FI60236C - Foerfarande varmed hemicellulosa upploeses i tvao faser fraon xylanhaltiga naturprodukter i syfte att tillvarataga xylos - Google Patents

Foerfarande varmed hemicellulosa upploeses i tvao faser fraon xylanhaltiga naturprodukter i syfte att tillvarataga xylos Download PDF

Info

Publication number
FI60236C
FI60236C FI762664A FI762664A FI60236C FI 60236 C FI60236 C FI 60236C FI 762664 A FI762664 A FI 762664A FI 762664 A FI762664 A FI 762664A FI 60236 C FI60236 C FI 60236C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
alkali
extraction
acid
residue
temperature
Prior art date
Application number
FI762664A
Other languages
English (en)
Other versions
FI762664A (fi
FI60236B (fi
Inventor
Rudolf Fahn
Bernd Brenner
Hans Buckl
Original Assignee
Sued Chemie Ag
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Sued Chemie Ag filed Critical Sued Chemie Ag
Publication of FI762664A publication Critical patent/FI762664A/fi
Publication of FI60236B publication Critical patent/FI60236B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI60236C publication Critical patent/FI60236C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C13SUGAR INDUSTRY
    • C13KSACCHARIDES OBTAINED FROM NATURAL SOURCES OR BY HYDROLYSIS OF NATURALLY OCCURRING DISACCHARIDES, OLIGOSACCHARIDES OR POLYSACCHARIDES
    • C13K13/00Sugars not otherwise provided for in this class
    • C13K13/002Xylose

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Polysaccharides And Polysaccharide Derivatives (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
  • Preparation Of Compounds By Using Micro-Organisms (AREA)

Description

Ι«Λϋ*»·Ι ΓβΙ kuulutusjulka.su 3 6 WA LBJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 00/00 ··($? C (45) -rat?ntti tty 12 1- -l9o1 ' Patent medJelat ^ ^ (51) Kv.lk.3/bft.CI.3 C 13 K 13/00 SUOMI —FINLAND (21) P«t«nttih»k*mu* — P*t*nt*ra6knJn( 76266^ (22) Hakwnlapllvt — AMBknlngadtg 17-09-76 ^ * (23) Alkupllvi— GIMfhMadtf 17.09-76 (11) Twlhit JulktMkil — BIMt o<T«ntllg 09.0U . 77
Patentti- ja rekisterihallitus ............. , . ... .
- ._. . ^ (44) NUttivIksipsnon ]i kuuLjulkslsun pvm. — Λ - 0 rittnt- och ragiitarstyralaan AmMcmi utlagd och utijkrtften puMicerad 31- 08.81 (32)(33)(31) Pyritty woiiwiii li|ifd prtofUt 08.10.75
Saksan Li ittotasavalt a-Forbundsrepubliken • Tyskland(l3E) P 25^5110-9 Toteennäytetty-Styrkt (71) Sud-Chemie A.G., Lenbachplatz 6, 800 Munchen 2, Saksan Li itt otas avalt a-Förbundsrepubliken Tyskltad(DE) (72) Rudolf Fahn, Garamelsdorf, Bernd Brenner, Moosburg, Hans Buckl, Freising-Turatenhausen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7M Leitzinger Oy (5^*) Menetelmä, jolla liuotetaan helmi selluloosaa kahdessa vaiheessa ksylaani-pitoisista luonnontuotteista tarkoituksena ksyloosin talteenotto - För-farande varmed hemicellulosa upplöses i tv& faser frän xylanhaltiga naturprodukter i syfte att tillvarataga xylos D- (+) -ksyloosilla ja sen hydraus tuotteella, ksylitolilla, on huomattava tekninen merkitys. Ksyloosia voidaan esimerkiksi käyttää elintarviketeollisuudessa eri tarkoituksiin, kun taas ksylitoli on osoittautunut erittäin hyväksi makeutusaineeksi diabeetikoille. Ksyloosin teknisessä valmistuksessa käytetään lähtöaineena lähes pelkästään lehtipuulajeja, kuten pyökkiä ja kastanjaa. Saannot ovat 10 - 12 % (vrt. esimerkiksi DT-PS 912 440).
Patenttijulkaisusta DT-PS 834 079 tunftetaan ksyloosin valmistaminen kaurankuorista. Tässä menetelmässä kuumennetaan kaurankuoria yhdessä 0,08-prosenttisen ammoniakin kanssa kiehumispisteeseen asti tai uutetaan bentseeni-alkoholilla. Sen jälkeen suoritetaan tavanomainen painehydrolysoiAti 0,2 - 0,5-prosenttisella rikkihapolla 125°C:ssa. Mitään muuta jatkokäsittelyä ei tehdä. Esikäsiteltäessä ammoniakilla käytetään 1000 kg kohti kaurankuoria 4 kg ammoniakkia 0,08-prosentti-sena liuoksena. Etikkahapon lohkaisemiseksi tarvitaan kuitenkin 17 kg ammoniakkia. Kyseissä patenttijulkaisussa mainituissa olosuhteissa tuskin sitä paitsi tapahtuu etikkahapon, joka muodostaa kaurankuorista noin 6 painoprosenttia, lohkeamista ja poistumista.
60236 Lähtemällä tästä menetelmästä ehdotetaan hakijan saksalaisissa kuulutusjulkaisuis-sa 2 358 i*07 ja 2 356 U72 menetelmä ksyloosiliuosten valmistamiseksi uuttamalla lehtipuuta tai kaurankuoria emäksisestä vaikuttavalla aineella ja käsittelemällä saatu kiinteä jäännös mineraalihapolla. Tämä menetelmä, jolle on tunnusomaista, että emäksisesti vaikuttavana aineena käytetään alkalihydroksidia, mahdollistaa ensiksikin lähtöaineen käytön täydellisesti hyödyksi ja toiseksi antaa korkeamman ksyloosisaannon.
Tässä menetelmässä on alkalinen uuttoliuos erotettava jäännöksestä suodattamalla, minkä jälkeen jäännös on pestävä alkalin poistamiseksi mahdollisimman perusteellisesti. Jäännöksen alkalipitoisuus häiritsisi muutoin seuraavaksi tapahtuvaa liuottamista hapolla. Alkamisesta liuottamisesta saadun jäännöksen suodattaminen ja pesu suoritetaan tavallisesti suurteknisessä mitassa suodatinpuristimen avulla, jotka vaativat suhteellisen suuria määriä pesuvettä, mikä voi aiheuttaa jätevesi-ongelmia. Sitä paitsi alkaliasetaatin muodossa oleveui etikkahapon talteenottaminen laimeista uutto- ja pesuliuoksista tuottaa vaikeuksia.
ttyös toisen vaiheen jäännös, joka on saatu mineraalihappokäsittelyn jälkeen, erotetaan tavallisesti suodatinpuristimen avulla happamesta, ksyloosipitoisesta uut-toliuoksesta, jolloin myös jälkipesu on tarpeen. Tällöin ksyloosiliuokset saadaan suhteellisen laimeina, joten haihdutuksessa tarvittava energiankäyttö on suhteellisen suuri.
Keksinnön tavoitteena on - välttämällä suodatinpuristimeen liittyvät haitat -tuoda esiin menetelmä, jossa hemiselluloosa liuotetaan kahdessa vaiheessa ja jossa uuttoliuokset saadaan suhteellisen väkevinä ja pesuveden määrä voidaan jokaisessa vaiheessa pitää mahdollisimman pienenä.
Keksinnön kohteena on siten menetelmä, jolla hemiselluloosaa liuotetaan kahdessa vaiheessa ksylaanipitoiaesta luonnontuotteista ksyloosin talteenottamiseksi, jolloin lähtöaine käsitellään ensimmäisessä vaiheessa normaalipaineessa tai korotetussa paineessa ja korotetussa lämpötilassa alkalihydroksidiliuoksella, jonka alkalipitoisuus on riittävä lähtöaineeseen sidotun etikkahapon lohkaisemiseksi ja neutraloimitseksi, poistetaan alkaliliuos reaktioastiästä, suodatetaan ja jäännös uutetaan, jolloin uuttojäännös toisessa vaiheessa happokäsitellään korotetussa paineessa ja korotetussa lämpötilassa, hapan liuos poistetaan reaktioastiasta, suodatetaan ja saatu jäännös uutetaan uudelleen, ja että toisen vaiheen liuos tai uute käsitellään ksyloosin tai ksylitolin talteenottamiseksi.
3 60236
Menetelmälle on tunnusomaista se, että molemmat vaiheet suoritetaan yhdessä ainoassa reaktioastiassa ja että lämpötilassa 100-150°C suoritetun alkalikäsittelyn jäännös uutetaan ainakin yhdellä nestepuskulla lämpötilassa noin 20-120°C, edullisesti noin 50-100°C.
Kun molemmat vaiheet suoritetaan yhdessä ainoassa reaktioastiassa, voidaan jättää pois tähän mennessä tavanomaiset suodatinpuristimet, so. ensimmäisessä vaiheessa saatua jäännöstä ei tarvitse siirtää reaktioastiasta suodatinpuristimeen ja sieltä pesun jälkeen toiseen reaktioastiaan ja happamen liuottamisen jälkeen uudelleen suodatinpuristimeen. Kaksivaiheisen liuottamisen suorittaminen yhdessä ainoassa reaktioastiassa on tähän mennessä näyttänyt käytännöllisesti katsoen mahdottomalta, koska pestävän jäännöksen kerrospaksuus on erittäin korkea verrattuna suodatinka-kun kerrospaksuuteen normaalissa suodatinpuristimessa. Lisäksi ksylaanipitoinen luonnontuote turpoaa aikalisissä liuoksissa, joten ensimmäisessä vaiheessa oli odotettavissa jäännöksen suuresta kerrospaksuudesta johtuen suodatusvaikeuksia. Yllättäen kuitenkin todettiin, että alkalisesti käsitellyn jäännöksen poistuminen tapahtui erittäin nopeasti tietyn odotusajan jälkeen, kun alkalipitoisuutta oli hieman laskettu pesuvedellä.
Ksylaanipitoisina luonnontuotteina tulevat kysymykseen esimerkiksi puujätteet, erityisesti lehtipuiden, kuten pyökin, koivun tai tammen jätteet; kaurankuoret; olki, esimerkiksi vehnän, rukiin, ohran, kauran, riisin oljet jne.; maissinvarret, ba-gassi, kivipähkinäkuoret, kuten kookospähkinäkuoret, mantelikuoret, palmuytimien, oliivinytimien, taatelinytimien kuoret, Babacu-pähkinät ja samantapaiset kivipMh-kinät. Keksinnön mukaisen menetelmän edut ovat erityisen selviä ksylaanipitoisessa luonnontuotteessa, joilla aikalisissä liuoksissa on suuri turpoamistaipumus, kuten esimerkiksi kaurankuorilla ja oljilla.
Alkalikäsittely suoritetaan ensimmäisessä vaiheessa tavallisesti paineessa noin 1,0 - 3,0 baria, parhaiten noin 1,5 2,0 baxia, lämpö- 6 0236 tiloissa noin 100 - 150°C, parhaiten 100 - 120°C ja parhaiten noin 60 minuutin aikana; saatu liuos suodatetaan reaktio-astiasta parhaiten,lämpötiloissa noin 100 - 150°C. Luonnollisesti voidaan käyttää alhaisempiakin lämpötiloja, jolloin tarvitaan tosin pidempi aika sidotun etikkahapon lohkaisemiseen. Toisaalta korkeammissa lämpötiloissa on vaarana pentosaanien hajoaminen.
Myös alkalihydroksidiliuoksen konsentraatio vaikuttaa ensimmäisessä vaiheessa liuottamisaikaan ja pentosaanien hajottamiseen, minkä vuoksi käytetään parhaiten noin 0,025 - 1,25-moolista alkalihydroksidi-liuosta. Korkeammissa alkalihydroksidikonsentraatioissa voi muodostua esimerkiksi myös liukenevia ligniimi-ksyloosi-komplekseja, jotka pienentävät ksyloosisaantoa.
Käyttämällä keksinnön raukaisen menetelmän ensimmäisessä vaiheessa alkalihydroksidia lohkaistaan ja neutraloidaan käytettyjen ksylaani-pitoisten luonnontuotteiden sisältämä, sidottu etikkahappo, jolloin käytetään vähintään 1 mooli alkalia kutakin sidottua etikkähappomoolia kohti. Sitä paitsi liukenevat myös kiteytymistä estävät typpipitoiset aineet sekä muut saateaineet, joiden laatua ei vielä tunneta, kun taas alkalihydroksidi ei käytetyissä konsentraatioissa vaikuta pento-sääniin. Alkaliin sitoutunut etikkahappo voidaan vapauttaa tekemällä happameksi ja tislata pois ja ottaa tarvittaessa talteen tisleestä uuttamalla sopivalla liuottimella.
Alkalihydroksidia käytetään parhaiten 1-2 moolia kutakin sidottua etikkahappomoolia kohti, erityisesti 1,1 - 1,2 moolia alkalihydroksidia sidottua etikkahappomoolia kohti. Kun alkalihydroksidia käytetään noin 2 moolia, tulee pentosaanien hajoaminen ja siten ksyloosisaannon pieneneminen merkittäväksi. Sidotun etikkahapon määrä voidaan helposti todeta koeliuottamisen avulla.
Keksinnön tunnusmerkki on siis se, että alkali- käsittelyn jälkeen uuttaminen suoritetaan ainakin yhdellä nestepuskulla lämpötilassa noin 20 - 120°C, parhaiten noin 50 - 100°C. "Nestepuskulla" tarkoitetaan sitä, että reaktioastiaan johdetaan suhteellisen pieniä liuotintilavuuksia jaksottaisesti jatkuvan liuotinvirran asemesta. Syötetty liuotinmäärä ei ole tavallisesti korkeampi kuin uutettavan jäännöksen tilavuus. Liuottimen tai uuteaineen syöttämisen jälkeen tämä pysyy jonkin aikaan stationäärisessä kosketuksessa uutettavan 5 60236 jäännöksen kanssa, minkä jälkeen se painetaan paine-eron avulla pois jäännöksestä ja korvataan toisella nestepuskulla, jonka tilavuus on myös suurin piirtein samaa suuruusluokkaa kuin uutettavan jäännöksen tilavuus.
Uuttaminen alkalikäsittelyn jälkeen suoritetaan parhaiten useamman nestepuskun avulla, jolloin jossakin viimeisistä puskuista pH säädetään hapon avulla alle 5. Tämän etuna on se, että seuraavaksi tapahtuvassa happokäsittelyssä hapon konsentraatio säilyy.
Happokäsittely suoritetaan tavallisesti lämpötiloissa noin 100 -150°C, parhaiten noin 120 - 140°C, jolloin hapon määrä mitoitetaan yleensä siten, että ensimmäisen vaiheen muuttamisjäännös pystyy sen juuri ottamaan vastaan. Tällöin voidaan joko johtaa tarkkaan annosteltu happomäärä reaktioastiaan tai, mikä on yksinkertaisempaa, syöttää ensin ylimäärä happoa ja ylimäärä erottaa suodattamalla. Hapon määrän rajoittamisen etuna on, että liukeneminen tapahtuu oikeassa mitassa, so. vain hemiselluloosa liukenee, ja epäsuotavaa furfuraalin muodostumista tapahtuu vähemmän, jolloin saadaan korkeampia ksyloosisaantoja.
Happokäsittely suoritetaan tavallisesti laimeilla mineraalihapoilla, vaikkakin voidaan käyttää myös orgaanisia happoja, kuten oksaalihappoa. Mineraalihappona käytetään esimerkiksi rikkihappoa, suolahappoa tai bromivetyhappoa, parhaiten kuitenkin rikkihappoa, konsentraatiossa noin 0,5-5 painoprosenttia, jolloin tässä tapauksessa käsittelyaika on noin 15 - 45 minuuttia.
Kuten uutettaessa alkalikäsittelynkin jälkeen, suoritetaan uuttaminen happokäsittelyn jälkeen parhaiten vähintään yhdellä nestepuskulla lämpötilassa noin 20 - 120°C, parhaiten noin 50 - 100°C, jolloin saavutetaan edellä alkalisen uuton yhteydessä kuvatut edut. Lisäksi etuna on, että uuttonesteen suhteellisen pienten tilavuuksien ansiosta saadaan korkeampia ksylooslkonsentraatioita, jolloin ksyloosiliuosten jatkokäsittely tulee taloudellisemmaksi.
Alkali- ja/tai happokäsittely ja mahdollisesti näistä seuraava uuttaminen (tämä koskee sekä uuttamista alkalikäsittelyn jälkeen että uuttamista happokäsittelyn jälkeen) suoritetaan parhaiten edellisten panosten vähemmän konsentroiduilla uutteilla. Tällä tavoin vähemmän väkevöidyissä uutteissa olevat liuenneet aineet eivät mene hukkaan, vaan konsentroituvat koko ajan. Tämä on erityisen tärkeää toisessa 6 60236 vaiheessa, koska tällä tavoin voidaan pitää ksyloosihäviöt alhaisina.
Edelleen on osoittaunut,edulliseksi johtaa höyryä alkali- ja/tai happokäsittelyn, mahdollisesti myös näitä seuraavan uuttamisen aikana. Höyry nostaa tai pitää yllä lämpötilaa reaktioastiassa, millä erityisesti nostetaan uuttamisnopeutta. Erityisen edullista on syöttää höyryä alkalikäsittelyn aikana, koska tällä tavoin helpotetaan emäksisen uutteen suodattamista ja jäännöksen jälkipesua.
Alkali- ja/tai happokäsittelyssä ja mahdollisesti myöhemmissä uutoissa esikuumennetaan lähtöaines tai jäännös höyryä syöttämällä lämpötilaan noin 100 - 150°C. Tämä toimenpide ei ainoastaan paranna suodattumista ja pesua vaan toimenpiteen, jossa esikuumennettu lähtöaine tai jäännös lisätään äkkiä noin 10 - 60°C kylmempään nesteeseen, yhteydessä aiheuttaa lisäetuna sen, että lähtöaineksen tai jäännöksen huokosissa oleva höyry kondensoituu ja muodostunut tyhjiö imee kylmemmän nesteen huokosiin. Tällä tavoin tulee aineenvaihto paremmaksi.
Käsittelyliuokset tai uutteet suodatetaan reaktioastian alaosaan järjestetyn seulan läpi ja jatkokäsitellään.
Keksintöä kuvataan lähemmin viitaten piirustukseen, joka esittää suositeltua suoritusesimerkkiä.
Esimerkki 20 kg kaurankuoria, joiden kosteuspitoisuus on noin 10 %, laitetaan paineastiaan 1, jonka sisään alaosaan on rakennettu seulakartio, ja kuumennetaan noin 110°C:een syöttämällä höyryä alhaaltapäin (venttiili 3) seulakartion 2 läpi. Paine asettuu noin 1,5 bariin, ja sen jälkeen höyrystetään 10 minuuttia pitämällä ilmanpoistoventtiili 4 hieman auki. Tämän jälkeen lisätään ylhäältäpäin venttiilin 8 kautta 60 litraa vesipitoista natriumhydroksidia, jonka konsentraatio on noin 0,5 - 1,0 painoprosenttia NaOH, lämpötilassa noin 60°C säiliöstä 11, minkä jälkeen kuumennetaan uudelleen 110°C:een.
Neste-kiintoaines-seos pidetään tässä lämpötilassa 1 tunti johtamalla alhaaltapäin höyryä venttiilin 3 kautta ja samalla pitämällä ilmanpoistoventtiili 4 vähän auki; tämän jälkeen n atriumhydroksidi, joka ei ole jäänyt ainekseen, lasketaan yhdessä uuteaineiden kanssa. Venttiilin 5 7 60236 ja seulakartion 2 kautta, paisutetaan ilmakehän paineeseen paisunta-säiliössä 6 ja johdetaan jatkokäsittelyyn (etikkahapon talteenottoon).
Uuttamista varten lisätään puskuna ylhäältäpäin 40 litraa 90-asteista vettä säiliöstä 12 ja kuumennetaan vähintään 110°C:een alhaaltapäin syöttämällä höyryä venttiilin 3 kautta. Saatu uute johdetaan seula-kartion 2, venttiilin 5 ja paisuntasäiliön 6 kautta jatkokäsittelyyn orgaanisten happojen (esimerkiksi etikkahappo) ja ligniinin talteen-ottamiseksi tai varastointi uudelleen käyttöä varten.
Tämän jälkeen johdetaan säiliöstä 12 analogisella tavalla kolme muuta vesipuskua, joiden tilavuus on 20 litraa ja lämpötila 90°C.
Tämän jälkeen lisätään säiliöstä 13 20 litraa 0,05-prosenttista rikkihappoa, jonka lämpötila on 90°C ja tämän jälkeen vielä säiliöstä 12 20 litraa 90-asteista vettä. Jotta päästäisiin korkeampaan kosentraa-tioon, voidaan jälkimmäinen pusku varastoida ja käyttää seuraavassa panoksessa natriumhydroksidin valmistamiseen tai ensimmäisenä vesi-puskuna.
Alkalisesti käsitellyn lähtöaineen uuttamisen jälkeen jäljelle jäänyt jäännös kuumennetaan samassa paineastiassa 1 110°C:een. Paine asettuu tällöin on 1,5 bariin. Säiliöstä 14 lisätään yhteensä 50 litraa 2,5-prosenttista ja 60-asteista rikkihappoa, erityisesti 25 litraa sekä ylhäältä että alhaalta venttiileiden 8 ja 9 avulla. Uuteaineen imeyttämisen jälkeen lasketaan laimennettu happo säiliöön 14 seula-kaartion 12 ja paisuntasäiliön 6 kautta. Happo säilytetään siellä seuraavaa panosta varten sen jälkeen, kun se on väkevöity H^SO^-pitoi-suuteen 2,5 %. Täytös kuumennetaan nyt johtamalla suoraa, eli 135-asteista tai 3,5 barin höyryä ja pidetään tässä lämpötilassa 30 minuuttia.
Säiliöstä 15 lisätään ylhäältäpäin venttiilin 8 kautta uuttamista varten 20 litraa varastoitua uutetta, joka on saatu edeltävästä, happo-käsitellystä panoksesta ja jonka lämpötila on noin 90°C. Täytös nostetaan lämpötilaan 110°C johtamalla alhaaltapäin venttiilin 3 kautta suoraa hövrvä. Saatu uute poistetaan seulakartion 2 ja paisuntasäiliön 6 kautta. Saatu liuos, jonka ksyloosikonsentraatio on noin 15 % ja joka sisältää vähän epäpuhtauksia, voidaan jatkokäsitellä ksyloosiksi ja mahdollisesti ksylitoliksi· . Ksy loosin kokonaissaanto uutteessa (laskettuna lähtöaineksen ksyloosipitoisuudesta) on 80 %.
8 60236
Analogisella tavalla lisätään molemmat seuraavat vesipuskut/ joiden kuminankin tilavuus on noin 15 litraa ja lämpötila noin 90°C, säiliöistä 16 ja 17. Nämä säilytetään seuraavaa panosta varten paineastiasta 1 poistamisen jälkeen säiliössä 15. Seuraava pusku otetaan säiliöstä 18 ja varastoidaan säiliöön 16. Molemmat viimeiset puskut (kumpikin noin 15 litraa) muodostuvat noin 60-asteisesta, säiliöstä 12 saadusta vedestä.
Ne varastoidaan säiliöihin 17 ja 18. Paineastia 1 kuumennetaan uudelleen painetta 4 baria vastaavaan lämpötilaan ja jäännös työnnetään venttiilin 7 kautta pois. Se sisältää 50 % syötetystä kuiva-aineesta, ja sen kosteuspitoisuus on noin 65 %. Yläkannen 10 aukaisemisen jälkeen voidaan astia täyttää uudelleen.

Claims (6)

  1. 9 60236
  2. 1. Menetelmä, jolla hemiselluloosaa liuotetaan kahdessa vaiheessa ksylaanipitoi-sesta luonnontuotteista ksyloosin talteenottamiseksi, jolloin lähtöaine käsitellään ensimmäisessä vaiheessa normaalipaineessa tai korotetussa paineessa ja korotetussa lämpötilassa alkalihydroksidiliuoksella, jonka alkaalipitoisuus on riittävä lähtöaineeseen sidotun etikkahapon lohkaisemiseksi ja neutraloimiseksi, poistetaan alkaliliuos reaktioastiasta, suodatetaan ja jäännös uutetaan, jolloin uuttojäännös toisessa vaiheessa happokäsitellään korotetussa paineessa ja korotetussa lämpötilassa, hapan liuos poistetaan reaktioastiasta, suodatetaan ja saatu jäännös uutetaan uudelleen, ja että toisen vaiheen liuos tai uute käsitellään ksyloosin tai ksylitolin talteenottamiseksi, tunnettu siitä, että molemmat vaiheet suoritetaan yhdessä ainoassa reaktioastiassa ja että lämpötilassa 100-150°C suoritetun alkalikäsittelyn jäännös uutetaan ainakin yhdellä nestepus-kulla lämpötilassa noin 20-120°C, edullisesti noin 50-100°C.
  3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että uuttaminen alkalikäsittelyn jälkeen suoritetaan useammalla nestepuskulla ja jokin viimeisistä puskuista säädetään hapon avulla pH-arvoon alle 5·
  4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että uuttaminen happokäsittelyn jälkeen suoritetaan vähintään yhdellä nestepuskulla noin 20-120°C, parhaiten noin 50-100°C lämpötilassa. li. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkali- ja/tai happokäsittely ja mahdollisesti seuraava uutto tai seuraavat uutot suoritetaan edellisten panosten vähemmän väkevöidyillä uutteilla.
  5. 5. Jonkin patenttivaatimuksen l-k mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkali- ja/tai happokäsittelyn ja mahdollisesti seuraavan uuttamisen tai uuttamisien aikana, parhaiten alkalikäsittelyn aikana, syötetään höyryä.
  6. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu 3iitä, että alkali- ja/tai happokäsittelyssä ja mahdollisesti seuraavassa uuttamisessa tai seuraavissa uuttamisissa lähtöaine tai jäännös esikuumennetaan noin 100-150°C lämpötilaan ja lisätään nopeasti noin 10-60°C kylmempää nestettä.
FI762664A 1975-10-08 1976-09-17 Foerfarande varmed hemicellulosa upploeses i tvao faser fraon xylanhaltiga naturprodukter i syfte att tillvarataga xylos FI60236C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
DE2545110 1975-10-08
DE2545110A DE2545110C3 (de) 1975-10-08 1975-10-08 Verfahren zum zweistufigen Aufschließen der Hemicellulosen von xylanhaltigen Naturprodukten zwecks Gewinnung von Xylose

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI762664A FI762664A (fi) 1977-04-09
FI60236B FI60236B (fi) 1981-08-31
FI60236C true FI60236C (fi) 1981-12-10

Family

ID=5958664

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI762664A FI60236C (fi) 1975-10-08 1976-09-17 Foerfarande varmed hemicellulosa upploeses i tvao faser fraon xylanhaltiga naturprodukter i syfte att tillvarataga xylos

Country Status (11)

Country Link
US (1) US4072538A (fi)
JP (1) JPS5248700A (fi)
AT (1) AT349033B (fi)
BE (1) BE847080A (fi)
CH (1) CH626405A5 (fi)
DE (1) DE2545110C3 (fi)
FI (1) FI60236C (fi)
FR (1) FR2327314A1 (fi)
GB (1) GB1513196A (fi)
IT (1) IT1069832B (fi)
SE (1) SE434278B (fi)

Families Citing this family (14)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4201596A (en) * 1979-01-12 1980-05-06 American Can Company Continuous process for cellulose saccharification
US4205673A (en) * 1979-02-05 1980-06-03 Mine Safety Appliances Company Breathing apparatus with an automatic firing mechanism
US4370172A (en) * 1981-03-17 1983-01-25 Compagnie De Construction Mecanique Sulzer, French Societe Anonyme Controlled vortex pump feed for supplying cellulose-containing material to reaction vessel
FR2668165A1 (fr) * 1990-10-23 1992-04-24 Toulouse Inst Nat Polytech Procede et installation pour preparer un jus concentre de pentoses et/ou hexoses a partir de matieres vegetales riches en hemicelluloses.
US5125977A (en) * 1991-04-08 1992-06-30 The United States Of America As Represented By The United States Department Of Energy Two-stage dilute acid prehydrolysis of biomass
US7812153B2 (en) * 2004-03-11 2010-10-12 Rayonier Products And Financial Services Company Process for manufacturing high purity xylose
US7815741B2 (en) * 2006-11-03 2010-10-19 Olson David A Reactor pump for catalyzed hydrolytic splitting of cellulose
US7815876B2 (en) * 2006-11-03 2010-10-19 Olson David A Reactor pump for catalyzed hydrolytic splitting of cellulose
KR101657100B1 (ko) * 2008-10-29 2016-09-19 삼성전자주식회사 리그노셀룰로오스계 바이오매스의 분별방법 및 분별장치
EP2352878A1 (en) * 2008-11-20 2011-08-10 E. I. du Pont de Nemours and Company Sugar production by decrystallization and hydrolysis of polysaccharide enriched biomass
US8524474B2 (en) * 2008-11-20 2013-09-03 E I Du Pont De Nemours And Company Process for producing a concentrated sugar solution by enzymatic saccharification of polysaccharide enriched biomass
CA2739704C (en) * 2008-11-20 2015-08-18 E.I. Du Pont De Nemours And Company Process for producing a sugar solution by combined chemical and enzymatic saccharification of polysaccharide enriched biomass
US9982317B2 (en) 2011-07-07 2018-05-29 Poet Research, Inc. Systems and methods for acid recycle
CN111996296A (zh) * 2020-09-15 2020-11-27 无锡绿色分离应用技术研究所有限公司 一种从半纤维素提取木糖的环保型方法

Family Cites Families (5)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3565687A (en) * 1968-02-26 1971-02-23 Okamura Oil Mill Manufacturing method of xylose with cottonseed hulls as material
IT1025347B (it) * 1973-11-23 1978-08-10 Sued Chemie Ag Processo per la disgregazione di gusci di avena
IT1025544B (it) * 1973-11-23 1978-08-30 Sued Chemie Ag Processo per disgregare legno di latifoglie
FI51371C (fi) * 1974-10-04 1976-12-10 Rosenlew Ab Oy W Menetelmä polysakkaridipitoisen raaka-aineen hajottamiseksi happohydro lyysin avulla.
US3990904A (en) * 1976-05-11 1976-11-09 Sud-Chemie Ag Method for the preparation of xylose solutions

Also Published As

Publication number Publication date
AT349033B (de) 1979-03-12
DE2545110A1 (de) 1977-04-28
FR2327314B1 (fi) 1981-01-09
GB1513196A (en) 1978-06-07
JPS5248700A (en) 1977-04-18
IT1069832B (it) 1985-03-25
US4072538A (en) 1978-02-07
FI762664A (fi) 1977-04-09
DE2545110C3 (de) 1981-09-10
BE847080A (fr) 1977-01-31
CH626405A5 (fi) 1981-11-13
DE2545110B2 (de) 1980-01-03
ATA689976A (de) 1978-08-15
FI60236B (fi) 1981-08-31
SE434278B (sv) 1984-07-16
SE7611093L (sv) 1977-04-09
FR2327314A1 (fr) 1977-05-06

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI60236C (fi) Foerfarande varmed hemicellulosa upploeses i tvao faser fraon xylanhaltiga naturprodukter i syfte att tillvarataga xylos
FI60033B (fi) Foerfarande foer tvaofasig upploesning av xylanhaltiga naturprodukter foer tillvaratagande av xylos
JP2002541355A (ja) リグノセルロース含有バイオマスの分離方法
US3579380A (en) Process for the production of xylose solutions
FI59121C (fi) Foerfarande foer framstaellning av xylos av loevtrae genom upploesning i tvao steg
JP6723943B2 (ja) キシラン含有物の製造方法
SK175998A3 (en) Method for producing xylitol
FI62141C (fi) Kontinuerligt foerfarande foer uppslutning i tvao steg av hemicellulosa ur xylanhaltiga naturprodukter foer tillvaratagande av xylos
US2293724A (en) Method of treating waste material of wood sugar processes or the like
US3085038A (en) Production of cellulose furfural and fodder from agricultural waste
JPH0774212B2 (ja) 水溶液から高圧抽出によってトリオキサンを回収する方法
US1816136A (en) Method of converting wood into sugar and other products
Masawi et al. Production of Xylose from Brewers Spent Grain by Dilute Hydrochloric Acid Hydrolysis.
JPH0575400B2 (fi)
DE1567350A1 (de) Verfahren zur Verzuckerung der Hemizellulose von Holz oder anderen Ausgangsmaterialien durch Druckperkolation mit verduennten Saeuren sowie zur Weiterverarbeitung der gewonnenen Zuckerloesungen und des im wesentlichen aus Zellulose und Lignin bestehenden Rueckstandes
DE2736864C2 (de) Verfahren zur Herstellung von Futtermitteln und zuckerhaltigen Lösungen aus pflanzlichen Rohstoffen
US251887A (en) Grape-sugar
FI76845C (fi) Foerfarande foer framstaellning av cellulosamassa och socker ur loevvedsflis.
AT32603B (de) Verfahren zur Herstellung von zuckerhaltigen Maischen aus Pflanzen und deren Abfällen.
DD270715A1 (de) Verfahren zur isolierung von xylan aus hemicellulose enthaltenden ablaugen des buchenholzes
JPH06228128A (ja) ベンゼンの除去方法
CS210440B1 (cs) Způsob výroby technického dletyléteru
CH159404A (de) Verfahren zur Herstellung von Äthern und Estern.
HU187696B (en) Step by step method for producing furfurol from pentosane-containing vaste materials of plants or from pentose solutions

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: SUED-CHEMIE A.G.