FI63041B - Foerfarande foer haerdning av epoxihartser - Google Patents

Description

Ι.-·1^-·-.Ι Γβ, KUULUTUSJULKAISU

4£Γλ ^ ^1) UTLÄGCNINOSSKRIFT 6 3 Ο 4 1 C (45) Γίΐί.·;:·. l-i t.y::nu< - ’ey U 51 1933 ^—*—' (51) K».ik.Va3 C 08 G 59/54, C 09 D 3/58 SUOMI —FINLAND (21) IWttItak.mu.-rKwcanietato* 761777 • (22) H»k«ntopUv« — AiwMcninfidaf l8.O6.76 ' ' (13) AlkuplJv» — GJklihMdae l8.O6.76 (41) Tullut julkiMlul — Mhrtt offentllj j_2 76 J. r.kl.t«-lh.llltu. (44) NIMMluipwiM i· kiwi|t>Uulwn pvm.—

Patent- och ragistarctyralsan ' ' Ansdktn utltgd ocfc utUkrifUn public· r»d 31.12.82 (32)(33)(31) P)7^««r ecuelkeu* —feflrd priority 20.06.75

Ranska-Frankrike(FR) 75/19387 (71) Societe Chimique des Charbonnages, Tour aurore Cedex 05, 92080 Paris la dlfense, Ranska-Frankrike(FR) (72) Francois Lenclud, Mazingarbe, Claude Bouche, Mazingarbe,

Ranska-Frankrike(FR) (7^) Oy Kolster Ab (5^) Menetelmä epoksihartsien kovettamiseksi - Förfarande för härdning av epoxihartser Tämä keksintö koskee menetelmää epoksihartsien kovettamiseksi.

Jo ennestään on hyvin tunnettua, että epoksidihartseja voidaan kovettaa käyttämällä kovetusaineina polyalkyleenipolyamiineja. Näiden tuotteiden epäkohtana on niiden toksisuus ja niistä haihtuvat epämiellyttävät höyryt. Tunnetaan myös, että ne voidaan muuttaa yhdisteiksi, joita on helpompi käsitellä^saatta-malla ne reagoimaan rasvahappopolymeerien kanssa. Näin saaduilla polyamino-amideilla on puolestaan se epäkohta, että ne ovat hyvin viskooseja, eivätkä sen vuoksi sovellu ilman liuotinta olevien päällysteiden aineseoksissa käytettäviksi.

On kuitenkin kahdesta syystä, sekä hygieenisyyden (saastuminen) että työturvallisuuden vuoksi vältettävä liuotinten käyttöä pinnoiteseoksissa, koska liuottimet ovat suureksi osaksi syttyviä.

Päällysteinä käytettävissä epoksidihartsiseoksissa korvataan tunnetusti liuottimet vedellä valmistamalla emulsioita tai dispersioita hartseista ja/tai kovetusaineista vesifaasissa ja jopa muutamien kovetusaineiden ja veden todellisia liuoksia. Esimerkiksi polyamiinit ja polyalkyleeni-polyamiinit ovat tavallisesti hyvin liukenevia veteen, mutta niillä on se haitta, että joutuessaan kosketukseen epoksidihartsin vesiemulsion kanssa ne koaguloivat mainitun emulsion.

Sitä vastoin polyalkyleeni-polyamiinien ja rasvahappojen välisen reaktion avulla 2 63041 saaduissa polyamino-amideissa ei ole tätä epäkohtaa, niillä on lisäksi se etu, että ne kovettavat epoksidihartseja ja niiden vesiemulsioita ympäristön lämpötilassa.

Tähän asti ehdotetuissa aineseoksissa on kuitenkin useita epäkohtia: käytettyjen kovetusaineiden voimakas viskositeetti sa aikaan sen, että ilman liuotinta olevien päällysteiden valmistus on vaikeata, ja että saatujen päällysteiden pinta ei ole hyvä. Käytettäessä näitä kovetusaineita epoksidihartsien emulsioiden koveitämiseen saadaan, niiden korkean viskositeetin ja veden heikon haihtuvuuden vuoksi, päällysteitä, jotka kuivuvat huonosti tai joita ei voida käyttää kuin huokoisille alustoille, jotka, luonteensa mukaisesti, absorboivat osan aineseoksen sisältämästä vedestä. Tämän lisäksi saadaan nykyisillä kovetus-aineilla pinnoitteita, jotka kellastuvat valossa.

Nyt on havaittu, että on mahdollista saada kovetettaessa epoksidihartseja tai mainittujen hartsien vesiemulsioita, sellaisia pinnoitteita, jotka kuivuvat hyvin, kiinnittyvät hyvin vieläpä ei-huokoisiin alustoihin (metalleihin), eivätkä kellastu valon vaikutuksesta, kun mainittuja hartseja tai niiden vesiemulsioita kovetetaan tämän keksinnön mukaisesti.

Keksinnölle on tunnusomaista, että sellainen määrä kovetinta, joka sisältää 1 grammaekvivalentin aminoryhmiä, saatetaan reagoimaan sellaisen määrän kanssa epoksihartsia, joka sisältää noin 1 grammaekvivalentin epoksidihappea, jolloin kovetin on valmistettu poistamalla vähintään 1 grammamooli vettä gram-maekvivalenttia kohden happofunktiota seoksesta, joka käsittää 90-60 osaa vähintään yhtä monomeeristä tyydyttämätöntä, vähintään 12 hiiliatomia sisältävää rasvahappoa, joka mahdollisesti on korvattu aina 70%:iin saakka vähintään yhdellä polymeerisellä rasvahapolla, joka on akryylihappo, propionihappo, bent-soehappo tai adipiinihappo, 20-80 osaa tetraetyleenipentamiinia ja 80-20 osaa isoforonidiamiinia,ja jossa happamien komponenttien ja amiinikomponenttien suhteellinen osuus on 1 grammaekvivalentti grammaekvivalenttia kohden amiinia.

Happojen yhteinen osuus suhteessa amiinien yhteiseen osuuteen on 1-2 grammaekvivalenttia happofunktiota/grammamolekyyliä amiinia kohti.

Keksinnön toteuttamiseen soveltuvat alifaattiset, monomeeriset, tyydyttämättömät (yksi tai useampia kaksoisidoksia), luonnon tai synteettiset rasvahapot sellaisenaan, tai seoksina, joiden hiiliketju on pitempi tai yhtä suuri kuin C^2* Voidaan käyttää esimerkiksi lauriini-, myristiini-, palmitiini-, elaidiini-, serotiini-, linoli-, linoleeni-, arakidoni- ja risinoli-happoa ja tyydyttämättömiä happoja, joita saadaan mänty-, soija-, päivänkukka- ja pellavaöljyistä jne. sekä edullisimmin öljyhappoa.

Mono- tai polyhapoista, joiden molekyylipaino on pienempi kuin 200, soveltuvat keksinnön toteuttamiseen tyydytetyt tai mono-etyleeni-tyydyttä- 3 63041 mättömät alifaattiset tai aralifaattiset monohapot, aromaattiset monohapot, alifaattiset dihapot, Voidaan siis käyttää etikka1-, propioni-, voi^, fenyyli-etikka-, akryyli*-, metakryyli-, kaneli-, bentsoe-, tolueeni-, gltitaari-, adi-piini-, meripihka- jne- happoja.

Nyt on nimittäin havaittu, että lisättäessä happoa, jonka molekyyli-massa on pienempi kuin 200, tyydyttämättömään monomeeriseen rasvahappoon, kun valmistetaan keksinnön mukaisesti käytettyjä kovetusaineita, saadaan yllättävästi kovetusaineita, jotka kovettavat paremmin ja nopeammin epoksidihartseja, kuin jos ne olisi valmistettu yksinomaan tyydyttämättömästä monomeerisestä rasvahaposta. Tämän lisäksi sellaisen hapon käyttäminen, jonka molekyylipaino on pienempi kuin 200, lisää saadun kovetusaineen liukenemista veteen.

Keksinnön mukaisesti käytettäviksi soveltuvat polyalkyleenipolyamiinit ovat tarkemmin sanottuna polyetyleenipolyamiineja ja kaikkein edullisimmin käytetään tetraetyleenipentamiinia (ΤΕΡΑ).

Sen kanssa yhdessä käytetään toisena amiiniyhdisteenä isoforonidiamiinia (IPD).

Nyt on havaittu, että IPD:n käyttäminen antaa todella parhaan valonkes-tävyyden kovetusaineille. Toisaalta ei voida käyttää IPD:tä yksinään, koska näin saadut kovetusaineet eivät sisällä riittävästi aminoryhmiä ja ovat liian viskooseja (paksuja tahnoja). Polyalkyleenipolyamiini ja nimenomaan ΤΕΡΑ antaa saaduille kovetusaineille jonkin verran veteen liukoisuutta, pinta-aktiivisuutta ja heikon viskositeetin.

Tässä keksinnössä voidaan kovetusaineen tyydyttämätön monomeerinen rasvahappo korvata aina 70 painoprosenttiin asti jollakin polymeerisellä rasvahapolla.

Polymeerisenä rasvahappona voidaan käyttää erilaatuisia polymeerisiä linolihappoja, joko puhdistettuina tai puhdistamattornina. Edullisesti käytetään happoa, joka sisältää pääasiallisesti dimeeristä linolihappoa.

Keksinnön mukaisesti käytetyt kovetusaineet valmistetaan kuumentamalla haluttu, laskettu määrä lähtöaineita sekoittaen siten, että reaktioseoksen lämpötila nousee vähintään 160°C:seen. Reaktiossa syntynyt vesi poistetaan tislaamalla reaktioseoksesta sitä mukaa kuin sitä muodostuu.

Maksimilämpötila ja reaktioaika valitaan siten, että voidaan poistaa ennakolta määrätty määrä vettä. Tämä määrä voi vaihdella alueella 1-2 vesimoolia grammaekvivalenttia kohti lähtöhetkellä mukana olevaa happofunktiota.

Silloin kun halutaan poistaa vain yksi mooli vettä, pidetään edullisimmin yllä lämpötilaa noin 180°C ja reaktio pysäytetään silloin, kun tämä vesimooli on poistunut. Jos halutaan poistaa enemmän kuin yksi vesimooli, kuumennetaan lämpötilaan yli 180°C.

4 63041

Keksinnön mukaisesti käytetyillä kovetusaineilla voidaan kovettaa kaikkia epoksidihartseja. Näitä epoksidihartseja, jotka sisältävät keskimäärin enemmän kuin yhden epoksidirenkaan ( oksiraani) molekyyliä kohti, voidaan käyttää sellaisinaan tai sekoitettuna reaktiokykyisen mono- tai polyepoksidilaimen-nusaineen kanssa.

Näitä epoksidihartseja voidaan saada epihalohydriinin ja sellaisen yhdisteen reaktiosta, jossa on enemmän kuin yksi aktiivinen vetyatomi molekyyliä kohti. Niitä ovat erityisesti polyfenolien tai polyolien polyglysidyylieetterit, polyhappojen polyglysidyyliesterit, polyglysidyyliamiinit jne.

Parhaina pidettyjä polygysidyylieettereitä ovat ne, jotka saadaan epihalohydriinin, varsinkin epikloorihydriinin ja polyfenolin, kuten Bisfenoli A:n, Bis-fenoli F:n resorsinolin reaktiosta, novolakka-hartsit, jotka valmistetaan antamalla formaldehydin ja fenolin reagoida keskenään jne.

Näiden epoksidihartsien reaktiokykyisinä laimennusaineina voidaan käyttää erikoisesti 8-10 hiiliatomia sisältävien monoalkoholien fenyyliglysidyylieetteriä, kresyyli-glysidyylieettereitä, butyyli-glysidyylieetteriä, glysidyylieettereitä jne.

Laimennetut tai laimentamattomat epoksidihartsit voidaan ennen kovettamista dispergoida veteen vesiemulsioiden saamiseksi.

Keksinnön mukaisesti käytetyt kovetusaineet voidaan myös, mikäli niin halutaan, liuottaa tai dispergoida veteen.

Kovetusaineiden vesiliukoiset tai -dispersiot valmistetaan siten, että haluttu kovetusaine sekoitetaan veteen siten, että 100 osaa kohti kovetusainetta käytetään 5-35 osaa vettä.

Jos halutaan valmistaa enemmän laimennettu kovetusainesysteemi, käytetään mukana myös mieluimmin pientä määrää alkoholia, jonka tarkoituksena on helpottaa liuottamista tai dispergoimista ja välttää, kun kyseessä on dispersio, kovetusaineen hiukkasten koaguloituminen. Saadut seokset sijoittuvat esimerkiksi seuraavien seosten koostumusten välille:

Kovetusaine/vesi/alkoholi: 30/50/20 - 70/25/5 (ilmoitetut arvot ovat paino-osia).Käytetyn alkoholin määrä on sitä huomattavampi mitä enemmän seos sisältää vettä.

Alkoholeina käytetään etyleeni- tai propyleeniglykolin monoalkyyli-eettereitä tai isopropyylialkoholia.

Hartein osuuden ja kovetusaineen osuuden suhde on sellainen, että saatetaan reagoimaan noin yksi hartsin epoksidirengas yhtä kovetusaineen aminoryhmää kohti.

5 63041

Epoksidihartsiseoksia, edellä mainituilla yhdisteillä laimennettuja tai laimentamattornia, vesiemulsiossa tai ilman vettä, jotka sisältävät tai eivät sisällä mineraalitäyteaineita ja/tai pigmenttejä, ja keksinnön mukaisia kovetusaineita käytetään edullisesti päällysteinä. Täten voidaan saada lakkoja, pinnoitteita tai maaleja jotka voidaan sivellä kaikenlaisille alustoille, ja jotka kestävät kemiallisia aineita ja valoa ja joilla on hyvät mekaaniset ominaisuudet .

Keksinnön mukaisista aineseoksista voidaan valmistaa erityisesti emul-siomaaleja, joita voidaan käyttää rakennuksen pohjan päällystämiseen tai korroosiota ehkäisevinä maalikerroksina. Mäissä maaleissa on se käyttäjälle hyödyllinen ominaisuus, että maalausvälineet voidaan pestä vedellä käyttämättä lainkaan orgaanisia liuottimia. Maalattu kalvo sen sijaan on kovetuttuaan vettä kestävä.

Seuraavat esimerkit on annettu keksinnön valaisemista varten.

Esimerkki 1

Kovetusaineiden valmistus

Kovetusaineita, jotka soveltuvat kovettamaan epoksidihartseja, joko vesiemulsiossa tai ilman, ja hartsiseoksiin, jotka ovat keksinnön mukaisten pinnoitteiden tai maalien perusaineita, valmistetaan esimerkiksi seuraavista lähtöaineista (taulukko I).

TAULUKKO I Kovetusaineen no:

I II III IV VI

Raaka-aineet Öljyhappo 42,6 32,8 40 17 37,1 |f

Dimeerinen rasvahappo (Empol R 1024 ) - . - - 29,7 -

Bentsoehappo 10,7 - - 9,5

Akryylihappo - 12,4 - - -

Adipiinihappo - - 10 - -

Propionihappo - - - - 11,3

Tetraetyleenipentamiini 21,5 29,8 30 19,1 30,9

Isoforoni-diamiini 25 24,8 20 24,4 20,6 " -..... - I , * . . — .1 1 - .-, 6 63041 3|

Unilever Emery firman tuote

Ilmoitetut arvot ovat paino-osia.

Kaikille näille kovetusaineille yhteinen suhde grammaekvivalentti funktiota COOH on . ^ grammamolekyyli amiinia

Kaikki nämä kovetusaineet, samoin kuin ne, jotka kuvataan seuraavassa vertailun vuoksi, valmistetaan seuraavalla tavalla:

Reaktoriin, jota voidaan sekoittaa, kuumentaa ja jäähdyttää, (varustettu mahdollisesti lämpötilan säätelylaitteella), ja joka on varustettu pysty-jäähdyttäjällä, pannaan yhdellä kertaa koko amiinimäärä, jota kuumennetaan noin 80°C:eem. Sen jälkeen lisätään progressiivisesti happoseos huolehtien siitä, ettei tämän lisäyksen aikana reaktioseoksen lämpötila nouse yli 120°C. Sen jälkeen lämpötila nostetaan progressiivisesti 180°C:een, joka on maksimi. Tällöin vapautuu vettä, joka eroitetaan pois. Sen jälkeen kun on muodostunut grammamolekyyli vettä lähtöaineena käytettynä happofunktion grammaekvivalenttia kohti, lopetetaan lämmitys, jäähdytetään ja tyhjennetään reaktori.

Saaduilla tuotteilla on seuraavat karakteristiset ominaisuudet: (taulukko II)

Taulukko II

Kovetusaineea no: I II III IV V

Viskositeetti, poissa, 25°C 31 295 75 300 35

Amiini-indeksi (l) 370 355 340 285 360 Käyttömäärä 100 g:aa kohti 50 42 45 50 42 nestemäistä epoksidihartsia (2) g:ssa Käyttöaika (3) 20°C:ssa mi- 60 110 100 90 120 nnuteissa

Liukenevaisuns veteen 20°C:ssa dlspergei- liuko- liuko- disper- disper- ' tuva neva neva goituva geltuva

Liukenevatsuuo seokseen vesi/ paksu hyvin hyvin vetelä lisopropanoli (8/3) 20C:ssa geeli vetelä vetelä geeli -----Γ..·.«»ν*1~ geeli I-L- (1) Ekvivalentti emäksisyys ilmoitettuna mg:ina K0H:a/g kovetusainetta.

(2) Keskimäärin 190 epoksiryhmää sisältävä epeksidihartsi (hartsin määrä grammoissa, joka sisältää grammaekviValentin epeksidi-happea), joka on valmistettu Bis-fenoli Atsta ja epikloorihydriiäistä, tyyppiä Lopoz (R) 200, jota valmistaa CD7 CHIMB.

(3) Käyttöikä laskettuna 30 g*sta seosta hartsi + kovetusaine, ilmoitetuissa suhteissa* •'V; 7

Esimerkki 2 6 3 0 41

Vertauksen vuoksi valmistetut kovotusaineot

Taulukko III

i i 4

Kovetusainaen no i

^V VII VIII IX

Raaka-aineet paino- . 9 ilmi_;_ΓΓΓ:—____ öljyhappo 38,6 - - 46,5

Dlaeerinen rasvahappo (fiapol (I) - 39,2 47 1024

Adipiinihappo 10 9,8 11,7 11,6

Tetraetyleeni-pentaaiini 51,4 50,9 41,1 41,8

Graaaaekvivalentti C00H» ta

Suhde; --- 1 1 1,5 1,5 graanaao1ekyy1i amiinia scassasesssssssssssssssssasssssssBsaeasaassssasanssssssssssasssssssssasssssssssss

Karakteristiset oainaisuudet

Viskositeetti, poisea, 25°C«sea 50 1332 8164 115

Amiini-indeksi 470 450 325 350 Käyttömäärä gsissa 100 gsaa kohti 33 34 45 42 hartsia L0P0X (R) 200 Käyttöikä 50 gills säestä 20°Cissa ?0 65 H-1" 150 ainuuteissä \

Liukenevaisuus veteen 20°Ctssa saaea samea viskoo- saaea liuos geeli ei ja geeli saaea geeli 1 j

Liukenevaisuus seokseen vesi/isopro- vetelä kirkas kirkas vetelä ! panoli (8/3) 20°Cissa geeli liuos liuos geeli . ' j

Kuten huoaataan, näaä neljä kovetusainetta on valaistettu käyttäaättä ieoforonl-dlaaiinia. Toisaalta VII ja VIII on valaistettu Haan öljyhappoa.

Näaä kaksi vliaeksiaainittua kovetusainetta ovat äärettöaän viskooseja ja niistä saatavat päällysteet eivät kuivu hyvin. Kaikista neljästä kovetuaalnees-ta saadaan päällysteitä, jotka pyrkivät voiaakkaastl kellaotuaaan.

Esimerkki 3

Vesiliuoksien ja -dispersioiden valaistaalaen kovotusainelsta Keksinnön mukaisia kovetusaineita voidaan käyttää sellaisinaan.

Mutta mikäli halutaan, voidaan ennen kovetuereaktiota valmietaa näistä kovetusaineista vesiliuoksia tai -dispersiolta sekoittaaalla souraavia aineltai (aäärät ovat paino-osina). v ^ 63041 8

Taulukko IV

.r* . --Kovetusaineen vesiseoksen _ _ _ ___ _ Käytetyt —no· S I S Ula S Illb aineet_ ~ ____

Kovetuealne not I 90

Kovetusaine not II - 90 90

Vesi 85 85 80

Etyleeniglykolin monometyylieetteri 25 25

Isopropyylialkoholi - - 30 Näitä liuoksia tai dispersioita voidaan käyttää keksinnön mukaisesti epoksidihartsien kovettumiseen joko vesiemulsioina tai sellaisinaan. Mitä t«lee käytettyjen kovetusaineiden amiini-indekseihin, ne on helppo laskea laimennuksen jälkeen samoin kuin kovetukseen käytettävä määrä annettua epoksidihartsimäärää kohti.

Esimerkki 4

Yeelemulslolna olevien enoksldlmaellen valmistaminen Seuraavat seosten kaavat eivät rajoita mitenkään keksinnön mukaisten kovetusaineiden käyttöalaa. Niiden tarkoituksena on selventää niiden parhaana pidettyä käyttötapaa.

4a) Esimerkki rakennuspohjan maalista, jota voidaan levittää siveltimellä tai ruiskulla Jopa kostean betonin päälle, ja joka kovettuu kylmässä (6 - 8 h. 20°C)_

Ensin valmistetaan epoksidihartsi-emulsio, johon pannaan lisäaineita sekoittaen seuraavia tuotteita1

Epoksidihartsiaf tyyppiä L0P0X (R) 299 500 (paino-osaa)

Polyoksietyleeni-oktyylifenolla 25

Polyoksletyleeni-laurllnialkoholia 13

Vettä 250

Piidioksidia not 100 400

Titaanioksidia 150

Vaahtoanista ehkäisevää ainetta 1 Tätä emulsiota tullaan kutsumaan jatkossa "Perusaine A'tksi. Juuri ennen maalin sivelyä sekoitetaan seuraavalla tavailet

Perusainetta A 100 (paino-osaa)

Vettä 43

Kovetusaineen S Iliain liuosta 43

Vaahtoanista ehkäisevää ainetta 1 . '\ . .

. . · · . , i ‘ee λ ψ 9 63041 4b) Esimerkki betonipohjan maalista, joka levitetään maalirullan avulla ilman että pinta jäisi epätasaiseksi tai siihen tulisi kuplia

Sitä valmistetaan sekoittamalla ennen levitystä!

Perusainetta A 100 (paino-osaa)

Vettä 45

Kovetusaineen S IIIb:n liuosta 45

Vaahtoamista ehkäisevää ainetta 1

Mustaa pigmenttiä 1 4c) Esimerkki korroosiota ehkäisevKettt maalista

Ensiksi valmistetaan seuraava epoksidihartsin emulsio sekoittamalla!

Epoksidihartsia, tyyppiä L0P0X (R) 200 500 (paino-osaa)

Polyoksietyleeni-oktyylifenolla 25

Polyoksietyleenl-lauriinialkoholia 13

Vettä 250

Bariumsulfaattia 400

Titaanioksidia 150

Vaahtoamista ehkäisevää ainetta 1 Tätä emulsiota tullaan kutsumaan "Perusaine Biksi".

Maali valmistetaan ennen sivelyä sekoittamalla!

Perusainetta B 100 (paino-osaa)

Vettä 45

Kovetusaineen S Iliain liuosta 45 4d) Muita esimerkkejä korroosiota ehkäisevistä maaleista Niiden kaavat on esitetty alla olevassa taulukossa V.

Valmistetaan ensiksi epoksidihartsin emulsio, sitten kovetusaine—osa. Ennen levittämistä sekoitetaan emulsio ja kovetusaine-osa.

Maalin levittäminen suoritetaan ruiskulla, tehdään kaksi kerrosta 2 (noin 140 g/m ) teräslevyille, jotka on hangattu ja kuivattu.

* · .

10

Taulukko V 6 3 0 41

Kaavan not -----F1 F2/ F3 F4

Aineosat ' '—

Nestemäinen epoksidihartsi, tyyppiä 1500 1500 1500 1500 LOPOX (H) 200

Polyoksietyleeni-oktyylifenolia 75 75 75 75

Polyoksietyleeni-lauriinialkoholia 37,5 37,5 37,5 37,5

Vettä 750 750 750 750

Titaanioksidia 1125 1125 1500 1125

Barlunsulfaattia 262,5 1762 - 262,5

Kovotusaino not I (esimerkki 3) 890 890 890

Kovetusainoen S Illbtn liuosta - - - 1500

Vaahtoamista ehkäisevää ainetta _ _ „ 37,5

Kovettumisen jälkeen ovat maalikalvojen ominaisuudet hyvin somanlalsiat

Maalikorrokson tarttuminen hyvä

Naarmut (naarmutustssti) oikein hyvä (7-9 k$)

Pesu vedellä oikein hyvä, kiilto oi hävinnyt lainkaan 15 000 kerran jälkeen)

Ultra-violettisäteiden kestokyky hyvä, 100 h xenotestin jälkeen

Kemiallinen kestävyys t vesi (jopa kiehuva) \

NaCl 10 ^ ( hyvä, (ei korroosiota _ . u., > 6 kuukauden kontaktin

Kasvisöljy 1 Jälkeen 20°Ctssa).

Polttoöljy J

NaOH 10 S

Alkoholi t mekaaninen kestävyys, muita kellastuu.

Patentinhakija testasi vertailun vuoksi kovetusainoen erästä seeskaavaa, joka ei sisällä isoforoni-diamiiniat saaduissa päällysteissä oli ruostekoh-tia kuivumisen aikana ja ne kellastuivat joutuessaan ultraviolettisäteiden vaikutuksen alaisiksi.

* e