FI59604C - Saett att genom upphettning avlaegsna restmonomer fraon akrylnitrilpolymerer - Google Patents

Description

ΓβΙ m^VJULUTUSjULKAISU γλ/λ, »Ta m <11> UTLÄGGNINGSSKIIIFT ^ 6ϋ4 C (45) Patentti :iy3.-.ni' tty 10 09 1101 $ζ£φί) Patent nedaelat (51) Ky.ik.Vci.3 c 08 P 6/24, 20/44 SUOMI*—FINLAND (21) PutuntHhukumu· — Puuncamekning 752975 (22) Hukumlipllv» — AnaMcnlngadig 21+.10.75 (23) Alkupaiv·—GUtighatidag 21+.10.75 (41) Tullut JulkMcsI — Bllvlt effumllg 26.05.76

Paten tt l- ja rekuterl hallittu (44) NlhtlvlJul punon ju kuuLJulkulwn pvm.— ratant* och registarutyreluan AnuBkun utlugd och utUkriftan pubticurud 29.05.8l (32)(33)(31) Pyyduttjr otuolkuui—Bugird prloritut 25.11.71+

Ranska-Frankrike(FR) 7^ 38780 (71) Solvay & Cie, 33, rue du Prince Albert, B-1050 Bryssel, Belgia-Belgien(BE) (72) Friedrich Wollrab, Bryssel, Philippe Duterme, Bryssel, Belgia-Belgien(BE) (74) Oy Kolster Ab (5I+) Tapa poistaa kuumentamalla jäännösmonomeeria akryylinitriilipolymee-reista - Sätt att genom upphettning avlägsna restmonomer fr&n akryl-nitrilpolymerer

Keksinnön kohteena on tapa poistaa kuumentamalla jäännösmonomeeria akryylinitriilipolymeereista, jotka sisältävät vähintään 50 mol-# akryylini tri iliyksiköitä ja jotka on saatu hiukkasmuodossa.

On ennestään tunnettua polymeroida ja sekapolymeroida akrylonitriiliä vapaita radikaaleja kehittävän järjestelmän avulla vesiväliaineessa. Polymeraatti ei liukene reaktioväliaineeseen. Polymerointi keskeytetään yleensä huomattavasti ennen kuin monomeerien konversio on saavuttanut arvon 100 %. Tällöin polymeraatti saadaan hiukkasina, jotka ovat dispergoituneet vesiväliaineeseen, joka vielä sisältää huomattavat määrät akrylonitriiliä ja mahdollisesti reagoimattomia seka-monomeereja.

US-patentista 3 553 248, joka 10,7.1963 on myönnetty toiminimelle Asahi Kasei Kogyo Kabushiki Kaisha, ja US-patenteista 3 663 631 ja 3 663 632, jotka on myönnetty 21+,1+. 1970 ja 13*5.1970 toiminimelle American Cyanamid Company, on tunnettua ottaa talteen reagoimaton akryIonitriili alentamalla reaktorista poistuvan väliaineen painetta suljetussa tilassa, jossa ylläpidetään suuruusluokkaa 2 59604 50-150 mm Hg oleva absoluuttinen paine. Akrylonitriilin talteenottoa voidaan parantaa käyttämällä paineenalennustilassa strippausta ilman tai vesihöyryn . .. .. . o

avulla. Joka tapauksessa lämpötila on tämän käsittelyn aikana alempi kuin 75 C

polymeraatin haitallisen värittymisen välttämiseksi, ja yleensä paineenalennus suoritetaan 35_60°C:ssa.

Reagoimattoman akrylonitriilin talteenottamisen kannalta tämä menetelmä on sangen tyydyttävä, koska parhaassa tapauksessa saadaan otetuksi talteen enemmän kuin 99 % reagoimattomasta akrylonitriilistä. Tästä huolimatta eräs erikoisen vakava ongelma kuitenkin jää ratkaisematta. Polymeraatti, joka lopuksi saadaan erottamalla hiukkaset tämän menetelmän mukaan käsitellystä vesiväliaineesta, sisältää vielä huomattavin määrin jäännösmonomeeria. Tämän jäännösmonomeerin läsnäolo estää akrylonitriilipolymeraattien käytön lukuisissa tapauksissa, joihin ne omi-naisuuksiensa takia sangen hyvin soveltuisivat. Näin on laita tapauksissa, joissa polymeraatti sulatetaan sen muotoilemiseksi, koska jäännösmonomeeri höyrystyy ja saastuttaa työpaikan ilmatilan. Näin on myös laite ruokatavarain päällystysalalla, koska jäännösmonomeeria on olemassa päällysteissä, joista se voi vaeltaa päällystettyihin tuotteisiin, jolloin näitä ei enää voida käyttää ravintona.

Hakija on keksinyt menetelmän, jonka avulla akrylonitriilipolymeraattien sisältämä jäännösmonomeerimäärä voidaan pienentää käytännössä mitättömiin arvoihin.

Keksinnölle on tunnusomaista, että polymeerihiukkaset kuumennetaan lämpötilaan, joka on polymeerin lasiintumispisteen ja sulamispisteen välillä ja että polymeerihiukkasia pidetään siinä lämpötilassa, johon ne on kuumennettu, ajan, joka on välillä 1 min ja 3 h sellaisen polymeerin saamiseksi, joka sisältää alle 20 ppm akryylinitriiliä.

Akrylonitriilipolymeraateilla tarkoitetaan kaikkia sellaisia polymeraatteja, jotka sisältävät vähintään 50 mol-# ja edullisesti vähintään 70 mol-# akrylonitriilistä johdettuja monomeeriyksiköitä. Ne akrylonitriilipolymeraatit, joihin keksinnön mukainen menetelmä soveltuu, käsittävät täten sekä akrylonitriilin homopolymeraatit että sen sellaiset sekapolymeraatit, jotka sisältävät yhdestä tai useammasta sekamonomeerista johdettuja monomeeriyksiköitä. Nämä sekapolymeraatit voivat olla statistisia sekapolymeraatteja, segmenttipolymeraatteja tai myös mielivaltaiseen runkoon oksastettuja sekapolymeraatteja,

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan erikoisen edullisesti soveltaa sellai-; siin sekapolymeraatteihin, jotka sisältävät 70-95 mol-#, edullisesti 80-90 mol-# akrylonitriilistä johdettuja monomeeriyksiköitä, ja joita käytetään ruokatavara-päällysteiden valmistamiseksi. Yleensä nämä sekapolymeraatit ovat joko statistista tyyppiä olevia sekapolymeraatteja tai elastomeerirunkoon oksastettuja sekapoly- 3 59604 meraatteja, jolloin tämä elastomeerirunko usein myös sisältää akrylonitriilistä johdettuja monomeeriyksiköitä. Tässä viimeksi mainitussa tapauksessa ei rungossa olevia monomeeriyksiköitä ole laskettu mukaan akrylonitriilistä johdettujen monomeeriyksiköiden mooliprosenttimäärää laskettaessa, paitsi siinä tapauksessa, että myös runko sisältää vähintään 50 mol-# akrylonitriilistä johdettuja monomeeriyksiköitä. Näille sekamonomeereille on tunnusomaista niiden läpinäkyvyys ja niiden kaasuja läpäisemättömyys.

Akrylonitriilin sekapolymeraattien valmistamiseksi voidaan käyttää lukuisia sekamonomeereja, joko yksistään tai seoksina. Esimerkkinä mainittakoon: - styreenijohdannaiset, kuten styreeni, alfa-metyyli-styreeni ja alfa-kloori-styreeni, - akryylihappo ja sen johdannaiset, kuten metakryylihappo, - akryyliesterit, - akryyliamidi ja sen johdannaiset, kuten N-metyyli-akryyliaraidi, - tyydyttämättömät ketonit, kuten metyyli-vinyyliketoni, - vinyylijohdannaiset, kuten vinyylikloridi ja vinyyliasetaatti, - olefiinit, kuten isobuteeni, - vinylideenijohdannaiset, kuten vinylideenikloridi ja -fluoridi, - tyydyttämättömät karboksyylihapot, kuten maleiinihappo, - diolefiinit, kuten butadieeni ja isopreeni.

Ravintoainekäyttöön tarkoitettujen akrylonitriilin sekapolymeraattien valmistamiseksi käytetään yleensä styreenijohdannaisia ja akryyliestereitä, jotka voivat olla substituoituja. Parhaat tulokset saadaan styreenillä ja molekyylissään 1-U hiiliatomia sisältävän alkoholin substituoimattomilla akryyliesterijohdannaisilla. Oksaspolymeraatista kyseen ollen parhaat tulokset saavutetaan siinä tapauksessa, että runkona on butadieenin ja styreenin akrylonitriilin tai molekyylissään 1-1+ hiiliatomia sisältävän alkoholin akryyliesterijohdannaisen elastoraeeri-seka-polymeraatti. Näiden yleisesti käytettyjen sekamonomeerien esimerkkinä mainittakoon styreeni, alfa-metyyli-styreeni , metyyliakrylaatti , etyyliakrylaatti , butyyliakrylaatti ja metyylimetakrylaatti,

Akrylonitriilistä johdetuilla monomeeriyksiköillä tarkoitetaan akryylistä johdettujen substituoimattomien monomeeriyksiköiden lisäksi myös akrylonitriilin ja erikoisesti metakrylonitriilin substituutioyhdisteistä johdettuja monomeeriyksiköitä. Yleisimmin käytetään kuitenkin polymeraatteja, jotka on saatu substi-tuoimattomasta akrylonitriilistä.

Sellaisia akrylonitriilipolymeraatteja, joihin keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa, voidaan valmistaa soveltamalla mitä tahansa polymerointi- * 59604 menetelmää, jossa reaktioväliaineen komponentit ja valmistusolosuhteet ovat sellaiset, että muodostunut polymeraatti saostuu ja muodostaa hiukkasia. Voidaan erikoisesti soveltaa kaasu-, massa-, suspensio-, emulsio- tai liuosfaasina. Useimmin käyttöön perustuvia polymerointimenetelmiä sovelletaan kolmea viimeksi mainittua menetelmää, koska lämmön poistaminen on helpompaa sen ansiosta, että näissä menetelmissä käytetään inerttiä nestettä. Melkein kaikissa tapauksissa käytetään inerttisenä nesteenä vettä, Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu erikoisen hyvin sovellettavaksi vesiväliaineessa valmistettuihin akrylonitriilipolymeraatteihin, koska polymeraattihiukkasia ei tarvitse ennalta erottaa vesiväliaineesta, vaan keksinnön mukainen menetelmä voidaan kohdistaa suoraan polymerointireaktorista lähtevään polymeraatin vesidispersioon ilman mitään ennalta suoritettavaa käsittelyä,

Keksinnön mukaista menetelmää vesidispersioihin sovellettaessa voivat nämä sisältää veden, akrylonitriilin ja mahdollisesti yhden tai useamman sekamonomeerin lisäksi sellaisia lisäaineita, joita tavanomaisesti käytetään polymerointimene-teinissä, kuten vapaisiin radikaaleihin perustuvia katalysaattoreita (epäorgaanisia ja orgaanisia peroksideja, atsojohdannaisia), emulgoimisaineita (emulsio-polymerointia sovellettaessa), dispergoimisaineita (suspensio-polymerointia sovellettaessa), akrylonitriilin liukoisuutta parantavia aineita (liuospolymerointia sovellettaessa), molekyylipainon säätöaineita (merkaptaaneja), pH-arvon säätö-aineita, jne. Muitakin lisäaineita voidaan lisätä polymeroinnin aikana tai sen lopussa; polymerointireaktion keskeyttämisaineita, koaguloimisaineita, polymeraatin hajoamista vastustavia stabiloimisaineita, väriaineita, polymeraatin käsitel-tävyyttä parantavia aineita, polymeraatin iskulujuutta lisääviä aineita, täyteaineita, vaahtoamisen estoaineita jne.

Keksinnön mukaista menetelmää sovellettaessa akrylonitriilipolymeraatti-hiukkaset kuumennetaan lämpötilaan, joka on lasiintumispisteen ja suiamislämpö-j tilan välillä. Lasiintumispisteen ja sulamislämpötilan määrittämiseksi käytetään menetelmää, joka perustuu tilavuus-laajenemiskertoimen vaihtelun mittaukseen lämpötilan funktiona. Edullisesti toimitaan lämpötilassa, joka on lasimaiseksi lasiintumispistettä 5°C-50°C korkeampi, Parhaat tulokset saavutetaan lämpötiloissa, jotka ovat lasiintumispistettä 10-30°C korkeammat,

Nyt on todettu, että otettaessa akrylonitriili talteen lasiintumispistettä alemmissa lämpötiloissa ei ole käytännössä mahdollista soveltamalla tunnin suuruusluokkaa olevia käsittelyaikoja alittaa polymeraatissa akrylonitriilipitoi-suuksia, jotka ovat pienempiä kuin 1000 miljoonasosaa, Tämänkaltaiset pitoisuudet estävät täysin tuotteiden käytön lukuisilla aloilla. Toiminnan tapahtuessa 5 59604 lasiintumispisteessä tai tämän yläpuolella paranee poistamiskäsittelyn hyötysuhde äkkiä sangen huomattavasti. Käsittelyähän ollessa noin 15 minuuttia on polyme-raatin akrylonitriilipitoisuus pienempi kuin 20 miljoonasosaa ja tunnin pituista käsittelyaikaa sovellettaessa tämä pitoisuus laskee alle arvon 10 miljoonasosaa.

Ei myöskään hyödytä suorittaa käsittelyä lasiintumispistettä paljon korkeammissa lämpötiloissa, koska lisälämmön kulutuksesta ei ole mitään hyötyä.

Polymeraatin keksinnön mukaisen käsittelyn pituus voidaan valita poly-meraatissa lopuksi sallittavan akrylonitriilipitoisuuden funktiona. Lisäksi käsittelyn pituus riippuu lämpötilasta, jossa se suoritetaan: mitä korkeampi lämpötila on, sitä lyhyempi voi käsittely olla. Käsittelyn pituus on yleensä 1 minuutti -3 tuntia, edullisesti 5-60 minuuttia.

Käsittelyn aikana käytettävä paine valitaan sopivasti akrylonitriilin tai mahdollisen vähiten haihtuvan sekamonomeerin kyllästyspainetta pienemmäksi. Tällä tavoin akrylonitriili ja mahdollisesti läsnäoleva yksi tai useampi sekamonomeeri siirtyvät höyryfaasiin, mikä helpottaa niiden talteenottamista (esim. kondensoi-malla). On mielenkiintoista todeta, että suurempien alipaineiden käyttäminen ei sanottavasti paranna keksinnön mukaisen menetelmän hyötysuhdetta. On samoin todettu, että lämpötilan ollessa käsittelyn aikana lasiintumispisteen alapuolella on tarpeetonta käyttää erikoisen suurta alipainetta haluttaessa parantaa akrylonitriilin poistumista, koska jäännösmäärät ovat käytännöllisesti katsoen samat kuin vähemmän perusteellista alipainetta käytettäessä. Tämän ilmiön todennäköisimpänä selityksenä esitetään, että keksinnön mukaisen menetelmän ansiosta voidaan poistaa sekä reaktioväliaineessa läsnä oleva tai polymeraattihiukkasiin adsorboitunut akrylonitriili että myös polymeraattihiukkasten sisätiloihin sulkeutunut akrylonitriili, johon ei päästä käsiksi ennestään tunnettujen menetelmien avulla.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa polymeraattihiukkasiin sen jälkeen, kun nämä on erotettu polymerointiväliaineesta, riippumatta siitä, onko tämä väliaine pääasiallisesti nestemäistä tai kaasumaista monomeeria tai jotain inerttiä nestettä, kuten vettä. Tämä erottaminen voi tapahtua soveltamalla mitä tahansa tunnettua keinoa, esim, dekantointia, suodatusta tai sentrifugointia.

Siinä tapauksessa, että polymeraatti valmistetaan soveltamalla sellaista polymerointimenetelmää, että polymeeri saadaan vesidispersiona, kohdistetaan keksinnön mukainen käsittely edullisesti, kuten edellä jo on mainittu, suoraan vesidispersioon, mahdollisesti sen jälkeen, kun tämä on saatettu koaguloitumaan, tai sitä on väkevöity ja/tai laimennettu.

Keksinnön mukainen käsittely voidaan suorittaa jatkuvana tai jaksottaisena. Jaksottaisesti toimittaessa ja polymeroinnin samoin tapahtuessa jaksottaisesti 6 59604 voidaan käsittely suorittaa edullisesti itse polymerointireaktorissa. Jatkuvasti toimittaessa voidaan käyttää esim, sarjaan kytkettyjä säiliöitä,

Akrylonitriilin ja mahdollisesti läsnä olevan yhden tai useamman seka-monomeerin poistamista, jota jo helpottaa käsittelyn suorittaminen näiden komponenttien kyllästyspainetta alemmassa paineessa, voidaan vielä helpottaa käyttämällä siirtoväliaineena jotain kaasua, edullisesti kuumana, kuten ilmaa, typpeä tai hiilidioksidia, tai jotain höyryä, kuten vesihöyryä.

Polymeraatin lämmitys haluttuun lämpötilaan voidaan suorittaa millä tahansa ennestään tunnetulla tavalla: sekoittamalla polymeraatti lämpimään nesteeseen, saattamalla polymeraatti kulkemaan lämmönvaihtimen kautta, käyttämällä kaksois-vaippaista käsittelysäiliötä, kondensoimalla jotain höyryä jne.

Keksinnön mukaista käsittelyä polymeraatin vesidispersioon sovellettaessa , on erikoisen edullista käyttää vesihöyryä strippausväliaineena. Tällöin saadaan käytetyksi hyödyksi sekä höyryn strippauskyky että myös sen kyky toimia lämmitys-keinona, jonka avulla lämpötila voidaan säätää erikoisen helposti, on vain säädettävä painetta, esim. injektorin avulla siinä tapauksessa, että käsittely tapahtuu ilmastollista painetta pienemmässä paineessa. Käsittelyastiasta poistuvat kaasut voidaan tiivistää ja tislata monomeerien talteenottamiseksi. Jatkuvasti toimittaessa voidaan käsittely suorittaa edullisesti levy- tai pinokolonnissa, jonka yläpäähän syötetään käsiteltävän polymeraatin vesidispersiota ja pohjaan syötetään vesihöyryä, jolloin poistuvat kaasut otetaan talteen kolonnin yläpäästä ja suspension keskimääräinen viipymisaika kolonnissa valitaan halutun käsittelypituuden mukaan.

Siinä tapauksessa, että keksintöä sovelletaan vesidispersiona olevaan poly-meraattiin, saadaan tavallisesti myös talteen käsittelyn lopussa polymeraatin vesidispersiota. Polymeraatti erotetaan vesifaasista millä tahansa tunnetulla tavalla, esim. suodattamalla tai sentrifugoimalla, Tämän jälkeen polymeraatti kuivataan myös ennestään tunnetulla tavalla, esim. fluidaatiokerrosta käyttäen. Keksinnön mukaisia suosittuja toteutusmenetelmiä sovellettaessa ei lopullisesti talteenotettu vesifaasi sisällä mitään akrylonitriiliä, joten sitä voidaan vaaratta käyttää millä tahansa halutulla tavalla.

Kuten edellä jo mainittiin„ voidaan keksinnön ansiosta saada sellaisia akrylonitriilipolymeraatteja ja -sekapolymeraatteja, joiden sisältämä määrä akrylonitriiliä tai mahdollisesti sekamonomeereja on erittäin pieni ja suuruusluokkaa muutamia miljoonasosia. Näitä polymeraatteja voidaan käyttää ennestään tunnetuissa koneissa, kuten ruuvipuristimissa, ilman mitään vaaraa koneita valvovan henkilökunnan terveydelle.

7 59604

Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu erikoisesti ravintoaineiden yhteydessä käytettävien sekapolymeraattien käsittelyyn, joista mainittakoon akrylo-nitriilin ja styreenin sekapolymeraatit, akrylonitriilin ja metakrylaatin seka-polymeerit ja akrylonitriilin ja metakrylaatin sellaiset sekapolymeraatit, jotka on oksastettu butadieenin ja akrylonitriilin tai butadieenin ja metakrylaatin elastomeeriin, Tällaiset sekapolymeraatit omaavat sangen laajan käytön kahtais-orientoitujen, olutta ja muita kaasupitoisia juomia sisältäviksi tarkoitettujen pullojen valmistuksessa suihkutuspuhaltamalla tai puristuspuhaltamalla. Nämä sekapolymeraatit ovat käytännöllisesti katsoen ainoat tähän käyttöön soveltuvat muoviaineet niiden laatuominaisuuksien ansiosta, joista mainittakoon läpinäkyvyys, puristuslujuus, orientoituminen, läpäisemättömyys hapelle ja hiilidioksidille. Tällaista käyttöä suunniteltaessa on ehdottomasti välttämätöntä, että ei ole vaaraa päällystettyjen juomien saastumisesta jäännösmonomeereilla. Tällaisten juomien saastumisasteen kynnyksenä on suuruusluokkaa muutama miljoonasosa. Ainoa keino täydellisesti saavuttaa tällainen kynnys on käyttää ainoastaan sellaisia sekapolymeraatteja, jotka sisältävät ainoastaan muutamia miljoonasosia jäännös-monomeereja. Tämä on toteutettavissa ainoastaan keksinnön mukaisen menetelmän ansiosta.

Keksintö havainnollistetaan seuraavassa eräiden esimerkkien avulla.

Esimerkit 1-¾ ' " " 1 1 ΨΛ 1

Kokeet suoritettiin käyttämällä akrylonitriilin ja metakrylaatin statistista sekapolymeraattia, joka sisälsi noin 83 mol-% akrylonitriiliä, ja joka valmistettiin seuraavasti; Käytettiin 5 litran ruostumatonta terästä olevaa autoklaavia, jossa oli kaksisiipinen sekoitin, Happi poistettiin autoklaavista kohdistamalla siihen kolmasti alipainetta ja näiden tyhjennysten välillä kaksi typpipuhallusta.

Tämän jälkeen lisättiin vuoron perään 750 g akrylonitriiliä, 250 g metyyliakry-laattia, 10 g n-dodekyylimerkaptaania ja 1 g atso-bis-isobutyronitriiliä. Sekoitin käynnistettiin ja kolmen minuutin kuluttua lisättiin 2 litraa de-ionoitua vettä, johon oli liuotettu 2 g polyvinyylialkoholia. Tämän jälkeen kehitettiin noin 150 mm suuruinen absoluuttinen Hg-paine, Autoklaavi kuumennettiin 70°C;een, ja tämä lämpötila ylläpidettiin 6 tuntia, Tämän jakson päättyessä monomeerien konversio oli noin 90 %. Tämän jälkeen vesisuspensio siirrettiin kolviin jäännösmonomeerien poistamiskäsittelyä varten.

Käytettiin 10 litran kolvia, jossa oli viisi aukkoa, joista kulki lävitse sekoittimen akseli, vesihöyryn uppoputki, lauhduttimeen yhdistetty lähtöjohto, varmuusventtiiIillä varustettu johto ja lämpötilan mittaukseen käytettävä johto.

8 59604

Polymeraatin vesisuspension tultua siirretyksi kolviin sekoitin käynnistettiin, lauhduttimen jäähdytysvesipiiri avattiin ja kolvi suljettiin. Tämän jälkeen kolviin johdettiin vesihöyryä 1,5 kp/cm suuruisen absoluuttisen paineen alaisena. Järjestelmä pysytettiin käsin halutussa paineessa. Tämä paine valittiin sen lämpötilan perusteella, jossa käsittely haluttiin suorittaa. Tämän lämpötilan tultua saavutetuksi merkittiin aika muistiin alkuajankohdaksi, jota käytetään käsittelyn pituuden määrittämiseksi,

Kun käsittelyyn käytettävä aika oli kulunut loppuun, lopetettiin höyryn-syöttö ja vesisuspension annettiin jäähtyä. Tämän jälkeen polymeraatti erotettiin suodattamalla ja kuivattiin tyhjökaapissa 60°C:ssa 6 tunnin aikana. Lopuksi määritettiin polymeraatin lopulliset monomeeripitoisuudet samoin kuin lasiintumis- . . . o piste, joka oli 79 C,

Seuraavassa taulukossa I on esitetty jokaisen kokeen käyttöolosuhteet sekä tulokset. Kokeet A, B ja C ovat vertailuajoja, jotka suoritettiin lasiintumis-pistettä alhaisemmassa lämpötilassa.

Taulukko I

Kokeen numero ABC Esim, 1 Esim. 2 Esim. 3 Esim. U

Käsittelylämpötila °C 60 70 75 80 85 100 100 Käsittelyn pituus min. 15 1515 15 15 15 60

Paine mm Hg 160 230 290 350 1+30 760 760

Polymeraatin sisältämä lopullinen määrä - akrylonitrii- liä, ppm 8100 1600 1500 1+7 39 12 6 - metyyli akry- laattia, ppm 1+800 |2000 1900 290 | ΐβθ 15 8 Nämä kokeet osoittavat, että käsittelyn suorittaminen lämpötilassa, joka on 80°C tai tätä korkeampi, suurentaa äkkiä ja erittäin merkityksellisesti käsittelyn hyötysuhdetta.

Esimerkit 5^-8 1 — f ·

Kokeet suoritettiin akrylonitriilin ja styreenin statistisella sekapolyme-raatilla, joka sisälsi noin 7** mooli-# akrylonitriiliä, ja joka oli saatu seka- 9 59604 polymeroimalla akrylonitriiliä ja styreeniä vesisuspensiona tavanomaisissa poly-merointiolosuhteissa (käytetään dispergoimisaineena polyvinyylialkoholia, katalysaattorina atso-bis-isobutyronitriiliä ja ketjusiirtoaineena lauryylimerkaptaa-nia). Lasiintumispiste on noin 100°C.

Vesisuspensiona olevan sekapolymeraatin sisältämien jäännösmonomeerien poistamiskäsittely suoritettiin esimerkeissä 1-¾ selitetyllä tavalla. Kunkin kokeen käyttöolosuhteet samoin kuin tulokset on esitetty taulukossa II.

Taulukko II

• ‘ ' 1 —’ ' 1 r“" ' . ‘ 1 T — J r t n 11

Esimerkin numero 5678 Käsittelylämpötila °C 100 110 120 120 Käsittelyn pituus min 30 30 15 30

Paine mm Hg 760 1075 1W39 1UÖ9

Polymeraatin sisältämä lopullinen akry Ioni tri ilimäärä 710 3¾ 62 6

Claims (4)

1. Tapa poistaa kuumentamalla jäännösmonomeeria akryylinitriilipoly-meereista, jotka sisältävät vähintään 50 mol-# akryylinitriiliyksiköitä ja jotka on saatu hiukkasmuodossa, tunnettu siitä, että polymeerihiukkaset kuumennetaan lämpötilaan, joka on polymeerin lasiintumispisteen ja sulamispisteen välillä ja että polymeerihiukkasia pidetään siinä lämpötilassa, johon ne on kuumennettu, ajan, joka on välillä 1 min ja 3 h sellaisen polymeerin saamiseksi, joka sisältää alle 20 ppm akryylinitriiliä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että polymeerihiukkaset kuumennetaan lämpötilaan, joka on 5~50°C lasiintumispisteen yläpuolella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että polymeerihiukkaset kuumennetaan lämpötilaan, joka on 10-30°C lasiintumispisteen yläpuolella. k. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että vähintään 50 mol-# akryylinitriiliyksiköitä sisältävä polymeeri on sekapolymeeri, joka sisältää 70-95 mol-# akryylinitriiliyksiköitä sekä 1-1* hiiliatomia sisältävistä alkoholeista peräisin olevia akryyliesteriyksiköitä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että vähintään 50 mol-# akryylinitriiliyksiköitä sisältävä polymeeri on sekapolymeeri, joka sisältää 70-95 mol-# akryylinitriiliyksiköitä sekä styreeni-yksiköitä.