FI118831B - Laite ja menetelmä materiaalirainalle sijoitettujen kuvioiden tarkistamiseksi sekä materiaaliraina - Google Patents

Description

118831

Laite ja menetelmä materiaallrainalle sijoitettujen kuvioiden tarkistamiseksi sekä materiasiiraina

Esillä oleva keksintö liittyy menetelmään ja laitteeseen 5 materiaallrainalle valosähköisillä tai muilla keinoilla sijoitettujen kuvioiden tarkistamiseksi käsittäen patenttivaatimusten 1 ja 9 johdannossa määritellyt ohjausvälineet ja -sovitelmat sekä materiaalirainan.

10 Alalla on jo tunnettu liikkuvalle materiaallrainalle tehtyjen käsittelyvaiheiden ohjaus rainalle painettujen ohjausmerkkien avulla, jotka voidaan ilmaista valokennoilla tai muilla optisilla laitteilla. Nämä kuviot, jotka on sijoitettu materiaallrainalle, on tavallisesti painettu sel-15 laisella värisävyllä, joka muodostaa ympäristöönsä nähden vastakohdan mahdollistaen siten sen, että ilmaisuvälineet ilmaisevat kuvioiden tarkan paikan ja määrittelevät siksi materiaalirainan kulloisenkin aseman. Nämä kuviot voidaan tehdä myös magneettisesti havaittavasta materiaalista tai 20 mekaanisin keinoin havaittavien kuvioiden, kuten esimerkiksi reikien, taittoviivojen, rakojen jne. avulla.

Materiaalirainan tarkan aseman ilmaisun avulla on mahdol- , lista käyttää materiaalirainalla moniväripainatusta ja ··· •**j 25 asemoida kuvat. Nämä kuvat sisältävät useita värejä, jotka • · · on painettu materiaallrainalle useita käsittelykoneita *.1 : käyttäen, joista kukin painaa tietyn värin käsiteltävänä ; olevan kuvan päälle, joka on valmisteltu edeltävillä kä- sittelykoneilla, jotka ovat painaneet materiaalirainalle 30 muita värejä. Materiaalirainalle voidaan siis synnyttää ja painaa monivärikuva, jossa eri värit ovat toistensa suh-teen päällekkäin tarkasti kohdallaan.

m • ♦ · • · · • Toinen tarkistuslaitteen tai vastaavasti tarkistusmenetel- • 1 35 män käyttötapa on materiaalirainan tarkan aseman ilmaise- «·· < : ·1♦ • · · • · • ♦♦ 2 118831 minen tietyn painokuvion pinnoittamiseksi aikaisemmin esipainetun materiaalirainan päälle tiettyyn kohtaan painetun kuvion ja taittoviivakuvion asemoimiseksi, mikä helpottaa taittamista keskinäisesti kohdakkain.

5

On olemassa muitakin sovelluksia, esimerkiksi sellainen, jossa pakkausmateriaalirainan on määrä edetä pakkauskoneessa tai muussa sellaisessa tarkasti kuvion pituuden verran, jotta toisaalta saadaan painokuvio samaan kohtaan 10 kaikissa pakkauksissa ja toisaalta varmistetaan, että mainittu taittoviivakuvio osuu kohdakkain pakkauskoneen nuuttauslaitteen kanssa siten, että materiaalin taittaminen tapahtuu taittoviivoja myöten, joiden paikka on ennalta määrätty. Materiaalirainan valmistamiseksi, kuten rei-15 kien stanssaamiseksi, alkuaukkojen tai lisätaittoviivojen tekemiseksi, on myös välttämätöntä tietää materiaalirainan tarkka asema.

Tähän asti on ollut tunnettua tällaisten materiaali-20 rainojen varustaminen kuvioilla, jotka voidaan ilmaista antureilla, ja määrittämällä siten rainan tarkka asema. Patenttijulkaisusta EP-A-0 131 241 tunnettu on jonkin kuvion kuten viivakoodin käyttö, jossa on kaksi tummien ja vaaleiden alueiden ryhmää, jotka ovat peräkkäin ilmaisu- * 25 suunnassa, missä yhden ryhmän tummien alueiden ja/tai vaa- • ♦ · leiden alueiden paikkaa niihin liittyvän ilmaisimen koh- * ,1 dalla on siirretty toisen ryhmän tummien alueiden ja/tai • 1 · vaaleiden alueiden suhteen niihin liittyvän toisen ilmai-*·!·' simen kohdalla. Nämä ilmaisimet ilmaisevat vastaavasti V: 30 tummien alueiden ja/tai vaaleiden alueiden olemassaolon tai puuttumisen ja synnyttävät ilmaisutuloksesta riippuvat lähtösignaalit. Tämä suoritetaan käyttämällä yhtä ilmai-:1:1· sinta, joka aktivoi tummien ja/tai vaaleiden alueiden > ’ . ilmaisun jälkeen toisen ilmaisimen, joka ilmaisee tummien *...1 35 ja/tai vaaleiden alueiden olemassaolon tai puuttumisen, f : I · · • · • § * ·1 a • · 118831 3 missä toisen Ilmaisimen lähtöslgnaaleja verrataan ennalta määrättyyn signaalien sekvenssiin. Jos lähtösignaalien sekvenssi on sama kuin mainittu ennalta määrätty signaalien sekvenssi, niin vertailuelin antaa akti vointi signaalin, 5 joka aktivoi edellä kuvatut käsittelykoneet, jotka vaativat materiaalirainan tarkat asematiedot.

Tavallisesti nämä kuviot vääristävät materiaalirainan koristekuvion yleistä ulkonäköä, ja siksi on toivottavaa, 10 että ohjauskuviot sijoitetaan olemassaolevaan koristekuvioon hyvin pienille tyhjille alueille, jotka periaatteessa sisältävät vain ohjauskuviot. Tämä on kuitenkin aiheuttanut suuria ongelmia, koska elementit, jotka on sovitettu kuvioiden tunnistamiseksi, ilmaisevat ja merkitsevät muis-15 tlin koristekuvion kaikki osat sekä ohjauskuviot sillä seurauksella, että toinen ilmaisin syöttää monia lähtösig-naaleja koristekuvion ja ohjauskuvion tummista ja/tai vaaleista alueista riippuvasti. Koska näitä lähtöslgnaaleja on verrattava tosiaikaisessa proseduurissa, niin on varsin 20 todennäköistä, että koristekuvion tummien ja/tai vaaleiden alueiden ja ennalta määrätyn signaalien sekvenssin ei-toi-votun samanlaisuuden vuoksi tulee ilmaistuksi vääriä signaaleja. Näin ollen tulee ilmaistuksi materiaalirainan . väärä asema, ja seuraavat käsittelykoneet tuhoavat materi- ***' 25 aalirainan koristekuvion saatuaan väärää informaatiota.

: : : M· • ♦ · · '· ' Toisena suurena ongelmana on ollut se, että ohjauskuvion i tulisi olla mahdollisimman pieni koristekuvion optisen vääristymisen välttämiseksi, mutta väärien signaalien S ϊ: 30 ilmaisemista tulisi välttää.

* :*.(t Lisäksi pakkausteollisuudella on tarve olla riippumaton .·;·. kaikista ohjauskuvioista ja ilmaista materiaalirainan * koristekuvio esimerkiksi itse koristekuvion avulla.

* 35 M* t : ·· * » • · • · • «· • · 118831 4

Esillä olevan keksinnön eräänä tavoitteena on saada aikaan laite ja menetelmä materiaalirainalle sijoitettujen kuvioiden tarkistamiseksi tarkasti ja turvallisesti, esimerkiksi materiaalirainan tarkan aseman ilmaisemiseksi.

5

Keksinnön eräänä toisena tavoitteena on, että ohjauskuvion kokoa ei suurenneta, mutta tarkistuslaitteen luotettavuutta suurennetaan.

10 Keksinnön eräänä toisena tavoitteena lisäksi on saada aikaan menetelmä ja laite materiaalirainan tarkan aseman ilmaisemiseksi ilman mitään lisäohjauskuvioita, jotka voisivat vääristää materiaalirainan koristekuviota.

15 Lisäksi keksinnön eräänä tavoitteena on olla riippumaton ohjauskuvion paikasta ja lisätä keksinnön menetelmän ja laitteen luotettavuutta käyttämällä ilmaisimien ulostuloja synergisesti.

20 Keksinnön tunnusmerkit ilmenevät patenttivaatimuksista 1, 9, 15 ja 23.

Keksintö on toteutettu käyttämällä vähintään kahden il-maisimen ulostuloja, yhdistämällä lähtösignaalit lähtösig-25 naalien sekvenssin muodostamiseksi ennalta määrätyllä ta- • » · *;*\ valla, missä kukin ilmaisin voi aktivoida toisen ilmaisi- • ( i *· · men kirjoittamaan lähtösignaalit vertailuelimeen tumman : tai vaalean alueen reunan ilmaisemisen jälkeen, ja vertaa- maila mainittua sekvenssiä ennalta määrättyyn sekvenssiin, ! 30 jolloin lähtösignaalit käsittävät mainittuja tummia ja/tai vaaleita alueita koskevan informaation.

• · • · lf :*·*; Tämä voidaan tehdä käyttämällä kummankin ilmaisimen läh- v * . tösignaaleja yhdistämällä ne vertailuelimessä. Jommankum- 35 man ilmaisimen tumman alueen ilmaisun jälkeen vertailueli- Γ’ : ·· · ·* • 9 9 99 9 • • * 5 118831 meen kirjoitetaan signaali (esim. "1"), vaalean alueen ilmaisun jälkeen vertailuelimeen kirjoitetaan jokin muu signaali (esim. "0"). Saadun lähtösignaalien sekvenssin ja ennalta määrätyn signaalien sekvenssin ollessa samat akti-5 voidaan yksi tai useampi toimielin.

Tämä voidaan tehdä myös käyttämällä yhden ilmaisimen läh-tösignaaleja kellosisäänmenona vertailuelimelle, joka aktivoi vertailuelimen datasisäänmenon toisen ilmaisimen 10 lähtösignaalien kirjoittamiseksi vertailuelimeen, missä kellosisäänmeno aktivoidaan joko jonkin tummista alueista ja/tai vaaleista alueista reunan ilmaisemisen jälkeen ja kääntäen. Järjestelmän luotettavuuden parantamiseksi kel-losisäänmenoa voidaan lisäksi käyttää lähtösignaalina 15 lähtösignaalien sekvenssin saamiseksi, jota verrataan mainittuun ennalta määrättyyn signaalien sekvenssiin ja joka riippuu vaaleiden alueiden vaihtumisesta tummiksi ja tummien alueiden vaihtumisesta vaaleiksi alueiksi. Tämän johdosta vertailuelin vastaanottaa joukon useamman kuin 20 yhden ilmaisimen lähtösignaaleja ja estää siksi paljon paremmin sellaisen väärien signaalien ilmaisun, missä ilmaisin uskottelee ilmaisseensa ohjauskuvion ilmaisemalla materlaalirainan koristekuviossa tummien ja vaaleiden alu-eiden sekvenssin, joka on samanlainen kuin ohjauskuvion **’* 25 sekvenssi. Vertailuelin antaa jälkeenpäin lähtösignaalin • · · ****, lähtösignaalien sekvenssin oltua samanlainen kuin mainittu « i « *· · ennalta määrätty signaalien sekvenssi, jolloin lähtösig- : naali aktivoi erilaisten rainankäsittelykoneiden yhden tai useamman toimielimen. Edellä mainitun kellosisäänmenon voi f,: * 30 antaa myös liikkuvasta materiaalirainasta riippuva ilmai sin tai ilmaisukeino. Tämä voisi olla yksi suurten vaalei- ·*·., den ja tummien alueiden jono, materiaalirainan liikkumista « auttavan pyörän pyöriminen tai jokin muu vastaava keino.

• · ··« i : · · · • « • ♦* • · 6

VertailueXin voi käsittää siirtorekisterin, joka rekisteröi ilmaisimien antamien tietojen tarkat pituudet ohjaus-kuvion ilmaisemisen jälkeen aktivoiden siten vertailueli-men lähtösignaalin, kun lähtösignaalien sekvenssi on sa-5 manlainen kuin mainittu ennalta määrätty signaalien sekvenssi .

Esillä olevat menetelmät mahdollistavat paljon useampien signaalien, mieluummin binaaristen signaalien, käsittelyn 10 oikean kuvion erottamiseksi paremmin väärästä kuviosta suurentamatta kuvion vaatimaa aluetta materiaalirainalla.

Menetelmä kuvioiden tarkistamiseksi voidaan suorittaa käyttämällä ennalta määrättyä laitetta tai samanlaisilla 15 laitteilla, jotka toimivat vastaavalla tavalla, jolloin kuvioilla, jotka tarkistuslaitteen tulisi ilmaista ja jotka on sijoitettu materiaalirainalle, voi olla mekaanisia, sähköisiä, magneettisia ja/tai optisia ominaisuuksia, jotka ilmaistaan vastaavasti mekaanisilla, sähköisillä, 20 magneettisilla ja/tai optisilla antureilla ja ilmaisimilla.

Materiaalirainan tummat ja/tai vaaleat alueet voivat olla ^ kuvien, piirrosten ja/tai jonomuodostelmien osia eikä **" 25 niiden tarvitse olla eksplisiittisesti erillisiä ohjausku- • · · *·/·ψ vioita, jotka on tarkoituksellisesti sijoitettu materiaa-

* · I

*· · lirainalle. Joka tapauksessa on edullista käyttää vaalei- :.! : den ja tummien alueiden muodostamaa viivakoodia, koska l.inäiden alueiden ilmaisu on kaikkein luotettavinta. Yhden * 30 kuvioryhmän vastaavia tummia ja vaaleita alueita voidaan siirtää tummien ja vaaleiden alueiden toisen ryhmän suh-teen vastaavien ilmaisimien kohdalla. Kummatkin kuvioryh-mät voivat olla materiaalirainalla samalla korkeudella, jos ilmaisimia on siirretty toistensa suhteen tai esimer- • · 1< i : ··· • · · * · • ·· 118831 7 kiksi valmiin pakkauksen ylä- tai alaosassa, jos ilmaisimia on siirretty kuvioiden ja toistensa suhteen.

Joskus on avuksi, mikäli vertailuelin aktivoidaan erotta-5 maan ensimmäisestä ilmaisimesta johdetut pulssit (toisen alueiden ryhmän) lähtöpulsseista, jotka on johdettu toisesta ilmaisimesta. Tämän ongelman ratkaisemiseksi ensimmäisen ilmaisimen pulssi voisi olla korkeampi ja/tai pitempi tai kumpaakin voisi seurata lyhyt sekundaarinen 10 pulssi ja/tai positiivinen ja negatiivinen (käänteinen) pulssi.

Esillä olevan keksinnön erityisen edulliset suoritusmuodot on selitetty seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, 15 joissa kuvio 1 esittää kaaviollisesti tarkistuslaitteen ra kennetta yhdessä ohjauskuvion kanssa kuvio 2 esittää ohjauskuvion parhaana pidettyjä muotoja 20 kuvio 3 esittää ilmaisimien lähtösignaaleja ja saatuja signaalien sekvenssejä vertailuelimessä kuvio 4 esittää erästä toista kuvion 2 mukaista suoritusmuotoa , kuvio 5 esittää erästä toista kuvion 2 mukaista suori- •1j 25 tusrauotoa * * · ’··· kuvio 6 esittää kahta ohjauskuvioiden ryhmää, joita on * · t a · *. : siirretty toistensa suhteen « *.· · kuvio 7 esittää erilaisia ohj auskuvioina käytettäviä t materiaalirainan koristekuvioita ··· tT: 30 kuvio 8 esittää käsittelykoneiden ja yhden ohjauskuvi oiden ryhmän kaaviokuvaa.

• « j *··

Kuvion 1 yläosa esittää kuviota 1, jossa oikealla puolella • ( · on tummia alueita 2 (ensimmäinen ryhmä) ja vasemmalla puo- : * 35 lella on tummia alueita 3 (toinen ryhmä), joita erottavat »·« i : *·· • ·

• «I

t * # · 118831 8 oikealla puolella olevat vaaleat alueet 21 ja vasemmalla puolella olevat vaaleat alueet 31. Tummat alueet 2, 3 on yhdistetty välialueilla 4, missä tummat alueet 2 on sovitettu vaakasuoraan ja välialueet 4 on sovitettu pystysuo-5 raan ja kulkemaan materiaalirainalla 90° kulmassa, oikealla puolella olevien tummien alueiden 2 leveys on x, ja oikealla puolella olevien vaaleiden alueiden 21 leveys on y. Vasemmalla puolella olevien tummien ja vaaleiden alueiden 3 ja 31 leveys on vastaavasti a ja b. Oikealla puolella 10 olevan tumman alueen 2 reunan 32 ja vasemmalla puolella olevan tumman alueen 3 reunan 31 välinen etäisyys on d. Tämä sovitelma muodostaa viivakoodin, jota käytetään oh-jauskuviona suunnassa v kulkevan materiaalirainan tarkan aseman ilmaisemiseksi.

15

Ohjauskuvio ilmaistaan kahdella ilmaisimella 8 ja 9, jotka synnyttävät binaariset lähtösignaalit tummien ja/tai vaaleiden alueiden 2, 21, 3, 31 tai tummien ja/tai vaaleiden alueiden reunojen 31, 32 ilmaisemisen jälkeen, jolloin 20 nämä lähtösignaalit siirretään vertailuelimeen 10, joka vertaa lähtösignaalien sekvenssiä ennalta määrättyyn signaalien sekvenssiin. Datasisäänmenot 13 ja 16 aktivoidaan vastaavien kellosisäänmenojen 12 ja 15 avulla, jotka siten '·, aktivoivat vastaavan ilmaisimen 8 tai 9 kirjoittamaan läh- * **” 25 tösignaalinsa vertailuelimeen 10 synnyttäen siten lähtö- f I | *··, signaalien sekvenssin.

e · · • · • 1 • ♦ « ί.ί : Ilmaisimen 8 ilmaistua tumman alueen 3 ilmaisin 8 aktivoi

Mv datasisäänmenon 16 kellosisäänmenon 15 avulla, jolloin il- • « » *.· : 30 maisin 9 ilmaisee samanaikaisesti vaalean alueen 21 ja antaa asianmukaisen informaation vertailuelimeen 10 data-·1·.. sisäänmenon 16 kautta. Tumman alueen 2 reunan ilmaisemisen «1·1· jälkeen ilmaisin 9 aktivoi datasisäänmenon 13 kellosisään- * t menon 12 avulla vastaanottamaan ilmaisimelta 8 tumman alu- 35 een 3 ilmaisevan informaation. Tämä ja käänteinen menette- i : ··1 « • # « s • 1· · 118831 9 ly suoritetaan, kunnes kaikki tummat alueet 2, 3 ja/tai vaaleat alueet 21, 31 on ilmaistu ja asianmukainen informaatio on syötetty vertailuelimeen 10. Jos ilmaisimista 8 ja 9 saatu lähtösignaalien sekvenssi on samanlainen kuin 5 ennalta määrätty signaalien sekvenssi, niin ulostulo 17 aktivoidaan ja signaali annetaan yhdelle tai useammalle toimielimelle 20, jotka tämän jälkeen käsittelevät materi-aalirainaa, mainitun materlaallrainan muodostamaa putkea tai pakkausta.

10

Ymmärrettäneen että joko ilmaisimen 8 lähtösignaaleja tai ilmaisimen 9 lähtösignaaleja tai kumpiakin lähtösignaaleja voidaan käyttää lähtösignaalien sekvenssin synnyttämiseksi vertailuelimessä 10.

15

Kuvio 2 esittää kahden tummien alueiden (2, 3), esim.

mustien alueiden, ryhmän ja vaaleiden alueiden (21, 31), esim. valkoisten alueiden, ryhmän parhaana pidettyä kuvio-muotoa, joka on symmetrinen keskiviivan M suhteen, joka 20 sijaitsee kohtisuorassa rainan (v-akselin suuntaisen) kulkusuuntaan v nähden. Keskiviiva M, joka ei näy Tainalla, kulkee ensimmäisen ryhmän 1 keskimmäisen tumman alueen 3 ja toisen ryhmän II keskimmäisen vaalean alueen 21 poik- '·' ki. Kuvion 2 mukaan keskimmäisen tumman alueen 3 ja sen ♦ 25 naapurina olevan vaalean alueen 2 leveys on kaksi kertaa *·2. niin suuri kuin mainitun keskimmäisen vaalean alueen 21 ja sen naapurina olevien tummien alueiden 2 ja seuraavien ♦ · 1 J.i : vaaleiden alueiden 21 ja tummien alueiden 2 leveys kuvion l,:.: 2 mainitun keskiviivan M molemmilla puolilla. Tässä tummi- ··· ϊ.ί · 30 en/vaaleiden alueiden (3, 31) ensimmäisen ryhmän leveydet (a, b) ovat kaksi kertaa niin suuret kuin tummien/vaalei- ·1·.. den alueiden (2, 21) toisen ryhmän leveydet (x, y).

♦ ·1· • « i • · · * , Lähtösignaalien sekvenssin synnyttäminen on esitetty ku- 35 viossa 3, jossa ilmaisin 8 ja ilmaisin 9 antavat binaari- t : «·« ·· • · e ·· f··· 2 • · 118831 10 set signaalit tummien ja vaaleiden alueiden ilmaisemisen jälkeen. Jos ilmaisin 8 ilmaisee vaihtumien vaaleasta tummaksi, se kirjoittaa vertailuelimeen 10 "1"-signaalin, kun taas ilmaisin 9 kirjoittaa vertailuelimeen 10 "1":n il-5 maistuaan myös vaihtumisen vaaleasta tummaksi. Jos ilmaisin 8 ilmaisee vaihtumien tummasta vaaleaksi, se kirjoittaa vertailuelimeen 10 "0":n, ja ilmaisin 9 tekee samoin. Samalla kummankin ilmaisimen lähtösignaalit yhdistetään ennalta määrätyllä tavalla, toisin sanoen ennalta määrät-10 tynä "l":ten ja "0":ien jonona, jonka viivakoodin muoto ja rakenne määräävät, jolloin kuvion 3 esimerkki esittää jonoa "11001101001100". Tässä saadaan 14 bitin sekvenssi hyvin pienessä viivakoodissa, koska kumpikin ilmaisin kirjoittaa vertailuelimeen 10 oman lähtösignaalinsa. On 15 helppo ymmärtää, että voidaan käyttää myös useampia ilmaisimia ja useampia kuvioita bittien lukumäärän suurentamiseksi mainitussa ennalta määrätyssä lähtösignaalien sekvenssissä ja siten parantaa tarkistuslaitteen luotettavuutta .

20

Erään toisen lähtösignaalien sekvenssin synnyttäminen on kuvattu kuviossa 4, jossa ilmaisin 8 ja ilmaisin 9 antavat binaariset signaalit tummien ja vaaleiden alueiden ilmai-, semisen jälkeen. Jos ilmaisin 8 vastaanottaa ”l"~sisäänme-

rM

'*** 25 non, jota käytetään kellosignaalina C, ilmaisimen 9 sen- » · * *"** hetkinen informaatio (joka sinä ajanhetkenä on "0") anne- • * · ·- · taan vertailuelimeen 10. Jos ilmaisin 9 vastaanottaa "1"- : sisäänmenon, joita myös käytetään kellosisäänmenona C, *.j.: niin ilmaisimen 8 senhetkinen informaatio (joka sinä ajan- ll · 30 hetkenä on "1”) annetaan vertailuelimeen 10. Koko ohjaus- kuviona käytettävän viivakoodin ilmaisun jälkeen vertai-j*·.. luelin on vastaanottanut sisäänmenon "0110 Olli 1001 10", e j't*. toisin sanoen 14 bittiä ja siis enemmän kuin 11 binaarista * , lähtösignaalia.

35 • •e i : ·*» • • e e ·

9 M S

Φ I

118831 11 Tätä lähtösignaalien sekvenssiä, joka on muodostunut binaarisista signaaleista, verrataan ennalta määrättyyn signaalien sekvenssiin toimielimien 20 aktivoimiseksi. Ensimmäistä "0":aa ei tavallisesti käytetä, koska ensim-5 mäinen vaihtuminen vaaleasta tummaksi alueeksi voi olla liian lähellä koristekuviota. Siksi vertailuelin sisältää 13 bittiä informaatiota.

Kuten menetelmästä nähdään, yhdestä ja samasta ohjausku-10 viosta vastaanotettu informaatio on pidennetty 13 bitiksi, mikä siis parantaa ilmaisumenetelmän luotettavuutta. Olemassa olevaa koodia voidaan siksi käyttää paremmalla tavalla. Materiaalirainan liikkuessa useiden satojen metrien minuuttinopeudella ilmaisimina käytettävät valokennot 8 ja 15 9 pystyvät ilmaisemaan vaaleat ja tummat alueet noin 10 kHz:n taajuudella. Valokennojen "nopeus" on siten riittävän suuri edellä mainitulla nopeudella liikkuvalla materi-aalirainalla olevien kuvioiden 1 lukemiseksi. Näin ollen tummien ja vaaleiden alueiden leveydet (a, b, x, y) voi-20 daan pienentää minimiin, mikä sallii ilmaisulaitteen ja ilmaisumenetelmän käyttäjän käyttää hyvin pieniä kuvioita, jotka eivät vääristä materiaalirainalle sijoitetun koristekuvion optista ulkonäköä. Yhden ryhmän peräkkäisten , tummien alueiden 3 tavallinen leveys a on likimäärin sama *"* 25 kuin saman ryhmän peräkkäisten vaaleiden alueiden 3* le- *··] veys b, jotka leveydet a, b ovat likimäärin kaksi kertaa evä *· · niin suuret kuin toisen ryhmän peräkkäisten tummien ja K: : vaaleiden alueiden vastaavat leveydet x, y. Peräkkäisten tummien alueiden leveys x on mieluimmin likimäärin sama lYl 30 kuin peräkkäisten vaaleiden alueiden leveys y ja on tavallisesti välillä 1 - 3 mm. jolloin pienemmät tai suuremmat leveydet voidaan ilmaista valokennoja syöttävästä valon-j*j*. lähteestä riippuvasti tai esimerkiksi materiaalirainalle * , sijoitettujen magneettikuviolden tiheydestä riippuvasti.

35 f*« i ϊ «v# Ψ · Ψ *1 • 9 * 118831 12

Kuvion 4 mukaisen lähtösignaalien sekvenssin synnyttämiseksi on välttämätöntä, että tummien ja vaaleiden alueiden reunat sijaitsevat rainalla 30 niihin liittyvään ilmaisimeen 8, 9 nähden siten, että kun jompikumpi ilmaisin 8, 9 5 ilmaisee reunan, esim. ensimmäisen ryhmän reunan 32, toinen ilmaisin 8, 9 ei ilmaise reunaa, vaan toisen ryhmän tumman tai vaalean alueen. Kokeet ovat osoittaneet, että tarkistusbittien lukumäärän suurentaminen vertailuelimessä 10 lisää tarkistusmenetelmän luotettavuutta.

10

Kuvio 5 esittää tarkistusmenetelmän erästä toista suoritusmuotoa, jossa käytetään ilmaisimien 8 ja 9 kumpaakin lähtösignaalia ja siis vastaanotetaan lähtösignaalien sekvenssi 1011 0100 1011 Olli 0100 1011 0100.

15 Tästä nähdään, että lähtösignaaleja käyttävästä menetelmästä riippuen tarkistusmenetelmän luotettavuutta voidaan samaa ohjauskuviota käytettäessä suurentaa nopeasti. Tässä lähtösignaaleja, jotka on johdettu tummien alueiden 2 ja 3 20 ilmaisusta ja/tai positiivisten reunojen (vaihtumiset vaaleista tummiksi alueiksi) ilmaisusta, edustaa "1", ja lähtösignaaleja, jotka on johdettu vaaleiden alueiden 2* ja . 3* ilmaisusta ja/tai negatiivisten reunojen (vaihtumiset *· « •1j tummista vaaleiksi alueiksi) ilmaisusta, edustaa ”0".

♦ · · *·:·* 25 * · *.* : Kuvio 6 esittää ohjauskuvion sovitelmaa, jossa tummien ja ·,· ; vaaleiden alueiden ryhmiä on siirretty toistensa suhteen * : 1 niitä vastaavien ilmaisimien 8, 9 kohdalla. Siksi kuvion eri ryhmät voivat olla sijoitetut materiaalirainalle eri * 30 kohtiin, mikä estää sen, että käyttäjällä olisi materiaa-lirainalla koristekuvion optista vaikutelmaa vääristävä viivakoodi.

• * · *

Lisäksi itse koristekuviota voidaan käyttää tarkistusmene- ··· !...: 35 telmässä, joka on esitetty kuviossa 7. Tässä tiettyä ko- «« • · • · · » • · 118831 13 ristekuviota, Joka on mieluimmin muodostettu vaaleista ja tummista alueista, käytetään edellä selitetyssä tarkistusmenetelmässä, missä vaaleiden ja tummien alueiden vastaavia ryhmiä on siirretty toistensa suhteen niitä vastaavien 5 ilmaisimien kohdalla. Vastaavat tummat ja/tai vaaleat alueet ovat siten materiaalirainalla olevien kuvien, piirrosten ja/tai jonomuodostelmien osia.

Kuvio 8 esittää ilmaisimen 8 käyttämistä, joka ilmaisee 10 käsittelytelojen 31 kuljettamalle materiaalirainalle si joitetut vaaleat ja tummat alueet. Ilmaisin 8 on sijoitettu tietyllä nopeudella pyörivän telan 31 alapuolelle. Materiaalirainan 30 ratanopeuden ilmaisee telan 31 pyörimisnopeuden mittaava ilmaisin 9. Kummankin ilmaisimen 15 vuorovaikutuksen avulla voidaan saada samat tulokset kuin edellä on kuvattu. Ilmaisin 9 voidaan sijoittaa eri paikkoihin käsittelylinjalla tai se voidaan korvata jo olemassa olevilla antureilla tai ilmaisimilla, jotka tavalla tai toisella reagoivat materiaalirainan nopeuteen.

*·* * · · · « • · · • · · t«· • · • · · • · • · • · · • · · ··* · • · · • · · ··* ··· * » · • · « * • · • · • ·ι * · · • · · * · · * ···*« • ♦ ·*« • ♦ • · ··· 1 • · • · • *·

Claims (7)

118831 14

1. Menetelmä materiaalirainalle (30) sijoitettujen 5 kuvioiden (1) tarkistamiseksi, jotka kuviot (1) käsittävät ainakin kaksi tummien ja vaaleiden alueiden (2, 21, 3, 31) ryhmiä, jotka tummat ja vaaleat alueet seuraavat toisiaan tarkistussuunnassa (v) , jossa yhden ryhmän tummia alueita (2) siirretään vastaavan ilmaisimen (9) suhteen verrattuna 10 toisen ryhmän tummien alueiden (3) sijaintiin suhteessa toiseen vastaavaan ilmaisimeen (8), joka menetelmä käsittää kahden ryhmän tummien alueiden (2, 3) ja vaaleiden alu- 15 eiden (21, 31) olemassaolon ilmaisemisen, lähtösignaalien sekvenssin synnyttämisen yhdistämällä ilmaisimien kahden ryhmän tummien ja vaaleiden alueiden (2, 21, 3, 31) lähtösignaalit, ja 20 , lähtösignaalien sekvenssin vertaamisen ennalta määrättyyn signaalien sekvenssiin, • · · * *·1· tunnettu siitä, että 25 : yhdistämisvaihe käsittää yhden ilmaisimen binääritason : määrittämisen hetkellä, jolloin toinen ilmaisin havaitsee ♦ •e siirtymisen reunan yli ja päinvastoin ja/tai reunan yli siirtymisten ilmaisemisen mainituissa ainakin kahdessa . 3 0 tummien ja vaaleiden alueiden ryhmissä /2, 21, 3, 31) . • « · ··1 · «1· • · • m «·· l1t II

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n - ·Φ· r *:··· n e t t u kunkin ilmaisimen (8, 9) aktivoimisesta 35 toisella ilmaisimella (8, 9) jonkin mainituista • · ·· · * 1 · • ·· 15 1 1 8831 ensimmäisistä ja/tai toisista alueista (2, 21, 3, 31) reunan ilmaisemisen jälkeen.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 5 menetelmä, tunnettu mainitun lähtösignaalin sekvenssin muodostamisesta kunkin ilmaisimen (8, 9) lähtösignaalien avulla, jotka käsittävät mainittuja tummia tai vaaleita alueita (2, 21, 3, 31) koskevan informaation, ja kunkin ilmaisimen (8, 9) aktivoimisesta toisella il-10 maisimella (8, 9) toisen ilmaisimen (8, 9) suorittaman jonkin mainituista tummista tai vaaleista alueista (2, 21, 3. 31) reunan ilmaisun jälkeen.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen mene-15 telmä, tunnettu siitä, että mainittujen tummien ja vaaleiden alueiden (2, 21, 3, 31) reunojen ylitykset materiaalirainalla (30) ilmaistaan siten niihin liittyvien ilmaisinten (8, 9) suhteen, että kun yksi ilmaisin (8, 9) havaitsee reunan ylityksen, toinen ilmaisin (8, 9) ei 20 havaitse reunan ylitystä.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu binaaristen signaalien käyttämisestä lähtösignaaleina. 25 ,.1·1

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 14 mukainen : menetelmä, tunnettu kunkin mainituista ··· ' :1·.· lähtösignaaleista, jotka on johdettu tummien alueiden (2, • 1 j 3) ilmaisusta ja/tai positiivisten reunojen (vaihtumisten ··· · ..1. 30 vaaleista tummiksi alueiksi), ilmaisusta, esittämisestä • · · .···. jokaisen "1":llä ja kunkin mainituista lähtösignaaleista, • · · jotka on johdettu vaaleiden alueiden (21, 31) ilmaisusta ja/tai negatiivisten reunojen (vaihtumisten tummista • · ·,.1 vaaleiksi alueiksi) ilmaisusta, esittämisestä "0" :11a tai • · *···1 35 kääntäen. • · « · 1 • · · • · » • · «« · • 1 · * · • · 118831 16

7. Materiaalirainan (30), jossa on kuvio, joka koostuu ainakin kahdesta tummien ja vaaleiden alueiden ryhmistä (2, 2* 3, 3*) käyttö jossakin edellä olevassa menetelmässä. 5 999 ·*« • · · v · · ·· • · • · * • ·* • · • · • · · • · · ·«· · • I f · * t * 9*· 9 · · 9 9« 9 9 9 • 9 9 9 9 9 9 9 9 999 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 999 9 9 9 9 999 9 9 9 • 999 9 · 9 9 999 9 9 9 9 9 • 99 9 9 17 1 1 8831