FI115142B - Keitin kuitumateriaalin jatkuvatoimiseksi keittämiseksi - Google Patents

Description

115142

Keitin kuitumateriaalin jatkuvatoimiseksi keittämiseksi. -Kokare för kontinuerlig kokning av fibermaterial.

Ympäristöviranomaiset asettavat yhä tiukempia vaatimuksia 5 ympäristölle haitallisten kemikaalien, kuten esimerkiksi kloori, käytölle. Niinpä orgaanisten klooriyhdisteiden sallitut purkausmäärät jätevesiin valkaisulaitoksista, seuraten keittoprosessia, ovat alentuneet progressiivisesti ja ovat nyt sellaisella matalalla tasolla, että massatehtaat 10 ovat monissa tapauksissa lopettaneet orgaanisten klooriyhdisteiden käytön valkaisuaineina. Lisäksi markkinavoimat pyrkivät progressiivisesti lisäämään kysyntää paperituotteille, joita ei ole valkaistu kloorilla.

15 Massateollisuus etsii tämän vuoksi menetelmiä, jotka sallivat massanvalkaisun käyttämättä näitä kemikaaleja. Lignox-menetelmä (kts. SE-A 8902058), missä mm. valkaisu suoritetaan vetyperoksidilla, voidaan mainita esimerkkinä eräästä sellaisesta menetelmästä. Otsoni on eräs toinen kiinnostava 20 valkaisukemikaali, joka myös saa lisääntynyttä käyttöä. Näin ollen on mahdollista, käyttäen tämän luonteisia valkaisuke-mikaaleja, saavuttaa ne vaaleusasteet, joita tarvitaan *. markkinoitavissa olevaa massaa varten, s.o. 89 ISO ja suu rempi, käyttämättä klooripitoisia valkaisuaineita.

25 '··· · Kuitenkin tällä hetkellä tunnettujen valkaisutoimenpiteiden ’ käyttämisessä näiden klooria sisältämättömien valkaisukemi- kaalien kanssa on olemassa ongelma, nimittäin se, että *: ; : niillä on suhteellisen suuri vaikutus massakuitujen laadun 30 heikkenemiseen.

Kamyr AB:n suojeluksessa tehtyjen kokeilujen avulla on havaittu yllättäen, että voidaan saavuttaa erittäin hyvät • tulokset, ligniinin poiston ja lujuusominaisuuksien suhteen, ·:··· 35 mikäli massa keitetään samassa lämpötilatasossa pääasiallisesti koko keittimessä, s.o. mikäli olennaisesti sama lämpötila ylläpidetään kaikissa keittovyöhykkeissä, ja mikäli 115142 2 tietty alkalimäärä myös syötetään keittimen alimpaan vyöhykkeeseen, jota vyöhykettä käytetään normaalisti vastavirtaus-pesuun. Johtuen siitä tosiasiasta, että olennaisesti sama lämpötilataso ylläpidetään käytännöllisesti katsoen koko 5 keittimessä, voidaan saavuttaa erittäin laaja-alainen delig-nifikaatio suhteellisen matalassa lämpötilassa. Tämän lisäksi on havaittu, että lujuusominaisuuksiin vaikutetaan erityisen suotuisalla tavalla, että saavutetaan suurempi raaka-kuitutuotteen saanto ja että hylätyn materiaalin määrä vähe-10 nee. Nämä edut ovat selvimmin nähtävissä kuvioissa 1 ja 2 esitetyistä kaavioista, jotka esittävät vertailuarvot perinteisellä, modifioidulla keittotekniikalla keitetyn massan (havupuu) ja sellaisen massan välillä, joka on keitetty keksinnön mukaisella menetelmällä, (samanlaisessa keittimes-15 sä, s.o. varustettuna ylemmällä myötävirtauskeittovyöhyk-keellä, keskeisellä vastavirtauskeittovyöhykkeellä ja pohjassa olevalla vastavirtauspesuvyöhykkeellä), jossa vakio lämpötila noin +155°C on ylläpidetty koko keittimessä.

20 Keksintö kohdistuu erityisesti (muttei yksinomaan) edulli-·,·, seen laitteistoyhdistelmäjärjestelyyn uuden prosessin mukai- '. ! sen keiton saavuttamiseksi, erityisesti suhteessa keitti- ; miin, jotka on rakennettu vanhemman periaatteen mukaisesti ja koostuvat ylemmästä myötävirtauskeittovyöhykkeestä ja 25 alemmasta vastavirtauspesuvyöhykkeestä. Tämä järjestely on : tarpeen, koska tietyt käytännön ongelmat syntyvät isotermi- V · sen keittoprosessin seurauksena. Ensimmäinen sellainen ongelma on vaikeus saavuttaa ja ylläpitää lämpötila tehok-: ; : kaasti keittimen alaosassa, s.o. siinä osassa, jota normaa- 30 listi käytetään pesuun.

·; * Pääasiallisena tavoitteena on luoda tehokkaammat siivilävä- ·' lineet, jotta parannetaan kierrätystä ja sen seurauksena ·.. myös lämpötilan jakautumista keittimessä. Tässä yhteydessä 35 on havaittu edulliseksi käyttää uutta konseptia keittimen siiviläjärjestelyä varten, erityisesti uusien keittimien rakentamisen yhteydessä, jotka voivat olla mitä tahansa 115142 3 tyyppiä, edullisesti uuden prosessin mukaista toimintoa varten, mutta myös olemassa olevien keittimien muuntamisen yhteydessä.

5 Lisäksi keksinnön päämääränä on luoda tehokas vastahuuhtelu-järjestelmä (back flushing) tarkoituksena huuhdella siivilä-pinnat tehokkaasti, Erityisesti putkistojen ja venttiilien järjestelyn päämääränä on tässä yhteydessä olla edullista lajia, kustannuksia säästävää jne.

10

Piirustuksen sivulla 1 on tehty vertailu kolmessa kaaviokuvassa isotermisen keiton ja n.s. modifioidun perinteisen i keiton (MCC) välillä. Piirustuksen sivu 2 esittää kaavion, joka kuvaa delignifikaation ja viskositeetin määrää (vis-15 kositeettia pidetään normaalisti osoituksena massan lujuusominaisuuksista), ja kuviot 3A, B ja C esittävät, kuinka olemassa oleva keitin voidaan etusijalle asetetulla tavalla muuttaa, käyttäen pyöreitä siivilöitä, toimimaan uuden prosessin mukaisesti ja erityisesti vastahuuhtelujärjestel-20 mien eri suoritusmuotoja. Kuvio 4 esittää keittimen alaosaa . . sivulta nähtynä, jossa keittimessä on alin konventionaalista • · ' ! tyyppiä oleva siiviläjärjestely, jossa on kokooja, ja jonka alemman siivilä jär jestelyn yläpuolella on järjestettynä etusijalle asetettua lajia oleva rengassiiviläjärjestely.

:. 25 Kuvio 5 esittää poikkileikkauskuvannon vaatimuksen 4 mukai-:.· : sesta keittimestä pitkin horisontaaliviivaa. Kuvio 6 esittää : '· : poikkileikkauksena perspektiivikuvannon eräästä etusijalle asetetusta keksinnön mukaisen suorakulmaisen siivilän suori-J : : tusmuodosta, kuvio 7 esittää etusijalle asetetun siivilän ,· .30 alaosan poikkileikkauskuvantona pitkin pystysuuntaista viivaa, kuvio 8 on edestä nähty kuvanto eräästä etusijalle : asetetusta siivilästä ja kuvio 9 on mainitun siivilän sivus ta nähty kuvanto.

,.35 Ensimmäinen kuviosivu esittää kolme kaaviota, jotka vertaa-vat erilaisia tuloksia, jotka on saavutettu isotermisellä keitolla ja perinteisellä modifioidulla keitolla (MCC). Nämä 4 1 1 5142 yllättävästi positiiviset tulokset esittävät, ylemmän kaavion mukaisesti, että, tietyllä lisätyn alkalin määrällä, saavutetaan olennaisesti alemmat kappaluvut isotermistä keittämistä käyttäen. Edelleen toinen kaavio osoittaa, että 5 saavutetaan selkeästi parantuneet lujuusominaisuudet keitettäessä samaan kappalukuun. Lisäksi kolmas kaavio osoittaa etuna olevan myös sen, että hylätyn puun (tikut) määrä vähenee. Otettaessa myös huomioon se tosiasia, että kokonaisuudessaan tehdään huomattavat energiansäästöt, kun 10 lämpötilataso pidetään vakiona, on ilmeistä, että tuloksia voidaan pitää yllättävästi positiivisina. Kuvio 2 esittää lisäksi, että käyttäen keksinnön mukaista menetelmää saavutetaan erittäin alhaiset kappaluvut samalla, kun samaan aikaan pidetään hyvä massalujuus (viskositeetti pyöreästi 15 noin 1000) happidelignifikaation jälkeen. Täten käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää, n.s. ympäristöystävällisiä valkaisukemikaaleja, kuten peroksidia ja otsonia, voidaan käyttää seuraavissa valkaisuvaiheissa ilman riskiä liian alhaisesta lujuudesta, sellaiseen vaaleustasoon, ja tämän 20 ohella myös puhtausasteeseen, valkaisemiseksi, jota mark-. , kinat vaativat.

'*' Kuvio 3A esittää keittimen 1 alaosan, joka keitin on tarkoi tettu edustamaan olemassa olevaa keitinvaippaa, johon on ; 25 järjestetty uusi keittimen siivilä järjestely 2 tarkoituksena ·, · kyetä kohottamaan lämpötilaa vastavirtausvyöhykkeessä.

i : Keitin on tyyppiä, jossa on ylempi myötävirtausosa ja alempi vastavirtausosa. Sellaisessa keittimessä täysi keittolämpö-: tila pidetään normaalisti myötävirtausvyöhykkeessä (s.o.

/ ‘.30 noin 162°C lehtipuulle ja noin 168°C havupuulle), kun taas vastavirtausosassa, joka on pääasiallisesti pesuvyöhyke, i lämpötila on noin 135°C alemman siivilän tasossa.

Seuraavassa tekstissä keittimen vastavirtausvyöhykkeeseen, ,,..*35 joka on varustettu lisäsiiviläjärjestelyllä, viitataan keittovyöhykkeenä, vaikkakin sitä on pidettävä pesuvyöhyk-keenä perinteisen toiminnon mukaisesti.

115142 5

Uusi keittimen siiviläjärjestely 2 (kuviossa 3A) koostuu useista pyöreistä siivilöistä 2A keittoliuoksen poistamiseksi keittimen alaosassa ja se on järjestetty välittömästi alemman siiviläjärjestelyn 1B yläpuolelle, edullisesti 5 enintään 1,5 metriä yläpuolelle ja vielä edullisemmin enintään 1 metri yläpuolelle, mitattuna alemman keittimen siivilä järjestelyn yläreunasta uutena asennetun keittimen siivilä järjestelyn alareunaan. Pesuliuos syötetään keittimen alaosaan sisäänvirtausjärjestelyn 4 läpi, joka on liitetty 10 keittimen pohjan 1A läheisyyteen ja keittoliuos (alkali- lisäys) syötetään keskiputkien 5A, 5B läpi. Keitetty massa otetaan ulos keittimen pohjasta putkijohdon 1E kautta.

!

Yksi näistä keskiputkista, 5A, mikä kuuluu keittimen alkupe-15 räiseen järjestelmään, työntyy alas keittimen alempaan siiviläjärjestelyyn 1B, minkä jälkeen neste, sen jälkeen, kun se on kuumennettu ensimmäisen lämmönvaihtimen 6A avulla, purkautuu mainitun putken läpi jälkimmäisen keittimen siivilä järjestelyn tasossa. Seuraavana osa nesteestä virtaa 20 vastavirtaussuunnassa ylöspäin kohti uutena asennettuna keittimen siivilä järjestelyä 2. Tästä järjestelmästä poistettu neste kulkee mainitun putki johto järjestelyn 3 läpi ja kuumennetaan lämmönvaihtimella 6B haluttuun lämpötilaan, : ennen kuin se purkautuu, toisen, uutena asennetun keskiput- 25 ken 5B kautta, välittömästi uutena asennetun keittimen : · siivilä järjestelyn 2 yläpuolella. Osa keittoliuoksesta, joka ; : on syötetty tällä tavalla, joka liuos on täten saavuttanut halutun lämpötilan (esim. 158°C), kemiallisen lujuuden ja : jakautumisen (leviämisen) keittimen koko poikkipinta-alalle, - 30 jatkaa virtausta ylöspäin keittimessä. Keskellä olevassa keittimen siivilä järjestelyssä 1D käytetty keittoliuos, : yhdessä liukenemattoman puumateriaalin kanssa, lasketaan *pois sen lisäkäsittelemiseksi .

_35 Kunkin siiviläelementin 2A pinta on tehty suhteellisen pieneksi, edullisesti alle 0,3 m^, esim. mikäli käytetään neliösiivilää on noin 500 mm x 500 mm mitta etusijalle 115142 6 asetettu. Pienipinta-alaisten siivilaelementtien etuna on se, että voidaan saavuttaa tehokas vastahuuhtelu (back-flushing), jolla on usein suuri merkitys, mikäli kiertovir-tauksen on tarkoitus toimia tehokkaasti. Uusi siiviläjärjes-5 tely 2 on edullisesti varustettu rengasputkilla 2C, joista yksilöllinen putkijohto menee kuhunkin ja jokaiseen siivilä-elementtiin 2A. Käyttämällä sellaista rakennetta, ja siihen kuuluvaa venttiilijärjestelyä, voidaan kerrallaan tehokkaasti vastahuuhdella rajallinen määrä siiviläyksiköitä 2A, 10 esimerkiksi neljä. Johtuen suhteellisen pienestä kokonais-siiviläpinta-alasta, joka vastahuuhdellaan näissä olosuhteissa (esimerkiksi 0,5-1 m2), saavutetaan erittäin tehokas vastahuuhtelu, mikä puhdistaa siivilät, varmistaen tämän avulla sen, että kierrätys on erittäin tehokas.

1 5

Kuviossa 3B esitetään ensimmäinen suoritusmuoto, kuinka sellainen vastahuuhtelujärjestely voidaan järjestää. Esimerkkinä vastahuuhtelujärjestelmä esitetään pyöreiden siivilöiden yhteydessä, mutta voitaisiin luonnollisesti myös 20 käyttää kulmikkaille siivilöille, esim. suorakulmaiset siivilät. Vastahuuhteluneste kerätään haaraputkijohdon 7 kautta (pääputkijohto vastahuuhtelua varten) nesteestä, joka :.v kiertää siivilästä 2A putkijohdon 3 kautta ja ulos keskiput- ken 5B läpi. Neste, joka syötetään päävastahuuhteluputkijoh-: 25 toon 7, syötetään tämän jälkeen peräkkäisesti eri siivilöi-I hin 2A useiden venttiilien 8, 9 avulla (kts. suurennettu osa kuviosta 3B). Kutakin siivilää 2A varten tarvittavan kahden venttiilin ohella vastahuuhtelun muodostamiseksi, tässä on . t myös järjestettynä pääventtiili 10, joka muodostaa mahdolli- 30 suuden katkaista täysin nesteensyöttö siivilästä ja siivilään. Neste poistetaan kustakin siiviläelementistä 2A putki-· johdon 2C kautta (ja edelleen pääputken 3 kautta) ja sen i mukaisesti pääventtiili 10 ja poistoventtiili 9 avautuvat , ' silloin, kun taas vastahuuhteluventtiili 8 sulkeutuu.

: '*35 • i ♦

Vastahuuhtelun aikana pääventtiili 10 on avoin, poistoventtiili 9 on suljettu ja vastahuuhteluventtiili 8 avoin.

115142 7

Edullisesti tämä suoritetaan peräkkäisellä tavalla siten, että neljä siivilää vastahuuhdellaan samanaikaisesti samalla, kun jäljellä olevat siivilät, esim. 20, poistavat nestettä. Täten edullisesti paine pääputkijohdossa 7 vastahuuh-5 telua varten on olennaisesti sama.

Kuviossa 3C esitetään eräs etusijalle asetettu suoritusmuoto siitä, kuinka vastahuuhtelujärjestely järjestetään (jota voidaan käyttää myös kulmikkaille siivilöille). Myös tässä 10 on pääputkijohto 3 nesteen poistamiseksi ja pääputki 7 vastahuuhtelunesteen syöttämiseksi. Kaksi siiviläelementtiä 2A on liitetty keskenään putkijohdolla muodostaen silmukan.

! Tässä silmukassa on yläosa 13A liitettynä vastahuuhteluput- kijohtoon 7 haaraputkijohdon 7A kautta. Venttiili 11 on 15 järjestetty tähän haaraputkijohtoon 7A. Silmukan alempi osa 13B on liitetty haaraputkijohdon 3A kanssa, joka on liitetty poistoputkijohtoon 3. Venttiili 12 on asennettu poistohaara-putkijohtoon 3A. Poistamisen aikana venttiili 11 ylemmässä haaraputkijohdossa 7A on suljettuna, kun taas poistoventtii-20 li 12 on avattuna. Neste poistetaan sitten kummastakin siivilästä 2A silmukan alemman osan 13B ja haaraputkijohdon '·· 3A kautta ja edelleen poistoputkijohtoon 3. Vastahuuhtelun . aikana, mikä suoritetaan jaksoittaisesti, ylempi venttiili 11 avautuu ja alempi venttiili 12 sulkeutuu ja vastahuuhte-: : 25 luneste johdetaan sitten haaraputken 7A kautta silmukan ; yläosan 13A läpi kumpaankin siivilään 2A tarkoituksena . . huuhdella siiviläpinnat. Viimeksi kuvatun suoritusmuodon etuna on se, että tarvittavien venttiilien lukumäärä vähe-. .t nee, suhteessa perinteiseen järjestelyyn.

: /30 » * · ·

Kuviossa 4 esitetään keittimen alaosa, joka on suunniteltu \ : : muodostamaan erittäin tehokas nesteen jakaantuminen ala- ! : osassa. Keittimen toiminta on sama kuin kuviossa 3A esite- , ’ tyssä. Pääero on kuitenkin siinä, että kuviossa 4 esitetyllä 35 keittimellä on kaksi siiviläjärjestelyä 1B, 2 sijoitettuna keittimen alimman sylinterimäisen osan 1E (n.s. alin ulos-päinporrastus). Kuten kuviosta 4 on nähtävissä (kts. myös 115142 8 kuvio 8), toinen siiviläjärjestely 2 käsittää joukon suorakulmaisia (edullisesti neliömäisiä) siiviläelementtejä 2A, jotka on sijoitettu shakkipelin muotoisella tavalla alimman siiviläjärjestelyn 1B viereen sen yläpuolelle. Alin siivilä-5 järjestely 1B (kuten on jo mainittu) on perinteistä lajia, käsittäen ympyrämäisen rivin useita siivilöitä, joista kukin on yhteydessä kokoojatilavuuteen, jonka kautta neste poistetaan siivilöistä kierrätysvirtaan kuumennuselimien 6A kautta ja edelleen keskiputkeen 5A. Edelleen kuviossa 4 esitetään, 10 että kukin siiviläelementti 2A on varustettu yksilöllisellä sisäänmeno- ja ulostuloputkella 15, tarkoituksena poistaa nestettä ja vastaavasti vastahuuhtelunestettä.

Vastahuuhtelun suorittamiseksi mitä tahansa kuvioiden 3B ja 15 3C yhteydessä kuvatuista kahdesta menetelmästä voidaan käyttää, mutta 3C:n mukainen menetelmä on edullisempi. Edelleen tässä yhteydessä on huomattava, että kunkin siivilän vastahuuhtelun tehokkuus on kääntäen verrannollinen kerrallaan vastahuuhdeltavien siivilöiden lukumäärään näh-20 den, koska virtaus on olennaisesti vakio, s.o. on paljon tehokkaampaa kohdistaa kaikki virtaus kahteen siivilään kuin , neljään. Esimerkiksi neljä siivilää voidaan sulkea poisto- ,’· toiminnasta samaan aikaan, mutta vain kahta niistä vasta- ' '· huuhdellaan kerrallaan. Mikäli esimerkiksi kukin neljän . ,i 25 siivilän ryhmä suljetaan pois poistotoiminnasta 20 sekunnin i ajaksi, vain kaksi niistä on vastahuuhdeltavina ensimmäisten I , , « f 10 sekunnin aikana ja vastaavasti jäljellä oleva pari vii meisen 10 sekunnin aikana. Sellaista järjestelmää käyttäen , kukin siivilä vastahuuhdellaan joka neljäs minuutti 10 ,’30 sekunnin ajan. Vielä tehokkaampaa voisi olla yhden siivilän i i * vastahuuhtelu kerrallaan, esim. 5 sekunnin aikana.

Kuviossa 5 on esitetty poikkileikkauskuvanto pitkin kuviossa 4 esitetyn keitin järjestelyn vaakaviivaa. Tästä kuviosta 35 tulee selväksi, että siivilät eivät lävistä keittimen 1 ,11» seinämää 1A vaan ainoastaan putki 15 nesteen poistamista ja syöttämistä varten.

9 115142

Kuvio 6 esittää perspektiivikuvannon keksinnön etusijalle asetetun suoritusmuodon mukaisesta siivilästä. Niinpä siinä on esitetty, että kukin siiviläelementti 2A on hitsattu keitinastian 1 sisäpintaan. On tärkeää, että siivilä hitsa-5 taan keittimen seinään 1A siten, että tiivistystoiminto aikaansaadaan, jotta voidaan vastahuuhdella siivilät 2A tehokkaasti.

Tässä suoritusmuodossa (ei yksinomaan) on esitetty sauvat 3, 10 jotka muodostavat siiviläpinnan 3A. Sauvat hitsataan pysty-tankoihin 4. Sauvoilla 3 on edullisesti korkeus H, joka olennaisesti ylittää leveyden B. Raot sauvojen välissä ovat normaalisti jossain 3 - 5 mm välillä. Tanko 4 on edullisesti tehty erityislujasta materiaalista siten, että sauvat 3 15 voidaan tukea ilman mitään muita tukielimiä. Olakkeet 7 tukevat kutakin tankoa 4 kussakin vastaavassa päässä. Olakkeet 7 on myös hitsattu 9 keittimen vaippaan 1A.

Kuten on jo mainittu, kukin siivilä on asennettava siten,

20 että siivilän taustan 3B taakse ja keittimen vaipan 1A

väliin muodostetaan tilavuus, joka on olennaisesti suljettu, * * ·♦ ·. ..

' s.o. se voi olla yhteydessä ainoastaan sauvojen 3 välissä v ' olevien rakojen kautta sekä ulosmeno- ja sisääntuloputken 15 kautta. Tarkoituksena muodostaa tämä tiivistysjärjestely : 25 siivilä on varustettu L-muotoisilla tangoilla 10 pitkin sen \ ·. kehää. (Kts. myös kuvio 7). Tämän kehän pystyreunoissa nämä , ; L-muotoiset tangot 10 ovat sijoitetut pystysuuntaisesti ulottuviin tukiin 13, joka tuki on hitsattu keittimen vaip- ; ·, paan 1A ja jolla tuella 13 on korkeus, joka olennaisesti * » ,’30 ylittää sauvojen 3 ja tankojen 4 kokonaiskorkeuden. Korkeus » * on sovitettu siten, että tanko 4 tukeutuu olakkeeseen 7, kun ; · L—muotoisen tangon 10 sisäsivu tukeutuu tuen 13 sisäänpäin suunnattuun pintaan. Samoin pitkin siivilän 2 vaakasuuntaista kehää käytetään samaa periaatetta, s.o. vaakäsuuntaisesti 35 järjestetty tuki 14 on hitsattu keittimen vaippaan 1A, joka tuki on liitetty siivilän 2 L-muotoisen osan 5 kanssa, joka osa ulottuu olennaisesti vaakasuuntaisesti.

4 · 115142 10

Kuvioissa 8 ja 9 esitetään, että sisäänmeno- ja ulostuloput-ki 15 on sijoitettu siivilän alaosaan tarkoituksena muodostaa tehokas nesteen poistaminen. Siivilän 2 vaakasuuntainen L-muotoinen osa 5 on suunniteltu siten, että vältetään 5 massan holvautuminen. Tämän vuoksi se on järjestetty välin päähän siiviläpinnasta ja sillä on kulmat, jotka ovat edulliset tähän tarkoitukseen. Lisäksi se on varustettu raolla 5B tarkoituksena vastaanottaa ulospäin ulkonevat tankojen 3 nurkat. Kun siivilä on tarpeen purkaa, poistetaan hitsit, 10 jotka kiinnittävät L-muotoiset tangot 5, 10 tukiin 13, 14, (esim. hiomalla). Tämän jälkeen uusi siivilä voidaan liittää tukielimiin 13, 14 vastaavalla tavalla kuin kuvattu yllä. Pystysuuntaisella tuella 13 on sellainen leveys, että kaksi siivilää voidaan tukea sen avulla, siten, että rako muodos-15 tetaan kahden vierekkäisen L-muotoisen tangon 10 väliin, tarkoituksena muodostaa tila hitsaamiselle ja vastaavasti hiomiselle.

Keksintöä ei ole rajoitettu sillä, mikä on kuvattu yllä, 20 vaan se voi vaihdella seuraavien patenttivaatimuksien suoja-alan piirissä. Täten alan ammattilaiselle on ilmeistä, että *, minkälainen keitin tahansa voidaan varustaa yllä kuvatulla • ; siivilätyypillä, ja että tällainen siivilä voidaan sovittaa : mihin tahansa tasoon keittimen sisässä. Niinpä esim. ns.

- : 25 MCC-tyyppiä tai hydraulityyppiä oleva keitin voidaan myös 1 ; edullisesti varustaa keksinnön mukaisella keittimen siivilä- , , järjestelyllä n.s. isotermistä tai ei-isotermistä keittä- \ i mistä varten. Lisäksi etusijalle asetettua menetelmää voi- , daan käyttää kaiken tyyppisten keittoliuoksien yhteydessä, * .. .. „ 30 vaikkakin menetelmä on pääasiallisesti tarkoitettu sulfaat- i timassan valmistukseen. Lisäksi on ilmeistä alan ämmättilai-j selle se, että keksintöä ei ole rajoitettu yllä mainittuihin esimerkinomaisiin lämpötilatasoihin. Tässä yhteydessä on i i ' kuitenkin tärkeää, että keskimääräinen lämpötilataso keitti- ,35 messä on edullisesti yli +150°C, mutta alempi kuin +165°C, ja t I k on edullisesti välillä 150 - 155°C lehtipuulle ja välillä 160 - 165°C havupuulle, ja lisäksi että keskimääräinen 115142 1 1 lämpötila keittovyöhykkeessä/vyöhykkeissä on edullisesti noin +151°C ± 1°C, kun puu on lehtipuuta ja että keskimääräinen lämpötila keittimessä on +159°C ± 1°C, kun puu on havupuuta. Lisäksi on ymmärrettävä, että siivilöitä, jotka 5 poikkeavat puhtaasta neliömuodosta, esimerkiksi suorakulmaiset siivilät, voidaan myös käyttää. Lisäksi korostetaan sitä, että sekä vanhat että uudet keittimet voidaan varustaa keksinnön mukaisilla siivilöillä. Vielä on huomattava, että perusrakennekonseptia voidaan käyttää myös yhdessä muiden 10 siiviläpintojen kuin sauvatyyppisten kanssa, esim. raollis-ten siiviläpinto jen kanssa. Eräässä äärimmäisessä suoritusmuodossa voisi olla mahdollista käyttää muun lajista kiinnittämistä kuin hitsaamista, esim. liimaus, ruuvaus yhteen tiivistyselimien kerällä, jne. tarkoituksena muodostaa 15 suljettu tilavuus kunkin siiviläpinnan taakse. Vaikkakin on etusijalle asetettua käyttää yhtä putkea 15 kutakin siivilää 2A varten, on luonnollisesti mahdollista yhdistää kaksi tai useampi siivilä yhteen ja samaan putkeen.

20 * i 1

• I

• » » ·

Claims (8)

115142 12

1. Keitin (1) kuitumateriaalin jatkuvaksi keittämiseksi korotetussa paineessa ja lämpötilassa), jossa kuitumateriaalin ja keittoliuoksen sisäänsyöttö 5 tapahtuu keittimen yläosassa, käytetyn keittolipeän poistaminen suoritetaan vähintään yhdestä keittimen siiviläjärjestelystä (ID) keittimen yläosan ja pohjan välillä, ja kuitumateriaali syötetään ulos keittimen pohjasta (1C), ja vähintään yksi siiviläjärjestelyssä (2) on sijoitettu keittimen alaosaan, tunnettu siitä, että vähintään yhdellä mainituista siiviiäjärjestelyistä (ID, 2) 10 on vähintään yksi siiviläelementti (2A), jonka pääasiallinen ulkomuoto on kulmamuotoinen, edullisesti suorakulmainen, edullisimmin neliömäinen, joka edullisesti on koottu hitsaamalla, on sovitettu keittimen vaippaan hitsaamalla, ja jolla on siiviläpinta (3A), jonka kokonaispinta-ala on vähemmän kuin 1 m2, ja joka on liitetty keittimen seinään (IA) tavalla, joka muodostaa suljetun 15 tilavuuden (V), josta neste voidaan syöttää ja poistaa ainoastaan mainitun siiviläpinnan (3A) ja vastaavasti sisäänmeno-ja poistoelimen (15) kautta, mitkä poismenoelimet läpäisevät keittimen seinämän (IA).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keitin, tunnettu siitä, että mainittu 20 siiviläelementti (2A) käsittää siiviläpintakokoonpanon (3, 4, 5,10), joka on tuettu olakkeella (7), jolloin mainitut olakkeet (7) tukevat vähintään yhden vaakasuuntaisesti järjestetyn tangon (4) kutakin päätä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keitin, tunnettu siitä, että 25 siiviläjärjestely (2) on järjestetty keittimen (IA) alimman levitetyn osan, ns. alimman porrastuksen, sisäpuolelle.

4. Patenttivaatimuksen 4 mukainen keitin, tunnettu siitä, että joukko ’· siiviläelementtejä (2A) on sijoitettu keittimen (1) osan sisäpuolelle. 30 : 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen keitin, tunnettu siitä, että siiviläelementtien (2A) lukumäärä käsittää kaksi sylinterimäistä riviä, missä ·. siivilät (2A) on sijoitettu siten, että ne muodostavat shakkipelikuvion.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen keitin, tunnettu siitä, että i’ siiviläelementtien (2A) lukumäärä on liitetty vastahuuhtelujärjestelmään (7), jonka avulla rajoitettu siiviläelenettien (2A) lukumäärä, edullisesti neljä, voidaan vastahuuhdella ennalta määrätyn aikajakson kuluessa, kun taas 115142 13 jäljellä olevat siiviläelementit (2A), edullisesti 20, poistavat nestettä keittimestä (1).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keitin, tunnettu siitä, että keittimen 5 siiviläjärjestely (2) koostuu useista siiviläelementistä (2A), jotka on suunniteltu poistamaan korvattu neste syötettäväksi keskiputkeen (5B), mikä purkautuu mainitun siiviläjärjestelyn (2) vieressä, edullisesti välittömästi sen yläpuolella.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen keitin, tunnettu siitä, että etäisyys alimman keittimen siiviläjärjestelyn (IB) yläreunan ja uutena asennetun keittimen siiviläjärjestelyn (2) alareunan välillä on vähemmän kuin 5 m, edullisesti vähemmän kuin 2 m ja edullisimmin vähemmän kuin 1 m. 14 1 1 51 4 2