FI57342C - Foerfarande foer sammanfoering av cylindriska hoeljen till veckade straengar och anordning foer genomfoerande av detta - Google Patents

Description

G3F7] [b] (11)KUULUTUSjULKAISU ς „ - ,- JS/Tq l J v } UTLÄGGNINGSSKMFT 3 /«3 4 2 ^ v ^ (51) Kv.ik.3/Int.a3 a 22 C 13/02 SUOM I — FI N LAN D (21) Ntwttlhdiemu·—htwtwBtalni 2606/72 (22) HakwnliplM - AiwMcnlnpdic 21.09-72

(23) AlkupaM—GiM|h«tada| 21.09-72 I

(41) Tullut lulkiMkii — Bllvlt offentllj 2L.03.73

Patentti· ja rekisterihallitus (44) Nlhttvikslpsnon |t kuuL|ulkftfcun pvm. —

Patent- och ragiaterttyralaan ' Ansökan uttafd oeh utl.skrtfun publlcand 30.04.80 (32)(33)(31) Prr^*«ir «uolk«ue—fegtrd priority 23.09.71 26.06.72, 26.06.72 Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 211+7^98.6, P 223111+1+.0, P 223111+5.1 Toteennäytetty-Styrkt (71) Hoechst Aktiengesellschaft, Postfach 80 03 20, 6230 Frankfurt (Main) 80,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Richard Regner, Mainz-Bretzenheim, Gerd Schug, Mainz-Bretzenheim, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskiand(DE) (7I+) Oy Kolster Ab (5I+) Menetelmä sylinterimäisten kuorien tiivistämiseksi laskosputkiksi ja laitteisto sen toteuttamiseksi - Förfarande för sammanföring av cylindriska höljen tili veckade strängar och anordning för genomförande av detta Tämän keksinnön kohteena on menetelmä sylinterimäisten kuorien, varsinkin makkarankuorien. aksiaaliseksi tiivistämiseksi laskosputkiksi,!Jönka menetelmän mukaan kuori aukipuhalletussa tilassa pituusakselinsa suunnassa eteenpäin syötettäessä laskostuu vastavoimaa vastaan. Keksinnön kohteena on lisäksi laitteisto, jolla toteutetaan menetelmä.

Suolen käsittelemiseksi järkiperäisesti varsinkin makkaramassalla täytettäessä käytetään tänään yhä suuremmassa määrin pituussuunnassa laskostettuja kuoria. Näillä kuoH.Ha, joita nimitetään seuraavassa laskosputkiksi, on tällöin oltava varsinkin seuraavat ominaisuudet:

Laskostamattoman kuoren pituuden suhteen laskostettuun kuoreen.on oltava, mahdollisimman suuH, laskosputkella on oltava suuri taivutusjäykkyys, sen on oltava tarkasti suora, sillä on oltava mahdollisimman suuH sisähalkaisija ja sen on juostava täyttöputkesta pois hyvin ja tarkasti. Lisäksi kuoressa ei saa olla minkäänlaisia epätiiviitä kohtia.

Makkarankuorien laskostaminen on tähän asti aina suoHtettu menetelmällä, joka tarkoittaa käsityön mekanisointia. Tämän vuoksi on myös laSkostuselimiä aina liikutettu makkarankuoren pituusakselin suunnassa. Näitä tunnettuja menetelmiä on 2 57342 jatkuvasti parannettu enemmän tai vähenmän menestyksekkäästi ja suuremmin tai pienemmin teknisin kustannuksin.

Aluksi ön"’yritetty laskostaa makkarankuoret laskosputkiksi siten, että makkaran-kuorien ympärille kytkettiin vaiheittain poimutussormet ja kuori painettiin vasta-tukea vasten. Myöhemmin ehdotettiin poimutussormien kytkemistä makkarankuorelle siten, että makkarankuoren vastakkainen alue jäisi vapaaksi poimutusvoiman vaikutuksesta. Tällä menetelmällä aikaansaatiin makkarankuoren yhteentyöntäminen aksiaalisessa suunnassa vuorotellen toisiaan vastapäätä sijaitsevien poimutussormien avulla. Näin saavutettiin tietty parannus, koska makkarankuoren yksittäiset poimut sinkattiin näin osaksi kiinni toisiinsa. Tiivistyssuhde otti kuitenkin rrelko huono. Viimeksi mainittu menetelmä on esitetty saksalaisessa patenttijulkaisussa n:o l 072 500.

Tässä patenttijulkaisussa on myös ehdotettu poimu tus voimien käyttöä poirrdtussannien avulla, joista kutakin sormea liikutetaan poimutusta varten makkarankuoren akselin suuntaan, mutta jotka kuitenkin lepäävät peräkkäin makkarankuorella ruuviviivaa pitkin.

Makkarankuoren sellaisen laskostuksen ja tiivistyksen aikaansaamiseksi, jossa syntyy olennaisesti ruuvin tai kierukan muotoinen pääpoimu, on lisäksi ehdotettu laskostuksen suorittamista rihlatuilla rullilla, jolloin nämä rullat suorittaisivat kuitenkin samalla pienen epäkeskisen liikkeen. Kahta, kolmea ja neljää tällaista, epäksskisesti pyörivää rullaa on kokeiltu menestyksellä (vrt. DT-pat.julk. 1 192 072). Ruuvimaisella pääpoimulla varustetun laskosputken saamiseksi on lisäiisi ehdotettu Soliiien poimutussormiharTmaspyörän käyttämistä, jolloin kunkin hammaspyörän hampaiden urat olisi järjestetty vuorotellen keskiasemaan, tästä vasermnall* olevaan asemaan ja oikealla olevaan asemaan (vrt. DT-pat.julk 1 235 766).

Lopuksi on ehdotettu laskostuksen suorittamista poimutuesormilla, jotka asetetaan vinosti suhteessa makkarankuoren pituusakseliin. Nämä poimutussormet ovat tämän ehdotuksen mukaisesti rihlattuja ja tarttuvat makkarankuoreen kierukkaviivan katkonaisia oäia pitkin (vrt. DT-pat.julk. 1 632 137).

Kaikille näille tunnetuille menetelmille ja laitteille on yhteistä se, että kysymyksessä olevaa osaa (poimutussormea tai laskostusrullan sektoria) on varsinainen poimutustoiminnan yhteydessä, so. makkarankuori syötetään vapaata vastatukea tai vastavoimaa vastaan, toisaalta liikutettava aksiaalisessa suunnassa ja toisaalta säteettä!eessä suunnassa ulos laskostusalueesta tilan jättämiseksi vapaaksi seuraa-vaa, laskostettua ainetta varten. Tämän säteissuunnassa tapahtuvan eloskääntämisen vuoksi poimutussormet raaputtavat makkarankuorta vasten. Tällöin on olemassa vaara makkarankuoren vahingoittumisesta. Näiden haittojen välttämiseksi on jo tehty huomattavia ponnistuksia (vrt. esim. US-pat.julk. 2 5Θ3 654, varsinkin kuvio 9 ja vastaava teksti, palsta 11), mutta missään näistä ei ole pystytty välttämään tämän poimutus-menetelmän periaatteellisia heikkouksia.

3 57342

Keksinnön tehtävänä on tämän vuoksi kehittää mainitunlainen menetelmä, jossa yksinkertaisesti ja varmasti saadaan aikaan laskosputki, jossa on erittäin yhdenmukaiset poimut, jossa menetelmässä vältetään kuoren vahingoittuminen, jota voidaan käyttää käytännöllisesti katsoen kaikkien eri läpimittaisten makkarankuorien kanssa ja joka on toteutettavissa varsin yksinkertaisella rakenteella.

Tarra tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti mainitunlaisella menetelmällä, jolle on pääasiallisesti tunnusomaista, että kuori laskostetaan aksiaalisesti vastavoimaa vastaan muodostamalla siihen jatkuva ruuviviivanmuotoinen laskos siten, että pyöritetään kuoren ulkopintaan ainakin yhtä ruuviviivaa myöten jatkuvasti työntyvää elintä kuoren pituusakselin suhteen samankeskisesti kulkevaa rataa myöten, jolloin aukipuhallettua koorta ohjataan jonkinmatkan päässä ennen mainittua työntyvää elintä kuoren ainakin osittain ympäröivillä, sopivimmin pyörivillä ohjauselimillä kuoren ei-toivotun kiertymisen estämiseksi.

' Tässä keksinnön mukaisessa menetelmässä on laskostuksen aikaansaavan voiman suuruus muuttumaton ja voimavektori pyörii kuoren pituusakselin ympäri. Tämän menetelmän avulla on siis ensi kertaa mahdollista suorittaa poimutustoiminta todella keskeytyksittä. Menetelmällä aikaansaadaan laskosputkia, joissa poimut muodostuvat erittäin tasaisesti ja joilla on suoruus, jota Tähän asti ei ole voitu saavuttaa ilmaa ylimääräisiä toimenpiteitä.

Laskostuksen aikaansaava icoima kytketään kuoren pituusakseliin nähden aina ja jatkuvasti samaan kohtaan akselin ympäri kiertävänä. Tällä tavalla on mahdollista saada täysin muuttumattomat ja määritetyt työolosuhteet makkarankuoren mahdollisimman pienellä rasituksella, mikä on tähänastisissa, poimutussovmia käyttävissä menetelmissä ollut mahdotonta varsinkin siksi, että aksiaalisesti liikutettujen poimutus-sormien oli poimutuksen aikana, siis juuri makhhrankuorella tapahtuvan voimakkaiimAn kytkennän aikana, suoritettava myös säteittäinen liike tai kääntöliike.

Keksinnön mukaisen menetelmän voi toteuttaa siten, että laskostettava kuori viedään tuuman yli vastatuen luokse, jolloin tuumaa käytetään kaasun, varsinkin il-man, puhaltamiseksi kuoreen. Tällä tuurnalla on myös tärkeinä tehtävinään kantaa laskosputki, pitää se suorana ja muodostaa laskosputken sisähalkaisija. Laskosputken poistaminen tuurnalta johtaa kuorien tiettyyn vahingoittumisvaaraan, varsinkin kun työstetään hyvin hienoja kuoria. Näiden haittojen välttämiseksi tehdään tuurnat - mikä on sinänsä"tuneettua - useTrrrriten hieman kartiamalsifcsi ja varustetaan hyvin sileällä pinnalla. Lisäksi on suunniteltu liukuaineen käyttöä laskostuksen aikana, lähinnä öljyn, tuuman ja kuoren välissä (sisävoitelu). Sellaisten tuumien valmi st emi nen, joilla on hyvin pieni kartiomainen poikkeama tarkasta sylinterimuodosta ja tähän liittyvät teknilliset toimenpiteet ovat kalliita.

Toinen osaongelma, jonka voi ratkaista puheena olevan keksinnön parhaana pidetyllä toteutusmuodolla, on keksinnön mukaisen menetelmän parantaminen siten, että vältetään ne ongelmat ja haitat, jotka tuuman käyttö tuo väistämättä mukanaan.

: " ’ " ....... « ' 57342 Tähän päästään siten, että laskotuksen aikaansaavan voiman kohdistaa ainakin yksi, kuoren pituusakselin ympäri liikkuva osa, mutta niin että kuori laskostetaan vapaasti kantavana suhteessa muodostuvaan laskosputkeen. Määritelmällä "vapaasti kantava" tarkoitetaan tällöin, että laskosputki, lukuunottamatta mahdollisesti käytettyä, lyhyttä istukkaa, on erikseen sinänsä vapaasti kantavana ilman sisäistä ohjausta vastavoiman aikaansaavan vastatukiosan taholta.

Yllättävänä seikkana on huomattu, että on mahdollista toteuttaa tämä menetelmä ja kuitenkin saada laskosputki, jolla on riittävä sisähalkaisija makkarankuoren myöhemmin tapahtuvaa täyttöä varten. Tällainen toteutus ei ole ollut mahdollinen minkään aikaisemman menetelmän mukaisesti, koska kaikissa näissä menetelmissä oli poimujen muodostus ohjaamaton, staattinen prosessi ja tarkat ehdot oli täytetty vain laskostuksen lyhyissä vaiheissa. Keksinnön mukaisessa menetelmässä tapahtuu laskostus sitä vastoin kuoren täysin yhdenmukaisen,matetaaattisesti tarkan poimutuk-sen avulla, niin että aikaansaadaan laskosputken määritetty sisähalkaisija kuoren ulkohalkaisijasta, uudelleen aukivedetyn laskosputken nousukorkeudesta, laskostus-profiilista ja laskostettavan kuoren sisäisestä paineesta.

Muodoltaan ontoksi lieriömäiseksi laskosputkeksi laskostetussa lieriömäisessä kuoressa on yksi pääpoimu, jossa on ruuviviivamaisesti kulkeva ulospäin osoittava harja sekä pääpoimun harjan yksittäisten kierteiden välisellä kuori-alueella oleva keskeytymättömästi, pääasiassa tasaisen siksakmuotoisesti kulkeva 'toisiopoimu, joka on näkyvissä jälleen ulosvedetyn laskosputken kuoren pituus-akselin kanssa yhdensuuntaisesti leikatulla ja tämänjälkeen tasoitetulla osalla.

Siksakmuotoisesti kulkevan toisiopoimun kärjet sijaitsevat pääasiallisesti samalla etäisyydellä pääpoimun viereisestä harjasta. Siksakmuotoisen toisiopoimun yksittäiset, keskenään yhdensuuntaiset osat kulkevat tällöin samoin ruuvi-viivamaista kuviteltua viivaa pitkin, jonka kiertymissuunta kuitenkin on vastakkainen pääpoimuun verrattuna. Tämän toisiopoimun lisäksi laskostetussa kuoressa ei pääasiallisesti ole mitään muita toisiopoimuja.

Laskostetun kuoren ruuviviivamaisesti kulkevan pääpoimun toisiaan seuraa-vien osien välissä sijaitsee kuorimatariaaliosa, joka koostuu pääpoimun vierekkäisten osien vastakkain olevista kyljistä, jolloin kylkipinnat kuoren laskostetussa tilassa ovat vierekkäin ja kyljet muodostavat kuorimateriaalia olevan kaksoiskerroksen siten, että molemmat kylkipinnat sijaitsevat kumpikin omassa kaksoiskerroksen osakerroksessa. Siksakmuotoisessa toisiopoimussa on tällöin ensimmäinen sarja kärkiä, jotka kukin sijaitsevat kuorimateriaalin kaksoiskerroksen toisessa osakerroksessa, ja toisen sarjan kärkiä, jotka sijaitsevat kaksoiskerroksen toisessa osakerroksessa.

---------:-------- -........---- s 57342

Laskosputken päähän katsottuna näiden molempien sarjojen kärjet ovat kehän suuntaisesti toisiinsa nähden likimain saman kulman verran siirtyneitä laskosputken pituusakselin suhteen, jolloin tämä kulma on samansuuruinen kummankin kärkisarjan kohdalla. Tällöin ensimmäisen kärkisarjan kärjestä kulkee pitkähkö laskososa toisen Kärkisarjan vastaavaan kärkeen, jolloin siksakmuotoisen toisiopoimun pitempien poimunosien poimunharjat ovat kaarevat ja osoittavat laskostetun letkun kuoren onttoon tilaan päin ja rajoittavat tätä. Toisen kärkisarjan kärjestä kulkee siksakmuotoisen toisiopoimun lyhyempi osa ensimmäisen kärkisarjan vastaavaan kärkeen, jolloin siksakmuotoisen toisiopoimun lyhyemmän poimunosan poimunharja on samoin kaareva, muttei kosketa laskosputken onttoa tilaa seka osoittaa tästä poispäin. Näin muotoiltu katkeamaton siksakmuotoinen laskosjono jatkuu ruuviviivan muotoisesti koko laskosputken pituudelle, jolloin osia siksak-viivasta leikkaa toisensa. Pitemmät javastaavasti lyhyemmät osat siksakmuotoises-ta toisiopoimusta vastaavat tällöin pituudeltaan ja muodoltaan toisiaan.

Kun profiililla on pyöreän katkokartion muoto, ovat ulkohalkaisija Da, sekä laskosputken sisähalkaisija Di ja uudelleen aukivedetyn laskosputken nousukorkeus H yhteydessä pyöreän katkokartion muotoisen pinnan ja laskosputken akselin väliseen kulmaan likimain seuraavan yhtälön mukaisesti:

Di = Da - H x sin oC .

Edellä mainittu osaongelma voidaan ratkaista myös siten, että laskostuksen aikaansaavan voiman kohdistaa ainakin yksi, kuoren pituusakselin ympäri liikkuva ja kuoren sisälle sijoitetun puhallustuurnan käyttävä osa, mutta uudelleen aukivedetyn laskosputken nousukorkeus H valitaan pienemmäksi kuin sellaisen, uudelleen aukivedetyn laskosputken nousukorkeus Ho, jossa kuoren ulkohalkaisijan ja laskostus-profiilin määrittämä laskosputken sisähalkaisija on sama kuin tuurnan ulkohalkaisija·

Nousukorkeus H on uudelleen aukivedetyn rakkulan ruuvilinjan muotoisen poimun nousukorkeus. Laskosputken sisähalkaisijän suurennuksella, jonka voi yllättävästi aikaansaada pienentämällä nousukorkeutta H suhteessa korkeuteen Ho, helpotetaan paljon makkarankuoren poistoa tuurnalta. Varsinkin on mahdollista työskennellä ! sylinterimäisellä, siis ei enää heikosti kartiomaisella tuurnalla. Laskosputken vahingoittumiavaara pienenee ja koko laitteistoa, jolla toteutetaan menetelmä ja jolla varsinkin otetaan pois laskosputki tuurnalta, voidaan yksinkertaistaa huomattavasti

Lisäksi on huomattu, että keksinnön mukaisesti ehdotettua nousukorkeuden pienentämistä suhteessa "tarkasti sopivaan” nousukorkeuteen Ho ei voi toteuttaa vain siten, että käytetään tämän nousukorkeuden omaavaa laskostusosaa. Sitä vastoin on yllättävästi osoittautunut, että on mahdollista työskennellä myös sellaisella laskostusosalla, jossa korkopuristusulkonemalfc tai yksittäisillä korkopuristus-osilla on nousukorkeus h, joka on suurempi kuin kuoren haluttu nousukorkeus H.

Tässä parhaana pidetyssä menetelmässä korkopuristusosa ei vain painu alas makkaran- 6 57342 kuoren painettuun syvennykseen, vaan se liikkuu tähän nähden poikittain makkaran-kuorta pitkin. Sen lisäksi, että näin voidaan yllättävästi vaikuttaa laskosputken sisähalkaisijaan, saavutetaan menetelmällä se vaikutus, että korkopuristusosa kuoren ympäri pyöriessään tietyllä tavalla jatkuvasti korjailee tätä ja näin saadaan aikaan kuoren olennaisesti yhdennukaisempi kuormitus kuin silloin, kun kuoren syöt-tönopeus v oli tarkasti tulo laskostusosan ruuvimaisen ulkoneman nousukorkeudesta (= uudelleen aukivedetyn laskosputken ruuvimaisen puristusjäljen nousukorkeus Ho) ja laskostusosan kierrosluvusta. Tässä tapauksessa on siis voimassa suhde v<h x f. Tällä menetelmällä on lisäksi se suuri etu, että laskostusosaa vaihtamatta voidaan pelkästään säätämällä syöttönopeuden v ja kierrosluvun f suhde säätää laskosputken sisähalkaisija Di nousukorkeuden H = v/f säädöllä, Laskosputken sellaiset sisähal-kaisijat eivät ole tietenkään mahdollisia, jotka ovat liian lähellä ulkohalkaisijaa, toisaalta tällöin huononevan lujuuden vuoksi ja toisaalta huononevan kepityssuhteen vuoksi.

Katkokartion muotoisen profiilin osalta (vrt. edellä annettuun yhtälöön) pidetään keksinnön mukaisesti parhaana, että nousukorkeus H valitaan niin, että näin saatu sisähalkaisija Di on suurempi kuin tuurnan ulkohalkaisija d. Tästä suhteesta nähdään, että tätä varten on valittava nousukorkeus H, joka on pienempi kuin ’’tarkasti sopiva” nousukorkeus Ho. Tämän nousukorkeuden osalta pätee siis likimain seuraava suhde: d = Da - Ho x sin Q(.

Keksintö koskee lisäksi laitteistoa, jolla toteutetaan keksinnön mukainen menetelmä, joka laitteisto käsittää laitteen kuoren syöttämiseksi eteenpäin auki-puhalletussa tilassa pituusakselinsa suunnassa laskostusasemalla, laitteen puhallus-kaasun syöttämiseksi kuoren sisään ja laskostuselementin, joka sijaitsee mainitulla laskostusasemalla aukipuhalletun kuoren laskostamiseksi vasteen aiheuttamaa vastavoimaa vastaan ja jolle on pääasiallisesti tunnusomaista, että laskostuselementissä on ainakin yksi elin, joka on sovitettu jatkuvaan kosketukseen laskostusasemalle tulevan kuoren ulkosivun kanssa ainakin yhtä ruuviviivaa myöten, sekä että siihen kuuluu laite mainitun elimen pyörittämiseksi samankeskisesti kuoren pituusakselin suhteen kulkevaa rataa myöten.

Rengasosa on mieluiten hylsyn muotoinen ja laskostuksen suorittava osa on hylsyn sylinterimäiseen sisätilaan ruuvimaisesti kierretty ulkonema. Hylsyssä voi tätä varten olla ruuvimaisesti kierretty sisälovi, johon pannaan vastaavasti kierretty osa, joka ulkonee hylsyn sylinterimäisestä sisäsivusta ruuvin nousuna, jolloin kierretty osa koostuu aineesta, jolla on edulliset liukucminaisuudet. Erittäin hyvät tulokset saadaan silloin, kun hylsy ja ruuvimaisesti kierretty ulkonema tai ruuvimaisesti kierretyt ulkonemat on tehty yhtenä kappaleena.

Voidaan myös ajatella, että rengasosalle on kiinnitetty useat pidäkkeet kääntyvinä laakeroituja pikkupyöriä varten ja että pikkupyörät on sijoitettu kuoren pituussuunnassa ja kehän suunnassa kulloinkin matkan verran siirrettyinä.

. . ' l f ' 7 57342

Sellainen laite on osoittautunut edulliseksi, jossa rengasosa on tehty hyl-symäiseksi, joka ympäröi käytössä kuorta ja jonka sisäsivusta ulkonee ainakin yksi ruuvimaisesti kiertyvä ulkonema, joka on käytössä kytkettynä kuoren pinnan kanssa, jolloin kuitenkin ainakin yksi rengasosan kanssa tahdistettuna kuoren ympäri pyöritettävä osa on kytkennässä kuoren kanssa kuoren syöttösuunnassa katsottuna, ja jonka kiertoakseli viettää siten ruuvimaisesti kierretyn ulkoneman nousukulmas s a suhteessa kuoren pituusakseliin, että pikkupyörä käytössä ikäänkuin pyörii pois ulkoneman kuoressa muodostamaan syvennykseen.

Laitteessa, jolla toteutetaan edellä kuvattu, vapaasti kantava laskostus-menetelmä, on väline, joka syöttää kuoren laskostusasemaan, sekä vastatuki, jossa on aukko, jonka kautta syötetään paisutuskaasua kuoren sisälle. Tällöin laskostus-asemassa on rengasosa, joka ympäröi kuorta käytössä ja jota voi pyörittää tämän ympärille, ja laskostuksen suorittava osa on kiinnitetty rengasosalle ja vastatuel-le on sijoitettu kuoren pään kiinnitystä varten ja kuoren sisätilan yhdistämiseksi paisutuskaasun liitoksen kanssa kiinnitysväline, joka on kuoren akselin suunnassa nähtynä olennaisesti lyhyempi kuin aikaansaatava rakkula.

Kuvatulla laitteella on se oleellinen etu, että kuoren eli laskosputken poisto on siinä erittäin yksinkertainen. Laskosputken tarvitsee vain poistaa hyvin lyhyeltä kiinnitysosalta. Tähän asti käytettyjä, kalliita rakenteita, joissa on heikosti kartiomainen tuurna, ei tarvitse lainkaan käyttää. Myöskin poistoinatka kuoren akselin suunnassa lyhenee huomattavasti. Laskosputken vahingoittumisvaara on lisäksi hyvin pieni.

Toinen laite, jolla voidaan välttää tuurnan aiheuttama ongelma, koostuu välineestä, jolla syötetään kuori laskostusasemaan nopeudella v. reikätuurnasta, jonka ulkohalkaisija on d, rengasosasta, joka on sijoitettu laskostusasemaan kääntyvänä ja joka käytössä ympäröi kuorta ja siinä olevaa tuurnaa ja jolle on kiinnitetty laskostuksen suorittava osa, välineestä, joka pyörittää tätä rengasosaa kierrosluvulla f, ja vastatuesta, jota vasten kuori laskostetaan, jolloin kuoren syöttävä väline ja rengasosaa käytössä pyörittävä väline on määritetty siten suhteessa toisiinsa, että rakkulan sisähalkaisija Di on hieman suurempi kuin tuurnan ulkohalkaisija d.

Sellaisen laitteen kohdalla, jolla aikaansaadaan laskosputki, jolla on pyöreän katkokartion muotoinen profiili, merkitsee tämä sitä, että laskostettavan kuoren syöttävä väline ja rengasosaa pyörittävä väline on määritetty siten suhteessa toisiinsa, että suhde v/f on pienempi kuin Ho, jolloin Ho' saadaan edellä olevasta suhteesta, niin että seuraava yhteys on voimassa: v/f < Da - d/sin C( jolloin merkkien merkitys on jo mainittu edellä.

Erään suositeltavan suoritusmuodon mukaan rengasosaa pyörittävän välineen ja kuoren syöttävän välineen välissä mekaaninen vaihdeyhteys, joka varsinkin muuttumattomalla syöttönopeudella v voi tarjota mahdollisuuden laskostusosan kierros-luvun f säätämiseen, ja siinä on moottori, joka käyttää rengasosaa pyörittävää välinettä ja kuoren syöttävää välinettä.

8 57342

Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen muut yksityiskohdat käyvät ilmi seuraavasta kuvauksesta ja patenttivaatimuksista.

Piirustuksi ssa kuvio 1 esittää kaaviomaista kuventoa laitteesta, jolla toteutetaan keksinnön mukainen menetelmä, kuvio 2 esittää osakuvantoa kuvion 1 esittämästä laitteesta, kuvio 3 esittää osaksi läpileikkauksena kuvantoa keksinnön mukaisen laitteen toisesta toteutusmuodosta, kuvio 4 esittää laitteen yksityiskohtaa makkarankuoren pituusakselin suunnassa nähtynä, kuvio 5 esittää perspektiivistä kuvantoa aukileikatusta laskostusosasta, kuvio 6 esittää seh profiilin eri muotoja, jota vasten kuoren voi työntää kokoon, kuvio 7 esittää kahta kuvantoa keksinnön mukaisen laitteen toisenlaisesta toteutusmuodos ta, kuvio 8 esittää laskosputken geometriaa, kun käytetään laskosputken pallon muotoista profiilia, kuvio 9 esittää kaaviomaista läpi leikkauskuvantoa laskostustoirrdnnasta kahtena eri ajankohtana, ja kuvio 10 esittää aukivedetyn ja aukileikatun laskosputken poimujen muotoa.

Kuvion Ϊ näyttämässä laitteessa sijaitsee litteäksi kokoonpainettu kuori I varastokelalla 2. Moottori 5 käyttää vaihteen 6 välityksellä rullia 4 ja 4’ ja ne syöttävät makkarankuoren 1' tuuman 7 yli puri s tusvä Uneen luokse. Tuuman 7 avulla puhalletaan sinänsä tunnetulla tavalla ilmaa kuoren 1 paisuttamiseksi. Paisutettu kuori V liikkuu kahden, moottorin 5 vaihteen Θ kautta käyttämän rullan 9 ja 9’ välistä,joiden toimintaa kuvataan lähemmin kuvion 4 yhteydessä, edelleen kohti varsinaista laskostusasemaa. Suuttimen 10 avulla voidaan panna liukuainetta kuoren 1’ päälle. Kun kuori on kulkenut jäljempänä lähemmin kuvattavien osien II läpi se tulee puristetuksi tiukasti kokoon. Laskostus tapahtuu liikkuvaa vasta-tukea 13 vasten, joka kohdistaa muuttamattoman vastavoiman makkarankuoreen tämän syöttösuuntaan nähden vastakkaisessa suunnassa, esim. painon 16 avulla, joka on ripustettu köyden 14 ja kääntörullien 15 varaan.

Seuraavassa kuvataan varsinaista poimutufttoimintaa, minkä yhteydessä viitataan kuvioon 2. Pidäkkeen !17 sisällä on hylsy 18 ytldistetty» kiinteästi hihna-pyörän 19 kanssa ja laakeroitu kääntyvänä laakerin 20 avulla. Hylsyn 18 sisällä on ruuvimaisesti kierretty, sisälle ulkoneva ulkonema 21, jonka muoto näkyy paremmin kuvion 5-'esittämästä, osaksi auki leikatusta kuvannosta. Hihnapyörä 19 on kytkettynä käyttöhihnan 22 kanssa, jonka avulla hylsyä 18 voidaan pyörittää.

_______9 5734 2

Paisutettu kuori 11 menee kytkentään kierukkamaisesti kierretyn ulkoneman 21 kanssa, kuten kuvio 2 näyttää. Rullien 4 ja 4' ja rihlattujen rullien 9 ja 9’ kehänopeus säädetään mieluiten niin, että se antaa tarkasti kuoren 1 syöttönopeuden, joka saadaan hylsyn 16 ja ulkoneman 21 pyörimisnopeudesta ja ulkoneman 21 ruuvimai-sen kierteen nousukorkeudesta.

Paisutetun kuoren 1' kierukkamaisesti kierretyn ulkoneman 21 suurin osa aikaansaa tietyn eeimuovauksen, mutta varsinaisen laskostus- ja puristustoiirinnan aikaansaa ulkoneman 21 pää 23, joka on vastatukea kohti. Tämä pää 23 (vrt. kuvioon 5) painaa kierukkamaisen kierteen muun osan käsittelemän makkarankuorBn vastavoiman K säätelemää vastatukea 13 vastaan,jolloin tämä pää 23 kulkee laskostuksen , aikana kuoren kanssa. Yksikierteisen ulkoneman 21 asemesta voidaan myös käyttää kaksi- tai useampikierteisίΙΓ ulkonemaa. Kaksikierteistä ulkonemaa käytettäessä käytetään kbhta toisiinsa nähden siirrettyä laskostusosaa.

Kuvatulla työtavalla valmistettiin yhdessä ainoassa vaiheessa laskosputki 12, jonka voi hyvin poistaa tuumalta 7 ja jolla on suuri taivutuslujuus ja erinomainen suoruus. Tiivistyssuhde oli parempi kuin 80:1.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen laitteen toista toteutusmuotoa. Tämä toteutusmuoto eroaa kuvion 2 esittämästä siinä, että hylsyn 16 sisällä olevan, kierukkamaisesti kierretyn ulkoneman 21 pää 23 ei tässä aikaansaa varsinaista laskostus- ja puristustoimintaa, vaan tähän käytetään erillistä pikkupyörää 24. Pikkupyörän 24 pidäke 25 on yhdistettv kiinteästi kuorta 1’ ympäröivän käyttö-pyörän 19 kanssa. Pikkupyörä 24 on tällöin järjestetty niin, että se kytkeytyy ruuvimaisen ulkoneman kuoressa 1* muodostamaan svvennykseen 26. Pikkupyörä 24 kulkee yhdessä pyörän 19 kanssa kuoren ympäri ja muodostaa kuoressa tiiviit poimut päällekkäin vastavoimaa K vastaan.

Kuvio 7 esittää toisenlaista toteutusmuotoa. Keksinnön mukaisen laitteen tässä toteutusmuodossa ei käytetä kierukkamaisesti kierrettyä ulkonemaa 21 hylsyssä 16. Sen asemesta käytetään vastaavia pikkupyöriä 26 varten neljää pidäkettä 27, jotka on siirretty hihnapyörällä 19 90° verran toisiinsa suhteessa kuoren 1’ pituussuuntaan. Näiden pidäkkeiden 27 aksiaalinen pituus kasvaa pyörästä pyörään - siis kutakin neljänneskierrosta kohti - samalla määrällä. Pikkupyörien 26 akselit ovat tässä toteutusesimerkissä siten kaltevia, että pikkupyöret 26 muodostavat käytössä ruuvimaisen syvennyksen paisutetussa kuoressa V ja liikkuvat tässä syvennyksessä. Lähimpänä vastatukea 13 oleva pikkupyörä 26 suorittaa varsinaisen laskostus- ja puristustoiminnan, kun se asettaa kuoren päällekkäin olevien poimujen muodossa vastatukea 13 tai laskoeputkea 12 vasten. Käyttämällä tällaisia pikkupyöriä 28 kierukka-maiseati kierretyn ulkoneman 21 (kuvio 2) asemesta saavutetäan se etu, että kuoreen kohdistuu hyvin pieni kitkarasitus. Näin voidaan huomattavasti lisätä työnopeutta ja kuoren vahingot ttimsvaara pienenee. Haluttaessa voidaan pikkupyöriä käyttää esim. planeettauspyörästön välityksellä.

10 57342

Pikkupyörien 28 matemaattiset kiertoakselit viettävät siten, että ne sijaitsevat kulloinkin kosketuskohdassa kohtisuarasti tangenttiin nähden, joka on sen läpikulkevan kuoren 1' päällä muodostaman ruuviviivan kohdalla. Tämän kiertoakselin ja kuoren akselin välimatka on sama kuin kuoren säteen ja pikkupyörän säteen sauma vähennettynä pikkupyörän 28 kuoressa 1* muodostaman painuman syvyydellä.

Kuvio 6 esittää erilaisia esimerkkejä keksinnön mukaisella menetelmällä saavutettavan puristusprofiilin muodoista. Näiden erilaisten muotojen päätarkoituksena on saavuttaa valmiin laskosputken suuri taivutusjäykkyys ja samalla hyvä tiivistys-suhde (laskostamattoman kuoren pituuden suhde laskosputken pituuteen).

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella voidaan tehtävän ratkaisun ohella saavuttaa varsinkin seuraavat edut. On mahdollista valmistaa valmis laskos-putki 12, siis makkarankuori, jonka tiivistyssuhde on 80:1 ja suurempi, yhdessä ainoasssa työvaiheessa, so. ilman myöhempää puristusvaihetta. Tämän työtavan voi lisäksi toteuttaa hyvin varovasti ja sillä saadaan aikaan laskosputki, joka on täysin vahingoittumaton seinämän pienestä paksuudesta huolimatta, jonka poimut ovat tähänastisia yhdenmukaisemmat ja jolla on suuri taivutusjäykkyys.

Laitteen rakenne on erittäin yksinkertainen ja sen toiminta on varma. Samaa laitetta voidaan käyttää eri läpimittaisia suolia varten, jolloin laitteen sovittaminen voidaan suorittaa kädensijan avulla tai automaattisesti. Keksinnön mukaisen menetelmän mukaisesti voidaan työskennellä taloudellisemmin ja nopeammin kuin tähän asti tunnetuilla menetelmillä.

Valmiin laskosputken poisto vastatuelta on erittäin yksinkertainen, Laskosputken tarvitsee nimittäin vain työntää alas istukasta esim. leukojen avulla, jolloin kuori 1 on tätä varten hyvin löyhästi istukalla. Näin ei tarvitse käyttää tähänastisia, koneteknillisesti ja menettelytavan puolesta kalliita toimenpiteitä valmiin laskosputken 12 työntämiseksi pois heikosti kartiamaiselta tuurnalta, joka näytetään kuviossa 1 viitenumerolla 7.

Kuviossa 8 näytetään keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetun laskosputken geometria, jolla on pyöreän katkokartion muotoinen profiili. Eri geometristen suureiden välillä on voimassa seuraava suhde:

Di = Da - H · sin Oi jolloin

Di on laskosputken sisähalkaisija, Da on laskosputken ulkohalkaisija, H on ylös-vedetyn laskosputken ruuviviivan muotoisen poimun nousukorkeus, ja 0( on katkokartion vaippapinnan kulma kiertoakseliin nähden. Tämä suhde ei ole aivan tarkka, mutta se on hyvin lähellä tarkkaa arvoa.

Seuraavassa kuvataan kuvioihin 8...10 viitaten keksinnön mukaisen menetelmän oleellisia piirteitä, jolla menetelmällä muodostetaan laskosputken sisähalkaisija, joka on suurempi kuin tuurnan ulkohalkaisija.

11 57342

Edellä kuvattu menetelmä toteutettiin saumattomasti kehrätyllä sellofaani

R

-suolella, jonka litteä leveys oli 2J mm. Tällöin käytettiin sylinterimäistä tuurnaa, jonka ulkohalkaisi ja oli 12 mm. Kierukka viivan muodossa kierretyn laskostus-osan 21 nousukorkeus h oli 20 mm. Pyöreän katkokartion kaltevuuskulma of (vrt. kuvioon 8) oli noin 30-^0°.

Aluksi suoritettiin laskostus makkarankuoren syöttönopeudella v ja laskos-tusosan kierrosluvulla f, suhteella v = h x f. Muodostettu laskosputki oli lujasti kiinni tuurnalla ja sen poistaminen tuurnalta vaati huomattavan voiman käytön. Nousukorkeus H (vrt. varsinkin kuvioon 9) oli myös tässä tapauksessa 20 mm.

Sitten suoritettiin vielä kerran laskostus samalla lähtöaineella ja samalla tuurnalla. Tällä kertaa muutettiin kuitenkin kierrosluku f niin, että nousukorkeus H, jonka osalta myös tässä tapauksessa päti suhde v * H x f, oli 12 mm. Näin saatiin laskostusosan nousukorkeudelle h suhde v < h x f. Tässä tapauksessa saadun laskosputken sisähalkaisija Di oli 12,2 mm. Laskosputken voi työntää alas tuurnalta välyksellä.

Tämän "korjailevan" laskostuksen valaisemiseksi lähemmin viitataan seuraavassa kuvioon 9· Tässä näytetään kaaviomaisesti läpileikkauksena päällekkäin kaksi toisiaan seuraavaa olotilaa, jotka eroavat laskostusosan kierroksella. Ylemmässä, ajallisesti ensimmäisessä tilassa sijaitsee ruuvimaisesti kierretty osa 21 ristillä merkityssä kohdassaan kytkennässä laskostettavan kuoren 1' ristillä merkityn kohdan kanssa. Hylsyn 18 yhden kierroksen jälkeen sijaitsee ruuvimaisesti kierretyn osan 21 ristillä merkittyä kohtaa vastaava kohta, joka on täyden nousukorkeuden verran pitemmällä kuoren liikesuunnassa ja joka on myös merkitty ristillä, niin että se ei ole enää kytkennässä kuoren 1' ristillä merkityn kohdan kanssa. Tästä huomataan, että ruuvimaisesti kierretty osa 21 ei ole enää vain "alasruuvattuna" kuoren 1' syvennyksessä - hylsyn kierrosluku ja syöttönopeus eivät myöskään vastaa enää edellä mainittua suhdetta v = f x h - vaan ruuvimaisesti kierretty osa 21 lisäksi korjaa kuoren. On osoittautunut, että muodostetun laskosputken sisäläpimitta saadaan tällä työtavalla suuremmaksi kuin käytettäessä suhdetta v = f x h. Näin on ensi kertaa mahdollista työskennellä sylinterimäisellä tuurnalla ja kuitenkin vetää helposti pois 38 on pituiset laskosputket. Näin ei ole enää laskosputken vahingoittu-misvaaraa, joka on muuten huomattava, eikä liioin tarvitse käyttää kartiomaista tuurnaa.

Claims (19)

1. Menetelmä sylinterimäisten kuorien, väreinkin makkarahkuorien, aksiaaliseksi tiivistämiseksi laskosputkiksi (12), jonka menetelmän mukaan kuori (1‘) auki-puhalletussa tilassa pituusakselinsa suunnassa eteenpäin syötettäessä laskostuu vastavoimaa (K) vastaan, tunnettu siitä, että kuori laskostetaan aksiaali-sesti vastavoimaa vastaan muodostamalla siihen jatkuva ruuviviivanmuotoinen laskos siten, että pyöritetään kuoren (1’) ulkopintaan ainakin yhtä ruuvi viivaa (26) myöten jatkuvasti työntyvää elintä (21, 23, 24, 28) kuoren pituusakselin suhteen saman-keskisesti kulkevaa rataa myöten, jolloin aukipuhaliettua kuorta (V) ohjataan jonkin matkan päässä ennen mainittua työntyvää elintä (21, 23, 24, 2Θ) kuoren (V) ainakin osittain ympäröivillä, sopivimmin pyörivillä ohjauselimillä (9) kuoren (1') ei-toivotun kiertymisen estämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskostuksen aikaansaava elin (21, 23, 24, 28) saatetaan siirtämään kuoreen riittävän suuri puristusvoima taivutusjäykän laskosputken (12) muodostamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu elin (21, 23, 29 ja 28) saatdaan laskostusprosessin yhteydessä painamaan kuoreen (V) täsmällisen, jatkuvan ruuvi viivan (26) muotoinen syvennys.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuoren (V) ulkopintaan syötetään voiteluainetta ja/tai kostutusainetta.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuori (V) lukitaan sen akselin ympäri tapahtuvaa kiertymistä vastaan lyhyen matkan päässä mainitun elimen (21, 23, 24, 28) vaikutuskohdasta.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuori (1') laskostetaan säteittäisessä suunnassa jo muodostettua las-kosputkenosaa vasten tukemalla (kuvio 8).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, t u n ne t t u siitä, että muodostettu ruuviviivanmuotoinen laskos tehdään aukipuhalletun kuoren (V) akselin suuntaa vastaan kulmaan#,joka on alle 90°, sopivirrmin siten, että kullakin fruuviviivanmuotoisen laskoksen kierroksella on olennaisesti ympyräkatko-kartion muoto.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskosputken (12) haluttu sisähalkäisija asetellaan sovittamalla keskenään toisaalta kuoren (V) nopeus aksiaalisessa suunnassa ja toisaalta se tulo, joka saadaan kertomalla keskenään mainitun elimen (21, 23, 24, 2B) kierrosluku ja sen ruuviviivan (26) nousu, jota myöten mainittu elin vaikuttaa kuoren ulkosivuun.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 7 ja 8 mukainen menetelmä, jossa käytetään laskosputken (12) läpi aksiaalisesti kulkevaa tuurnaa (7), tunnettu siitä. 13 57342 että toisaalta kuoren (1'J aksiaalisen nopeuden ja toisaalta mainitun tulon suhde valitaan siten, että säteittäisesti ulompi, jatkuva laskosreunaviiva laskosputkes- sa tämän täyden ulosvetämisen jälkeen pituussuunnassa omaa' nousun [H), joka on pienempi kuin Ho yhtälössä ,, Da - d Ho = - , sin 0t> jossa Da tarkoittaa laskosputken ulkohalkaisijaa, d tuuman sisähalkaisijaa ja oC mainittua kulmaa kuoren pituusakseliin nähden.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu elin (21, 23, 24, 2Θ) saatetaan vaikuttamaan kuoren (1*) ulkopintaan sellaista ruuvi viivaa (26) rryöten, jonka nousu (h) on suurempi kuin laskosputken säteittäisesti ulomman jatkuvan laskosreunaviivan nousu(H) sen jälkeen, kun laskosputki on pituussuunnassaan vedetty täysin pois.

11. Laitteisto jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi sylinterimäisten kuorien, varsinkin makkarankuorien, laskostamiseksi las-kosputkiksi (12), joissa on jatkuva ruuviviivamainen laskos, joka laitteiäb käsittää laitteen (4, 4') kuoren (1’) syöttämiseksi eteenpäin aukipuhailetussa tilassa pituusakselinsa suunnassa laskostusasemalle (11), laitteen (7) puhalluskaasun syöttämiseksi kuoren sisään ja laskostusilemBntin (1Θ, 19, 21, 23, 24, 25, 27, 28), joka sijaitsee mainitulla laskostusasemalla aukipuhalletun kuoren laskostamiseksi vasteen (13 - 16) aiheuttamaa vastavoimaa vastaan, tunnettu siitä, että laskostuselementissä on ainakin yksi elin (21, 23, 24, 28), joka on sovitettu jatkuvaan kosketukseen laskostusasemalle (11) tulevan kuoren (1') ulkosivun kanssa ainakin yhtä ruuviviivaa (26) myöten, sekä että siihen kuuluu laitB (5, 17, 20, 22, 27) mainitun elimen pyörittämiseksi samankeskisestä kuoren (1’) pituusakselin suhteen kulkevaa rataa myöten.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laskostuselementti käsittää rengasosan (18, 19), joka ympäröi laskostuksen alaisen kuoren (1*) ja on sovitettu saateteVaksi pyörimisliikkeeseen tämän ympäri, sekä että mainittu elin (21, 23, 24, 28) on tämän rengasosan kannattama.

12 57342

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että rengasosaan (18, 19) sisältyy hylsy (18), jolloin mainittu elin käsittää vähintään yhden, hylsyn (18) sisäpuolella olevan, ruuviviivanmuotoisen ulkoneman (21, 23).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittu ulkonema (21, 23) on erillinen, hylsyn (18) sisäpuolella oleva ruuviviivanmuotoisessa urassa oleva elementti

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittu ulkonema (21, 23) on valmistettu edulliset liukuominaisuudet omaavasta aineesta. 1!· 57342

16. Jonkin patenttivaatimuksen 13 - 15 mukainen laitteisto, t u n ne t t u siitä, että mainittu elin käsittää vähintään yhden elementin (24), joka on sovitettu saatettavaksi kiertymään kuoren (1') ympäri synkronisesti rengasosan (18, 19) kanssa, joka on jatkuvassa kosketuksessa kuoren (1') kanssa ruuviviivanmuotoisen ulkoneman (21) jälkeen.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pyörimään saatettava elementti (24) koostuu pyörivästi laakeroidusta pyörästä.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pyörän (24) pyörimisakseli on siten ruuviviivanmuotoisen ulkoneman (21) nousukulmasta riippuvaisesti kalteva, että pyörä (24) laskostuksen aikana pyörii ulkoneman (21) muodostamassa kuoressa (1') sijaitsevassa syvennyksessä (25).

19. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittu elin (28) koostuu useista kiertyvästi laakeroiduista pyöristä, joita pyöriä (26) kannattavat pitimet (27), jotka vuorostaan ovat kiinnitetyt rengasosaan, jolloin pyörät (26) ovat sovitetut toisiinsa nähden siirretyiksi kuoren (V) pituussuunnassa ja kehän suunnassa. N 15 57342