FI118055B - Mäntämoottorin ruiskutuspumppu - Google Patents

Description

118055

MÄNTÄMOOTTORIN RUISKUTUSPUMPPU - INSPRUTNINGSPUMP FÖR EN KOLVMOTOR

Tämän keksinnön kohteena on mäntämoottorin polttoaineen ruiskutuspumppu.

5

Ruiskutuspumppuja käytetään mäntämoottoreissa paineistetun polttoaineen syöttämiseksi jaksoittaisesti ruiskutussuuttimeen ja edelleen ruiskutussuuttimen kautta moottorin sylinteriin. Ruiskutuspumppu käsittää sylinterielementin, jonka paine-kammiossa on edestakaisin liikkuva mäntä, jonka liike saa aikaan polttoaineen 10 paineen nousun. Sylinterielementissä on tavallisesti yksi tai kaksi imukanavaa, joiden kautta polttoainetta johdetaan painetilaan sen ulkopuolella olevasta imutilasta männän ollessa alakuolokohdassaan. Painetilassa ylöspäin liikkuva mäntä peittää polttoaineen imukanavat ja paineistettua polttoainetta virtaa painetilasta ruiskutus-suuttimelle johtavaan paineputkeen. Polttoaineen virtaus ruiskutussuuttimelle lop-15 puu, kun männässä oleva ruuvimainen leikkaus tulee imukanavan kohdalle ja avaa imukanavan.

Koska imukanavat ovat suljettuina männän liikkuessa alaspäin painetilassa, muo- • · : " dostuu painetilaan alipaine, joka purkautuu polttoainejärjestelmän matalapainepuo- 20 lelle, kun mäntä saavuttaa alakuolokohtansa ja imukanavat aukeavat. Ali- • · · painepulssi haittaa polttoainejärjestelmän toimintaa ja saattaa jopa aiheuttaa järjes- • * · : telmän rakenneosia vaurioittavaa kavitointia.

• · • · · * · * • · * * • * · • * '···* Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan ratkaisu, jolla mäntämoottorin 25 polttoaineen ruiskutuspumpun toimintaa voidaan parantaa.

• · · « • * · • · ’*:** Keksinnön mukainen mäntämoottorin polttoaineen ruiskutuspumppu käsittää pai- * · netilalla varustetun sylinterielementin. Painetilassa on edestakaisin liikkumaan so- ··* vitettu mäntä ja poistokanava, jota pitkin paineistettua polttoainetta voidaan poistaa ·:··· 30 painetilasta. Painetilan ulkopuolelle on sovitettu imukammio, joka on yhdistetty pai- • · · • · • · ··· 2 118055 netilaan ainakin yhden imukanavan välityksellä. Lisäksi painetilan ja imukammion välille on sovitettu ainakin yksi täyttökanava, joka on varustettu takaiskuventtiilillä, joka sallii polttoaineen virtauksen imukammiosta painetilaan, mutta estää virtauksen painetilasta imukammioon.

5

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

Täyttökanavassa oleva takaiskuventtiili avautuu imukammion ja painetilan välisen paine-eron vaikutuksesta, kun mäntä liikkuu alaspäin painetilassa eli työntyy paine-10 tilasta ulos. Tällöin painekammiossa alaspäin liikkuva mäntä ei muodosta paine-kammioon alipainetta tai alipaine on erittäin pieni. Tämän ansiosta polttoainejärjes-telmän matalapainepuolelle kulkeutuvien alipainepulssien voimakkuus vähenee, kun mäntä saavuttaa alakuolokohtansa ja imukanavat aukeavat. Polttoainetta virtaa täyttökanavan kautta painetilaan takaiskuventtiilin ollessa avoinna, jolloin pai-15 netilan täyttyminen polttoaineella tapahtuu aikaisempaa hitaammin, mikä myös vähentää polttoainejärjestelmän matalapainepuoleen kohdistuvia painepulsseja.

Keksinnön yhdessä sovellusmuodossa takaiskuventtiilin sukuelimenä käytetään « ·· venttiilissä olevaan tilaan sovitettua kuulaa, joka pääsee vapaasti liikkumaan kah- • · . 20 den ääriasentonsa välillä imukammiossa ja painetilassa vallitsevan paine-eron vai- * * · :kutuksesta. Kuula on valmistettu materiaalista, jonka tiheys on pieni, tyypillisesti » * ♦ · korkeintaan 5 kg/dm3. Tällöin kuula liikkuu nopeasti ja venttiili avautuu ja sulkeutuu • · · nopeasti paine-eron vaikutuksesta.

• · ·*·: · 25 Keksinnön toisessa sovellusmuodossa männän edestakainen liike saadaan aikaan * · · « · ’·:** pyörivällä nokka-akselilla, jonka nokka on toiminnallisesti yhteydessä männän j kanssa. Kun nokka-akselia pyöritetään, mäntä liikkuu edestakaisin painetilassa.

Mäntään vaikuttavan nokan profiili on sellainen, että mäntä palaa yläkuolokohdasta * * * : takaisin alakuolokohtaan riittävän hitaasti. Tällöin painetilan täyttymiseen jää riittä- • · • · · ·. *: 30 vän pitkä aika eikä polttoaineen virtaus painetilaan aiheuta polttoainejärjestelmän 3 118055 matalapainepuolelle alipainepulsseja. Sovellusmuodossa nokan yläkuolokohdan ja tätä seuraavan alakuolokohdan alkamiskohdan välinen nokan kiertokulma on vähintään 100°. Eli nokan on pyörittävä vähintään 100°, jotta mäntä palaa yläkuolo-kohdasta takaisin alakuolokohtaan. Nokan yläkuolokohdalla tarkoitetaan nokan ke-5 hätiä olevaa kohtaa, joka vastaa männän yläkuolokohtaa. Vastaavasti nokan ala-kuolokohdalla tarkoitetaan nokan kehällä olevaa kohtaa, joka vastaa männän ala-kuolokohtaa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin oheisten piirustusten mukaisen esi-10 merkin avulla.

Kuvio 1 esittää yhtä keksinnön mukaisen ruiskutuspumppua päältä päin kuvattuna.

Kuvio 2 on kuvion 1 ruiskutuspumpun osittainen leikkaus A-A.

15 ? Kuvio 3 on kuvion 1 ruiskutuspumpun osittainen leikkaus B-B.

„ Kuvio 4 on kuvion 3 osasuurennos C.

• · · • t ♦ ·· * • · . 20 Kuvio 5 esittää kuvion 1 ruiskutuspumpun mäntää käyttävän nokka-askelin nokan • · · :*!·. profiili.

« * * • ♦ ♦ ♦ • · • * ♦ • · · ·*♦·.·

Piirustuksissa esitettyä mäntämoottorin polttoaineen ruiskutuspumppua 1 käytetään polttoaineen paineistamiseksi ja syöttämiseksi haluttuna ajankohtana mootto-: 25 rin sylinteriin. Ruiskutuspumppu 1 käsittää sylinterielementin 2, johon on muodos- • · m tettu lieriömäinen painetila 3. Painetilassa 3 on edestakaisin liikkuva mäntä 4, joka "**: on esitetty kuvioissa 2 ja 3 leikkaamattomana. Männän 4 liike aikaan polttoaineen paineistumisen painetilassa 3. Männän 4 edestakainen liike saadaan aikaan pyöri- f V van nokka-akselilla 15 nokalla 16, johon mäntä 4 on toimintayhteydessä. Mäntää 4 • · V” 30 painetaan nokkaa 16 vasten jousella (ei esitetty). Painetilan 3 yläosassa on ren- ! 4 118055 gasmainen pääteura 12, jonka halkaisija on suurempi kuin muualla painetilassa 3.

Lisäksi sylinterielementissä 2 yksi tai useampi painetilaan 3 avautuva poistokanava 5, jonka kautta paineistettua polttoainetta johdetaan polttoainejärjestelmän korkea-painepuolelle, esim. moottorin sylinterin ruiskutussuuttimelle 20. Poistokanavasta 5 5 ruiskutussuuttimelle 20 johtava syöttökanava 29 on varustettu päävirtaventtiilillä 21, joka avautuu, kun paine painetilassa 3 ylittää tietyn raja-arvon ja sulkeutuu, kun paine painetilassa 3 laskee tämän raja-arvon alle. Päävirtaventtiili 21 on tyypiltään takaiskuventtiili eli se sallii virtauksen painetilasta 3 ruiskutussuuttimelle 20 päin, mutta estää virtauksen ruiskutussuuttimelta 20 painetilaan 3 päin. Lisäksi ruisku-10 tuspumppu käsittää vakiopaineventtiilillä 28 varustetun paluukanavan 30, jonka ensimmäinen pää on yhdistetty syöttökanavaan 29 päävirtaventtiilin 21 ja ruisku-tussuuttimen 20 väliseen kohtaan. Paluukanavan 30 toinen pää on yhdistetty syöttökanavaan 29 poistokanavan 5 ja päävirtaventtiilin 21 väliseen kohtaan. Vakiopai-neventtiili 28 avautuu, kun paine paluukanavan 30 ensimmäisessä päässä ylittää 15 tietyn raja-arvon ja sulkeutuu, kun paine laskee tämän raja-arvon alle. Vakiopaine-ventti 28 on myös tyypiltään takaiskuventtiili eli se sallii virtauksen syöttökanavan 3 läpi ensimmäisestä päästä toiseen päähän päin, mutta estää virtauksen vastakkai-seen suuntaan. Vakiopaineventtiilin 28 avulla pidetään paine syöttökanavassa 29 • ·· halutussa raja-arvossa, kun ruiskutuspumpun 20 ruiskutus päättyy.

• · 20 • · · ··· : Männän 4 sivulla on männän pituusakselin suuntainen pitkittäisura 19. Lisäksi * · f · '4 männän 4 sivulla on ruuvimainen leikkaus eli männän ohjausreuna 25. Ruiskutus- * * * pumppu 1 käsittää toimilaitteen (ei esitetty), jolla mäntää 4 voidaan kiertää pituusakselinsa ympäri ja siten säätää polttoaineen ruiskutuksen kestoa. Toimilaite • · : 25 käsittää esimerkiksi männän varren ympärille sovitetun hammaspyörän ja tämän • · **:·* kanssa yhteistoiminnassa olevan hammastangon, jota pituussuuntaisesti liikutta- maila mäntä 4 kiertyy pituusakselinsa ympäri.

**··· • · ·· · : \: Sylinterielementin 2 ympärille on sovitettu holkkimainen runko-osa 6. Runko-osan • · 30 6 ja sylinterielementin 2 välissä on rengasmainen imukammio 7, joka on polttoai- 118055 5 nekanavan 22 välityksellä virtausyhteydessä polttoainelähteeseen, esimerkiksi polttoainesäiliöön 23. Polttoainekanava 22 on varustettu pumpulla 24 polttoaineen pumppaamiseksi polttoainelähteestä imukammioon 7. Imukammio 7 on virtausyhteydessä paineillaan 3 ainakin yhden imukanavan 8 välityksellä. Piirustusten mu-5 kaisessa sovellusmuodossa imukanavia 8 on kaksi, ja imukanavat 8 on sijoitettu 180 asteen kulmaan toisiinsa nähden eli ne avautuvat imukammion 7 vastakkaisille puolille.

Imukammiosta 7 johtaa paluukanava 26 takaisin polttoainelähteeseen. Paluukana-10 va 26 on varustettu paineensäätöventtiilillä 27, jolla paluukanavassa 26 virtaavan polttoaineen paine säädetään haluttuun maksimiarvoon. Lisäksi imukanavassa 22 on kuristus 31 ja paluukanavassa 26 on kuristus 31', joilla polttoaineen virtausta kanavissa 22, 26 kuristetaan.

15 Ruiskutuspumppu 1 käsittää ainakin yhden täyttökanavan 9, joka muodostaa vir-tausyhteyden imukammion 7 painetilan 3 välille. Piirustusten mukaisessa sovellusmuodossa täyttökanavia 9 on kaksi. Täyttökanavien 9 suuaukot imukammiossa 7 ovat mahdollisimman kaukana imukanavien 8 suuaukoista, jotta virtaukset kana- • · ; *[ vissa eivät aiheuta häiriöitä ruiskutuspumpun 1 toimintaan. Piirustusten mukaises- • · · · « 20 sa sovellusmuodossa täyttökanavat 9 ovat 180 asteen kulmassa toisiinsa nähden • · · eli ne avautuvat imukammion 7 vastakkaisille puolille. Täyttökanavat 9 ovat 90 as- • · · j*·/ teen kulmassa imukanaviin 8 nähden. Täyttökanavien 9 suuaukot imukammiossa 7 * * * ovat 90 asteen kulmassa imukanavien 8 suuaukkoihin nähden. Täyttökanavia 9 voi • * ***** olla useampia kuin kaksi, esimerkiksi neljä. Edullisesti täyttökanavia 9 on kuitenkin .. 25 parillinen lukumäärä. Painetilassa 3 täyttökanavat 9 avautuvat pääteuraan 12.

* * « · · ’*:** Kuhunkin täyttökanavaan 9 on sovitettu takaiskuventtiili 10 eli venttiili, jonka läpi • · **.’*: polttoainetta pääsee virtaamaan vain yhteen suuntaan. Venttiilin 10 rakennetta on kuvattu tarkemmin kuviossa 4. Venttiili 10 käsittää rungon 17, jonka sisällä on tila, ·:·*: 30 johon on sijoitettu sulkuelin 11, esimerkiksi kuula. Sulkuelin 11 pääsee vapaasti « · * • * • * • · · 6 118055 liikkumaan ensimmäisen ja toisen ääriasennon välillä painetilan 3 ja imukammion 7 välisen paine-eron vaikutuksesta. Ensimmäisessä ääriasennossa sulkuelin 11 on vasten tiivistepintaa 14 ja estää polttoainevirtauksen painetilasta 3 venttiilin 10 läpi imukammioon 7. Sulkuelin 11 on ensimmäisessä ääriasennossa, kun paine paine-5 tilassa 3 on korkeampi kuin imukammiossa 7. Toisessa ääriasennossa sulkuelin 11 on vasten tukipintaa 13, jolloin polttoainetta pääsee virtaamaan imukammiosta 7 venttiilin 10 läpi painetilaan 3. Sulkuelin 11 on toisessa ääriasennossa, kun paine imukammiossa 7 on korkeampi kuin painetilassa 3. Sulkuelimen 11 kulkema liikematka ääriasentojen välillä on suhteellisen lyhyt, noin 1 mm, jolloin venttiili avautuu 10 ja sulkeutuu nopeasti. Suurissa dieselmoottoreissa käytettävissä ruiskutuspum-puissa sukuelimenä käytettävän kuulan halkaisija on 3-7 mm.

Kuula tai muu sulkuelin on valmistettu keraamisesta materiaalista tai muusta käyttökohteeseen soveltuvasta materiaalista, jonka tiheys on riittävän pieni. Pienen ti-15 heyden ansiosta sulkuelin 11 liikkuu nopeasti ääriasentojen välillä imukammion 7 ja painetilan 3 välisen paine-eron vaikutuksesta. Keraaminen materiaali voi olla esim. piinitridiä (S13N4). Piinitridistä valmistetun sulkuelimen 11 tiheys on seostuk-:·. sesta ja valmistusmenetelmästä riippuen välillä 2.8-3.5 kg/dm3. Tyypillisesti sul- : kuelimen 11 tiheys on alle 5 kg/dm3, edullisesti alle 4 kg/dm3. Sulkuelimen 11 tihe- : 20 ys on vähintään 2 kg/dm3 * * · • · • · · • · · »•f · • · * Männän 4 edestakainen liike saadaan aikaan pyörivän nokka-akselin 15 nokan 16 • · · avulla. Männän 4 alapää on vasten nokka-akselin 15 nokan 16 kehää. Lisäksi mäntä 4 on toimintayhteydessä jouseen, joka painaa mäntää 4 vasten nokkaa 16 • · · ••.I.* . 25 paluuliikkeen aikana. Männän 4 kanssa yhteistoiminnassa olevan nokan 16 profiili • · • · *" on sellainen, että mäntä 4 palaa riittävän hitaasti yläkuolokohdastaan takaisin ala- ’ kuolokohtaansa. Tällöin painetila 3 täyttymiselle polttoaineella jää riittävästi alkaa eikä polttoaineen virtaus painetilaan 3 aiheuta polttoainejärjestelmän matalapaine- • · · puolelle suuria allpainepulsseja. Yhtä tämäntyyppistä nokkaprofiilia on kuvattu tar- • » « 30 kemmin kuviossa 5. Nokan 16 pyörimissuuntaa on merkitty nuolella G ja nokka 16 118055 7 pyörii akselin 18 ympäri. Männän 4 yläkuolokohtaa vastaavaa kohtaa nokan 16 kehällä on merkitty kirjaimella D. Tässä kohdassa nokan 16 kehän etäisyys pyörimisakseliin 18 on suurin. Kirjaimella E on merkitty nokan 16 kehällä olevaa kohtaa, jossa mäntä 4 yläkuolokohdan D jälkeen seuraavan kerran saavuttaa alakuolokoh-5 dan nokan 16 pyöriessä. Tässä kohdassa nokan 16 kehän etäisyys pyörimisakseliin 18 on pienin. Keksinnössä käytettävässä nokassa 16 kohtien D ja E välinen kiertokulma a on ainakin 100°, edullisesti ainakin 160°. Kiertokulma a on enintään 240°, edullisesti enintään 200°. Tyypillisesti kiertokulma a on noin 180°. Nokkaa 16 on siis pyöritettävä kiertokulman a verran, jotta mäntä 4 palaa yläkuolokohdastaan 10 seuraavan kerran takaisin alakuolokohtaansa.

Ruiskutuspumpun 1 toimintaa kuvataan seuraavassa tarkemmin. Nokka-akseli 15 ja nokka 16 pyörivät akselin 18 ympäri. Männän 4 ollessa alakuolokohdassa (eli männän 4 alaosa on kohtien E-F välissä nokan 16 kehällä) polttoainetta virtaa imu-15 kammiosta 7 imukanavia 8 ja täyttökanavia 9 pitkin painetilaan 3. Kun mäntä 4 aloittaa liikkeensä alakuolokohdasta ylöspäin (nokan kehällä kohta F), takaisku-venttiili 10 sulkeutuu ja polttoainevirtaus täyttökanavien 9 kautta painetilaan 3 lop-puu. Ylöspäin liikkuva mäntä 4 peittää imukanavat 8, jolloin polttoainevirtaus imu- • · * " kammiosta 7 imukanavien 8 kautta painetilaan 3 loppuu. Painetilassa 3 ylöspäin • ♦ * · 20 liikkuva mäntä 4 paineistaa painetilassa 3 olevan polttoaineen ja polttoainetta vir- • · · /·** taa poistokanavan 5 ja päävirtaventtiilin 21 kautta pois painetilasta 3. Polttoaineen • · · virtaus poistokanavan 5 kautta ulos jatkuu kunnes männän 4 ohjausreuna 18 tulee ♦ · · imukanavien 8 suuaukkojen kohdalle ja paljastaa suuaukot. Tällöin painetilassa 3 « * **** olevan polttoaineen paine purkautuu männässä 4 olevan pitkittäisuran 19 ja imu- „ 25 kanavien 8 kautta imukammioon 7. Jos mäntää 4 kierretään pituusakselinsa ympä- • · *..[* ri, kiertosuunnasta riippuen ohjausreuna 25 tulee aikaisemmin tai myöhemmin imu- • » **.* kanavien 8 suuaukkojen kohdalle, jolloin polttoaineen syöttö poistokanavaan 5 * · *.*·: päättyy aikaisemmin tai myöhemmin. Mäntää 4 kiertämällä siis säädetään ruisku- ··* tuksen kestoa poistokanavaan 5.

·:*· 30 • · ·

I I

• · • · · 8 ft ' , 118055 Mäntä 4 saavuttaa yläkuolokohtansa D ja alkaa tämän jälkeen liikkua alaspäin pai-netilassa 3 (männän alaosa kohtien D-E välissä nokan 16 kehällä). Mäntä 4 peittää jälleen imukanavien 8 suuaukot ja alaspäin liikkuva mäntä 4 muodostaa painetilaan 3 alipaineen. Kun paine painetilassa 3 on alhaisempi kuin imukammiossa 7, avau-5 tuvat venttiilit 10 ja polttoainetta virtaa täyttökanavien 9 kautta painetilaan 3. Lähellä alakuolokohtaa E mäntä 4 paljastaa imukanavien 8 suuaukot ja polttoainetta virtaa myös imukanavien kautta painetilaan 3. Mäntä 4 saavuttaa alakuolokohdan alkukohdan E ja pysyy alakuolokohdassa jonkin aikaa (männän alaosa kohtien E-F välissä nokan 16 kehällä), jolloin painetilaan 3 virtaa polttoainetta imukanavien 8 ja 10 täyttökanavien 9 kautta.

·· • · * · · ··» t • 1 2 3 » · · • « · • « • 1 1 • t 1 * · · 1 • · • · · • · · • · · * 1 * · · • m • 1 • · · .

• · 1 • · ...

• · ··· • · ft1·'.· • 1 ··♦·' • · • · *·· · 2 ···.

• · 3

Claims (10)

1. Mäntämoottorin polttoaineen ruiskutuspumppu (1), joka käsittää - sylinterielementin (2), jossa on painetila (3), joka on varustettu poisto- 5 kanavalla (5) paineistetun polttoaineen poistamiseksi painetilasta (3), - painetilassa (3) edestakaisin liikkumaan sovitetun männän (4), - painetilan (3) ulkopuolelle sovitetun imukammion (7), ja -ainakin yhden painetilan (3)ja imukammion (7) välille sovitetun imukana-van (8), 10 tunnettu siitä, että painetilan (3) ja imukammion (7) välille on sovitettu ainakin yksi täyttökanava (9), joka on varustettu takaiskuventtiilillä (10), joka sallii polttoaineen virtauksen imukammiosta (7) painetilaan (3), mutta estää virtauksen painetilasta (3) imukammioon (7).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ruiskutuspumppu (1), tunnettu siitä, että ta- kaiskuventtiili (10) käsittää rungon (17), jonka sisällä on kahden ääriasennon välillä vapaasti liikkumaan sovitettu sulkuelin (11). ·> / • · • * I # · ·

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ruiskutuspumppu (1), tunnettu siitä, että sul- * · . .·. 20 kuelin (11) on keraamista materiaalia, esimerkiksi piinitridiä (S13N4). • · · ’l i * · * · · T

' # » · * · · · : 4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen ruiskutuspumppu (1), tunnettu siitä, että ·”/· sulkuelimen (11) tiheys on enintään 5 kg/dm3. • 9 : 25

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ruiskutuspumppu (1), tun- • · V • * '·:** nettu siitä, että sylinterielementin (2) ympärille on sovitettu runko-osa (6), ja että sylinterielementin (2) ja runko-osan (6) välissä on rengasmainen imukammio (7). φ φ * j

*‘: 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ruiskutuspumppu (1), tunnettu siitä, että imu- • · 30 kanavia (8) on kaksi ja ne avautuvat imukammion (7) vastakkaisille puolille. 10 1 1 8055

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen ruiskutuspumppu (1), tunnettu siitä, että täyttökanavia (9) on kaksi ja ne avautuvat imukammion (7) vastakkaisille puolille.

8. Patenttivaatimuksen 6 ja 7 mukainen ruiskutuspumppu (1) tunnettu siitä, että imukanavat (8) ja täyttökanavat (9) ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ruiskutuspumppu (1), tunnettu siitä, että männän (4) edestakainen liike saadaan aikaan pyörimään sovite- 10 tun nokka-akselin (15) nokalla (16), jonka yläkuolokohdan (D) ja sitä seuraavan alakuolokohdan (E) välinen kiertokulma (a) on vähintään 100°.

9 118055

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen ruiskutuspumppu (1), tunnettu siitä, että yläkuolokohdan (D) ja sitä seuraavan alakuolokohdan (E) välinen kiertokulma (a) on 15 enintään 240°. ·· • · • ·· • · » · 1 2 3 • · · ··· • · • · » • ♦ · ····.: -7 ( • · • · « • » · · • · · « · • · • · · • · • · 1 ♦ 1 1 • · · · » · » • · • · • · · « * · 1 i 2 • · · 3 • · • · • · · ' • · ♦ * 118055