FI59861B - Oljebraennare med blao laoga - Google Patents

Description

[ΓΤΖξΞΤ] Γ1 KUULUTUSjULKAISU ςοοΑ1 L J ( ) UTLÄGGN I NGSSKRIFT 0^001 c (45) Patentti eyjnr.^tty Id 10 1 vJ1 Patent meddelat V* ' / (51) Kv.ik.3/int.ci.3 F 23 D 11/40 SUOM I —Fl N LAND (21) P*t*nttlhik*mu*— P*t«fitan*eknln( 7735^1 (22) H»k*ml*ptlvt — AnsAknlngsdag 23-11-7( (23) AlkupUvi—Glltighetsdif 23-11-77.

(41) Tullut julkiseksi — Bllvlt offentllf 09.07-78!

Patentti· ja rekisterihallitus .... .... . „ , . . . v . . , (44) NShtiylksIpsneo ja kuuL|ul kakun pvm. — a.

Patent- och registerstynlsm Amäktn utlajd oeh utUkrlftan publfcarad 30.06.81 (32)(33)(31) Pyydetty atuoikaux—B«|ird prlerltet 08-01-77

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2700671-9 Toteennäytetty-Styrkt (71) Deutsche Forschungs- und Versuchsanstalt iur Luft- und Raumfahrt e-V- ,

Linder Höhe, 5000 Koin 90, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lirskland(DE) (72) Winfried Buschulte, Celle, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Ruska & Co (5^) Siniliekkinen öljynpoltin - Oljebrännare med blS liga Tämän keksinnön kohteena on siniliekkinen öljynpoltin, jossa on öl-jynsumutin, tätä koaksiaalisesti ympäröivä polttoilmansyöttökammio, virtaussuunnassa öljynsumuttimen ulostulokohdan jälkeen sovitettu, rajoitinaukolla varustettu rajoitin, joka toimii sumutetun öljyn ja polttoilman läpipäästötienä, ja rajoitinaukon kanssa koaksiaali-nen, virtaussuunnassa välin päähän tästä sovitettu sekoitusputki, jonka ulkopuolitse osa palamistuotteista virtaa liekkiputkessa takaisin rajoittimen rajoittamaan välitilaan, jonka läpipäästöpinta-ala sekoitusputken kehän kohdalla on suurempi kuin sekoitusputken ja rajoitin aukon poikkipintojen välinen erotus.

Siniliekkiset öljynpolttimet edellyttävät, että poltettavaksi tuleva öljy on täysin kaasuuntunutta, ennen kuin se tulee poltettavaksi. Siniliekkisen öljynpolttimen käytöllä on se etu, että se voi . toimia äärimmäisen pienellä ilman ylimäärällä, niin että palaminen tapahtuu melkein stökiometrisesti. Kun palaminen tapahtuu hyvin pienellä ilman ylimäärällä, saadaan hyvin kuuma liekki, joka käyttää mahdollisimman hyvin hyväksi polttoaineen sisältämän energian ja johtaa parempaan lämmöksi muuttamiseen. Sen lisäksi palamiskaa-sut sisältävät mahdollisimman edullisesti säädettyjen keltaliekk i.s- 2 59861 ten öljynpolttimien palamiskaasuihin verraten paljon vähemmän haitallisia aineita (nokea, Ν0χ, SO^) ·

Niiden tunnettujen etujen vuoksi, joita öljyä kaasuuntuneessa tilassa sinisellä liekillä polttavalla öljynpolttimella on, ei ole ollut puutetta yrityksistä saattaa siniliekkinen öljynpoltin markkinoille .

Eräässä tunnetussa mainittua laatua olevassa öljynpolttimessa se-koitusputki sijaitsee pyöreässä kammiossa, jonka akseli on pystysuorassa ja jonka seinämissä on sisääntuloaukot sekundäärisen ilman syöttämiseksi. Sekoitusputken avulla rikastettu, ilmaköyhä kaasuseos palaa polttimessa sinisellä liekillä (Proc. World Petr. Congr., 7th, Volume 7» Sect, on Application and New Uses, Part 1, s. 125-126; Ö1 + Gas, 1962, s. 15).

Lisäksi tunnetaan öljynpoltin, jossa on sumuttimen kohdalla rajoi-tinseinä ja jossa on laite kuumien palamistuotteiden palauttamiseksi liekin kärjestä liekin juureen. Laitteessa on verraten lyhyt kammio, jossa on sumuttimen kanssa koaksiaalinen lieriömäinen putki, jonka avulla savukaasut pakotetaan takaisin. Riipuen olosuhteista, laite palaa joko sinisellä tai keltaisella liekillä (Ö1 + Gas, 1967, s. 41; DE-OS 2 059 693).

Edelleen tunnetaan öljynpoltin, joka polttaa lähes stökiometrisesti ja jossa polttoilmaa syötetään sekoitusputken sisällä olevan, rengasmaisen syöttösuuttimen kautta. Näin saadaan kuumat palamiskaa-sut palautettua. Öljy sumutetaan kiertäviin palamiskaasuihin koak-siaalisesti sekoitusputken kanssa virtaussuunnassa ennen ilmansyöt-tösuutinta sovitetusta sumuttimesta. Kuumien palamiskaasujen kanssa kosketuksessa oleva sumutin vaatii kuitenkin erityisen jäähdy-tysjärjestelyn, joka saadaan aikaan kiertävän polttoaincylimäärän avulla. Polttimessa on sekoitusputken jälkeen lyhyt, yleensä tulenkestävällä päällysteellä varustettu polttokammio, jonka loppupää on kavennettu. Ilmansyöttösuuttimen sijoittaminen sekoitusputken sisään tekee rakenteen monimutkaiseksi, joka pienissä polttimissa on toteutettavissa vain valamalla. Lisäksi sekoitusputkesta tulee näin hyvin raskas (öl- und Gasfeuerung, 1967» s. 656-662).

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan alussa mainittua laatua oleva öljynpoltin, joka toimii pääasiallisesti tavallista laitteisto- 3 59861 teknologiaa käyttäen, joka on rakenteeltaan yksinkertainen ja jolla on suuri käyttövarmuus.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että liekkiputki ympäröi koaksiaalisesti sekoitusputkea ja että rajoitinaukko on ainoa polttoilman läpipäästötie, jolloin: sekoitusputken pituuden suhde sekoitusputken halkaisijaan on = 1,75, liekkiputken pituuden suhde liekkiputken halkaisijaan on noin 2,5 “ 3, ja liekkiputken halkaisijan suhde sekoitusputken halkaisijaan on noin 2 - 2,5.

Liekkiputken ja sekoitusputken koko pituudella voi olla vakiopoik-kipinta. Esimerkiksi liekkiputki ja sekoitusputki voivat kumpikin olla sylinterimäisiä.

Kohinanvaimennuksen vuoksi voisi kuitenkin olla tarkoituksenmukaista muotoilla liekkiputki poikkipinnan muodoltaan muuttuvaksi, esimerkiksi kartiomaisella laajennuksella tai tähtimuodolla varustetuksi.

Erikoisena pulmana siniliekkisissä öljynpolttimissa on polttimen sytytys käytännössä esiintyvissä erilaisissa olosuhteissa, esimerkiksi vielä kuuman polttimen uudelleensytytys. Keksinnön mukaan saadaan tarvittava sytytysvarmuus siten, että poltin käynnistetään täyskuormituskäyttöön nähden alennetulla ilmanpaineella.

Tällöin ilmansyöttö nostetaan öljyventtiilin avaamisen jälkeen nopeasti hiukan stökiometrisen suhteen yläpuolella olevaksi, jolla poltinta sitten voidaan käyttää edelleen.

Mainittu työskentelytapa saavutetaan edullisesti siten, että puhal-timen ilmaläppä on varustettu käyttölaitteella ja käyttölaitteen ohjaamista varten on järjestetty aikakytkinväline. Käyttölaitteeksi voidaan järjestää esimerkiksi sähkö- tai hydraulinen moottori, joka on yhdistetty ilmaläppään itserajoittavalla laitteella.

Myöskin on mahdollista käyttää aikaohjauksella varustettua, sähköisesti magnetoitua nostomagneettia tai hydraulista nostosylinteriä.

Edelleen voi olla tarkoituksenmukaista käyttää käynnistettäessä polttimen ilmavirran kuristamisen ohella tai sijasta öljyvirran määrän kuristamista, joka sitten nopeasti voidaan saattaa täydeksi öljyvirran määräksi.

, 59861 4

Suoritetut kokeet ovat osoittaneet, että keksinnön mukaisella öljyn-polttimella saavutetaan korkea hyötysuhde ja vähäinen ilman saastuminen. Sekoitusputken ja liekkiputken mitoitus saa aikaan sen, että takaisinkiertävät palamiskaasut sekoittuvat ilman ja sumutetun öljyn seoksen kanssa sellaisessa suhteessa, että palaminen tapahtuu täydellisesti. Takaisinvirtausolosuhteet ovat hyvin stabiilit. Laitteen rakenne on siitä huolimatta hyvin yksinkertainen, joten sen valmistus ja huolto on helppoa. Stökiometrisestä palamisesta seuraa myös se etu, etteivät liekkiputken seinämät pyri hiiltymään ylimääräisen hapen vaikutuksesta.

Keksintö on esitetty piirustuksessa sovellutusesimerkkinä ja selitetään yksityiskohtaisesti seuraavassa viitaten piirustukseen, joka esittää keksinnön mukaista öljynpoltinta valvonta- ja syöttölaittei-neen pitkittäisenä leikkauksena.

Esitetyssä polttimessa 2 on kammio 4, jossa on tavalliseen tapaan öljynsyöttöputken 8 pään kannattamana painesumutinsuutin 6. Putkeen 8 syötetään öljyä öljypumpulla 10, jota käyttää moottori 12, joka samanaikaisesti tavalliseen tapaan käyttää myöskin puhallinta 14. Pumppu 10 syöttää käsikäyttöisen kuristusventtiilin 16 ja sähkömagneettisesta käytetyn sulkuelimen 18 kautta sumutinsuutinta 6 kannattavaa öljyjohtoa 8. Puhallin 14 syöttää ilmaa ilmakanavan 20 kautta kammioon 4 kuristusventtiilin 22 kautta, jossa on moottorin 26 avulla säädettävä ilmaläppä 24. öljyputkeen 8 sovitettuun pitimeen 28 on kiinnitetty sytytyselektrodipari 30, joka on kytketty sytytys-muuntajaan 32.

Välimatkan päähän painesumutinsuuttimen 6 suusta on järjestetty suuttimen akselin kanssa koaksiaalisella rajoitinaukolla 36 varustettu seinämä 34. 'Välimatkan päähän rajoitinaukosta 36 on järjestetty sekoitusputki 38, joka on kiinnitetty pitimillä 40 seinämään 34. Sekoitusputki 38 on liekkiputken muodostavassa ulommassa putkessa 42.

Rajoitinaukon 36 läpimitta ja sekoitusputken 38 järjestely ja mitoitus samoin kuin liekkiputken 42 sovitus ovat määrätyssä ratkaisevassa suhteessa toisiinsa, kuten seuraavassa esitetään yksityiskohtaisesti.

Sumutinsuuttimen on oltava akselin suunnassa aseteltava ilman läpi-menon ja öljysumun sisäänmenon muuttamiseksi ja siten mahdollisimman edullisen seoksen muodostamiseksi.

5 59861

Rajoitinaukon läpimitta on valittava siten, että puhaltimen 14 syöttöpaineella, joka vastaa kaupan olevien öljynpolttimien tavallista syöttöpainetta, ilma virtaa ennalta määrätyllä nopeudella ra-joitinaukon 36 läpi, jolloin rajoitinaukko on ainoa palamisilman läpipääsytie.

Pyöreän sekoitusputken 38 läpimitta D-^ on edullisesti 1,4 - 1,45 kertaa rajoitinaukon läpimitta D^, ainakin 1,25 ja korkeintaan 1,7 kertaa se. Sekoitusputken pituus on noin 1 - 1,5 kertaa sekoitusputken läpimitta D^.

Sekoitusputken 38 etäisyys seinämästä 34 on valittu siten, että saadaan säteittäinen läpivirtauspoikkipinta, joka on ainakin 1-3 kertaa rajoitinaukon poikkipinnan ja sekoitusputken poikkipinnan erotus.

Liekkiputken 42 läpimitta ΐ>2 on noin 2-2,5 kertaa sekoitusputken läpimitta D·^, ja pituuden Lg suhde liekkiputken läpimittaan on noin 2,5 - 3·

Painesumutinsuuttimessa 6 on 60 - 80 asteen sumutuskartio tarkoituksenmukainen. Erittäin hyviä tuloksia saadaan onttokartioisilla suuttimilla. öljynpoltinta käynnistettäessä kytketään ensin moot- . tori 12 tavalliseen tapaan. Samanaikaisesti suljetaan kuristusläp-pä 24,»mikäli se ei ole suljettu jo öljynpoltinta poiskytkettäessä. Hetkistä myöhemmin kytketään sytytyselektrodeihin 30 jännite ja sen jälkeen avataan magneettiventtiili 18, niin että öljypumpun 10 syöttämä öljy saapuu painesumutinsuuttimeen 6. Samanaikaisesti syötetään ilmaa puhaltimella 14 kammioon 4. Ulosmenevä seos sytytetään sytytyselektrodien avulla. Tällöin syntyy sekoitusputken 38 alavirran puoleisen pään edessä olevaan liekkiputken 42 osaan liekki. Samanaikaisesti sytytyksen kanssa siirretään kuristusläppä 24 säätö-elimien ohjaamana käyttöasentoon. Rajoitinaukon 36 läpimitta on mitoitettu siten, että -ilmalla sekoitusputken 38 sisällä on sellainen nopeus, että sumutetun öljyn pisarat eivät ilmankuristusläpän ollessa auki kohtaa sekoitusputken 38 sisäseinämää. Ilmasydänsuih-kun johdosta tulee sekoitusputken 38 ympärillä olevan rengastilan kautta imetyksi liekin takapuolelta happiköyhää palamiskaasua sekoitusputken ylävirran puoleisen taka-aukon kautta. Nämä kuumat palamiskaasut ympäröivät sydänsuihkun ja luovuttavat lämpöä sydän-suihkuun. Lisäperuste rajoitinaukon ja ilmannopeuden mitoitukselle 6 59861 on nähtävissä siinä, että ilmannopeuden sekoitusputkessa 38 on oltava suurempi kuin liekin etenemisnopeus, jotta olisi varmaa, että liekki palaa välimatkan päässä sekoitusputken alavirran puoleisen pään edessä. Annetuilla käyttöehdoilla saadaan samanaikaisesti sekoitusputken 38 seinään 34 päin olevan pään pienin etäisyys seinästä 34. Tämä etäisyys on valittava siten, että uudelleen kiertävät kaasut virtaavat mahdollisimman häviöttömästi sekoitusputkeen 38 ja voivat sekoittua lämmönvaihtoa varten sydänsuihkun öljysumu/ilma-seokseen. Koepolttimissa ovat seuraavat mitat osoittautuneet edullisiksi .

1. Käytettäessä läpipäästömäärälle 2,5 - 3 1/h tarkoitettua paine-sumut ins uutin ta rajoitinaukon läpimitta 25,5 - 26 mm sekoitusputken sisäläpimitta 35 mm liekkiputken sisäläpimitta D2 76 mm antoivat koko läpipäästöalueella aina hyvin stabiilit siniset liekit.

2. Käytettäessä läpipäästömäärälle 3-4 1/h tarkoitettua painesu-musuutinta suurennettiin rajoitinaukon 36 läpimitta kokoon 25 - 31 mm pitäen muut mitat ennallaan. Myöskin tällöin saatiin koko läpipäästöalueella stabiilit siniset liekit.

Eräässä teolliseen valmistukseen tarkoitetussa rakennussarjassa oli seuraavat päämitat (kaikki mitat mm).

Suurin

Malli D, Oy D, L, L~ 60° H Li, ___________ 1/h ___ 1 36 77 23,5 57 ' 225 2,3 9 2 36 77 26 57 225 5,0 9 3 36 77 29 52 225 3,4 14

Kaikissa malleissa oli suuttimen aukon etäisyys rajoitinaukon etureunasta 2 mm.

Koekäytössä kaikille malleille todettiin seuraavat polttoarvot: C02 = 15 % (likimain teoreettinen maksimi)

Noki = 0 CO = 0,01 % 7 59861 /

Liekinvalvontaa siniliekkisissä öljynpolttimissa ei suoriteta enää optisesti. Varman automaattisen käytön aikaansaamiseksi siniselle liekille on valvonta ionisoitumisilmaisimella 44 mahdollista. Tämä on tavalliseen tapaan kytketty ohjauslaitteeseen.46, jonka avulla liekin sammuessa öljynsyöttö lopetetaan sulkemalla venttiili 18 ja moottori 12 kytketään irti. Ohjauslaitteen avulla kytketään myöskin sytytys pois tavalliseen tapaan liekin muodostuttua.

Käytännössä on osoittautunut oleelliseksi muodostaa sekoitusputki 38 sellaiseksi, että sillä on mahdollisimman pieni tilavuusmassa, siis annetuilla mitoilla mahdollisimman ohutseinäiseksi. Silloin saavutetaan se, että sekoitusputki 38 saa kirkkaan punahehkun, joten melkoinen määrä uudelleen kierrätettyjen kaasujen lämmöstä tulee siirretyksi säteilylämpönä ilman ja öljypisaroiden seokseen, minkä avulla varmistetaan edelleen täydellinen kaasuuntuminen öljy-pisaroiden kohtaamatta kuumia pintoja. Mainituilla suhteilla Li : sekoitusputkea varten saavutetaan se, että sekoitusputki on koko pituudeltaan happiköyhien palamiskaasujen ympäröimä, niin että lämmönkestävistä teräksistä tehdyt sekoitusputket eivät mitenkään merkittävästi hiilly tai pala. Sekoitusputki voidaan myöskin tehdä tulenkestävistä keraamisista aineista.

Sekoitusputken 38 kiinnittäminen voidaan akselin suuntaisten varsien 40 sijasta järjestää myöskin säteettäisillä varsilla, jotka silloin on kiinnitettävä liekkiputken 42 sisäpintaan.

Kun stökiometrisen palamisen johdosta ei liekkiputkessa 42 käytännöllisesti katsoen ole yhtään vapaata happea, voi liekkiputkikin 42 olla lämmönkestävää terästä tarvitsematta pelätä kulumista hiiltymi-sen johdosta. Tietysti on mahdollista tehdä myöskin liekkiputki 42 tulenkestävästä keraamisesta aineesta tai voidaan käyttää tulenkestävällä keraamisella aineella päällystettyä teräsputkea. Myöskin on mahdollista muotoilla liekkiputki jäähdytetyksi, esimerkiksi läm-mitysvedellä jäähdytetyksi. Tällöin voi liekkiputki olla esim. kuu-mennuskattilan lämmönvaihtimen osa. Jäähdytetyn liekkiputken ei tarvitse välttämättä olla hyvin tulenkestävästä aineesta.

Polttaminen esitetyssä öljynpolttimessa on melko riippumatonta kattilan tulipesän koosta ja muodosta. Hyvin epäedullisissa olosuhteissa se voi kuitenkin sytytysvaiheen aikana johtaa resonanssi-ilmiöihin. Nämä voidaan välttää siten, että liekkirintaman alueelle 8 59861 liekkiputken 42 seinämään järjestetään muutamia reikiä. Kohinan poisto voidaan myöskin aikaansaada muuttamalla liekkiputken poikkipintaa. Voidaan järjestää esimerkiksi kartiomainen laajennus tai liekkiputkelle voidaan antaa liekkialueesta lähtien tähdenmuotoinen poikkileikkaus.

Erikoinen pulma siniliekkisissä öljynpolttimissa on varman sytytyksen aikaansaaminen kaikissa käyttöolosuhteissa. Keksinnön mukaan saadaan tällainen varma sytytys siten, että poltinta käytetään sy-tytyshetkellä nimelliskuormitukseen nähden alistökiometrisellä ilmamäärällä. Tätä tarkoitusta varten siirretään kuristusventtiilin 22 ilmaläppä 24 säätömoottorin 26 avulla vastaavaan käynnistysasen-toon, niin että uusitussa sytytyksessä syötetään kammioon 4 ainoastaan vastaavasti säädetty alistökiometrinen ilmamäärä, öljyn sytyttyä ilmaläppä 24 siirretään säätömoottorin 26 avulla avattuun, asentoon, jossa päästetään läpi stökiometristä palamista varten tarvittava ilmamäärä. Säätömoottori 26 voidaan kytkeä päälle samanaikaisesti magneettiventtiilin 18 avaamisen kanssa, jolloin pienen-nysvaihteen . ja mahdollisesti täydentävien sähköisten säätöelimien avulla saadaan tarvittava lopullinen viivytys.· Tällä työskentelytavalla on se etu, että ilmamäärää voidaan lisätä jatkuvasti. Moottorin kytkentä voidaan myöskin suorittaa ionisoitumisilmaisimen 44 avulla suoritetusta liekin toteamisesta riippuen. Ilmaläpän käyttöalueeksi voidaan myöskin järjestää tunnetuilla viivytysvälineillä varustettu magneetti. Viivytys voidaan saada aikaan sekä magneettia että säätömoottoria varten myöskin termistorivastuksen avulla.

On ilmennyt, että varmaan sytytykseen riittää yleensä noin 3 " 5 sekunnin käynnistys alistökiometrisellä ilmamäärällä. Todettiin, että tänä aikana saadaan aikaan pysyvä uudelleenkierrätys sekoitusput-ken kuumetessa samanaikaisesti käyttölämpötilaan. Esitetyssä käynnistyksessä alistökiometrisellä ilmamäärällä ei todettu mitään noen muodostumista. Todennäköisesti täydelliseen palamiseen riittää kulloinkin kattilan tulipesässä oleva ilmamäärä antamaan käyttöön tarvittavan happimäärän. Kulloisistakin kattilaolosuhteista riippuen voi olla tarpeellista pidentää aika kuristus läpän täydelliseen avaamiseen 6-8 sekunniksi.

Yleisesti ottaen varmalle sytytykselle on tärkeäfä käyttää poltinta täyden kuormituksen ilmannopeuteen verraten pienemmällä ilmannopeu-della. Käynnistettäessä on 23 - 25 mm vesipatsaan ylipaine kammios- 9 59861 sa 4 osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi täyskuormituskäytön ylipaineen ollessa 45 - 55 mm vesipatsasta.

Hydraulisesti toimivaa säätömoottoria käytettäessä voidaan painevä-liaineena käyttää pumpun 10 puristamaa öljyä.

Olosuhteista riippuen voi myöskin olla tarkoituksenmukaista järjestää välinejet, joilla poliinta käynnistettäessä ilmavirran määrän kuristamisen ohella myöskin öljyvirran määrää voidaan kuristaa, öljy-virran määrä nostetaan täyttä tehoa vastaavaksi silloin samaaa aikaan kuin edellä on ilmavirran määrään nähden esitetty. Tällöin on mahdollista pitää käynnistettäessä alistökiometrisen käytön määrä pienenä ja mahdollisimman edullisissa tapauksissa voidaan jo poltin-ta käynnistettäessä saada stökiometriset palamisolosuhteet.

Edellytyksenä on, ettei öljyn sumutus öljyvirran pienennetylläkään määrällä oleellisesti huonone. Määrättyyn mittaan asti ovat tällöin myöskin suurehkot öljypisarat hyväksyttäviä, sillä seinämillä, varsinkin sekoitusputken seinämällä, j-onka lämpötila käynnistettäessä yleensä oleellisesti vastaa kattilaveden lämpötilaa (noin 70 - 90°C), on määrätty varastoimiskyky, ts. suurehkot pisarat voivat ensin iskeytyä seinämille ja muodostaa niille öljykalvon, joka höyrystyy saavutettaessa täyskuormituskäyttö.

Jotta poltinta täyskuormituskäytössä muuttuvissa olosuhteissa voitaisiin käyttää mahdollisimman vakiolla ilman ylimäärällä, ts. mahdollisimman tarkasti stökiometrisesti, on tarkoituksenmukaista järjestää välineet, joilla ilma- ja/tai öljyvirran määrä voidaan säätää automaattisesti kulloistenkin olosuhteiden, varsinkin ilmanpaineen, ilman lämpötilan ja/tai kattilavedon mukaiseksi.

Suuriläpipäästöisissä painesumutinsuuttimissa kaasuuntumiseen tarvittava hieno sumutus ei usein enää ole saavutettavissa. Suuritehoisissa polttimissa voi sen tähden olla tarkoituksenmukaista järjestää välimatkan päähän toisistaan useampia (ainakin kaksi) suut-' timia rinnakkain tai toisiinsa päin viistoon, jolloin rajoitinau-kon, sekoitusputken ja mahdollisesti liekkiputken poikkileikkauksen muoto on sovitettava vastaavasti.

Rajoitinaukko voi, kuten on esitetty, olla yksinkertainen levymäiseen seinään meistetty aukko. Aukko voi kuitenkin myöskin olla vä-

Claims (4)

59861 ίο hän matkaa virtaus suunnassa eteenpäin putkimaisena ulottuva ja kulman muodostavana tai pyöristettynä seinään liittyvä.

1. Siniliekkinen öljynpoltin,jossa on öljynsumutin (6), tätä ympäröivä polttoilmansyöttökammio (4), .virtaussuunnassa öljynsumuttimen ulostu-lokohdan jälkeen sovitettu, rajoitinaukolla (36) varustettu rajoitin (34), joka toimii sumiitetun öljyn ja polttoilman läpipäästötienä, ja rajoitinaukon (36) kanssa koaksiaalinen, virtaussuunnassa välin päähän tästä sovitettu sekoitusputki (38), jonka ulkopuolitse osa palamistuot-teista virtaa sekoitusputkea ympäröivästä liekkiputkesta (42) takaisin rajoittimen (34) rajoittamaan välitilaan, jonka läpipäästöpinta-ala se-koitusputken (38) kehän kohdalla on suurempi kuin sekoitusputken (38) ja rajoitinaukon (36) poikkipintojen välinen erotus, tunnettu siitä, että rajoitinaukko (36) on ainoa polttoilman läpipäästötie, ja että sekoitusputken (38) pituuden (Li) suhde sekoitusputken halkaisijaan (Di) on = 1,75, liekkiputken (42) pituuden (L2) suhde liekkiputken halkaisijaan (D2) on noin 2,5 - 3, ja liekkiputken (42) halkaisijan (D2) suhde sekoitusputken (38) halkaisijaan (Di) on noin 2 - 2,5-

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen öljynpoltin, tunnettu siitä, että sekoitusputken (38) pituuden (L^) suhde sekoitusputken halkaisijaan (D-j_) on = 1,5.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen öljynpoltin, tunnettu siitä, että liekkiputkella (42) on liekkialueesta lähtien virtaussuunnassa eteenpäin muuttuva poikkipinnan muoto, jolloin edellä mainitut liekkiputken pituus (L2) ja liekkiputken halkaisija (D2) tarkoittavat mittoja virtaussuunnassa ennen liekkiputken muuttuvaa poikkipintaa.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen öljynpoltin, tunnettu siitä, että liekkiputken (42) seinämässä liekkialueel-la on reikiä.