FI59517C - Kopplingsanordning foer frekvensdifferentiell fasmodulation av signaler - Google Patents

Description

RSF^l [B] (11)KUUUUTUSjULKAISU ς q c 1 r, «ΚΓφ li’) UTLÄGGNI NGSSKRIFT 0 7 0 · ( 1¾¾¾ C (*5) ratmttl myönnetty 10 03 1331 ^ v ^ (51) Kv.ik.3/Int.a^ H 04 L 27/20 SUOMI—FINLAND pi) pKM«ihiiNiiM-pitwtm»iinbi| 1285/7^

(22) Hdctmitpllv· —AMdknlnpd·! 25.0U.7U

^ ^ (23) AlkupUvi—GIKI|t>«sdi| 25. OU. 7 U

(41) Tullut JuIMmIciI — Bllvk offwitllg -^6 11 7U

Patentti· )a rakUtarihallitu· (44) NlhtMk,lpenon „ p,m._

Patent· och ragittantyralaan ' ' Aiwakan utU*d och utl.*krtft*n puMlnrul 30. oU. 81 (32)(33)(31) atuelk·»»*—a^ird priority 15.05.73

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken

Tyskland(DE) P 232U5U2.3 (71) Siemens Aktiengesellschaft, Berlin/Miinchen, DE; Wittelsbacherplatz 2, D-8000 Munchen 2, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Erich Burger, Unterpfaffenhofen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7U) Berggren Oy Ab (5U) Kytkentälaite signaalien taajuusdifferentiaalista vaihemodulaatiota varten - Koppiingsanordning för frekvensdifferentiell fasmodulation av signaler

Keksintö kohdistuu kytkentälaitteeseen signaalien taajuusdifferentiaalista vaihemodulaatiota varten, johon tiedot viedään bi-nääriarvojen muodossa jotka ovat koodatut Gray-koodin mukaan, jonka laitteen avulla useista vaihemodulaattoreista annettuihin, vaiheeltaan moduloituihin signaaleihin vaikutetaan siten, että binäärisanan muuttuessa vain yhden bitin, vaihemoduloidun signaalin vaihe muuttuu pienimmällä vaihemäärällä, jolloin on sovitettu ensimmäinen järjestäjä, jonka ensimmäisiin sisäänme-noihin viedään binäärisanoja, ja jossa laitteessa on binääri-muistit, jotka varastoivat ensimmäisestä järjestäjästä annetut takaisinkytketyt binäärisanat, ja joiden ulostulot ovat yhdistetyt ensimmäisen järjestäjän toisiin sisäänmenoihin, joka järjestäjä liittää binäärisanoihin takaisinkytketyt binäärisanat, jotka ovat myös koodatut Gray-koodin mukaan.

Taajuusdifferentiaalisella vaihemodulaatiolla tarkoitetaan pääasiassa seuraavaa. Käytetään useampia moduloituja kantoaaltoja, jotka annetaan vaihemodulaattoreista. Kantoaallot eroavat 2 59517 toisistaan hieman taajuuden suhteen, ja näin ollen on kahdella kantoaallolla tiettynä ajankohtana määrätyt vaiheet, esimerkiksi 0° ja 90°; siis vaihe-ero 90°, mikä voi vastata esimerkiksi binääritietoa 01. Nämä kantoaallot siirretään sitten vastaan-ottopuolelle, jossa ne aikaansaavat vastaavia signaaleja sekä vastaavan vaihe-eron. Kantoaallot valitaan yleensä taajuudeltaan läheltä toisiaan, niin että niissä esiintyy samoja häiriöitä. Koska tiedot muodostuvat vaihe-eroista, kaikkien kantoaaltojen yhteisillä vaihesiirtymisillä ei ole merkitystä. Tällaista taajuusdifferentiaalista vaihemodulaatiota on selostettu esimerkiksi DE-hakemusjulkaisussa 16 16 497 sekä US-patenttijulkaisussa 3 445 593.

Erään tunnetun modulaattorin muodostavat sarja-rinnakkais-muuttaja, koodaaja ja vaihemodulaattori. Siirrettävä signaali johdetaan sarja-rinnakkaismuuttajaan ja tämän ulostulot ovat yhdistetyt koodaajan sisäänmenoihin. Koodaaja ja vaihemodulaattori vaikuttavat tällöin moduloituun signaaliin siten, että muutettaessa alussa tuodun signaalin yksi bitti, muuttuu moduloidun signaalin vaihe pienimmällä vaihemuutoksella, joka esiintyy kulloisellakin vaihemodulaatiolla. Jos esim. on kysymys neliportaisesta vaihemodulaatiosta, on pienin esiintyvä vaihe-ero 90°.

Keksinnön tarkoituksena on esittää modulaattori taajuusdiffe-rentiaalista vaihemodulaatiota varten, jolle verrattuna tunnettuun modulaattoriin on tunnusomaista pieni teknillinen laitetarvekustannus.

Keksinnön mukaiselle kytkentälaitteelle on tunnusomaista, että on sovitettu toinen järjestäjä, johon viedään ensimmäisestä järjestäjästä annetut takaisinkytketyt binäärisanat ja joka Gray-koodin mukaan koodattujen takaisinkytkettyjen binääri-sanojen jonoon liittää sanoja, jotka ovat koodatut duaalikoodin mukaan ja joiden binääriarvo kasvaa monotonisesti, ja että vai-hemodulaattorit liittää sanoihin monotonisesti kasvavat vaiheet.

Jos samanaikaisesti on vaihemoduloitava suurempi lukumäärä informaatiotaajuuksia, on käytännöllistä vastaanottaa toisen 3 59517 järjestäjän ulostuloista annetut signaalit sarjamuodossa siirto-rekistereihin ja luovuttaa ne rinnakkain puskurimuistiin sekä johtaa tämän muistin ulostulot ryhmittäin vaihemodulaattorei-hin, jotka antavat eritaajuisia vaihemoduloituja signaaleja.

Seuraavassa selitetään keksintöä ja tämän suoritusesimerkkeja kuvioiden 1-9 mukaan, jolloin useammassa kuviossa esitetyt samat esineet ovat merkityt samoilla viitemerkeillä.

Seuraavassa esittää:

Kuvio 1 lohkokytkentäkaaviota kytkentälaitteesta tietojen siirtämiseksi taajuusdifferentiaalista vaihemodulaatiota käyttäen, kuvio 2 lohkokytkentäkaaviota tunnetusta modulaattorista, kuvio 3 suoritusesimerkkiä keksinnön mukaisesta modulaattorista, periaatteellisesti esitettynä, kuvio 4 toista suoritusesimerkkiä keksinnön mukaisesta modulaattorista ja taajuusmuuntajasta, kuvio 5 signaaleja, joita esiintyy kuviossa 4 esitetyssä kytkentälaitteessa, kuvio 6 vaihemodulaattoria, muodostuen puolisummaajasta, kuvio 7 signaaleja, joita esiintyy kuviossa 6 esitetyssä vai-hemodulaattorissa, kuvio 8 kahdella ehdoton-TAI-portilla varustettua vaihemodulaattoria, ja kuvio 9 signaaleja, joita esiintyy kuviossa 8 esitetyssä vaihemodulaattorissa.

Kuvion 1 mukaan johdetaan tietolähteestä DQ tietoja signaalin A muodossa modulaattoriin MO, joka antaa taajuusdifferentiaali-sesti vaihemoduloidun signaalin P taajuusmuuntajaan FU. Taa-juusmuuntajän FU ulostulosignaali S johdetaan lähettimeen SE

5951 7 ja tämän signaali johdetaan vastaanottolaitteeseen EM siirtovälin kautta. Tähän vastaanottolaitteeseen EM on liitetty tietojen-vastaanotto DS, esim. kaukokirjoitin, tietojennäyttöpääte tai tietojenkäsittelylaite.

Kuvio 2 esittää tunnetun modulaattorin MO/1, jota voidaan käyttää kuviossa 1 esitetyn modulaattorin MO sijaan. Tämä tunnettu modulaattori MO/1 muodostuu sarja-rinnakkais-muuttajasta SPU, edelleen järjestäjäkytkennästä ZOl, molemmista binäärirekiste-reistä K3, K4 ja vaihemodulaattorista PHA. Signaali A, joka muodostuu sarjamuotoisesti toisiaan seuraavista erillisistä biteistä, johdetaan muuttajaan SPU, joka luovuttaa bitit järjestäjän Z01 sisäänmenoihin c ja d. Järjestäjän Z01 ulostulot e ja f ovat binäärimuistin K3, vast. K4 kautta yhdistetyt jiir-jestäjän ZOl sisäänmenoihin a, vast. b. Tällä tavoin tulee ulostuloista e, vast, f annetut binääriarvot varastoiduiksi binääri-muisteihin K3 ja K4 ja johdetuiksi sisäänmenoihin a, vast. b. Järjestäjän Z01 ja binäärimuistien K3, K4 toimintatapa ilmenee seuraavasta taulukosta 1.

Taulukko 1 ab cd OO 01 11 10 qO = 0 0 qO / 00 ql / 01 q2 / 11 q3 / 10 ql = 0 1 gl/01 q2 / 11 q3 / 10 qO / 00 q2 = 1 1 q2 /11 q3 / 10 qO / 00 ql / 01 q3 =10 q3 / 10 qO / OO ql / 01 q2 / 11 Järjestäjä Z01 voi yhdessä molempien binäärimuistien K3 ja K4 kanssa asettua kaikkiaan neljään eri tilaan, jotka on merkitty viitemerkeillä qO, ql, q2, q3. Taulukon 1 ensimmäiseen palstaan on merkitty takaisinkytketyt binäärisanat, jotka johdetaan sisääntulojen a ja b kautta järjestäjään ZOl ja jotka samalla tarkoittavat eri tiloja. Kun esim. sisäänmenoissa a ja b on takaisinkytketty binäärisana 00, on tällä tila qO annettu.

Taulukon 1 muut neljä palstaa koskevat binäärisanoja, jotka johdetaan sisääntulojen c ja d kautta järjestäjään ZOl. Nämä ovat binäärisanat 00, 01, 11, 10. Nämä binäärisanat ovat tässä järjestyksessä järjestetyt Gray-koodin mukaisesti. Bi-näärisanoista c, d riippuen ja riippuen kulloisistakin tilois- 5 59517 ta qO-q3 on taulukkoon 1 ennen kauttaviivoja merkitty esiintyvät seuraavat tilat q0-q3 ja kauttaviivojen jälkeen takaisinkytketyt binäärisanat, jotka saadaan sovittimen Z01 ulosmenoista e ja f. Binäärisanan cd = 11 kanssa seuraa tilasta q2 taulukon 1 mukaan tila qO ja ulosmenojen e ja f kautta annetaan binääri-sana 00.

Tilassa qO asetetaan binäärisanoja cd = 00, vast. 01, vast. 11, vast. 10, jotka ovat järjestetyt Gray-koodin mukaan, vastaamaan binäärisanat 00, vast. 01, vast. 11, vast. 10, jotka myös ovat järjestetyt Gray-koodin mukaan. Myös jos muita tiloja ql, q2, q3 oletetaan esiintyvän, tulevat Gray-koodin mukaan järjestettyjä binääriarvoja c, d vastaamaan binäärisanat, jotka myös ovat järjestetyt Gray-koodin mukaan. Järjestäjästä Z01 annetut binäärisanat, johdetaan vaihemodulaattorin PHA sisääntuloihin, joka antaa vaihemoduloidun signaalin P. Tässä tapauksessa on kysymys neliportaisesta vaihemoduloinnista, jossa pienin vaihe-ero on 90°. Jos vaihemodulaattoriin PHA sisääntulojen a ja b kautta johdetut sanat ovat 00, vast. 01, vast.

11, vast. 10, on vaihemoduloidulla signaalilla P vaihe 0°, vast. 90°, vast. 180°, vast. 270°. Kaikkiaan saadaan järjestäjän sisääntuloihin c ja d tuotujen binäärisanojen määrätty kuuluvaisuus signaalin P vaiheisiin. Tämän kuuluvaisuuden perusteella muuttuu signaalin P vaihe pienimmällä vaihe-erolla ja tässä tapauksessa 90°:11a, jos yksi bitti sisääntuloihin c ja d johdetuista binäärisanoista muuttuu.

Jos esimerkiksi järjestäjän ZOl sisääntuloihin c ja d johdetaan binäärisanat OO, 01, 11, lO, on signaalilla P vaiheet 0°, 90°, 180°, 270°. Tämä yhteenkuuluvaisuus on annettu, jos kooderin KOI sisääntulojen a ja b kautta johdettu kaksoisbitti on 00. Jos näiden sisääntulojen a ja b kautta kaksoisbitti 01 johdetaan järjestäjään ZOl, aikaansaavat kaksoisbitit 00, 01, 11, 10 sovittimeen ZOl sisääntuloihin c ja d vaiheet 90°, 180°, 270°, 0°. Vaihemoduloituun signaaliin P vaikutetaan siis tässäkin tapauksessa siten, että jos sisääntuloihin c ja d johdetun kaksoisbitin yksi bitti muuttuu, muuttuu moduloidun signaalin P vaihe pienimmällä vaihe-erolla 90°.

6 5951 7

Kuvio 3 esittää periaatteellisesti modulaattorin MO/2, jossa on sarja-rinnakkais-muuttajän SPU ja järjestäjän Z01 lisäksi toinen järjestäjä Z02 ja vaihemodulaattori PM. Järjestäjässä Z02 on kaksi sisääntuloa a ja b ja kaksi ulosmenoa c ja d ja se työskentelee taulukon 2 mukaan.

Jos näin ollen esim. järjestäjän Z02 sisääntuloissa a ja b on kaksoisbitti OI, annetaan sen ulosmenoista kaksoisbitti OI.

Taulukko 2 b 0 1 0 00 01 a 1 11 10

Molemmat järjestäjät Z01 ja Z02 ja molemmat binäärimuistit K3 ja K4 muodostavat yhdessä koodaajan KOD, joka toimii taulukon 3 mukaisesti.

Taulukko 3 ab cd 00 01 11 10 qO =00 qO / 00 ql /01 q2 / 10 q3 / 11 ql =01 ql / 01 q2 /10 q3 / 11 qO / 00 q2 =11 q2 / 10 q3 /11 qO / 00 ql / 01 q3 =10 q3 / 11 qO /00 ql / 01 q2 / 10

Taulukko 3 on laadittu samalla tavalla kuin taulukko 1. Ensimmäisessä palstassa on jälleen neljä tilaa qO, ql, q2, q3, riippuen binäärisanoista, jotka johdetaan sovittimen ZOl sisääntuloihin a ja b. Binäärisanat cd = 00, 01, 11, 10, jotka johdetaan sisääntulosignaaleina järjestäjän ZOl sisääntuloihin c ja d, ovat jälleen järjestetyt Gray-koodin mukaan.

Tilassa qO saadaan näistä binäärisanoista 00, 01, 11, 10 riippuen toisen järjestäjän Z02 ulosmenoista c ja d sanat 00, 01, 10 ja 11, joiden binääriarvot monotonisesti kasvavat. Tilan ql vallitessa annetaan aluksi johdettuihin binäärisanoihin 10, 00, 01, 11, jotka myös ovat järjestetyt Gray-koodin mukaan, vuoronperään näihin kuuluvat sanat 00, 01, 10, 11, joiden 7 59517 binääriarvot jälleen monotönisesti kasvavat. Samoin on tilojen q2 ja q3 suhteen. Tilan q3 vallitessa annetaan esimerkiksi aluksi johdettuihin binäärisanoihin 01/ 11/ 10/ 00 kuuluvat sanat 00, 01, 10 ja 11, joiden binääriarvot jälleen kasvavat monotönisesti.

Vaihemodulaattori PM vastaanottaa järjestäjän Z02 ulosmenojen c ja d kautta annetut signaalit ja antaa vaihemoduloidun signaalin P. Tällöin sanoihin 00, 01, 10, 11, joiden binääriarvot monotonisesti kasvavat, liitetään peräkkäin niihin kuuluvat vaihemoduloidun signaalin P monotonisesti kasvavat vaiheet 0°, 90°, 180°, 270°.

Kahdeksanportaisessa vaihemodulaatiossa järjestää kuviossa 3 esitetty koodaaja K0D binäärisanoille 000, 001, 011, OIO, 110, 111, 101, 100 peräkkäin sanat 000, 001, 010, 011, 100, 101, 110, 111. Näihin sanoihin, joiden binääriarvot jälleen kasvavat monotonisesti, liitetään vaihemodulaattorin PM kautta monotonisesti kasvavat vaiheet 0°, 45°, 90°, 135°, 180°, 250°, 270°, 315°.

Koodaaja KOD ja vaihemodulaattori PM aikaansaavat yhdessä järjestäjän Z01 sisääntuloihin c ja d tuotujen binäärisanojen liittämisen signaalin P vaiheisiin, samoin kuin käytettäessä kuviossa 2 esitettyä järjestäjää Z01 ja vaihemodulaattoria PHA.

Kuviossa 3 esitetty modulaattori M0/2 tarvitsee tosin lisäjärjestäjän Z02, mutta sille on ominaista, että vaihemodulaattori PM on toteutettavissa pienimmillä teknillisillä laitetarvekus-tannuksilla kuin kuviossa 2 esitetty vaihemodulaattori PHA.

Tämä etu on sitä huomattavampi, mitä suurempi käytettyjen vai-hemodulaattorien PM lukumäärä on, koska riippumatta tarpeellisten vaihemodulaattorien PM lukumäärästä, tarvitaan vain yksi ainoa sovitin Z02 lisää.

Kuvio 4 esittää perusteellisemmin modulaattorin MO/3, joka toiselta puolen voidaan käyttää kuviossa 1 esitetyn modulaattorin MO sijaan ja toiselta puolen on suoritusesimerkki kuvion 3 mukaisesta modulaattorista M0/2. Tämä modulaattori M0/3 muodostuu kellopulssigeneraattorista TG, bistabiilisista kii- 8 59517 kuista Kl, K2, K3, K4, järjestäjästä Z01, Z02, kahdesta siirto-rekisteristä SCH1, SCH2, muistista SP ja modulaattoreista PMO-PM17.

Tahtigeneraattori TG kehittää kuviossa 5 esitetyt pulssit BCDEF.

Bistabiileissa kiikuissa K1-K4 on sisäänmenot a, b, c, d, e ja ulostulot f ja g. Näiden kiikkujen vakaat tilat merkitään 0-tilana ja 1-tilana. Samalla tavoin merkitään molemmat binääri-signaalin binääriarvot O-, vast. 1-arvoilla ja vastaavat signaalit O-signaalina ja 1-signaalina. O- vast. 1-tilan aikana annetaan ulosmenon f kautta O-, vast. 1-signaali. Siirtyminen 0-tilasta 1-tilaan tapahtuu silloin, kun sisääntulossa a on 1-signaali ja kun sisääntulossa b esiintyy laskeva pulssin reuna tai myös silloin, kun sisääntulon d kautta johdetaan O-signaali. Siirtyminen 1-tilasta 0-tilaan tapahtuu silloin kun sisääntulossa a on O-signaali ja sisääntulossa b on laskeva pulssinreuna tai silloin kun sisääntulossa e on O-signaali.

Siirtorekisterit SCHl, SCH2 ja rekisteri SP muodostavat yhdessä puskurirekisterin PU, joka samalla suorittaa sarja-rinnakkais-muutoksen. Pulssit C johdetaan siirtorekistereihin SCHl ja SCH2 siirtoimpulsseina. Molemmat siirtorekisterit ovat kumpikin 16 bittiä varten. Signaali K järjestäjäkytkennän Z02 ulos-menosta c, vast, signaali L ulosmenosta d johdetaan siirtore-kisteriin SCHl, vast. SCH2 sarjamuodossa ja otetaan rinnakkaismuodossa rekisteriin SP, joka on 32 bittiä varten. Signaalilla E annetaan kaikki rekisterissä SP varastoidut bitit rinnakkain. Tällöin ensimmäiset bitit Kl, LI signaaleista K ja L varastoidaan rekisterin SP molempiin ensimmäisiin lohkoihin ja annetaan rinnakkain. Tässä järjestyksessä annetaan ja luovutetaan myös toiset, kolmannet bitit sekä kaikki seuraavat aina signaalin K, L16, hitteihin K16, L16 saakka.

Vaihemodulaattoriin PMO tulee toiselta puolen signaali F ja toiselta puolen suorakulmainen signaali Nl, jonka pulssitaajuus on 3520 Hz. Signaalilla F = 0 antaa vaihemodulaattori PMO signaalin PO, joka muistuttaa signaalia Nl. Signaalilla F = 1 aikaansaa vaihemodulaattori PMO 180° vaihesiirron, niin että tässä tapauksessa annetaan signaalina PO signaali, joka pulssi- 5951 7 muodoltaan ja taajuudeltaan vastaa signaalia Nl, mutta jonka vaihe on 180° siirtynyt. Signaalia PO käytetään vaihevertaus-signaalina.

Vaihemodulaattoriin PM17 johdetaan toiselta puolen signaali F ja toiselta puolen suorakulmainen signaali N91, jonka pulssi-taajuus on 4160 Hz. Kun F = 0, on signaali P17 signaalin N91 kaltainen. Signaalilla F = 1 annetaan signaali P17, jonka muoto ja pulssitaajuus ovat signaalin N91 kaltaiset, mutta jonka vaihe on 180° siirtynyt signaalin N91 vaiheesta. Signaalia P17 käytetään myös vaihevertailusignaalina.

Rekisteriin SP on kaikkiaan yhdistetty 16 vaihemodulaattoria, joista yksinkertaisempaa esitystä varten vain vaihemodulaattorit PM1, PM8, PM9, PM16 on esitetty. Nämä vaihemodulaattorit antavat vastaavat vaihemoduloidut signaalit Pl, P8, P9, P16. Vaihemodulaattori PM1 saa toiselta puolen signaalit Kl, Li ja toiselta puolen suorakulmaiset signaalit N21, N22, joiden puls-sitaajuus on 3600 Hz ja joiden vaiheasennot eroavat toisistaan 90°. Vaihemodulaattori PM1 antaa signaalin Pl, jonka pulssi-taajuus on sama kuin signaalin N21 ja N22 ja jonka vaiheasento riippuu signaalien K ja L eri biteistä, kuten taulukko 4 osoittaa .

Taulukko 4

Kl LI Pl:n vaihe suhteessa signaaliin Nl 0 0 0° 0 1 90° 1 O 180° 1 1 270°

Kun Kl = 1 ja LI = 0 annetaan taulukon 4 mukaan signaali Pl, jonka vaihe on 180°. Vaihemodulaattorit PM2-PM16 työskentelevät kaikki samalla tavalla kuin PM1.

Signaalit P0-P8, vast. P9-P17 johdetaan summaajiin SU1, vast.

Su2, jotka antavat summasignaalin Ql, vast. Q2 taajuusmuuttajaan FU1, vast. FU2. Taajuusmuuttaja FU1 aikaansaa 5,2 kHz taajuussiirron ja antaa signaalin Rl, jota vastoin taajuusmuuttaja FU2 aikaansaa 5,92 kHz taajuussiirron ja antaa signaalin R2 summaajalle SU3. Summaajassa SU3 saadaan summasignaali S

10 5951 7 ja johdetaan kuviossa 1 esitettyyn lähettimeen SE.

Seuraavassa esitetään kuviossa 4 esitetyn kytkentälaitteen toimintatapa kuvion 5 esittämien signaalien perusteella. Aluksi oletetaan, että ajankohdasta tl ajankohtaan t2, johdetaan A = l:llä ensimmäinen bitti ja ajankohdasta t2 ajankohtaan t3, A = 0:11a johdetaan toinen bitti kuviossa 2 esitetystä kytkentälaitteesta ja että kiikut Kl, K2, K3, K4 ovat 0-tilassa. Tehdyillä edellytyksillä tulee signaalin B pulssilla Bl ensimmäinen bitti ensin kirjoitetuksi kiikkuun Kl ja pulssilla B2 tulee toiselta puolen ensimmäinen bitti vastaanotetuksi kiikkuun K2 ja toiselta puolen tulee signaalin A toinen bitti varastoiduksi kiikkuun Kl. Samalla tavalla tulevat vuoron perään kaikki signaalin A bitit vastaanotetuiksi kiikkuihin Kl ja K2 ja ovat valmiina ulosmenoissa f.

Signaalin D pulssi Dl johdetaan kiikkujen K3 ja lU sisääntuloihin e. Koska jo oletettiin kiikkujen K3 ja K4 olevan 0-tilassa, eivät nämä 0-tilat muutu pulssista Dl.

Järjestäjän Z01 sisääntuloissa a, b, c, d on tehtyjen edellytysten mukaan sana 1000, niin että ulosmenoista e ja f annetaan sana 10, joka nyt toiselta puolen on järjestäjän Z02 ja toiselta puolen kiikkujen K3, vast. K4 sisääntuloissa a. Järjestäjä Z02 työskentelee taulukon 2 mukaan, niin että sen ulosmenoista c ja d, kun K = 1 ja L = 1 annetaan sana 11 siirtorekisteriin SCH1 ja SCH2. Pulssilla Cl tulee tämä sana 11 siirretyksi siir-torekistereihin SCH1 ja SCH2. Toiselta puolen tulee pulssilla Cl sovittimen ZOl ulosmenoista e ja f annettu sana 10 syötetyksi kiikkuihin K3 ja K4.

Pulsseilla B3 ja B4 tulevat seuraavat kaksi signaalin A bittiä ajankohdasta t3 ajankohtaan t5 siirretyiksi kiikkuihin Kl ja K2 ja tämän jälkeen annetaan, käyttäen järjestäjiä ZOl ja Z02, vastaavasti muut taulukoiden 1 ja 2 mukaiset bitit.

Kulloinkin 8 bittiä signaalista K ja signaalista L tulevat pulsseilla C1-C8 siirretyiksi siirtorekistereihin SCH1 ja SCH2.

Sitten saatetaan pulssilla D2 molemmat kiikut K3 ja K4 0-tiloi-hinsa, joissa ne ulosmenoista f kulloinkin antavat O-signaaleja ja impulssista C9 alkaen pulssiin C16 suoritetaan samanlainen' 11 5951 7 signaalin A koodin muutos kuin jo aikaansaatiin pulsseilla C1-C8.

Pulssilla El tulee siirtorekisterien SCH1 ja SCH2 sisältö vastaanotetuksi muistissa SP. Tällöin tulee muistin SP kahden ensimmäisen ulosmenon kautta annetuksi bitit Kl ja LI, jotka vastaavat signaalin A niitä bittejä, jotka ajankohdasta tl ajankohtaan t3 aluksi tuotiin siihen. Kun Kl = 1 ja Li = 1, kehittää vaihemodulaattori PM1 signaalin Pl, jonka vaihesiirto Nl suhteen on 270°.

Aikaväliä ajankohdasta t2 ajankohtaan t7 sanotaan modulaatio-väliksi ml. Tällaisessa modulaatiovälissä ml käsitellään 16 signaalin A kaksoisbittiä. Ajankohdasta tl ajankohtaan t6 saapuu kaikkiaan 32 signaalin A bittiä, ja näitä signaalin A32 bittiä vastaavat signaalit P1-P16 lähetetään ajankohdasta t7 ajankohtaan t8.

Ajankohtana t7 annetaan F = 0:11a sekä signaali PO että myös signaali P17, jolla ei ole mitään vaihesiirtoa signaalin Nl, vast. N91 suhteen. Signaali F = O jää olemaan kahden modulaa-tiovälin ja seuraavien kahden modulaatiovälin aikana on F = 1. Esimerkiksi on modulaatiovälin ml aikana signaali F = 1, niin että tämän modulaatiovälin m2 aikana signaalit PO, vast. P17 ovat vaiheen suhteen 180° siirtyneitä signaaleihin Nl ja N91 nähden. Modulaatiovälien ml ja m2 aikana aikaansaavat pulssit D1-D4 O-arvojen varastoinnin kiikkuihin K3 ja K4, ja kummankin seuraavan (ei esitetyn) modulaatiovälin aikana aikaansaadaan 1-arvojen varastointi kiikkuihin K3 ja K4.

Kuvio 6 esittää vaihemodulaattoria PMO, joka muodostuu puoli-summaajista HA. Tähän puolisummaajaan HA johdetaan toiselta puolen kuviossa 7 esitetty suorakulmainen signaali Nl ja toiselta puolen kuviossa 5 esitetty signaali F. Kun F = O annetaan menosignaalina PO signaali PO/O, jota vastoin F = 1 antaa signaalin PO/180. Signaalit Nl ja PO eroavat toisistaan vain vaiheasentonsa suhteen, mutta niillä on sama pulssitaajuus 3520 Hz. Vaihemodulaattori PM17 on myös rakennettu kuten vaihemodulaattori PMO. Signaalin Nl sijaan johdetaan vaihemodulaat-toriin PM17 signaali N91, jonka pulssitaajuus on 4160 Hz. Sig- 12 5951 7 naalin P17 pulssitaajuus on siis myöskin 4160 Hz ja eroaa vain 180° muuttuneen vaiheasennon suhteen, jos signaali F saa 1-arvon.

Kuvio 8 esittää perusteellisemmin myös kuviossa 4 esitetyn vaihe-modulaattorin PM1. Muut vaihemodulaattorit PM2-PM16 ovat samalla tavoin rakennetut.

Vaihemodulaattori PM1 muodostuu JA-porteista Gl, G2, G3, G4, edelleen EI-TAI-porteista G5, G6 ja EI-porteista G7, G8. Portit Gl, G2, G5 ja portit G3, G4, G6 muodostavat eksklusiivisen TAI-portin G9, vast. G10.

Kuviossa 9 on esitetty suorakulmainen signaali N21, jonka pulssitaajuus on 3600 Hz. Signaalille N22 on sama pulssitaajuus, mutta 90° siirtynyt vaiheasento. Binäärisignaalit Kl ja LI johdetaan kuviossa 4 esitetystä muistista SP. Signaalin P1 vaiheasento riippuu näistä binäärisignaaleista Kl, LI. Kun Kl = O ja LI = O annetaan signaalina P1 signaali P12. Kun Kl = O ja LI = 1 annetaan signaalina P1 signaali PII. Kun Kl = 1 ja

Li = O annetaan signaalina P1 signaali N21 ja kun Kl = 1 ja LI = 1 annetaan signaalina P1 signaali N22.

Taulukko 5 esittää pulssitaajuudet HZ:ssä, jotka kuvion 4 mukaisesti johdetaan vaihemodulaattoreihin PMO-PM17.

Taulukko 5

Signaalit Pulssitaajuudet

Nl 3520 N21 3600 N31 3680 N41 3760 N51 3840 N61 3920 N71 4000 N81 4080 N91 4160

Vaihemoduloiduilla signaaleilla PO-P8 toiselta puolen ja vaihe-moduloiduilla signaaleilla P9-P17 toiselta puolen on signaalien N1-N91 pulssitaajuudet.

Claims (4)

13 5951 7

1. Kytkentälaite signaalien taajuusdifferentiaalista vaihemodu-laatiota varten, johon tiedot tuodaan binääriarvojen muodossa, jotka ovat koodatut Gray-koodin mukaan, jonka laitteen avulla useista vaihemodulaattoreista annettuihin, vaiheeltaan moduloi-tuihin signaaleihin vaikutetaan siten, että binäärisanan muuttuessa vain yhden bitin, vaihemoduloidun signaalin vaihe muuttuu pienimmällä vaihemäärällä, jolloin on sovitettu ensimmäinen järjestäjä, jonka ensimmäisiin sisäänmenoihin viedään binäärisanoja, ja jossa laitteessa on binäärimuistit, jotka varastoivat ensimmäisestä järjestäjästä annetut takaisinkytketyt binäärisanat, ja joiden ulostulot ovat yhdistetyt ensimmäisen järjestäjän toisiin sisäänmenoihin, joka järjestäjä liittää binäärisanoihin takaisinkytketyt binäärisanat, jotka ovat myös koodatut Gray-koodin mukaan, tunnettu siitä, että on sovitettu toinen järjestäjä (Z02), johon viedään ensimmäisestä järjestäjästä (Z01) annetut takaisinkytketyt binäärisanat ja joka Gray-koodin mukaan koodattujen takaisinkytkettyjen binäärisanojen (00,01,11,10) jonoon liittää sanoja (00,01,10,11), jotka ovat koodatut duaali-koodin mukaan ja joiden binääriarvo kasvaa monotonisesti, ja että vaihemodulaattorit (PM) liittävät sanoihin (00,01,10,11) monotonisesti kasvavat vaiheet (0°, 90°, 180°, 270°) (kuv. 3).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentälaite, tunnet-t u siitä, että toisen järjestäjän (Z02) ulostulot (c vast, d) ovat yhdistetyt ensimmäiseen vast, toiseen siirtorekisteriin (SCH1 vast. SCH2) ja toisen järjestäjän (Z02) ulostuloista (c,d) tulevat sanat vastaanotetaan peräkkäin näihin siirtorekisterei-hin (SCH1, SCH2), että siirtorekisterit (SCHl, SCH2) luovuttavat varastoidut tiedot rinnakkain muistiin (SP) ja että tämän muistin (SP) ulostulot ovat ryhmittäin yhdistetyt vaihemodulaatto-reihin (PM1 - PM16).

1. Koppiingsanordning för frekvensdifferentiell fasmodulation av signaler, vilken tillföres data i form av binärvärden som är kodade enligt Gray-kod, med vilken anordning de frän ett flertal fasmodulatorer avgivna fasmodulerade signalerna päverkas sälunda, att vid en ändring av binärorden om en bit fasen hos den fasmodulerade signalen ändrar sig med den minsta fasdifferensen, vid