FI114198B - Menetelmä ja järjestelmä elimen kuvaamiseksi - Google Patents

Description

114198

Menetelmä ja järjestelmä elimen kuvaamiseksi

Ala

Keksinnön kohteena on ratkaisu, jossa elintä valaistaan optisella säteilyllä ja valaistua elintä kuvataan.

5 Tausta

Elinten, kuten silmän, korvan ja ihon, visuaalisessa tutkimisessa voidaan käyttää apuna optisia apuvälineitä. Vaikka tutkittavan kohteen valaisu ja kuvan muodostaminen ovatkin tärkeitä kaikkia elimiä tutkittaessa, korostuu tämä tilanne erityisesti silmää tutkittaessa. Silmän tutkimukseen tarkoitettujen 10 optisten laitteiden pitää pystyä valaisemaan silmän pohja hyvin ja muodostamaan selkeä kuva silmän pohjasta pupillin kautta, jonka halkaisija on vain muutamia millimetrejä.

Silmän tutkimukseen tarkoitetuissa laitteissa optisen säteilylähteen säteily kohdistetaan peiliin, joka on usein renkaanmuotoinen. Peilistä renkaan-15 muotoisena heijastunut optinen säteilykuvio suunnataan linssin kautta tutkittavan silmän pupilliin. Silmästä takaisin heijastuva optinen säteily palaa pupillin kautta samaa optista akselia pitkin ulos silmästä ja pääsee rengasmaisen peilin keskiosan läpi. Tutkittavasta silmästä peilin läpi palaavasta säteilystä kamera tai tutkivan lääkärin silmä muodostaa kuvan.

;v; 20 Ongelmia tällaisessa ratkaisussa on useita. Säteilyn suuntaaminen : v. peilin avulla tutkittavaan silmään heikentää hyötysuhdetta, jolla tutkittavaan sil- ‘ <,'; mään saadaan säteilylähteestä optista tehoa, lisää laitteen kokoa ja vaikeuttaa ] ! valmistamista, koska optisten osien kohdistaminen toisiinsa vaatii tarkkuutta.

Lisäksi silmän pohjaa tutkittaessa silmään lähetty optinen säteily heijastuu sil-/ 25 män pinnasta kameraan tai lääkärin silmään ja häiritsee mittausta, vaikka ren- *·..·’ kaanmuotoisella säteilykuviolla ongelmaa yritetäänkin vähentää. Näin eri teki jät heikentävät tutkittavasta silmästä saatavaa kuvaa.

t !···, Lyhyt selostus * · • · · ·. Keksinnön tavoitteena on toteuttaa parannettu menetelmä ja mene- • « · 30 telmän toteuttava järjestelmä, joilla tehostetaan ja yksinkertaistetaan kuvaa-mistä. Tämän saavuttaa menetelmä elimen kuvaamiseksi, jossa menetelmäs-•: · · * sä valaistaan elintä kädessä pidettävästä kamerayksiköstä lähetettävällä sätei- lyllä, muodostetaan elimestä sähköisessä muodossa oleva kuva kamerayksi-kön kameralla, lähetetään optista säteilyä kamerayksikön ainakin yhden lähe- 114198 2 tysaukon kautta kohti elintä, ja kuvataan elintä elimestä tulevan optisen säteilyn avulla kamerayksikön ainakin yhden vastaanottoaukon kautta. Edelleen menetelmässä suoritetaan optisen säteilyn lähettäminen ja vastaanottaminen toisiinsa nähden yhdensuuntaisesti eri optisia akseleita pitkin kunkin erillisin 5 vastaanottoaukon ja lähetysaukon kautta.

Keksinnön kohteena on myös järjestelmä elimen kuvaamiseksi, joka järjestelmä käsittää ainakin yhden optisen säteilylähteen elimen valaisemiseksi ja kädessä pidettävän kamerayksikön, joka käsittää kameran muodostaa sähköisessä muodossa oleva kuva ainakin yhden optisen säteilylähteen valaise-10 masta elimestä, ainakin yhden lähetysaukon, jota kautta optisen säteilylähteen säteily lähetetään kohti elintä, ja ainakin yhden vastaanottoaukon, jota kautta elimestä tuleva optinen säteily otetaan kamerayksiköllä vastaan. Edelleen järjestelmän kukin lähetysaukko ja vastaanottoaukko ovat toisiinsa nähden erillisiä aukkoja optisen säteilyn lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi yhdensuun-15 taisesti eri optisia askeleita pitkin.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että kuvattavaa elintä valaistaan käyttämättä peiliä ja optisen säteilyn lähettäminen ja vastaanottaminen suoritetaan 20 eri akselisesti.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä saavutetaan : useita etuja. Tutkittavaan elimeen voidaan kohdistaa säteilyä hyvällä hyötysuh- ; teella, järjestelmän vaatima tilan tarve jää pieneksi ja optisten osien kohdista- :' , * minen ja valmistus helpottuu. Myös haitalliset heijastukset ovat vähäisiä.

25 Kuvioluettelo

• · I

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh-teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää silmän tutkimukseen tarkoitettua järjestelyä, .. i: ’ kuvio 2 esittää kaksiakselista tutkimuslaitetta, • · » 30 kuvio 3 esittää kaksiakselisen järjestelmän säteilykuvioita silmän . .·. pupillilla, . · · ·. kuvio 4A esittää kamerayksikköä, » · *” kuvio 4B esittää korvan tutkimukseen sopivaa kamerayksikköä, kuvio 4C esittää elimen pinnan tutkimukseen sopivaa nokkakappa- 35 letta, kuvio 5 esittää kamerayksikköä ja teholähdeyksikköä, ja 3 114198 kuvio 6 esittää järjestelmän lohkokaaviota.

Suoritusmuotojen kuvaus

Esitetty ratkaisu soveltuu erityisesti silmän kuvaamiseen, mutta esitettyä ratkaisua voidaan käyttää myös korvan ja ihon kuvaamiseen näihin kui-5 tenkaan rajoittumatta.

Tarkastellaan aluksi tunnetun tekniikan mukaista silmän tutkimusjär-jestelyä kuvion 1 avulla. Silmään 100 syötetään optisesta säteilylähteestä 102 optista säteilyä renkaanmuotoisen peilin 104 ja linssin 106 kautta. Peili 104 muodostaa renkaanmuotoisen säteilykuvion, jonka optinen teho kerätään lins-10 sillä 106 silmän 100 pupilliin. Silmän 100 pohjasta heijastunut säteily kootaan linssin 106 avulla siten, että säteily etenee renkaanmuotoisen peilin 104 keskellä olevan reiän kautta linssille 108, joka muodostaa kuvan silmän 100 pohjasta varjostimelle 110, jona voi toimia kamera tai silmää 100 tutkivan ihmisen silmä. Kuvion 1 mukaisessa ratkaisussa käytetään siis yksiakselista optiikkaa, 15 jossa optisen säteilylähteen säteily kohdistuu silmään ja palaa silmästä samaa optista akselia pitkin. Yksiakselisuus saa kuitenkin aikaan silmän pinnalla häiritseviä heijastuksia, joita ei voida enää muodostumisen jälkeen poistaa. Lisäksi säteilyn kääntäminen peilin avulla tutkittavaan silmään lisää laitteen kokoa ja vaikeuttaa laitteen valmistamista.

20 Tarkastellaan nyt esitetyn ratkaisun mukaista ratkaisua kuvioiden 2 ; ja 3 avulla, jossa tutkittavana elimenä on silmä. Esitetyn ratkaisun mukaisesti I ‘ ‘: kamerayksikön 200 nokkakappaleen 206 lähettämä optinen säteily 208 etenee eri optista polkua pitkin tutkittavaan silmään 202 kuin silmästä 202 kamerayk-.,..: sikköön 200 takaisin heijastunut optinen säteily 210.

.·, 25 Kuvio 3 esittää optisten säteilykuvioiden kohdistamista tutkittavaan !.. ’ silmään silmän pohjan tutkimista varten. Esitetyssä ratkaisussa optisena sätei- ' lynä voidaan käyttää infrapunasäteilyä ja näkyvän valon säteilyä. Sekä infra- punaisen säteilyn ainakin yksi säteilykuvio 304 että näkyvän valon ainakin yksi : säteilykuvio 306 kohdistetaan tutkittavan silmän pupilliin 302. Optisen säteilyn 30 kohdistaminen tehdään eri kohtaan pupillia kuin mistä säteily palaa takaisin . kamerayksikköön. Tällöin detektoiva komponentti ei näe lähetettyjen säteilyjen valaisemia alueita tutkittavan silmän pinnalla. Kuvion 3 mukaisessa esimerkissä kaksi infrapunaista säteilykuviota 304 kohdistetaan pupillin 302 reunaan ja : : niiden väliin kohdistetaan näkyvän valon säteilykuvio 306. Yleensä silmää voi- ' · ' 35 daan valaista siten, että infrapunasäteily kohdistuu silmän pupilliin symmetri sesti näkyvän valon säteilykuvioon nähden. Lisäksi silmään kohdistuva säteily 4 114198 voidaan kollimoida tai fokusoida silmän pintaan. Silmän 200 pohjasta heijastuva säteily otetaan vastaan siltä pupillin alueesta, johon kamerayksiköstä ei optista säteilyä kohdisteta. Tämä alue, jota on merkitty viitenumerolla 308, voi olla silmän keskellä tai muutoin erillään silmään kohdistetusta optisesta sätei-5 lystä.

Tarkastellaan nyt kuvion 4A mukaista kamerayksikköä, jolla voidaan tutkia silmän pohjaa. Kamerayksikkö ja koko järjestelmä on monin osin samanlainen kuin PCT-hakemuksessa WO 00/71021 ja vastaavassa suomalaisessa patentissa Fl 107120 esitetty ratkaisu, josta syystä kaikkia sinänsä tunnettuja 10 kamerayksikön ja järjestelmän piirteitä ei esitetä tässä hakemuksessa tarkemmin, vaan keskitytään nimenomaan esitetyn ratkaisun piirteisiin, jotka poikkeavat tunnetusta. Pistoolia ulkomuodoltaan muistuttava kamerayksikkö voi käsittää kuvion 4A mukaisesti kaksi runkokappaletta, joihin on mitoitettu eri komponenttien vaatimat kiinnityspisteet ja liikkuvan mekaniikan laakerointipinnat. Esi-15 tetyn ratkaisun kannalta ei ole oleellista, mitä materiaalia runko 400 on, mutta kuori voi olla esimerkiksi muovia tai metallia. Runkokappaleet, jotka toimivat kamerayksikön kuorina, voidaan kiinnittää toisiinsa ruuveilla. Kamerayksikön muoto ja mitoitus ovat käteensopivat, joten sekä muoto että mitoitus ovat ainutlaatuiset mahdollistaen tarkasti määritellyt valaistusjakaumat kuvattavaan koh-20 teeseen.

Kamerayksikkö voi käsittää kolme optista säteilylähdettä 402 - 404, • '.: joista säteilylähteet 402 ovat infrapunalähteitä ja lähde 404 on näkyvän valon lähde. Näkyvän valon lähde 404 lähettää kapeakaistaista näkyvää säteilyä (ns. yksiväristä valoa) tai kyseessä voi olla laajakaista näkyvää säteilyä lähettävä ·:··· 25 lähde eli ns. valkoisen valon lähde. Optiset säteilylähteet 402 - 404 voivat olla : puolijohdesäteilijöitä kuten ledejä (Light Emitting diode). Kamerayksikkö tarvit- ,···[ see vähintään yhden optisen säteilylähteen, joka voi olla joko infrapunalähde tai näkyvän valon lähde. Tavallisesti kamerayksikön optisina säteilylähteinä , ovat sekä näkyvän valon säteilylähde että infrapunalähde. Infrapunasäteilyllä * »> ·;;; 30 silmää voidaan tutkia ilman pupilleja laajentavia tippoja, koska pupilli ei reagoi '···' infrapunasäteilyyn. Infrapunasäteilyn avulla silmästä saadaan mustavalkoinen : kuva, mutta käytettäessä näkyvää valoa välähdyksenä tai jatkuvana valona . · · ·. silmästä saadaan myös värikuvaa.

·’. Samansuuntaisena mutta eri akselisena optisten säteilylähteiden 35 vieressä on optinen komponentti 406, joka käsittää ainakin yhden linssin. Opti-: ‘ ‘: sella komponentilla 406 otetaan vastaan elimestä heijastunutta optista säteilyä 5 114198 ja muodostetaan elimestä kuva detektoivalle komponentille 416. Komponentit 406 ja 416 muodostavat kamerayksikön kameran. Detektoiva komponentti 416 voi olla CCD-kennon (Charge Coupled Device) käsittävä videokamera, joka muodostaa jatkuvaa videokuvaa tutkittavasta kohteesta. Tarkoitukseen sopii 5 hyvin jokin kaupallisesti saatavilla oleva videokamera. Mustavalkokamera on mahdollinen, mutta oleellisesti enemmän informaatiota tutkittavasta kohteesta saadaan värikameran avulla.

Kamerayksikkö 200 voi käsittää myös silmän tutkimukseen sopivan nokkakappaleen 408, jossa on vastaanottoaukko 410 säteilyn vastaanottami-10 seksi optisella komponentilla 406 ja lähetysaukot 412 - 414, jotka ovat vas-taanottoaukosta erillisiä, kullekin optiselle säteilylähteelle. Nokkakappale 408 vastaa kuviossa 2 olevaa nokkakappaletta 206. Ilman nokkakappaletta 408 vastaanottoaukon 410 määrää optisen komponenttiin 406 liittyvä aukko ja läh-töaukkoina 412 - 414 toimivat optisten säteilylähteiden sisäiset aukot, jotka 15 rajaavat myös säteilyn avaumakulman. Nokkakappale tuodaan kuvauksen ajaksi kuvattavan elimen lähelle, tavallisesti muutamien millimetrien tai kymmenien millimetrien päähän kuvattavasta elimestä. Lähetysaukon ja vastaanottoaukon optiset akselit ovat rinnakkaisia ja yhdensuuntaisia. Nokkakappaleita on erilaisia eri tutkimustarkoituksiin.

20 Optiset säteilylähteet 402 - 404 voidaan sijoittaa myös sisemmälle kamerayksikköön 200 tai jopa teholähdeyksikköön ja käyttää optisia kuituja (ei : ’.1 esitetty kuvioissa) johtamaan säteilyä säteilylähteistä siten, että optinen säteily

• « I

ί V voidaan kohdistaa tutkittavaan elimeen optisen komponentin 406 vierestä. Täl- :,'.: löin optisten kuitujen päät ovat optisten säteilylähteiden 402 - 404 paikalla.

·:··: 25 Optisten kuitujen päässä voi olla fokusoivat tai kollimoivat linssit säteilykuvion kohdistamiseksi kuvattavaan elimeen. Lähtöaukon määrää tällöin kuidun nu- I ( . · ·. meerinen aukko (johon mahdollinen linssi vaikuttaa) tai nokkakappaleen auk ko.

Kamerayksikön optinen tarkentamien suoritetaan käyttäen epäkes-*;;; 30 korengasta 418 ja moottoria 420, joka pyörittää epäkeskorengasta. Epäkesko- renkaan 418 pyörittämistä moottorilla 420 laitteen käyttäjä voi ohjata tappi-: : j ohjainjärjestelyllä 422, jota yleisesti ottaen käytetään erilaisten toiminnallisten valintojen tekemiseen. Epäkeskorengasta 418 käytetään detektoivan kom-[ . ponentin 416 edestakaiseen liikuttamiseen siten, että jousi 4182 painaa detek- ’ 35 toivan komponentin 416 koko ajan epäkeskorengasta 418 vasten, ja kun epä- » * * *» keskorengas pyörii, epäkeskorenkaan 418 kehään painautuva detektoiva 6 114198 komponentti liikkuu epäkeskorenkaan työntämänä ja jousen palauttamana edestakaisin detektoivan komponenttiin 416 kuuluvan liukukappaleen varassa, joka on laakeroitu runkokappaleisiin. Kun detektoivan komponentin 416 etäisyys edestakaisen liikkeen takia muuttuu optisesta komponentista 406, voi-5 daan detektoivaile komponentille 416 muodostaa kuva eri etäisyyksillä olevista kohteista. Epäkeskorenkaan 418 avulla saatua detektoivan komponentin 416 liikettä käytetään siis kamerayksikön 200 fokuspisteen muuttamiseen.

Kamerayksikkö käsittää piirikortit 426 ja 428, joista kortti 426 on prosessorikortti ja kortti 428 on kamerakortti. Prosessorikortti 426 huolehtii lait-10 teen ohjaus- ja käyttöliittymän hallinnasta ja kamerakortti 428 tuottaa videosignaalia CCD-kennolta tulevasta signaalista.

Kamerayksikön käyttöliittymänä ovat liipaisinrakenteen 424 etusor-miliipaisin 4242 ja tappiohjainrakenteen 422 peukalolla käytettävä nelisuuntainen tappiohjain 4222.

15 Kamerayksikkö käynnistyy painamalla liipaisinta 4242. Jos kame rayksikkö on ollut käyttämättä n. 5 min, tapahtuu automaattinen sammutus. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun toimitaan akun varassa.

Tappiohjaimen 4222 vaakasuunnissa on yksitasoinen toiminta näkyvän valon voimakkuuden säätöön. Kääntämällä tappiohjainta 4222 oikealle 20 päin näkyvän valon intensiteetti kasvaa ja vasemmalle vähenee. Säätöalue voi olla porrastettu esim. 7-portaiseksi siten, että käynnistyksen jälkeen säätö on : arvossa 4.

. . Liikuttamalla tappiohjainta 4222 ylöspäin valitaan valaistus, jolla tut- : kittavaa elintä valaistaan. Käynnistettäessä kamerayksikössä voi olla infra- , J 25 punavalaistus oletuksena. Työntämällä tappiohjainta 4222 ylös voidaan valita . . näkyvän valon valaistus. Painamalla tappiohjainta 4222 otetaan yksittäinen ;, / kuva tutkittavasta kohteesta, jolloin kamerayksikkö lähettää myös kuvankaap- ··’ paussignaalin tietojenkäsittelylaitteelle. Liikuttamalla tappiohjainta 4222 alas päin kamerayksikön kuvaa tarkennetaan. Tarkennus suoritetaan esimerkiksi ,,! ·' 30 siten, että pidetään tappiohjainta 4222 alhaalla pitkään, jolloin tarkennus muut- • ,, ί tuu koko ajan, koska epäkeskorengas liikuttaa detektoivaa komponenttia edes- . !·. takaisin. Tappiohjainta voidaan myös painaa hetkittäin lyhyinä painalluksina, < t » ” jolloin tarkennus muuttuu asteittain pienin askelin. Kun haluttu tarkennus on löytynyt, voidaan tappiohjaimen 4222 painaminen lopettaa. Jatkuvaa videoku-: ‘: 35 vaa katsottaessa voidaan painaa liipaisinta 4242, jolloin näkyvän valon säteily- lähde välähtää kirkkaana ja kuvankaappaus suoritetaan. Kamerayksikkö 200 7 114198 käsittää myös poskituen 450, joka painetaan tutkittavan ihmisen poskea vasten tutkittaessa silmää. Tämä vähentää tärinää ja huojuntaa. Silmää tutkittaessa kamerayksikkö on noin 2-5 mm päässä silmästä.

Esitetty ratkaisu ei rajoitu pelkästään silmän tutkimukseen, vaan rat-5 kaisua voidaan käyttää myös korvan ja ihon tutkimukseen. Kuvio 4B esittää kamerayksikköä, jonka nokkakappale 480 on sovitettu korvan tutkimukseen. Nokkakappaleen korvasuppilo muodostaa pitkän putkimaisen osan, jonka reunaan lähtöaukosta lähtevä optinen säteily törmää ja etenee suppilon seinämistä heijastellen putken päähän asti. Nokkakappaleen päästä, joka toimii sekä 10 lähetys- että vastaanottoaukkona 410 - 414, kuvattavalle alueelle kohdistuva optinen säteily hajaantuu tehojakaumaltaan tasaiseksi. Optinen säteily voidaan hajaannuttaa tai sirottaa myös nokkakappaleessa olevalla erillisellä sirottavalla optisella komponentilla. Nokkakappale 480 voi käsittää myös pumpetin 482, jolla voidaan pumpata ilmaa korvaan nokkakappaleen 480 kautta. Lisäksi nokis kakappale 480 voi käsittää neulan 484, jolla tärykalvo voidaan puhkaista. Kamerayksikön 200 kahvaa, josta kamerayksikköä pidetään kädessä, on merkitty viitenumerolla 452.

Kuviossa 4C on esitetty kamerayksikön nokkakappale 490, joka on sovitettu ihon tai muun elimen pinnan tutkimukseen. Tällöin nokkakappaleessa 20 490 on lähetysaukkojen 412 - 414 kohdalla optista säteilyä sirottava optinen komponentti 492, joka levittää optisen säteilyn iholla laajalle alueelle siten, että s * t : . vastaanottoaukon 410 kautta voi iholta tai silmän pinnasta heijastunutta optista • V säteilyä kohdistua myös kamerayksikön detektoivaan komponenttiin. Pintatut- : ’ \; kimuksissa kamerayksikkö on noin 30 mm päässä tutkittavasta kohteesta.

• i 25 Kuviossa 5 on esitetty elintä kuvaavan järjestelmän kamerayksikkö ; \: 200 ja teholähdeyksikkö 500. Teholähdeyksikkö 500 on kytketty yleiseen säh- .,··. köverkkoon, josta ottamansa sähkötehon teholähdeyksikkö 500 muuntaa ka merayksikön 200 tarvitsemaan muotoon. Kamerayksikön 200 ja teholähdeyk-sikön välillä on kaapeli 502, jota pitkin teholähdeyksikkö 500 syöttää kame-;; 30 rayksikköön 200 sen tarvitseman sähkötehon. Teholähdeyksikkö 500 on lisäksi ' -; ·' muotoiltu siten, että kamerayksikkö 200 voidaan asettaa teholähdeyksikön 500 : päälle tukevasti paikalleen silloin, kun kamerayksikköä 200 ei käytetä elimen tutkimiseen. Teholähdeyksikkö on riittävän painava, että se pysyy pöydällä ' , tukevasti. Edelleen teholähdeyksikkö 500 voi käsittää akun, jolloin teholäh- | 35 deyksikön ei tarvitse olla koko ajan kytkettynä yleiseen sähköverkkoon, vaikka ‘ ’ kamerayksikköä 200 käytettäisiinkin elimen kuvaamiseen.

8 114198

Tarkastellaan vielä esitettyä ratkaisua kuvion 6 avulla. Kamerayk-sikkö 200 käsittää infrapunaisen säteilylähteen 402, näkyvän valon säteilylähteen 404, detektoivaan komponenttiin liittyvän optisen komponentin 406, de-tektoivan komponentin 416, prosessorikortin 426 ja kamerakortin 428. Proses-5 sorikortti 426 ohjaa kamerakorttia 428. Kuvainformaatio siirtyy detektoivalta komponentilta 416 kamerakortille 428, josta kuvainformaatio siirtyy prosessori-kortille alustavaan kuvankäsittelyyn kuvainformaation muuttamiseksi mm. videosignaaliksi. Videosignaali voidaan siirtää tietojenkäsittelylaitteeseen 600, jollainen voi olla esimerkiksi PC-tietokone (Personal Computer). Tietojenkäsit-10 telylaite 600 käsittää keskusyksikön 602, jossa on kuvankäsittelyohjelma, näytön 604, jolla voidaan visuaalisesti esittää detektoivan komponentin näkemä ja kuvankäsittelyohjelman käsittelemä pysäytyskuva tai jatkuva videokuva, ja käyttöliittymän 606, johon voi kuulua näppäimistö ja hiiri tietojenkäsittelylaitteen 600 ohjaamiseksi. Koska videosignaalia on kätevintä käsitellä digitaalisena, 15 joko kamerayksikkö tai tietojenkäsittelylaite muuntaa kamerakortin muodostaman videosignaalin digitaaliseksi. Diagnoosia helpottavat kuvanmuokkaukset kuten värikylläisyyden säätö tai valaistuksen säädöt voidaan tehdä suoraan kuvauksen yhteydessä, ja kuvausta voidaan seurata tutkimuksen yhteydessä tietojenkäsittelylaitteen näytöltä.

20 Tietojenkäsittelylaitteen 600 avulla voidaan ottaa myös yksittäinen kuva käyttäen kuvankaappausta, kun tutkittavaa elintä tutkiva henkilö painaa .· liipaisinta 4242. Tällöin kaapattu pysäytyskuva voidaan esittää tietojenkäsittely- laitteen näytöllä 606 ja tutkia tarkemmin. Tarkasteltava kuva voidaan myös . j tallentaa tietojenkäsittelylaitteen muistiin. Tietojenkäsittelylaitteen muistiin voi- 25 daan tallentaa myös jatkuvaa videokuvaa. Muistina voi toimia RAM-muisti . (Random Access Memory) ja ROM-muisti (Read Only Memory), kiintolevy, . CD-levy (Compact Disc) tai vastaavat sinänsä tunnetut muistivälineet. Tieto- ’ jenkäsittelylaite 600 on kytketty yleiseen sähköverkkoon ja/tai saa sähköisen tehon toimintaansa akusta. Tietojenkäsittelylaite 600 voi olla kytketty dataverk-30 koon kuten Internet, jota kautta kamerayksikön 200 muodostamaan kuva- ·* » :.,,ί aineistoa voidaan siirtää haluttuun paikkaan esimerkiksi sähköpostina etäkon- . !·, sultaatiota varten. Lisäksi asiakasrekisterin ja potilaskohtaisen arkistointijärjes- « * * , telmän avulla voidaan tuotettu kuvamateriaali pitää loogisessa järjestyksessä.

Tietojenkäsittelylaitteeseen voi liittyä myös tapauskuvasto, joka helpottaa ';' ’: 35 diagnostiikkaa ja kuvien vertailua.

I ' t * » 9 114198

Kamerayksikön sähköisestä tehosta huolehtii teholähdeyksikkö 500, johon voi kuulua akku 504. Teholähdeyksikkö 500 on kytketty yleiseen sähköverkkoon.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten 5 mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (20)

114198

1. Menetelmä elimen kuvaamiseksi, jossa menetelmässä valaistaan elintä kädessä pidettävästä kamerayksiköstä (200) lähetettävällä säteilyllä, muodostetaan elimestä sähköisessä muodossa oleva kuva kamerayksikön 5 kameralla (406, 416), lähetetään optista säteilyä kamerayksikön (200) ainakin yhden lähetysaukon (412 - 414) kautta kohti elintä, ja kuvataan elintä elimestä tulevan optisen säteilyn avulla kamerayksikön ainakin yhden vastaanottoaukon (406) kautta, tunnettu siitä, että suoritetaan optisen säteilyn lähettäminen ja vastaanottaminen toisiinsa nähden yhdensuuntaisesti eri optisia akseleita 10 pitkin kunkin erillisen vastaanottoaukon (406) ja lähetysaukon (412 - 414) kautta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetysaukon (412 - 414) ja vastaanottoaukon (406) optiset akselit ovat rinnakkaisia ja yhdensuuntaisia.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kamerayksikkö (200) käsittää nokkakappaleen (408, 480, 490), joka elimen kuvauksen ajaksi tuodaan kuvattavan elimen lähelle; ja nokkakappale (408, 480, 490) käsittää ainakin yhden lähetysaukon (412 - 414) ja vastaanottoaukon (406). > · · ··.·. 20

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, '. /. että kuvattava elin on silmä (202), jolloin kohdistetaan optinen säteily vain osal- ‘ ; le pupillia (302) lähetysaukon (412 - 414) optisen akselin mukaisesti; ja kuva taan silmää siltä pupillin (302) osalta (308), johon optista säteilyä ei kohdisteta, ’; ’: vastaanottoaukon (406) optisen säteilyn mukaisesti. * · ·

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että optisena säteilynä on infrapunasäteily ja näkyvän valon säteily; valaistaan /··, silmää siten, että infrapunasäteilyn säteilykuvio (304) kohdistuu silmän pupilliin • · (302) symmetrisesti näkyvän valon säteilykuvioon (306) nähden. » lit

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että fokusoidaan optinen säteily silmän pinnalle. uin 114198

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvattava elin on korva, jolloin kamerayksikössä (200) käytetään korvan tutkimiseen soveltuvaa nokkakappaletta (480); hajotetaan korvan tutkimiseen soveltuvan nokkakappaleen (480) 5 avulla kuvattavalle alueelle kohdistuva optinen säteily tehojakaumaltaan tasaiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvattava elin on iho, jolloin optinen säteily kohdistetaan kuvattavalle alueelle.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kamerayksikkö (200) ja teholähdeyksikkö (500) on kytketty toisiinsa kaapelilla (502) ja teholähdeyksiköstä (500) syötetään sähköistä tehoa kaapelia (502) pitkin kamerayksikköön (200).

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että siirretään kamerayksikön (200) tuottamat kuvat tietojenkäsittelylaitteeseen (600); suoritetaan tietojenkäsittelylaitteessa (600) kuvankäsittelyoperaatioita kamerayksikön (200) tuottamille kuville ja esitetään kuvat visuaalisesti.

11. Järjestelmä elimen kuvaamiseksi, joka järjestelmä käsittää aina- • v . kin yhden optisen säteilylähteen (402 - 404) elimen valaisemiseksi ja kädessä 20 pidettävän kamerayksikön (200), joka käsittää kameran (406, 416) muodostaa , *, : sähköisessä muodossa oleva kuva ainakin yhden optisen säteilylähteen (402 - ‘ i 404) valaisemasta elimestä, ainakin yhden lähetysaukon (412 - 414), jota , . kautta optisen säteilylähteen (402 - 404) säteily lähetetään kohti elintä, ja ai- ' ’ nakin yhden vastaanottoaukon (410), jota kautta elimestä tuleva optinen sätei- •: 25 ly otetaan kamerayksiköllä (200) vastaan, tunnettu siitä, että kukin lähe- tysaukko (412 - 414) ja vastaanottoaukko (410) ovat toisiinsa nähden erillisiä ,.'; * aukkoja optisen säteilyn lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi yhdensuuntai sesti eri optisia akseleita pitkin.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- ,: 30 tä, että lähetysaukkojen (412 - 414) ja vastaanottoaukkojen (410) optiset akse- : lit ovat rinnakkaisia ja yhdensuuntaisia. 114198

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kamerayksikkö (200) käsittää nokkakappaleen (408, 480, 490), joka elimen kuvauksen ajaksi tuodaan kuvattavan elimen lähelle; ja nokkakappale (408, 480, 490) käsittää ainakin yhden lähetysaukon (412 - 414) ja vastaanot- 5 toaukon (410).

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kuvattava elin on silmä (202); kamerayksikkö (200) on sovitettu kohdistamaan optinen säteily vain osalle pupillia (302) kunkin lähetysaukon (412 -414) optisen akselin mukaisesti; ja kamerayksikkö (200) on sovitettu kuvaa- 10 maan silmää siltä pupillin (202) osalta (308), johon optista säteilyä ei kohdisteta, kunkin vastaanottoaukon (410) optisen akselin mukaisesti.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää infrapunasäteilylähteen (402) ja näkyvän valon säteilylähteen (404); kamerayksikkö (200) on sovitettu valaisemaan silmää siten, 15 että infrapunasäteilyn säteilykuvio (304) kohdistuu silmän pupilliin (302) symmetrisesti näkyvän valon säteilykuvioon (306) nähden.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kamerayksikkö (200) on sovitettu fokusoimaan optinen säteily silmän pinnalle.

17. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- tä, että kuvattava elin on korva; kamerayksikkö (200) käsittää korvan tutkimi-! seen soveltuvan nokkakappaleen (480), joka on sovitettu hajottamaan kuvat tavalla alueelle kohdistuva optinen säteily tehojakaumaltaan tasaiseksi.

18. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- 25 tä, että kuvattava elin on iho; kamerayksikkö (200) on sovitettu kohdistamaan :. optinen säteily kuvattavalle alueelle.

-..: 19. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- : tä, että järjestelmä käsittää lisäksi teholähdeyksikön (500) ja kaapelin (502), ‘ · *. jolla kamerayksikkö (200) ja teholähdeyksikkö (500) on kytketty toisiinsa; teho- 30 lähdeyksikkö (500) on sovitettu syöttämään sähköistä tehoa kaapelia (502) | pitkin kamerayksikköön (200). > i I » » 114198

20. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää myös tietojenkäsittelylaitteen (600), johon kame-rayksikkö (200) on sovitettu siirtämään muodostamansa kuvat; kuvankäsittely-laite (600) on sovitettu suorittamaan kuvankäsittelyoperaatioita kamerayksikön 5 (200) kuville ja esittämään kuvat visuaalisesti. 114198