteeseen, ja aukon sen pohjalla, jolloin astia (1) kapenee umpinaista pohjaa (2) kohti, kunnes astian (1) alaosa ympäröi putken (6) pohjan tarpeeksi läheltä ja astian (1) pohja (2) on riittävän lähellä putken (6) pohjaa sen alapuolella varmistaakseen kaasun ja materiaalin täydellisen sekoittumisen koko astiassa.

Astian muoto voi olla mikä tahansa tavanomainen, edellyttäen että sen pohjan pinta-ala on rajoitettu ja muodoltaan sellainen, että ylöspäin suuntautuva virtaus panee pohjalla olevan kiinteän aineen kiertämään, jolloin kaikki astiassa oleva massa liikkuu ja lämmön siirtyminen kaasuista on tehokasta. Astian edullisissa muodoissa on pohjan poikkileikkaus, suhteessa kuumakaasuputken kokoon ja sijaintiin, riittävän pieni, niin että putkesta purkautuva kaasu pyyhkäisee hienojakoista ainetta astian koko pohjan poikki estäen lämpökäsiteltyä ainetta kasautumasta ja sekoittaen lopuksi astian koko sisällön.

Vaikka epäsymmetrisiä astioita voidaankin käyttää, on edullista tehokkaan sekoituksen aikaansaamiseksi, että astia on olennaisesti symmetrinen pystysuoran akselin suhteen ja että lämmitys on odu 1 1J sest J. sijoitettu pitkin liitä pystysuoraa akselia. Tällä hetkellä erityisen edullinen astian muoto on alaspäin suippeneva kartio 6541 7 4 tai katkaistu kartio, tarkemmin sanoen sellainen, jossa seinät leviävät ylöspäin sillä kohdalla, jossa aineen pinta on astian ollessa käytössä.

Astian alaosan muoto ei ole niin kriittinen, jolloin sylinterinmuotoinen alaosa saattaa olla sopiva, jos sen halkaisija on kaasuputkeen verrattuna riittävän pieni, jotta kiinteät aineet poistuvat laitteen toimiessa pohjalta. Kokonaan sylinterimäinen astia, jolla on tällainen halkaisija, on mahdollinen, erityisesti jos sivun ja pohjan välinen kulma on virtauksen tasaisuuden parantamiseksi pyöristetty, mutta jotta käsiteltävälle aineelle saataisiin riittävä viipymäaika reaktorissa kalsinoitaessa, saattaa astiasta tulla epätaloudellisen korkea. Reaktorin yläosan halkaisijan tai poikkipinnan ollessa suurempi vähennetään sen hienojakoisen aineen määrää, joka menetetään poistokaasujen mukana pölynä, joka sitten on erotettava. Tästä syystä käytetään edullisesti astiaa, jossa on kartion tai katkaistun kartion muotoinen osa, joskin tämä voidaan yhdistää kapeaan sylinterinmuotoiseen alaosaan, joka ympäröi kuumakaasuputken alapäätä, tai laajaan sylinterinmuotoiseen osaan pölynerotuksen helpottamiseksi .

Tässä yhteydessä on mainittava, että tämä keksintö tulee erottaa niin sanotuista "kourualusta"-reaktoreista, joissa kaasu syötetään ylöspäin aukosta, joka on reaktoriastian alaosan käännetyn kartion kärjessä. Oletettavasti tämän keksinnön mukaisessa laitteessa materiaalin virtauskuvio on pitkälti vastakkainen verrattuna kourualustareaktoriin.

Astian pohja voi olla erityisesti muotoiltu siten, että se auttaa jakamaan kaasuvirran pohjan pinnan poikki tai siinä voi olla yksi tai useampia sisäpuolisia kohoumia tätä tarkoitusta varten. Astian pohjaan voidaan esimerkiksi sovittaa kartionmuotoinen kohouma, jonka kärki suuntautuu ylöspäin kohti lämmitysputken ala-aukkoa. Astian pohjaan, tai sen sisäpuoliseen kohoumaan voidaan sovittaa ohjauslevyt tai pyörresiivet kaasuvirran jakautumisen ja tehokkuuden parantamiseksi. Edullista on myös välttää epäjatkuvuuskohtia pinnan profiilissa, esimerkiksi tekemällä profiili kaarevaksi pohjan ja kartionmuotoisen kohouman välisessä liitoksessa.

Lämmitysputken alapää on edullisesti avoin. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti sen alaosassa voi olla sivuseinässä joukko kaasun-jakelureikiä, jotka edullisesti on sijoitettu keskenään symmetrisesti. Siinä voi myös olla korkeammalla sijaitsevia sivuaukkoja, 5 6541 7 joiden tarkoitus on lisätä lämmitystä tai sekoitusta tällä korkeudella, edellyttäen että kaasuvirta astian pohjalla on riittävä estämään lämpökäsiteltyä ainetta kasaantumasta.

Lämmitysputki voidaan yhdistää sopivassa lämpötilassa olevan kaasun lähteeseen, joka kaasu voi olla peräisin polttoaineen, kuten kaasun, polttoöljyn tai hiilen palamisesta, tai se voi olla kuumaa poistokaasua jostakin toisesta prosessista, edellyttäen, että se ei häiritse haluttua kalsinointireaktiota tai -tuotetta.

Lämmitysputken yläosa voidaan vaihtoehtoisesti ja joissakin tapauksissa edullisesti yhdistää polttoainesäiliöön, jolloin polttoaine voi olla kaasumaista sekä myös happi- ja/tai ilmasäiliöön, missä tapauksessa putkessa on poltin kuumien kaasumaisten palamistuot-teiden aikaansaamiseksi. Polttimessa voi olla sytytyslaite, joka voi toimia esimerkiksi sähköllä. Polttoaine voi olla esimerkiksi kaupun-kikaasua tai luonnonkaasua, ja sytyttimessä voi olla kipinälaite. Poltin sijoitetaan edullisesti putken alempaan puoliskoon, niin että käytössä tapahtuu polttoaineen palaminen astiassa olevan aineen pinnan kohdalla tai sen alapuolella.

Astiassa on edullisesti ulkopuolinen lämpöeristys järjestelmän lämpöhyötysuhteen parantamiseksi. Sen yläosa on myös edullisesti liitetty pölynkerääjään. Kalsinoitaessa kerätty pöly koostuu suurimmaksi osaksi kalkista ja on sinänsä käyttökelpoinen tuote.

Jos astia on jatkuvassa käytössä, se varustetaan edullisesti tuloventtiilillä raaka-ainetta varten ja poistoventtiilillä tai ylivuotojärjestelmällä tuotetta varten. Jotta tuote olisi täysin reagoinut ja tasalaatuinen, reaktioajan täytyy olla riittävä ja lisäksi poistoon ei saa päästä liikaa reagoimatonta tai riittämättömästi reagoinutta ainetta. Jos reaktio on nopea ja poisto riittävän etäällä tulosta, (esimerkiksi suuriläpimittaisessa astiassa materiaalin yläpinnan korkeudella), tämä ei useimmiten aiheuta ongelmia. Useimmissa tapauksissa on kuitenkin edullista asentaa esimerkiksi yksi tai useampi ohjaussiipi poiston tai tulon ympärille tai niiden väliin, tai putkia tulosta tai tuloon tai poistosta tai poistoon, niin että ne avautuvat alemmalla tasolla astiassa.

Ylivuotojärjestelmä voi käsittää nousevan poistojohdon, joka johtaa astian alaosasta patoon, jonka yli poistettava materiaali virtaa. Nousuputki saattaa toimia tehokkaasti, koska materiaali leijuu astiassa käytön aikana. Tämä leijuminen voidaan saada aikaan 6541 7 suoraan lämmitysputkesta tulevien kaasujen vaikutuksesta, mutta silloin kun käsiteltävästä materiaalista eroaa kaasuja tai höyryjä, voivat ne auttaa astiassa olevan materiaalin leijumista. Kipsi menettää vettä muuttuessaan hemihydratoiduksi tai kidevedettömäksi kalsiumsulfaatiksi, ja kehittynyt vesihöyry aiheuttaa mineraalin "kiehumista".

Käsitellyn materiaalin leijuttaminen tämän keksinnön mukaisessa laitteessa, tapahtuipa se sitten tulevan kaasun tai kehittyneiden höyryjen vaikutuksesta, aiheuttaa sisällön nopean ja tehokkaan sekoittumisen ja lämmönsiirron ja helpottaa myös tuotteen poistoa jatkuvassa käytössä. Tästä johtuu, että astiaa ei tarvitse varustaa mekaanisilla sekoittimilla. Sekoittimia voidaan kuitenkin käyttää tarvittaessa.

Vaikka tässä usein viitataan jatkuvaan käyttöön, johon laite on erityisesti tarkoitettu, on selvää, että laite sopii yhtä hyvin panoskäyttöön. Tätä tarkoitusta varten laite ensin täytetään materiaalilla, jos tarpeellista käyttäen alkukaasuvirtaa, minkä jälkeen puhalletaan sisään halutussa lämpötilassa olevia kaasuja, kunnes prosessi on valmis. Astian sisältö tyhjennetään tämän jälkeen esimerkiksi pohjalla olevasta purkaus ukosta. Viimeksi mainittu on joka tapauksessa tarpeellinen varuste, ja sitä voidaan käyttää astiaa puhdistettaessa sekä tyhjennettäessä sisältö nopeasti hätätapauksissa. Puhdistus- ja kunnossapitotarkoituksia varten voidaan astia myös varustaa tarkastus- tai kulkuluukuilla.

Kaasujen lämpötilaa lämmitysputkessa sekä niiden purkautumista siitä voidaan ohjata monin tavoin, esimerkiksi palamisessa käytetyn ilmaylimäärän avulla. Vaihtoehtoisesti voi putkessa olla polt-timen ja putken alaosan välillä lisäilma-aukko, jolloin voidaan syöttää lisäilmaa ilman ja palamistulosten seoksen lämpötilan säätämiseksi putkessa.

Hemihydratoituja laasteja ja kidevedettömiä laasteja tai näiden seoksia voidaan valmistaa tällä menetelmällä pääasiassa valvomalla tehokasta kalsinointilämpötilaa. Jos esimerkiksi käsiteltävän kalsiumsulfaattimassan lämpötila pidetään alueella 140-170°C, syntyy kalsiumsulfaattihydraatista pääasiassa hemihydraattia, kun taas lämpötiloissa, esim. noin 350°C;ssa, on pääasiallinen tuote kidevedetön kalsiumsulfaatti.

6541 7

Kun tarvitaan kidevedetön tuote, voidaan kalsinointireaktio suorittaa yhdessä vaiheessa säätämällä läpimenoa kaasun virtausnopeuden ja lämpötilan suhteen, niin että lämpötila pysyy mainitulla alueella. On kuitenkin myös mahdollista suorittaa reaktio kahdessa vaiheessa käyttämällä keksinnön mukaista ensimmäistä laitetta alhaisemmalla lämpötila-alueella hemihydraattituotteen aikaansaamiseksi, ja toista laitetta korkeammassa lämpötilassa. Tässä järjestelyssä kehittyy kussakin vaiheessa vesihöyryä, joka auttaa leijutusta ja sekoittumista. Toisen laitteen poistokaasuja voidaan käyttää ensimmäisen lämmitykseen, ja toiseen laitteeseen voidaan siirtää ensimmäisestä laitteesta kaikki hemihydraatti tai osa siitä. Hemihydraatteja ja kidevedettömiä tuotteita voidaan käyttää erillään tai niitä voidaan sekoittaa halutuissa suhteissa käytettäväksi sekalaastina.

Keksintö on erityisen sopiva käytettäväksi kalsinoitaessa luonnonkipsiä tai mitä tahansa kemiallista kipsiä, kuten esimerkiksi synteettistä kipsiä fosforihapon valmistuksesta tai savukaasujen neutraloinnista tai luonnonanhydridien hydratoinnista.

Keksintöä kuvataan nyt esimerkin muodossa viitaten oheisiin piirroksiin, joissa: kuvio 1 on kaavakuva kipsin kalsinointiin sopivasta, keksinnön mukaisesta, kartiomuotoisesta, kalsinointiastiasta, ja kuvio 2 on eräs esimerkki kuvion 1 kartionmuotoisen astian lämmitysputken toiminnan valvontajärjestelmästä.

Viitaten ensin kuvioon 1, käännetyn kartion muotoisessa astiassa 1 on pyöreä pohja 2, jonka pinta-ala on rajoitettu sekä kansi 3, johon on asennettu syöttöputki 4 kalsinoitavaa ainetta, kuten kipsijauhoa varten, ja poistokaasun poistoputki 5, joka on yhdistetty pölynkerääjään (ei näkyvissä). Lämmitysputki 6, joka kuvataan yksityiskohtaisemmin alempana, kulkee myös kannen 3 läpi astian sisäosaan. Kipsin syöttöputki on varustettu annostusventtiilillä, joka on pyörivä syöttölaite 7, joka on yhdistetty kipsisäiliöön 8. Astia on sopivasti lämpöeristetty, kuten kohdassa 8 näkyy.

Astian toimiessa on jauhemateriaali korkeudella 10. Kalsi-noidun materiaalin poistamista varten on ylivirtauspato 11, joka on yhdistetty poistoputkeen 12. Pohjassa on venttiilillä varustettu pur-kuaukko 21.

Lämmitysputki 6 ulottuu alaspäin olennaisesti pitkin kartio-maisen astian 1 pystysuoraa keskiakselia. Sen avoin alapää 13 päättyy lähelle astian pohjaa 2. Putken alaosan seinässä on symmetrisesti 8 6541 7 sijoitettuja reikiä 14, joiden avulla kuumat kaasut tasaisemmin jakautuvat kalsinoitavaan materiaaliin. Putkesta 6 tulevien kaasujen jakautumista voidaan edelleen parantaa käyttämällä tulenkestävästä aineesta tehtyä pystysuoraa kartiota, joka on sijoitettu astian pohjalle 2, suoraan putkiaukon 12 alle.

Astian mitat ja kartiokulma voivat vaihdella riippuen putken 6 läpi virtaavien kuumien kaasujen lämpötilasta ja virtausmää-rästä, niin että materiaali on astiassa riittävän pitkään ja riittävän korkeassa lämpötilassa ja että sekoittuminen ja lämmönsiirto o-vat tehokkaat.

Polttokaasua, esimerkiksi maakaasua syötetään putken 16 kautta suulakesekoitustyyppiseen polttimeen 16, joka on putkessa 6 suunnilleen astiassa olevan materiaalin korkeudella 10. Tähän polttimeen syötetään erillisesti ilmaa puhaltimesta 19 putken 18 kautta. Kipinäsytytin 20 sytyttää polttimen 17 sekoitussuulakkeesta lähtevän polttoaine-ilmaseoksen, ja kuumat palamiskaasut kulkevat alaspäin pitkin putkea 6 ja poistuvat sen avoimen pään 13 ja reikien 14 kautta. Tässä järjestelmässä ei yleensä syötetä lisäilmaa lämmitysputkeen.

Viitaten seuraavaksi kuvioon 2 syötetään polttokaasu pitkin johtoa 22 pääeristysventtiilin 23 ja pääsäätimen 24 kautta, joka a-lentaa paineen sopivan suuruiseksi (tässä yksikössä 0.12 MPa) ja sitten mittarin 25 läpi. Painetta valvotaan sitten kahdella painekytki-mellä 26, jotka on asetettu määrittelemään toiminnan kannalta turvallinen maksimi- ja minimipaine. Kaasuvirtausta polttimeen kontrolloidaan turvallisuusnäkökohdan kannalta kolmella sulkuventtiilillä, joista yksi, 27a, seuraa painekytkimiä 26, yksi 27b on pääjohdossa ja yksi 27c on apujohdossa 29. Pääjohdossa on lisäksi säädin 31 sekä läpikulun valvontaventtiili 32, ja apujohdossa on pari painekytkimiä 33, oma säädin 34 ja kuristusventtiili 35. Tyhjennysventtiili 36 yhdistää lisäksi pääjohdon apujohtoon 29 ja tuuletusventtiili 37 on yhdistetty säätimiin 31 ja 34. Käsikäyttöiset venttiilit 38 jätetään tavallisesti auki, mutta ne voidaan sulkea, jos halutaan eristää osia järjestelmästä. Sekä pääjohto 28 että apujohto 29 syöttävät polttokaasua lämmitysputken 6 johtoon 16.

9 65417

Ennenkuin prosessi aloitetaan, tarkistetaan, että sulkuventtiilit 27 ovat kiinni, eivätkä vuoda. Sytytettäessä kytketään ensin polttimen kytkin, tuuletusventtiili 37 sulkeutuu ja poltti-men valvontataululla oleva ajastin (ei näkyvissä) valvoo tapahtumaa käyttämällä kahta painekytkintä 33 ja 26 varmistaen, että kolmen sulku-venttiilin 27 välinen tila ei paineistu kaasu- tai ilmavuodon vuoksi, ja kolmenkymmenen sekunnin kuluttua varmistaen, että kun tila paineis-tuu tyhjennysventtiilin 36 avautuessa, paine säilyy seuraavat kolmekymmentä sekuntia.

Jos molemmat tarkistukset antavat tyydyttävän tuloksen, ilmoittaa visuaalinen ilmaisin, että tarkistus on loppuun suoritettu ja valvontakierto siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Jos jommankumman tarkistuksen tulos on epätyydyttävä, syttyy varoitusvalo. Senjälkeenkun tarkistusilmaisin alkaa näkyä, seuraa viiden minuutin tauko, jona aikana ilma puhdistaa polttimen ja kalsinointijärjestelmän.Kun tämä aika on kulunut, aloittaa taulu sytytystoimenpiteet. Kipinä sytyttää apu-liekJn, senjälkeen kun ensimmäinen sulkuventtiili 27a ja apuventtiili 27b Ovat avautuneet ja liekin läsnäolon ilmaisee liekinilmaisukoetin 39, joka on noin 75 mm:n etäisyydellä polttimesta 17. Jos liekki on syntynyt ja se on vakaa, antaa ohjelmointiyksikkö toisen pääsysulkuvent-tiilin 27c avautua, jolloin pääliekki syttyy. Tässä vaiheessa sulkeutuu tuuletusventtiili 37, niin että säädin 31 voi toimia. Kaasun virtausta voidaan säätää läpimenoventtiilin 32 avulla.

Polttimen 17 sijainti putkessa voi olla säädettävissä pystysuuntaan, niin että liekki voidaan muodostaa mihin tahansa haluttuun kohtaan astian ja sen sisällön suhteen.

Keksinnönmukaisen kalsinointilaitteen eduista mainittakoot seuraavat : 1. Järjestelmän pääomakulut annetulla tuotannolla ovat pienemmät kuin tavanomaisen kattilan, johtuen astian suhteellisen pienestä koosta ja yksinkertaisuudesta.

2. gekoittajaä ei tarvita, joten sähkön kokonaiskulutuksessa voidaan säästää.

3. Lämpöhyötysuhde, esimerkiksi 85-90% on vieläkin korkeampi kuin keksinnössä, joka on kuvattu GB-patenttijulkaisussa 1 488 655.

4. Kunnossapitokustannukset ovat alhaisemmat.

10 6541 7 5. Käynnistykseen tarvittava aika, noin 10 minuuttia, on paljon lyhyempi kuin tavanomaisen kattilan.

Mitä tuotteeseen tulee, ovat kalsinoidun kipsin fysikaaliset ominaisuudet samanlaiset kuin GB-patenttijulkaisun l 488 665 mukaisesti valmistetun kalsinoidun materiaalin. Tarkemmin sanottuna kun kuumien kaasujen lämpötila säädetään niin, että lämpötila kalsiumsulfaatin sisällä on noin 140-170°C on tuote olennaisesti kokonaan hemihydraat-tia, jossa on vähän liukoista anhydriittiä, eikä juuri lainkaan kipsiä, mitattuna termisellä differentiaalianalyysillä.

Claims (3)

11 6541 7

1. Menetelmä kipsin kalsinoimiseksi yhdessä laiteyksikössä, jolloin kuumaa kaasua johdetaan alaspäin kalsinointilaitteeseen kipsiä sisältävän kerroksen pohjalle kipsin fluidisoimiseksi ja tuoretta kipsiä johdetaan jatkuvasti käsiteltyyn kipsiin, joka on poistettu kerroksen yläosasta, tunnettu siitä, että kalsi-nointilaitteessa kerroksen pohjalla oleva kipsi on tarkasti rajattu kuuman kaasun sisääntulokohtaan ja että kuuma kaasuvirta saatetaan hajaantumaan, se sekoitetaan perusteellisesti kerroksen pohjalla olevaan kipsiin, jolloin materiaalin sekoitus kuuman kaasun vaikutuksesta tapahtuu kautta koko kerroksen tilavuuden.

2. Laite kipsin kalsinoimiseksi patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä, joka laite sisältää käsittelyastian, jonka yläosassa on sisääntulokohta ja sivuseinämällä poistokohta, joka määrää kipsikerroksen yläpinnan korkeuden, jolloin astian sivuseinä-mät kallistuvat jatkuvasti ainakin mainitulta kipsikerroksen yläpinnalta lähtien astian pohjalle saakka siten, että seinämät suippenevat alaspäin, ja lisäksi laite sisältää astian läpi alaspäin suuntautuvan putken kuuman fluidisointikaasun johtamiseksi laitteeseen, ja aukon sen pohjalla, tunnettu siitä, että astia (1) kapenee umpinaista pohjaa (2) kohti, kunnes astian (1) alaosa ympäröi putken (6) pohjan tarpeeksi läheltä ja astian (1) pohja (2) on riittävän lähellä putken (6) pohjaa sen alapuolella varmistaakseen kaasun ja materiaalin täydellisen sekoittumisen koko astiassa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että astian pohjassa (2), suoraan putken pohja-aukon (13) alapuolella, on ylöspäin suuntautuva kaasuvirtaa hajottava sisäpuolinen kohouma (15).