FI119531B - Kuvan muodostaminen - Google Patents

Description

119531

Kuvan muodostaminen

Ala

Keksinnön kohteena on kuvan muodostaminen elimestä käyttäen kamerayksikköä.

5 Tausta

Elinten, kuten silmän, korvan ja ihon, tutkimisessa voidaan käyttää apuna digitaalisia optisia apuvälineitä. Esimerkiksi kannettavalla oftalmosko-piaan, otoskopiaan tai dermatoskopiaan sopivalla kamerayksiköllä voidaan muodostaa sähköisessä muodossa oleva digitaalinen kuva kuvattavasta koh-10 teestä. Tunnetut kuvantavat laitteet ovat kuitenkin toiminnoiltaan manuaalisia ja yhdenlaista käyttöä varten tarkoitettuja. Tällöin esimerkiksi silmän kuvaamiseen tarkoitettua laitetta ei ole tarkoitettu ihon tai korvan kuvaamiseen.

Tällaisiin ratkaisuihin liittyy ongelmia. Vaikka kuvantavalla laitteella voikin ottaa kiinteän kuvan tai videokuvaa elimestä, jonka kuvaamiseen kuvan-15 tava laite ei ole tarkoitettu, kuvaamisessa onnistuminen on vaikeaa eikä kuvan laatu ole hyvä.

Lyhyt selostus : V: Keksinnön tavoitteena on toteuttaa parannettu menetelmä ja mene- 20 telmän toteuttava kamerayksikkö, tutkimuslaite ja tutkimusjärjestelmä. Tämän • saavuttaa menetelmä kuvan muokkaamiseksi, jossa menetelmässä käytetään • kamerayksikköä sähköisessä muodossa olevan kuvan muodostamiseksi eli- • · · * mestä. Menetelmässä on käytettävissä ainakin yksi optinen komponentti, joka *...” on kytkettävissä kamerayksikköön; ja kukin optinen komponentti sisältää tieto- • · ***** 25 rakenteen, joka sisältää optiseen komponenttiin liittyvää tietoa; ja siirretään tietorakenteesta kamerayksikölle optiseen komponenttiin liittyvää tietoa ainakin φ · \v yhden optisen komponentin ollessa kytketty kamerayksikköön; ja ohjataan ka- ί.,.ϊ merayksikön kuvan muodostusta elimestä perustuen yhteen tai useampaan . v. optiseen komponenttiin liittyvään tietoon.

• · · 30 Keksinnön kohteena on myös kamerayksikkö kuvan muodostami- T seksi, joka kamerayksikkö on sovitettu muodostamaan sähköisessä muodossa ..*·* olevan kuvan elimestä detektorilla. Kamerayksikkö käsittää ainakin yhden opti- *:**: sen komponentin, joka on kytkettävissä kamerayksikköön; kukin optinen kom- 2 119531 ponentti sisältää tietorakenteen, joka sisältää optiseen komponenttiin liittyvää tietoa; kunkin optisen komponentin tietorakenne on sovitettu siirtämään kame-rayksikölle optiseen komponenttiin liittyvää tietoa ainakin yhden optisen komponentin ollessa kytketty kamerayksikköön; ja tietorakenne on optiseen kom-5 ponenttiin liittyvän tiedon perusteella sovitettu ohjaamaan elimen kuvan muodostamista.

Keksinnön kohteena on myös tutkimuslaite kuvan muodostamiseksi, joka tutkimuslaite on sovitettu muodostamaan sähköisessä muodossa olevan kuvan elimestä. Tutkimuslaite käsittää kamerayksikön ja ainakin kaksi optista 10 komponenttia, jotka ovat kytkettävissä kamerayksikköön; kukin optinen komponentti sisältää tietorakenteen, joka sisältää optiseen komponenttiin liittyvää tietoa; kunkin optisen komponentin tietorakenne on sovitettu lähettämään tutkimuslaiteelle optiseen komponenttiin liittyvää tietoa kytkettäessä ainakin yksi optinen komponentti kamerayksikköön; ja tietorakenne on optiseen kompo-15 nenttiin liittyvän tiedon perusteella sovitettu ohjaamaan elimen kuvan muodostamista.

Keksinnön kohteena on vielä tutkimusjärjestelmä kuvan muodostamiseksi, joka tutkimusjärjestelmä käsittää tutkimuslaitteen muodostaa sähköisessä muodossa oleva kuva elimestä. Tutkimusjärjestelmä käsittää palveli-20 men; palvelin ja tutkimuslaite on sovitettu olemaan yhteydessä toisiinsa; tutkimuslaite käsittää kamerayksikön ja ainakin kaksi optista komponenttia, jotka ovat kytkettävissä kamerayksikköön; kukin optinen komponentti sisältää tieto-rakenteen, joka sisältää optiseen komponenttiin liittyvää tietoa; kunkin optisen • · · \.t komponentin tietorakenne on sovitettu lähettämään tutkimuslaiteelle optiseen "" 25 komponenttiin liittyvää tietoa kytkettäessä ainakin yksi optinen komponentti • · · : kamerayksikköön; ja tietorakenne on optiseen komponenttiin liittyvän tiedon ! |1 perusteella sovitettu ohjaamaan elimen kuvan muodostamista.

Keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

:V: 30 Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä saavutetaan useita etuja. Koska kuvausoptiikka voidaan sovittaa kutakin kuvausta varten, • · · kuvaaminen on helppoa ja kuvan laatu on hyvä. Kuvan muodostukseen voi kamerayksikkö tai muu järjestelmän osa automaattisesti vaikuttaa, jolloin voi- • · *·;·1 daan kuvausolosuhteita parantaa ja/tai kuvankäsittelyä tehostaa onnistuneen Ί1 35 kuvan saamiseksi.

• Ml · · « • · 3 119531

Kuvioluettelo

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää kamerayksiköllä suoritettavaa silmän tutkimusta, 5 kuvio 2A esittää silmän tms. kuvausta, kuvio 2B esittää korvan tms. kuvausta, kuvio 3 esittää nenän tms. kuvausta, kuvio 4 esittää kamerayksikön lohkokaaviota, kuvio 5A esittää kamerayksikköä ja telakointiasemaa, 10 kuvio 5B esittää telakointiasemaa, kuvio 6 esittää tiedonsiirtoa kamerayksikön ja palvelimen välillä, kun apupalvelin on laitoksen ulkopuolella, kuvio 7 esittää tiedonsiirtoa kamerayksikön ja palvelimen välillä, kun apupalvelin on laitoksen sisällä, ja 15 kuvio 8 esittää menetelmän vuokaaviota.

Suoritusmuotojen kuvaus

Tutkimuslaitteen kamerayksikkö voi olla monin osin samanlainen kuin suomalaisissa patenttijulkaisuissa Fl 107120 ja Fl 200212233 esitetyt ratkaisut, josta syystä kaikkia sinänsä tunnettuja kamerayksikön piirteitä ei esitetä 20 tässä hakemuksessa tarkemmin, vaan pyritään keskittymään esitetyn ratkai-sun piirteisiin, jotka poikkeavat tunnetusta.

Tarkastellaan aluksi esitettyä ratkaisua kuvion 1 avulla.

• · ·

Tutkimuslaitteena on tässä esimerkissä kamerayksikkö 100, joka voi olla kannettava, digitaalitekniikkaan perustuva kamera. Tutkimuslaitteen kame- • · · j;: : 25 rayksikkö 100 voi käsittää objektiivin 102, jolla voi muodostaa kuvan elimestä ·* “ kamerayksikön 100 detektorille 104. Kun tutkimuslaite on toimintakunnossa, • t* detektori 104 voi muodostaa sähköisessä muodossa olevan kuvan elimestä. Detektorin 104 muodostama kuva voidaan syöttää kamerayksikön 100 oh-jaimelle 106, joka voi käsittää prosessorin ja muistia, kamerayksikön 100 oh-30 jäämistä, kuvan ja mahdollisen muun tiedon käsittelemistä ja tallennusta var- • · · ten. Ohjaimelta 106 kuva voidaan syöttää kamerayksikön 100 näytölle 108 *;];* kuvan ja mahdollisen muun datan esittämiseksi. Kamerayksikön 100 detektori 104 voi olla CCD-kenno (Charge Coupled Device) tai CMOS-kenno (Complementary Metal Oxide Semiconductor) ja kamerayksikkö 100 voi ·:··· 35 muodostaa kiinteitä kuvia tai videokuvaa.

4 119531

Tutkimuslaite voi käsittää kamerayksikön 100 lisäksi ainakin yhden optisen komponentin 110-114, jotka ovat kytkettävissä kamerayksikköön 100. Kukin optinen komponentti 110 -114 on tarkoitettu yksin tai yhdessä yhden muun optisen komponentin 110-114 kanssa ennalta määrätyn elimen kuva-5 ukseen. Kamerayksikköön 100 voidaan vaihtaa tutkittavan kohteen mukaisesti sopiva optinen komponentti. Kamerayksikköön 100 kiinnitettynä kukin näistä optisista komponenteista 110 - 114 voi kommunikoida kamerayksikön 100 kanssa ja/tai keskenään. Edelleen on mahdollista, että kukin optinen komponentti 110 -114 voi kommunikoida ympäristön laitteiden kanssa. Kukin optinen 10 komponentti 110-114 yksinään tai yhdessä yhden tai useamman muun optisen komponentin 110-114 kanssa voi ohjata kuvan tuottamista, käsittelyä ja tallennustilannetta.

Kukin optinen komponentti 110-114 sisältää tietorakenteen 116 -120, joka sisältää optiseen komponenttiin 110-114 liittyvää tietoa. Tietora-15 kenne 110 - 114 voi sijoittua optisen komponentin 110-114 runkorakenteeseen tai varsinaisiin kuvan muodostuksessa käytettävään ainakin yhteen komponenttiin kuten linssiin. Optinen komponentti 110 - 114 voi käsittää esimerkiksi yhden tai useamman kuvan muodostavan elementin, kuten linssin tai peilin ja optinen komponentti 110 - 114 voi toimia kamerayksikön 100 lisäobjektii-20 vina.

Tietorakenne 116 - 120 voi olla esimerkiksi sähkömekaaninen ra- kenne, joka mekaanisesti kiinnittää optisen komponentin 110-114 kamerayk- sikköön 100 ja tekee sähköisen kytkennän kamerayksikön 100 ja optisen kom- '. ponentin 110-114 välille. Kytkemällä tietorakenne 116-120 kamerayksikön «·* ;·*; 25 1 00 vastakappaletta 122 vasten voidaan optiseen komponenttiin 110 - 114 • · · j·· '· liittyvä tieto siirtää tietorakenteesta 116 - 120 vastakappaleen 122 kautta esi- : **· merkiksi johdinta pitkin ohjaimeen 106. Tällöin esimerkiksi tietorakenne 116 - • · · 120 ja kamerayksikön 100 vastakappale 122 voivat käsittää yhden tai useamman sähköisen kontaktipinnan. Sähköinen kytkentä voi olla kullekin optiselle :Y: 30 komponentille 110-114 tai komponenttityypilie ominainen. Kontaktipintojen • · :***. kautta kamerayksikkö 100 voi kytkeä sähköä tietorakenteeseen 116 - 120 ja .·, tietorakenteen 116 - 120 vaste kamerayksikön 100 sähköiseen signaaliin il- · · maisee kullekin optiselle komponentille 110-114 ominaista tietoa.

Eri elinten kuvaukseen voi olla erilainen optinen komponentti 110 - ··· 35 114, jolloin kullakin optisella komponentilla 110 - 114 on erilainen kytkentä.

····

Kytkennät voivat poiketa toisistaan esimerkiksi vastuksen, kapasitanssin tai 5 119531 induktanssin suhteen, mikä vaikuttaa esimerkiksi kamerayksikön 100 detek-toimaan virtaan tai jännitteeseen. Tällaisen analogisen koodauksen sijaan voidaan käyttää myös digitaalista koodausta erottamaan optiset komponentit 110 -114 toisistaan.

5 Tietorakenne 116 - 120 voi myös olla esimerkiksi muistipiiri, joka käsittää kullekin optiselle komponentille 110-114 ominaista tietoa. Tietorakenne 116 - 120 voi olla esimerkiksi USB-muisti ja kamerayksikössä 100 vastakappaleena 122 voi olla liitin USB-muistia varten. Muistipiiristä optiseen komponenttiin 110-114 liittyvä tieto voidaan siirtää kamerayksikön 100 Ohio jaimeen 106, joka voi tiedon perusteella ohjata kamerayksikköä 100.

Tietorakenteen 116-120 sisältämän tiedon lukeminen ei välttämättä edellytä galvaanista kontaktia kamerayksikön 100 ja tietorakenteen 116 -120 välillä. Tällöin optiseen komponenttiin 110-114 liittyvä tieto voidaan lukea tietorakenteesta 116-120 esimerkiksi kapasitiivisesti, induktiivisesti tai opti-15 sesti. Tietorakenne 116 - 120 voi olla viivakoodi, jonka kamerayksikön 100 viivakoodilukija lukee. Viivakoodi voidaan lukea myös muodostetusta kuvasta kamerayksikön 100 kuvankäsittelyohjelman avulla. Viivakoodi voi olla havaittavissa eri aallonpituudella kuin millä elintä kuvataan. Viivakoodi voidaan esimerkiksi tunnistaa infrapunaisen säteilyn avulla, kun elintä kuvataan näkyvällä 20 valolla. Näin viivakoodi ei häiritse elimen kuvausta.

Tietorakenne 116 - 120 voi olla myös kunkin optisen komponentin 110 - 114 optisesti havaittava ominaisuus, kuten jokin kuvan poikkeama, joi- t · * ,···. laisia ovat esimerkiksi palloaberraatio, astigmaattisuus, koma, kuvakentän kaa- * , revuus, distorsio (tyyny- ja tynnyripoikkeama), kromaattinen aberraatio ja/tai ;*·· 25 jokin korkeamman asteen aberraatio (Snellin lain yli kolmatta astetta olevat • · · !*· ϊ termit). Lisäksi tietorakenne 116 - 120 voi olla linssissä oleva rakenteellinen : *** poikkeama. Linssissä olevia rakenteellisia poikkeamia voivat olla esimerkiksi · · muotopoikkeamat (kohoumia tai kuoppia), juovat, roskat ja kuplat. Kukin näistä poikkeamista voi vaikuttaa tunnistettavasti muodostettuun kuvaan. Kun kame-30 rayksikkö 100 on tunnistanut poikkeaman, joka on tietyllä optiselle komponen- • · .**·. tille 110 - 114 ominainen, voidaan optinen komponentti 110 - 114 tunnistaa, tunnistetieto tallentaa ja/tai tietoa käyttää hyväksi kuvaa käsiteltäessä.

• · ·

Muistipiiri voi olla myös RFID-tunniste (Radio Frequency Indentifica-tion), jota voi kutsua myös saattomuistiksi. Passiivisella RFID-tunnisteella ei ··. 35 ole omaa teholähdettä, vaan se toimii lukijalaitteelta eli tässä tapauksessa ···· kamerayksiköltä 100 tulevan energian varassa. Energia voi tulla RFID- 6 119531 tunnisteelle johtimen kautta esimerkiksi paristosta tai langattomassa ratkaisussa esimerkiksi tunnistetiedon kyselysignaalin energiaa voidaan käyttää hyväksi.

Kamerayksikkö 100 voi verrata tietyllä optisella komponentilla 110 -5 114 muodostettua kuvaa referenssikuvaan, joka voi olla tallennettuna kame- rayksikön 100 muistiin. Vertailu voisi liittyä esimerkiksi vääristymään, kontrastiin tai kirkkauteen kuvan eri osissa. Näin kunkin optisen komponentin 110 -114 optisista ominaisuuksista, kuten linssien taitekertoimista voidaan saada tietoa. Lisäksi kuvassa esiintyviä virheitä voidaan korjata.

10 Kunkin optisen komponentin 110-114 tietorakenne 116 - 120 voi siis lähettää kamerayksikölle 100 optiseen komponenttiin 110 - 114 liittyvää tietoa kytkettäessä ainakin yksi optinen komponentti 110-114 kamerayksik-köön 100. Tällöin tietorakenne 116 - 120 voi kuhunkin kytkettyyn optiseen komponenttiin 110-114 liittyvän tiedon avulla suoraan tai välillisesti (esimer-15 kiksi ohjaimen 106, ohjaimen 532 tai palvelimen 602 avulla) ohjata kamerayk-siköllä 100 suoritettavaa kuvan muodostusta elimestä.

Yksi tai useampi optinen komponentti 110 - 114 voi käsittää myös detektoivan kennon 138, jolle optinen säteily voidaan ohjata joko suoraan tai esimerkiksi peilin 140 avulla. Peili 140 voi olla osittain läpäisevä. Detektoiva 20 kenno 138 voi olla myös niin pieni, että se peittää vain osan optisen komponentin 110-114 läpi kulkevasta optisesta säteilystä, jolloin myös detektoril-le 104 asti saapuu optista säteilyä. Detektoivia kennoja voi olla yhdessä opti- • · » sessa komponentissa 110 - 114 enemmänkin kuin vain yksi ja ne voivat olla * ,1 esimerkiksi langallisessa yhteydessä ohjaimeen 106, kun optinen komponentti

M

;**j 25 110-114 on kytketty kamerayksikköön 100. Kamerayksikköön 100 kiinnitetty- ··· : nä detektoiva kenno 138 voidaan aktivoida toimivaksi kamerayksiköstä 100 i '** tulevalla sähköisellä energialla ja sillä voidaan muodostaa kuva kuvattavasta elimestä. Detektoiva kenno 138 voi toimia eri aallonpituudella kuin detektori 104. Tällöin detektoivalla kennolla 138 voidaan muodostaa kuva esimerkiksi 30 infrapunaisessa valossa ja detektorilla 104 esimerkiksi näkyvässä valossa.

• 1

Peili 140 voi heijastaa erittäin hyvin infrapunasäteilyä ja päästää samalla erit-täin suuren osan näkyvästä valosta lävitseen. Detektoivan kennon 138 kuva-'·'·1 dataa ja detektorin 104 kuvadataa voidaan muokata ja/tai yhdistää ja käyttää hyväksi yhdessä tai erikseen. Detektoiva kenno 138 voi olla esimerkiksi CCD-35 tai CMOS-elementti.

* *··« · 7 119531

Kuvion 1 tapauksessa, jossa kamerayksikköön 100 ei ole kiinnitetty yhtään optista komponenttia 110 - 114, kamerayksiköllä 100 voidaan kuvata esimerkiksi ihoa.

Kuviot 2A, 2B ja 3 esittävät erilaisten elinten kuvaamista. Kuviossa 5 2A voidaan ajatella kuvattavan silmää ja että kamerayksikköön 100 on kiinnitetty silmänpohjan kuvaukseen sopiva optinen komponentti 110. Tällöin silmä-kuvaukseen sopivan optisen komponentin 110 tietorakenne 116 voi suoraan tälle komponentille ominaisen mekaanisen kytkennän avulla, joka edustaa mainittuun optiseen komponenttiin liittyvää tietoa, vastakappaleen 122 kanssa 10 kytkeä kamerayksikön 100 etuosassa olevan yhden tai useamman optisen säteilylähteen 124 päälle, jotta se valaisee silmää. Vaihtoehtoisesti säteilylähde 124 voidaan kytkeä päälle siten, että tietorakenteen 116 optiseen komponenttiin 110 liittyvä tieto välitetään johdinta pitkin tai langattomasti kamerayksikön 100 vastakappaleeseen 122 ja siitä ohjaimeen 106 tai suoraan ohjaimeen 106, 15 joka ohjaa optiseen komponenttiin 110 liittyvän tiedon perusteella säteilylähteen 124 päälle. Säteilylähteen 124 päälle kytkeminen voidaan suorittaa automaattisesti. Tällöin voidaan kamerayksikön 100 sisällä oleva optinen säteily-lähde 126 vastaavalla tavalla kytkeä päälle tai pois päältä. Säteilylähteet 124, 126 voivat olla esimerkiksi näkyvän valon alueen tai infrapunaisen säteilyn 20 alueen säteilijöitä.

Kuvio 2B esittää erästä toimintamuotoa, jossa kaksi optista kompo-nenttia 110, 112 on kiinnitetty toisiinsa ja yhdistelmä on kiinnitetty kamerayk- t * · sikköön 100. Optiset komponentit 110, 112 ovat kontaktissa toisiinsa optisen **',* komponentin 110 vasteosan 132 ja tietorakenteen 120 avulla. Tällöin voidaan ·*· ;··; 25 ajatella, että kiinnitettäessä silmänpohjan kuvaukseen sopivaan optiseen kom- i.i: ponenttiin 110 korvankuvaukseen sopiva optinen komponentti 114, voidaan ·* : **· muodostaa tehokas tärykalvon ja korvakäytävän kuvauslaite. Tällaisessa tilan- teessä kamerayksikön 100 etuosassa olevan säteilylähteen 124 optinen säteily ei pääse korvakäytävään (nenään). Optisten komponenttien 110, 114 tietora-30 kenteet 116, 120 voivat tällöin optisiin komponentteihin 110, 114 liittyvän tie- • · .···. don avulla ohjata säteilylähteen 124 kytkeytymään pois päältä ja kamerayksi- kön 100 sisällä olevan säteilylähteen 126 päälle, koska säteilylähteen 126 sä- v.: teily voi edetä nokkakappaleen kautta korvaan (nenään). Kamerayksikkö 100, • · · i...: tietokone 410 tai palvelin 602 voi käyttää useiden tietorakenteiden 116, 120 35 dataa hyväkseen muokatessaan kuvadataa. Päälle tai pois päältä kytkemisen !".*,· sijaan voidaan säätää myös valaistuksen kirkkautta, suuntaa tai sävyä, mikäli 8 119531 säteilylähteen 124 optinen säteily voidaan ohjata korvakäytävään (nenään). Jos vielä tiedetään käytössä olevan yhden tai useamman optisen komponentin optiset ominaisuudet, kuten polttoväli, polarisaatio tai esimerkiksi optinen lä-päisykaista, valaistusominaisuuksiin voidaan vaikuttaa monipuolisesti.

5 Kuviossa 3 on esitetty kuvaustapahtuma, joka myös esittää ruumiin ontelon kuvausta. Optinen komponentti 114 voi yksinään vastata esimerkiksi nenän (korvan tai suun) tutkimuksessa käytettävää nokkakappaletta, joka työnnetään kärkiosaltaan nenäonteloon. Tällaisessa tilanteessa kamerayksi-kön 100 etuosassa olevan säteilylähteen 124 optinen säteily ei pääse nenäon-10 teloon. Optisen komponentin 110 tietorakenne 120 voi tällöin optiseen komponenttiin 114 liittyvän tiedon avulla ohjata säteilylähteen 124 kytkeytymään pois päältä ja kamerayksikön 100 sisällä olevan säteilylähteen 126 päälle, koska säteilylähteen 126 säteily voi edetä nokkakappaleen kautta nenään. Päälle tai pois päältä kytkemisen sijaan voidaan säätää myös valaistuksen kirkkautta, 15 suuntaa tai sävyä. Jos vielä tiedetään käytössä olevan yhden tai useamman optisen komponentin optiset ominaisuudet, kuten polttoväli, polarisaatio tai esimerkiksi optinen läpäisykaista, valaistusominaisuuksiin voidaan vaikuttaa monipuolisesti.

Nenän tai korvan kuvaukseen sopivan optisen komponentin 114 tie-20 torakenne 120 voi suoraan tälle komponentille ominaisen sähköisen ja mekaanisen kytkennän avulla, joka edustaa mainittuun optiseen komponenttiin liitty-(...( vää tietoa, vastakappaleen 122 kanssa kytkeä kamerayksikön 100 etuosassa olevan yhden tai useamman säteilylähteen 124 pois päältä. Vaihtoehtoisesti • · i *·*/ säteilylähde 124 voidaan kytkeä pois päältä siten, että tietorakenteen 120 opti- ···:* 25 seen komponenttiin 114 liittyvä tieto välitetään langallisesti tai langattomasti * · :.· : kamerayksikön 100 ohjaimeen 106, joka ohjaa optiseen komponenttiin 114 • *.· liittyvän tiedon perusteella säteilylähteen 124 pois päältä. Tällöin voidaan kail": merayksikön 100 sisällä oleva säteilylähde 126 kytkeä vastaavalla tavalla pääl le. Päälle tai pois päältä kytkemisen sijaan voidaan säätää myös valaistuksen 30 kirkkautta, suuntaa tai sävyä. Jos vielä tiedetään käytössä olevan yhden tai .*··. useamman optisen komponentin optiset ominaisuudet, kuten polttoväli, polari- **’ saatio tai esimerkiksi optinen läpäisykaista, valaistusominaisuuksiin voidaan • · : vaikuttaa monipuolisesti.

·,”· Ihoa kuvattaessa kamerayksikköön 100 ei välttämättä tarvitse kiin- 35 nittää mitään erillistä optista komponenttia 110-114, vaan ihoa voidaan kuva- ||"« ta myös suoraan kamerayksikköön 100 kiinteästi kuuluvalla objektiivilla 102.

• · 9 119531

Toisaalta ihon kuvaamiseenkin voidaan käyttää sopivaa optista komponenttia 110 - 114 ja kytkeä tietorakenteen 116-120 käsittämän optiseen komponenttiin liittyvän tiedon avulla sopiva valaistus päälle tai pois päältä.

Valaistuksen sijaan tai lisäksi tietorakenteen 116 - 120 optiseen 5 komponenttiin liittyvän tiedon avulla voi kamerayksikön ohjain 106, joka voi toimia myös kuvankäsittely-yksikkönä, muokata elimestä detektorilla 104 muodostettua kuvaa. Kuvasta voidaan muokata esimerkiksi kuvan kirkkautta, valo-tusta, kontrastia, värisävyjä tai väritystä. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi voidaan muokata myös zoomausta.

10 Tarkastellaan nyt yleisemmin kuvan muodostuksen ohjausta. Eri käyttökohteisiin tarkoitettuihin optisiin komponentteihin 110 - 114 liittyvä tieto mahdollistaa kuvan muodostuksen kannalta monia asioita, kun niistä ainakin yksi on kiinnitetty kamerayksikköön 100.

Eräässä toimintamuodossa kukin optinen komponentti 110 - 114 15 käsittää identifikaatiotiedon, jonka avulla kukin optinen komponentti 110-114 voidaan tunnistaa automaattisesti. Tunnistus voi määrittää yksittäiset optiset komponentit tai optiset komponentit voidaan tunnistaa tyypeittäin aiotun toimenpiteen tai tarkoituksen mukaan. Tällöin esimerkiksi silmän tutkimukseen tarkoitettu optinen komponentti mahdollistaa automaattisen ’’silmäoptiikka”- tai 20 ’’kuva silmästä” -tiedon liittämisen kuvaan.

Kuvaa voidaan käsitellä optisiin komponentteihin 110-114 liittyvä tiedon perusteella monipuolisesti.

Eräässä toimintamuodossa kamerayksikkö 100 voi muokata kuvan • · · ***/ kirkkautta. Tällöin kuvaa esitettäessä kunkin näytöllä olevan pikselin intensi- ···!* 25 teettiä kasvatetaan tai pienennetään.

• * : Eräässä toimintamuodossa kamerayksikkö 100 voi muokata kuvan ·· • '·· kontrastia. Tällöin kuvaa esitettäessä kunkin näytöllä olevan pikselien intensi- teettieroja kasvatetaan tai pienennetään. Esimerkiksi jos optinen komponentti 110 - 114 aiheuttaa sen, että muodostetun kuvan reuna-alueet ovat tum-30 memmat kuin kuvan keskialue, voi dataa tällaisesta ominaisuudesta olla tai-,···. lennettuna kyseiseen optiseen komponenttiin 110-114. Kun kyseistä optista T komponenttia 110-114 käytetään, voidaan kyseiseen optiseen komponenttiin \V 110 - 114 liittyvän ominaisuuden data siirtää esimerkiksi kamerayksikköön 100, tietokoneeseen 410 tai palvelimelle 602, jossa kuvan kontrastia voidaan I:, 35 datan perusteella muokata. Tällöin voidaan esimerkiksi kontrastia pienentää reuna-alueilla. Vastaavasti voidaan myös kirkkautta säätää eri tavalla eri osis- • · 10 119531 sa kuvaa. Useita samasta kohteesta otettuja kuvia voidaan myös pinota päällekkäin tai muodostaa HDR-kuva (High Dynamic Range image). Vastaavasti myös videokuvasta voidaan muodostaa kooste.

Eräässä toimintamuodossa kamerayksikkö 100 voi muodostaa ku-5 van ennalta määrätyillä valotusarvoilla. Valotusarvot voidaan mitata esimerkiksi kamerayksikön 100 detektorin 106 avulla, mutta kamerayksikkö 100 voi käsittää myös yhden tai useamman erillisen valotusmittarin. Valotusmittauksella voidaan mitata kohteen valaistusta optisen säteilyn näkyvän valon kaistalla ja/tai infrapunaisen säteilyn kaistalla.

10 Eräässä toimintamuodossa yhden tai useamman, kamerayksikköön 100 kiinnitettyyn optiseen komponenttiin 110 - 114 liittyvän tiedon avulla voidaan ympäristön valaistusta ohjata ja siten vaikuttaa myös kuvattavan elimen valaistukseen. Tällöin tieto optisesta komponentista 110 - 114 siirretään esimerkiksi tutkimushuoneen 652 valoja ohjaavalle ohjaimelle 618, joka ohjaa 15 kytkintä 620 auki tai kiinni. Kun kytkin 620 on ohjattu kiinni kytkeytyy sähköteho tutkimushuoneen valonlähteeseen 622 ja valo on päällä. Kun kytkin 620 on ohjattu auki sähkötehoa ei mene valonlähteeseen 622 ja valo on pois päältä (kuvio 6). Sähköteho voi tulla esimerkiksi sähköverkosta. Ohjain 618 voi myös muutoin säätää tutkimushuoneen 652 valaistusta. Tällöin valaistusta voidaan 20 lisätä tai vähentää tai valaistuksen väriä tai värisävyä voidaan säätää. Kun kamerayksikkö 100 ja kuvattava kohde on lähellä tutkimushuoneen valonläh- t...t dettä 622, voidaan valonlähdettä 622 esimerkiksi himmentää. Vastaavasti jos kamerayksikkö 100 on kaukana valonlähteestä 622, voidaan valonlähdettä 622 • · t *·*/ ohjata esimerkiksi valaisemaan voimakkaammin.

···♦ 25 Eräässä toimintamuodossa detektorin 104 detektointialueesta vain • * i osa valitaan kuvaan ja muu osa rajataan pois muodostettavasta kuvasta tieto- • *·· rakenteen 116 - 120 optiseen komponenttiin liittyvän tiedon avulla. Tällöin ku- va voi käsittää esimerkiksi detektorin detektointialueen keskiosan eli kuvaa ··# voidaan ajatella tällöin zoomatuksi. Jos siis detektorin 104 koko detektointialu-30 een muodostavat pikselit matriisin n x m, voidaan kuvaan valita matriisin k x p .**·, pikselit, missä joko k:lle pätee k < n tai piile pätee p < m tai sekä kille että piile V pätee k i n, p < m. Jos siis detektorin 104 käsittää pikselimatriisin, jonka koko v.: on 1000 x 1200 pikseliä, voidaan kuva muodostaa esimerkiksi 500 x 600

• M

pikselin arvojen perusteella.

is. 35 Eräässä toimintamuodossa muodostettu kuva väritetään halutulla " ♦ tavalla kokonaan tai osittain. Väritys, niin kuin ainakin osa muistakin kuvan • · 11 119531 muodostukseen liittyvistä toimenpiteistä, voidaan suorittaa kamerayksikössä 100, erillisessä tietokoneessa 410, telakointiasemassa 550, tukiasemassa 600 tai palvelimessa 602. Väritys voi olla esimerkiksi sellainen, että silmää kuvattaessa kuva väritetään oranssiksi, korvaa kuvattaessa punaiseksi ja ihoa kuvat-5 taessa siniseksi.

Eräässä toimintamuodossa optiseen komponenttiin 110-114 liittyvän tiedon perusteella voidaan määrittää tieto kuvattavasta kohteesta, kuten nenästä, suusta, korvasta, ihosta tms., koska kukin optinen komponentti 110 — 114 yksinään tai yhdessä yhden tai useamman muun ennalta määrätyn opti-10 sen komponentin 110-114 kanssa voi olla tarkoitettu kuvaamaan ennalta määrättyä elintä. Tällöin esimerkiksi silmän tutkimukseen tarkoitettu optinen komponentti mahdollistaa automaattisen ’’silmäoptiikka”- tai ’’kuva silmästä” -tiedon liittämisen kuvaan. Kun kamerayksikkö 100 tietää yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin 110-114 liittyvän tiedon avulla kuvauskohteen, voi 15 kamerayksikkö 100 kuvankäsittelyllisillä operaatioilla automaattisesti tunnistaa ja mahdollisesti merkitä esimerkiksi värillä kuvattavassa kohteessa ennalta määrättyjä muotoja. Kun kuva esitetään, kuvassa voidaan selkeästi erottaa merkityt kohdat, jotka voivat olla esimerkiksi jonkin sairauden tunnusmerkkejä.

Yhdeltä tai useammalta optiselta komponentilta vastaanotetun tie-20 don avulla diagnoosin onnistumista voidaan valvoa. Jos potilas on oireillut silmää, mutta kamerayksiköllä 100 on kuvattu korva, voidaan päätellä, että ei ole toimittu oikein. Mahdollista on myös, että palvelin 602 on lähettänyt tietoa poti- \\Y iaasta ja hänen vaivastaan esimerkiksi OICOM-formaatissa kamerayksikölle • * · **Y 100. Tällöin kamerayksikkö 100 ohjaa kuvaamaan vain sen, mitä potilas on ···:’ 25 valittanut eli tässä tapauksessa silmän. Jos kamerayksikköön 100 kiinnitetään • ® :.ί : muu optinen komponentti 110-114 kuin vaivan mukaisen kohteen (silmän) ·· • *·· kuvaukseen sopiva optinen komponentti, kamerayksikkö 100 varoittaa kuvaa- :[[[: jaa äänimerkillä ja/tai varoitusilmoituksella kamerayksikön 100 näytöllä.

Yhdeltä tai useammalta optiselta komponentilta vastaanotetun tie-30 don avulla kuvaa keräävä esimerkiksi sairaalan potilastietojärjestelmä osaa ,···, muodostaa sekä tilastot että laskutusdatan.

♦ * T Eräässä toimintamuodossa yhteen tai useampaan, kamerayksik- \v köön 100 kiinnitettyyn optiseen komponenttiin 110-114 liittyvän tiedon avulla «ti *.„· voidaan määrittää ne henkilöt, joilla on oikeus käyttää muodostettua kuvaa, ja 35 estetään kuvan käyttö muilta henkilöiltä. Kuva voidaan tällöin suojata esimer-kiksi salasanalla, joka on vain ennalta määrättyjen henkilöiden tiedossa. Kuva 12 119531 voidaan tällöin ohjata automaattisesti ennalta määrätylle yhdelle tai useammalle lääkärille. Lääkäri tai lääkäriryhmä, jolle kuva ohjataan, voi olla esimerkiksi potilaan haluama yksittäinen lääkäri, kuvaa ottava lääkäri tai erikoislääkärit, jotka ovat erikoistuneet kuvauksen kohteena olleeseen elimeen. Tällöin eri-5 koislääkärit eivät välttämättä määräydy lääkärien nimen mukaan, vaan ammatillisen erikoistumisen mukaan.

Kuvaussuoritukseen kuvan muodostuksessa voidaan vaikuttaa optisiin komponentteihin 110-114 liittyvän tiedon perusteella monipuolisesti.

Eräässä toimintamuodossa loppukäyttäjän varmuus kamerayksikön 10 100 käytöstä voidaan analysoida. Kuhunkin optiseen komponenttiin 110-114 liittyvän tiedon perusteella tiedetään, mitä elintä kuvataan tai ainakin millaisesta kuvaustapahtumasta on kyse. Tällöin kuvaus tulee suorittaa kuvauskohteen tai kuvaustapahtuman mukaisella tavalla. Eräässä toimintamuodossa kame-rayksikkö 100 havaitsee esimerkiksi "vääräntyyppiset” liikkeet suhteessa ku-15 vattavaan elimeen tai kuvaustapahtumaan. Liikkeen havainnointi voidaan tehdä kamerayksikön 100 muodostamasta videokuvasta esimerkiksi ohjaimella 106. Mitattuja liikkeitä voidaan verrata referenssiin, joka perustuu optiseen komponenttiin 110-114 liittyvän tietoon. Jos esimerkiksi kamerayksikköä 100 liikutetaan ennalta määrättyä suurinta referenssiarvoa enemmän, voidaan liik-20 kuminen tulkita siten, että käyttäjää pitää opastaa kamerayksikön 100 käytössä. Tällöin kamerayksikkö 100 voi esittää esimerkiksi näytöllään 108 ohjeita t...f kamerayksikön 100 käytöstä tai esittää pyynnön ottaa opastusta kamerayksi- \\Y kön 100 käytöstä. Yleisesti käyttäjälle esitetään ilmoitus käytön epävarmuu- • · * ’·*/ desta, jos kamerayksikön 100 liikkeiden mittaustulos on suurempi kuin suurin ···:* 25 referenssiäkö, joka perustuu yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin : 110-114 liittyvään tietoon. Kamerayksikön 100 liikkeiden mittaustulos voi : *·· edustaa liikkeiden laajuutta, nopeutta, kiihtyvyyttä tms. Mittaustulokset voidaan :***: määrittää mittaamalla videokuvaa.

• · ·

Vaihtoehtoisesti tai lisäksi yksi tai useampi optinen komponentti 110 30 - 114 käsittää kiihtyvyysanturiyksikön, jolla voidaan mitata kamerayksikön 100 liikettä. Kiihtyvyyden lisäksi kiihtyvyysanturilla voi mitata liikkeen nopeutta v t, .Λ. integroimalla kiihtyvyys a yli ajan to - ti, v = jadt.

***** to ··* '·<»' Kuvattavaan kohteeseen liittyen kuvan muodostuksessa voidaan 9 ··· vaikuttaa optisiin komponentteihin 110-114 liittyvän tiedon perusteella moni- 35 puolisesti. Eräässä toimintamuodossa kamerayksikkö 100 voi varmistaa että 13 119531 laite ei ole liian lähellä kuvattavaa kohdetta tai kaukana kuvattavasta kohteesta. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi tarkennuksen avulla, koska kukin optinen komponentti 110-114 vaikuttaa tarkennukseen. Kun kamerayksikkö 100 on saanut esimerkiksi identifikaatiotiedon siitä, mikä tai mitkä optiset kom-5 ponentit 110-114 ovat objektiivina, voi kamerayksikkö 100 määrittää esimerkiksi sopivan tarkennusetäisyyden mitattavan kohteen ja kamerayksikön 100 välillä. Kun kamerayksiköllä 100 kuvataan haluttua kohdetta, voidaan havaita joko se, että laite on jo liian lähellä kohdetta, tai se, että se lähestyy liian nopeasti kohdetta, jolloin automaattinen tarkennus ei ehdi mukaan. Vaihtoehtoisesti 10 tai lisäksi kukin optinen komponentti 110 - 114 voi myös käsittää etäisyysmit-tarin 128, joka tuottaa etäisyystietoa. Etäisyysmittari 128 voi olla langallisessa yhteydessä ohjaimeen 106, kun optinen komponentti on kytketty kamerayksik-köön 100. Etäisyystieto voidaan välittää kamerayksikön 100 ohjaimeen 106, joka voi käyttää hyväksi etäisyystietoa kamerayksikön ohjauksessa.

15 Tarkennusetäisyystiedon tai etäisyysmittaustiedon avulla kamerayk sikkö 100 voi suorittaa esimerkiksi kohteen tarkennuksen ennakoinnin. Jos tarkennus tai zoomausmoottorit sekä tarkennuksen ohjaus sijaitsevat kussakin optisessa komponentissa 110 - 114 voidaan optisessa komponentissa 11Ο114 tai kamerayksikön 100 ohjaimessa 106 määrittää ennakolta liikkeen perus-20 teella se, milloin kuvattava kohde on fokuksessa ja näin mahdollistaa kuvan muodostaminen vaikka kohde ei ole vielä tarkalla alueella. Tämä mahdollistaa myös sen, että kuvaustoiminto voidaan pitää aktivoituna (kuvauslaukaisinta *.*,’.* voidaan pitää pohjassa) koko ajan mutta vasta kohteen ollessa fokuksessa • · · ‘ kamerayksikkö 100 suorittaa kuvauksen. Mahdollista on myös, että kuvia ote- 25 taan koko ajan kuvaustoiminnon ollessa aktiivisena, mutta vain kamerayksikön · 100 tarkoiksi määrittämät kuvat merkitään onnistuneiksi. Onnistuneet kuvat ·**.. voidaan tallentaa.

:***: Muun toiminnallisuuden kannalta kuvan muodostuksessa voidaan vaikuttaa optisiin komponentteihin 110-114 liittyvän tiedon perusteella moni- 30 puolisesti. Eräässä toimintamuodossa yhden tai useamman optisen kom- .·*·, ponentin 110-114 mittaama tieto voidaan välittää kamerayksikölle 100 kuvan • * T muodostamisen yhteydessä. Tällöin optinen komponentti 110 - 114 voi käsit- • · *.v tää esimerkiksi lämpömittarin 130, jolla mitataan ympäristön tai mitattavan koh- ·...: teen lämpötilaa. Lämpömittari 130 voi olla langallisessa yhteydessä ohjaimeen 35 106, kun optinen komponentti on kytketty kamerayksikköön 100. Mittaus voi- ' · daan suorittaa esimerkiksi IR-lämpömittarilla (InfraRed), Mitattu lämpötila voi- • · 14 119531 daan liittää kuvadataan esimerkiksi numerotietona. Kuvadataa voidaan myös muokata lämpötilan funktiona halutulla tavalla. Tällöin koko kuva tai osa kuvasta voidaan sävyttää lämpötilan mukaan ja näin lämpötila on pääteltävissä kuvaa myöhemmin tarkasteltaessa.

5 Eräässä toimintamuodossa kamerayksikkö 100 voi varmistaa, että kaikki tarvittavat kuvauksen yhteydessä olevat suojat kuten korvientutkimises-sa tarvittavat suppilot ovat paikallaan tai vaihdettu edellisen kuvauksen jälkeen. Jos esimerkiksi korvan tutkimuksessa tarvittavaa suppiloa ei vaihdeta potilaan vaihtuessa, kamerayksikkö 100 voi varoittaa lääkäriä esimerkiksi 10 merkkiäänellä ja/tai näytöllä olevalla varoituksella.

Kamerayksikön 100 käyttäjä voi myös ohjata kamerayksikön 100 toimintoja kuvauskohteisiin liittyvien kuvausvaatimusten suhteen kamerayksikön 100 valikoista. Tällöin käyttäjä voi syöttää esimerkiksi kuvauskohteen tiedot, kuvauskohteessa tarvittavan valon määrän, kuvauskohteessa käytettävän 15 värimuutoksen tarpeen tms. Kamerayksikön 100 graafinen käyttöliittymä voi myös muuttua optisen komponentin 110 - 114 mukaan optisen komponentin 110-114 ohjaamana. Näin valikon avulla syötettävät tiedot voivat olla erilaisia eri optisia komponentteja 110-114 käytettäessä.

Eräässä toimintamuodossa kamerayksikön 100 käyttöasento voi-20 daan tunnistaa. Koska erilaiset optiset komponentit 110-114 ottavat valoa vastaan erilaisilla numeerisilla aukoilla ja muodostavat erilaisen kuvan, on ... mahdollista määrittää vastaanotetun valon suunta ja siten määrittää kame- rayksikön asento, jos oletetaan, että katossa tai muussa ennalta määrätyssä • * · ** * paikassa on valonlähde. Yksi tai useampi optinen komponentti 110-114 voi ···:* 25 myös käsittää kiihtyvyysanturin, joka mittaa kamerayksikön 100 kiihtyvyyksien • · ; ja painovoiman suuntaa kolmen ulottuvuuden suunnan avulla. Kun kamerayk- • *·· sikkö 100 on paikallaan tai tasaisessa liikkeessä, voidaan määrittää painovoi- ϊ"\· man suunta ja päätellä siitä kamerayksikön 100 asento. Kun kamerayksikön 100 asento on saatu selville suhteessa painovoiman suuntaan, tiedetään mis-30 sä asennossa kuva on kamerayksiköllä 100 otettu. Kuva voidaan kääntää tä- .···, mä tiedon avulla haluttuun asentoon. Yleensä kuva halutaan kääntää esimer- kiksi siten, että kuvan pystysuunta osoittaa painovoiman perusteella määritel- V.; tyyn todelliseen pystysuuntaan.

• · · :..,ϊ Yhdestä tai useammasta optisesta komponentista 110-114 saata- 35 van tiedon perusteella kuvan muodostusta voidaan ainakin osittain ohjata myös muualla kuin kamerayksikössä 100.

• · * 119531 15

Tarkastellaan nyt kuvioiden 4-7 avulla kamerayksikköön 10 ja mahdolliseen muuhun järjestelmään liittyviä lohkokaavioita. Kuviossa 4 on esitetty kamerayksikön 100 lohkokaavio. Kamerayksikkö 100 voi käsittää infrapu-naisen säteilylähteen 402, näkyvän valon lähteen 404, käyttöliittymän 406, 5 kameraosan 408, ohjaimen 106 ja muistin 412. Kameraosa 408 käsittää mm. detektorin 104. Ohjain 106, joka voi käsittää prosessorin ja muistia, voi ohjata kameraosan 408 toimintaa. Ohjain 106 voi ottaa vastaan yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin 110 - 114 liittyvän tiedon ja ohjata kuvan muodostusta esimerkiksi säätämällä valaistusta, kuvan kirkkautta, kuvan kontras-10 tia, kuvan värikylläisyyttä, väriä tms. Kuva voidaan siirtää kameraosalta 408 muistiin 412, josta kuva voidaan siirtää ohjaimen 106 ohjaamana käyttöliittymän 406 näytölle ja/tai muualle. Kuvattavasta kohteesta otetut kiinteät kuvat tai videokuva voidaan tallentaa muistiin 412, joka voi olla flash-tyyppinen ja toistuvasti irrotettavissa ja kiinnitettävissä, kuten SD-muistikortti (Secure Digital). 15 Muisti 412 voi sijaita optisessa myös komponentissa 110-114.

Kamerayksikkö 100 voi esittää reaaliaikaista videokuvaa tai kiinteän kuvan (esimerkiksi viimeksi otetun) kuvattavasta kohteesta näytöllä 108. Diagnoosia helpottavat kuvanmuokkaukset voidaan tehdä yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin 110-114 liittyvän tiedon perusteella. Kuvan muokka-20 ukset esimerkiksi kontrastin säätö, kirkkauden säätö, värikylläisyyden säätö, värityksen säätö tai valaistuksen säätö voidaan tehdä kuvauksen yhteydessä ... esimerkiksi ohjaimen 106 avulla. Muokkaustoimenpiteenä otettuun kuvaan *;*,* voidaan lisätä myös tekstiä, mitta-asteikko tai erilaisia kuvia voidaan asettaa • · · päällekkäin. Lisäksi kuvaan voidaan liittää auditiivista tai akustista dataa.

25 Kukin optinen komponentti 110 - 114 voi käsittää yhden tai useam- • « : man mikrofonin 136, jonka avulla akustista dataa voidaan ottaa vastaan ja siir- tää kamerayksikköön 100 tai lähettää edelleen esimerkiksi radiolähettimen 134 kautta. Mikrofoni 136 voi olla langallisesti yhteydessä ohjaimeen 106, kun optinen komponentti on kytketty kamerayksikköön 100. Myös kamerayksikössä .y. 30 1 00 voi olla mikrofoni 142, joka on yhteydessä ohjaimeen 106. Jos on käytös- .···, sä useampi kuin yksi mikrofoni 136, 142 voi yksi mikrofoni olla tarkoitettu otta- • · maan vastaan potilaan ääntä ja yksi muu mikrofoni voi olla tarkoitettu ottamaan • · v.: vastaan tutkivan henkilön ääntä. Yhdellä mikrofonilla puolestaan voidaan ottaa !,„! vastaan joko tutkivan henkilön tai potilaan ääntä tai sekä tutkivan henkilön että 35 potilaan ääntä.

·»·· * • · 16 119531

Muokkaukset voidaan suorittaa myös telakointiasemassa 550 tai tukiasemassa 600 (kuviot 5A, 5B, 6 ja 7) joko reaaliaikaisesti tai data siirron yhteydessä esimerkiksi tietorakenteen 116-120 sisältämän yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin 110-114 liittyvän tiedon avulla.

5 Siirrettäessä dataa kameraosasta 408 kohti palvelinta 602 (kuviot 6 ja 7) data voidaan tarvittaessa muuntaa sopivan standardin mukaiseksi muun-timessa 416. Kameraosassa 408 ei välttämättä ole muunninta 416, vaan vaihtoehtoisesti se voi sijaita telakointiasemassa 550 tai tukiasemassa 600 (kuviot 6 ja 7). Muunnin 416 voi muuntaa kameraosan 408 käyttämän dataformaatin, 10 joka voi olla esimerkiksi XML-formaatti (Extensible Markup Language), esimerkiksi DICOM-protokollan (Digital Imaging and Communications in Medicine) mukaiseksi dataformaatiksi. Muunnettu data voidaan siirtää tämän jälkeen RF-välineisiin 418, jossa data sekoitetaan ylös radiotaajuudelle. Radiotaajuinen signaali voidaan lähettää antennin 420 kautta sähkömagneettisena säteilynä, 15 jota tukiasema 600 (kuviot 6 ja 7) voi ottaa vastaan.

Antennilla 420 voidaan ottaa vastaan dataa sisältävää sähkömagneettista säteilyä, jota tukiasema 600 (kuviot 6 ja 7) lähettää. Antennista 420 signaali etenee RF-välineisiin 418, jossa radiotaajuinen signaali sekoitetaan alas kantataajuiseksi dataksi. Muunnin 416 voi muuntaa vastaanotetun datan 20 dataformaatin toiseksi, jos siihen on tarvetta. Tällöin esimerkiksi DICOM-dataformaatti voidaan muuntaa esimerkiksi kamerayksikön 100 käyttämäksi dataformaatiksi. Muunnettu data voidaan siirtää muistiin 412 ja tarvittaessa • * · ... yhdistää halutulla tavalla kameraosan 408 ottamaan kuvaan ohjaimen 106 oh- **’.* jäämällä tavalla. Muistista 412 data voidaan siirtää esimerkiksi näytölle 108 ja • · * 25 mahdolliseen kovaääniseen 422.

• · **·:* : Jos kamerayksikössä 100 käytetään SDIO-korttia (Secure Digital ·· : *·· Input Output), radioyhteys voidaan toteuttaa suoraan SDIO-kortin tukemalla VVLAN-yhteydellä tai Bluetooth® -yhteydellä. Myös tukiasemassa 600 ja telakointiasemassa 550 voidaan käyttää SDIO-korttia radioyhteyttä varten. Radio-30 yhteys voidaan toteuttaa myös siten, että kamerayksikön 100 sisällä on USB- • · .·*·. liitin, johon kiinnitetään USB-WLAN-sovitin, tai kamerayksikön 100 piirilevyllä " on VVLAN-lähetinvastaanotin.

• · *·:·* Kussakin optisessa komponentissa 110 - 114 voi olla oma kommu- • · · nikointikomponentti 134, kuten radiolähetin, radiovastaanotin tai radiolähetin-35 vastaanotin. Kommunikointikomponentti 134 voi olla langallisesti yhteydessä ohjaimeen 106, kun optinen komponentti on kytketty kamerayksikköön 100.

• · 17 119531

Kamerayksikkö 100 voi ohjata radiokomponenttia 134 ja käyttää sitä ympäristön kanssa käytävään kommunikointiin. Kommunikointikomponentti 134 voi sisältää myös prosessorin ja muistia, jolloin sillä voidaan muokata siirrettävää dataa. Tällöin kamerayksikkö 100 voi ohjata kommunikointikomponenttia 134 5 hankkimaan esimerkiksi IP-osoitteen palvelimelta 602. Kun kommunikointi-komponentti 134 on muodostanut yhteyden tukiaseman 600 kautta palvelimeen 602, voi kamerayksikkö 100 voi suorittaa palvelimen 602 kanssa datansiirtoa esimerkiksi DICOM-formaatissa.

Muunninta 416 ei välttämättä tarvita, jos kamerayksiköstä 100 tulo kiasemaan 600 tai jopa palvelimeen 602 asti siirrettävän datan dataformaatti pysyy samana.

Muistia 412 ei välttämättä tarvita, jos kamerayksiköllä 100 otetut kuvat siirretään suoraan radioteitse tukiasemalle 600. Usein kuitenkin tarvitaan ainakin jonkinlaista puskurimuistia datansiirron turvaamiseksi.

15 Dataa voidaan siirtää tutkimuslaitteesta myös tietokoneeseen 410, jossa voi olla kuvankäsittelyohjelma. Tietokone 410 voi muokata muodostettua kuvaa yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin 110-114 liittyvän tiedon perusteella samalla tavalla kuin kamerayksiköstä 100 kerrottaessa on esitetty. Tietokone 410 voi ottaa vastaan dataa tutkimuslaitteelta 660 langattomasti ko-20 ko tutkimuksen ajan. Kun lääkäri on lopettanut tutkimuksen, tietokone 410 voi muodostaa vastaanottamastaan datasta esimerkiksi DICOM-dataa.

Tietokoneen 410 näytöllä voidaan visuaalisesti esittää kameran • * · muodostama ja kuvankäsittelyohjelman käsittelemä pysäytyskuva tai jatkuva * .* videokuva. Tietokoneen 410 käyttöliittymään voi kuulua näppäimistö ja hiiri M· 25 tietokoneen 410 ohjaamiseksi ja datan syöttämiseksi. Diagnoosia helpottavat :·ί ς kuvan muokkaukset, kuten valaistuksen säätö, kirkkauden säätö, kontrastin ·· : *** säätö, värityksen säätö ja/tai värikylläisyyden säätö, voidaan tehdä suoraan ·«· kuvauksen yhteydessä, ja kuvausta voidaan seurata tutkimuksen aikana tietokoneen 410 näytöltä.

30 Kuvaa voidaan myös tallentaa tietokoneen 410 muistiin. Muistina voi • * ;**·. toimia RAM-muisti (Random Access Memory) ja ROM-muisti (Read Only Me- ,*. mory), kiintolevy, CD-levy (Compact Disc) tai vastaavat sinänsä tunnetut muis- * · * *·’·* tivälineet.

• * ·

Kuviossa 5A on esitetty kamerayksikkö 100 kytkettynä telakoin- ··. 35 tiasemaan 550. Tutkimuslaite 660 voi käsittää pelkän kamerayksikön 100 tai · · · sekä kamerayksikön 100 että telakointiaseman 550. Telakointiasema 550 voi 18 119531 olla kytketty johtimella 502 yleiseen sähköverkkoon, josta ottamaansa sähkötehoa telakointiasema 550 voi käyttää omaan toimintaansa ja voi muuntaa sitä kamerayksikön 100 tarvitsemaan muotoon. Kamerayksikön 100 ja telakoin-tiaseman 550 välillä on kaapeli 500, jota pitkin telakointiasema 550 syöttää 5 kamerayksikköön 100 sen tarvitseman sähkötehon esimerkiksi kamerayksikön 100 akun lataamiseksi. Telakointiasema 550 voi olla lisäksi muotoiltu siten, että kamerayksikkö 100 voidaan asettaa telakointiasemaan 550 tukevasti paikalleen silloin kun kamerayksikköä 100 ei käytetä elimen tutkimiseen. Myös telakointiasema 550 voi käsittää akun. Telakointiasema 550 voi olla kytketty 10 verkossa olevaan potilastietojärjestelmän dataverkkoon johtimella 504 tai telakointiasema 550 voi olla langattomassa yhteydessä tukiasemaan 600, joka toimii liityntäpisteenä datansiirrossa palvelimen 602 kanssa. Lisäksi telakointiasema 550 voi olla yhteydessä esimerkiksi PC-tietokoneeseen 410 kaapelilla 506.

15 Kuvio 5B esittää telakointiaseman lohkokaaviota. Kun dataa on tar koitus siirtää kamerayksikön 100 ja telakointiaseman 550 välillä, telakointiasema 550 voi käsittää signaalinkäsittely-yksikön 532, joka käsittää prosessorin ja tarvittavan signaalinkäsittelyohjelman, muistin 534, muuntimen 536, RF-osat 538 ja antennin 540, jotka voivat vastata kamerayksikön 100 ohjainta 106, 20 muunninta 416, RF-välineitä 418 ja antennia 420. RF-yhteyden lisäksi telakointiasema 550 voi olla varustettu muulla langattomalla yhteydellä 542 ja/tai lan-gallisen liitynnän liittimellä 544 ennen tai jälkeen muuntimen 536. Langaton • · · "... yhteys voi toimia esimerkiksi WLAN-radiolla, WIMAX-radiolla (World Interope- **’.* rability for Microwave Access), Bluetooth-radiolla tai WUSB-radiolla (Wireless • · ;··| 25 USB). Langallisen liitynnän liitin voi olla esimerkiksi USB-liitin, Firewire-liitin tai i.i : kiinteän verkon liitin. Yleiseen sähköverkkoon liittämisen lisäksi tai sijaan tela- ·· : '·· kointiasema 550 voi käsittää tehonlähteenä toimivan ladattavan akun (ei esitet- ty kuviossa 5B).

Signaalinkäsittely-yksikkö 532 voi olla myös ohjain ja huolehtia 30 myös telakointiaseman 550 toiminnan ohjauksesta ja kuvan muodostuksesta • * .···. yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin 110-114 liittyvän tiedon perus- teella samalla tavalla kuin kamerayksiköstä 100 kerrottaessa on esitetty. Sig- '·[·* naalinkäsittely-yksikköä 532 ei kuitenkaan välttämättä tarvita, jos haluttu kuvan muodostus, muokkaus ja toiminnan ohjaus suoritetaan kamerayksiköllä 100, • 35 tukiasemalla 600 tai palvelimella 602. Myöskään muistia 534 ei välttämättä tarvita.

• · 19 119531

Telakointiaseman 550 muunninta 536 voidaan kuitenkin tarvita esimerkiksi siinä tapauksessa, että kamerayksikössä 100 ei ole muunninta 416 mutta dataformaatin muunnosta tarvitaan. Telakointiaseman RF-välineillä 538 voidaan data sekoittaa radiotaajuiseksi signaaliksi, joka voidaan lähettää an-5 tennistä 540 tukiasemalle 600. Vastaavasti telakointiaseman antennilla 540 voidaan ottaa vastaan tukiasemalta 600 tulevaa dataa sisältävää radiotaajuista signaalia. RF-osilla 538 voidaan vastaanotettu signaali sekoittaa alas dataksi ja muuntaa muuntimella 536 tarvittaessa sen dataformaatti. Data voidaan edelleen signaloida kamerayksikköön 100 käyttäjälle esitettäväksi dataksi tai kame-10 rayksikköä 100 ohjaavaksi dataksi. Telakointiasema 550 voi myös olla kiinteässä tai langattomassa yhteydessä tietokoneeseen 410 ja verkon kautta palvelimeen 602.

Telakointiasema 550 voi ohjata kamerayksikön 100 toimintaa ja ka-merayksikön 100 ja potilastietojärjestelmän palvelimen 602 välistä tiedonsiir-15 toa, mikäli kamerayksikkö tukee sitä, että telakointiasema hallitsee sen toimintaa. Sama telakointiasema 550 voi ohjata eri kamerayksikköjen 100 tai muiden tutkimuslaitteiden toimintaa ja tiedonsiirtoa eri tavalla mm. siitä syystä, että eri kamerayksikköjä 100 voidaan käyttää eri tutkimustarkoituksiin.

Telakointiasema 550 voi ohjata kamerayksikön 100 kuvan muodos-20 tusta ja kuvan tallennusta joko kamerayksikön 100, telakointiaseman 550, tietokoneen 410 tai palvelimen 602 muistiin. Yleisesti telakointiasema 550 voi ,···. ohjata kamerayksikön 100 datan tallennusta eri muisteihin.

• · · 1..' Telakointiasema 550 voi ohjata kuvan prosessointia kuvauksen ai- kana. Kuvaa voidaan tällöin muokata, analysoida ja kuva voidaan tallentaa.

• · · ;··; 25 Telakointiasema 550 voi esimerkiksi muuntaa kamerayksiköltä vastaanotta- i.i: maansa dataa DICOM-muotoon.

·· : *·· Telakointiasema 550 voi ohjata potilasdatan noutamista palvelimelta s"*: 602 tai tietokoneesta 410 ja datan tallentamista palvelimeen 602 ja tietokonee seen 410.

•v. 30 Telakointiasema 550 voi ohjata potilasdatan liittämistä kamerayksi- • · .*··. köliä 100 muodostettuun kuvaan. Yleisesti telakointiasema voi ohjata potilas- datan liittämistä kamerayksiköltä 100 muodostettuun dataan.

‘•v Tarkastellaan nyt kuvioiden 6 ja 7 avulla eräitä mahdollisuuksia to- • · · teuttaa tutkimuslaitteen 660 ja potilastietojärjestelmän palvelimen 602 välinen * 35 tiedonsiirto. Tutkimuslaite 660 voi olla kamerayksikön 100 ja telakointiaseman 550 muodostama kokonaisuus. Potilastietojärjestelmän palvelinlohko 602 voi • · 20 1 1 9 531 sisältää myös apupalvelimen 616 ja keskitetyn palvelimen, vaikka ne voivat olla myös fyysisesti erillisiä. Kun tiedonsiirto toimiin, palvelin 602 voi toimia myös ohjaimena ja siten ohjata kamerayksikköä 100. Yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin 110-114 liittyvän tiedon avulla voidaan kuvaan muo-5 dostusta ohjata myös ohjaimena toimivalla palvelimella 602 samalla tavalla kuin kamerayksiköstä 100 kerrottaessa on esitetty.

Kuviossa 6 sairaalan (tai muun laitoksen) tukiasema 600 ja telakoin-tiasema 550 on esitetty erillisinä. Kamerayksikkö 100 voi sisältää välineet langattomaan yhteyteen telakointiaseman 550 kanssa tai kamerayksikkö 100 ja 10 telakointiyksikkö 550 voivat suorittaa datansiirtoa vain langallisen yhteyden tai suoran kontaktin kautta. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi kamerayksikkö 100 voi sisältää välineet olla langattomassa yhteydessä suoraan tukiasemaan 600.

Kun kamerayksikkö 100 käynnistetään, kamerayksikkö 100 voi ottaa automaattisesti yhteyttä tukiasemaan 600 tai käyttäjä manuaalisesti ohjaa ka-15 merayksikköä 100 ottamaan yhteyttä tukiasemaan 600. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi kamerayksikkö 100 voi ottaa yhteyden telakointiasemaan 550, joka voi suorittaa mahdollisesti tarvittavaa muokkausta kuvalle. Telakointiasema 550 voi puolestaan ottaa yhteyden tai jo olla yhteydessä tukiasemaan 600, jolloin muodostuu yhteys kamerayksikön 100 ja tukiaseman 600 välille. Tukiasema 20 600 voi puolestaan olla langallisesti esimerkiksi dataverkon 610 kautta yhtey dessä palvelimeen 602, joka on sairaalan tai muun vastaavankaltaisen laitok-sen 650 sisäinen potilastietojärjestelmän palvelin. Tukiasema 600 voi toimia • · · tällöin liityntäpisteenä (access point) langattoman ja langallisen järjestelmän *·*.* välillä. Kamerayksikkö 100, telakointiasema 550 ja tukiasema 600 voivat lähet- ··· ;**j 25 tää ja vastaanottaa radiotaajuista sähkömagneettista säteilyä. Tämä voidaan M : toteuttaa käyttäen esimerkiksi RF-osia (Radio Frequency), joiden toiminnan : *·· perustana on esimerkiksi WLAN (Wireless Local Area Network), Bluetooth® ja/tai matkapuhelintekniikka, kuten GSM (Global System for Mobile communication) tai WCDMA (Wide-band Code Division Multiple Access). Käytettä-30 essä Bluetooth®-ratkaisua kantama on kymmeniä metrejä, WLAN-ratkaisulla • · .···. kantama on satoja metrejä ja matkapuhelintekniikalla kantama voi olla jopa kymmeniä kilometrejä.

v·1 Tukiasema 600 ja telakointiasema 550 voidaan myös yhdistää yh- ··· deksi laitteeksi, kuten kuviossa 7 on esitetty, jolloin voidaan ajatella, että tela- 35 kointiasema 550 sisältää myös tukiasematoiminnot. Tällöin erillistä tukiasemaa M.: 600 ei välttämättä tarvita. Tutkimuslaite 660 voi näin olla langallisessa yhtey- 9 · 21 119531 dessä dataverkkoon 610 ja toimia tukiasemana muille laitteille, jotka ovat yhteydessä tai pyrkivät yhteyteen palvelimen 602 kanssa.

Kytkettäessä kamerayksikkö 100 telakointiasemaan 550 esimerkiksi USB-liittimellä (Universal Serial Bus) voidaan kamerayksiköstä 100 siirtää tie-5 toa telakointiasemaan 550, josta tiedot voidaan lähettää reaaliaikaisesti tai halutun viiveen jälkeen tukiasemaan 600 ja edelleen palvelimeen 602. Kun kuvan on liitetty yhdestä tai useammasta optisesti komponentista110 - 114 peräisin oleva tieto siitä, että muodostettu kuva on tarkoitettu vain esimerkiksi kuvauskohteen mukaisille erikoislääkäreille, kuvan voi saada käyttöönsä vain kyseiset 10 erikoislääkärit. Palvelimesta 602 voidaan dataa siirtää tukiasemaan 600, joka lähettää datan telakointiasemaan 550 ja edelleen kamerayksikköön 100. Siirto palvelimesta 602 kamerayksikköön 100 onnistuu, jos siirrettävän datan jakelua ei ole rajoitettu tai kamerayksikön 100 käyttäjä on oikeutettu vastaanottamaan datan. Telakointiasema 550 voi lisäksi olla yhteydessä tietokoneeseen 410, 15 johon liityntä voidaan toteuttaa käyttäen esimerkiksi USB-liityntää tai LAN-verkkoa (Local Area Network).

Langattoman yhteyden sijaan telakointiasema 550 voi olla myös langallisessa yhteydessä dataverkkoon 610. Kamerayksikkö 100 voi lisäksi olla yhteydessä tietokoneeseen 410, kuten PC (Personal Computer). Liityntä tieto-20 koneeseen 410 voidaan toteuttaa käyttäen esimerkiksi USB-liityntää.

Kun tutkimuslaite 660 kytketään potilastietojärjestelmän dataverk- ... koon 608, 610, voi kamerayksikkö 100 lähettää tunnisteensa apupalvelimelle *;].* 616. Mukana voi olla myös telakointiaseman 550 tunniste. Tunniste voidaan * · · *·*/ lähettää apupalvelimelle 616 suojatusti esimerkiksi suojatun yhteyden 608, ···: 25 610, 612 kautta. Tunniste voi olla laitteen identifikaatio, joka voi olla esimerkik- • · : si tekstuaalisessa muodossa ja joka voi käsittää esimerkiksi laitteen nimen ja ) *·· mallin. Apupalvelin 616 voi ottaa vastaan kamerayksikön 100 ja mahdollisen telakointiaseman 550 määrittävän tunnisteen suojatun yhteyden 608, 610, 612 kautta..

30 Apupalvelimella 616 on käytettävissään ainakin yhteen hyväksyttyyn ,*··. laitteen tunnisteeseen liittyvä asennusdata. Apupalvelin 616 voi olla sairaalas- • · "y sa sijaitseva palvelin, johon tallennetaan ja päivitetään kunkin laitteen hankin- :.v nan yhteydessä tarvittavat tiedot hankitusta laitteesta. Tiedot voidaan syöttää manuaalisesti ja hakea automaattisesti esimerkiksi valmistajan palvelimelta. 35 Apupalvelin 616 voi olla myös valmistajan ylläpitämä palvelin, josta voi suo-raan hakea kuhunkin laitteeseen kuuluvaa tietoa esimerkiksi Internetin kautta.

• · 22 119531

Apupalvelin 616 voi lähettää tutkimuslaitteen 660 tunnisteeseen liittyvän asennusdatan potilastietojärjestelmän palvelimelle 602. Lähettäminen voidaan suorittaa suojatun yhteyden 608, 610, 612, 614 kautta.

Suojattu yhteys 608, 610, 612, 614 voi olla sairaalan oma sisäinen 5 ja suojattu dataverkko tai ainakin osittain sairaalan ulkopuolelle ulottuva dataverkko, jossa siirrettävä data voidaan suojata salausohjelmalla. Eräs tällainen yhteyden muoto on SSH (Secure SHell), jota voidaan käyttää kirjautuessa palvelimelle.

Tutkimuslaitetta 660 määrittävä tunniste voidaan asentaa automaatio tisesti asennusdatan perusteella potilastietojärjestelmän palvelimelle 602 datansiirtoa varten. Kun tunniste on asennettu voidaan datan siirto aloittaa tutkimuslaitteen 660 ja potilastietojärjestelmän palvelimen 602 välillä. Vastaavasti myös minkä tahansa muun laitteen tunniste voidaan asentaa samalla tavalla palvelimelle 602 ja aloittaa datansiirto. Näin voidaan autentikoida joko kame-15 rayksikkö 100, telakointiasema 560 tai koko tutkimuslaite 660. Jos tutkimuslaitteen 660 autentikointi ei onnistu, palvelin 602 voi ilmoittaa ongelmasta. Myös ongelman laatu voidaan ilmoittaa. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että dataformaatissa eri kenttien muotoilu on vääränlainen tai dataformaatti on epäsopiva palvelimelle 602. Telakointiasema 550 tai tukiasema 600 voi muokata datan 20 sopivanmuotoiseksi palvelimelle 602 ja tällöin esimerkiksi kenttien muotoilu ja dataformaatti voidaan koijata. Vaihtoehtoisesti telakointiasema 550 voi ohjata ... kamerayksikköä 100 prosessoimaan datan palvelimelle 602 sopivaksi.

• · ·

Kuvio 8 esittää menetelmän vuokaaviota. Askeleessa 800 siirretään ·*** '•l l tietorakenteesta 116 — 120 kamerayksikölle 100 optiseen komponenttiin 110 - 25 114 liittyvää tietoa kytkettäessä ainakin yksi optinen komponentti 110-114 • * j kamerayksikköön 100. Askeleessa 802 ohjataan kamerayksikön 100 elimestä tuottaman kuvan muodostusta perustuen yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin 110-114 liittyvään tietoon.

*··

Ilman kuvatapahtuman yhteydessä optisesta komponentista välitet- .·,·. 30 tävää tietoa tai tämän lisäksi voi käyttäjä syöttää kamerayksikköön kuvauskoh- • · · teen, mikäli kamerayksikkö toimii eri kuvauskohteiden suhteen eri tavalla. Käyttäjä voi myös asettaa valoisuus-, väri tai muiden säätöjä, ohjata kame- • · v rayksikön valikoiden kautta eri valaisuun liittyvät arvot sopiviksi, ja arvioida ku- :"j: van tarkkuuden joko itse laitteen näytöltä tai PC-laitteistossa kuvan siirron jäl- 35 keen.

·«·* « • · 23 119531

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

··« • · · • » i ··· • « · ♦ · · ·· · ♦ ··· • · ♦ · ♦ • » t ··· · ·· • · • ·· ··· • · • ♦ ♦ ·· • · • · · ♦ ♦ · • · «M • · • · ·♦· • · • · · « « » • · ·»· • · • · ··» ♦ «·· *·«· • ·

Claims (46)

119531

1. Menetelmä kuvan muokkaamiseksi, jossa menetelmässä käytetään kamerayksikköä (100) sähköisessä muodossa olevan kuvan muodostamiseksi elimestä, tunnettu siitä, että menetelmässä on käytettävissä aina- 5 kin yksi optinen komponentti (110-114), joka on kytkettävissä kamerayksik-köön (100); ja kukin optinen komponentti (110 - 114) sisältää tietorakenteen (116 -120), joka sisältää optiseen komponenttiin (110-114) liittyvää tietoa; ja siirretään (800) tietorakenteesta (116 - 120) kamerayksikölle (100) optiseen komponenttiin (110-114) liittyvää tietoa ainakin yhden optisen kom-10 ponentin (110-114) ollessa kytketty kamerayksikköön (100); ja ohjataan (802) kamerayksikön (100) kuvan muodostusta elimestä perustuen yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin (110-114) liittyvään tietoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että siirretään optiseen komponenttiin (110 - 114) liittyvää tietoa tietorakenteesta (116-120) kamerayksikön (100) ohjaimeen (106), ja ohjataan ohjaimella (106) kuvan muodostamista optiseen komponenttiin (110 - 114) liittyvän tiedon perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ,···, 20 että ohjataan kuvan muodostusta muuttamalla kuvan kirkkautta. • t · • i» v

: 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan kuvan muodostusta muuttamalla kuvan kontrastia. • * • · · • · · tl*

' 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan kuvan muodostusta muuttamalla kuvan värisävyjä. • * • · »··

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, :V; että ohjataan kuvan muodostusta muuttamalla kuvan väritystä ainakin osalla .***. kuvan alueesta. • * t · • :V:

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, s*": että ohjataan kuvan muodostusta rajaamalla osa detektorin (104) detektointi- *. 30 alueesta pois muodostettaessa kuvaa. ·*·· • · 119531

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan kuvan muodostusta muodostamalla kuva ennalta määrätyillä va-lotusarvoilla.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että ohjataan kuvan muodostusta säätämällä kamerayksikön (100) ainakin yhtä säteilylähdettä (124,126), joka valaisee elintä.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan kuvan muodostusta säätämällä tutkimushuoneen (652) valaistusta.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liitetään kuvaan tieto käytetystä yhdestä tai useammasta optisesta komponentista (110-114).

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään elin yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin (110 - 15 114) liittyvään tietoon perustuen, ja liitetään kuvaan tieto elimestä.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään ne henkilöt, joilla on oikeus käyttää muodostettua kuvaa, perustuen yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin (110 - 114) liittyvään tietoon, ja liitetään tieto määritetyistä henkilöistä kuvaan kuvan käytön estämi- 20 seksi muilta henkilöiltä. • · s

* .»:* 14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · ·.· · että ohjataan muodostettu kuva ennalta määrätylle yhdelle tai useammalle henkilölle yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin (110 - 114) liittyvän i"*: tiedon perusteella. . . 25

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään kamerayksikön (100) käytön varmuus kamerayksikön (100) liikkeiden ja yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin (110-114) liittyvän tiedon perusteella, ja esitetään käyttäjälle ilmoitus käytön epävarmuudesta, jos • · ,···. kamerayksikön (100) liikkeiden mittaustulos on suurempi kuin suurin referenssi 30 siarvo, joka perustuu yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin (110 — 114. liittyvään tietoon. ··«·* • · 119531

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kussakin kuvaustilanteessa tarkennusetäisyyden ollessa ennalta määrätty yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin (110-114) liittyvän tiedon perusteella muodostetaan kuva elimestä elimen ollessa tarkennusetäisyyden 5 päässä kamerayksiköstä (100).

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin (110 - 114) liittyvä tieto käsittää lämpötilatiedon.

18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että kukin optinen komponentti (110 - 114) on kamerayksikön (100) lisäobjek- tiivi.

19. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan kuva kamerayksikköön (100) kiinnitetyn optisen komponentin (110 - 1 14) ainakin yhden detektoivan kennon (140) avulla.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että muodostetaan kuva kamerayksikköön (100) kiinnitetyn optisen komponentin (110 - 114) ainakin yhden detektoivan kennon (140) avulla eri aallonpituudella kuin kamerayksikön (100) detektorilla (104).

·*·*; 21. Kamerayksikkö kuvan muodostamiseksi, joka kamerayksikkö 20 (100) on sovitettu muodostamaan sähköisessä muodossa olevan kuvan eli- mestä detektorilla (104), tunnettu siitä, että kamerayksikkö (100) käsittää j*\* ainakin yhden optisen komponentin (110 - 114), joka on kytkettävissä kame- I:** ; rayksikköön (100); :4 ** kukin optinen komponentti (110-114) sisältää tietorakenteen (116 25 - 120), joka sisältää optiseen komponenttiin (110-114) liittyvää tietoa; kunkin optisen komponentin (110 - 114) tietorakenne (116 - 120) :V: on sovitettu siirtämään kamerayksikölle (100) optiseen komponenttiin (110 — 114. liittyvää tietoa ainakin yhden optisen komponentin (110 - 114) ollessa * · · kytketty kamerayksikköön (100); ja 30 tietorakenne (116-120) on optiseen komponenttiin (110-114) liit- * m *·;·’ tyvän tiedon perusteella sovitettu ohjaamaan elimen kuvan muodostamista. • · · *··· « · 119531

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että tietorakenne (116-120) on muistipiiri ja kamerayksikön (100) ohjain (106) on sovitettu kommunikoimaan keskenään optiseen komponenttiin (110 -114) liittyvän tiedon siirtämiseksi ohjaimeen (106), ja kamerayksikön (100) oh- 5 jäin (106) on sovitettu ohjaamaan kuvan muodostamista optiseen komponenttiin (110-114) liittyvän tiedon perusteella.

23. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että tietorakenne (116 - 120) on optiseen komponenttiin (110 - 114) liittyvän tiedon perusteella sovitettu ohjaamaan kuvan kirkkautta.

24. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että tietorakenne (116 - 120) on optiseen komponenttiin (110 - 114) liittyvän tiedon avulla sovitettu ohjaamaan kuvan kontrastia.

25. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että tietorakenne (116 - 120) on optiseen komponenttiin (110 - 114) liit- 15 tyvän tiedon avulla sovitettu ohjaamaan kuvan värisävyjä.

26. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että tietorakenne (116 - 120) on optiseen komponenttiin (110 - 114) liittyvän tiedon avulla sovitettu ohjaamaan kuvan väritystä ainakin osalla kuvan alueesta. «M • · · • · · ;*·*· 20

27. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että tietorakenne (116 - 120) on optiseen komponenttiin (110 - 114) liit-tyvän tiedon avulla sovitettu ohjaamaan kamerayksikön (100) ohjaimen (106) • * · 5" * rajaamaan osa detektorin (104) detektointialueesta pois muodostettaessa ku- vaa. • · • · ··*

28. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että tietorakenne (116 - 120) on optiseen komponenttiin (110 - 114) liit- • * .···. tyvän tiedon avulla sovitettu ohjaamaan kuvan muodostusta muodostamalla kuva ennalta määrätyillä valotusarvoilla, • · · • · · • ·

29. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu • · · 30 siitä, että kamerayksikkö (100) käsittää ainakin yhden säteilylähteen (124, *··:, 126); ja tietorakenne (116 - 120) on optiseen komponenttiin (110 - 114) liitty- • · 119531 vän tiedon avulla sovitettu ohjaamaan kuvan muodostusta säätämällä kame-rayksikön (100) ainakin yhtä säteilylähdettä (124,126), joka valaisee elintä.

30. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että tietorakenne (116 - 120) on optiseen komponenttiin (110 - 114) liit- 5 tyvän tiedon avulla sovitettu ohjaamaan kuvan muodostusta säätämällä tutkimushuoneen (652) valaistusta.

31. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että kamerayksikkö (100) on sovitettu liittämään kuvaan tieto käytetystä yhdestä tai useammasta optisesta komponentista (110-114).

32. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että kamerayksikkö (100) on sovitettu määrittämään elin yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin (110 - 114) liittyvään tietoon perustuen, ja kamerayksikkö (100) on sovitettu liittämään kuvaan tieto elimestä.

33. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu 15 siitä, että kamerayksikkö (100) on sovitettu määrittämään ne henkilöt, joilla on oikeus käyttää muodostettua kuvaa perustuen yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin (110-114) liittyvään tietoon, ja kamerayksikkö (100) on sovitettu liittämään tieto määritetyistä henkilöistä kuvaan kuvan käytön estämiseksi muilta henkilöiltä. M* • · · • · I *

34. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että kamerayksikkö (100) on sovitettu ohjaamaan muodostettu kuva en-j‘j‘( naita määrätylle yhdelle tai useammalle henkilölle yhteen tai useampaan opti- y/ : seen komponenttiin (110-114) liittyvän tiedon perusteella. • ··

35. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu 25 siitä, että kamerayksikkö (100) on sovitettu määrittämään kamerayksikön (100) •v. käytön varmuus kamerayksikön (100) liikkeiden ja yhteen tai useampaan opti- .···. seen komponenttiin (110-114) liittyvän tiedon perusteella, ja kamerayksikkö *·* (100) on sovitettu esittämään käyttäjälle ilmoitus käytön epävarmuudesta, jos *.v kamerayksikön (100) liikkeiden mittaustulos on suurempi kuin suurin referens- ··· 30 siarvo, joka perustuu yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin (110 -114) liittyvään tietoon. ···· • · 119531

36. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että kussakin kuvaustilanteessa tarkennusetäisyyden ollessa ennalta määrätty yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin (110-114) liittyvän tiedon perusteella kamerayksikkö (100) on sovitettu muodostamaan kuva eli- 5 mestä elimen ollessa tarkennusetäisyyden päässä kamerayksiköstä (100).

37. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että yhteen tai useampaan optiseen komponenttiin (110 - 114) liittyvä tieto käsittää lämpötilatiedon.

38. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu 10 siitä, että kukin optinen komponentti (110 - 114) on kamerayksikön (100) lisä- objektiivi.

39. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että ainakin yksi optinen komponentti (110 - 114) käsittää ainakin yhden detektoivan kennon (140) muodostaa kuva.

40. Patenttivaatimuksen 39 mukainen kamerayksikkö, tunnettu siitä, että ainakin yhden detektoivan kennon (140) on sovitettu muodostamaan kuvan eri aallonpituudella kuin kamerayksikön (100) detektori (104).

41. Tutkimuslaite kuvan muodostamiseksi, joka tutkimuslaite (660) on sovitettu muodostamaan sähköisessä muodossa olevan kuvan elimestä, 20 tunnettu siitä, että tutkimuslaite (660) käsittää kamerayksikön (100) ja ai-nakin kaksi optista komponenttia (110 - 114), jotka ovat kytkettävissä kame- I*,*.'. rayksikköön (100); : kukin optinen komponentti (110 - 114) sisältää tietorakenteen (116 - 120), joka sisältää optiseen komponenttiin (110-114) liittyvää tietoa; *···' 25 kunkin optisen komponentin (110 - 114) tietorakenne (116 - 120) on sovitettu lähettämään tutkimuslaiteelle (660) optiseen komponenttiin (110 - • · v.: 114) liittyvää tietoa kytkettäessä ainakin yksi optinen komponentti (110-114) kamerayksikköön (100); ja .v. tietorakenne (116 - 120) on optiseen komponenttiin (110 - 114) Hit- • · I I.! 30 tyvän tiedon perusteella sovitettu ohjaamaan elimen kuvan muodostamista. • I ···

42. Patenttivaatimuksen 41 mukainen tutkimuslaite, tunnettu * siitä, että tietorakenne (116 - 120) on muistipiiri ja tutkimuslaitteen ohjain (106, • · 119531 532. on sovitettu kommunikoimaan keskenään optiseen komponenttiin (110 -114) liittyvän tiedon siirtämiseksi ohjaimeen (106, 532), ja tutkimuslaitteen (660) ohjain (106, 532) on sovitettu ohjaamaan kuvan muodostamista optiseen komponenttiin (110-114) liittyvän tiedon perusteella.

43. Patenttivaatimuksen 41 mukainen tutkimuslaite, tunnettu siitä, että kukin optinen komponentti (110 - 114) on kamerayksikön (100) lisä-objektiivi.

44. Tutkimusjärjestelmä kuvan muodostamiseksi, joka tutkimusjärjestelmä käsittää tutkimuslaitteen (660) muodostaa sähköisessä muodossa 10 oleva kuva elimestä, tunnettu siitä, että tutkimusjärjestelmä käsittää palvelimen (602); palvelin (602) ja tutkimuslaite (660) on sovitettu olemaan yhteydessä toisiinsa; tutkimuslaite (660) käsittää kamerayksikön (100) ja ainakin kaksi op-15 tista komponenttia (110 - 114), jotka ovat kytkettävissä kamerayksikköön (100); kukin optinen komponentti (110 - 114) sisältää tietorakenteen (116 - 120), joka sisältää optiseen komponenttiin (110-114) liittyvää tietoa; kunkin optisen komponentin (110 - 114) tietorakenne (116-120) 20 on sovitettu lähettämään tutkimuslaiteelle (660) optiseen komponenttiin (110 -114) liittyvää tietoa kytkettäessä ainakin yksi optinen komponentti (110 - 114) kamerayksikköön (100); ja tietorakenne (116 - 120) on optiseen komponenttiin (110-114) liit- ·*"' tyvän tiedon perusteella sovitettu ohjaamaan elimen kuvan muodostamista. • · · *·· * · : *· 25

45. Patenttivaatimuksen 44 mukainen tutkimusjärjestelmä, t u n - nettu siitä, että tietorakenne (116 - 120) on muistipiiri ja tutkimusjärjestelmän ohjain (106, 532, 602) on sovitettu kommunikoimaan keskenään optiseen komponenttiin (110 - 114) liittyvän tiedon siirtämiseksi ohjaimeen (106, 532, .···. 602, 618), ja tutkimusjärjestelmän ohjain (106, 532, 602) on sovitettu ohjaa- [·* 30 maan kuvan muodostamista optiseen komponenttiin (110-114) liittyvän tie- \v don perusteella.

··· • ♦ • · \ 46. Patenttivaatimuksen 44 mukainen tutkimusjärjestelmä, t u n - «·· nettu siitä, että kukin optinen komponentti (110 - 114) on kamerayksikön (100) lisäobjektiivi. 119531