FI122533B - Datansiirtomenetelmä, datansiirtojärjestelmä, apupalvelin ja tutkimuslaite - Google Patents

Datansiirtomenetelmä, datansiirtojärjestelmä, apupalvelin ja tutkimuslaite Download PDF

Info

Publication number
FI122533B
FI122533B FI20075025A FI20075025A FI122533B FI 122533 B FI122533 B FI 122533B FI 20075025 A FI20075025 A FI 20075025A FI 20075025 A FI20075025 A FI 20075025A FI 122533 B FI122533 B FI 122533B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
data
identifier
server
docking station
patient
Prior art date
Application number
FI20075025A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20075025A0 (fi
Inventor
Petri Pohjanen
Original Assignee
Optomed Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Optomed Oy filed Critical Optomed Oy
Priority to FI20075025A priority Critical patent/FI122533B/fi
Publication of FI20075025A0 publication Critical patent/FI20075025A0/fi
Priority to JP2009545960A priority patent/JP5171845B2/ja
Priority to EP08701708.3A priority patent/EP2122560B1/en
Priority to US12/523,218 priority patent/US8078667B2/en
Priority to CN200880006260.2A priority patent/CN101632100B9/zh
Priority to BRPI0806741A priority patent/BRPI0806741B8/pt
Priority to PCT/FI2008/050008 priority patent/WO2008087250A1/en
Application granted granted Critical
Publication of FI122533B publication Critical patent/FI122533B/fi

Links

Classifications

    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61B—DIAGNOSIS; SURGERY; IDENTIFICATION
    • A61B3/00—Apparatus for testing the eyes; Instruments for examining the eyes
    • A61B3/10—Objective types, i.e. instruments for examining the eyes independent of the patients' perceptions or reactions
    • A61B3/14—Arrangements specially adapted for eye photography
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61B—DIAGNOSIS; SURGERY; IDENTIFICATION
    • A61B5/00—Measuring for diagnostic purposes; Identification of persons
    • A61B5/0002—Remote monitoring of patients using telemetry, e.g. transmission of vital signals via a communication network
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61B—DIAGNOSIS; SURGERY; IDENTIFICATION
    • A61B5/00—Measuring for diagnostic purposes; Identification of persons
    • A61B5/0002—Remote monitoring of patients using telemetry, e.g. transmission of vital signals via a communication network
    • A61B5/0015—Remote monitoring of patients using telemetry, e.g. transmission of vital signals via a communication network characterised by features of the telemetry system
    • A61B5/002—Monitoring the patient using a local or closed circuit, e.g. in a room or building
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61B—DIAGNOSIS; SURGERY; IDENTIFICATION
    • A61B5/00—Measuring for diagnostic purposes; Identification of persons
    • A61B5/0002—Remote monitoring of patients using telemetry, e.g. transmission of vital signals via a communication network
    • A61B5/0015—Remote monitoring of patients using telemetry, e.g. transmission of vital signals via a communication network characterised by features of the telemetry system
    • A61B5/0022—Monitoring a patient using a global network, e.g. telephone networks, internet
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06Q—INFORMATION AND COMMUNICATION TECHNOLOGY [ICT] SPECIALLY ADAPTED FOR ADMINISTRATIVE, COMMERCIAL, FINANCIAL, MANAGERIAL OR SUPERVISORY PURPOSES; SYSTEMS OR METHODS SPECIALLY ADAPTED FOR ADMINISTRATIVE, COMMERCIAL, FINANCIAL, MANAGERIAL OR SUPERVISORY PURPOSES, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • G06Q10/00—Administration; Management
    • G06Q10/10—Office automation; Time management
    • G—PHYSICS
    • G16—INFORMATION AND COMMUNICATION TECHNOLOGY [ICT] SPECIALLY ADAPTED FOR SPECIFIC APPLICATION FIELDS
    • G16H—HEALTHCARE INFORMATICS, i.e. INFORMATION AND COMMUNICATION TECHNOLOGY [ICT] SPECIALLY ADAPTED FOR THE HANDLING OR PROCESSING OF MEDICAL OR HEALTHCARE DATA
    • G16H30/00—ICT specially adapted for the handling or processing of medical images
    • G16H30/20—ICT specially adapted for the handling or processing of medical images for handling medical images, e.g. DICOM, HL7 or PACS
    • G—PHYSICS
    • G16—INFORMATION AND COMMUNICATION TECHNOLOGY [ICT] SPECIALLY ADAPTED FOR SPECIFIC APPLICATION FIELDS
    • G16H—HEALTHCARE INFORMATICS, i.e. INFORMATION AND COMMUNICATION TECHNOLOGY [ICT] SPECIALLY ADAPTED FOR THE HANDLING OR PROCESSING OF MEDICAL OR HEALTHCARE DATA
    • G16H40/00—ICT specially adapted for the management or administration of healthcare resources or facilities; ICT specially adapted for the management or operation of medical equipment or devices
    • G16H40/20—ICT specially adapted for the management or administration of healthcare resources or facilities; ICT specially adapted for the management or operation of medical equipment or devices for the management or administration of healthcare resources or facilities, e.g. managing hospital staff or surgery rooms
    • G—PHYSICS
    • G16—INFORMATION AND COMMUNICATION TECHNOLOGY [ICT] SPECIALLY ADAPTED FOR SPECIFIC APPLICATION FIELDS
    • G16H—HEALTHCARE INFORMATICS, i.e. INFORMATION AND COMMUNICATION TECHNOLOGY [ICT] SPECIALLY ADAPTED FOR THE HANDLING OR PROCESSING OF MEDICAL OR HEALTHCARE DATA
    • G16H40/00—ICT specially adapted for the management or administration of healthcare resources or facilities; ICT specially adapted for the management or operation of medical equipment or devices
    • G16H40/60—ICT specially adapted for the management or administration of healthcare resources or facilities; ICT specially adapted for the management or operation of medical equipment or devices for the operation of medical equipment or devices
    • G16H40/67—ICT specially adapted for the management or administration of healthcare resources or facilities; ICT specially adapted for the management or operation of medical equipment or devices for the operation of medical equipment or devices for remote operation
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61B—DIAGNOSIS; SURGERY; IDENTIFICATION
    • A61B2562/00—Details of sensors; Constructional details of sensor housings or probes; Accessories for sensors
    • A61B2562/08—Sensors provided with means for identification, e.g. barcodes or memory chips
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61B—DIAGNOSIS; SURGERY; IDENTIFICATION
    • A61B3/00—Apparatus for testing the eyes; Instruments for examining the eyes
    • A61B3/10—Objective types, i.e. instruments for examining the eyes independent of the patients' perceptions or reactions
    • A61B3/12—Objective types, i.e. instruments for examining the eyes independent of the patients' perceptions or reactions for looking at the eye fundus, e.g. ophthalmoscopes

Landscapes

  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Public Health (AREA)
  • Biomedical Technology (AREA)
  • Medical Informatics (AREA)
  • Business, Economics & Management (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • General Business, Economics & Management (AREA)
  • Heart & Thoracic Surgery (AREA)
  • Surgery (AREA)
  • Animal Behavior & Ethology (AREA)
  • Molecular Biology (AREA)
  • Biophysics (AREA)
  • Veterinary Medicine (AREA)
  • Epidemiology (AREA)
  • Primary Health Care (AREA)
  • Pathology (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Entrepreneurship & Innovation (AREA)
  • Strategic Management (AREA)
  • Human Resources & Organizations (AREA)
  • Marketing (AREA)
  • Tourism & Hospitality (AREA)
  • Nuclear Medicine, Radiotherapy & Molecular Imaging (AREA)
  • Economics (AREA)
  • Radiology & Medical Imaging (AREA)
  • Operations Research (AREA)
  • Quality & Reliability (AREA)
  • Data Mining & Analysis (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • Theoretical Computer Science (AREA)
  • Ophthalmology & Optometry (AREA)
  • Measuring And Recording Apparatus For Diagnosis (AREA)
  • Medical Treatment And Welfare Office Work (AREA)
  • Management, Administration, Business Operations System, And Electronic Commerce (AREA)
  • Bus Control (AREA)

Abstract

Järjestelmä datan siirtämiseksi käsittää potilastietojärjestelmän palvelimen (202) ja apupalvelimen (216), jolla on käytettävissään ainakin yhteen hyväksytyn laitteen tunnisteeseen liittyvä asennusdata. Apupalvelin (216) ottaa vastaan tutkimuslaitteen (302) määrittävän tunnisteen ja lähettää tutkimuslaitteen (302) tunnisteeseen liittyvän asennusdatan apupalvelimelta (216) potilastietojarjestelmän palvelimelle (202). Potilastietojarjestelmän palvelin (202) asentaa automaattisesti asennusdatan perusteella tutkimuslaitetta (302) määrittävän tunnisteen potilastietojärjestelmän palvelimelle (202) datansiirtoa varten. Dataa siirretään tutkimuslaitteen (302) ja potilastietojärjestelmän palvelimen (202) välillä tunnisteen asentamisen jälkeen.&sr;(Kuvio.2)&sr;&sr;

Description

Datansiirtomenetelmä, datansiirtojärjestelmä, apupalvelin ja tutkimuslaite
Ala
Keksinnön kohteena on datansiirtomenetelmä, datansiirtojärjestel-5 mä, apupalvelin ja tutkimuslaite datan siirtämiseksi.
Tausta
Elinten, kuten silmän, korvan ja ihon, tutkimisessa voidaan käyttää apuna digitaalisia optisia apuvälineitä. Esimerkiksi kannettavalla oftalmosko-piaan, otoskopiaan ja dermatoskopiaan sopivalla kamerayksiköllä voidaan 10 muodostaa sähköisessä muodossa oleva digitaalinen kuva kuvattavasta kohteesta. Koska kamerayksikkö voi olla kaapelilla kytkettynä tietokoneeseen, kiinteä kuva, kiinteät kuvat tai video voidaan siirtää tietokoneeseen kuvankäsittelyä, analyysiä ja esittämistä varten.
Erilaisissa laitoksissa, kuten sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on 15 tavallisesti potilastietojärjestelmä, johon kuuluu keskitetty palvelin potilaitten tietojen tallentamista ja hakemista varten. Kannettavalla kamerayksiköllä muodostettua dataa ei kuitenkaan voi suoraan tallentaa potilastietojärjestelmän palvelimeen. Tästä syystä palvelimelle tallennus, jos sitä edes yritetään, vaatii useita eri vaiheita ja datan syöttämistä erikseen manuaalisesti. Lisäksi potilaa-20 seen liittyvä data potilastietojärjestelmästä ei ole joko ollenkaan käytettävissä tai on vain puutteellisesti monimutkaisten operaatioiden jälkeen nähtävillä tietokoneen näytöllä tai paperille tulostettuna kannettavalla kamerayksiköllä tehtävän tutkimuksen yhteydessä.
Lyhyt selostus ° 25 Keksinnön tavoitteena on toteuttaa parannettu menetelmä ja mene- i 2 telmän toteuttava järjestelmä, apupalvelin ja tutkimuslaite siirtää dataa.
i g Tämän saavuttaa menetelmä tutkimuslaitteen liittämiseksi potilastie- i tojärjestelmään datan siirtämistä varten, jossa menetelmässä käytetään tutki- muslaitetta sähköisessä muodossa olevan datan muodostamiseksi elimestä, g 30 Menetelmässä otetaan vastaan tutkimuslaitteen määrittävä tunniste apupalve- |C limella, jolla on käytettävissään ainakin yhteen hyväksyttyyn laitteen tunnistee-
O
gj seen liittyvä asennusdata; lähetetään tutkimuslaitteen tunnisteeseen liittyvä asennusdata apupalvelimelta potilastietojärjestelmän palvelimelle; asennetaan automaattisesti asennusdatan perusteella tutkimuslaitetta määrittävä tunniste 2 potilastietojärjestelmän palvelimelle datansiirtoa varten; ja siirretään dataa tutkimuslaitteen ja potilastietojärjestelmän palvelimen välillä tunnisteen asentamisen jälkeen.
Keksinnön kohteena on myös järjestelmä datan siirtämiseksi, joka 5 järjestelmä käsittää tutkimuslaitteen muodostaa sähköisessä muodossa olevaa dataa elimestä. Järjestelmä käsittää apupalvelimen, jolla on käytettävissään ainakin yhteen hyväksytyn laitteen tunnisteeseen liittyvä asennusdata; apupal-velin on sovitettu ottamaan vastaan tutkimuslaitteen määrittävä tunniste ja lähettämään tutkimuslaitteen tunnisteeseen liittyvä asennusdata apupalvelimelta 10 potilastietojärjestelmän palvelimelle automaattista asennusta varten; ja tutkimuslaite on sovitettu olemaan datansiirrossa potilastietojärjestelmän palvelimen kanssa tunnisteen asentamisen jälkeen.
Keksinnön kohteena on myös apupalvelin. Apupalvelimella on käytettävissään ainakin yhteen hyväksytyn laitteen tunnisteeseen liittyvä asennus-15 data; apupalvelin on sovitettu ottamaan vastaan tutkimuslaitteen määrittävä tunniste ja lähettämään tutkimuslaitteen tunnisteeseen liittyvä asennusdata potilastietojärjestelmän palvelimelle automaattista asennusta varten tutkimuslaitteen ja potilastietojärjestelmän palvelimen välisen datansiirron mahdollistamiseksi tunnisteen asentamisen jälkeen.
20 Keksinnön kohteena on myös tutkimuslaite muodostaa sähköisessä muodossa olevaa dataa elimestä. Tutkimuslaite on sovitettu lähettämään tunnisteensa apupalvelimelle tunnisteeseen liittyvän asennusdatan lähettämiseksi potilastietojärjestelmän palvelimelle automaattista asennusta varten; ja tutkimuslaite on sovitettu olemaan datansiirrossa potilastietojärjestelmän palveli-25 men kanssa tunnisteen asentamisen jälkeen.
Keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan epäitsenäisissä pa-5 tenttivaatimuksissa.
CM
^ Keksinnön mukaisella menetelmällä, järjestelmällä, apupalvelimella ^ ja tutkimuslaitteella saavutetaan useita etuja. Datansiirto yksinkertaistuu ja tie- ° 30 tojenkäsittely tutkimuksen aikana on helppoa. Lisäksi tutkimuslaite voidaan | helposti liittää erilaisissa laitoksissa, kuten sairaaloissa olemassa olevaan poti- lo lastietojärjestelmään.
C\J
o £ Kuvioluettelo o o w Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- 35 teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää kamerayksiköllä suoritettavaa silmän tutkimusta, 3 kuvio 2 esittää datansiirtoa kamerayksikön ja potilastietojärjestel-män palvelimen välillä apupalvelimen ollessa paikallisverkon ulkopuolella, kuvio 3 esittää datansiirtoa kamerayksikön ja potilastietojärjestel-män palvelimen välillä apupalvelimen ollessa paikallisverkon sisällä, 5 kuvio 4 esittää kamerayksikköä kytkettynä telakointiasemaan, kuvio 5 esittää kamerayksikön lohkokaaviota, kuvio 6 esittää telakointiaseman lohkokaaviota, kuvio 7 esittää tukiaseman lohkokaaviota, kuvio 8 esittää menetelmän vuokaaviota, 10 kuvio 9 esittää telakointiasemaan liittyvää protokollakaaviota, ja kuvio 10 esittää palvelimiin liittyvää protokollakaaviota.
Suoritusmuotojen kuvaus
Tutkimuslaite, joka käsittää kädessä pidettävän kamerayksikön, voi automaattisesti kommunikoida joko langattomasti tai kiinteän yhteyden kautta 15 ympäristön järjestelmien kanssa käyttäen yhteensopivaa yhteyskäytäntöä ja tallennustapaa kamerayksiköllä luodun digitaalisen informaation tallentamiseksi ja prosessoimiseksi näissä järjestelmissä. Mahdollinen prosessointi voi tapahtua kokonaan laitteessa tai yhdessä ympäristön järjestelmän kanssa tai kokonaan ympäristön järjestelmässä.
20 Tutkimuslaitteen kamerayksikkö voi olla monin osin samanlainen kuin suomalaisissa patenttijulkaisuissa Fl 107120 ja Fl 200212233 esitetyt ratkaisut, josta syystä kaikkia sinänsä tunnettuja kamerayksikön piirteitä ei esitetä tässä hakemuksessa tarkemmin, vaan keskitytään nimenomaan esitetyn ratkaisun piirteisiin, jotka poikkeavat tunnetusta.
25 Tarkastellaan aluksi esitetyn ratkaisun mukaista ratkaisua kuvion 1 ^ avulla, jossa tutkittavana elimenä on silmä 102. Tutkimuslaitteena on tässä ^ esimerkissä detektointiyksikkönä 100 toimiva kamerayksikkö, joka voi olla T kannettava, yhdessä kädessä pidettävä, pistoolia mahdollisesti ulkomuodol- o taan jonkin verran muistuttava digitaalikamera. Detektointiyksikkönä 100 toimi- | 30 va kamerayksikkö voi käsittää linssin tai linssejä kuvan muodostusta varten, ^ optisen säteilyn lähteen kuvattavan kohteen valaisemiseksi ja käyttöliittymän o 106 laitteen käynnistämiseksi, sammuttamiseksi, käyttämiseksi ja/tai datan o syöttämiseksi. Lisäksi detektointiyksikkönä 100 toimiva kamerayksikkö voi kä- o 011 sittaa prosessorin ja muistia laitteen ohjaamista ja tiedon käsittelemistä ja tal- 35 lennusta varten sekä näytön kuvan ja mahdollisen muun datan esittämiseksi. Kamerayksikön detektoivana komponenttina voi olla CCD-kenno (Charge 4
Coupled Device) tai CMOS-kenno (Complementary Metal Oxide Semiconductor) ja kamerayksikkö voi muodostaa kiinteitä kuvia tai videokuvaa.
Esitetyn ratkaisun mukaisesti detektointiyksikkönä 100 toimivan ka-merayksikön silmän tutkimiseen sopivasta nokkakappaleesta 104 optinen sä-5 teily 108 etenee tutkittavaan silmään 102 ja silmästä 102 heijastuneena takasin kamerayksikköön. Esitetty ratkaisu ei rajoitu pelkästään silmän tutkimukseen, vaan ratkaisua voidaan käyttää vastaavalla tavalla myös suun, kurkun, nenän, korvan ja ihon tutkimukseen. Tästä syystä kamerayksikköön voidaan kiinnittää erilaisia nokkakappaleita, jotka sopivat kuvaustarkoituksiin ja -koh-10 teisiin.
Detektointiyksikkö 100 voi käsittää kamerayksikön lisäksi tai sijaan myös esimerkiksi stetoskoopin, ultraäänilähetinvastaanottimen, sensorirannek-keen, jonkin edellisten yhdistelmän tai jonkin vastaavan yhden tai useamman elimen tilaa mittaavan laitteen.
15 Tarkastellaan nyt kuvioiden 2 ja 3 avulla eräitä mahdollisuuksia to teuttaa detektointiyksikkönä 100 toimivan kamerayksikön ja potilastietojärjes-telmän palvelimen 202 välinen tiedonsiirto. Tutkimuslaite 302 voi olla detektointiyksikkönä 100 toimivan kamerayksikön ja telakointiaseman 300 muodostama kokonaisuus. Potilastietojärjestelmän palvelinlohko 202 voi sisältää myös 20 apupalvelimen 216 ja keskitetyn palvelimen, vaikka ne voivat olla myös fyysisesti erillisiä.
Kuviossa 2 sairaalan (tai muun laitoksen) tukiasema 200 ja telakoin-tiasema 300 on esitetty erillisinä. Detektointiyksikkö 100 voi sisältää välineet langattomaan yhteyteen telakointiaseman 300 kanssa tai detektointiyksikkö 25 100 ja telakointiyksikkö 300 voivat suorittaa datansiirtoa vain langallisen yhtey den tai suoran kontaktin kautta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi detektointiyksikkö 5 100 voi sisältää välineet olla langattomassa yhteydessä suoraan tukiasemaan
CM
6 200· ^ Kun detektointiyksikkönä 100 toimiva kamerayksikkö käynnistetään, ° 30 kamerayksikkö voi ottaa automaattisesti yhteyttä tukiasemaan 200 tai käyttäjä | manuaalisesti ohjaa detektointiyksikkönä 100 toimivaa kamerayksikköä otta- m maan yhteyttä tukiasemaan 200. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi kamerayksikkö voi
CM
g ottaa yhteyden telakointiasemaan 300, joka voi suorittaa mahdollisesti tarvitta- o vaa muokkausta datalle, koska datansiirto ei aina onnistu suoralla yhteydellä ^ 35 tukiasemaan 200. Telakointiasema 300 voi puolestaan ottaa yhteyden tai jo olla yhteydessä tukiasemaan 200, jolloin muodostuu yhteys detektointiyksikön 5 100 ja tukiaseman 200 välille. Tukiasema 200 voi puolestaan olla langallisesti esimerkiksi dataverkon 210 kautta yhteydessä palvelimeen 202, joka on sairaalan tai muun vastaavankaltaisen laitoksen 250 sisäinen potilastietojärjes-telmän palvelin. Tukiasema 200 voi toimia tällöin liityntäpisteenä (access point) 5 langattoman ja langallisen järjestelmän välillä. Detektointiyksikkönä 100 toimiva kamerayksikkö, telakointiasema 300 ja tukiasema 200 voivat lähettää ja vastaanottaa radiotaajuista sähkömagneettista säteilyä. Tämä voidaan toteuttaa käyttäen esimerkiksi RF-osia (Radio Frequency), joiden toiminnan perustana on esimerkiksi WLAN (Wireless Local Area Network), Bluetooth® ja/tai 10 matkapuhelintekniikka, kuten GSM (Global System for Mobile communication) tai WCDMA (Wide-band Code Division Multiple Access). Käytettäessä Blue-tooth®-ratkaisua kantama on kymmeniä metrejä, WLAN-ratkaisulla kantama on satoja metrejä ja matkapuhelintekniikalla kantama voi olla jopa kymmeniä kilometrejä.
15 Tukiasema 200 ja telakointiasema 300 voidaan myös yhdistää yh deksi laitteeksi, kuten kuviossa 3 on esitetty, jolloin voidaan ajatella, että telakointiasema 300 sisältää myös tukiasematoiminnot. Tällöin erillistä tukiasemaa 200 ei tarvita. Tutkimuslaite 302 voi näin olla langallisessa yhteydessä dataverkkoon 210 ja toimia tukiasemana muille laitteille, jotka ovat yhteydessä tai 20 pyrkivät yhteyteen palvelimen 202 kanssa.
Kytkettäessä detektointiyksikkö 100 telakointiasemaan 300 esimerkiksi USB-liittimellä (Universal Serial Bus) voidaan detektointiyksiköstä 100 siirtää tietoa telakointiasemaan 300, josta tiedot voidaan lähettää reaaliaikaisesti tai halutun viiveen jälkeen tukiasemaan 200 ja edelleen palvelimeen 202. 25 Vastaavasti palvelimesta 202 voidaan tietoa siirtää tukiasemaan 200, joka lä-hettää tiedot telakointiasemaan 300 ja edelleen detektointiyksikköön 100. Te-5 lakointiasema 300 voi lisäksi olla yhteydessä tietokoneeseen 204, johon liityntä
CM
^ voidaan toteuttaa käyttäen esimerkiksi USB-liityntää tai LAN-verkkoa (Local T Area Network).
° 30 Toinen kamerayksikkö tai muu tutkimuslaite 101 voi kommunikoida | tutkimuslaitteen 302 läpi palvelimelle 202 siten, että tutkimuslaite 302 voi hoito taa kommunikoinnin tukiaseman 200 ja/tai verkon kautta palvelimelle 202. Tut-
CM
g kimuslaite 302 voi siten toimia muodostetun datan välittäjänä järjestelmän o muiden laitteiden, jotka eivät kommunikoi langattomasti ympäristön järjestelmi- 011 35 en kanssa, ja ympäristön välillä.
6
Langattoman yhteyden sijaan telakointiasema 300 voi olla myös langallisessa yhteydessä dataverkkoon 210. Detektointiyksikkö 100 voi lisäksi olla yhteydessä tietokoneeseen 204, kuten PC (Personal Computer). Liityntä tietokoneeseen 204 voidaan toteuttaa käyttäen esimerkiksi USB-liityntää.
5 Kun tutkimuslaite 302 kytketään potilastietojärjestelmän dataverk koon 208, 210, voi tutkimuslaite 302 lähettää tunnisteensa apupalvelimelle 216. Tunniste voidaan lähettää apupalvelimelle 216 suojatusti esimerkiksi suojatun yhteyden 208, 210, 212 kautta. Tunniste voi olla laitteen identifikaatio, joka voi olla esimerkiksi tekstuaalisessa muodossa ja joka voi käsittää esimer-10 kiksi laitteen nimen ja mallin.
Tutkimuslaite 302 voi lähettää tunnisteensa langattomasti potilastietojärjestelmän dataverkon 208, 210 tukiasemalle 200, joka voi lähettää tutkimuslaitteen 302 tunnisteen apupalvelimelle 216. Tunniste voidaan lähettää apupalvelimelle 216 suojatusti esimerkiksi suojatun yhteyden 208, 210, 212 15 kautta.
Tukiasema 200 voi lähettää tutkimuslaitteen 302 tunnisteen apupalvelimelle 216 potilastietojärjestelmän dataverkon 208, 210 kautta.
Tutkimuslaitetta 302 edustava detektointiyksikkö 100 voi lähettää tunnisteen telakointiasemalle 300, joka välittää apupalvelimelle 216 ainakin 20 yhden seuraavista: detektointiyksikön 100 tunniste, telakointiaseman 300 tunniste. Tunniste voidaan välittää apupalvelimelle 216 suojatusti esimerkiksi suojatun yhteyden 208,210, 212 kautta.
Detektointiyksikön 100 tunniste ja/tai telakointiaseman 300 tunniste voidaan lähettää telakointiasemalta 300 apupalvelimelle 216 potilastietojärjes-25 telmän dataverkon 208, 210 kautta.
Kytkettäessä tutkimuslaite 302, joka käsittää detektointiyksikön 100 5 ja telakointiaseman 300, potilastietojärjestelmän dataverkkoon 208, 210 voi-
CM
^ daan telakointiasemasta 300 lähettää apupalvelimelle 216 telakointiaseman ^ 300 tunniste, joka määrittää myös detektointiyksikön 100. Tunniste voidaan ° 30 lähettää apupalvelimelle 216 suojatusti esimerkiksi suojatun yhteyden 208, | 210, 212 kautta.
to Apupalvelin 216 voi ottaa vastaan tutkimuslaitteen 302 määrittävän
C\J
g tunnisteen suojatun yhteyden 208, 210, 212 kautta. Tunniste voidaan ottaa o vastaan esimerkiksi suojatun yhteyden 208, 210, 212 kautta.
^ 35 Apupalvelimella 216 on käytettävissään ainakin yhteen hyväksyttyyn laitteen tunnisteeseen liittyvä asennusdata. Apupalvelin 216 voi olla sairaalas- 7 sa sijaitseva palvelin, johon tallennetaan ja päivitetään kunkin laitteen hankinnan yhteydessä tarvittavat tiedot hankitusta laitteesta. Tiedot voidaan syöttää manuaalisesti ja hakea automaattisesti esimerkiksi valmistajan palvelimelta. Apupalvelin 216 voi olla myös valmistajan ylläpitämä palvelin, josta voi suo-5 raan hakea kuhunkin laitteeseen kuuluvaa tietoa esimerkiksi Internet in kautta.
Apupalvelin 216 voi lähettää tutkimuslaitteen 302 tunnisteeseen liittyvän asennusdatan potilastietojärjestelmän palvelimelle 202. Lähettäminen voidaan suorittaa suojatun yhteyden 208, 210, 212, 214 kautta.
Suojattu yhteys 208, 210, 212, 214 voi olla sairaalan oma sisäinen 10 ja suojattu dataverkko tai ainakin osittain sairaalan ulkopuolelle ulottuva dataverkko, jossa siirrettävä data voidaan suojata salausohjelmalla. Eräs tällainen yhteyden muoto on SSH (Secure SHell), jota voidaan käyttää kirjautuessa palvelimelle.
Tutkimuslaitetta 302 määrittävä tunniste voidaan asentaa automaat-15 tisesti asennusdatan perusteella potilastietojärjestelmän palvelimelle 202 datansiirtoa varten. Kun tunniste on asennettu voidaan datan siirto aloittaa tutkimuslaitteen 302 ja potilastietojärjestelmän palvelimen 202 välillä. Vastaavasti myös minkä tahansa muun laitteen tunniste voidaan asentaa samalla tavalla palvelimelle 202 ja aloittaa datansiirto.
20 Tällä menetelmällä pyritään siis autentikoimaan joko detektointiyk- sikkö 100, telakointiasema 300 tai koko tutkimuslaite 302. Jos tutkimuslaitteen 302 autentikointi ei onnistu, palvelin 202 ilmoittaa ongelmasta. Myös ongelman laatu voidaan ilmoittaa. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että dataformaatissa eri kenttien muotoilu on vääränlainen tai dataformaatti on epäsopiva palvelimelle 25 202. Telakointiasema 300 tai tukiasema 200 voi muokata datan sopivanmuo- toiseksi palvelimelle 202 ja tällöin esimerkiksi kenttien muotoilu ja dataformaatti 5 voidaan korjata. Vaihtoehtoisesti telakointiasema 300 voi ohjata detektointiyk-
CM
^ sikköä 100 prosessoimaan datan palvelimelle 202 sopivaksi.
T Kuviossa 4 on esitetty detektointiyksikkönä 100 toimiva kamerayk- ° 30 sikkö 408 kytkettynä telakointiasemaan 300. Telakointiasema 300 voi olla kyt- | ketty johtimella 402 yleiseen sähköverkkoon, josta ottamaansa sähkötehoa io telakointiasema 300 voi käyttää omaan toimintaansa ja voi muuntaa sitä kame-
CM
g rayksikön 408 tarvitsemaan muotoon. Kamerayksikön 408 ja telakointiaseman g 300 välillä on kaapeli 400, jota pitkin telakointiasema 300 syöttää kamerayk- ^ 35 sikköön 408 sen tarvitseman sähkötehon esimerkiksi kamerayksikön 408 akun lataamiseksi. Telakointiasema 300 voi olla lisäksi muotoiltu siten, että kame- 8 rayksikkö 408 voidaan asettaa telakointiasemaan 300 tukevasti paikalleen silloin kun kamerayksikköä 408 ei käytetä elimen tutkimiseen. Myös telakoin-tiasema 300 voi käsittää akun. Telakointiasema 300 voi olla kytketty verkossa olevaan potilastietojärjestelmän dataverkkoon 210 johtimella 404 tai telakoin-5 tiasema 300 voi olla langattomassa yhteydessä tukiasemaan 200, joka toimii liityntäpisteenä datansiirrossa palvelimen 202 kanssa. Lisäksi telakointiasema 300 voi olla yhteydessä esimerkiksi PC-tietokoneeseen kaapelilla 406.
Datansiirto tutkimuslaitteen 302 ja potilastietojärjestelmän palvelimen 202 välillä voidaan osittain tai kokonaan suorittaa käyttäen DICOM-10 protokollan (Digital Imaging and Communications in Medicine) mukaista viestintää. Datansiirto voidaan suorittaa langallisesti tai langattomasti. Datansiirto voidaan suorittaa myös jonkin muun tutkimuslaitteen ja palvelimen 202 välillä tutkimuslaitteen 302 kautta. Tällöin voidaan tutkimuslaitteen 302 kuvadataan, joka on esimerkiksi DICOM-muodossa, yhdistää toisen tutkimuslaitteen tai 15 muun laitteen dataa, joka voi olla kuvadatan lisäksi tai sijaan esimerkiksi ääni-dataa. Äänidata voi olla esimerkiksi detektoinitiyksikkönä 100 olevan steto-skoopin avulla detektoitua sydämen sykeääntä, tai jollain detektointiyksiköllä vastaanotettua lääkärin puhetta, lääkärin ja potilaan välistä keskustelua tms.
DICOM-protokolla on standardin omaisesti käytetty terveydenhoi-20 toon liittyvissä laitoksissa, kuten sairaaloissa, terveyskeskuksissa, erilaisissa klinikoissa jne. Tästä syystä palvelin 202, joka on usein laitoksen dataverkkoon kuuluva tietokanta (data base), kykenee langalliseen DICOM-protokollan mukaiseen viestintään. Sen sijaan langaton viestintä tukiaseman 200 ja tutkimuslaitteen 302 välillä voi olla DICOM-standardin mukaista tai jotain muuta. Proto-25 kolia määrittelee erilaisten järjestelmien yhteensopivuuden tuotettaessa, tallennettaessa, näytettäessä, käsiteltäessä, lähetettäessä, haettaessa muistista 5 tai tulostettaessa lääketieteellisiä kuvia. Näin DICOM-standardi määrittelee
CM
^ yhteyskäytännön lisäksi myös tallennekäytännön. DICOM-protokolla on yh- ^ teensopiva HL7-standardin (Health Level 7) kanssa, joka myös käsittelee ter- ° 30 veydenhoitoon liittyvää kliinisen ja hallinnollisen datan käyttämistä ja käsittele- | mistä ja jonka muotoinen kommunikointiyhteys voi olla tutkimuslaitteen 302 ja ίο palvelimen 202 välillä. DICOM-protokolla käyttää hyväksi esimerkiksi seuraa-
CM
g via standardeja: LOINC (Logical Observation Identifiers, Names and Codes), o SNOMED (Systematized Nomenclature of Medicine), JPEG (Joint Photograph- ^ 35 ic Experts Group), MPEG (Moving Picture Experts Group) ja TCP/IP (Trans mission Control Protocol/lnternet Protocol).
g DICOM-tiedosto käsittää otsikon, jossa on määrättyä tietoa varten kenttä ja vapaamuotoista tietoa varten kenttä, varsinaisen kuvadatan lisäksi. Yksi DICOM-tiedosto voi käsittää yhden tai useampia kuvia. DICOM-protokollalla voidaan erilaisia datatyyppejä, kuten kuvadataa, videodataa, au-5 diodataa ja aakkosnumeerista dataa kytkeä samaan yhteyteen kuuluvaksi da-tajoukoksi (data set). Näin yhden potilaan tallennetut tiedot pysyvät toisiinsa liittyvinä tietoina eivätkä sekoitu muiden potilaiden tietoihin.
Kuviossa 5 on esitetty detektointiyksikkönä 100 toimivan kamerayk-sikön 408 lohkokaavio. Kamerayksikkö 408 voi käsittää infrapunaisen säteily-10 lähteen 502, näkyvän valon lähteen 504, käyttöliittymän 506, kameran 508, ohjaimen 510 ja muistin 512. Ohjain 510, joka voi käsittää prosessorin, ohjaa kamerayksikön 408 toimintaa. Kuvadata voidaan siirtää kameralta 508 muistiin 512, josta kuvadata voidaan siirtää ohjaimen 510 ohjaamana käyttöliittymän 506 näytölle ja/tai muualle. Kuvattavasta kohteesta otetut kiinteät kuvat tai vi-15 deokuva voidaan tallentaa muistiin 512, joka voi olla flash-tyyppinen ja toistuvasti irrotettavissa ja kiinnitettävissä, kuten SD-muistikortti (Secure Digital).
Kamerayksikkö 408 voi esittää reaaliaikaista videokuvaa tai viimeksi otetun kiinteän kuvan kuvattavasta kohteesta näytöllä. Diagnoosia helpottavat kuvanmuokkaukset, kuten värikylläisyyden säätö tai valaistuksen säätö, voi-20 daan tehdä suoraan kuvauksen yhteydessä. Muokkaukset voidaan suorittaa myös telakointiasemassa 300 tai tukiasemassa 200 joko reaaliaikaisesti tai data siirron yhteydessä.
Siirrettäessä dataa kamerayksiköstä 408 kohti palvelinta 202 data voidaan tarvittaessa muuntaa sopivan standardin mukaiseksi muuntimessa 25 516. Kamera yksikössä 408 ei välttämättä ole muunninta 516, vaan vaihtoeh- toisesti se voi sijaita telakointiasemassa 300 tai tukiasemassa 200. Muunnin 5 516 voi muuntaa kamerayksikön 408 käyttämän dataformaatin, joka voi olla
C\J
^ esimerkiksi XML-formaatti, esimerkiksi DICOM-protokollan mukaiseksi data- ^ formaatiksi. Muunnettu data voidaan siirtää tämän jälkeen RF-välineisiin 518, ° 30 jossa data sekoitetaan ylös radiotaajuudelle. Radiotaajuinen signaali lähetein tään antennin 520 kautta sähkömagneettisena säteilynä, jota tukiasema 200 io voi ottaa vastaan, cv g Antennilla 520 voidaan ottaa vastaan dataa sisältävää sähkömag- § neettista säteilyä, jota tukiasema 200 lähettää. Antennista 520 signaali etenee w 35 RF-välineisiin 518, jossa radiotaajuinen signaali sekoitetaan alas kantataajui seksi dataksi. Muunnin 516 voi muuntaa vastaanotetun datan dataformaatin 10 toiseksi, jos siihen on tarvetta. Tällöin esimerkiksi DICOM-dataformaatti voidaan muuntaa kamerayksikön 408 käyttämäksi dataformaatiksi. Muunnettu data voidaan siirtää muistiin 512 ja tarvittaessa yhdistää halutulla tavalla kameran 508 ottamaan kuvaan ohjaimen 510 ohjaamalla tavalla. Tällöin otettuun 5 kuvaan voidaan lisätä tekstiä, mitta-asteikko tai erilaisia kuvia voidaan asettaa päällekkäin. Lisäksi kuvaan voidaan liittää auditiivista tai akustista dataa. Muistista 512 data voidaan siirtää esimerkiksi näytölle ja mahdolliseen kovaääniseen.
Jos kamerayksikössä 408 käytetään SDIO-korttia (Secure Digital 10 Input Output), radioyhteys toteuttaa suoraan SDIO-kortin tukemalla WLAN-yhteydellä tai Bluetooth® -yhteydellä. Myös tukiasemassa 200 ja telakoin-tiasemassa 300 voidaan käyttää SDIO-korttia radioyhteyttä varten. Radioyhteys voidaan toteuttaa myös siten, että kamerayksikön 408 sisällä on USB-liitin, johon kiinnitetään USB-WLAN-sovitin, tai kamerayksikön 408 piirilevyllä on 15 VVLAN-lähetinvastaanotin.
Muunninta 516 ei välttämättä tarvita, jos kamerayksiköstä 408 tukiasemaan 200 tai jopa palvelimeen 202 asti siirrettävän datan dataformaatti pysyy samana.
Muistia 512 ei välttämättä tarvita, jos kameralla 508 otetut kuvat siir-20 retään suoraan radioteitse tukiasemalle 200. Usein kuitenkin tarvitaan ainakin jonkinlaista puskurimuistia datansiirron turvaamiseksi.
Potilasinformaatiosta, joka voi olla palvelimelta 202 haettu data, voidaan näytöllä näyttää haluttu tai tarvittava osa tutkimuksen alussa, tutkimuksen aikana tai tutkimuksen päätteeksi. Potilaslistan näyttäminen voidaan suo-25 rittaa kamerayksiköllä 408 itsenäisesti tai telakointiaseman 300 ohjaamana. Aluksi ennen kuin potilas on tullut sisään huoneeseen, voidaan kamerayksik-5 köön 408 välittää potilasiista, josta lääkäri voi valita potilaat järjestyksessä tut-
C\J
^ kimukseen. Muu potilastieto voi olla aiempia diagnosointeja potilaasta tai vas- ^ taavia muita tapauksia. Potilaslista voidaan välittää DICOM-viestin mukana ja ° 30 jos kamerayksikkö 408 ei tue DICOM-protokollaa, telakointiasema 300 tai tu- | kiasema 200 voi muuntaa viestin sopivaan muotoon siten, että potilaslista näin kyy kamerayksikön graafisella käyttöliittymällä.
C\J
g Potilasinformaatiota tai muuta kuvaan liitettyä dataa, joka voi olla o palvelimelta 202 haettua dataa, voidaan käyttää hyväksi reaaliaikaisesti esi- 011 35 merkiksi siten, että kuvadata ohjataan automaattisesti haluttuun kohteeseen kuten keskitettyyn palvelimeen, josta lääkärit halutessaan voivat hakea konsul- 11 taitavaa dataa, tai automaattisesti tietylle lääkärille tai lääkärijoukolle, joka on esimerkiksi verkon järjestelmien läpi lupautunut reaaliaikaiseen tai lähes reaaliaikaiseen konsultaatioon.
Langattoman kommunikoinnin avulla kamerayksikön 408 on mah-5 dollista tunnistaa automaattisesti ympäristö, jossa se on. Kun kamerayksikkö 408 on kytketty päälle, se voi olla valmiiksi konfiguroitu ottamaan vastaan ja lähettämään esimerkiksi radiosignaaleita tai TCP/IP-liikennettä, jotka ovat Dl-COM-protokollan mukaisia. Tällöin kamerayksikkö 408 voi tunnistaa sijaintinsa laitoksessa esimerkiksi tunnistamalla kuuluvuusalueellaan olevan tukiaseman 10 tai tukiasemien tunnuksen. Tunnistus voi perustua esimerkiksi tukiaseman IP-osoitteeseen tai muuhun identifikaatioon. Muita tunnistusratkaisuja voivat olla WLAN-paikannus, RFID-tunnistus, jolloin huone, telakointiasema tai tukiasema lähettää RFID-tunnusta, henkilökortin (lääkäri tai potilas) kautta tapahtuva tunnistus, potilaan mukana olevan esimerkiksi rannekkeen kautta tapahtuva tun-15 nistus tms. Paikannusinformaation mukaisesti dataa voidaan muokata ja lähettää se halutulle palvelimelle.
Dataa voidaan siirtää tutkimuslaitteesta 302 myös tietokoneeseen 204, jossa voi olla kuvankäsittelyohjelma. Tietokone voi ottaa vastaan dataa tutkimuslaitteelta langattomasti koko tutkimuksen ajan. Kun lääkäri on lopetta-20 nut tutkimuksen, tietokone voi muodostaa vastaanottamastaan datasta esimerkiksi DICOM-dataa.
Tietokoneen 204 näytöllä voidaan visuaalisesti esittää kameran muodostama ja kuvankäsittelyohjelman käsittelemä pysäytyskuva tai jatkuva videokuva. Tietokoneen käyttöliittymään voi kuulua näppäimistöjä hiiri tietoko-25 neen ohjaamiseksi ja datan syöttämiseksi. Diagnoosia helpottavat kuvanmuokkaukset, kuten värikylläisyyden säätö tai valaistuksen säätö, voidaan 5 tehdä suoraan kuvauksen yhteydessä, ja kuvausta voidaan seurata tutkimuk-
CM
^ sen yhteydessä tietokoneen 204 näytöltä.
^ Tietokoneen 204 avulla voidaan ottaa myös yksittäinen kuva käyttä- ° 30 en kuvankaappausta. Tällöin kaapattu pysäytyskuva voidaan esittää tietoko- £ neen näytöllä. Kuvadataa voidaan myös tallentaa tietokoneen muistiin. Muistiin na voi toimia RAM-muisti (Random Access Memory) ja ROM-muisti (Read On-
C\J
g ly Memory), kiintolevy, CD-levy (Compact Disc) tai vastaavat sinänsä tunnetut g muistivälineet.
o ^ 35 Kuvio 6 esittää telakointiaseman lohkokaaviota. Kun dataa on tar koitus siirtää detektointiyksikön 100 ja telakointiaseman 300 välillä kuvioiden 2 12 ja 3 tapaan, telakointiasema 300 voi käsittää signaalinkäsittely-yksikön 612, joka käsittää prosessorin ja tarvittavan signaalinkäsittelyohjelman, muistin 614, muuntimen 616, RF-osat 618 ja antennin 620, jotka voivat vastata kamerayksi-kön 408 muunninta 516, RF-välineitä 518 ja antennia 520. RF-yhteyden lisäksi 5 telakointiasema 300 voi olla varustettu muulla langattomalla yhteydellä 622 ja/tai langallisen liitynnän liittimellä 624 ennen tai jälkeen muuntimen 616. Langaton yhteys voi toimia esimerkiksi WLAN-radiolla, WIMAX-radiolla, Bluetooth-radiolla tai VVUSB-radiolla. Langallisen liitynnän liitin voi olla esimerkiksi USB-liitin, Firewire-liitin tai kiinteän verkon liitin. Yleiseen sähköverkkoon liittämisen 10 lisäksi tai sijaan telakointiasema 300 voi käsittää tehonlähteenä toimivan ladattavan akun (ei esitetty kuviossa 6).
Signaalinkäsittely-yksikköä 612, joka voi huolehtia myös telakoin-tiaseman 300 toiminnan ohjauksesta, ei välttämättä tarvita, jos haluttu signaalinkäsittelyjä toiminnan ohjaus suoritetaan detektointiyksiköllä 100, tukiasemal-15 la 200 tai palvelimella 202. Myöskään muistia 614 ei välttämättä tarvita.
Telakointiaseman 300 muunninta 616 voidaan kuitenkin tarvita esimerkiksi siinä tapauksessa, että kamerayksikössä 408 ei ole muunninta 516 ja muunninta 516 tarvitaan dataformaatin muuntamiseen. Telakointiaseman RF-välineillä 618 voidaan data sekoittaa radiotaajuiseksi signaaliksi, joka voidaan 20 lähettää antennista 620 tukiasemalle 200. Vastaavasti telakointiaseman antennilla 520 voidaan ottaa vastaan tukiasemalta 200 tulevaa dataa sisältävää radiotaajuista signaalia. RF-osilla 618 voidaan vastaanotettu signaali sekoittaa alas dataksi ja muuntaa muuntimella 616 tarvittaessa sen dataformaatti. Data voidaan edelleen signaloida kamerayksikköön 408 käyttäjälle esitettäväksi da-25 taksi tai kamerayksikköä 408 ohjaavaksi dataksi. Telakointiasema 300 voi myös olla kiinteässä tai langattomassa yhteydessä tietokoneeseen 204 ja ver-5 kon kautta palvelimeen 202.
CM
^ Telakointiaseman 300 käyttöjärjestelmä voi olla ohjelmoitava esi- ^ merkiksi siksi, että telakointiaseman 300 ominaisuuksia siten myös ohjattavien ° 30 laitteiden ominaisuuksia voidaan parantaa. Tämä voi olla tarpeellista, jos tela- | kointiasema hoitaa kuvadatan prosessointia, jolloin myös uudentyyppinen ku- lo vaprosessointi voi tarvita uudentyyppisen ohjelmoinnin laitteiden rajapintoihin.
C\J
g Telakointiasema 300 voi etsiä potilastietojärjestelmän dataverkkoon o 208, 210 liitettäviä tutkimuslaitteita 302 ja lukea havaitun tutkimuslaitteen 302 ^ 35 tunnisteen. Telakointiasema 300 voi lähettää lukemansa tutkimuslaitteen 302 13 tunnisteen apupalvelimelle 216. Lähettäminen voidaan suorittaa suojatun yhteyden 208, 210, 212 kautta.
Tutkimuslaitteen 302 detektointiyksiköllä 100 tai telakointiasemalla 300 voi toteuttaa ainakin yhden langattoman yhteyden tukiasemaan 200 eri 5 tekniikoilla, joita ovat esimerkiksi WLAN, Bluetooth® tai matkapuhelintekniikka. Tällöin detektointiyksikkö 100 tai telakointiasema 300 voi lähettää signaalia tai yrittää ottaa vastaan signaalia useilla mahdollisilla tavoilla. Kun tutkimuslaite 302 saa vastaanotetuksi mielekkään signaalin tukiasemalta 200 ainakin yhdellä kokeilemallaan tavalla, tutkimuslaite 302 voi käyttää tätä ainakin yhtä toimi-10 vaa yhteysmahdollisuutta tukiaseman 200 kanssa kommunikoidessaan. Vastaavalla tavalla myös tukiasema 200 voi hakea sopivaa yhteysmahdollisuutta tutkimuslaitteeseen 302.
Telakointiasema 300 voi ohjata kamerayksikön 408 toimintaa ja ka-merayksikön 408 (tai muun detektointiyksikön) ja potilastietojärjestelmän pal-15 velimen 202 välistä tiedonsiirtoa esimerkiksi seuraavaan tapaan, mikäli detektointiyksikkö tukee sitä, että telakointiasema hallitsee sen toimintaa. Sama telakointiasema 300 voi ohjata eri kamerayksikköjen 100 tai muiden tutkimuslaitteiden toimintaa ja tiedonsiirtoa eri tavalla mm. siitä syystä, että eri detektoin-tiyksikköjä 100 voidaan käyttää eri tutkimustarkoituksiin.
20 Telakointiasema 300 voi ohjata kamerayksikön 408 kuvausproses sia ja kuvadatan tallennusta joko kamerayksikön 408, telakointiaseman 300, tietokoneen 204 tai palvelimen 202 muistiin. Yleisesti telakointiasema 300 voi ohjata detektointiyksikön 100 datan tallennusta eri muisteihin.
Telakointiasema 300 voi ohjata kuvadatan prosessointia kuvauksen 25 aikana. Kuvaa voidaan tällöin muokata, analysoida ja kuva voidaan tallentaa. Telakointiasema 300 voi esimerkiksi muuntaa kamerayksiköltä vastaanottaja maansa dataa DICOM-muotoon.
CM
^ Telakointiasema 300 voi ohjata potilasdatan noutamista palvelimelta T 202 tai tietokoneesta 204 ja datan tallentamista palvelimeen 202 ja tietokonee- ° 30 seen 204.
| Telakointiasema 300 voi ohjata potilasdatan liittämistä kamerayksi- lo köliä 408 muodostettuun kuvadataan. Yleisesti telakointiasema voi ohjata poti en g lasdatan liittämistä detektointiyksiköllä 100 muodostettuun dataan, o Telakointiasema 300 voi muodostaa TCP/IP -yhteyden ympäristön ^ 35 langalliseen tai langattomaan järjestelmään.
14
Telakointiasema 300 tai tukiasema 200 voi muodostaa UPnP-yhteyden (Universal Plug and Play) tai medical UPnP-yhteyden lähistön ja sitä tukevien laitteiden kanssa.
Telakointiasema 300 voi hallita detektointiyksikön 100, jollainen on 5 esimerkiksi kamerayksikkö 408, graafisen käyttöliittymän opasteita ja mahdollista graafista käyttöliittymää saadun datan mukaan. Tällöin potilasdata voidaan näyttää tutkimuslaitteen 302 näytöllä. Ratkaisu voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että tutkimuslaitteessa 302 graafinen käyttöliittymä on muodostettu XML (Extensible Markup Language) tai HTML-kuvauskielellä (HyperText Mario kup Language), jota voidaan muokata reaaliaikaisesti.
Tarkastellaan nyt hieman tutkimuslaitteen 302 toiminnallisia ominaisuuksia. Tällöin joko telakointiasema 300 yksin, detektointiyksikkö 100 yksin tai telakointiasema 300 ja detektointiyksikkö 100 yhdessä suorittavat seuraavia toimenpiteitä. Tutkimuslaite 302 voi erillisestä käyttäjän kehotteesta tai auto-15 maattisesti havaita käytettävän potilastietojärjestelmän ja tutkimuslaite 302 voi siten automaattisesti kommunikoida potilastietojärjestelmän kanssa. Tunnetuissa silmän, korvan ja ihon tarkasteluun tarkoitetuissa laitteissa ei ole minkäänlaista automatiikkaa tunnistaa tai muodostaa yhteyskäytäntöä tietyn ohjelmiston tai järjestelmän kanssa, vaan laitteet toimivat vain kuvaa tai muuta 20 dataa muodostavina osina. Ne eivät ole langattomia ja missä tahansa käyttöympäristössä hyödynnettäviä siten, että niillä muodostettu data voitaisiin automaattisesti lisätä esimerkiksi organisaation tietojärjestelmiin. Samoin tutkimuslaite 302 voi tunnistaa sopivan yhteysvaihtoehdon tietokoneeseen 204 tai muihin ympäristön laitteisiin ja/tai järjestelmiin.
25 Tutkimuslaite 302 voi hakea oman ohjelmansa esimerkiksi internetin palvelimelta tai muulta palvelimelta mikäli mitään sopivaa ohjelmistoa ei ole 5 tutkimuslaitteessa 302 itsessään. Tutkimuslaite 302 voi myös lähettää pyynnön
CM
^ datan käsittelemiseksi palvelimen 202 ohjelmalla. Palvelin 202 voi lähettää ^ pyyntöön liittyvään hyväksyvän kuittauksen tutkimuslaitteelle 302, jonka jäl- ° 30 keen tutkimuslaite 302 voi käynnistää halutun ohjelmiston palvelimella 202.
| Tutkimuslaite 302 voi välittää tuottamansa aineiston esimerkiksi Into ternetissä sijaitsevaan konsultaatiojärjestelmään ja edelleen ohjata olemassa
C\J
g olevaa esimerkiksi tietokoneessa käytettävää ohjelmistoa käyttämään tätä o konsultaatiojärjestelmää yhtenä tiedonvälitysjärjestelmänä.
^ 35 Tutkimuslaite 302 voi ottaa vastaa tiettyjä standardinmukaisia poti- lastietojärjestelmien välittämiä potilastapaamisiin liittyviä tietoja, kuten tapaa- 15 misaikoja. Tutkimuslaite 302 voi yhdistää näihin tapaamisaikoihin kamerayksi-köllä tuotettavan informaation ja välittää tuotetun informaation koskien tiettyä potilasta palvelimelle ja/tai tietokoneeseen.
Tutkimuslaite 302 eli detektointiyksikkö 100 tai telakointiasema 300 5 voi toimia välittävänä laitteistona muille laitteille, jotka pyrkivät kommunikoimaan ympäristön tiettyjen järjestelmien kanssa. Muu laite voi olla esimerkiksi ultraäänilaite, joka kommunikoi tutkimuslaitteen 302 kanssa. Tällöin tutkimuslaite 302 voi edelleen kommunikoida verkossa toimivan palvelimen 202 kanssa tallentaen mahdollisesti potilaskohtaisen kuvadatan ja äänidatan.
10 Tutkimuslaite 302 voi tunnistaa ympäristön järjestelmän ja ne ohjel mat, joiden kanssa tutkimuslaite 302 on ohjelmoitu toimimaan. Lisäksi tutkimuslaite 302 voi automaattisesti tai ohjattuna kommunikoida ympäristön järjestelmän kanssa. Tämä mahdollistaa myös tietokoneen 204 ohjelmistojen käynnistämisen suoraan tutkimuslaitteen 302 muistista (autorun, CD-ROM-15 emulointi), ilman että käyttäjän ei tarvitse tehdä mitään asetuksia laitteen käyttöönottamiseksi näiden ohjelmien kanssa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että ohjelmisto on tallennettu tutkimuslaitteen 302 FLASH-muistiin, josta se voidaan ottaa automaattisesti käyttöön. Tutkimuslaite 302 voi myös hakea palvelimelta 202, 216 ainakin yhteen kommunikointitapaan liittyvät asetukset 20 ympäristön ainakin yhden laitteen kanssa muodostettavaa yhteyttä varten.
Tutkimuslaite 302 voi etsiä ja tunnistaa tietokoneen 204 käyttöjärjestelmän ja sen, onko tietokoneessa haluttuja potilastieto-ohjelmia. Jos ainakin yksi haluttu potilastieto-ohjelma löytyy, tutkimuslaite 302 voi ohjatusti tai automaattisesti käynnistää potilastieto-ohjelman ja poimia siitä halutut tiedot.
25 Detektointiyksikkö 100 voi esimerkiksi erillisestä kehotteesta tai au tomaattisesti ottaa tietokoneelta 204 tai muualta ympäristöstä vastaan para-5 metrit ja yhteyskäytäntösäännöt, joilla yhteys tukiasemaan 200 ja sitä kautta
CM
^ palvelimeen 202 mahdollinen.
^ Detektointiyksikkö 100 voi käynnistää oman ohjelmiston datan tal- ° 30 lennusta ja muokkausta varten omasta muististaan, mikäli mitään tunnettua | muodostetun datan muokkaamiseen ja kommentointiin tarkoitettua ohjelmistoa ίο ei ole saatavilla palvelimelta 202 tai tietokoneelta 204. Tällöin esimerkiksi ka-
CM
g merayksikkö 408 voi käynnistää esimerkiksi langattomasti lausuntopohjan lä- o histön tietokoneeseen 202, jonka avulla kamerayksiköllä muodostettu kuvada- ^ 35 ta voidaan tallentaa kyseiseen tietokoneeseen 202 yhdessä esimerkiksi teks- tuaalisen potilaslausunnon kanssa.
16
Vastaavasti detektointiyksikön 100 muistista käynnistyvä ohjelmisto voi olla sellainen että, se täydentää esimerkiksi tietokoneesta 202 automaattisesti löydettyä ja lääkärin käyttämää potilaslausunto-ohjelmistoa. Tällainen täydentävä ominaisuus voi olla esimerkiksi mahdollisuus välittää tietokoneessa 5 202 olevalla ohjelmistolla luotu aineisto tiettyyn keskitettyyn verkossa toimivaan palvelimeen 204, johon on pääsy ainoastaan detektointiyksikön 100 käyttäjällä. Myös telakointiasema 300 voi suorittaa näitä toimintoja.
Detektointiyksikkö 100 voi ohjata telakointiasemaa 300 kommunikoimaan ympäristön ominaisuuksien kanssa parhaimman tiedontallennusme-10 netelmän järjestämiseksi.
Tutkimuslaite 302 voi käynnistää tietokoneen 204 halutun toiminnon tai ohjelmiston (esimerkiksi kevyt- eli ”lite”-versio laitteen omasta muistista tai verkon palvelimelta) siten, että käyttäjä saa automaattisesti käyttöönsä laitteella tuotetun kuvadatan.
15 Ainakin osa tutkimuslaitteen 302 kiinteästä tai irrotettavasta muistis ta voi näkyä tietokoneelle 204 massamuistina, kuten USB-muisti.
Detektointiyksikkö 100 tai telakointiasema 300 voi tunnistaa käytössä olevat protokollat ja kommunikoida niiden avulla esimerkiksi apupalvelimelta 216 saatujen asetusten mukaisesti. Tällöin kamerayksikkö tai telakointiasema 20 300 voi muodostaa MESH-tyyppisen langattoman yhteyden tukiasemaan 200. Tällöin kunkin solmupisteen (node) tarvitsee välittää signaali vain itseään lähinnä olevalle solmupisteelle signaalin siirtämiseksi mistä tahansa solmupisteestä mihin tahansa muuhun solmupisteeseen. Solmupisteitä puolestaan voivat olla kaikki verkkoon kuuluvat laitteet, jollaisia ovat käyttäjien käyttämät lait-25 teet, kuten detektointiyksikkö 100, tai telakointiasema 300 ja tukiasema 200.
Detektointiyksikkö 100 tai telakointiasema 300 voi muodostaa 5 GRID-tyyppisen yhteyden tukiasemaan 200. GRID-tyyppinen yhteys voidaan
CM
^ muodostaa langattomasi! kamerayksikön ja tukiaseman välillä esimerkiksi si- ^ ten, että yhteydet on ns. bundlattuja eli että samaan aikaan on esimerkiksi
CO
° 30 kolme WLAN yhteyttä kolmella WLAN radiolla kamerayksiköstä tukiasemaan ja | kaksi USB-yhteyttä kamerayksiköstä tukiasemaan. Yhteys voidaan muodostaa to myös esimerkiksi WLAN-yhteyden ja Bluetooth-yhteyden yhdistelmänä. Näin
CM
g saadaan aikaan nopea radioyhteys sellaisessa ympäristössä, jossa on käytös- o sä esimerkiksi vanha (802.11 b luokan) WLAN-verkko muutamine tukiasemi- 011 35 neen.
17
Detektointiyksikkö 100 tai telakointiasema 300 voi muodostaa myös P2P-tyyppisen (Peer-To-Peer) yhteyden tukiasemaan 200. Tässä yhteysmuodossa kaikilla yhteyden osapuolilla on samat mahdollisuudet aloittaa yhteys ja osallistua datansiirtoon. P2P-yhteydellä detektointiyksikkö 100 voi välittää da-5 taa pienissä paketeissa kerrallaan esimerkiksi eri verkkojen kautta yhteydessä ollessaan. Jos esimerkiksi kamerayksikköä 408 kuljetetaan eri tukiasemien kuuluvuusalueilla tai on useamman telakointiaseman lähistöllä, joissa kaikissa on yhteys tallennuspaikkaan, kuten paikallinen tietokone tai verkkoasema, data kamerayksiköstä 408 voidaan välittää mainittuun tallennuspaikkaan tai tallen-10 nuspaikkoihin paketeittain. P2P-tyyppistä yhteyttä voidaan esimerkiksi käyttää, jos huoneessa on useampi tutkimuslaite 302, joista kukin on yhteydessä verkkoon ja näin voitaisiin taata tasalaatuinen nopea yhteys tallennukseen esimerkiksi palvelimelle, vaikka radioverkko vaihtuisi välillä. P2P-yhteys mahdollistaa myös sen, että yhdestä potilaasta eri laitteilla muodostettavat tiedot voidaan 15 yhdistää yhdeksi potilasdataksi. Potilasdata voi olla DICOM-protokollan mukainen.
Kun telakointiasemaa 300 käytetään, telakointiasema 300 voi määritellä yhteyden detektointiyksikköön 100. Määrittely koskee kommunikointitapaa, salausta tms. ja tämä määrittely voidaan suorittaa, vaikka DICOM-20 protokollaan perustuva palvelin 202 määrittelisikin esimerkiksi salauksen liikenteelle, joka voi olla TCP/IP-protokollan mukaista.
Telakointiasema 300 voi ohjata detektointiyksikön 100 toimintoja siten, että esimerkiksi kuvan siirto kamerayksiköstä 408 ja kamerayksikön 408 muistin tyhjentäminen suoritetaan telakointiaseman 300 hallinnassa jokaisen 25 tutkimuskerran jälkeen. Tällä tavoin voidaan varmentaa se, ettei eri potilaiden tiedot sekoitu keskenään esimerkiksi siten, että edellisen potilaan tietoja on 5 vielä detektointiyksikössä 100 tehtäessä tutkimusta uudelle potilaalle.
CM
^ Telakointiasema 300 voi määritellä detektointiyksikölle 100 uusia T ominaisuuksia siten, että ominaisuuden toiminnallisuuden ohjaus siirretään
CD
° 30 detektointiyksikköön 100 mutta varsinainen toiminnallisuuden prosessointi py- | syy telakointiaseman 300 hallinnassa. Jos siis esimerkiksi laitokselle tai tutkiin mushuoneeseen hankitaan uusi tulostin, telakointiasema 300 voi hakea ympä-
C\J
g ristöstä uuden laitteen ja määrittää tulostuksen suoritettavaksi telakointiase- o maan 300 liittyvästä detektointiyksiköstä 100 juuri tähän tulostimeen.
^ 35 Muodostettu, siirrettävä ja tallennettava data voidaan salata detek- tointiyksiköllä 100 ja/tai telakointiasemalla 300, jotta potilastiedot olisivat suo- 18 jattuja ulkopuolisilta. Kuvadatan tallennus voidaan suorittaa potilastietojen perusteella, jolloin on mahdollista rajoittaa kuvadatan käyttö vain kyseiseen potilaaseen liittyväksi. Lisättäessä lääkäridata kuvan yhteyteen voidaan kuvan käyttö mahdollistaa vain haluttuun lääkäriin tai haluttuihin lääkäreihin.
5 Detektointiyksikkö 100 tai telakointiasema 300 voi myös automaatti sesti ohjata tulevan ja lähtevän dataliikenteen ennalta määrätyn prioriteetin mukaan ja ennalta määrätyllä salauksella. Tällöin potilas voi valtuuttaa esimerkiksi ainoastaan itsensä ja hoitavan lääkärin käyttämään tallennettua dataa. Tiedot prioriteetista ja mahdollisesta salauksesta voi olla saatu langattoman 10 yhteyden kautta tukiaseman 200 välittämänä palvelimelta 202 tai muualta poti-lastietojärjestelmästä. Salausta välittävä avain voidaan välittää tutkimuslaitteeseen myös esimerkiksi potilaalla olevasta tunnisteesta, kuten älykortista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että potilaan kirjautuessa sairaalaan tutkittavaksi hän voi määrätä kaiken häntä koskevan potilastiedon salattavaksi. Tieto sa-15 lauksesta voidaan tallentaa aluksi palvelimelle ja siirtää sitten palvelimelta tutkimuslaitteeseen esimerkiksi DICOM-viestinä. Kun tutkimuslaitteella tutkitaan potilasta, tutkimuslaite voi hakea salausavaimen esimerkiksi potilaan salaus-tiedon yhteydessä ilmoittamalta palvelimelta Internetistä.
Detektointiyksikkö 100 tai telakointiasema 300 voi saada palvelimel-20 ta 202, 216 tai muualta potilastietoverkosta uuden päivityksen tai palvelin 202, 216 tai muu potilastietojärjestelmän osa voi ohjata detektointiyksikön 100 toimimaan uuden ominaisuuden suhteen tehokkaalla tavalla. Jos siis esimerkiksi laitokselle tai tutkimushuoneeseen hankitaan uusi tulostin, palvelin 202 tai muu potilastietojärjestelmän osa voi määrittää tulostuksen suoritettavaksi detektoin-25 tiyksiköstä 100 juuri tähän tulostimeen. Detektointiyksikkö 100 tai telakointiasema 300 voi myös itse ottaa yhteyttä toimintojen päivittämiseksi palvelija meen 216 tai 202, joka hoitaa ylläpitoa.
CM
^ Detektointiyksikkö 100 tai telakointiasema 300 voi vastaanottaa lan- ^ gattomasti dataa myös muilta tutkimuslaitteilta, kuten stetoskoopilta, sensori- ° 30 rannekkeilta tms. Nämä tiedot voidaan liittää detektointiyksikön 100 muodos- | tamaan dataan.
io Kuviossa 7 on esitetty tukiaseman lohkokaavio. Tukiasema 200 ot-
CVI
g taa vastaan radiotaajuista sähkömagneettista säteilyä antennilla 700. Vas- o taanotettu signaali etenee RF-välineisiin 702, joissa radiotaajuinen signaali 35 sekoitetaan kantataajuiseksi dataksi. Vastaanotetun datan dataformaatti puolestaan voidaan muuntaa muuksi muuntimessa 704, jonka jälkeen data voi 19 edetä dataverkon kautta palvelimelle 202. Vastaavasti palvelimelta 202 tulevan datan dataformaatti voidaan muuntaa muuntimessa 704, josta data etenee RF-välineisiin 702 sekoitettavaksi radiotaajuudelle. Radiotaajuinen signaali puolestaan voidaan lähettää antennin 700 kautta sähkömagneettisena säteilynä. Tu-5 kiaseman 200 toimintaa voi ohjata ohjain 706, joka voi käsittää prosessorin, muistia ja tarvittavan tietokoneohjelman.
Kuvio 8 esittää menetelmän vuokaaviota. Askeleessa 800 otetaan vastaan tutkimuslaitteen 302 määrittävä tunniste apupalvelimella 216, jolla on käytettävissään ainakin yhteen hyväksyttyyn laitteen tunnisteeseen liittyvä 10 asennusdata. Askeleessa 802 lähetetään tutkimuslaitteen 302 tunnisteeseen liittyvä asennusdata apupalvelimelta 216 potilastietojärjestelmän palvelimelle 202. Askeleessa 804 asennetaan automaattisesti asennusdatan perusteella tutkimuslaitetta 302 määrittävä tunniste potilastietojärjestelmän palvelimelle 202 datansiirtoa varten. Askeleessa 806 siirretään dataa tutkimuslaitteen 302 15 ja potilastietojärjestelmän palvelimen 202 välillä tunnisteen asentamisen jälkeen.
Kuviossa 8 esitetty menetelmä voidaan ainakin osittain toteuttaa lo-giikkapiiriratkaisuna tai tietokoneohjelmana. Tietokoneohjelma voidaan sijoittaa tietokoneohjelman jakeluvälineelle sen jakelua varten. Tietokoneohjelman ja-20 keluväline on luettavissa tietojenkäsittelylaitteella ja se koodaa tietokone-ohjelmakäskyt tiedon siirtämiseksi vuorovaikutteisen toimenpiteen yhteydessä.
Jakeluväline voi olla sinänsä tunnettu ratkaisu tietokoneohjelman jakelemiseksi, esimerkiksi tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva media, ohjelmantallennusmedia, tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva muisti, 25 tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva ohjelmiston jakelupakkaus, tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva signaali, tietojenkäsittelylaitteella luettavissa 5 oleva tietoliikennesignaali ja tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva kom-
<N
^ pressoitu ohjelmistopakkaus.
^ Kuvio 9 esittää protokollakaaviota, jolla telakointiasemaan liittyvä ° 30 signalointi eri osien välillä voidaan suorittaa. Vaiheessa 900 telakointiasema | löytää automaattisesti tai ohjattuna lähistön ohjattavat laitteet. Vaiheessa 902 io tukiasema tiedustelee automaattisesti tai ohjattuna ympäristöstä löydettyjen
C\J
g laitteiden ohjaus- ja toiminnallisuusarvot palvelimelta 216 tai tietokoneelta 204.
o Vaiheessa 904 telakointiasema on langallisesti tai langattomasti yhteydessä w 35 ympäristön laitteisiin. Vaiheessa 906 potilaasta ollaan ottamassa kuva esimer kiksi silmäpohjankuvaukseen tarkoitetulla laitteella. Vaiheessa 908 telakoin- 20 tiasema kommunikoi tutkimuslaitteen kanssa kuvaustapahtuman prosessointiin liittyvästä toiminnallisuudesta. Vaiheessa 910 telakointiasema suorittaa kuvan ottamiseen liittyvän prosessoinnin ja kuvaustapahtuman ohjaamisen. Tällöin voidaan näyttää esimerkiksi ohjeet tutkimuslaitteen näytöllä. Vaiheessa 912 5 tukiasema siirtää saadun kuvadatan tietokoneelle tai palvelimelle 202.
Kuvio 10 esittää protokollakaaviota, jolla signalointi eri osien välillä suoritetaan. Tutkimuslaite 302 voi kommunikoida vaiheessa 1000 ympäristön langattoman tukiaseman 200 kanssa muodostaakseen automaattisen yhteyden potilastietojärjestelmän palvelimeen 202. Organisaation kommunikointi-10 menetelmä ja käytettävä viestintäjärjestelmä eivät välttämättä ole vielä tässä vaiheessa välttämättä tiedossa. Kommunikoinnin yhteydessä saadut viestit voidaan varastoida tutkimuslaitteeseen 302 ja välittää vaiheessa 1002 joko seuraavan langallisen yhteydenmuodostuksen tai tunnetun langattoman yhteyden kautta laitoksen suljetun verkon ulkopuolelle (esimerkiksi Internet in 15 kolsultaatioporttaaliin) tai organisaation verkossa olevaan apu palvelimeen 216 oikeanmuotoisen yhteyskäytäntötavan aikaansaamiseksi potilastietojärjestelmän palvelimen 202 kanssa esimerkiksi tukiaseman 200 kautta. Tutkimuslaitteen 302 data voidaan välittää vaiheessa 1004 apupalvelimelle 216, joka palauttaa opasteen vaiheissa 1006 ja 1008 tutkimuslaitteelle 302 kommunikoin-20 nin aloittamiseksi ja joka vaihtoehtoisesti ohjaa potilastietojärjestelmän palvelimen 202 kommunikoimaan tutkimuslaitteen 302 kanssa vaiheessa 1010. Oi-keantyyppinen yhteys vaiheessa on näin saatu aikaiseksi potilastietojärjestelmän palvelimen 202 ja tutkimuslaitteen 302 välillä ja potilaslistojen välitys tutkimuslaitteeseen 302, kuvatun materiaalin välittäminen potilastietojärjestelmän 25 palvelimeen 202 jne. voi näin alkaa.
Esitetyn ratkaisun avulla on mahdollista nopeuttaa potilaskäsittelyä, 5 koska potilaslistat voidaan esittää suoraan kamerayksikön näytöllä, josta lää-
CM
^ käri voi valita potilaat ja kuitata suoritetut kuvaustoimenpiteet tehdyiksi. Esite- ^ tyn ratkaisun avulla voidaan myös lääkäriä opastaa suoraan esimerkiksi ver- ° 30 kon palvelimen kautta saatavan informaation avulla. Lääkäreiden koulutusta | voidaan helpottaa ja opastaminen oikeanlaiseen tutkimustapaan voidaan pato rantaa.
C\J
g Vaikka eri suoritusmuotoja on edellä selostettu viitaten oheisten pii- o rustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut nii- ^ 35 hin, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten puitteissa.
21
Patenttivaatimukset 1. Menetelmä tutkimuslaitteen liittämiseksi potilastietojärjestelmään datan siirtämistä varten, jossa menetelmässä käytetään tutkimuslaitetta (302) sähköisessä muodossa olevan datan muodostamiseksi elimestä, tunnettu 5 siitä, että otetaan vastaan (800) tutkimuslaitteen (302) määrittävä tunniste apupalvelimella (216), jolla on käytettävissään ainakin yhteen hyväksyttyyn laitteen tunnisteeseen liittyvä asennusdata; lähetetään (802) tutkimuslaitteen (302) tunnisteeseen liittyvä asen-10 nusdata apupalvelimelta (216) potilastietojärjestelmän palvelimelle (202); asennetaan (804) automaattisesti asennusdatan perusteella tutkimuslaitetta (302) määrittävä tunniste potilastietojärjestelmän palvelimelle (202) datansiirtoa varten; ja siirretään (806) dataa tutkimuslaitteen (302) ja potilastietojärjestel-15 män palvelimen (202) välillä tunnisteen asentamisen jälkeen.
2. Patenttivaatimukseni mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kytketään tutkimuslaite (302) potilastietojärjestelmän dataverkkoon (208, 210); ja lähetetään tutkimuslaitteesta (302) tutkimuslaitteen (302) tunniste apupalvelimelle (216).
20 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään tutkimuslaitteesta (302) tutkimuslaitteen (302) tunniste langattomasi potilastietojärjestelmän dataverkon (208, 210) tukiasemalle (200); ja lähetetään tutkimuslaitteen (302) tunniste tukiasemalta (200) apupalvelimelle (216).
5 25 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä,
CM
^ että etsitään tukiasemalla (200) potilastietojärjestelmän dataverkkoon (208, 210) liitettäviä tutkimuslaitteita (302), luetaan tukiasemalla (200) havaitun tut-
CD
° kimuslaitteen (302) tunniste; ja lähetetään tukiasemalta (200) tutkimuslaitteen | (302) tunniste apupalvelimelle (216).
LO
g 30 5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu £ siitä, että lähetetään tutkimuslaitteen (302) tunniste tukiasemalta (200) apupal-
Si velimelle (216) potilastietojärjestelmän dataverkon (208, 210) kautta.
22 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään tutkimuslaitetta (302) edustavan kamerayksikön (408) tunniste telakointiasemalle (300); ja välitetään telakointiasemalta (300) apupalvelimelle (216) ainakin yksi seuraavista: detektointiyksikön (100) tunniste, telakointiase- 5 man (300) tunniste.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välitetään detektointiyksikön (100) tunniste ja/tai telakointiaseman (300) tunniste telakointiasemalta (300) apupalvelimelle (216) potilastietojärjestelmän dataverkon (208, 210) kautta.
10 8. Patenttivaatimukseni mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan telakointiasemalla (300) detektointiyksikön (100) toimintaa.
9. Patenttivaatimukseni mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan telakointiasemalla (300) detektointiyksikön (100) ja potilastietojärjestelmän palvelimen (202) välistä tiedonsiirtoa.
15 10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kytketään tutkimuslaite (302), joka käsittää detektointiyksikön (100) ja telakointiaseman (300), potilastietojärjestelmän dataverkkoon (208, 210); ja lähetetään telakointiasemasta (300) apupalvelimelle (216) telakointiaseman (300) tunniste, joka määrittää myös detektointiyksikön (100).
20 11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritetaan datansiirto tutkimuslaitteen (302) ja potilastietojärjestelmän palvelimen (202) välillä DICOM-protokollan mukaisesti.
5 12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä,
CM
^ että suoritetaan datansiirto tutkimuslaitteen (302) ja potilastietojärjestelmän ^ 25 palvelimen (202) välillä HL7-protokollan mukaisesti.
0 1 13. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä,
CL
että etsitään tutkimuslaitteella (302) useista yhteysmahdollisuuksien joukosta id g toimivaa yhteyttä tukiasemaan (200), ja käytetään ainakin yhtä toimivaa yhteyt-
LO
£ tä kommunikoitaessa tukiaseman (100) kanssa.
o
OJ
23 14. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan MESH-yhteys tutkimuslaitteen (302) ja tukiaseman (200) välille.
15. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että muodostetaan GRID-yhteys tutkimuslaitteen (302) ja tukiaseman (200) välille.
16. Patenttivaatimuksen 3mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan peer-to-peer -yhteys tutkimuslaitteen (302) ja tukiaseman (200) välille.
10 17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritetaan tunnisteen ja asennusdatan siirrot suojatusti.
18. Järjestelmä datan siirtämiseksi, joka järjestelmä käsittää tutkimuslaitteen (302) muodostaa sähköisessä muodossa olevaa dataa elimestä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää 15 apupalvelimen (216), jolla on käytettävissään ainakin yhteen hyväk sytyn laitteen tunnisteeseen liittyvä asennusdata; apupalvelin (216) on sovitettu ottamaan vastaan tutkimuslaitteen (302) määrittävä tunniste ja lähettämään tutkimuslaitteen (302) tunnisteeseen liittyvä asennusdata apupalvelimelta (216) potilastietojärjestelmän palvelimelle 20 (202) automaattista asennusta varten; ja tutkimuslaite (302) on sovitettu olemaan datansiirrossa potilastieto-järjestelmän palvelimen (202) kanssa tunnisteen asentamisen jälkeen.
19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- gj tä, että tutkimuslaite (302) on sovitettu lähettämään tutkimuslaitteen (302) tun- ö 25 niste apupalvelimelle (216) kytkettäessä tutkimuslaite (302) potilastietojärjes- ώ telmän dataverkkoon (208, 210).
o | 20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu siilo tä, että tutkimuslaite (302) on sovitettu lähettämään tutkimuslaitteen (302) tun-
C\J
g niste langattomasi! potilastietojärjestelmän dataverkon (208, 210) tukiasemalle o 30 (200); ja tukiasema (200) on sovitettu lähettämään tutkimuslaitteen (302) tun- niste apupalvelimelle (216).
24 21. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tukiasema (200) on sovitettu etsimään potilastietojärjestelmän dataverkkoon (208, 210) liittyneitä tutkimuslaitteita (302), lukemaan havaitun tutkimuslaitteen (302) tunniste ja lähettämään tutkimuslaitteen (302) tunniste apu- 5 palvelimelle (216).
22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että tukiasema (200) on sovitettu lähettämään tutkimuslaitteen (302) tunniste apupalvelimelle (216) potilastietojärjestelmän dataverkon (208, 210) kautta.
10 23. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu sii tä, että tutkimuslaite (302) käsittää detektointiyksikön (100) ja telakointiaseman (300); tutkimuslaite (302) on sovitettu lähettämään tutkimuslaitetta (302) edustavan detektointiyksikön (100) tunniste telakointiasemalle (300); ja tela- 15 kointiasema (300) on sovitettu välittämään telakointiasemalta (300) apupalvelimelle (216) ainakin yksi seuraavista: detektointiyksikön (100) tunniste, telakointiaseman (300) tunniste.
24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että telakointiasema (300) on sovitettu välittämään detektointiyksikön (100) 20 tunniste ja/tai telakointiaseman (300) tunniste telakointiasemalta (300) apupalvelimelle (216) potilastietojärjestelmän dataverkon (208, 210) kautta.
25. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että telakointiasema (300) on sovitettu ohjaamaan detektointiyksikön (100) ^ toimintaa.
O
C\J
ώ 25 26. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- cd tä, että telakointiasema (300) on sovitettu ohjaamaan detektointiyksikön (100) o x ja potilastietojärjestelmän palvelimen (202) välistä tiedonsiirtoa.
cc
CL
to 27. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu sii-
C\J
g tä, että telakointiasema (300) on sovitettu lähettämään apupalvelimelle (216) o 30 telakointiaseman (300) tunniste, joka määrittää myös detektointiyksikön (100).
CM
28. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu suorittamaan datansiirto tutkimuslaitteen (302) 25 ja potilastietojärjestelmän palvelimen (202) välillä DICOM-protokollan mukaisesti.
29. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu suorittamaan datansiirto tutkimuslaitteen (302) 5 ja potilastietojärjestelmän palvelimen (202) välillä HL7-protokollan mukaisesti.
30. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tutkimuslaite (302) on sovitettu etsimään useista yhteysmahdollisuuksien joukosta toimiva yhteys tukiasemaan (200), ja käyttämään ainakin yhtä toimivaa yhteyttä kommunikoitaessa tukiaseman (100) kanssa.
10 31. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestelmä, tunnettu sii tä, että järjestelmä on sovitettu muodostamaan MESH-yhteys tutkimuslaitteen (302) ja tukiaseman (200) välille.
32. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu muodostamaan GRID-yhteys tutkimuslaitteen 15 (302) ja tukiaseman (200) välille.
33. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu muodostamaan peer-to-peer -yhteys tutkimuslaitteen (302) ja tukiaseman (200) välille.
34. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu 20 siitä, että järjestelmä on sovitettu suorittamaan tunnisteen ja asennusdatan siirrot suojatusti.
^ 35. Apupalvelin, tunnettu siitä, että
O
^ apupalvelimella (216) on käytettävissään ainakin yhteen hyväksytyn v laitteen tunnisteeseen liittyvä asennusdata; o 25 apupalvelin (216) on sovitettu ottamaan vastaan tutkimuslaitteen ^ (302) määrittävä tunniste ja lähettämään tutkimuslaitteen (302) tunnisteeseen
CL
liittyvä asennusdata potilastietojärjestelmän palvelimelle (202) automaattista o asennusta varten tutkimuslaitteen (302) ja potilastietojärjestelmän palvelimen
LO
^ (202) välisen datansiirron mahdollistamiseksi tunnisteen asentamisen jälkeen, o
CM
30 36. Tutkimuslaite muodostaa sähköisessä muodossa olevaa dataa elimestä, tunnettu siitä, että tutkimuslaite (302) on sovitettu lähettämään 26 tunnisteensa apupalvelimelle (216) tunnisteeseen liittyvän asennusdatan lähettämiseksi potilastietojärjestelmän palvelimelle (202) automaattista asennusta varten; ja tutkimuslaite (302) on sovitettu olemaan datansiirrossa potilastieto-5 järjestelmän palvelimen (202) kanssa tunnisteen asentamisen jälkeen.
o
CM
i
O
CD
O
x
X
CL
LO
C\l
O
LO
h-
O
O
CM
FI20075025A 2007-01-17 2007-01-17 Datansiirtomenetelmä, datansiirtojärjestelmä, apupalvelin ja tutkimuslaite FI122533B (fi)

Priority Applications (7)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20075025A FI122533B (fi) 2007-01-17 2007-01-17 Datansiirtomenetelmä, datansiirtojärjestelmä, apupalvelin ja tutkimuslaite
JP2009545960A JP5171845B2 (ja) 2007-01-17 2008-01-15 データ転送及び補助サーバ並びに検査機器のための方法及びシステム
EP08701708.3A EP2122560B1 (en) 2007-01-17 2008-01-15 Method and system for data transfer
US12/523,218 US8078667B2 (en) 2007-01-17 2008-01-15 Method and system for data transfer, auxiliary server and examination device
CN200880006260.2A CN101632100B9 (zh) 2007-01-17 2008-01-15 数据传送方法和系统、辅助服务器以及检查设备
BRPI0806741A BRPI0806741B8 (pt) 2007-01-17 2008-01-15 método e sistema para transferência de dados, servidor auxiliar e dispositivo de exame
PCT/FI2008/050008 WO2008087250A1 (en) 2007-01-17 2008-01-15 Method and system for data transfer, auxiliary server and examination device

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20075025A FI122533B (fi) 2007-01-17 2007-01-17 Datansiirtomenetelmä, datansiirtojärjestelmä, apupalvelin ja tutkimuslaite
FI20075025 2007-01-17

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20075025A0 FI20075025A0 (fi) 2007-01-17
FI122533B true FI122533B (fi) 2012-03-15

Family

ID=37745717

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20075025A FI122533B (fi) 2007-01-17 2007-01-17 Datansiirtomenetelmä, datansiirtojärjestelmä, apupalvelin ja tutkimuslaite

Country Status (7)

Country Link
US (1) US8078667B2 (fi)
EP (1) EP2122560B1 (fi)
JP (1) JP5171845B2 (fi)
CN (1) CN101632100B9 (fi)
BR (1) BRPI0806741B8 (fi)
FI (1) FI122533B (fi)
WO (1) WO2008087250A1 (fi)

Families Citing this family (31)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI120958B (fi) * 2007-10-19 2010-05-31 Optomed Oy Elimen valaiseminen
JP5214429B2 (ja) * 2008-12-25 2013-06-19 花王株式会社 肌診断システム
FI20096192A (fi) * 2009-11-17 2011-05-18 Optomed Oy Kohteen valaiseminen
US9097891B2 (en) 2010-02-28 2015-08-04 Microsoft Technology Licensing, Llc See-through near-eye display glasses including an auto-brightness control for the display brightness based on the brightness in the environment
US9341843B2 (en) 2010-02-28 2016-05-17 Microsoft Technology Licensing, Llc See-through near-eye display glasses with a small scale image source
US8477425B2 (en) 2010-02-28 2013-07-02 Osterhout Group, Inc. See-through near-eye display glasses including a partially reflective, partially transmitting optical element
US8488246B2 (en) 2010-02-28 2013-07-16 Osterhout Group, Inc. See-through near-eye display glasses including a curved polarizing film in the image source, a partially reflective, partially transmitting optical element and an optically flat film
US9091851B2 (en) 2010-02-28 2015-07-28 Microsoft Technology Licensing, Llc Light control in head mounted displays
US9129295B2 (en) 2010-02-28 2015-09-08 Microsoft Technology Licensing, Llc See-through near-eye display glasses with a fast response photochromic film system for quick transition from dark to clear
US9223134B2 (en) 2010-02-28 2015-12-29 Microsoft Technology Licensing, Llc Optical imperfections in a light transmissive illumination system for see-through near-eye display glasses
US9366862B2 (en) 2010-02-28 2016-06-14 Microsoft Technology Licensing, Llc System and method for delivering content to a group of see-through near eye display eyepieces
US9229227B2 (en) 2010-02-28 2016-01-05 Microsoft Technology Licensing, Llc See-through near-eye display glasses with a light transmissive wedge shaped illumination system
US9182596B2 (en) 2010-02-28 2015-11-10 Microsoft Technology Licensing, Llc See-through near-eye display glasses with the optical assembly including absorptive polarizers or anti-reflective coatings to reduce stray light
US9128281B2 (en) 2010-09-14 2015-09-08 Microsoft Technology Licensing, Llc Eyepiece with uniformly illuminated reflective display
US9759917B2 (en) 2010-02-28 2017-09-12 Microsoft Technology Licensing, Llc AR glasses with event and sensor triggered AR eyepiece interface to external devices
US20120249797A1 (en) 2010-02-28 2012-10-04 Osterhout Group, Inc. Head-worn adaptive display
CN102906623A (zh) 2010-02-28 2013-01-30 奥斯特豪特集团有限公司 交互式头戴目镜上的本地广告内容
US9097890B2 (en) 2010-02-28 2015-08-04 Microsoft Technology Licensing, Llc Grating in a light transmissive illumination system for see-through near-eye display glasses
US8472120B2 (en) 2010-02-28 2013-06-25 Osterhout Group, Inc. See-through near-eye display glasses with a small scale image source
US8467133B2 (en) 2010-02-28 2013-06-18 Osterhout Group, Inc. See-through display with an optical assembly including a wedge-shaped illumination system
US9285589B2 (en) 2010-02-28 2016-03-15 Microsoft Technology Licensing, Llc AR glasses with event and sensor triggered control of AR eyepiece applications
US20150309316A1 (en) 2011-04-06 2015-10-29 Microsoft Technology Licensing, Llc Ar glasses with predictive control of external device based on event input
US8482859B2 (en) 2010-02-28 2013-07-09 Osterhout Group, Inc. See-through near-eye display glasses wherein image light is transmitted to and reflected from an optically flat film
US10180572B2 (en) 2010-02-28 2019-01-15 Microsoft Technology Licensing, Llc AR glasses with event and user action control of external applications
US9134534B2 (en) 2010-02-28 2015-09-15 Microsoft Technology Licensing, Llc See-through near-eye display glasses including a modular image source
US10154923B2 (en) 2010-07-15 2018-12-18 Eyenovia, Inc. Drop generating device
US8184983B1 (en) 2010-11-12 2012-05-22 Google Inc. Wireless directional identification and subsequent communication between wearable electronic devices
US20130278399A1 (en) * 2012-04-23 2013-10-24 3M Innovative Properties Company Responding to healthcare alerts
US9204301B2 (en) 2013-01-04 2015-12-01 Qualcomm Incorporated Deploying wireless docking as a service
CN106343951A (zh) * 2016-11-03 2017-01-25 苏州微清医疗器械有限公司 快速识别患者信息的手持眼底照相机及其拍照方法
EP3634550A4 (en) 2017-06-10 2021-03-03 Eyenovia, Inc. METHODS AND DEVICES FOR HANDLING A FLUID AND DELIVERING THE FLUID TO THE EYE

Family Cites Families (23)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US6304788B1 (en) * 1999-08-12 2001-10-16 United Internet Technologies, Inc. Method and apparatus for controlling medical monitoring devices over the internet
US6757719B1 (en) 2000-02-25 2004-06-29 Charmed.Com, Inc. Method and system for data transmission between wearable devices or from wearable devices to portal
US6760755B1 (en) * 2000-09-22 2004-07-06 Ge Medical Systems Global Technology Company, Llc Imaging system with user-selectable prestored files for configuring communication with remote devices
US7375647B2 (en) * 2001-10-15 2008-05-20 Imetrikus, Inc. Method and apparatus for communicating data between a medical device and a central data repository
US7430608B2 (en) 2001-12-04 2008-09-30 Siemens Medical Solutions Usa, Inc. System for processing data acquired from multiple medical devices
US20030141981A1 (en) * 2002-01-29 2003-07-31 Tuan Bui System and method for operating medical devices
US7698156B2 (en) 2002-01-29 2010-04-13 Baxter International Inc. System and method for identifying data streams associated with medical equipment
US20040025173A1 (en) * 2002-04-24 2004-02-05 Gil Levonai Interaction abstraction system and method
US20040167465A1 (en) 2002-04-30 2004-08-26 Mihai Dan M. System and method for medical device authentication
FI114198B (fi) 2002-06-24 2004-09-15 Medimaker Oy Ltd Menetelmä ja järjestelmä elimen kuvaamiseksi
CN1577252A (zh) * 2003-07-29 2005-02-09 刘丁阳 一种自动安装设备驱动程序的方法及设备
KR100584558B1 (ko) * 2003-08-16 2006-05-30 삼성전자주식회사 드라이버 자동 설치 방법 및 장치와 컴퓨터 프로그램을저장하는 컴퓨터로 읽을 수 있는 기록 매체
US20050086328A1 (en) 2003-10-17 2005-04-21 Landram Fredrick J. Self configuring mobile device and system
JP2005165648A (ja) 2003-12-02 2005-06-23 Canon Inc 連携診断装置
JP2005267549A (ja) * 2004-03-22 2005-09-29 Fuji Photo Film Co Ltd 医療データ保管方法並びにそれに用いる端末及びサーバ
JP2006068357A (ja) * 2004-09-03 2006-03-16 Nishitomo Co Ltd バイタルデータ送信方法
KR100691513B1 (ko) 2005-01-13 2007-03-09 주식회사 락테크놀로지 유무선 통신망을 이용한 의료 정보 서비스 제공 시스템 및방법
JP2006285376A (ja) * 2005-03-31 2006-10-19 Toshiba Corp 医用診断装置、医用ネットワークシステム及び医用診断装置の制御方法
EP1722310A1 (en) * 2005-04-12 2006-11-15 Roche Diagnostics GmbH Medical software download to mobile phone
DE112006000953T5 (de) * 2005-04-27 2008-03-13 Draeger Medical Systems, Inc., Andover System zur Verwaltung medizinischer Telemetriedaten
JP2008544777A (ja) * 2005-07-01 2008-12-11 インぺディメッド リミテッド 監視システム
US20070244997A1 (en) * 2005-08-31 2007-10-18 Tindal Glen D System and method for configuring a network device
US7840694B2 (en) * 2007-10-30 2010-11-23 Olympus Medical Systems Corp. Converter for converting communication method and/or communication protocol

Also Published As

Publication number Publication date
CN101632100A (zh) 2010-01-20
BRPI0806741A2 (pt) 2011-09-13
CN101632100B (zh) 2016-04-20
JP5171845B2 (ja) 2013-03-27
FI20075025A0 (fi) 2007-01-17
US8078667B2 (en) 2011-12-13
JP2010518893A (ja) 2010-06-03
US20100293219A1 (en) 2010-11-18
WO2008087250A1 (en) 2008-07-24
BRPI0806741B1 (pt) 2019-06-25
EP2122560B1 (en) 2016-01-06
EP2122560A1 (en) 2009-11-25
CN101632100B9 (zh) 2017-01-11
EP2122560A4 (en) 2012-05-02
BRPI0806741B8 (pt) 2021-07-27

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI122533B (fi) Datansiirtomenetelmä, datansiirtojärjestelmä, apupalvelin ja tutkimuslaite
US20120162401A1 (en) Imaging system
US20090132283A1 (en) Dental treatment support system and X-ray sensor for the same
US9392164B2 (en) User terminal for a telemedicine image service and control method thereof
US20080146277A1 (en) Personal healthcare assistant
US20080144777A1 (en) Portable digital radiographic devices
JP2004313242A (ja) 検査データ管理方法
KR20120008059A (ko) 이미징 시스템
EP1420354A3 (en) Medical image radiographing system, method for displaying radiographing order information, portable terminal, display control method and program
EP1416412A3 (en) Medical image administration system and method
JP2016091298A (ja) 問診票作成システム、携帯情報端末、問診票作成方法、問診票作成プログラム、及び、問診票管理サーバ
JP2002271672A (ja) 電子機器
Sagahyroon et al. Design and implementation of a wearable healthcare monitoring system
CN108053877A (zh) 一种基于急诊绿色通道的信息管理方法及装置
KR101724988B1 (ko) 클라우드 서비스 기반의 캡슐 내시경 보안 시스템
WO2014069862A1 (ko) 3차원 초음파 진단기를 이용한 원격자문 시스템
JP2004508914A (ja) 在宅医療サービスのモジュール端末
KR101795161B1 (ko) 클라우드 컴퓨팅 환경에서 무선통신 방식을 이용한 캡슐 내시경 시스템
US20240024065A1 (en) Method and Platform for Portable Remote Support During Medical Device Implantation Using Augmented Reality Devices
KR101728844B1 (ko) 스마트폰과 연결되는 검이경 및 검이경 시스템
CN106618452A (zh) 便携式无线耳鼻喉内视镜系统
KR20140107737A (ko) 복수의 판독자에 의한 자궁 경부의 판독 방법
US20240215812A1 (en) Audiovisual teleconferencing with image data captured by a medical scope
KR20040089426A (ko) 진단용 카메라가 장착된 휴대용 단말기
US20240242829A1 (en) Medical diagnostic device remote service and management method and system

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 122533

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B