FI113186B - Keitin kuitumateriaalin jatkuvatoimiseksi keittämiseksi - Google Patents

Description

113186

Keitin kuitumateriaalin jatkuvatoimiseksi keittämiseksi - Kokare för kontinuerlig kokning av fibermaterial

Ympäristöviranomaiset asettavat yhä tiukempia vaatimuksia sellaisten kemi-5 kaalien, kuten esimerkiksi kloori, käytölle, jotka voivat olla ympäristölle haitallisia. Niinpä orgaanisten klooriyhdisteiden sallitut purkausmäärät jätevesiin valkaisulaitoksista, seuraten keittoprosessia, ovat alentuneet progressiivisesti ja ovat nyt sellaisella matalalla tasolla, että massatehtaat ovat monissa tapauksissa lopettaneet orgaanisten klooriyhdisteiden käytön valkaisuaineina. Li-10 säksi markkinavoimat pyrkivät progressiivisesti lisäämään kysyntää paperituotteille, joita ei ole valkaistu kloorilla.

Massateollisuus etsii tämän vuoksi menetelmiä, jotka sallivat massanvalkai-sun käyttämättä näitä kemikaaleja. Lignox-menetelmä (kts. SE-A 8902058), 15 missä mm. valkaisu suoritetaan vetyperoksidilla, voidaan mainita esimerkkinä eräästä sellaisesta menetelmästä. Otsoni on eräs toinen kiinnostava valkaisu-kemikaali, joka myös saa lisääntynyttä käyttöä. Näin ollen on mahdollista, käyttäen tämän luonteisia valkaisukemikaaleja, saavuttaa ne vaaleusasteet, joita tarvitaan markkinoitavissa olevaa massaa varten, s.o. 89 ISO ja suu-20 rempi, käyttämättä klooripitoisia valkaisuaineita.

; \: Kuitenkin tällä hetkellä tunnettujen valkaisutoimenpiteiden käyttämisessä • > : :': näiden klooria sisältämättömien valkaisukemikaalien kanssa on olemassa • ·» * :’i : ongelma, nimittäin se, että niillä on suhteellisen suuri vaikutus massakuitujen 25 laadun heikkenemiseen.

Kamyr AB:n suojeluksessa tehtyjen kokeilujen avulla on havaittu yllättäen, että voidaan saavuttaa erittäin hyvät tulokset, ligniinin poiston ja lujuusomi-: naisuuksien suhteen, mikäli massa keitetään samassa lämpötilatasossa 30 pääasiallisesti koko keittimessä, s.o. mikäli olennaisesti sama lämpötila : ‘: ylläpidetään kaikissa keittovyöhykkeissä, ja mikäli tietty alkalimäärä myös 2 113186 syötetään keittimen alimpaan vyöhykkeeseen, jota vyöhykettä käytetään normaalisti vastavirtauspesuun. Johtuen siitä tosiasiasta, että olennaisesti sama lämpötilataso ylläpidetään käytännöllisesti katsoen koko keittimessä, voidaan saavuttaa erittäin laaja-alainen delignifikaatio suhteellisen matalassa 5 lämpötilassa. Tämän lisäksi on havaittu, että lujuusominaisuuksiin vaikutetaan erityisen suotuisalla tavalla, että saavutetaan suurempi raakakuitu-tuotteen saanto ja että hylätyn materiaalin määrä vähenee. Nämä edut ovat selvimmin nähtävissä kuvioissa 1 ja 2 esitetyistä kaavioista, jotka esittävät vertailuarvot perinteisellä, modifioidulla keittotekn ii kai la keitetyn massan 10 (havupuu) ja sellaisen massan välillä, joka on keitetty keksinnön mukaisella menetelmällä, (samanlaisessa keittimessä, s.o. varustettuna ylemmällä myötävirtauskeittovyöhykkeellä, keskeisellä vastavirtauskeittovyöhykkeellä ja pohjassa olevalla vastavirtauspesuvyöhykkeellä), jossa vakio lämpötila noin +155°C on ylläpidetty koko keittimessä.

15

Keksintö kohdistuu erityisesti (muttei yksinomaan) edulliseen laitteistoyhdis-telmäjärjestelyyn uuden prosessin mukaisen keiton saavuttamiseksi, erityisesti suhteessa keittimiin, jotka on rakennettu vanhemman periaatteen mukaisesti ja koostuvat ylemmästä myötävirtauskeittovyöhykkeestä ja alem-‘ v t 20 masta vastavirtauspesuvyöhykkeestä. Sellainen järjestely on tarpeen, koska : v. tietyt käytännön ongelmat syntyvät isotermisen keittoprosessin seurauksena.

; Ensimmäinen sellainen ongelma on vaikeus saavuttaa ja ylläpitää lämpötila tehokkaasti keittimen alaosassa, s.o. siinä osassa, jota normaalisti käytetään :T; pesuun.

25 »* * • ‘Päämääränä on luoda tehokkaammat siivilävälineet tarkoituksena parantaa :: kierrätystä ja sen seurauksena myös lämpötilan jakautumista keittimessä.

Tässä yhteydessä on havaittu edulliseksi käyttää keittimen siiviläjärjestelyjä, : : jotka koostuvat pyöreistä siivilöistä, erityisesti muutettaessa olemassa olevia ,; ; 30 keittimiä, sekä modifioitua tyyppiä että vanhempaa tyyppiä, toimimaan 3 113186 uuden prosessin mukaisesti, mutta myös uusien keittimien rakentamisen yhteydessä.

Kuviossa 1 on vertailtu kolmessa kaaviossa isotermistä keittämistä ja n.s.

5 modifioitua konventionaalista keittämistä (MCC). Kuvio 2 esittää kaavion, joka kuvaa delignifikaation ja viskositeetin määrää (viskositeettia pidetään normaalisti osoituksena massan lujuusominaisuuksista), ja kuviot 3A, B ja C esittävät, kuinka, etusijalle asetetulla tavalla, olemassa oleva keitin voidaan muuttaa, pyöreitä siivilöitä käyttäen, toimimaan uuden prosessin mukaisesti. 10 Kuvio 4 esittää leikattuna perspektiivikuvantona keksinnön mukaisen pyöreän siivilän etusijalle asetetun suoritusmuodon, kuvio 5 esittää kuvion 4 siivilän nähtynä keitinastian sisäpuolelta, kuvio 6 on pystysuuntainen poikkileikkaus-kuvanto samasta ja kuvio 7 on vaakasuuntainen poikkileikkauskuvanto mainitusta etusijalle asetetusta siivilästä.

15

Ensimmäinen kuviosivu esittää kolme kaaviota, jotka vertaavat erilaisia tuloksia, jotka on saavutettu isotermisellä keitolla ja perinteisellä modifioidulla keitolla (MCC). Nämä yllättävästi positiiviset tulokset esittävät, .. ylemmän kaavion mukaisesti, että, tietyllä lisätyn alkalin määrällä, saavu- ’ ·, t 20 tetaan olennaisesti alemmat kappaluvut isotermistä keittämistä käyttäen.

I I t :*. . Edelleen toinen kaavio osoittaa, että saavutetaan selkeästi parantuneet • « ; lujuusominaisuudet keitettäessä samaan kappalukuun. Lisäksi kolmas kaavio • osoittaa etuna olevan myös sen, että hylätyn puun (tikut) määrä vähenee.

:T: Otettaessa myös huomioon se tosiasia, että kokonaisuudessaan tehdään 25 huomattavat energiansäästöt, kun lämpötilataso pidetään vakiona, on ‘ilmeistä, että tuloksia voidaan pitää yllättävästi positiivisina. Kuvio 2 esittää ' · -: lisäksi, että, keksinnön mukaista menetelmää käyttäen, saavutetaan erittäin *,,,: alhaiset kappaluvut samalla, kun samaan aikaan pidetään hyvä massalujuus ’ · (viskositeetti pyöreästi noin 1000) happidelignifikaation jälkeen. Täten käy- : 30 tettäessä keksinnön mukaista menetelmää, n.s. ympäristöystävällisiä *:" i valkaisukemikaaleja, kuten peroksidia ja otsonia, voidaan käyttää seuraavissa 4 113186 valkaisuvaiheissa ilman riskiä liian alhaisesta lujuudesta, sellaiseen vaaleus-tasoon, ja tämän ohella myös puhtausasteeseen, valkaisemiseksi, jota markkinat vaativat.

5 Kuvio 3A esittää keittimen 1 alaosan, joka keitin on tarkoitettu edustamaan olemassa olevaa keitinvaippaa, johon on järjestetty uusi keittimen siivilä-järjestely 2 tarkoituksena kyetä kohottamaan lämpötilaa vastavirtausvyö-hykkeessä. Keitin on tyyppiä, jossa on ylempi myötävirtausosa ja alempi vastavirtausosa. Sellaisessa keittimessä täysi keittolämpötila pidetään 10 normaalisti myötävirtausvyöhykkeessä (s.o. noin 162°C lehtipuulle ja noin 168°C havupuulle), kun taas vastavirtausosassa, joka on pääasiallisesti pesuvyöhyke, lämpötila on noin 135°C alemman siivilän tasossa.

Seuraavassa tekstissä keittimen vastavirtausvyöhykkeeseen, joka on varus-15 tettu lisäsiiviläjärjestelyllä, viitataan keittovyöhykkeenä, vaikkakin sitä on pidettävä pesuvyöhykkeenä perinteisen toiminnon mukaisesti.

Uusi keittimen siiviläjärjestely 2 (kuviossa 3A) koostuu useista pyöreistä siivilöistä 2A keittonesteen poistamiseksi keittimen alaosassa ja se on järjestetty . 20 välittömästi alemman siiviläjärjestelyn IB yläpuolelle, edullisesti enintään 1,5 metriä yläpuolelle ja vielä edullisemmin enintään 1 metri yläpuolelle, mitat-. ·. : tuna alemman keittimen siiviläjärjestelyn yläreunasta uutena asennetun • : keittimen siiviläjäijestelyn alareunaan. Pesuneste syötetään keittimen ala- osaan sisäänvirtausjärjestelyn 4 läpi, joka on liitetty keittimen pohjan IA 25 läheisyyteen ja keittoneste (alkalilisäys) syötetään keskiputkien 5A, 5B läpi. Keitetty massa otetaan ulos keittimen pohjasta putkijohdon IE kautta.

Yksi näistä keskiputkista, 5A, mikä kuuluu keittimen alkuperäiseen järjestel-:: mään, työntyy alas keittimen alempaan siiviläjärjestelyyn IB, minkä jälkeen ; : : 30 neste, sen jälkeen, kun se on kuumennettu ensimmäisen lämmönvaihtimen "’· 6A avulla, purkautuu mainitun putken läpi keittimen jälkimmäisen siiviläjär- 5 113186 jestelyn tasossa. Seuraavana osa nesteestä virtaa vastavirtaussuunnassa ylöspäin kohti uutena asennettua keittimen siiviläjärjestelyä 2. Tästä järjestelmästä poistettu neste kulkee mainitun putkijohtojärjestelyn 3 läpi ja kuumennetaan lämmönvaihtimella 6B haluttuun lämpötilaan, ennen kuin se 5 purkautuu, toisen, uutena asennetun keskiputken 5B kautta, välittömästi uutena asennetun keittimen siiviläjärjestelyn 2 yläpuolella. Osa keitto-nesteestä, joka on syötetty tällä tavalla, joka neste on täten saavuttanut halutun lämpötilan (esim. 158°C), kemiallisen lujuuden ja jakautumisen (leviämisen) keittimen koko poikkipinta-alalle, jatkaa virtausta ylöspäin 10 keittimessä. Keskellä olevassa keittimen siiviläjärjestelyssä ID käytetty keittoneste, yhdessä liukenemattoman puumateriaalin kanssa, lasketaan pois sen lisäkäsittelemiseksi.

Kunkin siiviläelementin 2A pinta on tehty suhteellisen pieneksi, edullisesti alle 15 0,3 m2. Pienipinta-alaisten siiviläelementtien etuna on se, että voidaan saa vuttaa tehokas vastahuuhtelu (back-flushing), jolla on usein suuri merkitys, mikäli kiertovirtauksen on tarkoitus toimia tehokkaasti. Uusi siiviläjärjestely 2 on edullisesti varustettu rengasputkilla 2C, joista yksilöllinen putkijohto menee kuhunkin ja jokaiseen siiviläelementtiin 2A. Käyttämällä sellaista 20 rakennetta, ja siihen kuuluvaa venttiiIijärjestelyä, voidaan kerrallaan tehok-.·. kaasti vastahuuhdella rajallinen määrä siiviläyksiköitä 2A, esimerkiksi neljä.

. : Johtuen suhteellisen pienestä kokonaissiiviläpinta-alasta, joka vastahuuh- :dellaan näissä olosuhteissa (esimerkiksi 0,5 -1 m2), saavutetaan erittäin 1 · · : t: tehokas vastahuuhtelu, mikä puhdistaa siivilät, varmistaen tämän avulla sen, 25 että kierrätys on erittäin tehokas.

•; ·: Kuviossa 3B esitetään ensimmäinen suoritusmuoto siitä, kuinka sellainen vastahuuhtelujärjestely voidaan järjestää. Vastahuuhteluneste kerätään ‘1 haaraputkijohdon 7 kautta (pääputkijohto vastahuuhtelua varten) nesteestä, ; ‘: 30 mikä kiertää pyöreistä siivilöistä 2A putkjjohdon 3 kautta ja ulos keskiput- • : kijohdon 5B läpi. Neste, joka syötetään päävastahuuhteluputkijohtoon 7, 6 113186 syötetään tämän jälkeen peräkkäisesti eri siivilöihin 2A joukon venttiilejä 8, 9 avulla (kts. suurennettu osa kuviosta 3B).

Niiden kahden venttiilin lisäksi, jotka tarvitaan kutakin siivilää 2A varten 5 vastahuuhtelun muodostamiseksi, on lisäksi järjestetty pääventtiili 10, joka tarjoaa mahdollisuuden katkaista täysin nesteensyöttö siivilästä ja siivilään. Neste poistetaan siiviläelementistä 2A rengasputken 2C kautta (ja edelleen pääputken 3 kautta) ja vastaavasti pääventtiili 10 ja poistoventtiili 9 avataan tällöin, kun taas vastahuuhteluventtiili 8 tulee sitten suljetuksi.

10

Vastahuuhtelun aikana pääventtiili 10 avataan, poistoventtiili 9 suljetaan ja vastahuuhteluventtiili 8 avataan. Etusijalle asetetusti tämä suoritetaan peräkkäisellä tavalla siten, että neljä siivilää suljetaan vastahuuhtelua varten (esimerkiksi kaikki neljä samaan aikaan) samalla, kun jäljellä olevat siivilät, esim. 15 20, poistavat nestettä. Näin ollen etusijalle asetetusti paine pääputkijohdossa 7 vastahuuhtelua varten tulee olemaan olennaisesti sama. Sen sijaan, että kaikki neljä siivilää vastahuuhdeltaisiin samaan aikaan, on mahdollista vasta-huuhdella ne kaksi kerrallaan tarkoituksena lisätä virtausta kunkin siivilän yli.

].. ·. 20 Kuviossa 3C esitetään edullinen suoritusmuoto vastahuuhtelujärjestelmän : . ·. järjestämisestä. Myös tässä on pääputkijohto 3 nesteen poisvetämiseksi ja . : pääputki 7 vastahuuhtelunesteen syöttämiseksi. Kaksi siiviläelementtiä 2A on :keskenään liitetty toisiinsa putkijohdon kautta muodostaen silmukan. Tässä ; > : silmukassa on yläosa 13A, joka on liitetty vastahuuhteluputkijohdon 7 kanssa 25 haaraputkijohdon 7A kautta. Venttiili 11 on jäljestetty tähän haaraputki- johtoon 7A. Silmukan alaosa 13B on liitetty haaraputkijohdon 3A kanssa, joka on liitetty poistoputkijohtoon 3. Venttiili 12 on järjestetty poistohaaraputki-johtoon 3A. Poistamisen aikana venttiili 11 ylemmässä haaraputkijohdossa 7A • on suljettu, kun taas poistoventtiili 12 on avattu. Neste poistetaan sitten

: 30 kummastakin siivilästä 2A silmukan alaosan 13B ja haaraputkijohdon 3A

kautta ja edelleen poistoputkijohtoon 3. Vastahuuhtelun aikana, joka 7 113186 suoritetaan sekvenssissä, yläventtiili 11 avautuu ja alaventtiili 12 sulkeutuu ja vastahuuhteluneste johdetaan sitten haaraputkijohdon 7A kautta silmukan yläosan 13A läpi kumpaankin siivilään 2A tarkoituksena huuhdella siivilä-pinnat. Tämän jälkimmäisen kuvatun suoritusmuodon etuna on se, että 5 tarvittavien venttiilien lukumäärä on vähentynyt suhteessa perinteiseen järjestelyyn.

Kuvioissa 4 - 7 on esitetty etusijalle asetetun siiviläelementin 2A täsmällinen rakenne. Siivilä 2A esitetään asennettuna keittimen seinämään 1. Siivilä on 10 sauvasiivilätyyppiä, missä sauvoja 14 käytetään muodostamaan siiviläpinta 15. Sauvat ovat tuetut, edullisesti vaakasuuntaisten tankojen 16 avulla, jotka edullisesti tehdään ruostumattomasta teräksestä, jolla on hyvin korkea laatu, jolloin RP ylittää edullisesti 200 MPa (vielä edullisemmin 300 MPa). Sauvat 14 on hitsattu mainittuihin tankoihin 16. Lisäksi siivilä 2A myös koostuu ren-15 kaasta 17, joka edullisesti koostuu taivutetusta ja hitsatusta levystä. Tämän renkaan yläosassa ja pohjaosassa on syvennetyt lovet 18 siten, että muodostetaan sisäänpäin suunnattu reuna 19, jota vasten sauvan 14 yläosa ja vastaavasti pohjaosa voi nojautua. Tangot 16, etusijalle asetetusti vähintään kaksi tai kolme, hitsataan mainitun renkaan 17 sisäpuolelle siten, että sen 20 sisäänpäin suunnattu reuna on samassa tasossa renkaan 17 mainitun sisä-reunan 19 kanssa. Sen mukaisesti sauvat 14 eivät ole tuetut pelkästään tangolla 16 vaan myös renkaan 17 mainitun reunan 19 avulla. Tämän jär-; : jestelyn eräänä etuna on se, että siiviläpinnat voidaan siten asentaa tavalla, v : joka välttää reunat, jotka voisivat aiheuttaa alaspäin liikkuvan massan 25 holvautumisen. Rengas varustettuna sauvalla 14 ja tangolla 16 asennetaan : onton elementin 21 sisäpuolelle, joka etusijalle asetetusti koostuu taotusta ψ sylinteristä 21. Sylinterissä 21 on ura 21A (edullisesti sorvattu), joka on tarkoitettu vastaanottamaan rengas 17 siten, että rengas 17 voi tukeutua ’ mainitun uran 21A sisäänpäin suunnattuun reunaan 21D. Edelleen sylinteri ; 30 21 on varustettu sulkulevyllä 21B, jonka läpi sisäänmeno- ja poistoputki 22

: ulkonee. Sylinterin 21 alempi sisäosa sisältää laajan kartiomaisen osan 21C

8 113186 tarkoituksena edelleen eliminoida massan mahdollisia holvautumisriskejä. Tämän kartiomaisen osan 21C eräänä lisäpäämääränä on tarjota renkaan 17 liitos mainitun sylinterin 21 sisäpuolella hitsin 23A avulla pohja-alueessa, poispäin siiviläpinnasta 15 muodostamatta mitään reunoja, jotka voisivat 5 aiheuttaa holvautumista. Tämä hitsi 23A voidaan toteuttaa yhtenä osana, johtuen siitä, että sauvat 14 on sijoitettu rakoihin 18 renkaassa 17.

Kuviossa 5 esitetään, että siivilä on edullisesti asennettu sylinterin 21 sisäpuolelle hitsien 23 avulla, edullisesti neljä hitsiä 23. Yksi hitsi pohjassa 23A ja 10 yksi ylhäällä 23B ja kaksi kummallakin sivulla 23C. On huomattava, että yläpuolisen hitsin 23B ei tarvitse olla sovitettu laajan kartiomaisen osan sisäpuolelle (mutta mahdollisesti hiottuun uraan), koska mahdolliset tämän hitsin aiheuttamat häiritsevät reunat voidaan eliminoida hiomalla. Reunoissa olevat kaksi hitsiä vaikuttavat vain vähän tai ei lainkaan liikkuvaan massaan, koska 15 ne on järjestetty pitkin ympyrän osaa, jossa ne ovat likipitäen pystysuunnassa. Tämä on tärkeää, koska muutoin siiviläelementti voisi aiheuttaa massan holvautumista.

Kuviossa 6 esittää poikkileikkaus pitkin pystyviivaa, että siivilässä 2A on 20 poisto- ja sisääntulolaite 22 varustettuna sovitteilla 22A tarkoituksena , mahdollistaa nesteen poistaminen samoin kuin vastahuuhtelunesteen ·,; syöttäminen.

v : Kuviossa 7 esitetään poikkileikkauskuvanto pitkin etusijalle asetetun siivilä- 25 elementin 2A vaakaviivaa. On huomattava, ettei pelkästään rengas 17 • tukeudu uran 21A sisäänpäin osoittavaan reunaan 21D sylinterissä 21. Myös tankojen 16 uloimmat reunaosat tukeutuvat mainittuun reunaan 21D. Sen mukaisesti on tärkeää, että, kun siiviläpinnan muodostavat eri osat 14,16 ja : 17 on koottu, mainitun kokoonpanon takaosan ulkokehä on kohdistettu : ; 30 tarkoituksena tukeutua tasaisesti mainittuun reunaan 21D. Etusijalle ase- tetusti mainittu kokoonpano 14,16,17 jyrsitään tarkoituksena saavuttaa 9 113186 mainittu kohdistettu sylinterimäinen pinta. Edelleen on huomattava, että kaikki liitokset on tehty hitsaamalla. Kuten esitetty kuviossa 4, niin myös sylinteri 21 on hitsattu paikalleen keittimen vaipan 1 sisässä. On edullista käyttää hitsausta (verrattuna pultteihin), koska vältetään tiivistysongelmat.

5 Normaalisti keksinnön mukainen siiviläelementti 2A koottaisiin ensin hitsaamalla tangot 16 renkaaseen 17. Sylinteri 21 sulkulevyineen 21B koottaisiin etusijalle asetetusti kauttaaltaan siten, että putki 22 varustetaan sovitteilla 22A pantaisiin myös paikalleen. Lopuksi siiviläpinta 15 asemoidaan sylinterin 21 sisäpuolelle hitsien avulla, edullisesti, kuten kuvattu yllä. Kun siiviläpinta 10 on vaihdettava, tämä voidaan suorittaa keitinastian sisäpuolelta eliminoimalla (esim. hiomalla) hitsit 23 ja tämän jälkeen ottamalla ulos siiviläpinta (osat 14, 16,17) ja korvaamalla se uudella. Siivilöiden valmistamisen aikana sylinterimäinen muoto on edullinen, koska monet toimenpiteet voidaan sitten sorvata jne. Eräänä lisäetuna on se, että reiällä ja hitsillä keitinastiassa tulee olemaan 15 rengasmainen muoto, mikä on etu koskien astian rakenteellista lujuutta. Kun siiviläpinta vaihdetaan, on olemassa myös eräs tärkeä etu, joka perustuu siihen seikkaan, että putkijohdotusta (ulkopuolella) ei tarvitse purkaa.

Keksintöä ei ole rajoitettu sillä, mikä on kuvattu yllä, vaan se voi vaihdella V, 20 seuraavien patenttivaatimuksien suoja-alan piirissä. Niinpä olemassa oleva v. MCC-tyypin keitin voidaan myös jäljestää keksinnön mukaisesti, missä tämän :' ·, · vuoksi keittimellä on ylempi myötävirtausosa, keskeinen, pääasiallisesti vastavirtauksellinen osa ja alempi vastavirtausosa, missä keittonesteen osan ν': lisäys tapahtuu mainitussa alemassa vastavirtausosassa, n.s. korkealämpö- 25 vyöhyke. N.s. hydraulityyppiä oleva keitin, jossa on matalampi lämpötila V yläosassa (impregnointivyöhyke), voidaan myös edullisesti varustaa keksinnön mukaisesti keittimen siiviläjäijestelyllä keksinnön mukaista n.s. isotermisestä keittämistä varten. Lisäksi etusijalle asetettua menetelmää : voidaan käyttää kaiken tyyppisten keittonesteiden yhteydessä, vaikkakin 1 30 menetelmä on pääasiallisesti tarkoitettu sulfaattimassan valmistukseen.

: Lisäksi on ilmeistä alan ammattilaiselle se, että keksintöä ei ole rajoitettu yllä 113186 ίο mainittuihin esimerkinomaisiin lämpötilatasoihin. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää, että keskimääräinen lämpötilataso keittimessä on edullisesti yli +150°C, mutta alempi kuin +165°C, ja on edullisesti välillä 150 - 155°C lehtipuulle ja välillä 160 - 165°C havupuulle, ja lisäksi että keski-5 määräinen lämpötila keittovyöhykkeessä/vyöhykkeissä on edullisesti noin +151°C" 1°C, kun puu on lehtipuuta ja että keskimääräinen lämpötila keittimessä on +159°C " 1°C, kun puu on havupuuta. Lisäksi on ymmärrettävä, että siivilöitä, jotka poikkeavat ympyrämäisestä muodosta, esimerkiksi ovaalit siivilät, tai jopa suorakulmaiset, voidaan myös käyttää, minkä avulla 10 rakenteeseen liittyvien teknisten syiden johdosta pienimmän kaarevuus-säteen ei tulisi edullisesti olla alle 0,2 metriä. Edelleen korostetaan, että sekä vanhat että uudet keittimet voidaan varustaa keksinnön mukaisilla siivilöillä. Edelleen on huomattava, että perusrakennekonseptia voidaan käyttää myös yhdessä muiden siiviläpintojen kanssa kuin sauvatyyppisten, esim. raollisten 15 siiviläpintojen yhteydessä. Lisäksi ei tule rajoittua siihen, että kaikki siivilät on valmistettu tällaisesta ympyrätyypistä. Lopuksi on mahdollista jättää pelkästään ulompi kotelo 21 pyöreäksi ja sijoittaa kulmamuotoinen siiviläpinta-kokoonpano (esim. suourakulmainen) siihen. Sen sijaan, että siiviläpintako-koonpano tukeutuisi reunaan, joka on muodostettu uran 21A avulla, se voisi » - , 20 nojata ei-integraalisiin osiin, kuten esimerkiksi ruuvit jne.

»

Claims (7)

1. Keitin (1) kuitumateriaalin jatkuvatoimiseksi keittämiseksi korotetussa paineessa ja lämpötilassa, missä kuitumateriaalin ja keittoliuoksen sisäänsyöttö 5 tapahtuu keittimen yläosassa, käytetyn keittoliuoksen poistaminen suoritetaan vähintään yhdestä keittimen siiviläjärjestelystä (ID) keittimen yläosan ja pohjan välillä, ja kuitumateriaali syötetään ulos keittimen pohjasta (1C), ja vähintään yksi siiviläjärjestely (2) keittimen alemmassa osassa, missä ainakin yhdellä siiviIäjärjestelyksistä (ID, 2) on vähintään yksi siiviläelementti (2A), 10 jonka pääulkomuoto on pyöreä, tunnettu siitä, että se edullisesti on koottu hitsaamalla ja on asennettu keittimen vaippaan hitsaamalla, jolloin hitsit (23) on sijoitettu siten, että vältetään massan holvautuminen, jolloin siiviläelementti (2A) käsittää siiviläpintakokoonpanon (14,16,17), joka on tuettu onton osan (21) sisäänpäin suunnattujen reunojen (21D) avulla, jolla osalla 15 on pyöreä ulkomuoto, ja missä siiviläkokoonpano (14,16,17) on hitsattu paikalle onton elimen (21) sisäpuolelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keitin, tunnettu siitä, että reunat (21D) . ovat integraaliset onton elimen (21) kanssa. ·. ; 2o • · · * 1 · ··.·.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keitin, tunnettu siitä, että ontto elin .·. : (21) on varustettu sulkulevyllä (21B), jonka läpi sisäänmeno- ja ulostuloputki ulkonee(22). • 1 1 · • · · • · ·

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keitin, tunnettu siitä, että käytetään i vähintään kahta hitsiä (23C), jotka on sijoitettu olennaisesti pystysuun- taisesti.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keitin, tunnettu siitä, että keittimen : ' 30 siiviläjärjestely (2) koostuu joukosta siivilöitä (2A), jotka on suunniteltu 113186 12 poistamaan syrjäytetty neste keskiputkeen (5B), joka edullisesti purkautuu välittömästi siiviläjärjestelyn (2) yläpuolella.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen keitin, tunnettu alimmasta lisäsiivilä-5 järjestelystä (IB) ja siitä, että etäisyys alimman keittimen siiviläjärjestelyn (IB) yläreunan ja toiseksi alimman keittimen siiviläjärjestelyn (2) alareunan välillä on vähemmän kuin 5 m, edullisesti vähemmän kuin 2 m, ja edullisimmin vähemmän kuin 1 m.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keitin, tunnettu siitä, että joukko siivi löitä on liitetty vastahuuhtelujärjestelmään (7), missä rajoitettu määrä siivilöitä, edullisesti neljä, voidaan vastahuuhdella määrätyn aikavälin sisällä, samalla kun muut siiviläelementit (2A), edullisesti 20, poistavat nestettä keittimestä (1). • · · « · · · • · · • · · • · · • · • ·» 1 I t i · 13 113186