FI57943C - N-fenyl-n'-1,2,3-tiadiazol-5-yltiourea anvaendbar saosom herbicid - Google Patents

Description

I- —*-Ί r„, „„ KUULUTUSJULKAISU c η c\ A 1 -W <11> utlAggningsskrift 5794 3 C /4« Patentti myönnetty 10 11 1930 * Patent neddelat (51) Kv.ik.Va.3 C 07 D 285/06 // ▲ 01 K 43/82 SUOMI—FIN LAN D pi) ριμπληι^—1392/7^

(22) ΗΛ*ιιΙ»ρ«ν· —AnAtntafrtti 08.05.7U

^ (23) Altaipllvi—GlMgh«tsdag O8.O5.7l* (41) Tutkit |ulklMk*i — Bljvlt offuntilg ^

HtmttU Im r*kist«rthalittu. (44) NlhtftvtlulpMon kuuL|ultol>ufl p,m._ TOMit· och ragiatontyrMMn ' ' Aiwftkan uthgd och utUkrffMn puMleund 31.07.80 (32)(33)(31) Pyrd*«y «υοΙίΜΜ·—Uglrd priorltx 2^ 05.73

Sakean Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2321*732.7 (71) Schering Aktiengesellschaft, Berlin/Bergkamen, DEj Mullerstr. 170-172, 1 Berlin 65, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Heinz Schulz, Berlin, Friedrich Arndt, Berlin, Saksan Liittotasa-valta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (71*) Oy Kolster Ab (5l*) Herbisidinä käytettävä N-fenyyli-N*-l,2,3-tiadiatsol-5-yyli-tiourea -N-fenyl-Nf-l,2,3-tiadiazol-5-yltiourea användbar s&som herbicid

Keksintö koskee uutta N-fenyyli-N'-1,2,3-tiadiatsol-5~yyli-tioureaa, jonka kaava on N-C-H ,_.

» ‘ /Γ\ N C-NH-CS-NH —V X) \s/ W/ ja joka vaikuttaa herbisidisesti ja kasvua säätävästi estämällä pituuskasvun ja samanaikaisesti edistämällä vesojen muodostumista.

Keksinnön mukaista yhdistettä voidaan valmistaa esimerkiksi siten, että 5-amino-1,2,3-tiadiatsoli, jonka kaava on

N - C - H

il I

N C - NH_ \S/ 2 2 57943 a) saatetaan reagoimaan t iokarban i i1ihappoklori di n kanssa, jonka kaava on ^ NH - CS - Cl happoakseptorin läsnäollessa, joka on tarkoituksenmukaisesti epäorgaaninen tai tert. orgaaninen emäs, esimerkiksi trietyyliamiini, tai b) klooritiomuurahaishappo-O-alkyyliesterin kanssa, jonka yleinen kaava on

Cl - CS - OR

jossa R on alempi alkyylitähde, esimerkiksi metyyli-, etyyli- tai propyylitähde, ensin N-(1,2,3-tiadiatsol-5-yyli )tiokarbamidihappo-0-alkyyliesteriksi ja saadun yhdisteen annetaan sitten reagoida aniliinin kanssa, tai c) tiofosgeenin kanssa, jonka kaava on

Cl - C - Cl f»

S

epäorgaanisen happoakseptorin, esimerkiksi kalsiumkarbonaatin tai magnesiumoksidin läsnäollessa ensin N-(1,2,3-tiadiatsol-5—yyli)tiokarbamoyylikloridiksi tai vastaavaksi tiadiatsoli-isotiosyanaatiksi ja saadun yhdisteen annetaan sitten reagoida katalyyttisen trietyyliamiinimäärän läsnäollessa aniliinin kanssa, tai d) fenyyli-isotiosyanaatin kanssa, jonka kaava on /“V , . c . s katalysaattorin läsnäollessa, joka on tarkoituksenmukaisesti orgaaninen emäs, esimerkiksi trietyyliamiini.

Keksinnön mukainen yhdiste ei liukene veteen eikä alifaattisiin ja aromaattisiin hiilivetyihin. Polaarisiin orgaanisiin liuottimiin, kuten asetoniin, sykloheksanoniin, isoforoniin, dimetyylisulfoksidiin ja dimetyyliform-. amidiin se liukenee.

Lähtöaineet keksinnön mukaisen yhdisteen valmistamiseksi ovat sinänsä tunnettuja tai niitä voidaan valmistaa sinänsä tunnettujen menetelmien mukaan.

Tunnettu tehoaine kasvien kasvun säätämiseksi on maleiinihappohydratsiini (1,2-dihydropyridatsin-3,6-dioni), joka estää varsinkin rikkaruohojen kasvua 57943 3 (DE-patenttijulkaisu 815 192). Tällä tehoaineella ei kuitenkaan ole usein toivottua vesojen kasvua edistävää vaikutusta. DE-kuulutusjulkaisusta 1 921 220 tunnetaan 1,3,^-tiadiatsolyyliureajohdannaisia, joilla on herbisidinen vaikutus. Näillä tehoaineilla ei kuitenkaan pystytä säätämään tyydyttävästi kasvien kasvua. FI-patenttihakemuksessa 591/73 on ehdotettu 1,2,3-tiadiatsolyyliureajohdannaisia käytettäväksi kasvien kasvua säätävinä aineina. Näillä tunnetuilla aineilla ei ole esillä olevan keksinnön mukaisen yhdisteen selektiivistä herbisidistä vaikutusta.

Keksinnön mukainen yhdiste hidastaa erityisesti vegetatiivista kasvua, millä saattaa olla oleellista merkitystä paitsi rikkaruohoille, myös hyötykasveille.

Itusolujen tai juurten kasvuun voidaan vaikuttaa tehoaineen konsentraation mukaan. On esimerkiksi mahdollista estää erittäin voimakkaasti täysin kehittyneiden kasvien kasvua tai saattaa koko kasville voimakas ulkoasu tai aiheuttaa kääpiökasvua. Usein kasvien kasvun estoa seuraa lehtien tummanvihreäksi värjäytyminen. Tällaisia oireita havaittiin useilla kasvilaaduilla, jotka olivat Gramina-, Convolvulaceae-, Cyperaceae-, Liliaceae-, Polygonaceae-, Chenopodiaceae-, Amaranthaceae-, Caryophyllaceae-, Cruciferae-, Leguminoceae-, Umbelliferae-, Labiatae-, Solanaceae-, Rubiaceae-, Compositae- tai Cucurbitaceae-heimoa.

Tämän lisäksi voidaan saavuttaa muita edullisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi jo mainittu vesojen kasvun edistyminen, joka ilmenee käsiteltyjen kasvien vesojen lisääntyneessä muodostumisessa, esimerkiksi Gramineen-heimolla. Käyttämällä sopivaa konsentraatiota on kuitenkin mahdollista estää myös sivuvesojen kasvu, jotta esimerkiksi sellaisten kasvien kuten tupakan ollessa kysymyksessä latvojen poisleikkaamisen jälkeen estettäisiin sivuvesojen muodostuminen ja täten edistettäisiin lehtien kasvua.

Käyttötarkoituksen ja kasvilajin mukaan ovat tarpeelliset käyttömäärät noin 0,1 - 5,0 kg vaikutusainetta/ha, täydellisen kehityksen eston saavuttamiseksi ne voivat kohota tietyissä olosuhteissa myös 10 kg:aan vaikutusainetta/ha.

Siementen peittauksessa riittää usein jo 0,1 kg/100 kg siemeniä.

Keksinnön mukaista yhdistettä voidaan käyttää sekä yksinään että seoksena muiden kasviensuojelu- ja tuholaistentorjunta-aineiden kanssa. Jos aikomuksena on vaikutusspektrin laajentaminen, voidaan lisätä esimerkiksi muita herbisidisiä. aineita, jolloin on odotettavissa synergistinen vaikutus.

Keksinnön mukaista yhdistettä sisältävien käyttövalmiiden preparaattien valmistus voidaan suorittaa sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi sekoitus-tai jauhamismenetelmällä. Haluttaessa voidaan yksittäiskomponentit sekoittaa myös vasta juuri ennen niiden käyttöä, kuten yleensä käytännössä suoritetaan niin-sanotussa tankkisekoitusmenetelmässä.

57943 k

Seuraavat kokeet valaisevat keksinnön mukaisen yhdisteen herbisidistä vaikutusta ja käyttöä.

Koe 1

Ruukuissa tai kulhoissa kasvatettuja kaurakasveja, jotka olivat saavuttaneet 2-1ehtivaiheen käsiteltiin kasvihuoneessa vesipitoisilla suspensioilla, jotka koostuivat ruiskutusjauheista, jotka sisälsivät 20 % taulukossa esitettyjä yhdisteitä. Suspensioita levitettiin 500 litraa/ha. Keksinnön mukaisen yhdisteen käyttömäärä oli 0,3 kg vaikutusainetta/ha, vertailuaineen käyttömäärä oli 1,0 kg vai kut usainetta/ha.

2 viikkoa käsittelyn jälkeen laskettiin muodostuneiden sivuvesojen lukumäärä. Huolimatta suuremmasta käyttömäärästä ei vertailuaineella saavutettu kasvua edistävää vaikutusta.

Kg vaikutus- Sivuvesojen lukumäärä ainetta/ha 100 kasvia kohden

Keksinnön mukainen yhdiste N-fenyyli-N'-1,2,3-tiadiatsol- 5-yylitiourea 0,3 113

Vertailuaine (1,2-dihydropyridatsiini -3,6-dioni) 1 0 Käsittelemätön kontrolli - 0

Koe 2

Kasvihuoneessa käsiteltiin ruukuissa kasvatettuja maapähkinäkasveja, jotka olivat saavuttaneet koImi-lehtivaiheen keksinnön mukaisella yhdisteellä. Käyttömäärät olivat 0,3, 1 ja 3 kg vaikutusainetta/ha kohden, jolloin yhdiste levitet tiin ruiskutusjauheena vesipitoisena suspensiona, jota oli 500 litraa/ha. Kasvua hidastava vaikutus määriteltiin nivelvälin (internodium) pituusmittauksella. Mittaustulokset esitetään seuraavassa taulukossa prosentuaalisena kasvun hidastumisena verrattuna käsittelemättömiin kasveihin.

5 5 7 9 4 3

Kg vaikutus- Kasvun hidastuminen ainetta/ha $:ssa

Keksinnön mukainen yhdiste 0,3 60

N-fenyyli-N'-1,2,3-tiadiatsol- 1 8H

5-yylitiourea 3 8)4 Käsittelemätön kontrolli - 0

Koe 3 *" Kasvihuoneessa levitettiin keksinnön mukaista yhdistettä käyttömäärän ollessa 0,3 kg vaikutusainetta ruiskutusjauheena 500 litran vesipitoisena suspensiona/ha kohden ennen tai jälkeen seuraavassa taulukossa esitettyjen ·" kasvilajien itämisen. Vertausaineena ruiskutettiin 1,2-dihydropyridatsiini-3»6~ dionia vesipitoisena liuoksena käyttömäärän ollessa sama ja samana käyttöajan-kohtana. Seuraavassa taulukossa on esitetty kasvun estyminen 3 viikkoa käsittelyn jälkeen %:ssa verrattuna käsittelemättömiin. Tulokset osoittavat, että keksinnön mukaisella yhdisteellä saavutetaan paljon voimakkaampi estovaikutus kuin vertailuaineella.

Kasvun estyminen #:ssa verrattuna käsittelemättömään kasviin 6 57943 ennen itämistä suori- itämisen jälkeen suoritettu tettu käsittely käsittely i

LO

I I

H h

OI OI

W VO CO VO

CD p *> Op " p cd m -p cd ro

CO Ή I CO ·Η I

• H Ό ·Η ·Η nti Ή

ti (d R nti cd C

,R ·Η ·Η rR ·Η ·Η >> Ρ ·Η >a Ρ Ή

I CO I CO

R ro -p r ro p <D · cd <D " cd R cvi nti R cu nti • H " ·Η ·Η n ·Η

cd t- R R CÖT-Cd R R

» I >, CO »ID i>» :0 R - cd ai ft p R « r d Pc p

BiSCD RO !cd B β R RO scd i r -hr e i o t ij a

R ·η R cd nti O R ·η ·η cd nti D

CO H O d >) H iO HP R >-> H

R ί>>·Η H ja D R i>j I H rR D

R i>> P -H ·Η P R S*H ·Η ·η ρ • H R I cd nti ·η ρ ·η R H cd nti ·η p coon p i a -h cocdS pir -h

» 4h H ROJO W Jd R tn R W O CO

CD I s O "·Η :cd Dll O * ·Η set iR & >’-<R » IR iz; ltv > <- nti » kukkakaali 100 80 0 100 00 sokerijuurikas 0 oo 6o 0 0 tomaatti 0 00 0 00 porkkana 100 50 0 50 20 0 sipuli 100 00 50 00 kurkku 10 10 0 50 00 sinimailanen 70 20 0 50 20 0 pinaatti 50 50 0 80 20 0 pensaspapu 20 20 0 20 00 puuvilla 000 50 0 0 soijapapu 100 50 0 - _ - peruna 0 0 0 0 0 0 maissi 10 00 0 00 vehnä 0 0 0 0 0 0 ohra 0 0 0 0 0 0 kaura 0 0 0 0 0 0 riisi 0 0 0 10 0 0 herne 0 0 0 0 0 0 varsikaali 70 Ho 0 70 00 T 57943

Kasvain estyminen $:ssa verrattuna käsittelemättömään kasviin ennen itämistä suoritettu itämisen jälkeen suoritettu käsittely käsittely •H ·Η I Ö I β LT\ o U~\ o I ·Η I ·Η H Tl iH Ό

OI OI

tn vo w \o * 0) 4-3 +3 β m 4-3 cd 00 ^ m ·η I tn ·η 1 •H Ό ·Η ·Η Ό ·Η nd cö β Ό β β ίβ *Η ·Η ίβ Ή ·Η S +3 ·Η ί>3 +3 ·Η I tn I tn fi 00 +3 β CO 43 0) « β <u ·> cö β OJ Td β OJ T) •H ·> ·Η ·Η * ·Η ' ajr-t-,β β β β M I S to Λ! I >, :0 P - β Qj Pi 43 P - β 0)(1.+3 S S Φ βΟ :β 6 3¾ O βΟ :cö I β ·Η β Β I β ·Η β Β β ·Η Ρ β Td Φ β ·Η β β Td Ο) !θ Η Ο Ρ >> Η WHO Ρ ί>> Η β >>·Η H Ä Φ β >>·Η Η Λ Φ β +3 ·Η ·Η +3 β S 43 ·Η ·Η 43 •ΗβΙ β Td +3 ·Η0Ι β Tj +3 tn 0) ·Η +3 I -Η Μ 0) ·Η 43 I ·Η Αί <β Η β C\J W ΛΙ Ίι Η β CM tn Φ I S Φ " :β 0)|i>, φ Λ ·β

Stellaria media fpihatähtimö) 90 0 0 60 0 0

Senecio vulgaris (peltovilla) 20 0 0 000

Matricaria chamomilla (kamomillasaunio) 100 100 0 -

Lamium amplexicaule (peippi) 000 10 10 0

Centaurea cyanus (ruiskaunokki) - 20 0 0

Amarantus retroflexus (revonhäntä) *i0 0 0 90 10 0

Chrysanthemum segetum (keltainen päivänkakkara ) 90 0 0 20 0 0

Alopecurus myosuroides (puntarpää) 50 0 0 -

Setari faberi (suuri hirssi, amerikkalainen hirssi) 20 0 0 - 8 57943

Koe U

Kasvihuoneessa levitettiin keksinnön mukaista yhdistettä ja vertailu-yhdistettä käyttömäärän ollessa 0,3 kg vaikutusainetta ruiskutusjauheena 500 litran vesipitoisena suspensiona/ha ennen seuraavassa taulukossa esitettyjen kasvilajien itämistä. Arviointi suoritettiin kolmen viikon kuluttua. Seuraavassa taulukossa on esitetty kasvun estyminen prosentteina käsittelemättömiin kasveihin verrattuina.

Kuten taulukosta voidaan havaita, saavutettiin vertailuyhdisteellä periaatteessa erilainen tulos kuin keksinnön mukaisella yhdisteellä. Vertailu-yhdiste aiheutti kaikilla kasvilajeilla voimakkaan kasvun estymisen, sen vaikutus ei siis ollut selektiivinen. Sitä vastoin keksinnön mukainen yhdiste aiheutti joillakin lajeilla kasvin kasvun täydellisen estymisen, kun se sen sijaan ei lainkaan vaikuttanut joidenkin toisten lajien kasvuun.

Täten keksinnön mukaisella yhdisteellä on vertailuyhdisteeseen nähden se etu, että sen vaikutus on selektiivisesti herbisidinen.

Ennen itämistä suoritettu käsittely 9 57943

h β H

0 (LI o tn βω Φ -ρ ·Η -p -p ofl cö cd tn -h Ai ·η •Ρ Ό β rö Ό cö g cd

Λ -H -H

S -Ρ ΟΠ -p -H

1 C- I !> β ro to ω Φ ** t— * cö C CM ON CM Ai •H *> LT\ " td ·— Cd r- β

Ai I 0) β I to β - β « Φ - -p Β & β tn β S «d I O A! ·Η I cd a β ·Η ·Η β Cd ·Η Ο Φ

^ :Or—Ι-Ρ 0 β rl h I—I

^ β f>» ι φ ι-ι |>> β φ β ^>·Η Ai ·Η S-Η -Ρ •Η β ι—i β β β ι—I -Ρ 01 Φ >1 ,β Ρ Φ !>;, ·Η

Ai tH ί>3 I β βι ί»> ω Φ I I Μ φ I I :β ίβ Ϊ5 u~\ ίβ > £1 ltn Ai ^ Kukkakaali 100 100 0

Sokerijuurikas 0 100 0

Tomaatti 0 go 0

Porkkana 100 100 0

Sipuli 100 8θ 0

Kurkku 10 100 0

Puuvilla 0 50 0

Soijapapu 100 70 0

Peruna 0 50 0

Vehnä 0 70 0

Ohra 0 70 0

Kaura 0 80 0

Riisi 0 80 0

Herne 0 50 0

Stellaria media 90 90 0

Matricaria chamomilla 100 100 0

Lamium amplexicaule 90 60 0

Centaurea cyanus 90 60 0

Chrysanthemum segetum 90 100 0

Alopecurus 50 70 0 ,0 57943

Seuraava esimerkki valaisee keksinnön mukaisen yhdisteen valmistusta:

Esimerkki 1 10,1 g (0,1 moolia) 5~amino-1,2,3-tiadiatsolia 75 ml:ssa tetrahydro-furaania, 11,95 ml (0,1 moolia) fenyyli-isotiosyanaattia ja 3 tippaa tri-et.vyliamiinia lämmitetään U tunnin ajan palautus jäähdyttäen. Sen jälkeen kun or annettu seistä yli yön imusuodatetaan saostuneet kiteet, pestään pienellä määrällä tetrahydrofuraani/hentseeniä ja kuivataan vakuumissa. Saanto: 6,7 g (28,U % teoreettisesta määrästä). Sp. 205°C (hajoten).