FI65233B - Foerfarande foer framstaellning av terapeutiskt anvaendbar 2-hydroxi-5-(1-hydroxi-2-((1,1-dimetyl-2-fenyletyl)amino)-etyl)bensenacetonitril - Google Patents

Description

________ r_, KU ULUTUSJULKAISU

^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 652 3 3 ijSj· C (45) : ly 10 24 1934

Patent aeddelat ^ ^ (51j K».ik.3/int.ci.3 C 07 C 121/80, 121/66 SUOMI—FINLAMD (21) p»wnttih«k#inti«—PtMntmeta^ 771512 (22) Hakaintspilvt — Amöknlngsdag 12.05.77 (Fl) (23) Alknpllvi—GUtlgh*tsda| 12.05.77 (41) Tulta JtilkbekD — BlivK offantflg 18.11. 77

Patentti* ja rekisterihallitut (44) Nihtivilulp™j. kuuMuHuitun p*m.-

Patent- och registerityrelaen AnaOkan utlagd och utUkrtftan publk«r»d 30.12. o3 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird priorttet 17.05-76 USA(US) 687U35 (71) Bristol-Myers Company, 3^5 Park Avenue, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) William E. Kreighbaum, Evansville, Indiana, William L. Matier, Evansville, Indiana, Herbert R. Roth, Evansville, Indiana, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisen 2-hydroksi-5-/l-hydroksi--2-/~(l,l-dimetyyli-2-fenyylietyyli Jamino/etyyli/bentseeniasetonit-riilin valmistamiseksi - Förfarande för framställning av terapeutiskt användbar 2-hydroxi-5-/l-hydroxi-2-£( 1,1-dimetyl -2-fenyletyl)amino/-etyl/bensenacetonitril Tämä keksintö koskee menetelmää uuden kaavan I mukaisen 2-hydroksi-5-/l-hydroksi-2-/11,1-dimetyyli-2-fenyylietyyli)amino7etyy-li/bentseeniasetonitriilin ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävien happoadditiosuolojen valmistamiseksi, H0 ^ CH- Y\r I -f\ -CH-CH--NH-C-CH- \_/

NCCH2 I

CH3 2 65233

Kaavan I mukaisella yhdisteellä on adrenergisiä stimulantti-ominaisuuksia. Se on pääasiassa ^-reseptoristimulantti, joka on suhteellisesti selektiivisempi sileän hengityslihaksiston kuin sydänlihaksen suhteen, ja se on erittäin käyttökelpoinen keuhkoputkea laajentavana aineena

Adrenergisten aineiden alalla on tutkittu erilaisia, modifioituja fenetanoliamiineja yritettäessä löytää voimakkaampia ja selektiivisempiä adrenergisiä aineita, joilla ei ole haitallisia farmakologisia vaikutuksia. Esimerkkeinä voidaan mainita sellaiset modifioidut fenetanoliamiinit kuin meta-substituoidut para-hyd-roksifenetanoliamiinit, joita on kuvattu seuraavissa patenttijulkaisuissa: (1) US-patenttijulkaisu 3 801 631 koskee pääasiassa 2'-hyd-roks i-5'-/1-hydroks i-2-(2-metyy1i-1-fenyy1i-2-propyy1iamino)etyy-lf7metaanisulfonanilidia.

(2) US-patenttijulkaisu 3 718 744 koskee fenetanoliamiineja, joissa on meta-karboalkoksiaminosubstituentteja.

(3) US-patenttijulkaisu 3 644 353 koskee fenetanoliamiineja, joissa on erilaisia metasubstituentteja, kuten hydroksialkyyli, hyd-roksiaryylialkyyli, alkoksikarbonyyli, -CONHOH, -C0NHNH2 tai amido-radikaali.

(4) US-patenttijulkaisu 3 701 808 koskee fenetanoliamiineja, joissa on sulfonamidoalkyylimeta-substituentteja, joista tyypillisenä esimerkkinä mainittakoon yhdiste N-/5-(2-tert.-butyyliamino-1-hydroksietyyli)-salisyyli7-metaanisulfonamidi, sekä muita feneta-noliamiineja, joissa on metaradikaalina esim. ureido, I^NCt^- tai R^CONHCHj-, jossa voi olla mm. H, alkyyli, OH tai NH2·

Kaavan I mukainen yhdiste ja sen happoadditiösuolat valmistetaan siten, että karbonyyliryhmä kaavan "rl s .rs J—C-CH2-NH-C-CH2 /

NCCH-j I

i CH3 mukaisessa 5-^jfT- (1,l-dimetyyli-2-fenyylietyyli)glysyyli7-2-hydroksi-fenyyliasetonitriilissä tai sen happoadditiosuolassa pelkistetään, 3 65233 edullisesti käyttämällä natriumboorihydridiä.

Pelkistys suoritetaan sinänsä tunnetulla tavalla katalyytti-sesti tai kemiallisesti siten, ettei merkittävästi vaikuteta nitrii-liradikaaliin. On edullista käyttää heikkoja pelkistimiä kuten natriumboorihydridiä, diboraania, disiamyyliboraani tai litium-tri-tert.-butoksialuminohydridiä, ja pelkistys on edullista suorittaa suhteellisen inertissä liuottimessa, kuten etanolissa ja isopropa-nolissa. Kaavan II mukainen aminoketoni voidaan valmistaa kondensoi-malla inertissä liuottimessa amiini, jonka kaava on CH0 I r\

NH0- C-CH--(' ) III

I 2 v=/ 0h3 syanometyylifenasetyylibromidin kanssa, jonka kaava on

Br IV

ncch2 kaavan IV mukainen syanometyylifenasetyylibromidi voidaan valmistaa bromaamalla 5-asetyyli-2-hydroskifenyyliasetonitriili, jonka kaava on H0 ^

XjL? —ccH_ NCCH2 bromilla inertissä liuottimessa kuten tetrahydrofuraanissa, kloroformissa tai etyyliasetaatissa tai käyttämällä muita sopivia bromaus-reagensseja kuten trimetyylifenyyliammoniumtribromidia.

Kaavan V mukainen 5-asetyyli-2-hydroksifenyyliasetoninitriili saadaan saattamalla vastaava 3-kloorimetyyli-4-hydroksiasetofenoni reagoimaan natriumsyanidin kanssa inertissä liuottimessa kuten di-metyylisulfoksidissa.

Karbinoliatomi kaavan I mukaisessa yhdisteessä on asymmetrinen hiiliatomi. Niinpä jokaiselle rakenteelle on olemassa vähintään yksi raseeminen seos, joka koostuu parista enantiomeereja, joilla on f 4 65233 täsmälleen samat kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet, paitsi että ne kiertävät polaroidun valon tasoa eri suuntiin. Raseemisten seosten erottaminen optisesti aktiivisiksi isomeereiksi voidaan suorittaa sinänsä tunnetuilla menetelmillä, kuten muodostamalla suola optisesti aktiivisen hapon kanssa ja suorittamalla sen jälkeen fraktionaalinen kiteytys.

Termi "farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditiosuola" tarkoittaa kaavan I mukaisen fenetanoliamiiniemäksen ja suhteellisen ei-toksisen epäorgaanisen tai orgaanisen hapon yhdistelmää. Sopivia happoja ovat mm. rikkihappo, suolahappo, fosforihappo, bromivety-happo, jodivetyhappo, sulfamidihappo, metaanisulfonihappo, bentsee-nisulfonihappo, p-tolueenisulfonihappo, etikkahappo, maitohappo, meripihkahappo, limahappo, viinihappo, sitruunahappo, glukonihappo, bentsoehappo, kanelihappo, isetionihappo ja fumaarihappo. Fenetano-liamiiniemäs muutetaan happoadditiösuoläksi saattamalla emäs kosketukseen hapon kanssa joko vesipitoisessa tai vedettömässä väliaineessa. Jos vastaavasti happoadditiosuolat käsitellään emäksen, esim. alkalimetallihydroksidin tai alkalimetallikarbonaatin, vesi-liuoksella, saadaan vapaa emäsmuoto.

Kaavan I mukaisella yhdisteellä on selektiivinen /^-adrener-ginen stimulanttivaikutus, joka kohdistuu suhteellisesti voimakkaampana sileään hengityslihakseen kuin sydänlihakseen, ja näin ollen se on erittäin hyödyllinen keuhkoputkea laajentavana aineena, koska se laajentaa keuhkoputkea vaikuttamatta sydämeen epäsuotuisasti.

Edellä kuvattu farmakologinen spesifisyys voidaan osoittaa farmakologisilla standarditesteillä in vitro ja in vivo. Erittäin hyödyllisiä in vitro-testimenetelmiä selektiivisen ^-stimulantti-vaikutuksen osoittamiseksi ovat seuraavat: (1) Vaikutus marsun henkitorven spontaaniin jänteyteen katsotaan ilmatiehyen sileän lihaksen relaksanttivaikutuksen mitaksi, ja (2) vaikutus marsun spontaanisti lyövän sydämen oikean eteisen voimakkuuteen ja lyöntinopeu-teen katsotaan sydänlihaksen^-stimulanttivaikutuksen mitaksi. Jos -adrenerginen aine vaikuttaa marsun henkitorven spontaaniin jänteyteen alemmalla tasolla kuin se, mikä tarvitaan sydämen voimakkuuteen ja lyöntinopeuteen vaikuttamiseen, on olemassa positiivinen erotussuhde ja aine katsotaan keuhkoputkea laajentavaksi aineiksi, jonka sydäntä stimuloiva vaikutus on minimaalinen. Niinpä testat- Λ ' 65233 tavaa ainetta voidaan verrata tavanomaisiin /^-stimulantteihin kuten isoproterenoliin tai muihin /'-adrenergisiin aineisiin ja määrittää suhteellinen bronkiaalinen selektiivisyys.

Kaavan I mukainen 2-hydroksi-5-/l-hydroksi-2-/l,1-dimetyyli- 2-fenyylietyyli)aminp7etyyli7bentseeniasetonitriilihydrokloridi vähentää marsun henkitorven spontaania jänteyttä 50 % kylpykonsent-raatiolla (EC) 0,0055- 0,0008 mcg/ml, samalla kun marsun sydämen oikean eteisen lyöntinopeuden kiihtymisen EC^q on 0,33-0,1 mcg/ml ja voimakkuuden kasvun ED^q on 0,16-0,028 mcg/ml.

Sopivissa in vivo-malleissa, joilla osoitetaan selektiivinen keuhkoputkea laajentava vaikutus, käytetään nukutettuja rottia ja koiria. Rotalle aiheutetaan ohimenevä keuhkoputkenkuristus antamalla laskimonsisäisesti (i.v.) metakoliinia, josta saadaan myös vertailuarvo, ja sen jälkeen testattavaa yhdistettä pohjukkaissuolen-sisäisesti (i.d.) useita kertoja. Määritetään ne annokset testattavaa yhdistettä, joilla keuhkoputkenkuristus laukeaa. Koiralle aiheutetaan pysyvä keuhkoputkenkuristus infusoimalla laskimonsisäisesti jatkuvasti serotoniinia ja määritetään ne annokset testattavaa yhdistettä, joilla on vastavaikutus keuhkoputkenkuristukseen. Molemmissa eläinkokeissa mitataan testattavan yhdisteen sydänveri-suonivaikutukset samanaikaisesti kun määritetään annos, jolla keuhkoputkenkuristus laukeaa. Näitä in vivo-vertailuja pidetään erittäin merkityksellisinä, koska indusoitu keuhkoputkenkuristus muistuttaa astmaa ja nukutetulle eläimelle (so. rotta) pohjukaissuolen-sisäisesti annettu lääke vastaa suun kautta antamista tajuissaan olevalle eläimelle. Rotalle 2-hydroksi-5-/l-hydroksi-2-/l,1-dime-tyyli-2-fenyylietyyli)aminq7etyyli7bentseeniasetoninitriilihydro-kloridi annoksina 0,5 mg/kg ja 2,0 mg/kg ruumiinpainoa antagonisoi metakoliini-indusoitua keuhkoputkenkuristusta 33,5-5,2 % ja 72,3- 4,0 %. Koiralle 2-hydroksi-5-/l-hydroksi-2-i£tl,l-dimetyyli-2-fenyy-lietyyli)aminq7etyyli7“bentseeniasetonitriliihydrokloridi vähentää serotoniinin aiheuttamaa keuhkojen ilmatiehyiden vastusta 49,7- 13,4 % annoksena 0,125 mg/kg ruumiinpainoa ja 96,7-12,3 % annoksena 0,5 mg/kg ruumiinpainoa. Edellä mainitut keuhkoputkea laajentavat vaikutukset saavutetaan rotalla ja koiralle vaikuttamatta merkittävällä tavalla kummankaan lajin sydämen lyöntinopeuteen.

6 65233

Keksintöä valaistaan seuraavalla esimerkillä.

Esimerkki 1 2-hydroksi-5-/l-hydroksi-2-/"(l,l-dimetyyli-2-fenyylietyyli)-amino7etyyH/bentseeniasetonitriilihydrokloridi (a) 5-asetyyli-2-hydroksifenyyliasetonitriili. Sekoitettuun suspensioon, jossa on natriumsyanidia (32,2 g, 0,66 moolia) 150 raltssa dimetyylisulfoksidia, lisätään typpiatmosfäärissä 3-kloorimetyyli-4-hydroksiasetofenonia (55,3 g, 0,3 moolia). Seosta sekoitetaan 16 tuntia huoneenlämpötilassa, kaadetaan sekoitettuna 800 ml:aan vettä ja pieni määrä liukenematonta höytyistä ainetta suodatetaan pois. Kun suodos tehdään happamaksi väkevällä suolahapolla ja liukenematon aine otetaan talteen, pestään vedellä ja kuivataan, saadaan 41,3 g (79 %) 5-asetyyli-2-hydroksifenyyliasetonit-riiliä, sp. 154-168°C. Kun tämä aine kiteytetään asetonitriilistä, saadaan 5-asetyyli-2-hydroksifenyyliasetonitriiliä, jonka sp. on 180-185°C.

(b) 5-bromiasetyyli-2-hydroksifenyyliasetonitriili. Seokseen, jossa on 5-asetyyli-2-hydroksifenyyliasetonitriiliä (3,5 g, 0,02 moolia) 100 mltssa tetrahydrofuraania, sekoitetaan 15 minuutin aikana pienissä erissä trimetyylifenyyliammoniumtribromidia (7,6 g, 0,02 moolia). Sekoitusta jatketaan vielä 18 tuntia 25°C:ssa ja sen jälkeen reaktioseos haihdutetaan kuiviin alipaineessa. Kun jäljelle jäänyt aine hierretään veteen, saadaan 5,0 g bromattua tuotetta, sp. 187-191°C (hajoaa). Kun tämä aine kiteytetään isopropa-nolista, saadaan 5-bromiasetyyli-2-hydroksifenyyliasetonitriiliä, sp. 196-198°C (hajoaa).

(c) 5-/R-(1,l-dimetyyli-2-fenetyyli)glysyyli7-2-hydroksife-nyyliasetonitriilihydrokloridi. Seosta, jossa on 5-bromiasetyyli- 2-hydroksifenyyliasetonitriiliä (15,2 g, 0,06 moolia) ja fenyyli-tert.-butyyliamiinia (20 g, 0,132 moolia) 600 mltssa metyleeniklo-ridia, refluksoidaan 14 tuntia ja väkevöidään sen jälkeen alipaineessa. Näin saatu jäännös sekoitetaan 100 mitään butanonia, pH säädetään arvoon 2 kloorivedyn 5N etanoliliuoksella ja seos haihdutetaan kuiviin. Kun jäännös hierretään butanoniin, saadaan 23 g kiinteätä ainetta, ja kun se hierretään vielä veteen, saadaan 10,5 g 5-/N-(1,l-dimetyyli-2-fenyylietyyli)glysyyli/-2-hydroksife-nyyliasetonitriilihydrokloridia, sp. 206-2l0°C (hajoaa).

> * 7 65233 (d) 5-/N-(1,l-dimetyyli-2-fenyylietyyli)glysyyli7-2-hydrok-sifenyyliasetonitriilihydrokloridin pelkistys. Natriumboorihydridiä (5,0 g, 0,136 moolia) lisätään pienissä erissä 30 minuutin aikana noin 40°C:ssa sekoitettuun liuokseen, jossa on 5-/N-(1,1-dimetyy-li-2-fenyylietyyli)glysyyli7-2-hydroksifenyyliasetonitriilihydro-kloridia (10,5 g, 0,03 moolia) 300 mlrssa etanolia. Kun seosta sekoitetaan 4 vuorokautta 25°C:ssa, haihdutetaan alipaineessa ja jäännös hierretään 250 ml:aan vettä, saadaan kumimainen sakka. Seoksen pH säädetään etikkahapolla arvoon 8-8,5, vesikerros dekantoidaan kumimaisesta aineesta, joka sekoitetaan asetoniin, tehdään happamaksi kloorivetypitoisella etanolilla, suodatetaan ja haihdutetaan alipaineessa. Kun jäännös hierretään isopropanoliin, saadaan 6,5 g 2-hydroksi-5-7l-hydroksi-2-/~(l, l-dimetyyli-2-f enyylietyyli) -aminq7 etyyli7bentseeniasetonitriilihydrokloridia, sp. 187-188°C (hajoaa). Kun kiteytetään asetonitriili-metanoliseoksesta, saadaan analyyttisesti puhdasta 2-hydroksi-5-71-hydroksi-2-7’(lfl“dimetyyli-2-fe-nyy1ietyy1i)aming7etyyli/bentseeniasetonitriilihydrokloridia, sp.

184,0-185,0°C (hajoaa) (korj.).

Analyysi: C20H24N2°2*HC1 laskettu (%): C 66,56 H 6,98 N 7,76 löydetty (%): C 66,59 H 6,95 N 7,59.

Kun 2-hydroksi-5-/l-hydroksi-2-/71,l-dimetyyli-2-fenetyyli)-aming7etyyli7bentseeniasetonitriilihydrokloridi (0,1 moolia) käsitellään etanoli- tai vesiliuoksena 0,1 moolilla alkalia, kuten nat-riumhydroksidia tai natriummetoksidia, ja neutraloitu seos väkevöi-dään, saadaan 2-hydroksi-5-/l-hydroksi-2-771,l-dimetyyli-2-fenetyy li) aminö7etyylf7bentseeniasetonitriiliä vapaana emäksenä.

Claims (1)

1. 65233 Patenttivaatimus Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisen kaavan I mukaisen 2-hydroksi-5-/l-hydroksi-2-/ll,l-dimetyyli-2-fenyylietyyli)amino/ etyylf7bentseeniasetonitriilin ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävien happoadditiosuolojen valmistamiseksi, HO XN, pit ?h i3 JL 1— ch-ch2-nh-c-ch2-\ / NCCH2 ^ CH3 Ns-=// tunnettu siitä, että karbonyyliryhmä kaavan HO rH f L< J~\ i—C-CH,-NH-C-CH„ —\ / ncch2 Z I \__/ CH3 mukaisessa 5-/N-(1,l-dimetyyli-2-fenyylietyyli)glysyyli7”2-hydroksi-fenyyliasetonitriilissä tai sen happoadditiosuolassa pelkistetään, edullisesti käyttämällä natriumboorihydridiä.