FI63920C - Foerfarande och apparat foer att kombinera en hjaelpstraeng me ett flertal straengar - Google Patents

Description

M (11)KUULUTUSJULKAISU 9

4ETp l J 1V UTLÄGGNI NGSSKAIFT o oV l U

3 3 B 65 H 51/16, 69/06 y (51) Kv.fk./IncCI. ,Γ .

K} // D 01 G 57/00 SUOMI —FINLAND (21) P*Mnulh«k*mu·—703661 (22) H»k*ml*p»lv· — Ameknlnpdag 30.11.78

^ ^ (23) AlkupUvt—GHtl|hw»rin ^ 7Q

(41) Tulkit |ulkiM*u* — Bllvit offantllg Qg jg PMwitti-ja rakistarihallidw /44) NlhtivUulpMwn jt kuaLJulkalMin pvm. — 0

Patent· och ragietarttyralaan Amakanuttagdochuti^krifunpwbueend 3i.0p.03 (32)(33)(31) Pyr<*«**r MuoikM«—B«glrd prtorlMt 23.12.77 USA (us) 861*069 (71) Owens-Corning Fiberglas .Corporation, Fiberglas Tower, Toledo,

Ohio 1*3659, USA (US) (72) Richard Howard Pierce, Columbus, Ohio, Arnold Joseph Eisenberg,

Granville, Ohio, USA(US) (7l*) Oy Kolster Ab (51*) Menetelmä ja laitteisto apusäikeen yhdistämiseksi useihin säikeisiin -Förfarande och apparat för att kombinera en hjälpsträng med ett flertal strängar

Tekstiiliteollisuudessa on usein samanaikaisesti käsiteltävä monia jatkuvia lineaarisia elementtejä, kuten lankoja tai säikeitä, tuotteen valmistamiseksi, kuten esim. esikehruussa ja loimea luotaena. Tuotteen laatu riippuu usein siitä, kykeneekö järjestelmä säilyttämään käsiteltävien säikeiden vaaditun lukumäärän.

On kehitetty järjestelmiä jokaisen yksilöllisen säikeen syötön tunnustelemiseksi esikehruuprosessissa. Yleisesti on kuitenkin ollut tapana rakentaa järjestelmä sellaiseksi ja käyttää sitä sellaisella tavalla, että esikehruuprosessi kokonaisuudessaan keskeytetään, jos säie pysähtyy tai loppuu. Koneenhoitaja ottaa silloin selville, missä säikeensyöttökohdassa vika on ja korjaa käsin säiekat-kon tai asettaa uuden säikeen tai langan esikehruusysteemiin. Tämä on ilmeisesti paljon aikaa vaativa ja tehoton menettelytapa.

US-patentti 4 010 908 myönnetty 8.3.1977, kuvaa fotosähköisen järjestelmän jokaisen yksilöllisen säikeen omasta lähteestään tapahtuvan syötön tuntemiseksi.

63920

Spesifikaatiot eri tuotteiden osalta voivat vaihdella, mutta yhä enemmän on vaadittu tarkkuutta kootussa tuotteessa olevien esi-lankojen tai säikeiden ennalta määrätyn lukumäärän tai vähimmäislukumäärän ylläpitämiseksi. Niinpä tavoitteena on ollut laite yhdistettävien säikeiden tai esilankojen tietyn lopullisen lukumäärän ylläpitämiseksi näiden ankarampien vaatimusten täyttämiseksi ja samalla saada tehokkaampi ja luotettavampi järjestelmä.

Tämän keksinnön muakisesti on saatu aikaan menetelmä ja laitteisto ensimmäisen säikeen yhdistämiseksi toiseen, jatkuvasti eteenpäin liikkuvaan säikeeseen asettamalla ensimmäinen säie yhdensuuntaiseksi jatkuvasti liikkuvan toisen säikeen kanssa ja sivusuunnassa välimatkan päähän siitä ja siirtämällä ensimmäinen säie sivuttain toisen jatkuvasti eteenpäin liikkuvan säikeen kosketukseen, niin että ensimmäinen säie liikkuu eteenpäin yhdessä jatkuvassa eteen-päinliikkeessä olevan toisen säikeen kanssa.

Tämän mukaisesti keksinnön päätavaotteena on saada aikaan järjestelmä, joka voi viedä apusäikeen systeemiin toista säiettä tai toisia säikeitä pysäyttämättä. Keksinnön oleelliset tunnusmerkit ilmenevät vaatimuksista 1 ja 2.

Se, miten näihin ja muihin esillä olevan keksinnön tavoitteisiin päästään, ilmenee alan ammattimiehelle seuraavasta yksityiskohtaisesta selityksestä ja oheisesta piirustuksesta, jossa kuvio 1 esittää sivukuvan säikeen yhdistämisprosessista, johon sisältyy säikeen sisäänvientilaite; kuvio 2 esittää suuremmassa mittakaavassa kuvion 1 linjalta 2-2 kuvan yhdestä koururaaisesta säikeenohjaimesta; kuvio 3 on kaaviollinen kuva sähkömekaanisesta järjestelmästä apusäikeen automaattiseksi viemiseksi jatkuvasti eteenpäin liikkuvaan säiekimppuun; kuvio 4 on sivukuva kaasulla tai nesteellä toimivasta keksinnön mauksisesta säikeen sisäänvientilaitteesta säikeiden liikkuessa eteenpäin vasemmalta oikealle ko. laitteen läpi; kuvio 5 on poikkileikkauskuva kuvion 4 linjalta 5-5 säikeen sisäänvientilaitteesta; ja kuvio 6 on poikkileikkauskuva kuvion 4 linjalta 6-6 säikeen sisäänvientilaitteesta.

3 63920

Kuten kuviossa 1 esitetään, useita säikeitä 10 syötetään jatkuvasti säiekimpun 24 muodostamiseksi. «Jokainen säie 10 muodostuu nipusta jatkuvia lankoja, jotka on jotakin sopivaa materiaalia, kuten lasia.

Käytön aikana syötetään jokainen säie 10 lähdepakkauksesta 14, joka lepää kehdossa 16, joka on kiinnitetty puola- tai rullatelineessä 11 olevaan kehykseen 12. Alalla on hyvin tunnettua asettaa jokaiseen pakkaukseen 14 kartiomainen säikeensäätöohjain (sträng-reglerstyrning) 13 säikeen (jännityksen) säätämiseksi, kun se vedetään ulos pakkauksensa sisästä. Pakkauksessa 14 on myös säikeentun-toelin 33, joka voi olla kiinnitetty ohjaimeen 13 ja on järjestetty tuntemaan sen läpi kulkevan säikeen 10 liikkeen tai syötön. Säikeen-tuntoelimen 33 toimintaa selitetään lähemmin jäljempänä.

Poistuttuaan pakkauksen 14 alueelta säie 10 saadaan kulkemaan määrättyä reittiä ainakin yhden ohjaustapin 17 avulla; tappien 17 lukumäärä riippuu ko. pakkauksen 14 sijainnista rullatelineessä 11. Ohjaustapit 17 on kiinnitetty kehykseen 12 ja sijoiteltu pitämään yksilölliset säikeet 10 välimatkan päässä toisistaan, kunnes ne kootaan yhteen ennalta valitussa vyöhykkeessä tai vyöhykkeissä.

Kuten kuviosta 1 ilmenee, ensimmäisellä tasolla tai ensimmäisessä ryhmässä olevista pakkauksista 14 tulevat säikeet 10 pidetään täysin erillään toisistaan, kunnes liikkeessä olevat säikeet saapuvat kourumaiseen säikeenohjaimeen 19 ja kerätään yhteen, kuten kuvioissa 1 ja 2 esitetään.

Käytön aikana pidetään ainakin yksi näistä säikeistä 10, jota säiettä nimitetään apusäikeeksi, liikkumattomana tullakseen automaattisesti viedyksi eteenpäinliikkeessä olevien säikeiden nippuun, kun yksi näistä liikkuvista säikeistä katkeaa tai loppuu.

Säikeen sisäänvientilaite 50 on orientoitu yhteistoiminnassa kourumaisen säikeenohjaimen 19, jousikuormitteisen säikeenpitimen 48 ja ohjausurapyörän 22 kanssa pitämään liikkeessä olevat säikeet 10 lieriömäisen läpikulkukanavan 54 ensimmäisessä osassa tai vyöhykkeessä ja ainakin yhden apusäikeen 10, joka on liikkumaton, sisään-vientilaitteen 50 lieriömäisen läpikulkukanavan 54 toisessa osassa tai vyöhykkeessä niin kauan, kunnes sisäänvientilaite 50 aktivoidaan apusäikeen sivuttaiseksi viemiseksi liikkeessä olevien säikeiden kosketukseen, niin että apusäie tarketuu liikkeessä oleviin säi- r > f f* i - 63920 keisiin ja/tai kiertyy niiden ympärille, minkä johdosta apusäiettä sen jälkeen syötetään jatkuvasti eteenpäin yhdessä muiden jatkuvassa liikkeessä olevien säikeiden kanssa. Apusäie siirretään sivuttain vyöhykkeessä, joka sijaitsee liikkeessä olevien säikeiden alkukokoa-misvyöhykkeen jäljessä.

Kuten kuviossa 1 esitetään, kaksikerroksisessa rulla- eli pakkaustelineessä 12 käytetään kaksinkertaista järjestelmää kahden säieryhmän aikaansaamiseksi, jotka jatkuvasti liikKuvat eteenpäin ja jotka yhdistetään yhtenäiseksi säiekimpuksi ohjaussilmukassa 23 jolloin näin saatu säie 24 liikkuu myös jatkuvasti eteenpäin f Säie voidaan jännittää eli pingottaa säikeenpingottimella 25, kuten alalla on hyvin tunnettua, samalla kun se jatkuvasti kootaan rullatuksi pakkaukseksi 30 rullaimen 27 karalle 28.

Tämän järjestelmän etuna on, että minkä tahansa pakkauksen 14 säiettä 10 voidaan käyttää apusäikeenä.

Kun jokin pakkauksista 14 kuluu loppuun tai sen säie katkeaa, viedään apusäie automaattisesti muiden jäljelle jääneiden ja liikkeessä olevien säikeiden yhteyteen ennalta määrätyn lopullisen säie-lukumäärän säilyttämiseksi säiekimpussa. Tämän jälkeen koneenhoitaja vie uuden pakkauksen 14 tyhjentyneen tai vien aiheuttaneen pakkauksen tilalle ja pujottaa säikeen 10 ao. ohjaustappien 17 ja kouru-maisten säikeenohjainten 19 yli sekä sisäänvientilaitteen 50 ja molempien tämän vieressä sijaitsevien säikeenpitimien 48 läpi apusäi-keen ripustamiseksi valmiustilaan.

Kuten kuviossa 3 esitetään, sopiva säikeentuntoelin 33 syötön tai liikkeen tuntemiseksi on, kuten alalla on hyvin tunnettua, sähköisesti johdoilla ja liitetty solenoidiventtiiliin 35, joka on sopivalla tavalla syöttöputkella 36 yhdistetty painekaasu-, kuten paineilmalähteeseen (ei esitetty). Säikeen liikkumattomuus-tapauksessa aktivoidaan venttiili 35 paineilmasysäyksen syöttämiseksi säikeen sisäänvientilaitteeseen 50 putken 38 läpi.

Tämä sisäänvientilaite 50 käsittää rungon 52, jossa on edullisesti lieriömäinen kanava tai kammio 54, joka ulottuu rungon 52 toisesta päästä toiseen. Rungossa oleva ensimmäinen rako 56, so. säikeen sisäänvientirako, muodostaa yhteyden kanavan 54 ja siten myös rungon 52 koko pituuden mittainen.

Λ f, } ! li 63920

Ensimmäisen raon 56 ja kanavan 54 yhteydessä on toinen eli salparako 58, joka on pääasiassa kohtisuorassa kanavaa 54 ja säikeen sisäänvientirakoa 56 vastaan.

Salparako 58 on tarkoitettu ottamaan vastaan liikkuvan varren 62, joka on reiästään 64 kääntyvästä laakeroitu tapille 65, joka on jäykästi kiinnitetty runkoon 52. Varressa 62 on loveama 67, joka on järjestetty sallimaan sylinterimäisessä kanavassa 54 eteenpäin liikkuvien säikeiden 10 kulkemisen kanavan läpi vartta 62 koskettamatta. Varressa 62 on lisäksi viiste 69, joka on sovitettu nojaamaan runkoon 52 sisäänvientiraon 56 toisella sivulla. Tämä merkitsee, että salpa muodostuu liikkuvasta elimestä 62, joka sijaitsee etäisyydellä kanavasta 54 ja asennettu runkoon 52 kääntymään tässä olevan pisteen ympäri. Lisäksi elimessä 62 on kääntyvästä laakeroitua päätä vastakkainen pää, joka on poisvetäytyvästi asetettu ensimmäiseen eli sisäänvientirakoon 56.

Apusäiettä ripustaessaan koneenhoitaja tarttuu siihen molemmilla käsillään ja liu’uttaa säikeen pituusosan sisäänvientiraon 56 läpi säteittäisesti kanavaa 54 kohti. Säikeen voima viistettä 69 vastaan aiheuttaa varren 62 kääntymisen ylöspäin, joten säie pääsee kanavaan 54. Säikeen ohitettua viisteen 69, varsi 62 palaa omalla painollaan lepoasentoonsa. Tämä merkitsee, että varsi 62 on järjestetty sallimaan apusäikeen asettamisen kanavaan 54 painamalla se viistettä 69 vasten ja pitämään säikeet rungon 52 sisäpuolella sisäänvient ilaitteen aktivoinnin aikana.

Kaasuntuloreikä 60 on yhteydessä lieriömäiseen kanavaan 54 ja rungon 52 ulkopuolelle. Kanavan 54 vieressä sijaitseva kaasuntulo-reiän 60 osa on pääasiassa tangentiaalinen kanavaan 54 nähden kehä-suunnassa pyörreliikkeiden kaasuvirran, esim. ilmavirran, aikaansaamiseksi, jotta staattinen apusäie saatettaisiin liikkeessä olevien, kanavan 54 läpi kulkevien säikeiden yhteyteen ja siten kulkemaan eteenpäin yhdessä niiden kanssa. On suositeltavaa, että kaasuntuloreikä 60 kulkee jonkin matkaa säikeen sisäänvientiraon 56 ja kanavan 54 välistä liittymäaluetta pitkin apusäikeen sallimiseksi sijoittaa helposti siihen kohtaan kanavassa 54, jossa tämä on yhteydessä kaa-suntuloreikään 60. Tämän tarkoituksena on helpottaa apusäikeen "ripustusta" .

Kuten kuviossa 6 esitetään, liikkeessä olevat säikeet 10 si- r. n 6 63920 jaitsevat kanavan 54 ylemmässä oikeanpuoleisessa neljänneksessä eli vyöhykkeessä ja apusäie on taasen asetettu kanavan 54 vasempaan neljännekseen tai vyöhykkeeseen, jotta estettäisiin apusäikeen tarkoittamaton tempautuminen liikkeessä olevien säikeiden mukaan.

Kuten kuviosta 4 ilmenee, kaasuntuloreikä 60 sijaitsee välimatkan päässä salparaosta 58 ja liikkuvasta varresta 62. Jos varsi 62 olisi samassa linjassa kaasuntuloreiän 60 kanssa, pyrkisi reiästä 60 ulos tuleva kaasusuihku painamaan vartta 62 ylöspäin, joka tällöin sallisi säikeiden pääsyn ulos laitteesta 50.

Kaasuntuloreikä 60 on järjestetty ottamaan vastaan putken 38 sykkivän kaasuvirran tai -suihkun johtamiseksi kanavaan 54, kun säi-keentuntoelin 33 aktivoi solenoidiventtiilin 35.

Käytön aikana saatetaan jatkuvassa eteenpäinliikkeessä olevat säikeet ja apusäie pitkittäisesti vierekkäin kanavan 54 akselin suunnassa. Kun solenoidiventtiili 35 aktivoidaan, kaasuntuloreiästä 60 purkautuu kaasusuihku riittävän pitkän ajan apusäikeen siirtämiseksi sivuttain ja kietomiseksi jatkuvassa eteenpäinliikkeessä olevien säikeiden ympärille. Eräissä tapauksissa saattaa apusäie sekä eräät eteenpäin liikkuvista säikeistä jonkin verran filamentoitua kaasusuihkun vaikutuksesta, niin että apusäikeen yksilölliset filament it voivat takertua eteenpäinliikkeessä olevan säikeen tai säikeiden filamentteihin ja tunkeutua niiden sekaan, niin että apusäie tempautuu mukaan ja syötetään eteenpäin yhdessä ennestään jatkuvassa eteenpäinliikkeessä olevien säikeiden kanssa.

Kuten kuviossa 2 esitetään, jatkuvassa eteenpäinliikkeessä olevat säikeet on asetettu kourunmuotoisen säikeenohjaimen 19 pää-uraan 20. Kourumainen säikeenohjäin 19 on kiinnitetty kehykseen 12 yhdessä säikeen sisäänvientilaitteen 50 kanssa ja niin asetettu, että eteenpäinliikkeessä oleva säie tai säikeet sijaitsevat kanavan 54 ensimmäisessä vyöhykkeessä, kuten kuvio 6 esittää. Lisäksi ohjain 19 on järjestetty sijoittamaan apusäikeen yhteistoiminnassa jousi-pinteiden 48 kanssa välimatkan päässä eteenpäinliikkeessä olevista säikeistä sijaitsevaan paikkaan, jottei se tarkoituksettomasti joudu niiden yhteyteen. On suositeltavaa, että ohjaustapit 17 ja kouru-maiset säikeenohjaimet 10 on valmistettu Alsimag’ista, ja halutaan huomauttaa, että kourumaisia ohjaimia 19 voidaan käyttää ohjaustap-pien 17 sijasta eteenpäinliikkeessä olevan säikeen sivuttaisliikkeen rajoittamiseksi.

·. 4.! Γ.

7 63920

Kourunmuotoinen säikeenohjain 19 on järjestetty pitämään apusäikeen paikoillaan eteenpäinliikkeessä oleviin säikeisiin nähden, niin että kun säikeen sisäänvientilaite 50 aktivoidaan, niin tällöin apusäikeeseen indusoitu pyörreliike etenee apusäikeen pituussuunnassa, minkä johdosta se automaattisesti siirtyy "ripustus-paikastaan" eli alueelta 21 pääuraan 20.

V-urapyörä 22 sijaitsee samassa linjassa säikeen sisäänvien-tilaitteen 50 kanavan 5·+ akselin kanssa pitääkseen yhdessä säikeen-ohjaimen 19 pääuran 20 kanssa eteenpäinliikkeessä olevat säikeet mainitussa ensimmäisessä vyöhykkeessä pääasiassa yhdensuuntaisina kanavan 54 akselin kanssa.

Jousipinteet 48, joista toinen sijaitsee kanavan 54 sisään-menoaukon vieressä ja toisen sen ulostuloaukon vieressä, on kiinnitetty sellaisiin paikkoihin kehykseen 12, että apusäie tulee olemaan toisessa vyöhykkeessä, joka sijaitsee välimatkan päässä ensimmäisestä vyöhykkeestä, jossa jatkuvasti liikkuvat säikeet ovat.

Jousikuormitteiset säikeenpidikkeet tai säiepinteet 48 voivat olla sitä tyyppiä, jossa tavallinen kierrejousi painaa liikkuvan levyn kiinteää levyä vasten. Apusäie on asetettu näiden levyjen väliin, ja jousen voima pitää sen paikoillaan, kunnes sisäänvientilaite 50 aktivoidaan. Tarvitaan vain hyvin vähäinen paine, koska jou-sipinteiden 48 täytyy vapauttaa apusäie, kun kaasusuihku pakottaa apusäikeen sivulta kosketukseen jatkuvassa eteenpäinliikkeessä olevan säikeen tai säikeiden kanssa.

On ymmärrettävissä, että variaatiot konstruktiivisissa erityispiirteissä sekä muiden ekvivalenttisten komponenttien ja menetelmien käyttö ovat mahdollisia keksinnön ajatuksesta poikkeamatta.

Claims (4)

8 63920

1. Menetelmä apusäikeen yhdistämiseksi useihin säikeisiin, jotka vedetään esiin useasta asemasta, joista kukin on varustettu yhdellä säiepakkauksella (14), käsittäen toimenpiteet useiden säikeiden (10) syöttämiseksi ensimmäistä ohjauslaitetta (17) pitkin, apusäikeen asettamiseksi radalle välimatkan päässä mainittua ensimmäistä ohjauslaitetta pitkin syöttöliikkeessä olevista säikeistä ja sisäänvientilaitteen (50) aktivoimiseksi, joka on sovitettu viemään syöttöliikkessä olevat säikeet kosketukseen apusäikeen kanssa apusäikeen syöttämiseksi eteenpäin yhdessä syöttö-liikkeessä olevien säikeiden kanssa näitä pysäyttämättä, tunnettu siitä, että syöttöliikkeessä olevat säikeet asetetaan toisen ohjauslaitteen (19) ensimmäiseen alueeseen (20), kun taas apusäie esiin vedettynä mistä tahansa mainituista asemista asetetaan toisen ohjauslaitteen (19) toiseen alueeseen (21) välimatkan päässä ensimmäisestä alueesta (29), jolloin ensimmäinen ohjauslaite (17), toinen ohjauslaite (19) ja sisäänvientilaite (50) orientoidaan apusäikeen saamiseksi siirtymään toiselta alueelta (21) ensimmäiselle alueelle (20) sisäänvientilaitteen (50) aktivoimana.

2. Laitteisto apusäikeen yhdistämiseksi useihin säikeisiin (10) patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä käsittäen kehyksen (12), jossa on useita asemia, joista kukin on järjestetty kannattamaan säiepakkausta (14), laitteen (28) säikeiden syöttämiseksi, ensimmäisen ohjauslaitteen (17), joka on asetettu pitämään eteenpäinliikkeessä olevat säikeet (10) ja apusäikeen toisistaan erillään olevilla liikeradoilla ennen sisäänvientilai-tetta (50), joka on järjestetty viemään apusäikeen eteenpäinliikkeessä olevien säikeiden kosketukseen apusäikeen syöttämiseksi eteenpäin yhdessä eteenpäinliikkeessä olevien säikeiden kanssa näitä pysäyttämättä, tunnettu siitä, että toinen ohjauslaite (19) on sijoitettu ensimmäisen ohjauslaitteen (17) ja sisäänvientilaitteen (50) välille, ja siinä on ensimmäinen alue (20) eteenpäin liikkeessä olevien säikeiden nostamiseksi ja tästä erillään oleva toinen alue (21) kehyksen valinnaisesta asemasta esiinvedetyn apusäikeen nostamiseksi, jolloin ensim- I! 63920 mäinen ohjauslaite (17), toinen ohjauslaite (19) ja sisäänvien-tilaite (50) on sovitettu sallimaan apusäikeen liikkumisen toiselta alueelta (21) ensimmäiseen alueeseen (20) sisäänvientilait-teen (50) aktivoimana.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että ensimmäinen alue (20) ja toisen ohjauslaitteen (19) toinen alue (21) on erotettu ulokkeella, joka ulkonee toisesta ohjauslaitteesta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnet-t u pidikkeistä (48), jotka on sijoitettu sisäänvientilaitteen (50) sisäänmenopuolelle ja ulostulopuolelle irtipäästävästi pitämään apusäie (10) paikoillaan välimatkan päässä sisäänvientilaitteen (50) läpi kulkevista säikeistä. 10 63920