FI62611B - Elkokplatta med temperaturbegraensare - Google Patents

Description

rai KUULUTUSJULKAISU JNua tBJ UTLÄG6NINGSSKMFT 62 61 1 (j Patentti myönnetty 10 01 1933 (4¾ patent no Idela t ^ T ^ (51) K».ik?/«nt.a3 H 05 B 1/02, 5/68, H 01 H 57/04 SUOM I—FI N LAN D ¢1) ΡίΜοΒίω·»»·—Nwwewei 771361 (22) Htkcmtaptlv·—Aiwekfilnfstfaf 28.01+.77 (P |\ ' ' ' * (23) AfaipiM—GlttcHMadag 28.01+.77 (41) Tullut JulklMkal — BllvK effantHg q7 γγ

Patentti- ja rckistarihallitu· (44) Nihttvftk«ip«non μ kuuLfullui.on pvm. - no fl?

Patent- och regfttenrtyrefean ' Anökan uthfd och utl-tkrifun puMkontf iO.09.02 (32)(33)(31) «tuotkoni —Begird prlorHoc θβ. 05 · 76

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) P 262000k Λ (71) Karl Fischer, Am Gaensberg, 7519 Oberderdingen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Karl Fischer, Oberderdingen, Felix Schreder, Oberderdingen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7k) 0y Kolster Ab (51+) Sähkökeittolevy, joka on varustettu lämpötilanrajoittimella -Elkokplatta med temperaturbegränsare

Keksintö koskee sähkökeittolevyä, joka on varustettu lämpötilan-rajoittime11a, jossa on kaksoismetallivenymäelementti, joka on sijoitettu peitteen sulkemaan sisätilaan heti keittolevyn lämmitetyn rengasvyöhykkeen alasivun alapuolelle, ja venymäelementin ohjaama kytkin, joka on asennettu jalustaan, joka kannattaa keittolevyn . liittimiä.

Tällainen sähkökeittolevy on tullut tunnetuksi saksalaisesta patenttijulkaisusta 1 615 258. Tässä lämpötilanrajoitin on peitteen kiinnipitämä ja painettu keittolevykappaleen alasivua vasten. Kaksoismetallivenymäelementti sijaitsee kotelon ontelossa. Samassa ontelossa on myös pikakytkin, jota kaksoismetalli ohjaa vivun ja painokappaleen välityksellä. Kuumennusvyöhykkeen alasivuun nähden suljettu lämpötilanrajoitin tosin sallii oikein hyvän kytkennän keitto-levyn lämpötilaan, mutta katkaisulämpötilaa ei voida valita liian korkeaksi, koska kytkin ja kaksoismetalli ovat saman kotelon samassa ontelossa ja sen vuoksi kytkintä lämpörasitettaisiin liikaa korkeissa 6261 1 katkaisulämpötiloissa. Tästä syystä lämpötilarajoitin suorittaa katkaisun jo suhteellisen alhaisessa kuumennuslämpötilassa, mutta katkaisee silloin vain murto-osan, esim. 40 % tehosta. Tehon jäljellä olevat 60 % eivät silloin tosin voi enää välittömästi vaarantaa keittolevyä, mutta saattavat sen niin korkeaan lämpötilaan, että laakean keittokaukalon asentaminen keittiökalusteeseen ei ole mahdollista. Tunnetussa lämpötilanrajoittimessa on lisäksi tukipisteitä muiden, ei ylikuumenemissuojakytkimen keskeyttämien tulojohtojen asentamista tai johtamista varten. Tällöin ovat kyseessä eritys-kappaleeseen sijoitetut liitäntäjohtimet, joiden ylikuumenemissuojakytkimen kotelosta ulos työntyviin vapaisiin päihin on yhtäällä liitetty keittolevystä tulevat tulojohdot ja toisaalla siltä poispäin lähtevät johdot.

Saksalaisesta julkaisusta DT-OS 24 22 625 on lisäksi tullut tunnetuksi lämpötilanrajoitin, jonka pikakytkintä kannattava kytkin-osa sijaitsee keittolevyn lämmittämättömässä keskivyöhykkeessä ja jonka sauvamainen lämpötilan tuntoelin työntyy läheisesti kuumennus-rengasalueen yli. Tämä lämpötilan tuntoelin mahdollistaa myös varsin hyvän kytkennän kuumennuksen lämpötilaan so. tämän tuntemisen mutta se vaatii erikoisia tulojohtoja. Sähkökeittolevyissä on enimmäkseen liitäntäosa, jossa on liittimet ulkopuoliselle johtoliitännälle ja joka on keittolevyn sivulta esiin työntyvästä asennettu liitäntä-levyyn, joka vuorostaan on niiteillä kiinnitetty keittolevyn alapuoliseen peitelevyyn. Tästä liitäntäosasta johdot menevät läpivienti-eristeen kautta peitelevyn peittämään keittolevyn sisätilaan. Keski-vyöhykkeeseen sijoitettua lämpötilanrajoitinta varten täytyy siis järjestää erillinen johtotie liitäntäosasta tai keittolevyn sisäisestä johdotuksesta keskivyöhykkeeseen ja jälleen takaisin. Näissä paikoissa vallitsevien korkeiden lämpötilojen takia täytyy käyttää erittäin läm-mönkestäviä ja siksi varsin huonosti sähköä johtavia materiaaleja, jotka sitä paitsi ovat suhteellisen paksuja ja huonosti asennettavissa.

Lisäksi on jo ehdotettu (ei vielä julkiseksi tullut patenttihakemus P 25 15 901.1, jätetty 11.4.1975) asennettavaksi liitäntä levyyn hydraulisesti toimivan lämpötilanrajoittimen kytkinosa, jonka rajoittimen tuntoelinrasia työntyy automatiikkatuntoelimen (anturin) tavoin keskellä keittopintaa tai -tasoa olevan aukon läpi tuntemaan keittohattilan pohjan lämpötilaa. Tässä kohdassa kytkinosa sijaitsee tosin kielletyn lämpötilakuormituksen ulkopuolella ja liitännät tehdä<^iv suhteellisen yksinkertaisesti mutta suoraa keittolevyn lämmityksen tuntokytkentää ei ole olemassa 3 62611

Keksinnöin tehtävänä on saada aikaan sähkökeittolevy, joka on varustettu edellä mainitunlaisella lämpötilanrajoittimella, joka on valmistukseltaan ja asennukseltaan yksinkertainen ja jolla on parannettu toimintatapa ja joka erityisesti sallii valita katkaisu-lämpötilat niin korkeiksi, että ei-toivotulla tyhjäkäynnillä olevan keittolevgn riittävästä varmistuksesta huolimatta keittolevy niilläkin työalueilla, joissa on korkea lämpötila ja suuri tehonotto, antaa optimin tehon.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnölle tunnusomaisesti siten, että kaksoismetallivenymäelementti on sijoitettu jalustan kanssa esikoottuun, sisätilan ulkopuolelle sijoitetusta lämpötilanrajoittimen jalustasta ulkonevaan ja tähän nähden keskinäisesti lämpösuojattuun osaan.

Edullisten suoritusmuotojen mukaan ulkoneva osa voi olla avoin keittolevyn sisätilaan ja/tai sillä on vähäinen lämpökapasiteetti.

Keksinnöllä saadaanaikaan sähkökeittolevy, joka on varustettu lämpötilanrajoittimella, jossa on sähkökeittolevyn liittimet ja joka on liitäntä- ja kytkinosastaan kokonaan sijoitettu peitelevyn rajoittaman sisätilan ulkopuolelle. Tästä huolimatta ulkoneva osa voi olla erikoisen läheisesti lämpökytketty sähkökeittolevyn lämmitykseen ilman että suora kosketus keittolevyn alasivuun on välttämätön .

Keksinnön muut edut ja tunnusmerkit ilmenevät alivaatimuksista ja seuraavasta kuvauksesta ja oheisista piirustuksista, joihin viitaten seuraavassa lähemmin selitetään keksinnön yhtä suoritusesimerkkiä ja joissa: kuvio 1 esittää poikkileikkauksen sähkökeittolevystä, jossa nähdään lämpötilanrajoitin sivukuvassa, kuvio 2 esittää alakuvan (kuvion 1 nuolen II suunnasta) keitto-levyn osasta, kuvio 3 esittää suurennetun leikkauksen lämpötilanrajoittimesta kuvion 2 linjalta II-III, kuvio 4 esittää poikkileikkauksen lämpötilanra j oitt imesta kuvion 3 linjalta IV-IV, kuvio 5 esittää leikkauksen lämpötilanrajoittimesta kuvion 3 linjalta V-V ja kuvio 6 esittää päällikuvan kaksoismetallivenymäelementistä.

Piirustuksissa, erityisesti kuvioissa 1 ja 2, on esitetty sähkökeittolevy 11, jossa on valumateriaalia oleva keittolevykappale 12, jossa on ylhäällä tasainen keittopinta 13 ja tähän nähden syvennetty 6261 1 lämmittämätön keskivyöhyke 15 ja jonka alasivun yhteyteen on valettu ulkoneva kierreliitin 14. Keittopinnan aluetta, so. lämmittämätöntä keskivyöhykettä 15 ympäröivää rengasmaista lämmitysaluetta 19 lämmitetään kierukkamaisilla kuumennusjohtimilla 16, jotka on upotettu keit-tolevykappaleen 12 alapuolisissa kierukkaurissa 20 olevaan valumassaan 17. Kuumennusrengasalue on alhaalta peitetty puristetusta levystä muodostetulla peitteellä 18, joka on pidätetty paikalleen kierreliittimeen 14 ruuvatulla keskipultilla 21.

Peitteen 18 ja keittolevyn alasivun väliin on näin muodostettu suljettu kuuma sisätila 22.

Virran syöttö kuumennusjohtimiin 16 tapahtuu L-muotoisten tappien 23 kautta, jotka pistävät esiin valumassasta 17 ja ovat hitsatut kiinni liitäntäjohtimiin 24. Liitäntäjohtimet 24, joiden luku on riippuvainen keittolevyn toisistaanriippum attomasti kytkettävien kuumennus johtimien luvusta (liitäntäjohtimia on aina yksi enemmän kjin kuumennus johtimia), johdetaan ulos peitteen 18 aukkoon asetetun läpi-vientieristeen 25 reikien läpi. Esitetyssä tapauksessa.työntyy kolme liitäntäjohdinta (keittolevyssä kaksi kuumennus johdinta) jonkin verran ulos läpivientieristimesta 25 ja on hitsattu kiinni litteiksi liitäntäkiskoiksi tehtyjen syöttöjohtojen päihin 26.

Jonkin verran peitteen 18 alapuolelle on asennettu lämpötilan-rajoittimen 28 jalusta 27. Jalustalla 27 on pitkänomaisen nelikulmion muoto sen ollessa asetettu keittolevyn säteen suuntaiseksi. Jalusta työntyy keittolevyn reunan ulkopuolelle ja kannattaa ulkopäässään keittolevyn sähköisiä liittimiä 29, joihin on liitetty verkosta tai kytkentä- 1ai säätölaitteesta tulevat syöttöjohdot 30.

Lämpötilanrajoittimen 28 jalusta 27 käsittää keraamisen eristys-osan 31 ja peltilaatan 32, joka on asetettu peitettä 18 vastapäätä ja kiinnitetty eristysosan 31 päälle. Peltilaatassa 32 on, kuten kuviosta 2 voidaan nähdä, kaksi sivukorvaketta 33, joiden läpi menevät niitit 34, jotka pitävät lämpötilanrajoittimen 28 kiinni peitteessä 18. Kuten kuviosta 4 nähdään, niitit 34 pitävät peltilaatan 32 ja siten jalustan 27 muutamien millimetrien etäisyydellä peitteestä 18, jotta jaluata 27 saisi mahdollisimman vähän lämpöä peitteeltä 18.

Lämpötilanrajoittimessa 28 on jalustasta ylöspäin ulkoneva osa 35, joka on säteittäisessä suunnassa olennaisesti jalustaa 27 lyhyempi. Se työntyy peitteestä 18 olevanaukon 36 läpi ja sen yläpää 37 sijaitsee suhteellisen lähellä kuumennusrengasvyöhykkeessä 19 olevan valumassan 17 alapintaa 38. Vaikka äLapirman 38 kohdalla oh pyritty mahdollisimman ahtaaseen lämpökytkentärakoon, ei tässä suori-tusesimerkissä ole kosketusta massaan 17, vaikkakin tämä olisi 5 6261 1 mahdollista.

Lämpötilanrajoittimen 28 yksityiskohtainen rakenne ilmenee kuvioista 3-5. Ylöspäin työntyvä osa 35 muodostuu, kuten hyvin voidaan kuviosta 4 nähdä, ylösalaisin käännetyn U:n muotoisesta peltikehyk-sestä, jonka haarojen vapaat päät menevät peltilaatan 32 läpi ja ovat siellä niitattu kiinni (ks. kuviosta 3). Molempien haarojen sivureunat 39 on jäykistystarkoituksessa särmätty sisäänpäin, niin että molemmilla haaroilla on U-poikkileikkaus. Ulkonevan osan muodostavan kehyksen ja peltilaatan 32 väliin on asetettu allasmainen, pellistä tehty sulkuosa 40, joka avautuu ylöspäin ja jossa ulkoneva osa 35 seisoo. Tämä sulkuosa 40 sopii tiiviisti peitteen 18 sisäänpäin reunoitettuun aukkoon 36, joten tämä on suhteellisen tiiviisti suljettu.

Kehysmäiseen osaan 35 on pääasiassa yhdensuuntaiseksi yläsivun 37 kanssa asetettu kaksoismetallivenymäelementti 41, joka molemmilla päillään 42 tukeutuu kehysmäisenosan 35 yläsivuun 37. Se kaartuu vähäisesti alaspäin ja sen puolivälissä on alaspäin suunnattu kourumainen, meistämällä tehty vako 43. Tämän alueelle on kaksois-metalliin muodostettu kierrereikä, johon on kierretty viritys-ruuvi 44. Tämä on luoksepäästävissä viritystä varten sivusta 37 olevan aukon 45 kautta ja työntyy keraamisen painosauvan 47 päässä 46 olevaan aukkoon tukeutuakseen näin sauvaan ja keskistääkseen sen. Kaksoismetalli sijaitsee sivureunojen 39 välissä ollen siten estetty sivuttaiselta siirtymiseltä ja sitä painaa päähän 46 tukeutuva ja painosauvaa 47 ympäröivä jousi 48 yläsivua 37 kohti.

Kuvio 6 esittää, että kaksoismetalli 41 on muodostettu suhteellisen leveäksi liuskaksi, jonka päistä tai kapeista sivuista '-i 2 lähtevät kaksoismetallin pituussuuntaiset V-raot 49, joiden syvyys on n. kolmannes kaksoismetallin kokonaispituudesta.

Kaksoismetalli 41, joka on molemmista päistään tuettu ja keskialueellaan vaikuttaa painosauvaan 47, voi riittävän suuressa taipumassa synnyttää suuria ohjausvoimia. Jakamalla kumpikin pää 42 kahteen suhteellisen kapeaan kaistaleeseen yhtäältä varmistetaan vakaa, so. kallistelematon , tukeutuma ja toisaalta estetään poikittais-kaareutuminen, jota muutoin saattaisi esiintyä. Lopuksi kaksoismetalli taipuu myös poikittaissuunnassa. Kuvatulla tavalla on kuitenkin mahdollista ilman poikittaistaipumisen vahingollista vaikutusta, käyttää suhteellisen leveitä kaksoismetalliliuskoja, minkä johdosta voidaan suurentaa ohjausvoimia. Vako 43 jäykistää kaksoismetallia 6 62611 keskeltä poikittaissuunnassa ja huolehtii lisäksi siitä, että tarkkuu-tus- eli viritysruuvia varten on riittävän pitkä kierre. Viritys-ruuvi keskistää sauvan 47, niin että tämän yläpäässä ei tarvita erikoista pidäkettä.

Eristysosa 31 on kiinnitetty ruuveilla 59 peltilaattaan 32.

Se rajoittuu laattaan 32 pitkittäisillä sivurivoilla 51. Eritys-osan 31 etäällä laatasta 32 olevassa keskiosassa on ontelo 52 (ks. kuvioita 3-5), johon on vaakasuoraan asennettu pikakytkin 53. Ruuvilla 55 eristysosaan 31 kiinnitetty pikakytkin 53 on rakenteeltaan tavallinen ja käsittää tukiosan 54, johon kiinnitetty kosketin-jousen 57 pää kosketinjousen jousikielen 56 tukeutuessa nurjahdusesi-jännityksen alaisena tukiosan 54 muodostamaan tukilaakeriin.Keittolevystä poispäin osoittavassa kosketinjousen 57 päässä on kosketin 58, joka normaalisti rajoittuu vastakoskettimeensa 59. Virran syöttö kosketinjouseen 57 tapahtuu hyvin sähköä johtavasta aineesta valmistetun levyosan 60 kautta, joka muodostaa yhden syöttöjohdon ja päällään työntyy keittolevyn keskikohtaa päin kääntyneen jalustan sisäsivun yli ja joka pystysuoraan taivutetulla osallaan muodostaa syöttöjohtojen liitäntäkielekkeen, johon yksi liitäntäjohdin 24 on hitsattu.

Vastakosketin 59 on myös asennettu litteään liitäntäkiskoon 62, joka on ruuvilla 63 kiinnitetty eristysosaan 31 ja jonka eritysosan 31 sivua 64 kohti osoittavassa ulkopäässä on pystysuorasti suunnattu taivutusosa, joka sijaitsee eristysosan ontelossa 65 ja yhdessä puristusjousen 66 kanssa muodostaa yhden liittimen 29 syöttöjohtoa 30 varten. Puristusjousi 66 on tehty silmukan muotoiseksi ja siinä on pyöreä selkä, joka osoittaa ulkosivua 64 kohti ja jossa on rako 67, jonka läpi liitäntäkiskon 62 ulkoneva liitososa työntyy ja jonka läpi on syöttöjohto 30 ulkoapäin pistettävissä, jolloin se painaa pois-päinpuristusjousen 66 vapaata haaraa 68, joka pitää johdon paikallaan ja puristaa sen voimakkaalla kosketuspaineella liitäntäkiskoa 62 vasten. Puristusjousi 66 on pidätettyliitäntäkiskolle tässä olevaan reikään 69 kytkeytyvällä lehdellä. Tämä liitäntätapa vastaa saksalaisessa patenttihakemuksessa P 25 53 559 kuvattua.

Kosketinjousen 57 painantaohjauspisteeseen 70 vaikuttaa paino-sauva 47, joka työntyy pystysuorasti sulkuosan 40 ja laatan 32 suhteellisen tiiviisti sitä ympäröivien ja ohjaavien reikien läpi. Jousi 48 painaa määritetyllä esikuormituksella keraamisesta aineesta valmistettua ja siksi sekä lämpöä että sähköä eristävää painosauvaa 47 vi-ritysrux/in 44 välityksellä kaksoismetallia 41 vasten. Sauva on esi- tetyssä kylmässä tilassa välimatkan päässä pikakytkimen painokohdas- ta 70.

6261 1

Kuvioista M- ja 5 voidaan nähdä, että pikakytkimen 53 toisella puolella on tulojohto 71 syrjällään olevan litteän liitäntäkiskon muodossa, joka kulkee eristysosan 31 raossa 72 pitkittäisesti jalustan läpi ja on varustettu ulkosivun 64 kohdalla sijaitsevalla pisto-liittimellä 29. Sen sisäpää 26 on hitsattu yhteen liitäntäjohti-meen 24.

Pikakytkimen 53 toisella puolella menee tulojohto 73 pitkittäisesti jalustan läpi. Se koostuu samoin syrjällään raossa 75 olevasta liitäntäkiskosta 74, joka kannattaa pistolditintä 29, kaksoismetalli-kytkimestä 76 ja myös syrjällään jalustan sisäpään 61 alueella sijaitsevasta liitäntäkiskosta 77, jonka pää 26 on hitsattu yhteen liitäntäjohtimeen 24. Kaksoismetallikytkin on rakenteeltaan varsin yksinkertainen. Se on toteutettu siten, että itse kaksoismetal1i 78 toimii toisena johtoelementtinä. Se voi kuitenkin olla sijoitettu erilleenkin. Joka tapauksessa riittää vain, että kytkin 76 avautuu ilman pikatoimintaa, so. antaa ’’hiipivän" kosketuksen, koska tämä ontelossa 79 sijaitseva kytkin on järjestetty vain varmuuskytkimek-si kytkimen 53 pettäessä.

Lämpötilanrajoittimella varustetun sähkökeittolevyn toimintatapa on seuraava:

Kytkimet 53 ja 76 ovat normaalisti suljetut. Keittolevyä kuumennettaessa kaksoismetallivenymäelementin 41 lämpötila seuraa hyvin keittolevyn kuumenemislämpötilaa, koska lämpötila siirtyy hyvin sen johdosta, että kaksoismetalli 41 on asetettu yhdensuuntaiseksi kuumennusrengasvyöhykkeen 19 alasivua 38 kanssa ja lyhyelle etäisyydelle siitä.Osalla 35 on kehysmäisen levyrakenteensa takia suhteellisen vähäinen lämpökapasiteetti niin ettei ole pelättävissä lämpenemisen viivästymistäkään. Lisäksi sivuilta avoin kehys pitää huolen siitä, että välitön konvektiolämmönvaihto on mahdollinen kuuman sisätilan 22 kanssa. Suhteellisen tiivis sulku ja pienet lämmönjohtopin-nat osan 35 ja jalustan 27 välillä eivät huolehdi pelkästään siitä, että kaksoismetallivenymäelementti 41 seuraa hyvin kuumennuksen lämpötilaa, vaan myös estävät jalustan 27 voimakkaamman lämpenemisen. Kapeaan ulkonevaanosaan 35 asti on jalusta 27 joka taholta ilman huuh-telema, niin että sen lämpötila on paljon alhaisempi kuin sisätilan 22. Kun saavutetaan viritysruuvilla 44 asetettu katkaisulämpötila, painosauva 47 painaa pikakytkimen 53 ohjauskohtaa 70 ja kosketflmet 6261 1 58, 59 avautuvat. Kytkimen 53 kytkemä tulojohto on edullisesti yhteinen tulojohto, niin että tällöin voidaan katkaista virta molemmilta kuumennusjohtimilta 16. Sen jälkeen tapahtuvassa jäähtymisessä-kin kaksoismetallielin 41 seuraa varsin nopeasti lämpötilan alenemista. Koska kaksoismetallin vähän joustavan käyttäytymisen ja painovaiku-tukseen heti tapahtuvan pikakytkimeen siirron takia, jolla pikakytki-mellä on vain millimetrin sadaosan kytkentämatka, lämpötilanrajoitti-men hystereesi on varsin vähäinen, lämpötilanrajoitin kytkee uudelleen virran jo muutamia asteita asetetun rajalämpötilan alapuolella, niin että tässä rajalämpötilassa voidaan pysyttäytyä. Tämä ei ole lämpötilanrajoittimissa aivan itsestään selvää. Vähemmän hyvin kuumenemiseen kytketyillä lämpötilanrajoittimilla on suuri ajasta riippuvuus, joten ne vasta pitkänajan kuluttua kuumennuksen katkaisun jälkeen kytkisivät jälleen virran. Tämä ei mahdollistaisi, kuten esillä olevassa tapauksessa on asianalaita, koko kuumennuksen pois-kytkemistä, koska silloin ei enää olisi mahdollista käyttää keitto-levyä .

Keksinnön esitetyssä suoritusmuodossa todettiin, että täystehol-le kytketty keittolevy lämpötilar.rajointtimen johdosta vakaassa tilassa oli kytketty neljännekseen tehostaan, jolloin se vapautti tehoa vain neljänneksen ajasta, minkä se teki kuitenkin sellaisin aikavälein, ettei esiintynyt olennaisia heilahteluja asetetussa, suhteellisen korkeassa lämpötilassa. Näin on toisaalta varmistettu, että keittolevy voi täyttää kaikki normaalit vaatimukset, etenkin suuren tehonoton korkeassa keitto-lämpötilassa (rasvassa keittäminen) ja toisaalta lämpötila rajoitetaan niin tarkasti, että keittolevy on mahdollista asentaa hyvin laa-keihin keittokaukaloihin(vaadittu vähimmäiskorkeus 3 cm) silloin kun se täytyy asentaa palavien osien läheisyyteen, so. keittiökalusteisiin. Kytkimellä 76 on vain varmistustehtävä sitä tapausta ajatellen, että kytkin 53 ei jostain syystä toimisi. Se tuntee jalustan lämpötilan eikä normaalisti avaudu.

Edellä kuvattujen toiminnallisten etujen lisäksi selostetulla lämpötilanrajoittimella on lukuisia valmistusetujakin. Kyseessä on näet yksikappaleiseksi esikoottava osa, joka voidaan virittää valmiiksi ja voidaan keittolevyjen valmistuksessa ottaa mukaan valmistus tapahtumaan. Sillä on moninainen tehtävä, koska se samalla muodostaa ilman muuta välttämättömän liitäntäosan ja lämpötilanrajoitti-men. Enää ei siis ole tarpeellista johtaa lämpötilanrajoittimeen erikoisia syöttöjohtoja, mikä huomattavasti yksinkertaistaa asennusta.

9 62611

Jalustaosan alhainen lämpötila vähäisten lämpösiltojen ja ulkoisen sijainnin johdosta tekee mahdolliseksi muodostaa liittimet pistoliit-timiksi, jotka eivät korkeissa lämpötiloissa toimisi moitteettomasti. Sisätilassa 22 vallitsevat normaalisti niin korkeat lämpötilat, että ainoastaan liitäntätapit 23, vaan myös liitäntäjohtimet 24 täytyy valmistaa korkeita lämpötiloja kestävästä materiaalista, esim. krominikkelistä. Tavallisissa laitteissa nämä liitäntäjohtomet johdettiin liittimiin asti. Koska niitä silloin täytyi monesti taivuttaa, ne täytyi valmistaa suhteellisen ohuesta materiaalista. Mutta tämä materiaali on vastusmateriaalia, joka käytetyissä voimakkaissa sähkövirroissa itsekin lämpeni, niin että nämä liitäntäjohtimet jo oman lämpenemisensä johdosta saavuttivat n. 250°C lämpötilan. Ne lämmittivät siis liitäntäjalustaa ja päästivät niin ollen teittolevyn lämpöä itseään myöten ulos. Seurauksena oli, että pistoliittimistä tuli erittäin lämpötila-alttiita.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa liitäntäjohtimien 24 tarvitsee olla aivan lyhyitä niin että ne voidaan valmistaa paksummistakin materiaaleista. Ennen kaikkea ne päättyvät juuri siellä, missä ne ovat jättäneet kuuman vyöhykkeen ja hitsataan tässä kohdassa lii-täntäkiskojen muodossa oleviin syöttöjohtoihin. Nämä syöttöjohdot sijaitsevat kuitenkin suhteellisen alhaisen lämpötilan alueella, so. jalustassa,ja voidaan siksi valmistaa materiaaleista (esim. raudasta tai nikkelista), joilla on suunnilleen 10 kertaa suurempi konduktanssi kuin kuvatuilla korkeita lämpötiloja kestävillä materiaaleilla. Niiden oma lämpeneminen virran johtamisen takia on vähäpätöinen. Näin ollen liittimetkin jäävät alhaisen lämpötilan alueelle ja voivat olla rakennetut pistoliittimiksi työn helpottamiseksi.

On huomattava, että lämpötilanrajoittimen asentaminen lähes valmiiksi asennettuun keittolevyyn käy varsin yksinkertaisesti. Esikoottu lämpötilanra joitin pistetään ulkonevasta osastaan 35 aukon 36 läpi ja niitataan kiinni molemmilla niiteillään 34. Sitten hitsataan läpivienti-eristeestä 25 ulos työntyvät liitäntäjohtimet 24 hitsauspihdillä tulojohdojen päihin 26, mikä sinänsä tapahtuu varsin yksinkertaisesti koska nämä päät ovat vapaasti esillä. Kuitenkin on myös mahdollista asettaa nämä päät kosketussudjaan sivulta avoimiin jalustan kammioihin. Ne ovat silloin kosketukselta suojatut, mutta silti vielä sopivasti muotoillun hitsauspihdin (puikon pitimen) hyvin luoksepäästavissä.

Joka tapauksessa on tärkeätä, että syöttöjohdot 60 , 62 , 71 , 7 3 ovat sekä alhaalta päin kosketukselta suojatut että keittolevyltä eristetyt.

10 6261 1

Katkaisulämpötilat voivat olla niin säädetyt, että keittolevylle asetetussa kattilassa voidaan pitää 280-350°C lämpötila-arvo.

Tämä onolennaisesti korkeampi kuin oli mahdollista tähänastisilla lämpötilanrajoittimilla. Miltei sama keittolevyn lämpötila-arvo pidetään kuitenkin silloinkin, kun kattila otetaan pois. Lämpötilanrajoit-timen nämä erinomaiset ominaisuudet yhdessä sen yksinkertaisen rakenteen ja kaksoistoiminnan, siis rajoittimena ja liitäntäkappaleena toimimisen, kanssa tekee sen käyttökelpoiseksi myös keittolevyissä, jissa lisäksi on vielä yksi lämpötilasta riippuva säätöelin, esim. automatiikkakeittolevyissä, joissa on keskinen hydrauliikkatuntoelin. Sinänsä nämä keittolevyt ovat hydraulisella tuntoelimellä parhaiten varmistettu ylilämpötilalta. Niissä voisi ainoastaan hyvin epätodennäköisessä hydraulisen järjestelmän vuototapauksessa lämpötila kohota kontrolloimattomasti. Toinen, valitettavasti ei milloinkaan täysin poissuljettu tapaus on yksittäisten tuntoelinrasioiden sekaantuminen liettä asennettaessa tai korjattaessa. Koska kytkin normaalisti jää lieteen ja tuntoelinrasia otetaan pois keittolevyä irrotettaessa on tällainen sekaantuminen mahdollinen. Tässä tapauksessa ei automatiik-katuntoelimellä enää oLe rajoitintehtävää ja siksi saattaa tapahtua vahinkoja. Keksinnön mukaista lämpötilanrajoitinta liitäntäelimenä käytettäessä olisi olemassa lisävarmistus tämän virheen estämiseksi. Kytkin 76 ei ole kaikissa tapauksissa välttämätön.

Claims (26)

1. Sähkökeittolevy, joka on varustettu lämpötilanrajoittimella, jossa on kaksoismetallivenymäelementti, joka on sijoitettu peitteen sulkemaan sisätilaan heti keittolevyn lämmitetyn rengasvyöhykkeen alasivun alapuolelle ja venymäelementin ohjaama kytkin, joka on asennettu jalustaan, joka kannattaa sähkökeittolevynnliittimiä, t u n- n e t tu siitä, että kaksoismetallivenymäelementti (41) on sijoitettu yhdessä jalustan (27) kanssa esikoottuun, sisätilan (22) ulkopuolelle asetetusta lämpötilanrajoittimen (28) jalustasta (27) ulkonevaan ja tähän nähden lämpösuojattuun osaan (35).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keittolevy, tunnet tu siitä, että ulkoneva osa (35) on avoin keittolevyn (11) s isät!laan(22).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen keittolevy, t u n - n e t tu siitä, että ulkonevalla osalla (35) on vähäinen lämpökapasiteetti .

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittolevy, t u n n e t tu siitä, että ulkoneva osa (35) on ulkoapäin pistettävissä peitteessä (18) olevan aukon (36) läpi.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittolevy, t u n n e t tu siitä, että syöttöjohdot (50,62,71,73) on sijoitettu jalustaan (27).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen keittolevy, t u n n e t tu siitä, että syöttöjohdot (60,62,71,73) on peitteen (18) ulkopuolella liitetty peitteen (18) läpi ulos työntyviin keittolevyn (11) liitän-täjohtoihin (24).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen keittolevy, tunne t tu siitä, että syöttöjohdot (60,62,71,73) on valmistettu suuremman konduktanssin omaavasta aineesta kuin liitäntäjohdot (24).

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittolevy, tunnettu siitä, että jalusta (27) työntyy keittolevyn (11) reuna-alueelta sivuliitäntäosan tavoin ulospäin ja kannattaa ulospäin suunnatussa sivussaan (64) keittolevyn (11) sähköisiä liittimiä (29) .

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen keittolevy, t u n n e t tu siitä, että jalusta (27) ulottuu sivusuunnassa keittolevyn (11) ulkopuolelle. 12 6261 1

10. Jonkin patenttivaatimuksien 5-9 mukainen keittolevy, t u n-n e t tu siitä, että keittolevyn (11) syöttöjohdot (60,62,7),73) menevät rinnakkain pääasiassa säteittäisesti keittolevyyn nähden jalustan (27) läpi ja ovat jalustan sisäsivulla (61) hitsatut peitteen (18) läpi esiin työntyviin liitäntäjohtoihin (24).

11. Jonkin patenttivaatimuksien 5-10 mukainen keittolevy, t u n-n e tt u siitä, että jalustassa (27) olevat syöttöjohdot (60,62, 71,73) on tehty litteiksi liitäntäkiskoiksi.

11 6261 1

12. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittolevy, t u n n e t tu siitä, että ainakin yhteen syöttöjohtoon (60,62,73) on kytketty kytkin (53,76).

13. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittolevy, t u n n e t tu siitä, että keittolevyn (11) liittimet (29) on tehty pistoliittimiksi.

14. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittolevy, tunnet tu siitä, että lämpötilanrajoittimen ulkoneva osa (35) on sijoitettu keittolevyn (11) kuumennusrengasvyöhykkeen (19) reuna-alueelle pienelle etäisyydelle sen alasivusta (38).

15. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittolevy, t u n n e t tu siitä, että kaksoismetallivenymäelementti (41) vaikuttaa ulkonevasta osasta (35) jalustan (27) alueelle työntyvän painosauvan (47) välityksellä kytkimeen (53).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen keittolevy, t u n n e t tu siitä, että kaksoismetallivenymäelementti (41) on molemmista päistään (42) ulkonevaan osaan (35) tuettu kaksoismetalliliuska, jonka keskialue vaikuttaa painosauvaan (47).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen keittolevy, t u n n e t tu siitä, että kaksoismetalliliuska (41) on päistään (42) raostettu.

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen keittolevy, t un-n e t tu siitä, että kaksoismetalliliuskan keskialueella on vako (43) ja viritysruuvi (44) painosauvaan (47) vaikuttamiseksi.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen keittolevy, t u nn e t tu siitä, että painosauva (47) on viritysruuvilla (44) keskistetty.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 14-19 mukainen keittolevy, t un-n e t tu siitä, että painosauva (47) on joustavasti esikuormitettu kaksoismetalliliuskan (42) suuntaan.

21. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittolevy, t u n n e t tu siitä, että ulkoneva osa (35) on pääasiassa U-muo-toinen levysanka, jonka osaan (37), joka on yhdensuuntainen keitto-levyn (11) alasivun (38) kanssa, kaksoismetalliliuska (41) tukeutuu. 13 6261 1

22. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittolevy, tunnettu siitä, että jalustalle (27) on asennettu sulkuosa (40) peitteessä (18) olevaa läpivientiaukkoa (36) varten, jonka läpi ulkoneva osa (35) työntyy.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen keittolevy, tunnet tu siitä, että sulkuosa (40) on allasmainen, ylöspäin avoin levyosa.

24. Jonkin edeltävänpatenttivaatimuksen mukainen keittolevy, t u n n e t tu siitä, että jalusta (27) on asennettu peitteen (18) varaan välimatkan päähän siitä.

25. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittolevy, t u n n e t tu siitä, että jalusta (27) koostuu eristysosasta (31) johon kytkin (53) ja syöttöjohdot (60,62,71,73) on sijoitettu ja peitteeseen (18) päin kääntyneestä peltilaatasta (32), jonka avulla lämpötiLanrajoitin (28) kiinnitetään.

26. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittolevy, tunnettu siitä, että jalustaan (27) on sijoitettu toinen varmistava rajoitinkytkin (76), joka on kytketty syöttöjohtoon (73) ja sisältää kaksoismetallielimen (78). 14 6261 1