FI63927B - Foerfarande foer framstaellning av di-n-propyl-aettikssyra ochdess salter - Google Patents

Foerfarande foer framstaellning av di-n-propyl-aettikssyra ochdess salter Download PDF

Info

Publication number
FI63927B
FI63927B FI771899A FI771899A FI63927B FI 63927 B FI63927 B FI 63927B FI 771899 A FI771899 A FI 771899A FI 771899 A FI771899 A FI 771899A FI 63927 B FI63927 B FI 63927B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
acid
propyl
sodium
crude
process according
Prior art date
Application number
FI771899A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI771899A (fi
FI63927C (fi
Inventor
Michel Chignac
Claude Grain
Charles Pigerol
Original Assignee
Sanofi Sa
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Sanofi Sa filed Critical Sanofi Sa
Publication of FI771899A publication Critical patent/FI771899A/fi
Publication of FI63927B publication Critical patent/FI63927B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI63927C publication Critical patent/FI63927C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07CACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C255/00Carboxylic acid nitriles
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61PSPECIFIC THERAPEUTIC ACTIVITY OF CHEMICAL COMPOUNDS OR MEDICINAL PREPARATIONS
    • A61P25/00Drugs for disorders of the nervous system
    • A61P25/08Antiepileptics; Anticonvulsants
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07CACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C51/00Preparation of carboxylic acids or their salts, halides or anhydrides
    • C07C51/06Preparation of carboxylic acids or their salts, halides or anhydrides from carboxylic acid amides
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07CACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C51/00Preparation of carboxylic acids or their salts, halides or anhydrides
    • C07C51/08Preparation of carboxylic acids or their salts, halides or anhydrides from nitriles
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07CACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C51/00Preparation of carboxylic acids or their salts, halides or anhydrides
    • C07C51/41Preparation of salts of carboxylic acids
    • C07C51/412Preparation of salts of carboxylic acids by conversion of the acids, their salts, esters or anhydrides with the same carboxylic acid part
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07CACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C53/00Saturated compounds having only one carboxyl group bound to an acyclic carbon atom or hydrogen
    • C07C53/126Acids containing more than four carbon atoms
    • C07C53/128Acids containing more than four carbon atoms the carboxylic group being bound to a carbon atom bound to at least two other carbon atoms, e.g. neo-acids

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Medicinal Chemistry (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Neurology (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Biomedical Technology (AREA)
  • Nuclear Medicine, Radiotherapy & Molecular Imaging (AREA)
  • Bioinformatics & Cheminformatics (AREA)
  • Pharmacology & Pharmacy (AREA)
  • Neurosurgery (AREA)
  • Animal Behavior & Ethology (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Public Health (AREA)
  • Veterinary Medicine (AREA)
  • Pain & Pain Management (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
  • Acyclic And Carbocyclic Compounds In Medicinal Compositions (AREA)
  • Agricultural Chemicals And Associated Chemicals (AREA)

Description

«ϋ55^Τ1 mi iu\ KUULUTUSJULKAISU _ (11) UTLÄGGNINOSSKRIPT 63 92 7 ^ v ^ (51) Kv.ik?/Inta.3 C 07 c 53/126 SUOMI—FINLAND (21) p»twttih.k«mu.-pe«nt«i«ek«in, 771899 (22) Hak«mltp4Jvf — Anaflkntnpdkg l6.06.77 ^ ^ (23) Alkupdlvt—GIM(h«ttd«g l6.06.77 (41) Tullut julklMk*l — Bllvlt offancHf l6.09.78 ^tantti- ja rekisterihallitus Nihavlk,lp.non ja kuuLfulluiMn pvm.— 05 o-.
Patent- och registerstyrelsan ' Anaökan utlagd och utLakrlftan pubMcarad Jj- (32)(33)(31) Pyydetty etuolkeu*—a*g«rd prlortot 15.03.77
Ranska-Frankrike(FR) 7707588 (71) Sanofi, U0, Avenue George V, 75008 Paris, Ranska-Frankrike(FR) (72) Michel Chignac, Sisteron, Claude Grain, Volonne,
Charles Pigerol, Saint-Ouen, Ranska-Frankrike(FR) (7^) Oy Borenius & Co Ab (5l) Menetelmä di-n-propyyli-etikkahapon ja sen suolojen valmistamiseksi -Förfarande för framställning av di-n-propyl-ättikssyra och dess salter
Keksinnön kohteena on yleisesti uusi menetelmä etikkahappojohdannai-sen valmistamiseksi.
Keksinnön kohteena on erikoisesti uusi menetelmä seuraavan kaavan mukaisen di-n-propyyli-etikkahapon valmistamiseksi,
CH3-CH2-CH2 O
J)CH-C-OH
CH3-CH2-CH2' samoin kuin sen myrkyttömien alkali- ja maa-alkalimetallisuolojen, kuten sen litium-, natrium-, kalium-, kalsium- ja magnesiumsuolojen valmistamiseksi.
Di-n-propyyli-etikkahappo ja sen alkali- ja maa-alkalisuolat ovat tunnettuja yhdisteitä, joilla on farmakologisia ominaisuuksia, kuten on selitetty julkaisussa B.S.M. (ranskalainen erikoislääkepatentti) no 2442 M. Niillä on varsinkin neurotrooppisia ominaisuuksia, ja aivan erikoisesti erittäin arvokkaita kouristuksia vastustavia ominaisuuksia.
2 63927
Nykyään natrium-di-n-propyyli-asetaatti, joka yleisesti tunnetaan nimellä natriumvalproaatti, on eräs tunnetuimmista ja kaupan eniten myydyistä kaatumatautilääkkeistä. Sitä käytetään myös kaatumatautiin liittyvien luonne- tai persoonallisuushäiriöiden hoidossa.
Eräs sopivin ja yleisemmin käytetty menetelmä di-n-propyyli-etikka-hapon ja sen alkalimetallisuolojen valmistamiseksi perustuu siihen, että dietyylimalonaattia käsitellään paineen alaisena ja metanoli-väliaineessa, ensin natriummetylaatilla ja sitten allyylikloridilla, jotka molemmat käsittelyt suoritetaan soveltamalla kahta eri valmistusmenetelmää. .
Tämän jälkeen dietyyli-diallyyli-malonaatti saippuoidaan natrium-hydroksidilla, ja muodostunut suola tehdään happameksi siten, että saadaan diallyyli-malonihappoa, joka lämmittäen dekarboksyloidaan diallyyli-etikkahapoksi, joka puolestaan tämän jälkeen hydrogenoidaan palladioidun hiilen avulla di-n-propyyli-etikkahapoksi.
Tälle menetelmälle on tunnusomaista viisi vaihetta, joista ensimmäinen on kaksiosainen. Lisäksi noudatettavat käyttöolosuhteet aiheuttavat teknisiä vaikeuksia, kuten lämmitystä paineenalaisena ensimmäisessä vaiheessa, ja hydrogenointia katalysaattorin avulla.
Lisäksi voivat sekundääriset reaktiot johtaa epäpuhtauksien, kuten 2-allyyli-valerolaktonin muodostumiseen samanaikaisesti diallyyli-alonihapon kanssa, ja nämä epäpuhtaudet on poistettava.
Kaikki nämä haitat vaikuttavat epäedullisesti valmiin tuotteen tuotokseen ja valmistuskustannuksiin.
On näin ollen erittäin tärkeää keksiä menetelmä di-n-propyyli-etikka-hapon ja sen alkali- ja maa-alkalimetallisuolojen valmistamiseksi, jossa menetelmässä vältetään edellä mainitut haitat.
Dialkyyll-etikkahappojen synteettinen valmistaminen dialkyyliaseto- nitriileistä, joita puolestaan valmistetaan syaanietikkahappoeste-reistä, on selitetty kirjallisuudessa määrättyjen erikoisen dialkyyli- , 63927 etikkahappojen kohdalla. Niinpä ovat SAREL ja kumpp. julkaisussa J.Am.Chem. Soc. 78, 5416-5420 (1956) sekä TSAI ja kumpp. julkaisussa J.Am. Chem. Soc. 72» 2530 (1957) selittäneet di-isopropyylietikkahapon valmistusta siten, että hydrolysoidaan di-isopropyyli-asetonitriiliä.
Näille menetelmille on tunnusomaista viisi tai kuusi peräkkäistä, aivan selvästi erillistä vaihetta, jolloin lähtöaineena käytetään syaani-etikkahappoesteriä, ja nämä vaiheet ovat: - alkylointivaihe di-isopropyyli-syaanietikkahappoesterin valmistamiseksi, - vaihe monoalkyloituneen esterin poistamiseksi, - di-isopropyyli-syaanietikkahappoesterin saippuointivaihe, - di-isopropyyli-asetonitriilin valmistamiseksi muodostetun di-isopropyyli-syaanietikkahapon dekarboksylointivaihe, - amidin hydrolysoimisvaihe rikkihapon avulla, minkä jälkeen di-iso-propyyli-etikkahappo hydrolysoidaan siten, että välillä erotetaan amidi siinä tapauksessa, että sovelletaan menetelmää, jonka ovat selittäneet Sarel ja kumpp., sekä amidia erottamatta siinä tapauksessa, että sovelletaan menetelmää, jonka ovat selittäneet Tsai ja kumpp.
Niinpä Sarel ja kumpp. valmistavat di-isopropyylietikkahappoa syaani-etikkahappoesteristä käsittelemällä tämän esterin alkoholiliuosta natriumilla ja saattamalla tämä seos reagoimaan useita tunteja ylimäärin käytetyn isopropyylijodidin kanssa. Monoalkyloitunut yhdiste poistetaan natriumhydroksidin 10% liuoksen avulla, ja tällä tavoin saatua raakaa dialkyyliesteriä käsitellään kaliumhydroksidin 35% liuoksella 16 tuntia. Tämän jälkeen reaktioseos tehdään happameksi, ja saatu di-isopropyyli-syaanietikkahappo dekarboksyloidaan tislaamalla siten, että läsnä on sen kaksinkertainen määrä kaliumhydroksidia (MARSHALL, J.Am.Chem. Soc., 2754-2761 (1930) ). Täten saatu di-iso-propyyli-asetonitriili hydrolysoidaan siten, että läsnä on sen kaksinkertainen paino 96% rikkihappoa 140...155 °C:ssa 75 minuuttia, minkä jälkeen raaka di-isopropyyli-asetamidi hydrolysoidaan käyttämällä sen kaksinkertaista määrää 75% rikkihappoa tunnin ajan 80...85 °C:ssa, kun läsnä on jauhemaista natriumnitriittiä (4,15 moolia nitriittiä/ mooli amidia).
Tsai ja kumpp. valmistavat puolestaan myös di-isopropyylietikkahappoa di-isopropyyli-asetonitriilistä, joka on valmistettu ensin saattamalla , 63927 etyyli-syaaniasetaatti reagoimaan isopropyyli-jodidin kanssa 3 tuntia palautustlslausta soveltaen siten, että läsnä on natriumetylaattia etanolissa, minkä jälkeen jälleen lisätään natriumetylaattia ja tämän jälkeen isopropyylijodidia, ja reaktioseosta keitetään vielä kerran palautustislausta soveltaen 3 tuntia, lisätään jälleen natriumetylaattia ja tämän jälkeen isopropyylijodidia, ja keitetään jälleen 2 tuntia palautustislausta soveltaen, minkä jälkeen muodostunut di-isopropyloitunut johdannainen pestään kaliumhydroksidin 15% liuoksella, minkä jälkeen se hydrolysoidaan kaliumhydroksidin 35% alkoholiliuok-sella palautustlslausta soveltaen 26 tuntia, ja lopuksi di-isopropyyli-syaanietikkahappoa kuumennetaan 180..,200 °C:ssa, jolloin läsnä on kupari jauhetta EMMAN ja kumpp, J.Am. Chem.Soc., 82, 873-875 (i960) ).
Täten saatu di-isopropyyli-asetonitriili hydrolysoidaan sitten 75% rikkihapolla (1,7 g happoa/g nitriiliä) 30 minuuttia 140 °C:ssa, minkä jälkeen amidia käsitellään välillä eristämättä natriumnitriitillä (1,5 moolia nitriittiä/mooli nitriiliä) 50...60 °C:ssa tunnin ajan.
Ottaen huomioon di-isopropyyli-etikkahapon ja di-n-propyyli-etikka-hapon kemiallisen rakenteen suuri samankaltaisuus on yritetty soveltaa viimeksi mainitun yhdisteen valmistamiseksi käytettyä edellä selitettyä menetelmää di-isopropyyli-etikkahapon valmistamiseksi.
Kokeissa, joissa sovellettiin menetelmää, jonka ovat esittäneet Sarel ja kumpp., saatiin puhdasta di-n-propyyli-etikkahappoa suuruusluokkaa 20% olevina pieninä tuotoksina, ilman, että väliyhdiste di-n-propyyli-asetamidi erotettiin. Kun väliyhdisteenä saatu amidi hydrolysoidaan erottamisen jälkeen, kuten Sarel ja kumpp. ovat ehdottaneet, ovat di-n-propyyli-etikkahapon tuotokset naurettavan pieniä eli pienempiä kuin 10%.
Sovellettaessa menetelmää, jonka ovat esittäneet Tsai ja kumpp. saadaan lähtöyhdisteenä käytetystä syaanietikkahappoesteristä ainoastaan 38,5% puhdasta di-n-propyyli-etikkahappoa.
Yhteenvetona todettakoon, että kaikille edellä mainituille menetelmille on siinä tapauksessa, että niitä sovelletaan di-n-propyylietikka-hapon valmistamiseen, oleellisesti tunnusomaista niiden monimutkaisuus ja suuri ajankulutus eri vaiheissa muodostuneiden epäpuhtauksien takia, jotka on poistettava ennen seuraavaa vaihetta, minkä lisäksi näille 5 63927 menetelmille on tunnusomaista lopullisen di-n-propyyli-etikkahapon huonot tuotokset.
On näin ollen oleellista keksiä menetelmä di-n-propyyli-etikkahapon valmistamiseksi, jonka ominaisuudet ovat seuraavat: - menetelmän yksinkertaisuus, - entistä lyhyempi kokonaisaika, suuremmat tuotokset, - mahdollisimman pienet valmistuskustannukset niin, että tätä menetelmää voidaan taloudellisesti soveltaa teollisuusmittakaavassa.
Keksinnön mukaan on nyt todettu mahdolliseksi valmistaa di-n-propyyli-etikkahappoa ja sen alkali- ja maa-alkalimetallisuoloja soveltamalla menetelmää, jota voidaan käyttää teollisuudessa, ja käyttämällä lähtö-yhdisbeenä syaanietikkahappoesteriä.
Niinpä keksinnön mukaista menetelmää soveltaen valmistetaan di-n-propyyli-etikkahappoa ja sen alkali- ja maa-alkalimetallisuolo ja saattamalla yhdessä ainoassa vaiheessa ja n-propanolia reaktioväli-aineena käyttäen seuraavan yleisen kaavan mukainen syaanietikkahappo-esteri
. CN
H?C CT II
* COOR
jossa kaavassa R tarkoittaa alkyyliradikaalia, jossa on 1...4 hiili-atomia, sopivasti metyyliä tai etyyliä, reagoimaan n-propyylibromidin tai -jodidin kanssa, jolloin läsnä on natrium-n-propylaattia, minkä jälkeen täten saatu raaka esteri saippuoidaan ja täten muodostunut suola tehdään happameksi voimakkaan hapon, esim. kloorivetyhapon kanssa niin, että saadaan raakaa di-n-propyyli-syaanietikkahappoa, joka de-karboksyloidaan kuumentamalla HO...I90 °C:een, jolloin muodostuu di-n-propyyli-asetonitriiliä. Täten saatu di-n-propyyli-asetonitriili hydrolysoidaan tämän jälkeen rikkihapon 75...80% vesiliuoksella 80... 140 °C:ssa niin, että saadaan raakaa di-n-propyyli-asetamidia, joka hydrolysoidaan rikkihapon 75...80% vesiliuoksella 40...80 °C:ssa natriumnitriitin ollessa läsnä, jolloin saadaan di-n-propyyli-etikka-happoa, joka haluttaessa saatetaan reagoimaan alkalimetallihydroksidin tai maa-alkalimetallioksidin kanssa vastaavan suolan muodostamiseksi.
6 63927 jotka on selitetty julkaisussa (j. Am. Chem. Soc., 43, 205...208 (1921) ) tai yhdisteitä, joita voidaan valmistaa tunnetuin menetelmin.
Alkyloimisvaiheessa, jossa syaanietikkahappoesteri alkyloidaan haloidin kanssa, käytetään reaktiokomponentteja siten, että lisätään natrium-n-propylaatin n-propanoliliuosta 45...55 °C:ssa syaanietikkahappoesterin ja n-propyylihaloidin muodostamaan reaktioseokseen. Tämän jälkeen alkyloimisreaktio suoritetaan keittämällä 3 tuntia palautustislausta soveltaen.
Raaka di-n-propyyli-syaanietikkahappoesteri saippuoidaan sopivasti 60...70 °C:ssa 3 tuntia natrium- tai kaliumhydroksidin 10...20% liuoksella suhteessa 1,25...2 moolia hydroksidia/mooli esteriä.
Tämän jälkeen reaktioseos tehdään happameksi esim. käyttämällä kloori-vetyhapon 36% liuosta lämpötilassa, joka on hiukan alempi kuin 40 °C.
Menetelmän erään vaihtoehdon mukaan saippuointivaihe voidaan suorittaa kvaternäärisen ammoniumsuolan ollessa läsnä, jolloin tällaisena suolana voi olla esim. trimetyyli-etyyli-ammoniumbromidi, bentsyyli-dimetyyli-ammoniumkloridi tai lauryyli-trime tyyli-ammoniumbromidi.
Kvaternäärisen ammoniumsuolan konsentraatio voi vaihdella rajoissa 0,005 moolia...0,1 moolia/mooli di-n-propyyli-syaanietikkahappoesteriä.
Saippuointilämpötila ja myös reaktioon kuluva aika tulee vaihtelemaan käytetyn kvaternäärisen ammoniumsuolan määrän funktiona.
Kvaternäärisen ammoniumsuolan konsentraation ollessa 0,1 moolia/mooli esteriä, tulee saippuointi tapahtumaan 3 tunnissa 30 °C:ssa, ja konsentraation ollessa 0,005 moolia/mooli esteriä, tulee reaktio tapahtumaan tunnissa, kun lämpötila on 60...65 °C.
Dekarboksylointivaihe suoritetaan puolestaan käyttämällä raakaa di-n-propyyli-syaanietikkahappoa 140...190 °C:ssa, sopivasti 175...190 °C: ssa.
Tämän viimeksi mainitun menetelmän eräänä vaihtoehtona di-n-propyyli-syaanietikkahapon dekarboksylointi suoritetaan jatkuvasti. Sen jälkeen, kun ko. happo on lämmitetty 185...190 °C:een ja karboksylointireaktio 7 63927 on käynnistetty, syötetään jatkuvasti di-n-propyyli-syaanietikkahappoa, ja samalla poistetaan vapautunut hiilidioksidikaasu ja muodostunut di-n-propyyli-asetonitriili.
Di-n-propyyli-asetonitriili hydrolysoidaan sopivasti 80# rikkihapolla suhteessa 3...5 g laimennettua happoa/g nitriiliä, esim. 3,75 g laimennettua happoa/g nitriiliä 90 minuutin kuluessa 80...85 °C:ssa, jolloin muodostuneeseen amidiin lisätään natriumnitriitin vesiliuosta suhteessa 1,4- moolia nitriittiä/mooli di-n-propyyli-asetonitriiliä. Reaktio kestää tällöin 2 tuntia 40...50 °C:ssa. On aivan yhtä edullista käyttää rikkihapon 75# vesiliuosta suhteessa 1,7 g laimennettua happoa/g nitriiliä 30 minuuttia 140 °C:ssa väliyhdisteen eli dl-n-propyyli-asetamidin saamiseksi, joka hydrolysoidaan samassa rikkihappoväli-aineessa, jossa on läsnä natriumnitriittiä suhteessa 1,4...1,5 moolia nitriittiä/mooli di-n-propyyli-asetonitriiliä, tunnin ajan 50...60 °C: ssa.
Natriumnitriittiä käytetään parhaiten vesiliuoksena eikä jauhemaisena, mikä aiheuttaa kaksi haittaa teollisuudessa: ensinnäkin turvallisuuskysymys, koska vapautuu typpioksidihöyryjä, ja lisäksi esiintyy nitriitin suuria paikallisia konsentraatioita, jotka johtavat typpioksidi-höyryjen muodostumiseen ja epätyydyttävään lämpötilan säätöön.
Näin ollen keksinnön mukaisessa menetelmässä vältetään nämä haitat, jotka ovat tunnusomaisia niille vastaaville menetelmille, jotka Sarel ja kumpp., ja Tsai ja kumpp., ovat ehdottaneet, ja joiden mukaan natriumnitriitti lisätään jauhemaisena hydroiysoimisväliaineeseen.
Di-n-propyyli-etikkahapon alkalimetallisuoloja valmistetaan lisäämällä sopivan alkalimetallihydroksidin liuosta di-n-propyyli-etikkahapon liuokseen. Maa-alkalimetallisuoloja valmistetaan saattamalla di-n-propyyli-etikkahappo reagoimaan vastaavan maa-alkalimetallin oksidin kanssa, kuten esimerkiksi on selitetty US-patentissa no 3.814.812.
Keksinnön mukaisella menetelmällä on selviä etuja verrattuna ennestään tunnetun tekniikan mukaisiin menetelmiin. Ensinnäkin keksinnön mukaisen menetelmän ansiosta voidaan saada hyvin tuotoksin di-n-propyyli-etikkahappoa ja sen alkali- ja maa-alkalimetallisuoloja puhtaina, jolloin tuotokset ovat vähintään 76# lähtöaineena käytetystä syaani-etikkahappoesteristä laskettuna, kun taas ennestään tunnetun tekniikan mukaista menetelmää käytettäessä ei ole voitu saavuttaa suurempia 8 63927 tuotoksia kuin 40%, samasta alkulähtöaineena käytetystä esteristä laskettuna.
Lisäksi keksinnön mukainen menetelmä on selvästi yksinkertaisempi kuin ne menetelmät, jotka Sarel ja kumpp., ja Tsai ja kumpp. ovat ehdottaneet. Niinpä voidaan keksinnön mukaisen menetelmän ansiosta syaani-etikkahappoesteri alkyloida yhdessä ainoassa . vaiheessa, jossa vain kerran käytetään n-propyylihaloidia ja alkalimetalli-n-propylaattia, kun taas Tsai ja kumpp. lisäävät alkoholaattia ja haloidia kolmessa eri vaiheessa jokaisen valmistuksen yhteydessä.
Alkylointi- ja saippuointivaiheet kestävät myös huomattavan kauan ennestään tunnettuja menetelmiä sovellettaessa, eli vähintään 8 tuntia alkyloimisvaiheessa, joka suoritetaan soveltamalla menetelmää, jonka ovat ehdottaneet Tsai ja kumpp., ja 26 tuntia samojen kirjoittajien mukaista saippuointivaihetta sovellettaessa.
Sen sijaan voidaan vastaavat alkylointi-saippuointivaiheet keksinnön mukaisessa menetelmässä suorittaa paljon nopeammin kuin tunnetuissa menetelmissä.
Saippuointivaiheen kuluttamaa aikaa voidaan sopivasti lyhentää kvater-näärisen ammoniumyhdisteen, esim. trimetyyli-etyyli-ammoniumbromidin ollessa läsnä. Tällä kvatemäärisellä ammoniumyhdisteellä voitetaan lisäksi se etu, että vähennetään di-n-propyyli-syaanietikkahappoesterin nitri ilifunktion hydrolysoitumi svaara.
Tunnettujen menetelmien dekarboksylointivaihe pakottaa sekä nostamaan lämpötilaa- että lisäämään lisäainetta, joko kaliumhydroksidia tai kuparijauhetta.
Keksinnön mukainen karboksylointivaihe suoritetaan puolestaan kuumentamalla di-n-propyyli-syaanietikkahappoa.
Lopuksi todettakoon, että di-n-propyyli-asetonitriili hydrolysoidaan kahdessa vaiheessa sovellettaessa menetelmää, jonka ovat ehdottaneet Sarel ja kumpp., mikä pakottaa käyttämään rikkihappoa kahtena eri konsentraationa, ja välillä erottamaan di-n-propyyli-asetamidi, mikä voidaan välttää keksinnön mukaisessa menetelmässä.
Toinen haitta, joka on ominainen aikaisemman tekniikan mukaisille 9 63927 menetelmille, ja varsinkin näissä menetelmissä käytetyille alkylointi-vaiheille, on liuottimen, reagoimattomien reaktiokomponenttien ja reaktion aikana muodostuneiden sivutuotteiden talteenotto.
Tätä talteenottoa, joka on melko vaikeaa siinä tapauksessa, että käytetään natriumetylaattia ja etanolia tai natriummetylaattia ja metanolia, voidaan helpottaa käyttämällä natrium-n-propylaattia ja n-propanolia parina, mikä antaa suuremman mahdollisuuden tislaamalla erottaa reagoimaton n-propyylihaloidi, reaktion aikana muodostunut eetteri ja syaani-etikkahappoesterin ja n-propanolin aiheuttaman transesteröitymisen vapauttama alkoholi.
Kaikki nämä haitat, jotka ovat ominaisia ennestään tunnetun tekniikan mukaisille menetelmille, suurentavat käytettäviä materiaalimääriä, lisäävät työmäärää ja tehonkulutusta, mikä puolestaan nostaa valmistuskustannuksia.
Tunnettujen menetelmien haitoista on haitallisten epäpuhtauksien esiintyminen eri vaiheissa varmasti eräs huomioonotettava tekijä.
Nämä epäpuhtaudet, joita on läsnä menetelmän jokaisessa vaiheessa, monimutkaistavat huomattavasti menetelmän menestyksellistä soveltamista. On täten välttämätöntä erottaa nämä epäpuhtaudet jokaisessa vaiheessa, mikä huomattavasti lisää väliyhdisteiden käsittelyt, jotka aina ovat teollisuusmittakaavassa kalliita.
Niinpä ennestään tunnetun tekniikan mukaisissa menetelmissä ehdotetaan monoalkyloituneen yhdisteen poistamista alkyloimisvaiheen jälkeen, mikä tehdään kaliumhydroksidin 10% liuoksen avulla. Keksinnön mukaisen menetelmän alkyloimisvaiheessa voidaan di-n-propyyli-syaanietikka-happoesterin välipuhdistus välttää ja tätä esteriä käyttää raakana.
On itse asiassa havaittu, että koska alkyloimisreaktiokomponenttien käyttäminen keksinnön mukaan pääasiallisesti perustuu natrium-n-propylaatin ja n-propanolin lisäämiseen kaavan (II) mukaisen esterin ja n-propyylihaloidin muodostamaan reaktioseokseen, saavutetaan se erikoinen etu, että maksimimääräisesti saadaan vältetyksi monopropyyli-syaanietikkahappoesterin muodostuminen, jota yhdistettä muodostuu paljon enemmän siinä tapauksessa, että n-propyylihaloidi lisätään syaanietikkahappoesterin ja natrium-n-propylaatln seokseen. Tämä 10 63927 monopropyyli-syaanietikkahappoesteri tulee myöhemmin johtamaan valero-nitriilin muodostumiseen, ja sitten valeriaanahapon muodostumiseen, mikä on erikoisen haitallista sen inhoittavan hajun takia. On näin ollen tärkeää, että tämä valeriaanahappo saadaan poistetuksi lopullisesta di-n-propyyli-etikkahaposta.
Keksinnön mukaisten alkylointireaktiokomponenttien käytön ansiosta voidaan varsin huomattavasti pienentää di-n-propyyli-asetonitriilin sisältämää valeronitriilimäärää, joka tunnettujen menetelmien arvosta noin 3,6% laskee arvoon vain 0,3% keksinnön mukaisessa menetelmässä.
Lisäksi on natrium-n-propylaatin ja n-propanolin keksinnön mukainen käyttö todettu paljon edullisemmaksi kuin ennestään tunnetuissa menetelmissä ehdotettu natriumetylaatin ja etanolin tai natriummetylaatin ja metanolin käyttö.
On itse asiassa todettu, että monopropyyli-syaanietikkahappoesterin määrä raa’assa di-n-propyyli-syaanietikkahappoesterissä, joka määrä myöhemmin johtaa valeronitriilin ja valeriaanahapon muodostumiseen, lisääntyy ja voi jopa vaihdella rajoissa 2...5% siinä tapauksessa, että reaktioseoksen palautustislauslämpötila on liian alhainen alky-lointivaiheen aikana, kuten on laita metanolia ja etanolia käytettäessä.
Lisäksi on todettu, että natriumetylaatin ja etanolin käyttö voi johtaa huomattavan suuren n-propyyli-syaanietikkahappo-etyyliesterimäärän muodostumiseen, mikä määrä on noin 1% alkylointivaiheen aikana.
Saippuoitaessa raakaa di-n-propyyli-syaanietikkahappoesteriä soveltamalla ennestään tunnetun tekniikan mukaisia menetelmiä, toisin sanoen käyttämällä 35% kaliumhydroksidia 16...26 tunnin aikana, saadaan tulokseksi raakaa di-n-propyyli-syaanietikkahappoa, joka sisältää 18...34% epäpuhtautta, joka näyttää olevan di-n-propyyli-formamido-etikkahappo-esteriä. Tämä viimeksi mainittu yhdiste ei johda di-n-propyyli-aseto-nitriilin muodostumiseen välituotteena, vaan di-n-propyyli-asetamidin muodostumiseen. Koska vastaavan syaanietikkahapon dekarboksyloinnin jälkeen saatu di-n-propyyli-«etonitriili otetaan suoraan talteen tislaamalla, menetetään tämä di-n-propyyli-asetamidi, mikä vähentää nitriilin tuotosta ja samalla myös lopullisen di-n-propyyli-etikkahapon tuotosta. Tämänkin haitan keksinnön mukainen menetelmä välttää.
11 63927
Kaikista edellä esitetyistä tuloksista selviää, että keksinnön mukainen menetelmä edustaa yksikäsitteistä etua verrattuna ennestään tunnetun tekniikan mukaisiin menetelmiin.
Keksinnön mukainen menetelmä todetaan samoin paremmaksi kuin ennestään tunnettu tavallinen menetelmä. Niinpä keksinnön mukaisen menetelmän jokaiseen vaiheeseen sisältyy reaktiokomponenttien yksi ainoa käyttö, mikä ei ole asianlaita ennestään tunnetuissa menetelmissä. Toiseksi aiheuttaa keksinnön mukainen menetelmä epäpuhtauksien minimimääräisen muodostumisen, ja nämä epäpuhtaudet voidaan joka tapauksessa helposti poistaa.
lopuksi todettakoon, että keksinnön mukainen menetelmä on erikoisen taloudellinen; di-n-propyyli-etikkahapon ja sen alkali- ja maa-alkali-metallisuolojen valmistuskustannukset niitä keksinnön mukaisen menetelmän avulla valmistettaessa ovat 2...2¾ kertaa pienemmät kuin tavanomaisten menetelmien aiheuttamat kustannukset.
Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksinnön mukaista menetelmää. Esimerkki 1
Di-n-propyyli-asetonitriilin valmistus a) Di-n-propyyli-syaanietikkahappo
Ensin valmistettiin natrium-n-propylaattiliuos käyttämällä 7,42 g (0,322 moolia) natriumia ja 180 ml vedetöntä n-propanolia ja keittämällä varovasti palautustislausta soveltaen, kunnes natrium oli täydellisesti liuennut.
lisättiin 500 ml:n pallomaiseen keittopulloon, jossa oli tiputussuppilo, mekaaninen sekoitin, lämpömittari ja lauhdutin, jonka yläpuolelle oli sovitettu kalsiumkloridia sisältävä loukku, 16,95 g (0,141 moolia) etyyli-syaaniasetaattia ja 40,69 g (0,35 moolia) n-propyyli-bromidia. Seos lämmitettiin 45 °C;een, minkä jälkeen siihen lisättiin hitaasti sekoittaen natriumin edellä valmistettu n-propylaattiliuos, jolloin reaktioväliaineen lämpötila pidettiin 50...55 °C:ssa varovasti ulkopuolelta jäähdyttäen.
Lisäyksen päätyttyä seos lämmitettiin palautustislauslämpötilaan 30 minuutissa ja pidettiin tässä lämpötilassa 3 tuntia. Tämän jälkeen n-propanoli poistettiin tislaamalla, ja tislaus keskeytettiin, kun 12 63927 jäännösmassan lämpötila oli noussut 115 °C:een.
Tällä tavoin saatua raakaa esteriä käsiteltiin sitten liuoksella, jossa oli 7,5 g natriumhydroksidihiutaleita 67,5 ml:ssa vettä. Seos kaadettiin 250 ml:n pallomaiseen keittopulloon, jossa oli lauhdutin, minkä jälkeen reaktioväliaine hitaasti lämmitettiin 60...70 °C:een.
Tämä lämpötila pysytettiin 3 tuntia, minkä jälkeen seos jäähdytettiin ja muodostunut etanoli ja jäljellä oleva n-propanoli poistettiin 70 mm Hg paineessa. Täten saatu liuos jäähdytettiin 20 °Ceen ja tehtiin happameksi lisäämällä sekoittaen 26,25 g 36% kloorivetyhappoa. Tämän käsittelyn aikana reaktioväliaineen lämpötila pidettiin jäähdyttämällä 40 °G:n alapuolella. Sekoittamista jatkettiin 30 minuuttia, minkä jälkeen seoksen annettiin olla 30 minuuttia. Di-n-propyyli-syaanietikkahappoa oleva öljymäinen kerros dekantoitiin, ja vesifaasi uutettiin 35 ml:11a tolueenia, Tolueeniuutos lisättiin sitten dekan-toituun di-n-propyyli-syaanietikkahappoon, minkä jälkeen tolueeniliuos pestiin erotussuppilossa liuoksella, jossa oli 1,5 g natriumkloridia 14 ml:ssa vettä. Tolueenifaasi dekantoitiin ja tolueeni tislattiin ympäristön paineessa.
Tällä tavoin saatiin 25 g raakaa di-n-propyyli-syaanietikkahappoa.
b) Di-n-propyyli-asetonitriili
Lisättiin 100 ml:n pallomaiseen keittopulloon, jossa oli lämpömittari ja lauhdutin, 25 g edellä selitetyllä tavalla valmistettua di-n-propyyli-syaanietikkahappoa, ja seosta lämmitettiin öljykylvyssä.
Dekarboksyloituminen alkoi noin 140 °0:ssa. Tämän jälkeen seos lämmitettiin palautustislauslämpötilaan, eli noin 160 °C:een, ja sitten 2 tunnin kuluessa 190 °C:een. Tämä lämpötila pysytettiin, kunnes kaasun vapautuminen päättyi, mihin kului 2 tuntia. Täten muodostunut di-n-propyyli-asetonitriili tislattiin sitten hitaasti, ja otettiin talteen fraktio, joka tislautui 165...175 °C:ssa. Tämän jälkeen tislattiin vielä kerran, jolloin saatiin 14,7 g di-n-propyyli-asetonitriiliä, kiehumapiste 170 °C, tuotos 83% käytetystä etyyli-syaaniasetaatista, c) Di-n-propyyli-etikkahappo
Lisättiin 40 g 80% rikkihappoa 100 ml:n pallomaiseen keittopulloon, jossa oli mekaaninen sekoitin, tiputussuppil^, typen syöttöjohto, 1? apfmittari 63927 13 ja lauhdutin.
Suppilon kautta lisättiin sitten hitaasti 8 g (0,064 moolia) edellä selitetyllä tavalla valmistettua di-n-propyyli-asetonitriiliä. Seos lämmitettiin 80...82 °C:een ja pidettiin tässä lämpötilassa 2 tuntia, minkä jälkeen jäähdytettiin 50...52 °C:een. Suppilon kautta lisättiin voimakkaasti sekoittaen liuos, jossa oli 6,2 g (0,09 moolia) natrium-nitriittiä 10 ml:ssa vettä, jolloin lämpötila pysytettiin vakiona varovasti ulkopuolelta jäähdyttäen, lisäyksen päätyttyä seos jäähdytettiin 20 °G;een heikon typpivirran suojaamana, ja suppilon kautta lisättiin 30 ml vettä. Sekoittamista jatkettiin 30 minuuttia, minkä jälkeen seoksen annettiin dekantoitua 30 minuuttia erotussuppilossa. Orgaaninen faasi erotettiin ja vesifaasi uutettiin 10 ml:11a tolueenia. Tämä tolueenifaasi lisättiin saatuun raakaan di-n-propyyli-etikka-happoon, ja tolueeniliuos uutettiin liuoksella, jossa oli 2,8 g natrium-hydroksidia 25 ml:ssa vettä. Dekantoitiin ja poistettiin tolueenifaasi, minkä jälkeen emäksinen vesifaasi tehtiin happameksi lisäämällä 8 g 36% kloorivetyhappoa. Dekantoitiin, minkä jälkeen orgaaninen faasi otettiin talteen ja vesifaasi uutettiin tolueenilla. Molemmat orgaaniset faasit yhdistettiin ja pestiin kolmasti kulloinkin 8 ml:11a vettä. Tolueeni tislattiin ilmastollisessa paineessa, jolloin saatiin 9 g jäännöstä, mikä vastaa raa'an di-n-propyyli-etikkahapon 97% tuotosta.
Täten saatu raaka happo puhdistettiin tislaamalla alennetussa paineessa (105...108 °C/5 mm Hg). Tällä tavoin saatiin 8,55 g puhdasta di-n-propyyli-etikkahappoa, joten tuotos oli 92,7% lähtöyhdisteenä käytetystä di-n-propyyli-aset onitriili stä.
Tämän esimerkin 1 mukaista menetelmää soveltaen tehtiin muita kokeita di-n-propyyli-etikkahapon valmistamiseksi, mutta soveltamalla seuraavia käyttöolosuhteita: - hydrolysoitiin 125,2 g (1 mooli) di-n-propyyli-asetonitriiliä rikkihapon 75% vesiliuoksella suhteessa 1,7 g laimennettua happoa/g di-n-propyyli-asetonitriiliä, - lämpötila oli di-n-propyyli-asetonitriiliä hydrolysoitaessa eristä-mättömäksi raa'aksi di-n-propyyli-asetamidiksi 140 °C, - di-n-propyyli-asetonitriilin hydrolysointi eristämättömäksi raa’aksi di-n-propyyli-asetamidiksi kesti 30 minuuttia, - eristämätön raaka di-n-propyyli-asetamidi hydrolysoitiin siten, että läsnä oli 103,5 g (1,5 moolia) natriumnitriittiä, - raa'an di-n-propyyli-asetamidin hydrolysointilämpötila oli 50...60 °C,
H
63927 - eristämätön raaka di-n-propyyli-asetamidi hydrolysoitiin 60 minuutin kuluessa.
Ensimmäisen kokeen tuloksena saatiin puhdasta di-n-propyyli-etikka-happoa 93$ tuotoksin, ja toisessa kokeessa 96$ tuotoksin, jolloin molemnat arvot on laskettu käytetyn nitriilin perusteella.
Esimerkki 2
Natrium-di-n-propyyli-asetaatin valmistus
Ensin valmistettiin raaka di-n-propyyli-etikkahappo esimerkissä 1 selitetyllä tavalla käyttämällä 8 g di-n-propyyli-asetönitriiliä.
Tämä happo puhdistettiin kuivaamalla tolueeniliuos siten, että vesi tislattiin atseotrooppisesti, minkä jälkeen liuos jäähdytettiin 20 °C: een. Tässä liuoksessa oli 9 g (0,062 moolia) di-n-propyyli-etikka-happoa, mikä määritettiin happamuuden mukaan titraamalla.
Tämän jälkeen valmistettiin natriumhydroksidin metanoliliuos liuottamalla 2,458 g (0,0614 moolia) natriumhydroksidia tabletteina 13 g:aan metanolia, jolloin seos pidettiin haaleana jäähdyttäen, ja tämän jälkeen suodatettiin.
Lisättiin voimakkaasti sekoittaen täten valmistettu natriumhydroksidin metanoliliuos 100 ml:an pallomaiseen keittopulloon, jossa oli mekaaninen sekoitin, lämpömittari, tiputussuppilo ja lauhdutin,ja johon oli kaadettu edellä valmistettu di-n-propyyli-etikkahapon tolueeniliuos. Lisäyksen päätyttyä jatkettiin sekoittamista 30 minuuttia, minkä jälkeen väri poistettiin reaktioseoksesta aktiivihiilen avulla. Tämän jälkeen aktiivihiili poistettiin suodattamalla, suodatin huuhdottiin pienellä tolueenimäärällä, ja metanoli ja neutraloitaessa muodostunut vesi poistettiin tislaamalla. Natrium-di-n-propyyli-asetaatin tolueeniliuos jäähdytettiin 20 °C:een ja pidettiin tässä lämpötilassa sekoittaen 2 tuntia. Kiteet erotettiin suodattamalla, pestiin pienellä asetoni-määrällä ja kuivattiin.
Täten saatiin 9t75 g natrium-di-n-propyyli-asetaattia, mikä vastaa 91,8$ tuotosta käytetyn di-n-propyyli-asetonitriilin perusteella laskettuna.
15 639 2 7
Esimerkki 3
Di-n-propyyli-etikkahapon valmistus a) Di-n-propyyli-syaanietikkahappo
Ensin valmistettiin natriumin n-propylaattiliuos käyttämällä 50 g (2 at.g + 10%) natriumia ja 804 g (1000 ml) vedetöntä n-propanolia ja lämmittämällä 50...55 °C:ssa 60...90 minuuttia.
Tämän jälkeen lisättiin 2 litran pallomaiseen keittopulloon 99,1 g (1 mooli) metyyli-syaaniasetaattia ja 270,6 g (2,2 moolia) n-propyyli-bromidia. Massa lämmitettiin sekoittaen 45...50 °C:een, ja tässä lämpötilassa natrium-n-propylaatin propanoli liuos lisättiin vähitellen 60...65 minuutin kuluessa.
Lisäyksen päätyttyä seosta keitettiin 3 tuntia palautustislausta soveltaen. Tämän jälkeen n-propanoli poistettiin tislaamalla, kunnes saavutettiin jäännösmassan lämpötila 120...125 °G. Saatua raakaa esteriä käsiteltiin sitten 500 g:11a natriumhydroksidin 10% vesiliuosta ja 0,36 g:11a setyyli-trimetyyli-ammoniumbromidia.
Seosta keitettiin tunnin ajan palautustislausta soveltaen, minkä jälkeen jäähdytettiin noin 50 °C:een ja jäännösalkoholit poistettiin alennetussa paineessa (50...100 mm Hg).
Saatu liuos jäähdytettiin ja tehtiin sitten happameksi käyttämällä 175 g 36% kloorivetyhappoa, jolloin lämpötilan ei annettu nousta yli 40 °C. Seos pidettiin tässä tilassa 30 minuuttia, minkä jälkeen di-n-propyyli-syaanietikkahappo dekantoitiin. Alla oleva vesikerros uutettiin 250 g:11a tolueenia. Molemmat orgaaniset faasit yhdistettiin, pestiin kerran 100 g:lla puhdistettua vettä, minkä jälkeen liuotin poistettiin tislaamalla alennetussa paineessa, jolloin saatiin 154»5 g raakaa di-n-propyyli-syaanietikkahappoa.
b) Di-n-propyyli-asetonitriili
Edellä saatu raaka di-n-propyyli-syaanietikkahappo pantiin 250 ml:n pallomaiseen keittopulloon ja lämmitettiin vähitellen palautustislaus-lämpötilaan, jolloin samalla poistettiin tolueenin viimeiset tähteet Dean-Starck-järjestelmän avulla, kunnes saavutettiin jäännösmassan lämpötila noin 175...180 °C. Dekarboksyloituminen alkoin noin 140 16 63927 ssa, 3a reaktio oli käytännöllisesti katsoen päättynyt tunnin kestäneen palautustislauksen jälkeen. Seosta palautustislattiin kaikkiaan 2 tuntia. Tämän palautustislauksen muutamien ensimmäisten minuuttien aikana massan lämpötila nousi 205...210 °C:een ja laski tämän jälkeen uudelleen ja stabiloitui noin 185 °C:een. Tämän jälkeen seos tislattiin ympäristön paineessa.
Tällä tavoin saatiin 102,5 g di-n-propyyli-asetonitriiliä, raa'an tuotteen tuotos 82%, metyylisyaaniasetaatista laskettuna. Puhtaan tuotteen tuotos 80%.
Erään muunnetun menetelmän mukaan di-n-propyyli-asetonitriili valmistettiin seuraavasti: 50 litran emaloituun astiaan lisättiin 50 kg di-n-propyyli-syaani-etikkahappoa. Reaktioseosta keitettiin sekoittaen ja palautustislausta soveltaen 185...190 °C:ssa ja tämä lämpötila pysytettiin 15 minuuttia. Tällöin muodostunut di-n-propyyli-asetonitriili tislattiin, samalla kun jatkuvasti lisättiin yhteensä 69,4 kg di-n-propyyli-syaanietikka-happoa. Lisäysnopeus säädettiin nitriilin tislausnopeuden perusteella, ja reaktiomassan lämpötila pysytettiin 185...190 °C:ssa.
lisäystä kesti noin Ai tuntia, ja tänä aikana otettiin talteen 40,9 kg raakaa di-n-propyyli-asetonitriiliä. Tislausta jatkettiin nostamalla seoksen lämpötila vähitellen 206 °G:een, jossa lämpötila pidettiin reaktion päättymiseen asti. Tämä kesti 6 tuntia, jolloin otettiin talteen 16,35 kg ja sitten jälleen 8,98 kg raakaa di-n-propyyli-asetonitriiliä. Tislattiin alennetussa paineessa (noin 100 mm Hg), jolloin saatiin uutena fraktiona 1,64 kg di-n-propyyli-asetonitriiliä.
Tällä tavoin saatiin 67,87 kg raakaa di-n-propyyli-asetonitriiliä.
c) Di-n-propyyli-etikkahappo
Pallomaiseen keittopulloon lisättiin 469,5 g rikkihapon 80% vesiliuosta. Tämän jälkeen lisättiin 15 minuutin kuluessa 125,2 g (1 mooli) di-n-propyyli-asetonitriiliä, ja lämpötila nostettiin 80 °C:een 90 minuutin ajaksi siten, että hydrolyysin seurauksena muodostui amidia. Keitto-pullo jäähdytettiin 50 °C:een, ja lisättiin 2 tunnin kuluessa tässä lämpötilassa liuos, jossa oli 96,5 g (1,4 moolia) natriumnitriittiä 17 63927 146 g:ssa vettä. Reaktioseoksen lämpötila pidettiin tämän lisäyksen aikana 40...50 °C:ssa, minkä jälkeen seos jäähdytettiin 15...20 °C:een.
Typpioksidihöyryt poistettiin typpivirran avulla, ja hydrolyysi suoritettiin 330 g:lla puhdistettua vettä, ilman että massan lämpötila nousi yli 30 °C. Yläfaasissa oleva raaka di-n-propyyli-etikkahappo dekan-toitiin, ja vesifaasi uutettiin 140 g:11a (160 ml:11a) tolueenia. Orgaaniset faasit yhdistettiin ja happo uutettiin natriumsuolana liuoksella, jossa oli 44 g natriumhydroksidia 250 g:ssa puhdistettua vettä. Reaktioseos lämmitettiin sekoittaen noin 60 °C:een 15 minuutin ajaksi, minkä jälkeen yläpuolinen tolueenifaasi, joka sisälsi sellaisia epäpuhtauksia, jotka eivät voineet muodostaa suolaa, poistettiin dekantoi-malla. Tämän jälkeen natrium-di-n-propyyli-asetaattia sisältävä vesi-faasi tehtiin happameksi lisäämällä vähitellen huoneenlämmössä 120 g 36% kloorivetyhappoa. Mitattiin hapan pH-arvo, pinnalle noussut di-n-propyyli-etikkahappo dekantoitiin, ja vesifaasi uutettiin 140 g:lla tolueenia. Molemmat orgaaniset faasit yhdistettiin, pestiin siten, että pH-arvo * 4 kolmasti kulloinkin 50 g:11a puhdistettua vettä, ja tolueeniliuos haihdutettiin atseötrooppisesti. Täten saatu raaka di-n-propyyli-etikkahappo puhdistettiin tislaamalla alennetussa paineessa (105...108 °C/5 mm Hg).
Tällä tavoin raakaa di-n-propyyli-etikkahappoa saatiin 92,6% tuotoksin. Esimerkki 4
Natrium-di-n-propyyli-asetaatin valmistus
Pantiin 290 g (noin 1 mooli happoa) esimerkin 3 mukaan saatua raa'an di-n-propyyli-etikkahapon tolueeniliuosta 100 ml:n Erlenmeyer-pulloon, laimennettiin noin 28% lisäämällä tolueenia, minkä jälkeen sekoittaen lisättiin natriumhydroksidin 16% metanoliliuosta suhteessa 39»2 g natriumhydroksidia/210 g metanolia. Reaktioseokseen lisättiin 7,2 g aktiivihiiltä huoneenlämmössä 30 minuutin ajaksi, minkä jälkeen seos suodatettiin sintratun lasisuodattimen läpi ja huuhdottiin 40 g:11a tolueenia ja sitten 20 g:11a metanolia. Suodokset yhdistettiin 1000 ml pallomaisessa keittopullossa, ja metanoli ja vesi poistettiin ilmastollisessa paineessa tislaamalla, kunnes tislauskolonnin yläpään lämpötila oli 108...110 °C, jolloin vähitellen lisättiin 140 g tolueenia liiallisen paksunemisen välttämiseksi.
Tällä tavoin saatiin noin 670 g tislettä, joka jäähdytettiin huoneen-

Claims (7)

18 63927 lämpöön vesikylvyssä ja pidettiin 2 tuntia 15...20 °C:ssa typpikaasun suojaamana. Tämän jälkeen imusuodatettiin, ja pestiin saatu tuote vuoron perään 15 g:lla jääkylmää asetonia ja sitten 15 g:lla jääkylmää asetonia, jossa oli 0,28 g di-n-propyyli-etikkahappoa. Kuivattiin vakiopainoon kuivauskaapissa 50 °C:ssa heikon typpivirran suojaamana. Tällä tavoin saatiin natrium-di-n-propyyli-asetaattia 99 * tuotoksin, lisätyn di-n-propyyli-etikkahapon perusteella laskettuna. Suoritettiin samalla tavalla muita kokeita, jolloin natrium-di-n-propyyli-asetaattia valmistettiin vastaavasti 99,7 ja 99,8 tuotoksin, di-n-propyyli-etikkahaposta laskettuna.
1. Menetelmä seuraavan kaavan mukaisen di-n-propyyli-etikkahapon CH3-CH2-CH2 .. O CH-C-OH ch3-ch2-ch2^ ja sen myrkyttömien alkali- ja maa-alkalimetallisuolojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että yhdessä ainoassa vaiheessa lisätään natrium-n-propylaatin n-propanoliliuosta reaktioseokseen, jona on seuraavan yleisen kaavan mukainen syaani-etikkahappoesteri /CN h2c XCOOR jossa kaavassa R tarkoittaa alkyyliradikaalia, jossa on 1...4 hiili-atomia, ja n-propyyli-bromidia tai -jodidia, jolloin alkylointi-reaktio suoritetaan palautustilausta soveltaen, saatu raaka esteri saippuoidaan natrium- tai kaliumhydroksidin 10...20 % liuoksella mahdollisesti kvaternäärisen ammoniumsuolan ollessa läsnä, täten saatu suola tehdään happameksi voimakkaan hapon avulla siten, että li 19 03927 muodostuu raaka di-n-propyyli-syaanietikkahappo, joka dekarboksy-loidaan kuumentamalla 140...190 °C:een di-n-propyyli-asetonitriilin saamiseksi, ja täten saatu di-n-propyyli-asetoni t r i i 1 i hydrolysoidaan rikkihapon 75...80 % vesiliuoksella 80...140 °C:ssa raa'an di-n-propyyli-asetamidin muodostamiseksi, joka hydrolysoidaan rikkihapon 75...80 % vesiliuoksella 40...80 °C:ssa ja natriumnitriitin ollessa läsnä di-n-propyyli-etikkahapon saamiseksi, joka haluttaessa saatetaan reagoimaan alkalimetallihydroksidin tai maa-alkalimetalli-oksidin kanssa vastaavan suolan saamiseksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että natrium-propylaatti lisätään 45...55 °C:ssa reaktio-seokseen .
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saippuointi suoritetaan 30...70 °C:ssa.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saippuointi suoritetaan suhteessa 1,25...2 moolia kalium- tai natriumhydroksidia/mooli raakaa esteriä.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saippuointi suoritetaan siten, että läsnä on 0,005...0,1 moolia kvaternääristä ammoniumsuolaa/mooli raakaa esteriä.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happameksi tekeminen suoritetaan 36 % kloorivetyhapolla enintään 40 °C:ssa.
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dekarboksylointi suoritetaan syöttämällä di-n-propyyli-syaani-etikkahappoa jatkuvasti ja samanaikaisesti ottamalla talteen muodostunut di-n-propyyli-asetonitriili. 63927 20
FI771899A 1977-03-15 1977-06-16 Foerfarande foer framstaellning av di-n-propyl-aettikssyra ochdess salter FI63927C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FR7707588 1977-03-15
FR7707588A FR2383907A1 (fr) 1977-03-15 1977-03-15 Procede de preparation de derives de l'acide acetique et derives obtenus par ce procede

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI771899A FI771899A (fi) 1978-09-16
FI63927B true FI63927B (fi) 1983-05-31
FI63927C FI63927C (fi) 1983-09-12

Family

ID=9188073

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI771899A FI63927C (fi) 1977-03-15 1977-06-16 Foerfarande foer framstaellning av di-n-propyl-aettikssyra ochdess salter

Country Status (34)

Country Link
US (1) US4127604A (fi)
JP (1) JPS53112806A (fi)
AR (1) AR213000A1 (fi)
AT (1) AT351011B (fi)
AU (1) AU508174B2 (fi)
BE (1) BE854488A (fi)
CA (1) CA1077057A (fi)
CH (1) CH621108A5 (fi)
CS (1) CS197291B2 (fi)
DD (1) DD129776A5 (fi)
DE (1) DE2721264C2 (fi)
DK (1) DK154417C (fi)
ES (1) ES467890A1 (fi)
FI (1) FI63927C (fi)
FR (1) FR2383907A1 (fi)
GB (1) GB1529786A (fi)
GR (1) GR60800B (fi)
HU (1) HU178811B (fi)
IE (1) IE45346B1 (fi)
IL (1) IL52023A (fi)
IN (1) IN156430B (fi)
IT (1) IT1080752B (fi)
LU (1) LU77303A1 (fi)
MX (1) MX4567E (fi)
NL (1) NL176852C (fi)
NO (1) NO147521C (fi)
NZ (1) NZ184328A (fi)
OA (1) OA05695A (fi)
PL (1) PL108173B1 (fi)
PT (1) PT66543B (fi)
SE (1) SE418175B (fi)
SU (1) SU703013A3 (fi)
YU (1) YU40480B (fi)
ZA (1) ZA773776B (fi)

Families Citing this family (20)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE3103776A1 (de) * 1977-03-15 1982-01-07 Sanofi, 75008 Paris Verfahren zur herstellung von di-n-propyl-essigsaeure
DE2844636C2 (de) * 1978-10-13 1986-07-31 Ruhrchemie Ag, 4200 Oberhausen Verfahren zur Herstellung von Di-n- propylessigsäure
DE2844638C2 (de) * 1978-10-13 1987-02-26 Ruhrchemie Ag, 4200 Oberhausen Verfahren zur Herstellung von Di-n- propylessigsäure
CA1136151A (en) * 1979-08-20 1982-11-23 Abbott Laboratories Mixed salt of valproic acid
US4988731A (en) * 1979-08-20 1991-01-29 Abbott Laboratories Sodium hydrogen divalproate oligomer
US5212326A (en) * 1979-08-20 1993-05-18 Abbott Laboratories Sodium hydrogen divalproate oligomer
FR2470758A1 (fr) * 1979-12-07 1981-06-12 Sanofi Sa Procede pour la fixation de groupes alkyles sur une chaine carbonee portant un groupe fonctionnel
JPS643178B2 (fi) * 1980-07-28 1989-01-19 Abbott Lab
IL72381A (en) * 1983-07-20 1988-03-31 Sanofi Sa Pharmaceutical composition based on valproic acid
US5101070A (en) * 1985-10-30 1992-03-31 Nippon Gohsei Kagaku Kogyo Kabushiki Kaisha Process for preparing valproic acid
JPS62126651U (fi) * 1986-01-31 1987-08-11
DE3718803A1 (de) * 1987-06-02 1988-12-15 Desitin Arzneimittel Gmbh Verfahren zur herstellung von e-2-propyl-2-pentensaeure und physiologisch vertraeglichen salzen derselben
DK0632008T3 (da) * 1993-06-01 1998-09-23 Ono Pharmaceutical Co Pentansyrederivater
US5344975A (en) * 1993-09-03 1994-09-06 Wyckoff Chemical Company, Inc. Process for production of lower alkanoic acids
JP3587473B2 (ja) * 1994-06-23 2004-11-10 日本合成化学工業株式会社 バルプロ酸の精製方法
DE102008036495A1 (de) 2008-08-04 2010-02-11 Langhals, Heinz, Prof. Dr. Persistente Pery-Imid-Radikalanionen als NIR-Farbstoffe
US8729300B2 (en) * 2009-08-11 2014-05-20 Sci Pharmtech, Inc. Method for preparing metal salt of valproic acid
CN105017007B (zh) * 2014-04-16 2019-04-16 四川科瑞德制药股份有限公司 一种丙戊酸钠化合物
CN113200848A (zh) * 2021-03-29 2021-08-03 上海青平药业有限公司 一种丙戊酸制备新方法
CN114763319B (zh) * 2022-05-16 2023-03-31 湖南大学 一种联产丙戊酰胺和丙戊酸钠的方法

Family Cites Families (1)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FR2442E (fr) * 1903-03-07 1904-04-07 Gustave Henri Boisrenoult Distributeur automatique perfectionné pour engrais ou matières pulvérulentes quelconques

Also Published As

Publication number Publication date
AU2626577A (en) 1979-01-04
DD129776A5 (de) 1978-02-08
FI771899A (fi) 1978-09-16
DE2721264A1 (de) 1978-09-21
CA1077057A (en) 1980-05-06
ZA773776B (en) 1978-05-30
NO771578L (no) 1978-09-18
NL176852B (nl) 1985-01-16
JPS5640137B2 (fi) 1981-09-18
OA05695A (fr) 1981-05-31
US4127604A (en) 1978-11-28
GB1529786A (en) 1978-10-25
IL52023A0 (en) 1977-07-31
IE45346L (en) 1978-09-15
ES467890A1 (es) 1978-11-01
IL52023A (en) 1979-10-31
DK154417B (da) 1988-11-14
NL7705564A (nl) 1978-09-19
AT351011B (de) 1979-07-10
AU508174B2 (en) 1980-03-13
MX4567E (es) 1982-06-17
FR2383907B1 (fi) 1979-07-20
AR213000A1 (es) 1978-11-30
ATA521077A (de) 1978-12-15
NL176852C (nl) 1985-06-17
IN156430B (fi) 1985-08-03
DK196077A (da) 1978-09-16
PL108173B1 (pl) 1980-03-31
PT66543A (en) 1977-06-01
HU178811B (en) 1982-06-28
SU703013A3 (ru) 1979-12-05
CS197291B2 (en) 1980-04-30
FR2383907A1 (fr) 1978-10-13
FI63927C (fi) 1983-09-12
DE2721264C2 (de) 1984-07-19
YU149277A (en) 1982-06-30
NO147521B (no) 1983-01-17
SE7705258L (sv) 1978-09-16
IE45346B1 (en) 1982-08-11
CH621108A5 (fi) 1981-01-15
SE418175B (sv) 1981-05-11
DK154417C (da) 1989-04-10
GR60800B (en) 1978-08-30
LU77303A1 (fi) 1977-08-24
PT66543B (en) 1978-10-18
BE854488A (fr) 1977-11-14
IT1080752B (it) 1985-05-16
YU40480B (en) 1986-02-28
JPS53112806A (en) 1978-10-02
NZ184328A (en) 1979-10-25
NO147521C (no) 1983-04-27
PL198561A1 (pl) 1978-10-09

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI63927B (fi) Foerfarande foer framstaellning av di-n-propyl-aettikssyra ochdess salter
CN116171270A (zh) (s)-4-氯-2-氨基丁酸盐酸盐及(s)-4-氯-2-氨基丁酸酯的制备方法
KR100352713B1 (ko) 방향족니트릴의제조방법
FI65232C (fi) Foerfarande foer framstaellning av di-n-propyl-acetonitril
US4542235A (en) Method for producing an optically active 2,2-dimethylcyclopropanecarboxylic acid
CN107043327B (zh) 一种己二酸单乙酯的合成方法
DE2918900C2 (fi)
KR100330609B1 (ko) 3-이속사졸카복실산의 제조방법
CN107337628B (zh) 一种制备左乙拉西坦的方法
CA1128952A (en) Process for the preparation of a carbazole derivative
US4414418A (en) Process for the production of dimedone
AT500469B1 (de) Verbessertes verfahren zur herstellung von 2,2-dichlorophenylessigsäurealkylestern
US4155929A (en) Process for the preparation of an acetonitrile derivative
DE2852343A1 (de) Verfahren zur herstellung von alkenylmilchsaeureestern und neue alkenylmilchsaeureester
GB2068962A (en) Process for preparing valproic acid
JPH0273033A (ja) 4,4―ジメチル―1―(p―クロロフエニル)ペンタン―3―オンの製造方法
US6274766B1 (en) Process for purifying α-keto acids
KR100228737B1 (ko) 말론산에스터 폐액으로부터 말론산디알킬에스터의 제조방법
KR101059275B1 (ko) 개선된 4-[2-(디-엔-프로필아미노)에틸]-1,3-디하이드로-2에이치-인돌-2-온의 제조 방법
JPH0219831B2 (fi)
US3178437A (en) Process for simultaneously producing prolinols and 3-hydroxy-piperidines
RU2089541C1 (ru) Способ получения сложных эфиров n-аминобензойной кислоты
KR810001173B1 (ko) 신규의 대응 니트릴로부터 5-치환-1,2-디하이드로-3H-피롤로[1,2-a]-피롤-1-카르복실 산을 제조하는 방법
KR19990020595A (ko) 말론산에스터 폐액으로부터 말론산디알킬에스터의 제조방법
JPH06128232A (ja) 4−(1−イミダゾリルメチル)ケイ皮酸の製造方法

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: SANOFI