FI65892C - Foerfarande foer att rynka ett uppblaost slangformigt flexibelt foedoaemneshoelje till rynkade stycken. - Google Patents

Description

ΓΤ^ΙΤ--1 . . KUULUTUSJULKAISU , _ Λ _ _ ® (11) UTLÄCGNINGSSKIUFT 65 892 c (45) pntc.i^ijv^rvr:tr.~ ^ τ ^ (51) K*.Hu pnt.O? A 22 C 13/02 SUOMI-FINLAND (21) Pstanttihakamuf — PatanumMmlng 792970 (22) H*k«ml«paM—Aiaekninpdag 24.09.79 ' ' (23) AlkupaM—GUtlglMtadag 24. 09.79 (41) Tullut JulklMfcal — BilvK off«KH( 3 0.0 3 .8 0

Patentti, j· rekisteri h*llitiM riihmiMninn· i. —->

Patant· och registerstyreiaen ^ ^ Anrtkan utfeJtNxh uti.!irtften pubUMnd 30.04.84 (32)(33)(31) Pnrttttjr «tuoik«n—Begird prlorlut 29.09.78 USA(US) 947041 (71) Union Carbide Corporation, 270 Park Avenue, New York, N.Y. 10017, USA(US) (72) Albert George Story, Brookfield, Illinois, USA(US) (74) Oy Borenius S C:o Ab (54) Menetelmä täyteenpuhalletun letkumaisen taipuisan ruokatavaran-päällyksen rypyttämiseksi rypytetyiksi pätkiksi - Förfarande för att rynka ett uppbläst slangformigt flexibelt födoämneshölje tili rynkade stycken

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite letkumaisten ruokatavaranpäällysten, varsinkin makkaratuotteiden valmistuksessa käytettävien päällysten rypyttämiseksi soveltamalla menetelmää ja käyttämällä laitetta, jotka perustuvat rypytyksessä käytettyyn epäkeskiseen nutaatioliikkeeseen.

Tämä liike on siis yhdistelmäliike, joka syntyy epäkeskisten pyörähdys-liikkeiden ja nutaatioliikkeiden seurauksena, kuten seuraavassa lähemmin selitetään.

Nykyaikaisten makkaratuotteiden valmistus on historiallisesti kehittynyt siitä, että lihatuotteita on käsin täytetty eläinsuolipätkiin tuotteen haluttujen pituuksien tai lenkkien valmistamiseksi seuraavaa käsittelyä, esim. savustamista, kypsytystä tai keittämistä varten, samoin kuin vähittäiskaupassa käytettäväksi. Makkaratuotteiden nykyaikaisessa valmistuksessa käytetään teollisuudessa laajalti taipuisia letkumaisia synteettisiä kelmupäällyksiä, ja valmistetaan esim. nakkimakkaroita, lenkkimakkaroita, bolognamakkaroita, salamimakkaroJ .a, erityyppisiä muita makkaratuotteita, minkä lisäksi pakataan jauhettuja ja leikattuja lihatuotteita, esim. hamburgermakkaroita ja siipikarjaa.

Tämän keksinnön kohteena olevat päällykset on pääasiallisesti valmistettu regeneroidusta selluloosasta, selluloosajohdannaisesta, amyloosista, 2 65892 alginaateista, kollageenista, mikrohuokoisista muovikelmuista ja polyetyleeni-, polyvinylideeni-dikloorikelmuista, jne. Eräissä letkuissa voi olla kuitumaisia lujituselementtejä. Letkujen halkaisijat ovat rajoissa noin 18...noin 120 mm, ja letkun seinämänpaksuudet ovat rajoissa noin 0,02...noin 0,10 mm.

Käsittelyn, pakkauksen, varastoinnin, kuljetuksen ja käytön helpottamiseksi rypytetään suhteellisen pitkiä letkuja, joiden pituus on noin 10...noin 50 metriä, lyhyiksi pätkiksi, joiden pituus on noin 15...noin 60 cm.

Korkealaatuisten päällyspätkien tehokas valmistus on sellaisenaan kehittynyt hienostuneeksi tekniikaksi, joka on seurannut ja joskus jopa itse asiassa johtanut automaattisen makkaranvalmistuksen kehittymistä ja jatkuvaa etenemistä. Automaattiset täyttö- ja lenkityskäsitte-lyt vaativat tarkasti valmistettuja pätkiä, jotka ovat jatkuvasti ja luotettavasti rakenteellisesti koossapysyviä päällyksen rikkoutumisen ja tästä aiheutuvan tuotannon keskeytymisen ja menetetyn tuotannon välttämiseksi. Pätkien on oltava suoria, koossapysyviä, taipumiseen nähden jäykkiä, eikä niissä saa olla mitään pieniä reikiä eikä rakenteellisia vajavaisuuksia, jotka voisivat aiheuttaa rikkoutumista täyttämisen aikana. Päällysten sisäaukkojen on oltava riittävän suuret ja sileät nopean täyttämisen mahdollistamiseksi nykyaikaisessa automaattisessa täyttölaitteistossa. Lisäksi on tärkeää, että pätkien poimut ovat koossapysyviä ja tasaisesti yhteensulloutuneita, ja itse pakkausten on oltava tasaisia, jotta pätkien suoristamiseen tarvittava voima pysyisi vakiona ja täten helpottaisi tasaista täyttämistä.

Taipuisten letkujen aksiaalinen lyhentäminen eli rypyttäminen on periaatteessa aikaansaatu moninkertaisesti poimuttamalla tai laskostamalla letkun seinämät enemmän tai vähemmän haitarimaisesti kokoamalla täyteenpuhallettu letku poimuiksi ja kohdistamalla tämän jälkeen akselinsuuntaista puristusta poimujen tiivistämiseksi tiheäksi, itseensä sitoutuvaksi koossapysyväksi rakenteeksi. Ennestään tunnetut rypytys-menetelmät perustuvat siihen, että letku saatetaan menemään onton karan ylitse, jonka läpi ilmaa puhalletaan letkun täyttämiseksi, minkä jälkeen letkuun jatkuvasti puristetaan korvia, hampaita, ketjuja, pyöriä tai senkaltaisia rypytyselementtejä letkun pituusakselin suunnassa letkun poimuttamiseksi ja sen puristamiseksi kokoon myötävästi 3 65892 pidättävää voimaa vastaan. Kaikkiin ennestään tunnettuihin rypytys-menetelmiin liittyy jokaisen erillisen rypytyselementin pyyhkäisevä tai liukuva kitkaliike, joka kohdistuu päällyksen ulkopintaan, ensin pituussuunnassa ja tämän jälkeen säteittäisesti ulospäin, mikä luonnollisesti voi aiheuttaa vaaroja päällyksen vahingoittumisesta. Suurennettaessa rypytyselementtien ja päällyksen välisiä kosketusetäisyyksiä kitkakosketustapausten ja vahingoittumisvaaran vähentämiseksi voi valmiin päällyspätkän poimurakenne olla liian heikosti koossa-pysyvä.

Näiden ongelmien ratkaisuyritykset ovat johtaneet useisiin teknisesti kehittyneisiin rypytysmenetelmiin ja -laitteisiin, kuten on selitetty esim. US-patenteissa 3.779.284- (Turns), 3 .695.901 (Winokur) ja 2.984.574 (Matecki), jotka kaikki kuvaavat tekniikan tunnettua tasoa tähän keksintöön verrattuna.

Viimeaikaisemmat kehittymiset ovat johtaneet ns. vakiovoimamenetelmään. jonka mukaan uritetut rypytyselementit saatetaan kiertämään päällyksen ympäri siten, että urat painautuvat päällykseen ja saattavat sen etenemään poimuina. Tämä rypytysmenetelmä on selitetty esim. US-patentissa 3.988.804 (Regner ja kumpp.). Vaikka tässä patentissa selitetty menetelmä ainakin jossain määrin vähentää pituussuuntaisia säteittäisiä kitkakosketuksia päällykseen, aiheuttaa se sen sijaan tangentiaalisia kitkakosketuksia.

US-patentissa 3 907 003 on esitetty menetelmä, jossa päällys rypytetään sen ympäri kiertävän rypytysvoiman avulla siten, että päällys johdetaan kiertävän hylsyn läpi, jossa on päällyksen pintaa pitkin ruuvimaisesti kulkevat välineet. Rypyllä varustettu päällys tiivistetään painamalla se jo rypytettyä päällyspätkää vasten. Myöskin tässä menetelmässä kohdistuu päällyksen pintaan kitkaa ruuvimaisesti kulkevien rypytysvälineiden johdosta.

Rypytetyn päällyspätkän valmistukseen kohdistetaan seuraavat toivomukset : a) letkumateriaali ei saa vahingoittua, b) valmis pätkä on suora, c) pätkä on koossapysyvä, toisin sanoen niin kestävä, että se ei murskaudu tai katkea käsittely- ja pakkausrasitusten takia, d) pätkä suoristuu tasaisesti ja sileästi, kun siihen kohdistetaan vak io t äy11 övo ima, 4 65892 e) pakkaushyötysuhde on optimaalinen (100% teoreettinen maksimi-pakkaustiheys ), f) pätkä voidaan valmistaa taloudellisesti, ja r.) se voidaan jatkuvasti ja toistettavasti valmistaa vastaamaan määrättyjä standardeja.

Vaikka tähän keksintöön asti on tapahtunut merkityksellistä edistymistä edellä mainittujen toivomusten täyttämiseksi, ei selvää etenemistä ole tapahtunut, varsinkin kun on kysymys rypytyselementtien päällyksen ulkopintoihin kohdistuvan hankaus-, pyyhkäisy- tai repäisy-kitkavaikutuksen poistamisesta.

Tekniikan tunnetun tason pohjalta on keksintö suunniteltu ja kehitetty siten, että saadaan uusi ja ainutlaatuinen menetelmä ja laite selluloosaa tai muuta senkaltaista materiaalia olevan taipuisan letkun rypyttämiseksi niin, että saadaan päällyspätkiä, joilla on tarkat määrätyt sisähalkaisijät, tiiviisti yhteensulloutuneet, toisiinsa sitoutuneet poimurakenteet, tasaiset sileät ympyrälieriömäiset muodot, koossapysyvyys, itsensä kannattava rakenteellinen lujuus ja jatkuva kierukkamainen pääpoimurakenne. Keksinnön ansiosta saadaan myös menetelmä ja laite letkun rypyttämiseksi jatkuvan ja tasaisesti kohdistetun voiman avulla jaksottaisesti vaikuttavan voiman asemesta, joka jatkuva voima samanaikaisesti muodostaa letkumateriaaliin poimut ja puristaa eli tiivistää letkumateriaalin kokoon niin, että rypytys-käsittelyssä ei tarvita erillistä kokoonpuristamisvaihetta. Lähemmin määriteltynä keksinnön mukaan saadaan menetelmä ja laite letkun rypyttämiseksi siten, että rypyttävä ja tiivistävä voimakosketus jatkuvasti pyörii rypytettävän letkun ympäri ilman, että voiman kehittävä rypytyselementti pyörii niin, että tällä tavoin saadaan tehokkaasti poistetuksi rypytyselementin ja letkun välinen kitkakosketus tai pyyhkäisyvaikutus.

Keksinnön edellä esitetyt ja muut kohteet ja tunnusmerkit selitetään seuraavassa lähemmin oheisen piirustuksen perusteella.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti rypytysaseman laitteiden sijoitusta.

Kuvio 2 esittää leikkauksena keksinnön mukaan rypytetyn letkun erästä pituutta.

5 65892

Kuvio 3 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaan valmistettua letkua, joka on suoristettu, osittain halkaistu pituussuunnassa ja litistetty.

Kuvio 4 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen letkun erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, joka on suoristettu, osittain halkaistu pituussuunnassa ja litistetty.

Kuvio 5 näyttää irtokappale-esityksenä keksinnön mukaista rypytysrengaselementtiä aksiaalisesti katsottuna suhteessa rypytettävän letkun pituusakseliin.

Kuvio 6 esittää kuvion 5 viivan 6-6 kohdalta tehtyä leikkausta.

Kuvio 7 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen rypytysrengaselementin sisäreunan peräkkäisiä kuvioita, kun tämä rengas pyörii yhden täydellisen rypytysjakson.

Kuvio 8 esittää kaaviollisesti sivulta katsottuna rypytysrenkaan ja letkun välisen kosketuspisteen rataa, kun rengas pyörii yhden rypytysjakson.

Kuvio 9 ja 10 esittävät muita renkaan kosketuspisteen ratadiagraromeja kulman Θ eri arvoilla ja käytettäessä eri epäkeskisyyksiä karan halkaisijaan nähden.

Kuviot 11, 12, 13 ja 14 esittävät leikkauksina rypytysrengaselementin ja letkun kosketuspintojen neljää vaihtoehtoista rakennetta.

Kuvio 15 esittää päästä päin keksinnön mukaista rypytyslaitetta vaiheessa, jossa rypytetty letku etenee kohti katsojaa.

Kuvio 16 esittää kuvion 15 viivan 16-16 kohdalta tehtyä poikkileikkausta.

Keksinnön kohteena on menetelmä täyteenpuhalletun letkumaisen taipuisan ruokatavaran päällyksen, etenkin makkarankuoren, rypyttämiseksi rypytetyiksi pätkiksi, jossa menetelmässä letkumainen päällys suunnataan pitkin pituusakseliaan, kohdistetaan siihen jatkuvasti kiertävä rypytysvoima ja rypytetään päällys muodostumassa olevaa rypytettyä pätkää vasten.

Keksinnölle on tunnusomaista, siitä, että rypytysvoima muodostaa kiertävän kaarevan linjan, jonka linjan peräkkäiset osat on suunnattu siten, että ne painautuvat letkun ulkopintaan, pakottavat päällystä eteenpäin etenevän rypyttyrnisen suuntaan ja samanaikaisesti painavat päällystä säteittäisesti sisäänpäin, jatkavat rypytysvoiman suuntaamista samanaikaisesti eteenpäin ja säteittäisesti sisäänpäin, kunnes on muodostunut pääasiallisesti täydellinen rypyttynyt pääpoimu, ja jatkavat rypytysvoiman samanaikaista suuntaamista eteenpäin ja säteittäisesti ulospäin muodostuneen poimun tiivistämiseksi muodostumassa olevan rypytetyn pätkän aikaansamaa pääasiallisesti jatkuvasti myötävää voimaa vasten.

6 65892

Keksintö kohdistuu myös laitteeseen taipuisan letkumaisen ruokatavaran päällyksen rypyttämiseksi, jossa laitteessa on rypytyskohdan kiinteä pesä, pitkänomainen ontto putkimainen kara, joka menee tämän pesän läpi, ja jonka pituusakseli on yhdensuuntainen pesän pituussuuntaisen keskiviivan kanssa, karan ynpärille sovitettu kierto-yhdistelmä, joka cm asennettu pesässä pyöriväksi siten, että sen pyörimisakseli on yhdensuuntainen karan pituusakselin kanssa ja liikkeellepanevat välineet kiertoyhdis-telmän pyörittämiseksi.

Keksinnön mukaisessa laitteeessa cm kiertoyhdistelmä pyörivästi asennettu pesään siten, että sen pyörintäakseli on siirtynyt epäkeskisesti syrjään karan pituus-akselista, ja kiertoyhdistelmään on pyörivästi asennettu rengasmainen rypytysrengas, joka on sovitettu karan ynpärille, ja sijaitsevaksi tasossa, joka muodostaa kulman karan pituusakselin kanssa.

Keksinnön mukaisessa laiteessa voi olla järjestelmiä, joissa kiertoyhdistelmään on tehty lieriömäinen aukko, jonka keskiviiva on yhdensuuntainen karan akselin kanssa, mutta sijaitsee epäkeskisesti syrjässä tästä, ja joka edelleen cm yhdistetty pyöriviin käyttölaitteisiin, jotka on toiminnallisesti yhdistetty rypytysrenkaaseen siten, etä tämän rypytysrenkaan pyörimisliikettä voidaan säädetysti vaihdella riippumattomasti kiertoyhdistelmän pyörimisliikkeestä ja jonpaankunpaan suuntaan tämän pyörimisliikkeen suhteen.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaista tekniikkaa ja laitesovitusta päällyksen rypyttämiseksi. Syöttörullalta 23 tuleva litistetty rypyttämätön letku 21 etenee nopeudella Vf mittausvalssien 25, puhallusvyöhykkeen 27 ja syöttövalssien 29 kautta rypytyslaitteeseen 31, joka sisältää numerolla 33 yleisesti merkityn epäkes-kistä nutaatioliikettä suorittavan yhdistelmän, jota ei ole näytetty kuviossa 1, mutta joka selitetään yksityiskohtaisesti seuraavassa. Rypytyslaitteessä 31 kohdistaa epäkeskistä nutaatioliikettä suorittava yhdistelmä 33 rypytysvoiman letkuun siten, että tämä tulee jatkuvasti rypytetyksi eli poimutetuksi sekä painetuksi jo rypytetyn letkun pätkää 37 vasten. Rypytetty pätkä 37 on saatettu liikkumaan pitkin rypytyskaraa 39 nopeudella Vs, joka on huomattavasti pienempi kuin rypyttämättömän letkun etenemisnopeus Vf, jolloin tämä pienempi nopeus aikaansaadaan näytetyllä hidastavalla vaste-elementillä 35, joka liikkuu pitkin karaa 39 nopeudella Vs. Pidätyslaite voi olla mitä tahansa sopivaa muotoa, esim. näytetty vaste tai pätkän ympäri toiminnallisesti kiertävä laite, kuten on selitetty US-patentissa 3.766.704 (Urbutis ja kumpp.). Letku täytetään kaasulla, tavallisesti ilmalla, joka syötetään karan 39 läpi puhallusvyöhykkeeseen 27. Letkun sisä- tai ulkopuolelle voidaan lisätä voiteluainetta, esim. mineraaliöljyä, rypytyskäsittelyn helpottamiseksi. Voidaan lisätä muitakin liuoksia, esim. vettä tai vesiliuoksia letkun ominaisuuksien muuntamiseksi .

7 65892

Rypytyslaite 31 kohdistaa epäkeskistä nutaatioliikettä suorittavan yhdistelmän 33 avulla rypytysvoiman kaasulla täytettyyn letkuun 21 siten, että letkun seinämä jatkuvasti poimuuntuu itsensä päälle poimutetuksi eli laskostetuksi ja kokoonpuristuneeksi, koossapysyväksi pätkärakenteeksi 37, kuten kuvioissa 1 ja 2 on näytetty.

Yksityiskohtaisesti selitettynä käsittää poimurakenne jatkuvan kierukka-maisen primäärisen laskostuksen sekä sekundäärisen poimurakenteen, joka on sijoittunut primäärisen laskostuksen peräkkäisten kierrosten väliseen kierukkamaiseen tilaan. Kuviot 3 ja 4 esittävät kierukka-maisten primääristen laskosten ja sekundäärisen poimurakenteen keskinäistä suhdetta. Kierukkamainen primäärinen laskos· sijaitsee ja näkyy rypytetyn pätkän 37 ulkokehällä, halkaisija dQ kuviossa 2. Kun pätkä suoristetaan, litistetään, halkaistaan pitkin pituuttaan erästä osaa ja taivutetaan auki, esiintyy kierukkamainen primäärinen laskos tasoon kehitettynä, kuten kuviossa 3 on näytetty. Peräkkäisten laskoskieru-koiden välinen aksiaalietäisyys on kierukkamaisen laskoksen nousu P, kuten kuviossa 3 on näytetty, ja tämä nousu määräytyy yhtälöstä P = Vf /N (1) jossa P on nousu, V^. on letkun syöttönopeus ja N on rypytysvoiman syklinen taajuus.

Primäärinen laskos sijaitsee kierukkakulmassa a, mitattuna tasossa, joka on kohtisuorassa letkun pituusakselia vastaan, ja joka saadaan yhtälöstä tana = P/Ct (2) jossa a on kulma, P on nousu, ja on letkun kehä, kuten kuvioissa 3 ja 4 on näytetty, joissa kuvioissa suoristetun letkun eräät osat on näytetty pituussuunnassa leikattuina ja litistettyinä.

Sekundäärinen poimurakenne sijaitsee pätkän sisä- ja ulkohalkaisijoiden välillä, d^ ja dQ kuviossa 2. Sekundääristen poimujen yksityiskohtainen rakenne määräytyy ja riippuu letkun halkaisijasta dt, primäärisen laskoksen noususta P, pätkän kartiokulmasta a, kuvio 2, pätkän teoreettisesta sisähalkaisijasta d. ja karan 39 halkaisijasta d , jolle l J m 8 65892

Karalle letku rypytetään. Valmiin pätkän 37 teoreettinen sisähalkaisi- j-·· saadaan käyttökelpoisena likimääräi s arvona yhtälöstä dn- = γ- {[4 - (cos a)2 ] - sin a } (3)

Jos karan halkaisija dm on pienempi tai yhtä kuin kaavasta (3) saatu sisähalkaisija d^, tulee d^ olemaan pätkän todellinen sisähalkai-sija, ja sekundäärinen poimurakenne käsittää pääasiallisesti säännöllisen ja toistuvan, toisiinsa liittyvistä linjoista koostuvan poimukuvion, kuten kuviossa 3 on näytetty. Kuviossa näytetyn sekundäärisen poimu-kuvion muodostavat poimuviivasegmentit liittyvät toisiinsa pisteissä, jotka sijaitsevat lähellä kierukkamaista primääristä laskoslinjaa, ja ne on suunnattu tähän primääriseen laskoslinjaan nähden kulmissa β vast, γ, jotka vastaavat kuvion 3 näyttämien lyhyempiä ja pitempiä sekundäärisiä poimulinjasegmenttejä. Näissä olosuhteissa, kun toisin sanoen karan halkaisija d^ on yhtä suuri tai pienempi kuin kaavan (3) mukainen pätkän sisähalkaisija d^, voidaan sekundääristen laskos-poimujen pitemmät segmentit selittää pääasiallisesti säännöllisiksi sisäänpäin suunnatuiksi poimuiksi, jolloin jokaisen poimun ainakin eräs osa sijaitsee pätkän sisähalkaisijän d^ ratatangettina, ja lyhyemmät segmentit muodostavat ulospäin suunnatut poimut, jotka sijaitsevat tilassa, joka muodostuu pätkän sisähalkaisijan d^ ja ulkohalkaisijän dQ väliin. Toisella tavoin sanottuna käsittää pääasiallisesti säännöllinen poimuileva sekundäärinen poimukuvio, joka muodostuu siinä tapauksessa, että d on yhtä suuri tai pienempi kuin d^. , pitemmät eli pääsegmentit, joiden vastaavat osat sijaitsevat pitkin kierukkamaista rataa pätkän sisähalkaisijan luona, ja lyhyemmät eli pienet segmentit, jotka sijaitsevat pätkän muodostavan rypytetyn letkun massan sisäpuolella vyöhykkeessä, joka sijaitsee pätkän sisähalkaisijan d. ja ulkohalkaisijän d välillä.

Jos sen sijaan karan halkaisija d^ on suurempi kuin yhtälön (3) mukainen teoreettinen sisähalkaisija d^, tulee d^ tietenkin määräämään pätkän todellisen sisähalkaisijan. Tässä tilanteessa kehittyy kuvion 4 havannollistama tapaus, jossa sekundäärinen poimurakenne käsittää sarjan poimuja, jotka ovat suunnatut yleisesti kulmassa δ kierukkamai-seen primääriseen laskoslinjaan nähden, mutta jotka muuten sijaitsevat sattumanvaraisesti jakautuneina päällyksen massassa sisä- ja ulkohalkai- 9 65892 sijoiden välillä, ja toisen ryhmän sattumanvaraisia poimuja, jotka sijaitsevat kierukkamaisen primäärisen laskoksen jommallakummalla puolella ja ovat enemmän tai vähemmän yhdensuuntaiset tämän laskoksen kanssa.

Kulmien β,γ ja 6 arvot riippuvat letkun halkaisijasta ja kierukkamaisen primäärisen laskoksen noususta, ja nämä kulmat ovat tavallisesti rajoissa noin 30°...noin 60°, kuten niiden symbolien kohdalla on näytetty kuvioissa 3 ja H.

Rypytys tehdään keksinnön mukaan kohdistamalla voima jatkuvasti rypytettävään letkuun siten, että samanaikaisesti letku pakotetaan etenemään pitkin aksiaalirataansa, muodostetaan jatkuva kierukkamainen poimurakenne ja tiivistetään tämä poimurakenne jatkuvasti itseensä peräkkäisinä kerroksina siten, että saadaan muodostumaan poimutettu ja tiivistetty koossapysyvä rypytetty pätkä. Keksinnön mukainen epäkeskistä nutaatioliikettä suorittava yhdistelmä 33 kehittää kiertävän kanavan, jonka läpi letku suunnataan, ja jossa rypytysvoima kohdistetaan pitkin jatkuvaa rypytyslinjaa, joka jokaisessa selvästi havaittavissa rypytysjaksossa ulottuu aksiaalisesti, säteittäisesti ja tangenti-aalisesti pisteestä, jossa rypytyselementti ensin koskettaa letkua, pisteeseen, jossa muodostunut poimu lopullisesti sulloutuu kohti päällyspätkän päätekartiota. Tämän rypytyslinjan jokainen piste kiertää jatkuvasti käsiteltävän letkun ympärillä muuttamatta säteittäistä tai aksiaalista sijaintiaan. Tässä yhteydessä on huomattava, että selitetty rypytyslinja itse asiassa käsittää linjan molemmin puolin pienen alueen, johtuen letkun ja rypytyselementtien äärellisistä mitoista.

Kuviot 5 ja 6 esittävät kaaviollisena irtokuviona rypytysrengasta 4 ja havainnollistavat, miten rypytysvoima kehittyy ja kohdistuu letkun 21 rypyttämiseksi siten, että syntyy koossapysyvä pätkä 37. Kuviossa 5 on esitetty rypytysrenkaan 41 sovitus siten, että renkaan keskipiste sijaitsee epäkeskisesti syrjässä pätkän 37 ja karan 39 yhteenlankeavis-ta akseleista. Rengas 41 on kallellaan siten, että kuviossa 5 renkaan yläpuolisko on suunnattu kohti katsojaa ja alapuolisko on suunnattu katsojasta poispäin. Kuviossa 5 näkyy siis renkaan yläreuna. Rengas 41 liikkuu jaksottaisesti siten, että renkaan sisäsivussa olevien pisteiden, esim. j ja k, sijaitsevat lähellä letkun akselia, liikkuvat nämä pisteet eteenpäin letkun etenemissuunnassa. Samanaikaisesti 10 65892 renkaan pisteet p ja q, jotka on suunnattu letkun diametraalisesti vastakkaista sivua kohti, sijaitsevat etäämmällä letkun akselista ja siirtyvät taaksepäin, siis letkun etenemissuuntaa vastaan. Jakson hiukan myöhemmässä vaiheessa renkaan pisteet k ja 1 sijaitsevat lähinnä letkun akselia ja liikkuvat eteenpäin, kun taas renkaan pisteet q ja r, jotka ovat suunnatut kohti letkun diametraalisesti vastakkaista sivua, ovat etäämmällä letkun akselista ja liikkuvat taakse päin. Jakson jatkuessa rengas 41 liikkuu lähellä letkun akselia suunnassa eteenpäin kulma-asennoissa 1, 2, 3 jne...12 vuoron perään. Nähdään, että liike on jatkuva, ja että eteneminen kohtien 1...12 ohitse pelkästään edustaa jaksottaisen liikkeen osia. Ymmärretään edelleen, että renkaan pisteet i, j, k, jne. pelkästään tarkoittavat jakson vertauspisteitä, joissa rengas vastaavissa kulma-asennoissa on lähinnä letkun akselia, joten nämä pisteet eivät tarkoita rengasmateriaalissa olevia fyysillisiä pisteitä.

Kuvion 5 mukaan on rypytysrenkaan 41 keskipiste syrjässä letkun akselista etäisyyden e, joka edustaa renkaan epäkeskisyyttä. Renkaan akseli on kalteva letkun akseliin nähden kulman φ, joka on nutaatio-kulma, kuten kuviossa 6 on näytetty, joten rengas kuviossa 5 näyttää elliptiseltä. Tämän kaltevan renkaan epäkeskisesti syrjään siirtynyt keskipiste seuraa ympyrämäistä rataa letkun akselin ympäri, ja renkaan akseli pyörii letkun akselin ympäri ja pysyttää vakiona pysyvän nutaatiokulman φ niin, että kuvion 5 ellipsi näyttää pyörivän.

Kuvio 7 esittää renkaan 41 sisäreunan 12 peräkkäisiä ellipsejä, kun rengas pyörii yhden jakson.

Renkaan liikkeen selittämiseksi edelleen määritetään nutaatiotaso tasona, johon letkun akseli sisältyy, ja joka on yhdensuuntainen renkaan akselin kanssa ja johon tämä renkaan akseli myös voi sisältyä. Tämä taso on kuvion 6 taso ja se näkyy kuviossa 5 leikkauksena 6-6. Epäkeskisyystaso voidaan määritellä tasona, johon sekä pätkän akseli että renkaan 41 keskipiste lankeavat, joka keskipiste sijaitsee sekä renkaan akselilla että renkaan tasossa, kuten kuviossa 6 on näytetty, ja joka yleensä sijaitsee renkaan paksuuden puitteissa. Renkaan taso voidaan määrittää tasona, joka on kohtisuorassa renkaan akselia vastaan ja sijaitsee renkaan akselin keskipisteessä, jossa renkaan keskipisteen epäkeskinen etäisyys pätkän akselista mitataan. Kuviossa S, jossa sekä nutaatio- että epäkeskisyystasot esiintyvät reunoistaan 11 65892 katsottuina, on muodostaa epäkeskisyystaso nutaatiotason kanssa kulman φ, joka on epäkeskisyystason etenemis- eli vaihekulma. Renkaan 41 pyöriessä karan 39 akselin ympäri renkaan akseli pysyttää kiinteän kaltevuutensa eli nutaatiokulmansa Φ, ja molemmat tasot pyörivät samanaikaisesti tällä kiinteällä vaihekulmalla Θ. Tällä tavoin rengas suorittaa liikkeen, joka on rypytysrenkaan 41 epäkeskisen pyörimisliikkeen ja nutaatioliikkeen yhdistelmä.

Sanontaa "epäkeskinen pyörimisliike” käytetään tässä selittämään renkaan 41 keskipisteen liikettä karan 39 akselin ympäri, mutta tämä sanonta ei tarkoita renkaan 41 pyörimistä oman aksiaalisen keskiviivansa ympäri. Tämä edellä selitetty yhdistelmäliike riippuu ainoastaan kolmesta parametristä e, φ ja Θ. Täten rengasmateriaaliin kaiverrettu merkki ”X” pysyttää kiinteän kulma-asennon renkaan keskipisteeseen nähden, esim. kuvion 5 näyttämän keskipisteen yläpuolella, tai voi liikkua pitkin mielivaltaista rataa jompaankumpaan suuntaan renkaan 41 keskipisteen ympäri ilman, että tämä millään tavoin vaikuttaa epäkeskisyysliikkeen ja nutaatioliikkeen yhdistelmään.

Tämän yhdistelmäliikkeen jakson aikana renkaan määrätyissä kulma-asennoissa sijaitseva piste seuraa silmukkaista rataa tässä aksiaali-tasossa, kuten kuviossa 8 näytetty pisteen i rata. Jakson käynnistyessä, kun renkaan keskipiste sijaitsee kulma-asennossa 8, sijaitsee piste i eniten eteenpäin suunnatussa asennossaan ja on alkanut liikkua poispäin letkun akselista. Jakson hiukan myöhemmässä vaiheessa, kun renkaan keskipiste on kulma-asennossa 9, on renkaan piste i alkanut liikkua taaksepäin ja on etäämmällä letkun akselista. Jakso jatkuu pitkin pisteitä, jotka vastaavat renkaan keskipistettä kulma-asennoissa 10, 11, 12, 1 jne. koko täydellisen jakson. Kuvio 8 esittää renkaan profiilin poikkileikkausten suuntauksia pisteessä i kaikissa näissä asennoissa. Samanlaiset radat voidaan piirtää renkaan muita pisteitä, esim. j, k, 1, jne. varten, mutta renkaan keskipisteen asennot 1, 2, 3 jne. ovat pisteen j kohdalla 1/12 jaksoa myöhemmässä vaiheessa kuin pisteen i näytetyt asennot. Samoin ovat pisteen k radan asennot 1/12 jaksoa myöhemmässä vaiheessa kuin pisteen i näytetyt asennot. Pisteen o rata on kuviossa 8 näytetty siten, että renkaan keskipisteen asennot ovat 1/2 jaksoa myöhemmässä vaiheessa eli vastakkaiset pisteen i asentoihin nähden. Seuraavassa taulukossa I on esitetty niiden kahdentoista pisteen ratojen asentojen keskinäiset suhteet, joita 12 rengas-pistettä käytetään keksinnön toiminnan selittämiseksi.

12 65892

Taulukko I

Takaan keskipisteen asennot rypytysrenkaan :säsivun 12 pisteessä r-Renkaan piste täysin r— Renkaan piste täysin

Renkaan \ takimmaisessa asennossa \ etummaisessa asennossa piste \ Liike eteenpäin ^ Liike taaksepäin i 1 2 3 4 5 6 7 89101112 j 2 345678 91011121 k 3 4 46789 101112 t 2 1 4 56789 10 11 12 123 m 5 6 7891011 121 2 3 4 n 6 7 89101112 12 3 4 5 o 7 89 10 11 12 1 23456 p 8 9 10 11 12 12 34567 q 9 10 11 12 123 45678 r 10 11 12 1 2 3 4 56789 s 11 12 12345 6789 10 t 12 1 23456 78 91011

Renkaan pisteen radan tarkka muoto riippuu renkaan epäkeskisyysarvosta e, nutaatiokulmasta φ, ja epäkeskisyystason vaihekulmasta Θ. Radan koko säteittäinen siirtymä on 2e. Aksiaalisen siirtymän äärikohtien suhteelliset säteittäiset asennot riippuvat kulman Θ arvosta ja ovat yhtä suuret, kun tämä kulma Θ on 90°. Aksiaalinen kokonaissiirtymä riippuu suureiden e, φ, ja Θ arvoista. Kuvion 8 näyttämät rata-piirrokset havainnollistavat tilannetta, jossa φ =30° ja Θ =60° ja e on suunnilleen yhtä suuri kuin karan säde. Kuvio 9 esittää kulman Θ eri arvojen vaikutusta rataan, kun e on suunnilleen yhtä kuin karan halkaisija. Kuvio 10 esittää tulosta, joka saadaan tekemällä epäkeski-syys paljon pienemmäksi kuin karan halkaisija.

Renkaan rata valitaan sopivasti siten, että rengas saattaa sekä letkun etenemään että poimujen painautumaan pätkäkartioon. Letkun saattamiseksi etenemään on renkaan sisäreunan puristuttava täyteen puhallettuun letkuun eteenpäin suunnatun liikkeen mahdollisimman suuren osan aikana, mutta rengas ei saa painautua letkuun ennen sen eteenpäin suunnatun liikkeen alkamista. Käytettäessä kuvion 9 näyttämää letkun kokoa ja renkaan epäkeskisyyttä, nähdään tutkimalla renkaan pisteratakaavioita, että tehokas syöttäminen eteenpäin ja poimujen muodostaminen on mahdollista, jos epäkeskisyystaso etenee ja vaihekulma Θ nutaatiotasoon 13 65892 nähden on vähintään 60° mutta enintään 100°. Kuvion 10 näyttämässä tapauksessa, jossa renkaan epäkeskisyys on pienempi ja letkun koko on suurempi, saadaan tehokas syöttö tapahtumaan ainoastaan, jos Θ on rajoissa 45°...60°. Kuvioista 9 ja 10 nähdään, että renkaan piste eteenpäin suunnatun liikkeensä viimeisessä osassa siirtyy poispäin letkun akselista määrän, joka riippuu suureiden e ja Θ arvoista.

Tämä eteenpäin ja säteittäisesti ulospäin suuntautuva liike saattaa renkaan sullovan pinnan liukumaan rypytetyn letkupätkän päätekartion yli, joten tämä liike myötävaikuttaa poimujen muodostumiseen mutta myös aiheuttaa jonkin verran kitkaa. Ymmärretään näin ollen, että tässä selitetyn yhdistelmäliikkeen parametrien e, φ, ja Θ arvot edustavat kompromissia siten, että rypytysrengas saattaa letkun etenemään ja sulloo poimut tehokkaasti yhteen, mutta ei kohdista liian suurta kitkaa letkuun Tämä edellyttää käyttöparametrien säätöä, jonka tämän alan ammattimiehet hyvin ymmärtävät.

Edellä selitetty kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen yleistä sovitusta. Rypytystekniikassa tunnetaan ennestään laitteiden yleiset sovitukset letkun mittaamiseksi, syöttämiseksi, puhaltamiseksi täyteen ja voitelemiseksi. Tunnetaan myös ennestään laitteita rypytetyn päällyspätkän mittaamiseksi, katkaisemiseksi ja poistamiseksi karalta. Ainoastaan kuvion 1 näyttämä rypytyslaite 31 kuuluu tämän keksinnön piiriin ja edustaa rypytystekniikan uutta edistymistä.

Kuviot 15 ja 16 esittävät yksityiskohtaisesti rypytyslaitetta 31.

Kuvio 15 on katsottu pätkän 37 ja karan 39 akselien suunnassa, jotka akselit lankeavat yhteen, ja kuviosta nähdään laitteen se pää, josta rypytetty letku purkautuu kohti katsojaa. Kuvio 16 esittää kuvion 15 poikkileikkausta, joka suuremmaksi osaksi on tehty keskeltä, mutta porrastettuna leikkausviivan näyttämällä tavalla rypytysrenkaan 41 ja siihen liittyvien kallellaan olevien komponenttien suhteen.

Kuvioiden 15 ja 16 mukaan rypyttämätöntä täyteen puhallettua letkua 21 syötetään rypytyslaitteeseen 31 ja siinä olevaan yhdistettyä epäkeski-syys- ja nutaatioliikettä suorittavaan yhdistelmään 33. Tässä yhdistelmässä 33 on rypytysrengas 41, jota käytetään siten, että se suorittaa edellä mainittua yhdistelmäliikettä, ja täten saattaa kuvion 16 näyttämällä tavalla renkaan painautumaan letkuun 21 ja syöttämään tätä eteenpäin, muodostamaan jatkuvan kierukkamaisen poimun, ja sullomaan täten muodostuneen poimun jatkuvana kierukkana rypytetyn letkun ™ 65892 muodostaman pätkän 37 kartiopäätä vasten. Pätkä 37 liikkuu poispäin rypytysrenkaasta 41 nopeudella V , joka on huomattavasti pienempi kuin letkun syöttönopeus V^·, ja edelleen karalle 39, joka painautuu kuvion 1 näyttämään vasteeseen 35 säädetyllä pidätysvoimalla.

Yhdistelmä 33 on asennettu kiertoyhdistelmään 43, joka puolestaan on pyörivästi asennettu laakerien 45 varassa kiinteään pesään 47, joka muodostaa rypytyslaitteen 31 päärunkoelementin. Hihnan 51 pyörittämä hihnapyörä 49 pyörittää kiertoyhdistelmää 43 navalla varustetun pääte-levyn 5 3 läpi, joka on kiinnitetty kiertoyhdistelmään pulteilla tai jollain muulla sopivalla tavalla. Pyörivästi asennetussa kiertoyhdistel-mässä 43 on sylinteri 55, jossa on epäkeskinen aukko,, joka muodostaa epäkeskisen lieriömäisen sisäpinnan 57 epäkeskisen aukon akselin 59 suhteen. Kun kiertoyhdistelmää 43 pyöritetään akselinsa 61 ympäri, joka piirustuksessa näytetyllä tavalla lankeaa yhteen pätkän 37 ja karan 39 akselien kanssa, pyörii epäkeskinen akseli 59 kierto}fodistelmän pätkän ja karan yhteenlankeavien keskiakselien ympäri ja kehittää epäkeskisen pyörähdyksen, jonka epäkeskisyys on 4, joka kohdistuu yhdistelmään 33 ja rypytysrenkaaseen 41.

Yhdistelmään 33 kuuluu nutaatioyhde 63, laakeri 65, johon rypytysrengas 41 asennetaan nutaatioyhteessä pyöriväksi, ja rypytysrenkaan käyttö-levy 67, joka on kiinnitetty renkaaseen 41 koneruuveilla, kuten kuviossa 1 6 on näytetty, tai jollain muulla sopivalla tavalla.

Selitystä varten on kuviossa 16 näytetty taso 69, joka on kohtisuorassa yhteenlankeavien kiertoyhdistelmänakselia 61 ja pätkän ja karan akseleita vastaan. Nutaatioyhde 63 on asennettu kaltevaksi sylinterin 55 epä-keskiseen lieriömäiseen sisäpintaan kiinnitysruuvien ja muiden sopivien kiinnitysvälineiden avulla siten, että tämän yhteen taso 71 muodostaa kulman φ tason 69 kanssa. Rypytysrengas 41»käyttölevy 67 ja laakeri 65 on asennettu keskeisesti nutaatioyhteeseen 63 niin, että renkaan keskiakseli 73 on kohtisuorassa nutaatioyhteen etutasoa 71 vastaan, ja näin ollen muodostaa kulman φ akselin 61 kanssa, kuten kuviossa 16 on näytetty.

Hihnan 51 ja hihnapyörän 49 pyörittäessä kiertoyhdistelmää 43 pyörii renkaan 41 akseli 73 akselin 61 ympäri, ja pysyttää kiinteän kulma-suhteen φ. Tällä tavoin nutaatioliike saadaan yhdistetyksi yhdistelmän 33 ja rypytysrenkaan 41 pyörimisliikkeeseen. Keksinnön mukaisten 15 65892 käyttöolosuhteiden jokaista erikoista asettelua varten rypytysrengas liikkuu kiinteällä nutaatiokulmalla φ, kiinteällä epäkeskisyydellä e ja kiinteällä kulmalla Θ, jota sanotaan nutaatiotason ja epäkeskisyys-tason väliseksi vaihekulmaksi. Tämä vaihekulma kehittää silmukkaisen rypytysvoimaradan, ja käytännössä on osoittautunut, että käyttökelpoisia tuloksia saavutetaan vaihekulmilla, jotka ovat rajoissa noin 40°... noin 130°.

Kuvio 15 esittää nutaatiotasoa 75, joka on määritetty tasona, jossa akseli 61 sijaitsee, ja joka on yhdensuuntainen rypytysrenkaan akselin 73 kanssa. Kuvio 15 esittää edelleen epäkeskisyystasoa 79, joka on määritetty tasona, jossa akseli 61 ja rypytysrenkaan 41 keskipisteet sijaitsevat, joka keskipiste on näytetty pisteenä epäkeskisyysakselilla 59, joka sijaitsee epäkeskisyysetäisyyden e päässä akselista 61. Kierto-yhdistelmän 43 pyöriessä tasoja 75 ja 79 välinen vaihekulma Θ pysyy kiinteänä, ja tämän kulman arvo riippuu kallellaan olevan nutaatio-yhteen 63 kulma-asennosta sylinterin 55 epäkeskiseen sisäpintaan 57 nähden. Säätämällä vaihekulmaa Θ voidaan optimaalinen rypytys aikaansaada millä tahansa epäkeskisyydellä e ja nutaatiokulmalla φ.

Rypytysrenkaan 41 epäkeskisyysliikkeen ja nutaatioliikkeen yhdistelmä ei riipu renkaan pyörimisestä. Renkaan ja letkun 21 mahdollisimman pienen liukuvan kitkakosketuksen saavuttamiseksi pyöritetään rengasta sopivasti siten, että saadaan syntymään vierintävaikutus pätkän kartiota vasten. Laakerin 65 ansiosta rengas voi pyöriä riippumatta kierto-yhdistelmän 43 pyörintäliikkeestä, tai olla kokonaan pyörimätön. Rypytysrenkaan 41 saattamiseksi pyörimään halutulla ohjatulla tavalla käytetään renkaan käyttöyhdistelmää 81, joka on pyörivästä asennettu kiinteään pesään 87 laakereiden 43 varaan, ja käsittää renkaan käyttö-putken 85, jota hihna 87 pyörittää hihnapyörän 89 välityksellä. Renkaan käyttöputken 8 5 toinen pää ulottuu pyörivään kiertoyhdistelmään 43 ja tämä pää on laipoitettu siten, että muodostuu vetopinta 91, joka puristus-jousien 95 avulla pakotetaan vetävään kitkakosketukseen renkaan käyttö-levyn 67 kartiopinnan 93 kanssa. Pyörittämällä renkaan käyttöyhdistelmää 81 vastakkaiseen suuntaan kuin kiertoyhdistelmä 43 pyörii, ja sopivalla nopeudella, joka on verrannollinen tämän yhdistelmän 43 pyörimisnopeuteen, voidaan rypytysrenkaan 41 pyörimisnopeus pysyttää nollassa. Suurentamalla renkaan käyttöyhdistelmän 81 nopeutta voidaan rypytysrengas 41 saada pyörimään vastakkaiseen suuntaan kuin yhdistelmä 43.

16 65892

Pienentämällä käyttöyhdistelmän 89 nopeutta voidaan rypytysrengas 41 saada pyörimään samaan suuntaan kuin yhdistelmä 43 nopeudella, joka on verrannollinen tämän yhdistelmän nopeuteen.

Johdeputki 97 on kiinteästi liitetty kiinteään pesään 47 ulokkeen 99 avulla, ja tämä putki myötävaikuttaa täyteenpuhalletun letkun 21 pysyttämiseksi keskiöitynä akselin 61 suhteen, kun rypytysrengas 41 painautuu letkuun, ja tämä johdeputki suojaa myös letkua renkaan pyörivältä käyttöputkelta 49.

Rypytyslaite 31 on asennettu rypytyskoneen runkoon 101 siten, että rypytyslaitteen pyörimisakseli lankeaa yhteen karan 39 akselin kanssa, ja tämä laite 31 on kiinteästi liitetty esim. pulttien 103 avulla. Hihnat 51 ja 87 saavat käyttövoimansa sähköisistä ja mekaanisista käyttökomponenteista, jotka eivät kuulu tämän keksinnön piiriin, ja jotka ammattimiehet hyvin tuntevat. On myös olemassa välineet pyörivän kiertoyhdistelmän 43 tasapainoittamiseksi dynaamisesti ja laitteessa olevien laakereiden voitelemiseksi.

Kuvatut ja selitetyt vaihtoehtoiset käyttö-, yhteenkytkemis-, tasapai-noitus-, säätö- ja voitelulaitteet, joita käytetään yhdessä keksinnön mukaisen laitteen kanssa, katsotaan ammattimiesten tuntemiseksi, joten niitä ei tässä yksityiskohtaisemmin selitetä.

Keksinnön mukainen rypytyssuoritus riippuu kuvioiden 7, 8, 9 ja 10 esittämästä rypytysrenkaan pisteen kulkuradasta. Kulkurata, joka valitaan optimaalisen rypytyssuorituksen saavuttamiseksi, määräytyy puolestaan rypytettävän letkun halkaisijasta ja pätkän halutusta sisä-halkaisijasta. Rypytysrenkaan pisteiden ratoja ohjataan sopivasti valitsemalla ja yhdistelemällä epäkeskisyyttä e, nutaatiokulmaa φ ja vaihekulmaa Θ.

Esimerkki I

Menestyksellinen rypyttäminen jatkuvasti toistettavissä olevin tuloksin on aikaansaatu koekäytöissä, joissa on rypytetty regeneroitua selluloosaa olevaa letkua, joka oli nakkimakkaroiden valmistukseen käytettävää tyyppiä. Letku, jonka leveys litistettynä oli 3,175 cm, rypytettiin pätkiksi, joiden sisähalkaisija oli 1,27 cm, jolloin parametrien arvot olivat seuraavat: epäkeskisyys e = 0,305 cm, nutaatiokulma φ =30° ja vaihekulma Θ =60...90°.

17 65892

Esimerkki II

Rypytettäessä suurempaa plastista selluloosaletkua, jonka leveys litistettynä oli 19,05 cm, pätkiksi, joiden sisähalkaisija oli 6,35 cm, saavutettiin hyviä toistettavissa olevia tuloksia asettamalla parametrien arvot seuraavasti: epäkeskisyys e = 6,35 cm, nutaatiokulma φ = k2° ja vaihekulma Θ =75°.

Seuraavassa esitetään eräitä yleisiä ohjeita keksinnön menestyksellisen soveltamisen edellyttämien käyttöparametrien valitsemiseksi. Epäkeskisyyden e olisi oltava riittävän suuri siten, että rypytysrenkaan sisäreuna pääsee vapaasti liikkumaan taaksepäin häiritsemättä rypyttä-mätöntä letkua, joka etenee vastakkaiseen suuntaan. Nutaatiokulman φ on oltava riittävän suuri renkaan tarkastuspisteen aksiaalisen etenemisliikkeen saattamiseksi suunnilleen vastaamaan pääpoimun nousua P tai tämän aksiaalisen kulkuliikkeen on oltava tätä suurempi. Vaihe-kulma Θ on asetettava siten, että letku saadaan tasaisesti syötetyksi ilman liiallista pätkän kartiopintaan kohdistuvaa hankaus- eli liukukitkaa. Kokeet ovat osoittaneet, että vaihekulman Θ rajoissa 60...90° olevat arvot ovat edullisia tapauksissa, joissa rypyttämätön letkun halkaisija on suhteellisen suuri suhteessa pätkän sisähalkaisijaan.

Keksinnön mukaiset rypytysrenkaat valmistetaan sopivasti siten, että niiden mekaaninen lujuus on suuri, ja että niiden letkuun kohdistama kitka on pieni. Renkaat voidaan valmistaa esim. teräksestä, pronssista, alumiinista tai pienikitkaisista kovista muoveista, joista mainittakoon Teflon tai Teflontäytteinen polyuretaani. Siinä tapauksessa, että renkaat tehdään metallista tai muusta materiaalista, jolla on liian suuri kitkakerroin, voidaan ne peittää pienikitkaisella pinnoitteella.

Kuviot 11, 12, 13 ja 14 esittävät rypytysrenkaan 41 ja letkun välisen kosketuspinnan neljää mahdollista profiilia, joita vaihdellaan kulloinkin halutun pätkän kartiopinnan muodon perusteella. Vaihtelemalla kartion muotoa ja rypytysrenkaan profiilia voidaan saavuttaa koossa-pysyvyys, tasatiivis yhteensulloutuminen ja tasainen sulloutuminen, vaikka käytetään erityyppisiä ja -muotoisia letkuja, joista eräät ovat varustetut määrätyillä sisä- tai ulkopuolisilla tai molemminpuolisilla pinnoitteilla, ja joilla on muita erikoisia ominaisuuksia ja tunnusmerkkejä, jotka voidaan parhaiten ottaa huomioon tasalaatuisen hyvän 18 65892 pätkän valmistamiseksi siten, että valitaan kulloinkin sopiva rengas-profiili, joka joko voi olla samanlainen kuin kuvioiden 11, 12, 13, 14 näyttämä profiili tai olla muunlainen. Mitä tahansa haluttua rypytys-renkaan profiilia voidaan käyttää keksinnön ajatuksen ja hengen puitteissa .

Keksinnön mukaisen laitteen konstruktiota voidaan myös vaihdella.

Niinpä kuvioiden 15 ja 16 näyttämän järjestelmän asemesta voidaan rypytysrenkaan laakeri 65 asentaa epäkeskisesti nutaatioyhteeseen 63, joka puolestaan asennetaan keskisesti sylinteriin 65. Tällaista järjestelyä käytettäessä epäkeskisyys saavutetaan asentamalla ympyrämäinen levy, jossa on epäkeskisesti sijaitseva sisäpuolinen ympyrämäinen reikä, nutaatioyhteen keskelle. Rengas 41 ja laakeri 65 asennetaan sitten tähän epäkeskiseen sisäpintaan. Tätä järjestelyä käytettäessä vaihekulmaa Θ säädetään kiertämällä ympyrämäinen levy haluttuun asentoon nutaatioyhteessä.

Claims (7)

1. 65892 19
2. 1. Menetelmä täyteenpuhalletun letkumaisen taipuisan ruokatavaran päällyksen, etenkin makkarankuoren, rypyttämiseksi rypytetyiksi pätkiksi, jossa menetelmässä letkumainen päällys suunnataan pitkin pituusakseliaan, kohdistetaan siihen jatkuvasti kiertävä rypytys-voima ja rypytetään päällys muodostumassa olevaa rypytettyä pätkää vasten, tunnettu siitä, että rypytysvoima muodostaa kiertävän kaarevan linjan, jonka linjan peräkkäiset osat on suunnattu siten, että ne a) painautuvat letkun ulkopintaan b) pakottavat päällystä eteenpäin etenevän rypyttymisen suuntaan ja samanaikaisesti painavat päällystä säteittäisesti sisäänpäin, c) jatkavat rypytysvoiman suuntaamista samanaikaisesti eteenpäin ja säteittäisesti sisäänpäin, kunnes on muodostunut pääasiallisesti täydellinen rypyttynyt pääpoimu, ja d) jatkavat rypytysvoiman samanaikaista suuntaamista eteenpäin ja säteittäisesti ulospäin muodostuneen poimun tiivistämiseksi muodostumassa olevan rypytetyn pätkän aikaansamaa pääasiallisesti jatkuvasti myötävää voimaa vasten.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rypytysvoimalinja kehitetään vähintään yhdellä elementillä, joka on sovitettu ainakin osittain ympäröimään letkua.
4. 3. Laite taipuisan letkumaisen ruokatavaran päällyksen rypyttämiseksi, jossa laitteessa on rypytyskohdan kiinteä pesä (47), pitkänomainen ontto putkimainen kara (39), joka menee tämän pesän (47) läpi, ja jonka pituusakseli (61) on yhdensuuntainen pesän (47) pituussuuntaisen keskiviivan kanssa, karan (39) ympärille sovitettu kiertoyhdistelmä (43), joka on asennettu pesässä (47) pyöriväksi siten, että sen pyörimisakseli on yhdensuuntainen karan pituusakselin (61) kanssa ja liikkeellepanevat välineet kiertoyhdistelmän pyörittämiseksi, tunnettu siitä, että kiertoyhdistelmä (43) on pyörivästi asennettu pesään (47) siten, että sen pyörintäakseli on siirtynyt epäkeskisesti syrjään karan (39) pituusakselista (61) ja että kiertoyhdistelmään (43) on pyörivästi asennettu rengasmainen rypytysrengas (41), joka on sovitettu karan (39) ympärille, ja si- 65892 jaitsevaksi tasossa, joka muodostaa kulman karan (39) pituusakselin (61) kanssa. 20
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiertoyhdistelmässä (43) on lieriömäinen aukko (55) , jonka keskiviiva (59) on yhdensuuntainen karan (39) pituusakselin (61) kanssa mutta sijaitsee epäkeskisesti syrjässä tästä akselista (61), ja rypytysrengas (41) on asennettu kiertoyhdistelmän (43) lieriömäisessä aukossa (55) pyöriväksi.
6. 5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että rypytysrengas (41) on toiminnallisesti yhdistetty pyöriviin käyttölaitteisiin, niin että rypytysrenkaan (41) pyörimisliikettä voidaan ohjattavasti vaihdella riippumatta kiertoyhdistelmän (43) pyörimisliikkeestä ja jompaankumpaan suuntaan tämän pyörimisliikkeen suhteen.
7. 1. Förfarande för att rynka ett uppbläst slangformigt födoämnes-hölje, speciellt ett korvskinn tili rynkade stycken, enligt vilket förfarande man riktar det slangformiga höljet längs dess längdaxel, päverkar höljet med en kontinuerlig kringvridande kraft och rynkar höljet mot ett under forming varande rynkat stycke, kanne-t e c k n a t därav, att rynkningskraften bildar en kringvridande bägformig linje, varvid efter varandra följande delar av denna linje är riktade för att a) trycka mot slangens ytteryta, b) tvinga höljet framät i riktning för den framskridande rynkningen och samtidigt trycka höljet radiellt inät, c) fortsätta den samtidiga riktningen av den rynkade kraften framät och radiellt inät, tills ett väsentligen komplett rynkat huvud-veck bildats, och d) fortsätta den samtidiga riktningen av den rynkade kraften framät och radiellt utät för att sammantrycka det formade vecket mot den väsentligen konstant eftergivande kraft som bildas av det under formning varande rynkat stycke.