FI63577B - Foerfarande foer framstaellning av nya terapeutiskt anvaendbara 3,4-dihydropyrimido(1,2-a)bentsimidatsol-2(1h)-on-derivat - Google Patents

Description

RSS^I [B] (11)KUULUTUSJULKAISU ,,γοπ JUa 1 j ' ' UTLAOGNINGSSKKIFT 0 00// C Patentti myönnetty 11 0? 1983 W Patent neddelat ^ ^ ; (51) Ky.ik.3/inta.3 C 07 D 487/04 ‘

SUOMI —FINLAND (21) —Ptt«wt»iMCknl«| TT372U

(22) Htkamitpilv· —AiwMuilngMhf 09-12.77 ^ (23) Alkupllvl—GlMfhtttdtf 09-12.77 (41) Tulkit IuIMmU — MMt offentHj 10.06.78 rMMtti. |. rrtlmriMIM» m

Patent och regletaretyraleen ' 7 AmMcm utitfd odi utijkrifun pubUcMd 31.03.83 (32)(33)(31) Fyr*"«r *uoik*u.-**f«rd priority 09.12.76 O9.O8.77 Englanti-England(GB) 51^26/76 333^1/77 (71) Imperial Chemical Industries Limited, Imperial Chemical House,

Millbank, LondonSWlP 3JF, Englanti-England(GB) (72) Stuart Dennett Mills, Macclesfield, Cheshire, Englanti-England(GB) (7^) Oy Kolster Ah (5^) Menetelmä uusien terapeuttisesti käyttökelpoisten 3,^-dihydropyr-imido/l,2-aTbent s imidat sol-2(1H)-oni-johdannai st en valmi stami-seksi - Förfarande för framställning av nya, terapeutiskt använd-hara 3,U-dihydropyrimido/l,2-a7hentsimidatsol-2(lH)-on-derivat Tämä keksintö koskee menetelmää uusien terapeuttisesti käyttökelpoisten erityisesti verihiutaleiden aggregoitumista ehkäisevien pyrimido/1,2-a7bentsimidatsolijohdannaisten valmistamiseksi.

Keksinnön kohteena on menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten 3,4-dihydropyrimido/l,2-a/bentsimidatsol-2(1H)-onien valmistamiseksi/ joilla on kaava A9 a8yVn

A7 N^^NH I

63577 2 jossa R0 ja ovat samoja tai erilaisia ja ovat vetyatomeja tai z * 6 9 C, .-alkyyliryhmiä; A ja A ovat samoja tai erilaisia ja ovat vety- L — h j g atomeja tai C^_^-alkyyliryhmiä ja A ja A ovat samoja tai erilaisia ja ovat vety- tai halogeeniatomeja, C^_^-alkyyli-, C^_4~alkok-si-, C^_4~alkyylitio-, C1_4~alkyylisulfinyyli-, syaani-, C^^-alkano-yyli-, 1-(hydroksi)-CjL_4-alkyyli-, bentsoyyli- tai halogeenibentso-yyliryhmiä tai ne muodostavat yhdessä metyleenidioksidiryhmän, sillä edellytyksellä, että symboleista A®, P?, A® ja A^ yksi tai kaksi merkitsee muuta kuin vetyä ja että jonkin niistä ollessa halogeeni, C, ,-alkyyli- tai C, .-alkoksiryhmä, jäljellä olevista symbo-7 8 9 leista A , A , A ja A ei yksikään merkitse vetyä.

US-patenttijulkaisussa 3 468 888 on kuvattu 3,4-dihydropyri-mldo/1,2-a7bentsimidatsol-2(1H)-oneia. joiden ilmoitetaan olevan di-ureetteja. Troxler ja Weber (Helv. Chim. Acta 57, 2356-2364, 1974) ja Dunwell ja Evans (J. Chem. Soc. Perkin I, 1588-1590, 1973) ovat kuvanneet sellaisten pyrimido^T.,2-^7bentsimidatsoli-johdannaisten valmistusta, joiden bentseenirenkaassa ei ole substituentteja. US-patentti julkaisussa 3 988 340 valmistettujen substituoitujen tetra-hydroimidatsoli^S,l-b7kinatsolin-2-onien ilmoitetaan olevan verenpainetta alentavia, verihiutaleiden kasautumista ehkäiseviä ja/tai keuhkoputkia laajentavia aineita.

Kaavan I mukaiset yhdisteet on johdettu 3,4-dihydropyrimido-^T, 2-a7bentsimidatsol-2(lHlonista, jonka rengassysteemi on koko hakemuksessa numeroitu seuraavasti: 9 10

'CCjU

3

On huomattava, että kaavan I mukaiset yhdisteet voivat esiintyä erilaisina tautomeerimuotoina, joista yksi on kuvattu kaavalla II. On käsitettävä, että tässä hakemuksessa käytetyt rakenne- ja nimitysmääritelmät tarkoittavat todennäköisintä ja vallitsevaa tau-tomeerimuotoa, mutta että keksintö koskee missä tahansa tautomeeri-muodossa olevia kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa R^ on H, ja niiden seoksia.

3 63577 2 . 3 .

Voidaan lisäksi huomata, että substituenttien R ja R ja 6 7 8 9 substituenttien A , A , A ja A luonteesta riippuen kaavan I mukainen yhdiste voi sisältää yhden tai useampia asymmetrisiä hiili-atomeja, ja ne voidaan siten eristää rasemaattina tai optisesti aktiivisena muotona. Keksinnön kohteena ovat kaikki raseemiset ja optisesti aktiiviset kaavan I mukaisen yhdisteen muodot, joilla on edellä esitettyjä hyödyllisiä ominaisuuksia. Optisesti aktiivisen muodon valmistus on yleisesti tunnettua esimerkiksi raseemisen muodon resoluution avulla tai käyttämällä synteesissä optisesti aktiivista lähtöainetta, ja samoin on tunnettua optisten isomeerien biologisten ominaisuuksien määritys jäljempänä kuvatulla kokeella.

2 3 R ja R merkityksessä C^_^-alkyyli ovat edullisesti esim.

metyyli- tai etyyliryhmiä.

7 8 A ja A ovat edullisesti: merkityksessä halogeeni: fluori-, kloori- tai bromiatomeja, merkityksessä C^_^-alkyyli: metyyli-, etyyli- tai propyyliryhmiä, merkityksessä C^_^-alkoksi: metoksi, etoksi tai isopropoksiryhmiä, merkityksessä Cj^-alkanoyyli: asetyyli-, propionyyli- tai butyryy-liryhmiä, merkityksessä 1-(hydroksi)-C^_^-alkyyli: hydroksimetyyli-, 1-hydrok-sietyyli-, 1-hydroksipropyyli- tai 1-hydroksibutyyliryhmä, merkityksessä Ci_^-alkyylitioryhmä: metyylitio- tai etyylitioryhmä, merkityksessä C1_4-alkyylisulfinyyliryhmä: metyylisulfinyyli- tai etyylisulfinyyliryhmä.

Kun jokin symboleista A7 ja A3 merkitsee halogeeni-bentsoyyliryhmää, niin se on edullisesti fluori-, kloori-, tai bro-mibentsoyyli.

7 8

Erityisen edullisesti symbolien A ja A merkitykset ovat seuraavat: kaksi niistä on 6,7-, 7,8-, 8,9-, tai 6,9-dimetyy-liryhmiä 7,8-dikloori-, 7-kloori-8-metyyli-,7-metyyli-8-kloori-, 7,8-dimetoksi-, 7,8-di-isopropoksi- tai 7,8-metyleenidioksiryhmiä ja muut ovat vetyatomeja, tai yksi niistä on 7-, tai 8-asetyyli-, buty-ryyli-, -bentsoyyli-, -(p-kloori)bentsoyyli-, metyylitio-, -etyyli-tio-, etyylisulfinyyli-, syaani- tai -/T-hydroksi)etyylX7-ryhmä ja muut ovat vetyatomeja.

Erityisen edullisia yhdisteitä ovat 7- ja 8-asetyyli-, 7-ja 8-bentsoyyli-, 7- ja 8-syaani-, 7,8-di-isopropoksi- ja 7,8-mety-leenidioksi-3,4-dihydropyrimidoi/I, 2-.a/bentsimidatsol-2 (1H) -oni ja 7- ja 8-bentsoyyli-4-metyyli-3,4-dihydropyrimido/l,2-_a/bentsimidat-sol-2(1H)-oni.

4 63577

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että (a) 2-anM nobentsimidatsoli, jolla on kaava

A7 ‘^55^X\N.^NH2 jJ6 H

saatetaan reagoimaan etyleenityydyttämättömän happojohdannaisen kanssa, jolla on kaava

R3 - CH = CR2 - CO - Z IV

jossa Z on halogeeni, esimerkiksi kloori tai bromi, tai Z on c^_4“ alkoksi, esimerkiksi metoksi tai etoksi.

Reaktio voidaan suorittaa inertissä liuottimessa tai laimen-timessa, kuten metanolissa, etanolissa, asetonissa, tetrahydrofu-raanissa tai asetonitriilissä, ja sitä voidaan nopeuttaa kuumentamalla esimerkiksi reaktioseoksen palautusjäähdytyslämpötilaan. Edullisesti reaktio suoritetaan kuitenkin esim. 15-80°C:ssa.

Kun käytetään kaavan IV mukaista yhdistettä, jossa Z on halogeeni, on edullista käyttää mukana sopivaa emästä, kuten tertiääristä amiinia, esimerkiksi trietyyliamiinia.

Kaavan III mukaisia lähtöaineita voidaan saada bentsimidat-solikemiassa käytetyillä tavallisilla menetelmillä. Niitä voidaan valmistaa analogisesti 2-aminobentsimidatsolin valmistuksen kanssa esimerkiksi saattamalla kaavan ‘A" a7>*=y^nh2 A6 mukainen 1,2-diaminobentseeni reagoimaan syanamidin tai syaanibromi-din tai -kloridin kanssa, mahdollisesti emäksen läsnäollessa.

On huomattava, että bentseenirenkaan A ollessa asymmetrisesti substituoitu, menetelmällä (a) saadaan tavallisesti paikkaisomeerien seos. Nämä isomeerit voidaan erottaa tavallisin orgaanisen kemian menetelmin, esimerkiksi jakokiteytyksellä sopivasta liuottimesta.

5 63577 (b) syklisoidaan yhdiste, jolla on kaava --n

7 L J J

A 'Np·» \Nh2 VI

A κ^Αγ'00·0 R2 jossa Q on hydroksi tai C^_^-alkoksi.

Syklisointi suoritetaan edullisesti kuumentamalla kaavan VI mukaista yhdistettä lämpötila-alueella noin 50-250°C. Mukana voidaan käyttää inerttiä liuotinta tai laimenninta, kuten etanolia, dime-tyyliformamidia tai difenyylieetteriä.

Kun Q on C^_^-alkoksi, niin reaktio voidaan sopivasti suorittaa emäksen, kuten natriumetoksidin tai -metoksidin läsnäollessa, edullisesti sopivassa liuottimessa tai laimentimessa, kuten etanolissa tai metanolissa, lämpötila-alueella noin 50-250°C.

Kun Q on hydroksi, niin syklisointi voidaan suorittaa myös dehydratointiaineen läsnäollessa, esimerkiksi vahvan mineraalihapon, kuten polyfosforihapon läsnäollessa, tai karboni-imidin, kuten di-sykloheksyylikarbodi-imidin läsnäollessa, edullisesti sopivassa liuottimessa tai laimentimessa, esimerkiksi karbodi-imidiä käytettäessä kloroformissa, lämpötiloissa noin 15-100°C.

6

Reaktiokaavio 1 6 3 5 7 7

a9 Br.CHR3.CHR2.CO.Q

CHR3 = CR2 .OH *8 C«r5 = cr2 .CO.Q

(a) I || (a) A7 N.

J l* X a* "'TV02 A7ixX A7^V\|„

Vy» ‘‘Ay _2 R2

R

(b) (b) VIA

Ψ A9 A9

I A8 X

Α»Χ^·2 A γ

Α^ΐ-Αχ a7'^V^XNH

^ f *6 , X J»-Q

l R2

R

(o) I !o) 4- v xixx »/'-Ox”·

Q = 0H B>Y

l2

Reagenssit: VI

(a) - emäs, esim. kvaternäärinen (c) - CN.Br J sitten vahva emäs, ammoniumhydroksidi. esim. NaOH.

(b) - vety Pd-hiili (d) _ vahvan emäksen, esim.,

NaOH:n vesiliuos 7 63577

Kaavan VI mukaisia lähtöaineita voidaan valmistaa tavallisilla menetelmillä, esimerkiksi sellaisilla, joita on kuvattu jäljempänä esimerkeissä ja esitetty reaktiokaaviossa 1, jolloin lähtöaineena käytetään sopivasti substituoitua o-nitroaniliinia. Toisena mahdollisuutena on saattaa sopivasti substituoitu o-nitro-kloori- tai -bromibentseeni reagoimaan kaavan NH_ 3 '

R — CH —. CH — CO . Q VTT

l2

R

mukaisen 3-aminopropionihapon kanssa, jossa kaavassa Q merkitsee edellä määriteltyä, lämpötiloissa 50-150°C ja edullisesti liuotti-messa tai laimentimessa, kuten 2-metoksietanolissa, happoa sitovan aineen, esim. natriumvetykarbonaatin läsnäollessa. Välituotteena saadaan tällöin kaavan »’’γΛγ"0*

7 I VIA

16 ^NH

RVN^0Q

mukainen yhdiste, jota voidaan käyttää edellä olevan reaktiokaa-vion 1 mukaisesti. Kaavan VI mukaisia lähtöaineita voidaan sopivasti valmistaa ja käyttää in situ menetelmässä (b) ilman eristämistä ja puhdistusta.

Erityisenä etuna mentelmällä (b) on, ettei siinä saada kuten edellä esitetyssä menetelmässä (a) paikkaisomeereja silloin, kun kaavan VI mukaisen yhdisteen bentsimidatsoliosan bentseenirengas on epäsymmetrisesti substituoitu.

8 63577 (c) Sellaisia kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa 7 ε yksi symboleista A ja A on 1- (hydroksi) -C^-alkyyli, voidaan valmistaa pelkistämällä sellaisia kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa yksi symboleista A ja Α“ on Cj^-alkano-yyli.

Pelkistys voidaan suorittaa millä tahansa tunnetulla menetelmällä, joka muiden läsnäolevien substituenttien kannalta sopii käytettäväksi, esimerkiksi metallihydridillä tai vastaavanlaisella aktiivisella hydridireagenssilla.

Pelkistys voidaan esimerkiksi suorittaa alkalimetalliboori-hydridillä, kuten natrium- tai kaliumboorihydridillä, edullisesti sopivassa liuottimessa, kuten dimetyyliformamidissa, esimerkiksi lämpötila-alueella 10-150°C.

Tarvittavat lähtöaineet voidaan saada edellä kuvatulla menetelmillä, tai niitä voidaan valmistaa suoraan asyloimalla tai bentsy-loimalla asyyli- tai bentsoyylihalogenidilla Friedel-Craft-kataly-saattorin läsnäollessa sopiva kaavan I mukainen yhdiste.

(d) Sellaisia kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa yksi symboleista A ja A on C^_^-alkyyliaulfinyyliryhmä, saadaan hapettamalla kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa yksi symbo- 7 3 leista A ja A on C^_^- alkyylitioryhmä.

Hapetus voidaan suorittaa millä tahansa tunnetulla tällaisten sulfoksidien valmistusmenetelmällä, esimerkiksi käyttäen vetyperoksidia, perhappoa, kuten peretikkahappoa, tai alkaliperjodaattia, esimerkiksi natrium- tai kaliumperjodaattia. Hapetusainetta ei edullisesti ole läsnä suurta ylimäärää, ja reaktio suoritetaan yleensä parhaiten esim. 5-35°C:ssa, jotta sulfonin muodostuminen jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Reaktio suoritetaan edullisesti inertissä liuottimessa, kuten vedessä, etikkahapossa tai etanolivesi-seoksessa.

Kuten edellä esitettiin, on kaavan I mukaisilla pyrimido-(ί,2-a^bentsimidatsolijohdannaisilla kyky ehkäistä verihiutaleiden aggregoitumista. Tämä ominaisuus voidaan osoittaa in vitro sekoittamalla koeyhdistettä ihmisen sitraatti-käsiteltyyn, hiutalerikkaaseen plasmaan ja mittaamalla koeyhdisteen hidastava tai vähentävä vaikutus kollageeni- tai adenosiihi-5'-difosfaattilisäyksellä aiheutettuun verihiutaleiden aggroitumiseen. Tässä kokeessa kaavan I mukai- 63577 set yhdisteet ehkäisivät merkitsevästi verihiutaleiden kasautumis- -4 9 ta 10 -m pitoisuuksilla tai sen alle.

Esimerkkinä mainittakoon, että 7- ja 8-asetyyli-3,4-dihydro-pyrimido^I,2-ä7bentsimidatsol-2(1H)-onien ekvimolaarisella seoksella saatiin merkitsevä ehkäisy pitoisuudella 10 ^-m.

Kun verihiutaleita varastoidaan useita tunteja ja sitten in-fusoidaan eläimeen tai ihmiseen, niin useimmiten menettävät suuren osan hemostaattisesta aktiivisuudestaan. Tästä syystä yhdisteet, jotka in vitro pystyvät estämään verihiutaleiden aggregoitumista ovat hyödyllisiä verihiutaleiden stabiloimiseen ja niiden in vivo hemostaattisen aktiivisuuden säilyttämiseen. Tällaisia yhdisteitä voidaan sen vuoksi edullisesti lisätä esimerkiksi veripankkien pi-tempiaikaisesti säilytettäväksi tarkoitettuun kokovereen, joka on tarkoitettu kierrätettäväksi eristettyjen elimien lävitse ennen niiden siirtoa tai käytettäväksi sydän-keuhkokoneessa, sekä verihiuta-lesuspensioihin, joita valmistetaan käytettäviksi, synnynnäisen tai lääkkeillä aiheutetun verihiutaleniukkuuden käsittelyyn.

Kaavan I mukaisten yhdisteiden kyky estää verihiutaleiden aggregoitumista voidaan myös esittää in vivo standardikokeilla käyttäen rottia tai hiiriä, joille on aiheutettu verihiutaleniukkuus. Nämä kokeet suoritettiin seuraavasti:

Koe I

8:lie albinohiirelle (Alderley Park-kanta, patogeenivapaa) annettiin oraalisesti etukäteen määrätty määrä koeyhdistettä kuula-myllyllä jauhettuna vesisuspensiona. 4 tunnin kuluttua 4:lie näistä hiiristä annettiin suonensisäisesti 200 wl kollageenin liuosta vesipitoisessa puskurissa (pH 2,8) siten, että jokainen hiiri sai kollageeni-annoksen 1 mg/kg. Kollageeni ja puskuriliuos saatiin firmasta Horm-Chemicals, Mönchen, Saksan Liittotasavalta. Toiset 4 hiirtä (kontrolliryhmä) saivat suonensisäisesti 200 yul pelkkää puskuria (pH 2,8) .

Minuutin kuluttua kollageeniliuokseen tai puskurin antamisesta kustakin hiirestä otettiin valtimoverinäyte, josta laskettiin elektronisesti Coulter-laskimella verihiutaleiden luku. Lääkettä saaneiden ja kontrolliryhmän verihiutalelukuja vertaamalla saadaan koeyhdisteen in vivo antama suojavaikutus kollageenilla aiheutettua verihiutaleiden aggregoitumista vastaan. Suojavaikutus ilmoitetaan käyttäen seuraavaa asteikkoa: 1° 63577 3+>·: 50-%:inen verihiutaleluvun alenemisen ehkäisy x) 2+ : 25-50-%sinen verihiutaleluvun alenemisen ehkäisy + : merkitsevä verihiutaleluvun alenemisen ehkäisy, joka on alle 25 % x) kollageenin antamisen jälkeen

Koe II

4:lie albinorotalle (paino 100-125 g; Alderley Park-kanta, patogeenivapaa) annettiin oraalisesti etukäteen määrätty määrä koe-yhdistettä kuulamyllyllä jauhettuna vesisuspensiona. 4 tunnin kuluttua jokainen rotta sai suonensisäisesti 0,1 ml adenosiini-5'-difosfaatin (ADP) liuosta fysiologisessa keittosuolaliuoksessa siten, että kunkin rotan annos oli 5 mg/kg. 15 sekunnin kuluttua rotista otettiin valtimoverinäyte, jonka verihiutaleluku määritettiin elektronisesti Coulter-laskimella. Tätä lukua verrattiin samasta rotasta välittömästi ennen ADP-injektiota otetun verinäytteen verihiutale-lukuun. Näiden lukujen erotus osoittaa koeyhdisteellä in vivo saatua suojavaikutusta ADP:n aiheuttamaa verihiutaleiden aggregoitumista vastaan. Suojavaikutus on ilmoitettu käyttäen samaa asteikkoa kuin edellä kokeessa I.

Näillä koemenetelmillä saatiin edustavilla kaavan I mukaisil-2 3 la yhdisteillä (R = R = H, jollei muuta ilmoiteta)seuraavat tulokset: 11 63577

Koe I Koe II

A3 A^ Annos Vaikutus Annos Vaikutus mg/kg H iPro iPro H 100 3+ 100 3+ H Cl Me λ ΙηΛ 100 + 100 3+

71:1-seos H J H Me Cl J J

H MeS H λ 100 + 100 3+

/1:1-seos j 7 H H MeS J |H J

H j Ac H "N |h\ 100 3+ 100 3+

Vl:1-seos 7

H H Ac / H J

H PhCO +1 ΗΛ 100 ' 3+ 100 3+ | 1:1-seos j ! H H PhCO J H J | H CN H ΗΊ j 50 ί 3+ 25 3+ ( 1:1-seos l j j H H CN J HJ j H -0CH20- H 100 ; 3+ 100 3+ H Ac H H 25 2+ H H Ac H 100 2+ 100 3+ H n-PrCo H *} H\ 50 + 25 3+

^1:1-seos L

H H n-PrCOj Hj H p-Cl-Pr- H ^ lf\ 100 + 100 2+ | CO I ' / f

H H p-Cl-PhCO (l:1-seos HJ

H Cl Cl H 100 + 100 3+

Me Me H H(2%)Jl00 2+ H H Me Me (98%) H PhCO H 1:1-seos H~) 100 + 25 2+ H H PhCO (huomautus H/

A) J

_l_^_111 11 63577 12 --

Koe I Koe II

A^ A® A^ Annos Vaikutus Annos Vaikutus mg/kg H PhCO H H 50 3+ 25 3+ H H PhCO l:l-seos

(huomautus H

H Me H B) Me (90%) 100 3+ 100 3+

Me H Me H (10%) H MeO MeO H 100 3+ 100 3+ 2 3

Huomautus A: R = Me, R = H

2 3

Huomautus B: R = H, R = Me.

Koeyhdisteet eivät olleet myrkyllisiä kokeissa käytettyinä annoksina.

Vertailun vuoksi suoritettiin vastaavasti koe I tunnetulla verihiutaleiden aggregoitumista ehkäisevällä asetyylisalisyylihapolla. Oraalisesti annettuna saatiin annoksella 100 mg/kg vaikutus 2+. Keksinnön mukaisten yhdisteiden vaikutusta virtsan erittymiseen kokeiltiin seuraavasti: 6 kolmesta urosrotasta (Alderley Park-kanta, patogeenivapaa, paino 120-150 g) koostuvaa ryhmää olivat ilman ravintoa yön yli ja ilman ravintoa ja vettä kokeen aikana. Rotat punnittiin ja pantiin metabolismihäkkeihin, 3 kuhunkin häkkiin. Niille annettiin oraalisesti tislattua vettä (2,5 ml/100 g kehon painoa) ja niiden virtsa koottiin 90 minuutin ajan. Kokeeseen hyväksyttiin vain sellaiset eläinryhmät, joiden virtsamäärä oli tänä aikana 40% annetusta vesimäärästä.

Kahdelle eläinryhmälle annettiin sitten oraalisesti fysiologista suolaliuosta (2,5 ml/100 g kehon painoa) (kontrolliryhmät). Kahdelle eläinryhmälle annettiin suolaliuosta (2,5 ml/100 g), joka sisälsi hydroklooritiatsidia siten, että kunkin eläimen annokseksi tuli 10 mg/kg (standardiryhmät). Kahdelle eläinryhmälle annettiin kuulamyllyssä jauhettua koeyhdisteen suspensiota suolaliuoksessa (2,5 ml suspensiota/-100 g), siten, että koeyhdisteen annokseksi tuli 13 63577 30 tai 100 mg/kg (koeryhmät). Virtsaa koottiin 5 tunnin ajan, ja kunkin eläinryhmän virtsan tilavuus ml/100 g kehon painoa laskettiin. Kontrolliryhmien virtsan tilavuuksien keskiarvoa merkittiin 100 :11a, ja standardiryhmien ja koeryhmien virtsamäärät laskettiin % seinä kontrolliryhmän suhteen. Koeyhdistettä pidetään aktiivisena, jos sillä saatu koe-eläinten virtsamäärä on vähintään 30 % suurempi kuin kontrolliryhmän eläimillä saatu virtsamäärä.

Tällä koemenetelmällä saatiin tunnetun diureetin, hydrokloori-tiatsidin oraalisella annoksella 10 mg/kg keskimääräinen virtsan eritys 207 + 9 % kontrolliryhmän eläinten virtsanerityksestä.

Koeyhdisteillä saatiin seuraavat tulokset: .8 A9 ΓΊ~ν

A? τΓ"-" ^NH

1 u0 T“| Z I 1 I Orgaaninen annos Virtsan eri- Aö A7 Aö Ay (mg/kg) tys % seinä kontrollista H Cl Cl H 100 77 H Cl CH3 h") 1 sl-seos H ! CH3 Cl HJ 100 79 H CH30 CH30 H 100 23 H -OCH20- H 100 71 „ CH- | CH-.

J^CHO ^CHO H 100 21

CH3 CU2 I

H CH, H CHr)9 sl-seos 100 42

CH3 h ch3 h7(7'9s«'8> I

H H i CH^ CH.T)44sl-seos CH, CH3 H H j/(8,9s6,7) 100 100 CH3 H H CH3 100 60 H (x) H H H 100 41 14 63577 (x) Tämä yhdiste on kuvattu US-patenttijulkaisussa 3 468 888. Muut yhdisteet ovat uusia yhdisteitä/ joiden valmistus on esitetty edellä olevissa esimerkeissä.

Nämä tulokset osoittavat, ettei millään edellä olevassa taulukossa esitetyistä yhdisteistä ole diureettisia ominaisuuksia.

In vivo käytettyinä kaayan I mukaisia yhdisteitä annetaan sopivasti farmaseuttisina koostumuksina, jotka sisältävät kaavan I mukaista yhdistettä yhdessä farmaseuttisesti hyväksyttävän laimennus- tai kantaja-aineen kanssa. Tällainen koostumus valmistetaan oraaliseen lääkeantoon sopivasti tablettien, kapselien, vesi- tai öljysuspensioiden muodossa. Se voi myös olla parenteraaliseen antoon sopivassa muodossa, esimerkiksi steriilinä injisoitavana suspensiona.

Keksintöä valaistaan seuraavilla esimerkeillä, joissa (i) Kaikki haihdutukset on suoritettu rotaatiohaihduttimessa ja alennetussa paineessa, jollei muuta ilmoiteta.

(ii) Jollei muuta mainita, kaikki toimenpiteet suoritetaan huoneen lämpötilassa, so. 18-25°C:ssa.

(iii) NMR-spektrit ovat, jollei muuta ilmoiteta, protoneille ja ne on määritetty käyttäen 100 MH ja liuottimena heksadeuterodi- z metyylisulfoksidia (dg-DMSO) ja tetrametyylisilaania (TMS) sisäisenä standardina.

(iv) TPA merkitsee trifluorietikkahappoa.

(v) Ilmoitetut saannot ovat ainoastaan esimerkkeinä eivätkä tarkoita suurinta mahdollista saavutettavaa saantoa.

Esimerkki 1 7,8-dimetyyli-3,4-dihydropyrimido/T, 2-_a7bentsimidatsol-2-(lH)-oni

Metyyliakrylaattia (15 g) lisättiin 2-amino-5,6-dimetyylibentsimi-datsolin (27,2 g) liuokseen etanolissa (100 ml). 2 vuorokauden sekoittamisen jälkeen huoneen lämpötilassa reaktioseokseen muodostunut kiteinen sakka suodatettiin, pestiin etanolilla ja sitten eetterillä, jolloin saatiin 7,8-dimetyyli-3,4-dihydropyrimido/T,2-a[7-bentsimidatsol-2(1H)-onia (37,2 g), sp. 322-323°C.

Vastaavalla tavalla käyttäen sopivaa kaavan i vi11 UCA g X-m2 mukaista 2-aminobentsimidatsolia ja metyyliakrylaattia (MA) saatiin 15 .v 63577 seuraavat kaavan

-M

A I tl

Nr ^ IX

‘ Li mukaiset yhdisteet:

Renkaan A Yhdiste IX

Esimerkki Lähtöaineet substituentit n:° VIII (g) MA (g) sp. (°C) Saanto ___iS>_ 2 0,9 0,5* 6,9-dimetyyli 270-271 0,i+5 3 1,2 ‘0,4 7,8-di-isopropoksi 263-266 0,6 * reaktioseosta keitettiin 2 vrk palautusjäähdyttäen estäen ilman vaikutuksen ja käyttäen liuottimena etanolin (10 ml) ja metanolin (2 ml) seosta.

Ne kaavan VIII mukaisista lähtöaineista, jotka ovat uusia, valmistettiin seuraavasti: (a) 2-amino-H,7-dimetyylibentsimidatsoli (esimerkkiin 2)

Seos, jossa oli p-ksyleenidiamiinia (saatu katalyyttisesti hydraamalla p-ksyleenin nitrauksen tuloksena olevaa dinitro-p-ksy-leenien seosta) ja noin 60 % 3,6-dimetyyli-l,2-diaminobentseeniä, muutettiin monohydrokloridiksi lisäämällä 2-n vesipitoista kloori-vetyhappoa (270 ml) ja haihduttamalla seos kuiviin. Monohydroklo-ridin (86,2 g) ja veden (120 ml) seosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen, ja kiehuvaan seokseen lisättiin 20 minuutin kuluessa syanamidin (23,1 g) liuosta vedessä (50 ml). Reaktioseosta keitettiin palautusjäähdyttäen vielä tunnin ajan, sitten se tehtiin emäksiseksi lisäämällä natriumhydroksidia (20,8 g) vedessä (50 ml). Saatua seosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen 18 tuntia, sitten seos jäähdytettiin. Muodostunut öljy erotettiin dekantoimalla, ja sitä trituroitiin ensin vedessä (250 ml) ja sitten kloroformissa (3 x 150 ml). Saatu terva liukeni osittain asetoniin (150 ml) ja saatu liuos puhdistettiin fraktiokromatografoimalla piihappogee-lipylväällä (1,5 kg) käyttäen eluenttina ensin metanoli-kloroformia (1:1 v/v) ja sitten metanolia. Haihduttamalla yhdistetyt metanoli-fraktiot saatiin 2-amino-U,7-dimetyylibentsimidatsolia (13,9 g), ie 63577 joka puhdistettiin edelleen kiteyttämällä etanolista, jolloin saatiin puhdas tuote (6,1 g), sp. 164-170°C.

(b) 2-ainino-5,6-di-isopropoksibentseenin (2,24 g) liuos meta-nolissa (40 ml) lisättiin syaanibromidin (1,6 g) ja veden (40 ml) seokseen. Seosta sekoitettiin 20-25°C:ssa 70 tuntia, sitten se tehtiin emäksiseksi lisäämällä ylimäärin ammoniakin vesiliuosta (tiheys 0,88). Seos suodatettiin, ja suodos haihdutettiin. Saatu jäännös sekoitettiin veden (50 ml) ja kloroformin (50 ml) kanssa. Klorofor-mifaasi erotettiin, kuivattiin (MgSO^) ja haihdutettiin. Jäännöksenä saatu kumi puhdistettiin kromatografoimalla piihappogeelipylvääl-lä (40 g) käyttäen eluenttina metanoli-kloroformia (1:3 v/v), jolloin saatiin 2-amino-5,6-di-isopropoksibentsimidatsolia tahmeana kiinteänä aineena (1,2 g), jolla oli IR-spektrissä tyypilliset absorptio-alueet: 3400, 3320, 3080, 1660 ja 1565 cm~l.

Esimerkit 4 ja 5 7-kloori-8-metyyli- ja 8-kloorl-7-metyyll-3,4-dihydropyrimldo/l,2-.ä7-bentsimidatsol-2(1H)-oni

Samankaltaisella menetelmällä kuin esimerkissä 1 saatiin me-tyyliakrylaattia (1,0 g) ja 2-amino-5-kloori-6-metyylibentsimidat-solista (1,75 g) l:l-seoksena (0,8 g) 7-kloori-8-metyyli-3,4-dihydro-pyrimido^l,2-ä7bentsimidatsol-2(1H)-onia (esimerkki 4) ja 8-kloori- 7-metyyli-3,4-dihydropyrimido/l, 2-_a7bentsimidatsol-2 (1H) -onia (esimerkki 5). Seoksen sp. > 314°C.

Että kyseessä oli l:l-seos, osoitettiin protoni-NMR-spektril-lä. Aromaattisilla protoneilla oli 4 signaalia: Λ 7,72(s), 7,59 (s) ja 7,60(s), 7,47(s) ppm trifluorietikkahapossa (TPA), jolloin standardina oli tetrametyylisilaani (TMS). Kaikkien sigaanlien integraatio oli sama.

Lähtöaineena käytetty 2-amino-5-kloori-6-metyylibentsimidat-soli saatiin esimerkissä 9 tarvitun 2-amino-5,6-di-isopropoksibents-imidatsolin valmistuksen kanssa analogisella menetelmällä. Saattamalla syaanibromidi (2,43 g) reagoimaan 4-kloori-5-metyyli-l,2-diamino-bentseenin (2,4 g) kanssa saatiin haluttu yhdiste kiinteänä aineena (1,74 g), sp. 240-247°C.

Esimerkit 6 ja 7 7- ja 8-metyylitio-3,4-dihydropyrimido/I.2-ä7bentsimldatsol-2(1H)-oni

Samankaltaisella menetelmällä kuin esimerkissä 1 saatiin me-tyyliakrylaatista (0,77 g) ja 2-amino-5-metyylitiobentsimidatsolis- 17 63577 ta (1,45 g) l:l-seoksena (0,9 g) 7-roetyylitio-3,4-dihydropyrimi-do/I . 2-a~7bentsimidatsol-2 (1H)-onla (esimerkki 6) ja 8-metyylitio- 3,4-dihydropyrimido^I,2-a7bentsimidatsol-2(1H)-onia (esimerkki 7). Seoksen, sp. oli 234-238°C, ja C^-NMR-spektrisssä (d4~etikkahap-po) oli 6 aromaattisen hiilen signaalia: 108,9, 107,9, 116,0, 114,6 ja 132,3, 130,9 ppm, jolloin standardina oli TMS. Kaikkien signaalien integraatio oli sama.

Lähtöaineena käytetty 2-amino-5-metyylitiobentsimidatsoli saatiin esimerkissä 3 tarvitun 2-amino-5,6-di-isopropoksibentsimidat-solin valmistuksen kanssa analogisella menetelmällä. Saattamalla sy-aanibromidi (2,06 g) reagoimaan 4-metyylitio-l,2-diaminobentseenin (2 g), kanssa saatiin haluttu yhdiste kiinteänä aineena (1,45 g), sp. 195-210°C.

Esimerkki 8 7- ja 8-asetyyli-3,4-dlhyropyrimido/T,2-ä7bentsimidatsol-2(1H)-oni Metyyliakrylaattia (14,5 g) lisättiin 5-asetyyli-2-amino-bentsimidatsoliin (26,6 g) etanolissa (200 ml). Liuosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen 20 tuntia, sitten reaktioseos sai jäähtyä. Kiteinen sakka suodatettiin, pestiin etanolilla ja eetterillä, ja saatu kiinteä aine (31,7 g) kiteytettiin dimetyyliformamidista (DMF), jolloin saatiin l:l-seoksena 7- ja 8-asetyyli-3,4-dihydropyrimido-/Γ,2-a~7bentsimidatsol-2(1H)-onia (esimerkki 8) (29,5 g), sp. 330°C. Analyysi, laskettu kaavasta: C12H11N3°2 C 62,9 H 4,8 N 18,3 %

Saatu; C 62,8 H 4,7 N 18,4 % NMR-spektrissä (+TFA) oli kaksi samanlaista triplettiä: 4,50 , 4,55 , jotka vastaavat protonia C4:ssä.

Samalla tavalla, mutta käyttäen sopivaa kaavan VIII mukaista 2-aminobentsimidatsolia ja metyyliakrylaattia, saatiin seuraavat kaavan IX mukaiset yhdisteet: 18 63577

Esimerkki Reaktioaika, Renkaan A Saanto Sp. (°C) Analyysi n:o (h) substituentti % 9 72 (7-FhCO- ) 52 305-315 Saatu: C 70,1; ( tai ) H 4,H; N 14,4%; (8-FhCO- ) kaavasta C,-Η,,,Ν-Ο,.

(huom. A ) laskettu Z

C 70,1; H 4,5; N 14,4% 10 24 (7-CN ) 38 >320 Saatu: C 62,3; (tai ) H 3,9; N 26,4%; (8-CN ) kaavasta (huom. B) Cllri8N4° laskettu C 62,3; H 3,8; N 26,4% 11 24 7,8-metyleeni- 60 >330 Saatu: C 57,0; dioksi H 3,8; N 18,0%; kaavasta CUH9N3O3 laskettu C 57,1; H 3,9; N 18,2%.

Huom. A: eristetty 7- ja 8-bentsoyyli-3,4-dihydropyrimido^1,2-^7-bentsimidatsoli-2(lH)-onien 1:l-seoksena. NMR:«f2,90 (t, 2 protonia, C3-H2), 4,30 (t, 2 protonia, C4-H2), 7,4-7,8 (kompleksi, 8 aromaattista protonia).

Huom. B: osoitettiin NMR:-spektrillä 7- ja 8-syaani-3,4-dihydro-pyrimido^l ,2-%7bentsimidatsol-2(lH)onien 1:1-seokseksi. NMR: 2 samanlaista singlettiä <^"7,98 (C9-H, 8-CN-isomeeri) ja «T7,89 (C6-H, 7-CN-isomeeri).

Sellaiset kaavan VIII mukaisista lähtöaineista, jotka ovat uusia, valmistettiin seuraavasti: (a) 5-asetyyli-2-aminobentsimidatsoli (esimerkkiin 9) 4-amino-3-nitroasetofenonia (38,7 g) etyyliasetaatissa (1 1), joka sisälsi hydrokinonia (10 mg) hydrattiin käyttäen 10 %:ista palladium-hiiltä huoneen lämpötilassa ja normaalipaineessa, kunnes vedyn sitoutuminen lakkasi. Katalysaattori suodatettiin pois, ja suodos haihdutettiin. Kiinteä jäännös sekoitettiin veteen (100 ml), erotettiin ja kuivattiin, jolloin saatiin 3,4-diaminoasetofeno-nia (28,6 g), sp. 131-134°C.

3,4-diaminoasetofenonin (25 g) sekoitettuun suspensioon metanolissa (400 ml) lisättiin syaanibromidia (20 g) vedessä (400 ml). Liuos sai seistä huoneen lämpötilassa 16 tuntia, sitten 19 se haihdutettiin. Jäännös liuotettiin veteen, ja liuos tehtiin emäksiseksi lisäämällä ylimäärin kyllästettyä natriumkarbonaatti-liuosta. Saatua suspensiota sekoitettiin tunnin ajan, se suodatettiin, pestiin vedellä ja kuivattiin, jolloin saatiin 5-asetyyli-2-aminobentsimidatsolia (26,6 g), sp. 22 8-2 3*4°C.

(b) 2-amino-5-syaanibentsimidatsoli (esimerkkiin 11) Käyttäen samankaltaista menetelmää kuin edellä saatiin 3 ,*4-diaminobentsonitriilistä (7,8 g) ja syaanibromidista (6,9 g) riittävän puhtaana 2-amino-5-syaanibentsimidatsolia (8,1 g), sp. 22 8-233°C.

(c) 2-amino-5,6-metyleenidioksibentsimidatsoli (esimerkkiin 12) 3, *+-me ty leenidioksi-o-fenyleenidiamiiniin (3,8 g) etanolissa (60 ml) lisättiin syaanibromidia (3, *+ g) vedessä (60 ml), jolloin saatiin 2-amino-5,6-metyleenidioksibentsimidatsolia (4,4 g), sp. 230-2*+3°C.

Esimerkki 12 8-asetyyll-3,4-dihydropyrimldo/I,2-a7bentslmidatsol-2(1H)-oni 5-asetyyli-2-amino-l-(2-syaanietyyli)-bentsimidatsolia (1,2 g) kuumennettiin 2 tuntia palautusjäähdyttäen etanolissa (20 ml), joka sisälsi kaliumhydroksidia (1,2 g). Seos haihdutettiin pieneen tilavuuteen, ja siihen lisättiin vettä (20 ml). Liuos tehtiin happameksi pH 5:een etikkahapolla ja jätettiin *4°C:seen 16 tunniksi. Saostunut kiinteä aine suodatettiin, suspendoitiin tolueeniin ja kuivattiin atseotrooppisella tislauksella, jolloin saatiin 5-asetyyli-2-amino-l-(2-karboksietyyli)-bentsimidatsolia (0,85 g), jota ei karakterisoitu. Sitä kuumennettiin 250°C:ssa 5 minuuttia, jolloin saatiin terva, joka uutettiin 3-n kloorivetyhapolla 3 x 10 ml). Happamet uutteet tehtiin emäksisiksi lisäämällä ylimäärin natriumkarbonaattiliuosta, jolloin saatiin ruskea kiinteä aine, joka pestiin DMF:llä, asetonilla ja sitten eetterillä, jolloin saatiin 8-asetyyli-3,4-dihydropyrimido^l,2-^bentsimidatsol-2 (lH)-onia (0,22 g), sp. > 320°C.

Analyysi, laskettu kaavasta ^2^11^3^2^2^ C 59,*+ H 5,1 N 17,3 %

Saatu: C 59,3 H *4,7 N 17,0 %.

20 63577 NMR: ef2,55 (s, 3 protonia C0CH3), 3,0 (t, 2 protonia, C3-H2>, 4,42 (t, 2 protonia, C^-l·^), 7,64 (d, 1 protoni, Cg-H), 7,95 (m, 1 protoni, C?-H) ja 8,05 (s, 1 protoni Cg-H).

Lähtöaineena käytetty 5-asetyyli-2-amino-l-(2-syaanietyyli)-bentsimidatsoli valmistettiin seuraavasti: 4-amino-3-nitroasetofenonia (10,0 g) suspendoituna dioksaa-niin (25 ml) käsiteltiin sekoittaen 32°C:ssa koliinihydraatil-la (0,5 ml 45 %:ista metanoliliuosta). Lisättiin annoksittain akryylinitriiliä (3,3 g) 32°C:ssa, ja sitten lämpötila kohotettiin 50°C:seen ja pidettiin siinä 90 minuuttia. Paksuun reaktioseokseen lisättiin eetteriä (50 ml). Kiinteä aine suodatettiin, jolloin saatiin 4-(2-syaanietyyliamino)-3-nitroasetofenonia (11,2 g), sp. 13 8-142°C.

4-(2-syaanietyyliamino)-3-nitroasetofenonin (10,2 g) liuosta etanolissa (200 ml) hydrattiin käyttäen katalysaattorina 10 %:ista (w/w) Pd-hiiltä (1 g). Kun vedyn sitoutuminen oli päättynyt, lisättiin 3-n kloorivetyhappoa (50 ml). Seosta ravisteltiin, sitten se suodatettiin. Suodos tehtiin emäksiseksi lisäämällä ylimäärin natriumkarbonaatin vesiliuosta. Saatu saostunut kiinteä aine suodatettiin, pestiin vedellä ja sitten asetonilla, jolloin saatiin 4-(2-syaanietyyliamiini)-3-aminoasetofenonia (6,2 g), sp. 170-183°C. Se liuotettiin metanoliin (200 ml), ja liuokseen lisättiin syaani-bromidia (3,5 g). Sekoitettiin yön yli huoneen lämpötilassa, sitten seokseen lisättiin natriumkarbonaattiliuosta pH:n säätämiseksi 7:ään, jolloin saatiin 5-asetyyli-2-amino-l-(2-syaanietyyli)bents-imidatsolia (3,6 g), jolla oli seuraavat IR-spektrialueet: l) 3460 , 3340 , 2260 , 1650 , 1610 cm'1. ..........

Esimerkki 13 7- ja 8-asetvvli-3,4-dihydropyrimido/l/2-a7bentsimidatsol-2(1H)-onien lil-seoksen jakaminen puhtaiksi komponenteiksi 7- ja 8-asetyyli-3,4-dihydropyrimido^l,2-^/bentsimidatsol-2(lH)-onien l:l-seosta (1,5 g) ja liuotettiin kiehuvaan DMF:ään (100 ml), ja liuokseen ympättiin puhdasta 8-asetyyli-3,4-dihydro-pyrimido^. ,2-a7hentsimidatsol-2(lH)-onia (esimerkistä 12). Liuoksen annettiin jäähtyä huoneen lämpötilaan, jolloin siitä kiteytyi kaksi erillistä kidemuotoa: kevyitä kiteitä, joissa oli rikastuneena 8-asetyyli-isomeeria, sekä raskaita kiteitä, joissa oli rikastuneena 7-asetyyli-isomeeria. Kummassakin tapauksessa identifioiminen suoritettiin NMR-spektrin avulla vertaamalla autenttiseen 63577 •21 8-isomeeriin. Nämä kaksi kiteistä muotoa erotettiin saattamalla seos pyörreliikkeeseen ja poistamalla kevyet kiteet ja emäliuos dekan-toimalla. Täten saatiin näyte (A) (0,05 g), joka sisälsi 80 % 7- asetyyli-isomeeriä. Tätä näytettä käytettiin sitten ymppinä kiteytettäessä uusi näyte 7- ja 8-isomeerien l:l-seoksen (4,0 g) liuosta kiehuvassa DMFrssä (300 ml). Saatiin erä kevyitä kiteitä (B) ja raskaita kiteitä (C), jotka erotettiin dekantoimalla. Kevyitä kiteitä (B) kuumennettiin sitten emäliuoksensa kanssa, ja kuumaan liuokseen ympättiin puhdasta 8-asetyyli-isomeeriä, jolloin saatiin jälleen erä kevyitä kiteitä (D) ja raskaita kiteitä (E). Kevyet kiteet (D) liuotettiin jälleen emäliuokseensa, ja liuos ympättiin jälleen puhtaalla 8-isomeerilla, jolloin saatiin vielä uusi erä kevyitä kiteitä (F) ja raskaita kiteitä (G).

Raskaat kiteet C, E ja G yhdistettiin ja kiteytettiin uudelleen kaksi kertaa (ilman ymppiä) kiehuvasta DMF:stä, jolloin saatiin 7-asetyyli-3,4-dihydropyrimido^l,2-%7bentsimidatsol-2(1H)-onia (0,65 g), sp. >320°C.

Analyysi, laskettu kaavasta Ci2^11N3°2: c 62>9 H 4*8 N 18,3%

Saatu: C 62,4 H 4,8 N 17,9 % NMR (TFA-liuos): «^2,87 (s, 3 protonia, COCHg), 3,42 (t, 2 protonia, ), 4,75 (t, 2 protonia, C4-H2), 7,84 (d, 1 protonia, C9-H), 8,32 (d, 1 protoni, C8-H), 8,40 (s, 1 protoni), C6-H).

Vastaavalla tavalla kiteyttämällä kevyet kiteet F kiehuvasta DMF:stä saatiin 8-asetyyli-3,4-dihydropyrimido^I,2-^?bentsimidatsol-2(lH)-onin näyte, jolla oli identtiset fysikaaliset ominaisuudet esimerkissä 12 valmistetun yhdisteen kanssa. _

Esimerkki 14 8- (1-hydroksletyyli)pyrimido/I/2-a7bentsimldatsol-2(lHj-onl 7- ja 8-asetyyli-3,4-dihydropyrimido^l,2-§/bentsimidatsol-2(lH)-onien l:l-seokseen (2,3 g) DMFrssä (10 ml) lisättiin natrium-boorihydridiä (0,4 g). Seosta kuumennettiin 100°C:ssa 30 minuuttia, sitten se haihdutettiin kuiviin. Lisättiin vettä (100 ml) ja liuos neutraloitiin etikkahapolla, minkä jälkeen kuumennettiin _ 100°C:ssa 30 minuuttia. Saatu suspensio jäähdytettiin 5°C:seen, kiinteä aine suodatettiin, pestiin kylmällä vedellä, asetonilla ja sitten eetterillä, jolloin saatiin 7- ja 8-(l-hydroksietyyli)-3,4-dihydropyrimido^l,2-^bentsimidatsol-2(lH)-onien l:l-seosta (1,4 g). Tämä tuote puhdistettiin liuottamalla kiehuvaan metanoliin (100 ml), 22 haihduttamalla liuos 30 ml:ksi, jolloin siitä erottui 8-(l-hydroksi-etyyli)pyrimido^l,2-a7bentsimidatsol-2(lH)-onia (0,4 g), sp. 270-27 8°C.

Analyysi, laskettu kaavasta Ci2H13N3°2: C 62,3 H 5,6 N 18,2 %

Saatu: C 62,1 H 5,6 N 17,9 %.

NMR-spektrissä oli seuraava signaali: 7,38 (s, 1 protoni, C9-H).

Edellä suoritetusta kiteytyksestä saadusta emäliuoksesta saostui hitaasti 8- ja 7-(l-hydroksietyyli)-3 ,4-dihydropyrimido£i. ,2-aN bentsimidatsol-2(lH)-oniseos (0,74 g), sp. 247-252°C. Tämä seos sisälsi NMR-spektrin mukaan 60 osaa 8-isomeeria ja 40 osaa 7-iso-meeria, joka määritys suoritettiin vertaamalla integroituja vastaavia C4-H signaaleja <^4,24 (t) ja 4,23 (t).

Esimerkit 15-18

Noudattamalla yleisesti samankaltaista menetelmää kuin esimerkissä 8 valmistettiin seuraavat kaavan I mukaiset yhdisteet sopivasta 2-aminobentsimidatsolista ja metyyliakrylaatista (MA) saannoilla 70-90 %: (Esimerkki 15): 7- ja 8-butyryyli-3,4-dihydropyrimido^l,2~4?bentsimi-datsol-2(lH)-onien l:l-seos, kiinteä aine, sp. 287-300°C (kiteytetty DMF:stä).

Analyysi, laskettu kaavasta 0Ί .,H, ,No0o : XH lo ö δ C 65,4 H 5,8 N 16,3 %

Saatu: C 65,0 H 5,9 N 16,2 % NMR-spektrissä (TFA) oli 2 samanlaista triplettiä (C4-H2) kohdissa <ί4,66 ja 4,70.

Saatiin kuumentamalla palautusjäähdyttäen 5-butyryyli-2-aminobentsimidatsolia ja MA:ta etanolissa 72 tuntia.

(Esimerkki 16): 7- ja 8-(p-klooribentsoyyli)-3,4-dihydropyrimido-ζΐ,2-a^bentsimidatsol-2(lH)-onien l:l-seos, kiinteä aine, sp. 315-325°C.

Analyysi, laskettu kaavasta C^H^N^OCl: C 62,7 H 3,7 N 12,9 Cl 10,9 %

Saatu: C 62,2 H 3,5 N 12,4 Cl 10,8 % NMR (TFA): 3,90 (t, 2 protonia, CS-H^), 4,60 (t, 2 protonia, C4-H2), 7,71 (s, 1 protoni, C6-H), 7,86 (s, 1 protoni, C9-H). Saatiin kuumentamalla palautusjäähdyttäen 5-(p-klooribentsoyyli)-2-aminobents-imidatsolia ja MA:ta metanolissa 16 tuntia.

23

Sibil (Esimerkki 17): 7,8-dikloori-3,4-dihydropyrimido£l,2-^?bentsimidat-sol-2(lh)-oni, kiinteä aine, sp. > 345°C.

Analyysi, laskettu kaavasta ^0^7^3^½1 C 46,9 H 2,7 N 16,4 %

Saatu: C 46,9 H 2,8 N 16,4 %.

Saatiin kuumentamalla palautusjäähdyttäen 5,6-dikloori-2-aminobentsimidatsolia ja MA:ta etanolissa 72 tuntia.

(Esimerkki 18): 8,9- ja 6,7-dimetyyli-3,4-dihydropyrimido^l,2-^7" bentsimidatsol-2(lH)-onien 49:l-seos, kiinteä aine, sp. 240-244°C (kiteytetty etanolista).

Analyysi, laskettu kaavasta C12H13N3° ' H20: C 65,5 H 6,2 N 19,1 %

Saatu: C 65,5 H 6,2 N 19,0 %.

NMR-spektrissä (TFA) oli kaksi triplettiä: 4,42 (C4-H2, 8,9-iso- meeri) ja 4,10 (C4-H2, 6,7-isomeeri), suhde 49:1.

Saatiin käsittelemällä 4,5-dimetyyli-2-aminobentsimidatsolia MA:11a etanolissa huoneen lämpötilassa.

Tarvittavat kaavan VIII mukaiset 2-aminobentsimidatsoli-lähtöaineet valmistettiin siten kuin esimerkissä 8 on kuvattu 5-asetyyli-2-aminobentsimidatsoli-2(IH)-onin valmistuksen yhteydessä lähtien sopivasta 2-nitroaniliinista:

Lähtöaine Renkaan A substituentti Saanto, Sp. °C

esimerkkiin % n:o 15 5-butyryyli 59 235-240 16 5-(p-klooribentsoyyli) 63 235-240 17 5,6-dikloori 55 259-262 18 4,5-dimetyyli 26 216-220

Esimerkki 19 7- ja 8-bentsoyyli-3/4-dihydro-3-metyylipyrimido/l,2-^bentslmidat-sol-2(1H)-onien l:l-seos 2-amino-5-bentsoyylibentsimidatsolia (2,37 g) ja metyyli-metakrylaattia (1,1 g) kuumennettiin palautusjäähdyttäen etanolissa (20 ml) 72 tuntia. Lisättiin uusi erä metyylimetakrylaat-tia (0,8 g), ja reaktioseosta kuumennettiin vielä 6 vrk. Seos jäähdytettiin huoneen lämpötilaan, saostunut kiinteä aine suodatettiin ja pestiin etanolilla ja eetterillä, jolloin saatiin 7- ja 8-bentso-yyli-3,4-dihydro-3-metyylipyrimido^L ,2-§7bentsimidatsol-2(lH)-onien l:l-seosta (1,4 g), sp. 296-321°C.

24 6357?

Analyysi, laskettu kaavasta C-^gH^gN^O^ : C 70,8 H 4,9 N 13,8 %

Saatu: C 70,4 H 4,9 N 13,6 %.

NMR-spektrissä (TFA) oli kaksi yhtä vahvaa dublettia (C3-H): <=£ 4,84 ja 4,93.

Esimerkki 20 7- ja 8-bentsoyyli-3,4-dihydro-4-metyyllpyrimido/T,2-a7bentsimidat-sol-2(1H)-onien l:l-seos 2- amino-5-bentsoyylibentsimidatsolia (2,4 g) ja etyylikro-tonaattia (1,25 g) kuumennettiin palautusjäähdyttäen butan-l-olis-sa (20 ml) 4 vrk. Seos jäähdytettiin, siitä erottui kiinteätä ainetta, joka kiteytettiin uudelleen metanolista, jolloin saatiin kiinteätä 7- ja 8-bentsoyyli-3,4-dihydro-4-metyylipyrimido^l,2-a7~ bentsimidatsol-2(lH)-onien 2:l-seosta (osoitettiin NMR-spektril- lä) (0,5 g). Haihduttamalla kiteytyksestä saadut emäliuokset saatiin 7- ja 8-bentsoyyli-3,4-dihydro-4-metyylipyrimido^l,2-^7-bentsimidatsol-2(lH)-onien l:l-seosta (1,35 g), sp. 250-270°C. Analyysi, laskettu kaavasta C,0H,cN-0o: lo 1o o l C 70,8 H 4,9 N 13,8 %

Saatu: C 71,0 H 5,2 N 13,9 % NMR-spektrissä oli kaksi yhtä vahvaa dublettia (C4-CH3): ,$1,25 1,31‘ Esimerkki 21 8- b_entsoyyll-3,4-dihydropyrimidoZI, 2-£7bentslmldatsol-2 (1H) -oni 3- (2-amino-5-bentsoyylibentsimidatsol-l-yyli)-propioniha-pon (6,1 g) liuosta metanolissa (30 ml) käsiteltiin kyllästetyllä HCl-metanoliuoksella (30 ml). Seos sai seistä huoneen lämpötilassa 16 tuntia, sitten se haihdutettiin. Jäännös liuotettiin veteen. Saadun liuoksen pH säädettiin 8,5:een natriumbikarbonaatin vesi-liuoksella, sitten liuos uutettiin etyyliasetaatilla (3 x 50 ml). Uutteet kuivattiin (MgSO^) ja haihdutettiin, jolloin saatiin me-tyyli-3-(2-amino-5-bentsoyylibentsimidatsol-l-yyli)propionaattia öljynä. Tämä öljy liuotettiin metanoliin (60 ml), ja liuosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen 5 tuntia. Saostunut kiinteä aine erotettiin, pestiin peräkkäin metanolilla, asetonilla ja sitten eetterillä, jolloin saatiin 8-bentsoyyli-3,4-dihydropyrimido^l,2-^7-bentsimidatsol-2(lh)-onia (3,4 g), sp. 323-330°C.

Analyysi, laskettu kaavasta C^yH-^N^O^ : C 70,1 H 4,5 N 14,4 %

Saatu: C 69,9 H 4,4 N 14,0 %.

63577 25 Lähtöaine valmistettiin seuraavasti: 4-kloori-3-nitrobentsofenonia (10 g) lisättiin 3-aminopro-pionihapon (/0 -alaniini) (10,1 g) ja natriumvetykarbonaatin (9,6 g) seokseen 2-metoksietanolissa (100 ml), ja seosta kuumennettiin sitten palautusjäähdyttäen 9 tuntia. Seos jäähdytettiin, kaadettiin jääveteen (250 ml), pH säädettiin 3:een väkevällä kloorivety-hapolla. Saatu kiinteä aine suodatettiin, pestiin vedellä ja ilma-kuivattiin, jolloin saatiin 3-(4-bentsoyyli-2-nitroanilino)pro-pionihappoa (12,1 g), sp. 170-175°C.

Tämä happo (10 g) liuotettiin etanoliin (100 ml) ja hydrat-tiin 10 %:isen (w/w) Pd-hiilen (0,6 g) läsnäollessa, kunnes vedyn sitoutuminen oli päättynyt. Sitten lisättiin vettä (100 ml) ja syaanibromidia (3,72 g). 16 tunnin seisotuksen jälkeen huoneen lämpötilassa seos haihdutettiin. Jäännökseen lisättiin vettä (50 ml). Vesifaasi erotettiin tervamaisesta aineesta dekantoimalla, sen pH säädettiin 4:ään väkevällä ammoniakin vesiliuoksella, jolloin saatiin 3-(2-amino-5-bentsoyylibentsimidatsol-l-yyli)propionihap-poa (6,1 g), sp. 325-330°C.

Esimerkki 22 8-syaanl-3,4-dihydropyrimidoZl/2-a7bentsimidatsol-2(1H)-oni

Samankaltaisella menetelmällä kuin esimerkissä 21 saatiin 8-syaani-3 ,4-dihydropyrimido£l,2-a)bentsimidatsol-2 (lH)-onia kiinteänä aineena olennaisesti kvantitatiivisella saannolla, sp. ~>340°C.

Analyysi, laskettu kaavasta C^HgN^O: C 62,3 H 3,8 N 26,4 %

Saatu: C 61,8 H 3,7 N 26,0 %.

Valmistettiin lämmön avulla syklisoimalla 3-(5-syaani-2-aminobentsimidatsol-l-yyli)propionihapon metyyliesteri, joka oli valmistettu riittävän puhtaana öljymäisenä esteröimällä propioni-happo HCl-metanoliliuoksella.

Lähtöaine 3-(5-syaani-2-aminobentsimidatsol-l-yyli)-pro-pionihappo sp. >320°C, valmistettiin riittävän puhtaana samankaltaisella menetelmällä kuin analoginen lähtöaine esimerkissä 21 3-(4-syaani-2-nitroanilino)propionihaposta, sp. 200-205°C, joka taas valmistettiin saattamalla ^-alaniini reagoimaan 4-kloori-3-nitrobentsonitriilin kanssa.

26

Esimerkki 23 63577 7- ia 8-etyylitio-3y4-dlhyaropyrimido/l,2-a7bentsimidatsol-2(1H)-onien l:l-seos

Samankaltaisella menetelmällä kuin esimerkissä 1 saatiin metyyliakrylaatista (2,8 g) ja 2-amino-5-etyylitiobentsimidatso-lista (6,3 g) 7- ja 8-etyylitio-3,4-dihydropyrimido£l,2-a^bentsimi-datsol-2(lH)-onien l:l-seosta (3,1 g), sp. 185-186°C. NMR-spektrissä oli kaksi samanvahvuista triplettiä (C4-H^): ^4,22 ja 4,23.

Lähtöaineena tarvittava bentsimidatsoli saatiin seuraavasti:

Kuivaan 2-metoksietanoliin (75 ml) lisättiin natrium (2,76 g), ja liuos jäähdytettiin 0-5°C:seen. Liuokseen lisättiin etaanitiolia (8,72 g) 2-metoksietanolissa (10 ml) 5 minuutin kuluessa, ja saatua liuosta sekoitettiin 0-5°C:ssa 10 minuuttia, sitten liuos lisättiin annoksittain 10 minuutin kuluessa 5-kloori-2-nitroasetanili-din (21,5 g) liuokseen kiehuvassa 2-metoksietanolissa (150 ml).

3 tunnin kuluttua seos jäähdytettiin 10°C:seen. Kiinteä sakka suodatettiin, pestiin vedellä ja kiteytettiin uudelleen etanolista, jolloin saatiin 5-etyylitio-2-nitroaniliinia (16,4 g), sp. 75-76°C.

5-etyylitio-2-nitroaniliinin (8,2 g) liuosta etanolissa (100 ml) hydrattiin 10 %:isen Pd-hiilen (0,8 g) läsnäollessa. Seokseen lisättiin vettä (75 ml) ja sitten lisättiin typpikehässä 10 minuutin kuluessa syaanibromidia (8,7 g). Seosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa 3 vrk, sitten se suodatettiin ja suodos haihdutettiin pieneen tilavuuteen. Lisättiin vettä (75 ml) ja sitten 10 %:ista (w/w) natriumkarbonaattiliuosta pH:n säätämiseksi 8:aan. Saostunut kiinteä aine suodatettiin, pestiin vedellä, ilmakuivattiin, ja s^tä trituroitiin asetonissa, jolloin saatiin 2-amino-5-etyylitio-bentsimidatsolia (6,3 g), jonka IR-spektrissä oli tyypilliset absorptioalueet 3440 , 3360 , 1660 , 1645 ja 1560 cm’1.

Esimerkki 24 7- ja 8-etyylisulfinyyll-3,4-dlhydropyrlmido/JU 2-a7bentslmidatsol-

2- (1H) -onl-hemlhydraattlen 1; 1-seos t jT

7- ja 8-etyylitio-3,4-dihydropyrimido^l,2-^?bentsimidatsol-2(lH)-onien l:l-seoksen (1,23 g) liuokseen metanolissa (150 ml) lisättiin m-klooriperbentsoehappoa (1,03 g) 0-5°C:ssa. 30 minuutin kuluttua seos haihdutettiin pienempään tilavuuteen. Kiinteä aine suodatettiin ja pestiin metanolilla ja eetterillä, jolloin saatiin 7- ja 8-etyylisulfinyyli-3 ,4-dihydropyrimido^l,2-^bentsimidatsol-2(lh)-oni-hemihydraatien l:l-seosta (0,95 g), sp. 226-230°C.

Analyysi, laskettu kaavasta ci2H13^3^°2‘ H2°: C 52,y H 5,1 N 15,4 %

Saatu: C 53,2 H 5,0 N 15,4%.

27 63577 NMR (TFA): 1,38 (t, 3 protonia, CH^), 3,38 (kompleksi, 4 protonia, CH-H2 ja CHjSO), 4,71 (t, 2 protonia, C4-H2 (7-isomeeri), 4,80 /7, 2 protonia, C4-H2 (8-isomeeri), 7,90 (kompleksi, 2 aromaattista protoni^, 8,3 (s, 1 aromaattinen protoni).

Esimerkki 25 7,9- ja 6,8-dimetyyli-3,4-dihydropyrlmidoZl,2-j[7bentsimidatsol-2-(lH)-onien 9;l-seos 2-amino-4,6-diraetyylibentsimidatsolia (2,6 g) ja metyyliak-rylaattia (1,5 g) sekoitettiin etanolissa (25 ml) 25°C:ssa 5 vrk. Muodostunut kiinteä aine suodatettiin ja pestiin etanolilla,asetonilla, jolloin saatiin 7,9- ja 6,8-dimetyyli-3,4-dihydropyrimido-/1,2-a7bentsimidatsol-2(1H)-onien 9:l-seosta (2,1 g), sp. 326-332°C. Analyysi, laskettu kaavasta ci2H13N30: C 67,0 H 6,0 N 19,5 % %

Saatu: C 66,7 H 6,1 N 19,5 % NMR-spektrissä oli 2 triplettiä (C4-H2): 4,01 (7,9-isomeeri) ja 4,32 (6,8-isomeeri) suhteessa 9:1.

Esimerkki 26 7.8- dimetoksl-3,4-dihydropyrimido/J,2-a/bentsimldatsol-2(1H)-onl 2-amino-5,6-dimetoksibentsimidatsolin (12,2 g) liuokseen me-tanolissa (70 ml) lisättiin metyyliakrylaattia (6,1 g) ja seosta sekoitettiin 90 tuntia. Kiteinen sakka suodatettiin ja pestiin etanolilla ja sitten eetterillä, jolloin saatiin 7,8-dimetoksi-3,4-di-hydropyrimido/1,2-a[7bentsimidatsol-2 (1H)-onia (10,3 g), sp. 264-265°C.

Analyysi, laskettu kaavasta C^2H13N3°3! C 58,3 H 5,3 N 17,0 %

Saatu: C 58,0 H 5,2 N 16,8 % NMR: 2,82 (t, 2 protonia, C3-H2), 3,72(s, 3 protonia, CH^O), 3,86 (s, 3 protonia, CH^O), 4,15 (t, protonia C4-H2), 7,00 (s, 1 protoni, C6-H), 7,04 (s, 1 protoni), C9-H).

Esimerkki 27 7.9- ja 6,8-dlmetyyli-3,4-dihydropyrimido/I,2-a7bentsimidatsol-2(1H)-onien seos 2-amino-4,6-dimetyylibentsimidatsolla (9,3 g) ja metyyliakrylaattia (5,3 g) kuumennettiin palautusjäähdyttäen metanolissa (70 ml) 4 tuntia. Kiteinen sakka suodatettiin kuumasta liuoksesta ja pestiin metanolilla, jolloin saatiin 7,9- ja 6,8-dimetyyli-3,4-dihydropyrimi-do71,2-a/bentsimidatsol-2(1H)-onien seosta (2,4 g) , sp. 325-327°C.

28 635 7 7 joka sisälsi 98 % 7,9-isoroeeria, kuten NMR-spektrillä vertaamalla C4-H2 triplettejä kohdissa 4,01 (7,9-isomeeri) ja 4,32 (6,8-iso-meeri) voitiin osoittaa.

Claims (3)

29 63577

1. Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten 3,4-dihydro-pyrimido/l,2-a/bentsimidatsol-2(lH)-onien valmistamiseksi, joilla on kaava A9 ίώχ· TAA R2 jossa R~ ja R, ovat samoja tai erilaisia ja ovat vetyatomeja tai z J 6.9 C. .-alkyyliryhmiä: A ja A ovat samoja tai erilaisia ja ovat vety- J. —3 η g atomeja tai C1_4~alkyyliryhmiä ja A ja A ovat samoja tai erilaisia ja ovat vety- täi halogeeniatomeja, C1_4~alkyyli-, Cj^-alkoksi-, C1-4-alkyylitio-, C^-alkyylisulfinyyli-, syaani-,C2_4-alkanoyyli-, 1-(hydroksi)-C^_4-alkyyli-, bentsoyyli- tai halogeenibentsoyyliryh-miä tai ne muodostavat yhdessä metyleenidioksiryhmän, sillä edellytyksellä, että symboleista A®, A^, A® ja A9 yksi tai kaksi merkitsee muuta kuin vetyä ja että jonkin niistä ollessa halogeeni, C, .-alkyy- £*·"* 7 Q li- tai C^_4-alkoksiryhmä, jäljellä olevista symboleista A ,A , A ja A9 ei yksikään merkitse vetyä, tunnettu siitä, että (a) 2-aminobentsimidatsoli, jolla on kaava A9 a8 X "Ύιΐ—Ni 7. il II m A NH„ L H A6 saatetaan reagoimaan etyleenityydyttymättömän happojohdannaisen kanssa, jolla on kaava R3-CH=CR2-CO-Z IV jossa Z on halogeeni tai _4-alkoksi, tai 30 63577 (b) syklisoidaan yhdiste, jolla on kaava A9 A yH—n A? r3^X^'C0.q 2 jossa Q on hydroksi tai _l4~alkoksi, tai (c) sellaisen kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi, jossa yksi symboleista A7 ja A° on 1-(hydroksi)- C,_4-alkyyli, pelkistetään sellainen kaavan I mukainen Χ 4 7 8 yhdiste, jossa yksi symboleista A ja A on C-^-alkanoyyli, tai (d) sellaisen kaavan I mukaisen yhdisteen valmistami 7 8 seksi, jossa yksi symboleista A ja A on C^^-alkyyli sulfinyyli, hapetetaan sellainen kaavan I mukainen yhdiste, jossa

7 Q 7 yksi symboleista A ja A on C,_.-alkyylitio, jolloin R", o c 7 Q Q r , R , A , A ja A merkitsevät samaa kuin edellä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 7-asetyyli-, 8-asetyyli-, 7-bentsoyyli-, 7-syaani-, 8-syaani-, 7,8-di-isopropok-si- tai 7,8-metyleenidioksi-3,4-dihydropyrimido/l,2-a/bentsimidat-sol-2(lH)-onin tai 7-bentsoyyli- tai S-bentsoyyli-4-metyyli-3,4-dihydropyrimido/l,2-aybentsimidatsol-2(lH)-onin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että (a) kaavan 8L Αχ-1 VI11 mukainen yhdiste saatetaan reagoimaan sopivan etyleenityydyttymät-tömän happojohdannaisen kanssa, jolla on kaava R3-CH=CR2.CO.Z IV tai 63577 31 (b) syklisoidaan yhdiste, jolla on kaava Nh2 VIb R3^/0·'3 R2 . 2 3. jossa R on vety, R on vety tai, kun bentseenirenkaassa A on 7- .

. 3 tai 8-asemassa bentsoyyliryhmä, niin R on vety tai metyyli, Z on halogeeni tai C1 _4~alkoksi, Q on hydroksi tai ^-alkoksi, ja bentseenirenkaan A 7- tai 8-asemassa on asetyyli-, bentsoyyli tai syaaniryhmä tai 7- ja 8-asemissa on kaksi isopropoksiryhmää tai metyleenidioksiryhmä. 32 6 3 5 7 7 Patentkray: