FI63438B - Foerfarande foer avlaegsning av gummi ur triglyceridoljor - Google Patents

Description

Γβ] /n^UULUTUSJULKAISU ^34 38

IBJ (”) UTLAGGN I NGSSKRI FT OOHOO

0(45) Patentti cyönneity 10 06 1903 " ‘ (S1) Kv.lk?/lnt.CI. ^ C 11 B 3/04 SUOMI —FINLAND (21) FW«lh.k.mu*-P«*nttf»6taWflf 760598 . (22) H«k*ml*ptlvft —· AiNMcnlngidag 09.03.76 ^ ' (23) Aikupllvt—GlMgtratadag 09.03.76 (41) Tullut JulklMkti—Bllvtt effaMflg 11.09.76

Patentti-Ja r«kist«rihalfitua ............. , .

_. . ,. ____ (44) N«htlv4k»l panon j« kuuL|vlkalwn pvm. — „

PaUnt* och rejiitwitymlmi AraMun utiagd och uti.ckrtftM puMteorad 28.02.83 (32)(33)(31) Pyy*1·»/ «uoikou*—Begird prioritoc 10.03.75

Englanti-England(GB) 9862/75 (71) Unilever N.V., Burgemeester s'Jacobplein 1, Rotterdam, Hollanti-Holland(NL) (72) Hendrik Johan Ringers, Rotterdam, Jacobus Cornells Segers, fiieu-werkerk a/d IJssel, Hollanti-Holland(NL) (7^) Leitzinger Oy (51+) Kumienpoistomenetelmä triglyseridiöljyistä - Förfarande för avlägs-ning av gummi ur triglyceridoljor

Keksinnön kohteena on menetelmä kumin poistamiseksi triglyseridiöl-jyistä, jotka ovat oleellisesti nestemäisiä 40°C:ssa, dispergoimalla öljyyn 0,001 - 0,5 % happoa tai happoanhydridiä, jonka pH on vähintään 0,5 mitattuna 20°C:ssa, 1-molaarisessa vesiliuoksessa tai vesiliuoksessa, jonka pitoisuus on ainakin 10 paino-%, minkä jälkeen dispergoi-daan saatuun seokseen 0,2-5 paino-% vettä ja lopuksi erotetaan öljystä kumia sisältävä vesipitoinen liete.

Triglyseridiöljyt ovat erittäin arvokas raaka-aine. Ne muodostuvat pääasiassa rasvahappojen triglyserideistä, mutta ne tavallisesti sisältävät joitakin pienehköjä komponentteja, esimerkiksi väriaineita, sokereita, vahoja osittaisglyseridejä, vapaita rasvahappoja ja fosfa-tideja. Riippuen aiotusta öljyn käytöstä on joitakin näitä pienempiä komponentteja poistettava niin paljon kuin mahdollista. Tämä öljyn puhdistaminen on kallis toimenpide, joka muodostuu useista vaiheista. Puhdistuksen taloudellisen tärkeyden vuoksi on puhdistusmenetelmien parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi tehty runsaasti työtä.

Erityisen tärkeän pienempien komponenttien ryhmän muodostavat fosfa-tidit. Posfatidit voidaan erottaa kahteen luokkaan, so. hydratoituviin ja ei-hydratoituviin fosfatideihin. Näitä öljyn ainesosia kutsutaan 2 63438 usein myös kumeiksi. Ei-hydratoituvien fosfatidien poistaminen on aina ollut ja on edelleen suuri ongelma.

Tavallisessa menetelmässä, jollaisena sitä enimmäkseen tällä hetkellä käytetään, raakaöljy käsitellään ensin vedellä hydratoituvien fosfatidien hydratoimiseksi, jotka sen jälkeen voidaan poistaa esimerkiksi sentrifugoimalla. Erotettua fosfatidiseosta kutsutaan tavallisesti "lesitiiniksi", ja sillä on useita hyödyllisiä käyttöaloja. Esipuhdis-tettuun Öljyyn joka tavallisesti sisältää vielä noin 0,05 % ei-hydra-toituvia fosfatideja, lisätään fosforihappoa, joka muuntaa ei-hydra-toituvat fosfafidit hydratoituviksi vapauttamalla niihin sitoutuneet kalsium- ja magnesiumionit. Sen jälkeen lisätään alkalihydroksidin vesiliuosta fosfatidien poistamiseksi ja vapaiden rasvahappojen neutra-loimiseksi. Sen jälkeen näin muodostunut raakasaippua erotetaan neutraloidusta öljystä sentrifugoimalla. Tämän jälkeen öljy tavallisesti valkaistaan valkaisumaalla tai siitä poistetaan hajut höyryttämällä.

Edellä kuvatulla menetelmällä on useita haittoja. Ensiksikin tarvitaan neutraloitivaiheessa ylimäärä alkalia jo aikaisemmin lisätyn fosfori-hapon neutraloimiseen. Toiseksi muodostavat kalsium- ja magnesiumionit, jotka ovat vapautuneet ei-hydratoituvista fosfatideista, muodostavat liukenemattomia fosfaattiyhdisteitä. Saostuneet kalsium- ja mag-nesiumfosfaatit muodostavat raskaan lietteen, joka sisältää sisään-sulkeutunutta öljyä ja joka likaa raakasaippuan öljystä erottamiseen käytettyjen sentrifugien sentrifugimaljät. Sentrifugit on siten puhdistettava ainakin kerran päivässä, mikä aiheuttaa tuotantohäviöitä ja tekee menetelmän hyvin työlääksi, öljyhäviöt kasvavat luonnollisesti myös lietteeseen jäämisen vaikutuksesta. Kolmanneksi erotetut fosfa-tidit, sokerit, glyseroli ja muut pienemmät komponentit joutuvat raa-kasaippuaan, mikä aiheuttaa vaikeuksia saippuan hajotuksessa. Saippuan hajotuksessa lisätään raakasaippuaan rikkihappoa, jolloin vapaat rasvahapot ja vesifaasi eroavat. Jälkimmäinen sisältää saippuan hajotuksesta peräisin olevaa natriumsulfaattia, mutta myös polaarisia fosfatideja, sokereita, glyserolia ja joitakin muita pienempiä komponentteja. Tämä runsaasti kontaminoitunut vesifaasi johdetaan tavallisesti viemäriin, mikä aiheuttaa pintavesien saostumista tai, jos laki kieltää johtamisen, vaatii kalliin puhdistuslaitteiston.

Kaikkien näiden haittojen poistamiseksi on tehty monia yrityksiä. Mikään näistä ehdotetuista menetelmistä ei ole kuitenkaan toistaiseksi 3 63438 johtanut käytännölliseen, taloudelliseen menetelmään. Tällaisia ehdotettuja menetelmiä on esimerkiksi kumin poistaminen tai lietteen poistaminen öljystä käsittelemällä vahvoilla mineraalihapoilla, kuten suolahapolla, typpihapolla jne. ja sen jälkeen pesemällä vedellä.

Vahvoilla mineraalihapoilla on kuitenkin haitallinen vaikutus käsiteltyihin öljyihin, eikä niitä voida käyttää syötävien öljyjen yhteydessä. Lisäksi tällaiset hapot syövyttävät voimakkaasti tavanomaisia teknisiä laitteita, kuten sentrifugeja. Edelleen on ehdotettu käytettäväksi syötäviä orgaanisia happoja, orgaanisia happoanhydridejä, moni-emäksisiä happoja, detergenttiliuoksia, suolaliuoksia jne., sekä laimennetussa että väkevöidyssä muodossa öljyjen kuminpoistoon. Myöskään nämä ehdotukset eivät ole olleet käytännössä toteuttamiskelpoisia tai kumien poistuminen on riittämätöntä. Erityisesti ei-hydratoituvien fosfatidien poistaminen on tuottanut vakavia vaikeuksia.

Nyttemmin on havaittu, että fosfatidit ja muut pienemmät komponentit voidaan edullisesti poistaa puhdistamattomista triglyseridiöljyistä tai glyseridiöljyistä siten, että öljyn, veden ja hapon seos pidetään vähintään 5 minuuttia lämpötilassa alle 40°C, edullisesti 20 - 35°C, ennen vesipitoisen lietteen erottamista.

Väkevöidyn hapon tai anhydridin uskotaan muuntavat ei-hydratoituvat fosfatidit hydratoituviksi muodoiksi. Sen jälkeen, kun on lisätty vettä ja pidetty lämpötilassa alle noin 40°C, fosfatidit luultavasti muuntuvat puolikiteiseksi faasiksi, joka myös sisältää edellä lisätyn hapon tai anhydridin ja veden, suurimman osan mukanaolevista sokeri-maisista yhdisteistä, glyserolista ja vahoista sekä aikaisemmin ei-hydratoituviin fosfatideihin sitoutuneet magnesium- ja kalsiumionit. Erottamisen jälkeen, mieluiten sentrifugoimalla, fosfatidit muodostavat yhdessä sisältämiensä muiden komponenttien kanssa vesipitoisen lietteen, joka ei takerru erotuslaitteen metalliin, esimerkiksi sent-rifugimaljoihin, mikä tekee erottamisesta helpon prosessivaiheen, jolloin tämän laitteen puhdistaminen on harvoin välttämätöntä päinvastoin kuin tavanomaisessa menetelmässä.

Oheisen keksinnön mukaisen menetelmän etu on edelleen se, että käytetty happo tai anhydridi erotetaan öljystä fosfatidien kanssa. Näin vältytään käyttämästä ylimäärä lipeää öljyn neutraloinnissa. Neutra-lointivaiheen jälkeen saatu raakasaippua sisältää lisäksi huomat- 63438 tavasti vähemmän fosfatideja* siten saippuan hajotuksen jätevesi sisältää paljon vähemmän orgaanista ainetta kuin tavanomaisessa puhdistusmenetelmässä, mikä pienentää jätevesiongelmia.

Raakaöljyjen, jotka sisältävät myös hydratoituvia fosfatideja, käsittelyssä on havaittu toinenkin yllättävä ilmiö. On osoittaunut mahdolliseksi käyttää paljon pienempiä määriä happoa tai anhydridiä kuin öljyjen, joista lieju on ennalta poistettu, käsittelyssä. Tämän ilmiön perusteella on mahdollista, että tässä tapauksessa ei ole välttämätöntä muuntaa kaikkia ei-hydratoituvia fosfatideja, jotka kuitenkin poistuvat. Hyvän erottumisen, joka siitä huolimatta saadaan aikaan, syynä voi olla jonkinlainen misellien, joiden pintoja happokäsittely on modifoinut, kasautuminen. On kuitenkin ymmärrettävä, etteivät tällaiset teoreettiset selitykset millään tavoin rajoita keksintöä.

On selvää, että poistamalla suurin osa fosfatideista, vahoista sekä sokerimaisista komponenteista, magnesiumista, kalsiumista ja muista pienemmistä komponenteista, mikä on mahdollista keksinnön mukaisella menetelmällä, yksinkertaistaa huomattavasti myöhempiä puhdistustapahtumia, so. neutralointia, valkaisua ja hajunpoistoa.

Yksi tai useampi näistä puhdistusvaiheista voidaan jopa jättää kokonaan pois.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan käsitellä kaikkia triglyseri-diöljyjä, esimerkiksi soijapapuöljyä, rypsinsiemenöljyä, sesamsiemen-öljyä, auringonkukkasiemenöljyä, riisileseöljyä, viinirypälesiemen-öljyä, kookospähkinäöljyä, puuvillasiemenöljyä, maapähkinäöljyä, peHavasiemenöljyä, maissiöljyä, palmuöljyä, palmunydinöljyä, saffloröljyä, suolarasvaa (sal fat)., bassiarasvaa jne.

Periaatteessa voidaan käyttää happona kaikkia epäorgaanisia ja orgaanisia happoja, joiden pH on vähintään 0,5 mitattuna 20°C:ssa 1-moo-lisessa vesiliuoksessa, esimerkiksi fosforihappoa, etikkahappoa, sitruunahappoa, viinihappoa, meripihkahappoa, jne. tai tällaisten happojen seoksia. Agressiivisen, syövyttävien, ja/tai toksisten happojen käyttöä on suositeltava välttää. Parhaiten käytetään syötäviä happoja, kuten etikkahappoa, sitruunahappoa, viinihappoa, maitohappoa jne., sillä siinä tapauksessa happolietettä voidaan käyttää eläinten rehuna. Raakaöljyjen puhdistamisessa voidaan käyttää erotettua lesitiiniä, jolloin esimerkiksi saadaan emulgointiai- 5 63438 neita elintarviketeollisuudelle. Kaikkein parhaimpana happona pidetään sitruunahappoa.

Lisättävä happo tai anhydridimäärä riippuu yllättäen tuskin lainkaan fosfatidien määrästä öljyssä. Esimerkiksi poistettaessa liejua soija-papuöljystä, josta liejua on jo poistettu ja joka sisältää noin 0,5 painoprosenttia fosfatideja, lisäämällä 0,3 painoprosenttia 50-prosenttista sitruunahappoliuosta saadaan erinomainen liejunpoisto-tulos. Kuitenkin poistettaessa liejua puhdistamattomasta soijapapu-öljystä, joka sisältää noin 2,5 painoprosenttia fosfatideja, saadaan yhtä hyvä tulos lisäämällä happoa sama määrä tai paljon vähemmän.

Happo lisätään parhaiten väkevöitynä. Sitruunahapon ollessa kyseessä lisätään tavallisesti kyllästettyä tai lähes kyllästettyä liuosta, joka on noin 50-painoprosenttinen liuos. Luonnollisesti voidaan käyttää vähemmän väkeviä liuoksia. Hyviä tuloksia on saatu käyttämällä väkevyyksiä noin 10 - noin 50 painoprosenttia, parhaiten 30 - 50 painoprosenttia.

Happo lisätään parhaiten öljyyn, kun öljyn lämpötila on yli noin 60°C. Lämpötilat voivat olla 100°C asti tai korkeampiakin, parhaiten lämpötila on 70 - 80°C} näitä korkeammatalämpötilat eivät paranna tulosta enempää. Voidaan myös käyttää lämpötiloja välillä 20 - 60°C; aika, joka tarvitaan hapon sekoittamiseksi homogeenisesti öljyn kanssa tällaisissa alhaisissa lämpötiloissa, saattaa kuitenkin olla pidempi, mutta tavallisesti kuminpoiston aste on sauna.

Sen jälkeen, kun happo on lisätty öljyyn ja sekoitettu hyvin, hapon annetaan jonkin aikaa reagoida fosfatidien kanssa. Tavallisesti öljyn ja hapon kontaktiajaksi riittää noin 1-20 minuuttia, vaikkakin voidaan käyttää myös pidempiä ja lyhyempiä kontaktiaikoja. Hapon tai anhydridin ja öljyn sekoittamiseen tarvittava aika riittää tavallisesti takaamaan riittävän reaktioajan.

Jos happo lisättiin korkeassa lämpötilassa, öljy parhaiten jäähdytetään tämän jälkeen alle 40°C, parhaiten 25 - 35-asteiseksi, esimerkiksi johtamalla lämmönvaihtimen läpi. Lämpötiloina voidaan käyttää lämpötiloja 0°C asti, jos öljy pysyy nestemäisenä.

6 63438

Sen jälkeen, kun Ö1jy-happoseos on jäähdytetty alle 40°C, lisätään parhaiten pieni määrä vettä, mieluiten tislattua tai demineralisoitua vettä. Elektrolyyttien, pinta-aktiivisten aineiden ja proteiinien mukanaolo ei kuitenkaan vaikuta liejun poistoon, ja tällaiset yhdisteet eroavat vesipitoisen lietteen mukana. Vaihtoehtoisesti vesi voidaan lisätä myös silloin, kun öljyn lämpötila on yhä korkea.

Veden määrä riittää parhaiten juuri ja juuri hydratoimaan oleellisesti kaikki mukanaolevat fosfatidit. Pieni ylimäärä ei ole haitallinen? kuitenkin tulee varoa lisäämästä liian paljon vettä, sillä tällöin voi muodostua kolmas faasi, joka voi aiheuttaa vaikeuksia myöhemmin tapahtuvassa happolietteen erottamisessa sentrifugoimalla. Hyvin pieniä vesimääriä voidaan käyttää. Tällaisten pienten määrien dis-pergoiminen homogeenisesti öljyyn voi kuitenkin olla vaikeaa. Lisätyn veden määrä on tavallisesti noin 0,2-5 painoprosenttia, mieluummin noin 0,5 - noin 3 painoprosenttia, ja parhaiten noin 1-2 painoprosenttia laskettuna öljystä.

Sen jälkeen, kun vesi on lisätty öljyyn ja sekoitettu hyvin sen kanssa, vesi jätetään kosketukseen öljyn kanssa, jolloin samalla varovasti sekoitetaan, ajan ollessa 5 minuutista useaan tuntiin. Pidemmät ajat tarvitaan öljyillä, joista lieju on poistettu. Tällaisille öljyille kontaktiaika on suositellusti 0,5-2 tuntia ja mieluiten 1-2 tuntia. Raakaöljyillä riittää vain 5-20 minuutin kontaktiaika yllättäen jo hyvään liejunpoistotulokseen, myös silloin, kun käytetään happoa pieni määrä. Pidemmät kontaktiajat eivät tavallisesti aiheuta enää merkittävää parannusta, vaikka ne eivät ole myöskään haitallisia. Siten useiden päivien pituiset kontaktiajat ovat mahdollisia. Jotta saataisiin hyvä liejunpoistotulos on oleellista, että mainitun kontak-ciajan aikana Ö1jy/vesi/happo-seoksen lämpötila on alle noin 40°C, parhaiten 25 - 35°C.

Lopuksi fosfatideja sisältävä vesiliete erotetaan öljystä, parhaiten sentrifugoimalla. Tämä erottaminen suoritetaan useimmiten lämpötilassa alle noin 40°C, parhaiten 25 - 35°C:ssa.

Yli 40°C:ssa, erityisesti yli 50°C:ssa fosfatidit muuntuvat mesomor-fiseksi lamellaarifaasiksi, joka on vaikeampi erottaa öljystä.

Erottamista on kuitenkin osoittautunut olevan mahdollista parantaa kuumentamalla seos lämpötilaan välille 60 - 90°C ja sen jälkeen välittömästi sentrifugoimalla seos, edellyttäen, että kuumentamiavaihe 63438 suoritetaan riittävän lyhyenä aikana, jotta vältettäisiin fosfatidien muuntuminen korkeassa lämpötilassa vallitsevaksi faasiksi. Kuumentaminen suoritetaan parhaiten alle 5 minuutissa, mieluummin alle 1 minuutin aikana. Tällaiset nopeat kuumentamisnopeudet voidaan helposti saavuttaa tavanomaisen lämmönvaihtimen avulla.

Erotetut fosfatidit sisältävät myös suuremman osan sokerimaisista yhdisteistä, glyserolista, magnesium- ja kalsiumioneista ja muista pienemmistä komponenteista, joita alkuaan oli öljyssä mukana, sekä lisätyn hapon tai anhydridin. Happo toimii säilytysaineena lietteessä, joka ei sen vuoksi ole altis biohajoamiselle. Siinä tapauksessa, että menetelmän ensimmäisessä vaiheessa lisättiin syötävää happoa, kuten sitruunahappoa, happolietettä voidaan lisätä eläinten rehuhin ja parantaa niiden ravintoarvoa.

öljy voidaan edelleen käsitellä Ö1jynpuhdistuksessa tunnetuilla menetelmillä, esimerkiksi neutraloimalla, valkaisemalla ja poistamalla hajut. Näissä menetelmävaiheissa poistuvat viimeiset jäännökset fosforiyhdisteistä, jotka eivät olleet poistuneet liejunpoistossa. Koska öljy sisältää keksinnön mukaisen liejunpoiston jälkeen erittäin vähän fosfatideja ja muita pienempiä komponentteja, myöhemmissä puh-distuvaiheissa on mahdollista saavuttaa tärkeitä etuja, kuten: neutraloinnissa käytetään vähemmän alkalia, raakasaippua on puhtaampaa, jolloin saadaan parempia happoöljyä, raakasaippuan hajotuksessa muodostuu vähemmän ja puhtaampia jätevesiä? valkaisuvaiheessa käytetään vähemmän valkaisumaata, hajunpoistovaiheessa ei tapahdu mitään öljyn värjääntymistä jne. öljyjä, joista kumit on poistettu, voidaan lisäksi säilyttää pidempiä aikoja hajoamatta ja ilman, että säiliöihin muodostuisi kerrostumia.

Kuminpoiston jälkeen öljy voidaan pestä vedellä, mutta tämä ei kuitenkaan ole tavallisesti tarpeen.

Keksinnön mukainen menetelmä voidaan suorittaa panosprosessina, mutta parhaiten se suoritetaan jatkuvatoimisesti.

Mukaanliitetyssä piirustuksessa on esitetty kaaviollisesti laite, jolla toteutetaan keksinnön mukaisen menetelmän parhaana pidetty suoritusmuoto. Varastosäiliöstä 1 öljy johdetaan lämmönvaihtimen 2 läpi, jossa se kuumennetaan 70-asteiseksi. Varastosäiliöstä 3 lisätään 63438 1:1 sitruunahappoliuosta kuumennettuun öljyyn annostelupumpun 4 kautta. Sitruunahappoliuos sekoitetaan hyvin öljyn kanssa sekoitti-messa 5, esimerkiksi sentrifugisekoittimessa. öljyn ja sitruunahapon seos johdetaan säiliöön 6, jossa, samalla kun sitä sekoitetaan, sen viipymäaika on noin 10 minuuttia. Tästä säiliöstä poistumisensa jälkeen seos virtaa lämmönvaihtimen 7 läpi, jossa se jäähdytetään 20-25-asteiseksi, minkä jälkeen lisätään tislattua vettä annostelu-pumpulla 8. Vesi sekoitetaan hyvin sekoittimessa 9 öljy/sitruunahappo-seoksen kanssa, minkä jälkeen seos johdetaan säiliöön 10, jossa sen viipymäaika on noin 1 tunti, jolloin sitä samalla varovasti sekoitetaan.

Lopuksi seos erotetaan öljyksi, josta lieju on poistettu, ja happo-lietteeksi sentrifugierottimessa 11.

Esimerkit I - III

Soijapapuöljyn, josta kumi oli esipoistettu pesemällä vedellä lämpötilassa 70°C, lisättiin 0,3 painoprosenttia 50-prosenttlsta sitruunahappoliuosta öljyn lämpötilan ollessa 70°C. Noin 20 minuutin pituisen kontaktiajan jälkeen öljy jäähdytettiin 20 - 25°C:een, sekoitettiin veden kanssa, pidettiin 1 tunti varastosäiliössä ja sen jälkeen s entri f ugoi ti i n.

Esimerkissä I öljy pestiin ja sentrifugoitiin uudelleen. Tämä pesu-vaihe jätettiin pois esimerkeissä II ja III. öljy, josta kumi oli poistettu, kuumennettiin noin 85-asteiseksi, neutraloitiin 1 - 2N lipeällä, pestiin ja kuivattiin. Kunkin esimerkin yksityiskohdat ja tulokset on koottu taulukkoon 1.

9 63438

Taulukko 1

Esi- Veden Veden määrä ..... , v merk- määrä kuminpoiston -FosforiEitoisuus jppm)-- ki (pai- jälkeisessä Lähtö- öljy, Pesty öl- Neutra- Neutra- no-% pesuvaihees- ainee- josta jy, jos- loitu loitu ja öljys- sa (paino-% na käy- liete ta liete öljy pesty tä) öljystä) tetty pois- poistet- öljy _öljy tettu tu_ 1 2 5 125 31 22 4 3 II 2 ei 128 28 - 4 2 CU 1 ei 118 29 - 4 1 ......... -4 -' —I»-———|—— -) '" ........ .......— — i.

Voidaan havaita, että esimerkin I ylimääräinen pesuvaihe ei parantanut tulosta.

Lähtö-öljyjen fosforipitoisuus vaihtelee jonkin verran, tämä koskee kaikkia esimerkkejä, erityisesti esimerkkejä, joissa on kuvattu uutetun soijapapuöljyn käsittelyä. Kuten yleisesti tiedetään, P-pitoisuus vaihtelee öljyn alkuperästä, laadusta ja jopa varastointi-ajasta riippuen.

Kun edellä olevat esimerkit toistettiin käyttämällä etikkahappoa, viinihappoa, maitohappoa, fosforihappoa, etikkahappoanhydridiä tai propionihappoanhydridiä, saatiin oleellisesti samat tulokset.

Eslmerki IV - VI

Näissä esimerkeissä, jotka suoritettiin koko viikon ajan teknisessä mitassa, vaihdeltiin sitruunahapon määrää sekä öljyn ja sitruunahapon välistä ja öljyn ja veden välistä kontaktiaikaa. Soijapapuöljyyn, josta kumi oli poistettu, lisättiin sitruunahappoa soijapapuöljyn lämpötilan ollessa 70°C. Taulukossa II esitetyn kontaktiajan jälkeen öljy jäähdytettiin 20 - 25°C:een ja sekoitettiin veden kanssa. Taulukossa II esitetyn kontaktiajan jälkeen veden kanssa öljy sentri-fugoitiin. Sen jälkeen öljy neutraloitiin 85°C:ssa 2N tai 4N lipeällä (ylimäärä 20 %), pestiin ja kuivattiin. Taulukkoon II on koottu kunkin esimerkin olosuhteet ja saadut tulokset. Sen viikon aikana, jonka kokeet kestivät, sentrifugimaljoja ei tarvinnut puhdistaa.

Taulukko 2 10 63438

Kolmen pitkän (yksi viikko) kuminpoistoajon tulokset __________

Esimerkki IV V VI

Sitruunahappoliuos (1:1) jbaino-% öljystc 0,3 0,15 0,3

Vesi " ” 1,0 0,5 1,0

Kontaktiaika sitruunahappo/ öljy min. 20 10 10

Kontaktiaika vesi/öljy min. 60 30 60 Lähtöaineena käytetyn öljyn P-pitoisuus ppm 124 99 99 öljyn, josta kumi oli poistettu, P-pitoisuus ppm 22 54 51

Neutraloidun öljyn P- pitoisuus ppm 3 12 9

Neutraloidun ja pestyn öljyn P-pitoisuus ppm O 16 3

Neutralointivaiheen raakasaippuat ja esimerkin VI myöhemmän pesu-vaiheen pesuvesi yhdistettiin ja hajotettiin rikkihapolla. Saatu happovesi analysoitiin ja verrattiin happoveteen, joka oli saatu tavanomaisesta sentrifugipuhdistusmenetelmästä. Analyysien tulokset on koottu taulukkoon 3.

11

Taulukko 3 63438 _Happo veden koostvunus

Esimerkin Happovesi normaa-VI happo- lista sentrifugi-vesi linjasta

Happoveden määrä (paino-% öljystä) 17 30 TPM petrolieetterissä, ppm 450 60 COD, ppm 5000 > 15000

Glyseroli, ppm 570 10330 P, ppm 150 ** N, ppm 2 3 - St* SO^ 1,14 * TFM eetterissä oli 1050 ppmj tämä osoittaa, että suurin osa rasva-aineksesta oli hapettunut ja siten tullut liukenemattomaksi petroli-eetteriin.

** Ei mitattu.

Tämä taulukko osoittaa, että soijapapuöljystä, josta kumi oli poistettu keksinnön mukaisella menetelmällä, saadun raakasaippuan COD-arvo (kemiallinen hapenkulutus) ja glyserolipitoisuus olivat alhaisempia kuin happovedessä, joka oli saatu normaalista puhdistus-menetelmästä. Lisäksi jäteveden määrä oli yli 50 % pienempi, jos ensimmäisen vaiheen lesitiiniä ei oteta mukaan.

Esimerkit VII - XII

Näissä esimerkeissä tutkittiin, mikä vaikutus kumin poistoon on jäähdytyslämpötilojen erolla ja kuminpoistovaiheessa lisätyn veden määrällä.

Kaikissa esimerkeissä lisättiin 0,3 painoprosenttia sitruunahappo-liuosta 1:1 soijapapuöljyyn, josta kumi oli esipoistettu, lämpötilassa 70°C. 10 minuutin kuluttua öljy jäähdytettiin taulukossa mainittuun lämpötilaan ja lisättiin mainittu vesimäärä. Tunnin kuluttua öljy sentrifugoitiin. Näiden kokeiden tulokset on koottu taulukkoon 4;

Taulukko 4 634 3 8 12

Esi- Jäähdytys- Lisätyn veden P lähtöainee- P öljyssä, merkki lämpötila määrä (paino- na käytetyssä josta kumi (°C) %) öljyssä (ppm) poistettu (ppm) VII 25 1 103 49 VIII 25 0,5 102 58 IX 30 1 101 36 X 30 0,5 102 54 XI 35 1 96 40 XII 35 0,5 106 45

Paras tulos saatiin esimerkissä IX, jossa lisättiin 1 painoprosentti vettä, kun öljyn lämpötila oli 30°C.

Esimerkit XIII - XX

Puhdistamattomaan uutettuun soijapapuöljyyn (saatu uuttamalla soija-papuja heksaanilla), joka sisälsi 537 ppm fosforia, lisättiin 70°C:ssa 0,3 painoprosenttia 1:1 sitruunahappoliuosta. 15 minuutin kuluttua öljy jäähdytettiin 20°C:een, mihin kului 30 minuuttia. Jäähdyttämisen jälkeen öljyn annettiin seistä 45 minuuttia tai 2 tuntia 45 minuuttia? sen jälkeen lisättiin öljyyn 1,5 tai 2,5 painoprosenttia vettä.

15 minuuttin tai 1 tunnin kontaktiajan jälkeen öljy sentrifugoitiin ja fosforipitoisuus määritettiin. Tulokset on koottu taulukkoon 5.

Taulukko 5 13 63438

Esi- Viipymäaika Lisätyn veden Veden kontakti- öljyn, josta merkki jäähdytyksen määrä (paino-% aika öljyn kans- kumi pois- jälkeen öljystä) sa (tuntia) tettu, P-pi- (tuntia) toisuus (ppm XIII 3/4 1 1/2 1/4 23 XIV 2 3/4 1 1/2 1/4 19 XV 3/4 2 1/2 1/4 18 XVI 2 3/4 2 1/2 1/4 20 XVII 3/4 1 1/2 1 11 XVIII 2 3/4 1 1/2 1 12 XIX 3/4 2 1/2 1 10 XX 2 3/4 2 1/2 1 13

Taulukon perusteella on selvää, että jäähdytyksen jälkeisellä viipymä-ajalla ei ole mitään vaikutusta liejun poistoon. Paras kuminpoisto saadaan, kun veden kontaktiaika öljyn kanssa on noin 1 tunti. Myöskään lisätyn veden märällä ei ole mitään vaikutusta, öljyn, josta kumi on poistettu, fosforipitoisuus on huomattavan alhainen kaikissa esimerkeissä, mikä on osoitus keksinnön mukaisella menetelmällä saavutettavista edullista tuloksista. Saatu lesitiini sisälsi noin 5 % sitruunahappoa.

Esimerkit XXI - XXVIII

Pienempien sitruunahappomäärien käyttömahdollisuuksien tutkimiseksi suoritettiin kokeita, joissa käytettiin hyvin pieniä sitruunahappo-määriä. Kokeet suoritettiin pilot plant mitassa läpivirtauksella 50 kg öljyä/tunti. Uutettuun soijapapuöljyyn lisättiin eri määriä 1:1 sitruunahappoliuosta öljyn lämpötilan ollessa 70°C. 15 minuutin kuluttua öljy jäähdytettiin 23°C:een, mihin kului noin 30 minuuttia.

2 tunnin kuluttua lisättiin vettä, veden ja öljyn annettiin olla kosketuksessa 15 - 75 minuuttia, minkä jälkeen öljy sentrifiigoitiin.

Sen jälkeen öljy pestiin vedellä. Näiden kokeiden tulokset on koottu taulukkoon 6.

14 63438

Taulukko 6

Esi- Sitruunahappo- Veden määrä _P-pitoisuus (ppm merkki liuoksen^*- (paino-*) Mhtöai. Kumlnpois. vesipesun neena ton jäi- jälkeen käytetty keen öljy __ XXI 0/003 5 926 148 122 XXII 0,05 5 882 89 76 XXIII 0,10 5 877 54 41 XXIV __0,15__ 5 672__9__5 XXV 0,03 1,5 716 18 7 XXVI 0,05 1,5 763 18 6 XXVII 0,10 1,5 700 17 5 XXVIII 0,15 1,5 703'- 37* 2 * Sentrifugi oli väliaikaisesti säädetty väärin.

Kun kuminpoistossa käytetään 5 painoprosenttia vettä, poistettujen fosfatidien määrä riippuu voimakkaasti lisätystä sitruunahappomäärästä; kuitenkin kun vettä käytetään 1 1/2 painoprosenttia, erinomainen kuminpoistotulos saadaan lisäämällä niinkin alhainen määrä kuin 0,03 painoprosenttia 1:1 sitruunahappoliuosta.

Esimerkit XXIX - XXXIV

Veden ja öljyn välisen kontaktiajan tutkimiseksi edelleen, kun uutetun soijapapuöljyn kumin poistossa käytetään pieniä määriä sitruunahappoliuosta, suoritettiin seuraavat kokeet: Uutettuun soijapapuöljyyn, jonka fosforipitoisuus oli 700 ppm, lisättiin eri määriä 1:1 sitruunahappoliuosta lämpötilassa 70°C. 15 minuutin kuluttua öljy jäähdytettiin 23°C:een, mihin kului noin 30 minuuttia. Välittömästi jäähdyttämisen jälkeen lisättiin 1,5 painoprosenttia vettä, veden ja öljyn välisiä kontaktiaikoja muutettiin, ja sen jälkeen öljy sentrifugoitiin.

Tulokset on koottu taulukkoon 7.

15 63438

Taulukko 7

Esi- 1:1 sitruunahappo- Veden kon- Analyyttiset tiedot_ merkki liuoksen määrä taktiaika ' (paino-%) öljyn kans- , . , a . ,Mg .

sa (tuntia) (PPm) (PPm) (PPm) XXIX 0,003 2 42 18 11 XXX 0,003 1 1/4 46 16 9 XXXI 0,003 1/2 41 - XXXII 0,01 2 12 3,9 2,1 XXXIII 0,01 1 1/4 21 6,8 3,8 XXXIV 0,01 1/2 31 - - m. I·..— — ..........— ......... . .11··· i <— ' Ml .'n . Il M III I P i. n -! ·

Voidaan laavalta, että käytettäessä 0,003 painoprosenttia sitruunahappo-liuosta, veden kontaktiajalla öljyn kanssa ei ole mitään vaikutusta fosfatidin poistoon* kuitenkin kun käytetään 0,01 painoprosenttia sitruunahappoliuosta, parhaat tulokset saadaan kontaktiajan ollessa 2 tuntia, öljystä, josta kumi oli poistettu, määritettiin myös kalsium-ja magnesiumpatois uudet. Voidaan havaita, että kilsium- ja magnesium-ionit poistuvat yhdessä fosfatidien kanssa.

Vertailuesimerkki 50 g:aan soijapapuöljyä lisättiin 2 % vettä tai 2 % 5-prosenttista sitruunahappoliuosta lämpötiloissa 20°C tai 70°C ja sekoitettiin vibraattorilla 5 minuuttia. Sen jälkeen öljy sentrifugoitiin kierros-nopeudella 3000 rpm samassa lämpötilassa 15 minuutin ajan ja lopuksi öljy suodatettiin suodatinpaperin läpi. Kuminpoistokokeiden tulokset on koottu taulukkoon 8.

Taulukko 8 63438 16

Kokeen Kumi npoi s tomene telinä «Fosforipitoisuus

numero x II;[ IV y | VI ~ VII

Lähtöaineen käytetty öljy 968 882 646 645 910 999 758 a 2 % vettä, 20°C 163 156 131 53 119 144 85 b 2 % vettä, 70°C 203 173 141 65 133 140 113 c 2 % sitruunahappoa (5 %), 20°C 165 136 115 62 133 163 80 d 2 % sitruunahappoa (5 %), 70°C 198 138 135 14 47 45 100

Taulukon 8 perusteella on selvää, että kun pelkästään vettä tai laimeaa sitruunahappoa käytetään yhdessä vaiheessa, saatu kuminpoistoteho vaihtelee suuresti ja riippuu voimakkaasti käytetyn öljyn laadusta.

Esimerkit XXXV - XXXVII

Edellä olevassa vertailuesimerkissä käytetyt öljyt käsiteltiin myös keksinnön mukaisella menetelmällä, öljyyn lisättiin 80°C:ssa tai 90°C:ss 0,1 painoprosenttia sitruunahappoliuosta, jonka konsentraatiot olivat vastaavasti 50 painoprosenttia ja 25 painoprosenttia, öljyä sekoitettiin vibraattorilla 5 minuuttia, jäähdytettiin 20°C:een, lisättiin 1,0 painoprosenttia vettä, sekoitettiin uudelleen 5 minuuttia ja annettiin seistä 15 minuuttia, jolloin silloin tällöin sekoitettiin.

Sen jälkeen öljy sentrifugoitiin kierrosnopeudella 30000 rpm 15 minuutin ajan ja suodatettiin suodatinpaperin läpi. Tulokset on koottu taulukkoon 9.

17 63438

Taulukko 9

Esi- Sitruunahappo- Sitruunahappo öljyn, josta kumi poistettu, merkki lisäyksen läm- liuoksen väke- jäännös-P-pitoisuus i(ppm) pötila (°C) vyys (paino-%) j | „ | ΙΙτ | Ivj v vll"

XXXV 80 50 31 24 41 9 10 15 i 3C

XXXVI 80 25 54 31 69 6 - 34 ; 37 XXXVII 90 2 5 58 30 50 - - - ’ - tarkoittaa: ei määritetty.

Taulukon 9 perusteella on selvää, että keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan alhaisempia jäännös-fosforipitoisuuksia kaikilla lähtöaineina käytetyillä öljyillä.

Esimerkki XXXVIII

700 g:aan viinirypälesiemenöljyä lisättiin 0,3 painoprosenttia 1:1 sitruunahappoliuosta öljyn lämpötilan ollessa 20°C. Sen jälkeen öljyä sekoitettiin mekaanisella sekoittimella 15 minuuttia kierrosnopeudella 600 rpm. öljyyn lisättiin 5 painoprosenttia vettä ja sekoittamista jakettiin vielä 15 minuuttia. Lopuksi öljy sentrifugoitiin ja kuivattiin. Tulokset on koottu taulukkoon 10.

Taulukko 10 P Vahat (ppm) (ppm) Lähtö-öljy 24 8170 öljy, josta kumi poistettu 8 175 Tämä esimerkki osoittaa, että keksinnön mukainen kuminpoistomenetelmä poistaa myös suurimman osan vahoista runsaasti vahoja sisältävistä öljyistä. Tämä aiheuttaa huomattavia säätöjä viimeisessä tavanomaisessa vahanpoistovaiheessa.

Esimerkit XXXIX - XLI

18 634 38 700 g auringonkukkasiemenöljyä kuumennettiin 70°C:een ja öljyä lisättiin 0,3 painoprosenttia 1:1 sitruunahappoliuosta. öljyä sekoitettiin mekaanisella sekoittime11a kierrosnopeudella 600 rpm. Sen jälkeen öljy jäähdytettiin 20°C:een, minkä jälkeen öljyyn lisättiin 5 painoprosenttia vettä ja sekoittamista jatkettiin 1 tunti. Sen jälkeen öljy sentrifugoitiin, neutraloitiin ja valkaistiin 1 %:lla aktiivista savea (Tonsil). Lopuksi öljystä poistettiin vahat jäähdyttämällä se 15°C:een ja hitaasti sekoittamalla tässä lämpötilassa 4 tuntia samalla lisäten 1 % suodatusapuainetta ja suodattamalla. Tulokset on koottu taulukkoon 11.

Taulukko 11 ______Analyyttiset tiedot Lähtö-öljy öljy, josta kumi Neutralisoitu, val-poistettu kaistu öljy, josta . vahat poistettu

Esi- P Vaha P Vaha j P Jäähdy tyskoe* merkki (ppm) (ppm) (ppm) (ppm) 1 (ppm l ----,--1--- XXXIX 120 320 19 38 kirkas XL 128 490 11 110 j 8 kirkas XLI 84 80 27 60 2 kirkas * 3 tuntia 0°C:ssa.

Myös nämä esimerkit osoittavat, että keksinnön mukainen kuminpoisto-menetelmä poistaa myös suurimman osan vahoista niitä sisältävistä öljyistä.

Esimerkit XLII ja XLIII

Nk. säiliön pohjaöljyyn (auringonkukkaöljy) lisättiin 0,3 painoprosenttia 50-prosenttista sitruunahappoliuosta öljyn lämpötilan ollessa 20 - 25°C. Seosta sekoitettiin 30 minuuttia. Sen jälkeen lisättiin 5-prosenttista vesiliuosta, joka sisälsi 0,4 % natriumlauryylisulfaat-tia ja 2 % magnesiumsulfaattia ja seosta sekoitettiin 1 tunti, minkä jälkeen seoksen annettiin seistä 12 tuntia. Sen jälkeen vesifaasin annettiin valua pois. Tulokset on annettu taulukossa 12.

19 63438

Taulukko 12 _Analyyttiset tiedot Lähtö-öljy öljy, josta ku- __mi poistettu

Esi- P Vaha P Vaha merkki (ppm) (ppm)__(ppm)__(ppm) XXLII 143 700 jälki 73 XLIII 894 36400 14 730

Esimerkit XLIV - LI

500 g:aan auringonkukkaöljyä sekoitettiin 0,15 % 50-prosenttista sitruunahappoliuosta öljyn lämpötilan ollessa 70°C tai 20°C. Seosta sekoitettiin 15 minuuttia ja lämpötila nostettiin 30°C:een niissä tapauksissa, joissa lämpötila oli aluksi ollut 20°C. Sen jälkeen lisättiin 5 painoprosenttia vettä, sekoitettiin 1 tunti ja sentri-fugoitiin. Tulokset on koottu taulukkoon 13.

Taulukko 13

Esimerkki Lämpötila-alue Sitruunahappo- P-pitoisuus (°C) liuoksen mää- Raakaöljy öljy,josta rä (1:1) (pai- kumi pois- ______________no-%)_______ tettu XLIV 70 -* 30 0,30 97 10 XLV 70 -► 30 0,15 97 15 XLVI 20 20 0,30 97 58 XLVII 20 20 0,15 97 55 XLVIII 70 -»> 30 0,30 150 17 XLIX 70 30 0,15 150 8 L 20+20 0,30 150 26 LI 20 + 20 0,15 150 31

Esimerkit LII - LV-

Toistettiin esimerkit XLIV - LI, mutta käytettiin rypsinsiemenöljyä, joka sisälsi 131 ppm fosforia, auringonkukkaöljyn asemesta. Tulokset on koottu taulukkoon 14.

20 63438

Taulukko 14

Esimerkki Lämpötila-alue Sitruunahappo- öljyn, josta kumi (°C) liuoksen määrä poistettu, P-pitoi- (1:1) (paino-%) suus1' (ppm) LII 70 +30 0,3 23 LIU 70 + 30 0,15 46 LIV 30+30 0,3 36 LV 30 + 30 0,15 58 1) Kahden kokeen keskiarvo.

Esimerkit LVI - LIX

Toistettiin esimerkit XLIV - LI, mutta auringonkukkaöljyn asemesta käytettiin pellavansiemenöljyä, joka sisälsi 160 ppm fosforia.

Tulokset on koottu taulukkoon 15.

Taulukko 15

Esimerkki I Lgmftf tila-alue I Sitruunahappo- I

( C) liuoksen määrä * . il) (1=1) (paino-*) suus <PPm) ’ LVI 70 +30 0,3 27 LVII 70 + 30 0,15 17 LVI II 30 + 50 0,3 27 LIX 30+30 0,15 20

Kahden kokeen keskiarvo.

Esimerkit LX - LXI

Lämpötilan muutoksen vaikutuksen tutkimiseksi kuminpoistomenetelmän aikana suoritettiin seuraavat kokeet: 500 g:aan puhdistamatonta uutettua soijapapuöljyä lisättiin 0,07 painoprosenttia 50-prosenttista sitruunahappoliuosta öljyn lämpötilan ollessa 70°C. 15 minuutin sekoittamisen jälkeen lisättiin 2,5 painoprosenttia vettä, minkä jälkeen annettiin stabiloitua 2 tuntia. Lopuksi hydratoituneet fosfatidit sentrifugoitiin pois taulukossa 16 annetussa lämpötilassa. Lämpötilojen muutos on annettu samassa taulukossa. Vertailuesimerkeissä 21 63438 2 ja 3 kesti lämpötilan kasvu ennen sentrifugointia noin 30 minuuttia, mikä on selvästi liian kauan. Fosfatidit ovat muuntuneet korkeassa lämpötilassa vallitsevaksi faasikseen ja fosfatidit poistuvat huonosti. Raakaöljyn A P-pitoisuus oli 768 ppm ja raakaöljyn B 804 ppm.

Taulukko 16

Esimerkki Lämpötilan muutos öljyn, josta kumi poistettu, P-pitoi-suus_____________

___öljy A öljy B

Vertailu I Koko menetelmä 70°C;ssa, 75 90 sentrifugointi 70°C:ssa LX Lämpötila laski 70°C:sta 30°C:een 18 19 sitruunahapon lisäämisen jälkeen, sentrifugointi 30°C:ssa

Vertailu 2 Lämpötila laski 70°C:sta 30°C:een 58 70 sitruunahapon lisäämisen jälkeen, _____________ sentrif ugointi 70°C:ssa _______________ ____________ LXI Lämpötila laski 70°C:sta 30°C:een 22 20 veden lisäämisen jälkeen, sentri-fugointi 30°C:ssa

Vertailu 3 Lämpötila laski 70°C:sta veden 55 52 lisäämisen jälkeen, sentrifugoin-__ti 70°C;ssa

Esimerkit LXII - LXVII

Jatkuvatoimisessa kuminpoistomenetelmässä lisättiin öljyyn 40-paino-prosenttista sitruunahappoliuosta öljyn lämpötilan ollessa 70°C.

25 - 28°C:een jäähdyttämisen jälkeen lisättiin 2,5 painoprosenttia vettä ja seos johdettiin viipymäsäiliön läpi, jossa viipymäaika oli noin 1 tunti ja lämpötila vielä 25 - 28°C. Sen jälkeen seos kuumennettiin 50-60-asteiseksi lämmönvaihtimessa, joka kuumennusvaihe kesti alle 1 minuutin, ja sentrifugoitiin välittömästi. Tulokset on koottu taulukkoon 17.

Taulukko 17 22 63438

Esimerkki Raakaöljyn P- Sitruunahapon öljyn# josta kumi pitoisuus konsentraatio poistettu# P-pi- (ppm) öljyssä (pai- toisuus no-%) LXII 732 0,014 21 LXIII 732 0,021 19 LXIV 723 0,028 19 LXV 792 0,035 34 LXVI 784 0,049 17 LXVII 723 0,084 20

Korkeammassa lämpötilassa tapahtuneen sentrifugoinnin etuna oli lisäksi se, että lietteen öljypitoisuus oli vain noin 32 % verrattuna 40 - 45 %:iin, kun sentrifugointi suoritettiin 25 - 28°C:ssa.

Esimerkit LXVIII - LXX

Vesi-öljykontaktin aikaisen lämpötilan vaikutuksen osoittamiseksi suoritettiin seuraavat kokeet: Soijapapuöljyyn, josta kumi oli poistettu edellä, lisättiin 0,3 painoprosenttia 1:1 sitruunahappo-liuosta öljyn lämpötilan ollessa 70°C. Taulukossa esitettyyn lämpötilaan jäähdyttämisen jälkeen lisättiin 18,5 painoprosenttia liuosta, joka sisälsi 5 painoprosenttia natriumsulfaattia ja 0,5 painoprosenttia natriumlauryylisulfaattia, ja seoksen annettiin seistä 2 tuntia. Sen jälkeen liete erotettiin öljystä ja öljy pestiin ja valkaistiin tavalliseen tapaan. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon 18.

23

Taulukko 18 6 3 4 3 8

Esimerkki Vesi-Öl jykon- ' '— j- .. p~Plto^.^s. „(ppm). „ ....------- taktin lämpötila Raaka- öljy, josta Pesty ja val- öljy kumi pois- kaistu öljy tettu LXVIII 5 105 36 3 LXIX 20 101 14 1 LXX 35 126 22 2

Vertailu 4 50 158 86 38

Esimerkki LXXI

Jatkuvatoimisessa menetelmässä lisättiin 0,1 tilavuusprosenttia 85-prosenttista fosforihappoa puhdistamattomaan rypsinsiemenöljyyn, jonka fosforipitoisuus oli 201 ppm. Jäähdytettiin 30°C:een, minkä jälkeen lisättiin 1,5 painoprosenttia vettä. 1 tunnin kuluttua seos sentrifugoitiin. Tämän käsittelyn jälkeen oli öljyn fosforipitoisuus 52 ppm. Sen jälkeen kun öljy oli neutraloitu 4N natriumhydroksidillä, sen P-pitoisuus laski edelleen ätvoon 2 ppm.

Esimerkki LXXII

500 g:aan puhdistamatonta soijapapuöljyä, jonka P-pitoisuus oli 489 ppm, lisättiin 0,1 painoprosenttia etikkahappoanhydridiä (97,5 %). 15 minuutin sekoittamisen jälkeen kierrosnopeudella 600 rpm seos jäähdytettiin 30°C:een. Sen jälkeen lisättiin 2,5 painoprosenttia vettä ja 2 tunnin kuluttua, jolloin sekoitettiin kierrosnopeudella 200 rpm, seos sentrifugoitiin. Saadun Öljyn P-ptioisuus oli 46 ppm (kahden kokeen keskiarvo).

Esimerkki LXXIII

500 g:aan puhdistamatonta soijapapuöljyä, jonka P-pitoisuus oli 679 ppm, lisättiin 0,2 painoprosenttia etikkahappoa (100 %) öljyn lämpötilan ollessa 70°C. Sekoitettiin 15 minuuttia kierrosnopeudella 600 rpm, minkä jälkeen öljy jäähdytettiin 30°C:een ja lisättiin 2,5 painoprosenttia vettä. Sekoitettiin 2 tuntia kierrosnopeudella 200 rpm yhä 30°C:ssa, ja sen jälkeen seos sentrifugoitiin. Saadun öljyn P-pitoisuus oli vain 35 ppm.

Claims (16)

24 63438

1. Menetelmä kumin poistamiseksi triglyseridiöljyistä, jotka ovat oleellisesti nestemäisiä 40°C:ssa, dispergoimalla öljyyn 0,001 - 0,5 paino-% happoa tai happoanhydridiä, jonka pH on vähintään 0,5 mitattuna 20°C:ssa, 1-molaarisessa vesiliuoksessa tai vesiliuoksessa, jonka pitoisuus on ainakin 10 paino-%, minkä jälkeen dispergoidaan saatuun seokseen 0,2-5 paino-% vettä ja lopuksi erotetaan öljystä kumia sisältävä vesipitoinen liete, tunnettu siitä, että öljyn, veden ja hapon seos pidetään vähintään 5 minuuttia lämpötilassa alle 40°C, edullisesti 20 - 35°C, ennen vesipitoisen lietteen erottamista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happo tai anhydridi lisätään öljyyn, jonka lämpötila on vähintään 60°C.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happo tai anhydridi lisätään öljyyn, jonka lämpötila on 65 - 90°C.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että käytetään syötävän hapon vesiliuosta, joka sisältää vähintään 25 % vettä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään vesipitoista sitruunahappoliuosta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhdistamattomaan uutettuun öljyyn lisätään 0,001 - 0,01 paino-% sitruunahappoa.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että öljyyn, josta hydratoituvat fosfatidit on oleellisesti poistettu, lisätään 0,1 - 0,3 painoprosenttia sitruunahappoa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että vesi lisätään öljyyn, jonka lämpötila on alle 40°C. 25 63438

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että öljyyn lisätään 0,5 - 3 paino-% vettä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että öljyyn lisätään 1-2 paino-% vettä.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen vesipitoisen lietteen erottamista öljyn, veden ja hapon seos pidetään vähintään 0,5 tuntia lämpötilassa alle 40°C.

12. Jonkin patenttivatimuksen 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesipitoinen liete erotetaan öljystä sentri-fugoimalla.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että öljyn, hapon ja veden seos kosketusajan jälkeen alle 40°C:ssa kuumennetaan alle 5 minuutissa lämpötilaan 60 - 90°C, jonka jälkeen seos välittömästi sentrifugoidaan.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuumentaminen suoritetaan alle noin 1 minuutissa.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että menetelmä suoritetaan jatkuvatoimisesti.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään soijapapuöljyä, rypsinsiemenöljyjä, sesamsiemenöljyä, auringonkukkasiemenöljyä, riisileseöljyä, viini-rypälesiemenöljyä, kookospähkinäöljyä, puuvillasiemenöljyä, maapähkinäöljyä, pellavansiemenöljyä, maissiöljyä, palmuöljyä, palmunydin-öljyä, saffloröljyä, suolarasvaa (sal falt) tai bassiarasvaa. 26 63438