FI112747B - Kaksoishajautettu antennijärjestelmä - Google Patents

Description

112747 KAKSOISHAJAUTETTU ANTENNIJÄRJESTELMÄ

Esillä oleva hakemus on jatkettu amerikkalaisesta patenttihakemuksesta No. 07/849,651, jätetty 9.3.1992, otsikolla "CDMA MICROCELLULAR TELEPHONE SYS-5 TEM AND DISTRIBUTED ANTENNA SYSTEM THEREOF", joka on jatkohakemus amerikkalaiseen patenttihakemukseen No. 07/624,118, joka on jätetty 7.12.1990 samalla nimellä ja joka sinällään liittyy puhelinjärjestelmiin. Esillä oleva keksintö liittyy tietoliikennejärjestelmiin, 10 erityisesti sisätietoliikennejärjestelmiin sisältäen matkapuhelimet, henkilökohtaiset tietoliikennepalvelut (PCS), langattomat vaihdeverkot (PBX) ja langattomat paikallissilmukkapuhelinjärjestelmät. Vielä erityisemmin esillä oleva keksintö liittyy uuteen ja kehitty-15 neeseen jaettuun antennijärjestelmään mikrosolutieto- liikennejärjestelmille helpottamaan sisällä tapahtuvaa viestintää, jossa käytetään hajaspektrisignaaleja.

Viestinnässä, jossa on useita järjestelmän käyttäjiä, voidaan mm. käyttää CDMA-modulaatiota (code 20 division multiple access; moniliityntäinen koodijako). Alalla tunnetaan yleensä muita moniliityntäisiä menetelmiä, kuten taajuushyppely hajaspektri, TDMA (time division multiple access; moniliityntäinen alkajako), FDMA (frequency division multiple access; moniliityn- 2 5 täinen taajuus jako) sekä AM-moduloint imenet elmä, kuten i * ACSSB-modulointia (amplitude companded single side- • : ; band; amplitudikompandoitu yksittäinen sivukaista) .

Kuitenkin CDMA-moduloinnin laajaspektrimodulointitek-: :nilkalla on huomattavia etuja suhteessa näihin mene-30 telmiin moniliityntäisissä viestintäjärjestelmissä. CDMA-menetelmä esitetään patenttijulkaisussa US-; ,·. 4.901.307 (13.2.90, "Laajennetun spektrin moniliityn- ',!/ täinen viestintäjärjestelmä, joka hyödyntää satelliit ti- tai maassa sijaitsevia toistajia"). v·/ 35 Mainitussa patenttijulkaisussa esitetään mo- niliityntäinen järjestelmä, jossa on suuri määrä mat- kapuhelinkäyttäjiä, jotka kukin omaavat lähe- 112747 2 tys/vastaanottoyhteyden satellittitoistajien tai maassa olevien tukiasemien kautta (kutsutaan myös "solu-asemiksi" tai "soluiksi") käyttäen CDMA-moduloinnin laajaspektrisiä viestintäsignaaleja. Käyttämällä CDMA-5 viestintää taajuusspektri voidaan käyttää uudestaan useita kertoja, jolloin mahdollistetaan järjestelmän käyttäjäkapasiteetin lisääminen. CDMA.-n käyttö tarjoaa huomattavasti paremman spektritehokkuuden kuin mitä voidaan aikaansaada käyttämällä muita moniliityntäisiä 10 menetelmiä.

Maassa olevaan kanavaan kohdistuu signaalin häipyminen, joka muistuttaa Rayleigh-häipymistä. Tämän Rayleigh- häipymisen aiheuttaa maasignaali, joka heijastuu eri fyysisistä osista ympäristössä. Tämän tu-15 loksena signaali saapuu matkapuhelinyksikön vastaanottimeen useista suunnista eri viiveellä. UHF-taajuuskaistalla, jota yleensä käytetään käsipuhelin-liikenteessä, sisältäen myös matkapuhelimien solujär-jestelmät, saattaa esiintyä huomattavia vaihe-eroja 20 signaaleissa, jotka kulkevat eri kautta. Tällöin saattaa signaalien yhdistäminen aiheuttaa tilapäistä huomattavaa häipymistä.

Ympäristöstä johtuva kanavan häipyminen on suuresti riippuvainen liikkuvan yksikön fyysisestä si-25 jainnista. Pieni liikkuvan yksikön siirtyminen muuttaa kaikkien signaalien kulkuteiden viiveet, mikä edelleen aikaansaa kullekin tielle eri vaiheen. Täten liikkuvan yksikön liike ympäristössä voi aiheuttaa hyvin nopeaa häipymistä. Esim. 850 MHz soluradio taajuuskaistalla 30 tämä häipyminen voi tyypillisesti olla niinkin nopeaa kuin yksi häipyminen per sekunti per maili per tunti ajoneuvon nopeutta. Tämä häipyminen voi suuresti huo-: nontaa yhteyttä. Lähetystehon lisääminen parantaa häi- pymisongelmaa. Tehon lisääminen vaikuttaa kuitenkin 35 myös käyttäjään lisäten tehon kulutusta ja myös järjestelmään lisääntyneen häiriön kautta.

112747 3

Patenttijulkaisussa US-4.901.307 esitetty suorasekvenssihajaspektri CDMA-modulointimenetelmä omaa monta etua kapeakaistaiseen modulointimenetelmään nähden, jota käytetään viestintäjärjestelmissä, joissa 5 hyödynnetään satelliitti- tai maapohjaisia toistimia.

Maassa oleva kanava aiheuttaa monia ongelmia mihin tahansa viestintäjärjestelmään erityisesti koskien moni-tiesignaaleja. CDMA-menetelmät poistavat maakanavien erityiset ongelmat lieventämällä monitiekanavien vai-10 kutuksia, esim. häipymistä, mutta hyödyntävät kuitenkin näiden etuja.

CDMA-solupuhelinjärjestelmässä voidaan käyttää samaa laajakaistaista taajuuskanavaa kaikkien solujen viestinnässä. Tyypillisesti CDMA-kaaviota käyte-15 tään siellä missä yhtä taajuuskaistaa käytetään viestittäessä tukiasemalta etäasemaan tai matkaviestimeen (lähtölinkki) ja toista viestittäessä etäasemalta tai matkaviestimeltä tukiasemaan (paluulinkki). CDMA-aaltomuoto-ominaisuuksia, jotka tarjoavat hyvää käsit-20 telyvahvistusta, käytetään myös samalla taajuuskais talla sijaitsevien signaalien erottamiseksi. Edelleen nopea näennäiskohina (PN, pseudonoise) -modulointi mahdollistaa hyvin monien eri kulkuteiden erottamisen, mikäli teiden viiveiden erotus ylittää PN-alibitin : : ; 25 keston, eli 1/kaistanleveys. Mikäli PN- alibitin nope- . us on n. 1 MHz CDMA-järjestelmässä, koko laajennetun ; . spektrin käsittelyvahvistusta voidaan käyttää erotta- : maan tiet, jotka eroavat enemmän kuin yhden mikrose- kunnin teidensä viiveiden osalta. Yhden mikrosekunnin ·'/ 30 kulkuviiveen erotus vastaa n. 300 m (1,000 jalkaa) ‘ tie-erotusta. Lähiöissä viive yleensä ylittää 1 mikro- sekunnin, ja jopa 10-20 mikrosekunnin viiveitä tode-.: · taan eräillä alueilla.

: Kapeakaistamodulointijärjestelmissä, kuten 35 analogisessa FM-moduloinnissa, jota käytetään tavan- ,7 omaisissa puhelinjärjestelmissä, useiden teiden ole- massaolo aikaansaa huomattavaa monitiehäipymistä. Laa- 112747 4 jakaistaisessa CDMA-moduloinnissa voidaan toisaalta eri tiet erottaa demodulointiprosessin kautta. Erotus yksinkertaistaa monitiehäipymisen ongelmaa. Monitie-häipyminen ei ole täysin poistunut mikäli käytetään 5 CDMA-erotusta, koska toisinaan esiintyy teitä, joiden viivästynyt erotus on pienempi kuin kyseisen järjestelmän PN-alibitin kesto. Signaaleja, joiden kulkuvii-ve on tätä luokkaa, ei voida erottaa toisistaan demo-dulaattorissa, jolloin kuitenkin saadaan jonkinasteis-10 ta häipymistä.

Siksi on toivottavaa, että CDMA-solupuhelin-järjestelmässä esiintyisi jonkinlainen erotus, jolla voitaisiin vähentää järjestelmän häipymistä. Erotus on yksi menetelmä järjestelmän häipymisen vaikutusten 15 lieventämiseksi. Voidaan käyttää kolmea eri erotusmenetelmää: aikaerotus, taajuuserotus ja paikkaerotus.

Aikaerotus, eli eriaikaisuus, voidaan parhaiten aikaansaada käyttämällä toistoa, aikalimitystä ja virheiden havaitsemis- ja korjauskoodia, joka on eräs 20 toiston muoto. Esillä olevassa keksinnössä käytetään kaikkia näitä menetelmiä eräänlaisena aikaerotuksena.

Koska CDMA on laajakaistasignaalityyppinen, tarjoaa se eräänlaista taajuuserotusta laajentamalla signaalienergian laajalle taajuuskaistalle. Siksi taa-: : 25 juuteen vaikuttava häipyminen vaikuttaa ainoastaan ;' ; osaan CDMA-signaalin taajuuskaistaa.

Paikkaerotus aikaansaadaan järjestämällä useita signaaliteitä vastaavien linkkien kautta liik-. . kuvalta käyttäjältä kahden tai useamman soluaseman hi' 30 kautta. Edelleen paikkaerotus voidaan aikaansaada si- v ’ ten, että signaali, joka saapuu eri viiveellä vastaan otetaan ja käsitellään erikseen. Tällaisia esimerkkejä : on esim. patenttijulkaisussa US-5.101.501 (7.11.89) ja y : hakemuksessa US-5.109.390 (7.11.89), joissa hakemuk- 35 sissa on sama hakija kuin esillä olevassa hakemuksesta sa.

112747 5 Häipymisen haitat voidaan edelleen osittain poistaa CDMA-järjestelmässä ohjaamalla lähettimen lähetystehoa. Häipyminen, joka vähentää tukiasemassa matkaviestimeltä vastaanotettua tehoa, voidaan kompen-5 soida lisäämällä matkaviestimen lähetystehoa. Tehonoh-jaustoiminto toimii aikavakion mukaisesti. Riippuen tehonohjaussilmukan aikavakiosta ja häipymisen kestoajasta, järjestelmä voidaan kompensoida häipymisen osalta lisäämällä matkaviestimen lähetystehoa.

10 Monitiemahdollisuus aikaansaa tie-erotuksen laajakaistaisessa PN-CDMA-järjestelmässä. Mikäli saatavana on kaksi tai useampia teitä, joilla on kulku-viive-erotus, joka ylittää yhden alibitin keston, voidaan käyttää kahta tai useampaa PN-vastaanotinta otta-15 maan erikseen vastaan näitä signaaleja yksittäisessä tukiasemassa tai matkaviestimessä. Koska nämä signaalit tyypillisesti ovat riippumattomia monitiehäipymi-sessä, eli ne eivät yleensä häivy yhdessä, kahden vastaanottimen annot voidaan yhdistää erotustyyppisesti. 20 Siksi tapahtuu häviö ainoastaan, mikäli molemmat vastaanottimet havaitsevat häipymisen samanaikaisesti. Täten keksinnön erään näkökohdan mukaisesti sovitetaan kaksi tai useampia PN-vastaanottimia yhdessä erotusyh-distimen kanssa. Monitiesignaalien olemassaolon totea- • 25 miseksi ja häipymisen voittamiseksi, on välttämätöntä ! ' : käyttää aaltomuotoa, joka suorittaa tarvittavan tie- ; erotuksen yhdistämistoiminnon.

: Menetelmä ja järjestelmä PN-sekvenssien ai- ; , . kaansaamiseksi, jotka tarjoavat kohtisuoruuden käyttä- 30 jien välillä, jolloin keskinäinen häiriö pienenee, esitetään patenttijulkaisussa US-5.103.459, myönnetty 7.4.1992. Nämä menetelmät vähentävät keskinäistä in- · terferenssiä, jolloin aikaansaadaan parempi järjestel- v * män käyttäjäkapasiteetti ja parempi linkkitehokkuus.

; 35 Kohtisuoralla PN- koodilla ristikorrelointi on 0 en- naltaan määrätyn aikavälin yli, jolloin ei saada yhtään interferenssiä kohtisuorien koodien välillä, ai 112747 6 noastaan mikäli koodiaikakehykset ovat aikakohdistetut toistensa suhteen.

Yllä mainitut patentit ja patenttihakemukset sisältävät uuden moniliityntämenetelmän, jossa useat 5 liikkuvat puhelinjärjestelmän käyttäjät ovat yhteydessä satelliittitoistimen tai maassa olevan tukiaseman välillä käyttäen CDMA laajaspektrimodulaatiota, joka mahdollistaa spektrin uudelleenkäytön useita kertoja. Näin saatu järjestelmän rakenne omaa paljon paremman 10 spektritehokkuuden kuin mitä voidaan aikaansaada käyttämällä aikaisempia moniliityntämenetelmiä.

Solupuhelinjärjestelmissä matkapuhelimet toimivat laajalla maantieteellisellä alueella, käyttämällä lukuisia soluasemia, jotka sijaitsevat siten, että 15 ne peittävät koko maantieteellisen alueen. Mikäli käyttötarve ylittää tarjolla olevan kapasiteetin, solut voidaan edelleen jakaa pienempiin soluihin ja lisätä tukiasemia. Tämä on jatkettu siihen pisteeseen, että eräillä suurkaupunkialueilla on jopa 400 soluase-20 maa.

Solupuhelinidean edelleen kehittämisessä on toivottavaa aikaansaada tietty lukumäärä hyvin pieniä soluja, joita kutsutaan mikrosoluiksi, jotka peittävät hyvin pienen maantieteellisen alueen. Yleensä nämä ; 25 alueet rajoittuvat esim. toimiston yhteen kerrokseen rakennuksessa, ja matkapuhelintoimintoa voidaan pitää ; , langattomana puhelinjärjestelmänä, joka on tai mahdol lisesti ei ole yhteensopiva matkapuhelinsolupuhelin-järjestelmän kanssa. Tällöin saadaan samoja etuja kuin 30 käyttämällä sarjajohtoja (PBX, Private Branch Exchange) toimisto-oloissa. Tällaisilla järjestelmillä saadaan matkapuhelinkäyttökustannukset pysymään alhaisina : mikäli soitetaan samalla alueella puhelimesta toiseen : samalla, kun aikaansaadaan yksinkertainen soittaminen , ·. 35 alanumeroiden välillä. Näissä käytetään myös muutamia johtoja liittämään PBX-järjestelmä yleiseen puhelinjärjestelmään, jolloin puhelimista voidaan soittaa ja 112747 7 vastaanottaa ulkopuheluja. On toivottavaa, että mikro-solujärjestelmä tarjoaa samoja palveluja kuin normaali matkapuhelinjärjestelmä, mutta lisäksi langattoman puhelimen edut PBX- alueen sisällä.

5 Sisäpuhelinjärjestelmäympäristöissä viiveet ovat tyypillisesti paljon pienempiä kun ulkoympäris-töissä esiintyvät viiveet. Rakennuksissa ja muissa si-säympäristöissä, joissa sisäpuhelinjärjestelmiä käytetään, on tarpeellista järjestää jako monireittisten 10 signaalien yhdistämiseksi.

Esillä olevan keksinnön ratkaisema pääongelma on se, että järjestetään yksinkertainen antennijärjestelmä, joka tarjoaa suuren kapasiteetin, yksinkertaisen asennuksen, hyvän peiton ja hyvän suorituksen. 15 Toinen ongelma on aikaansaada yllä mainittu rajoitettu peitto samalla kun ylläpidetään yhteensopivuus matka-puhelinsolujärjestelmään ja rasitetaan matkapuhelinjärjestelmää mahdollisimman vähän. Tämä aikaansaadaan esillä olevan keksinnön mukaisesti yhdistämällä TDMA-20 kapasiteettiominaisuudet uuteen hajautettuun antenni- rakenteeseen, joka ohjaa säteilyn hyvin rajoitetulle ja tarkoin harkitulle alueelle.

Soveltamalla laajennetun spektrin viestintämenetelmiä, erityisesti CDMA-menetelmiä PBX- : : 25 ympäristöön aikaansaadaan täten ominaisuuksia, jotka parantavat järjestelmän luotettavuutta ja kapasiteet-·' tia muiden viestintäjär jestelmämenetelmien suhteen.

(i,.; CDMA-menetelmät, kuten aikaisemmin mainittiin, ratkai- , , sevat sellaisia ongelmia kuin häipyminen ja interfe- 30 renssi. Täten CDMA-menetelmät tarjoavat paremman taa- ‘ juuden uudelleenkäytön, jolla mahdollistetaan huomat tava järjestelmän käyttäjän lisääntyminen.

: : Tärkeä osa esillä olevan keksinnön mukaisessa : : : sisäpuhelinjärjestelmässä on kahden antennijoukon , 3 5 käyttäminen. Tässä kahta antennijoukkoa syötetään yh teisellä signaalilla aikaviiveen ainoastaan erotelles-sa signaalit. Tukiaseman lähetyslähtö syötetään ryh- 8 Λ Λ O 7 / 7 i ! c. s l > i maan antennielementtejä esimerkiksi koaksiaalikaapelilla. Antennielementit yhdistetään kaapeleihin käyttämällä tehojaottimia. Saadut signaalit, tarpeen mukaan vahvistetut ja taajuusmuunnetut, syötetään anten-5 neihin. Tämän antennirakenteen etuja ovat: (1) se on hyvin yksinkertainen ja halpa rakenteeltaan, (2) vierekkäisiin antenneihin on syötetty aikaviive, jolloin kahdesta antennista saatavat signaalit ovat erotettavissa PN-hetkelliskäsittelyllä, (3) näissä käytetään 10 suoran sekvenssin CDMA-mahdollisuutta erottamaan moni-tiet, ja (4) aikaansaavat harkitun monitien, joka täyttää erotuskriteerin.

Esillä olevan keksinnön mukaan, kaksi antennikaapeli joukkoa sijoitetaan rinnakkain muodostaen 15 näin sarjan solmuja, joihin kuuluu kaksi antenniele-menttiä. Antennin eri antennielementeiltä yhteisellä solmulla lähetettyihin signaaleihin järjestetään eri viivereitit tukiasemien ja antennien välillä. Anten-nielementteihin voi kuulua alasmuunninpiiri, joka vä-20 hentää kaapeloinnin reittivaimennusta antennielement- tien ja tukiaseman välillä ja mahdollistaa helposti saatavien SAW-laitteiden käyttämisen viive- elementteinä .

Toinen etu on se, että asennuksessa ei tarvi-25 ta paikan päällä erityisiä ammattimiehiä, yleensä an- : tennin sijainti määritetään yksinkertaisilla fyysisil lä määritteillä, ja sillä vaatimuksella, että paikan, jossa puhelimen on toimittava, on oltava ainakin kahden antennijoukon peittämä. Limityksestä ei tarvitse 30 huolehtia. Itse asiassa limittyminen on toivottavaa siksi, että se aikaansaa erotustoiminnon kaikille päätteille limitetyllä alueella. Limitystä ei kuitenkaan välttämättä tarvita.

Hajautetun antennin edut ilmenevät kun tutki-35 taan tarvittavan solulaitteiston yksinkertaisuutta, joka tarvitaan sisäpuhelinjärjestelmissä, kuten matkapuhelimissa, PCS:ssä, langattomassa PBX-järjestelmäs- 112747 9 sa, langattomassa paikallissilmukkajärjestelmässä tai langattomassa kotipuhelinj ärj estelmässä.

Esillä olevan keksinnön muodot, tarkoitukset ja edut tulevat selvemmiksi seuraavasta yksityiskoh-5 täisestä kuvauksesta viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: kuva 1 kuvaa esimerkinomaisesti esillä olevan keksinnön mukaista jaettua antennijärjestelmää; kuva 2 on perusesimerkkilohkokaavio kaksoisele-10 menttiantennijärjestelmän ja tukiaseman liitoksesta; kuva 3 on perusesimerkkilohkokaavio kuvan kaksi jaetun antennin vaihtoehtoisesta E-rakenne-elementti-antennijärj estelmästä.

kuva 4 on esimerkkilohkokaavio etä- tai matkavies-15 timen toteutuksesta; kuva 5 on perusesimerkkilohkokaavio kaksoisele-menttiantennijärjestelmän ja tukiaseman vaihtoehtoisesta liitoksesta; kuva 6 esimerkkilohkokaavio mikrosolutukiasemasta; 20 kuva 7 on lohkokaavio kaksoiselementtiantennijako- järjestelmästä, jossa käytetään aktiivielementtiraken-netta.

kuva 8 on vaihtoehtoinen lohkokaavio kaksoiselementtiantenni jako järj estelmästä, jossa käytetään ak-25 tiivielementtirakennetta.

kuva 9 on perusesimerkkilohkokaavio kaksoisele-menttiantennijärjestelmästä, joka muodostuu kolmesta rinnakkaisesta antennivektorista; kuva 10 on esimerkkilohkokaavio kaksoiselementti-30 antennijakojärjestelmän antennien sijoittelusta, johon järjestelmään kuuluu joukko rinnakkaisia vektoreita; ja kuva 11 on lohkokaavio kaksoiselementtiantennija-; kojärjestelmästä, joka käsittää kaksi rinnakkaista an- , , 35 tennivektoria ja vastaanottimen, johon kuuluu useita itsenäisiä vastaanottimia.

112747 10

Yksittäinen joukko antenneja ja viive-elementtejä tarjoavat hajautetun antennitoiminnon pe-rustoteutuksen. Yksityiskohdat yksittäisestä antenni-joukosta esitetään U.S. patenttihakemuksessa No.

5 07/849,651, kuten yllä mainittiin. Kuitenkin yksit täistä antennijoukkoa käyttävä järjestelmä voi kokea palvelun laadun heikkenemistä, joka voidaan kumota kahdella antennijoukolla. CDMA-järjestelmä, suuren kapasiteetin saavuttamiseksi, käyttää suoraa tehonohja-10 usmekanismia. Kukin matkaviestin lähettää riittävällä teholla, joka vaaditaan viestimiseen antennin kanssa pienimmällä reittihäviöllä matkaviestimeen. Näin ollen yhteydet kaikkien muiden antennien kanssa saavat vähemmän kuin optimaalienergian.

15 Monireittisen häipymisen vaikutukset voivat aiheuttaa hetkellisen palvelun heikkenemisen, jos matkaviestin on ensimmäisen antennin läheisyydessä ja etäällä muista antenneista. Tässä tilanteessa matkaviestin lähettää riittävällä teholla viestiäkseen en-20 simmäisen antennin kanssa, mutta ei riittävällä teholla viestiäkseen luotettavasti kauempana olevien antennien kanssa. Jos tässä tilanteessa matkaviestin kokisi äkillisesti useita monireittisiä häipymisiä suhteessa ensimmäiseen antenniin, heikentynyt signaalitaso en-25 simmäisessä antennissa ja heikko signaalitaso kaukana : oleviin antenneihin saattaa heikentää palvelua. Yhteys tukiaseman ja matkaviestimen välillä on alle optimin kunnes tehonohjaussilmukka lisää lähetystehoa matkaviestimeltä tai kunnes matkaviestin liikkuu monireit-30 tisen häipymisen lievittämiseksi.

Yllä kuvatulla tavalla syntynyt alle optimin oleva suorituskyky voidaan parantaa asettamalla kaksi antennia kuhunkin solmuun. Näin ollen, vastakohtana tasaisesti jakaville yksittäisille antenneille, matka-35 viestimellä yleisesti on sama etäisyys, ja siis myös reittivaimennus, pariin yhteensijoitettuja antenneja. Jos matkaviestin sijaitsee yhdessä olevan antenniparin 112747 11 läheisyydessä ja etäisyyden päässä muista antenneista ja matkaviestin kokee äkillisesti useita monireittisiä häipymisiä suhteessa toiseen antenniparin antenniin, jälkimmäisellä antennilla voi olla riittävä signaali-5 taso yhteyden ylläpitämiseen matkaviestimeen yhteyden heikentymättä.

Parhaan hyödyn saamiseksi esillä olevasta keksinnöstä, yhteensijoitettujen antennien pitäisi kokea riippumaton häipyminen, mikä tarkoittaa, että mah-10 dollisuus siihen, että useita häipymisiä olisi molemmille antenneille samanaikaisesti samalta matkaviestimeltä on pieni. Riippumattoman häviämisen toteuttamiseksi vaaditaan hieman erilaisuutta yhteensijoitettu-jen antennien kesken.

15 Eräs tapa eron saavuttamiseksi on sijoittaa yhteensijoitettavat antennit etäisyyden päähän toisistaan. Etäisyyden pitäisi sallia kummallekin antennille olennaisesti samanlainen peitto, mutta kuitenkin antennien on oltava etäisyyden päässä toisistaan siten, 20 että ne kokevat itsenäisen häipymisen. Kahden antennin sijoittaminen yhteen tukiasemaan eron aikaansaamiseksi on yleinen käytäntö makrosolujärjestelmissä. Makroso-lujärjestelmässä kaksi antennia, joilla on suhteellisen suuri peitto, yleensä useita maileja, sijoitetaan 25 yhteen tukiasemaan. Tyypillisesti antennit sijoitetaan noin kymmenestä kahteenkymmeneen aallonpituutta (noin kuudesta kahteentoista jalkaa yleensä matkaviestintä-:1 : järjestelmissä käytetyillä taajuuksilla) erilleen toi sistaan reittieron saamiseksi ja täten riippumattomuu-r. 30 den häviämisessä.

Toinen menetelmä eron saamiseksi yhteensijoi-tetuilla antenneilla on järjestää kukin yhteensijoi-tettujen antennien ryhmän antenni eri polaarisaatioon, kuten vertikaaliseen ja horisontaaliseen polarisaati-; : 35 oon. Standardi sisäympäristö sidotaan kolmeen dimensi- : oon. Matkaviestimellä kolmedimensionaalisessa raken teessa on useita signaalireittejä kiinteästä antennis- 112747 12 ta/kiinteään antenniin sisältäen useita heijastumisia rakenteen pinnoista. Riippuen kulmista, kukin signaalin heijastuminen saattaa kääntää heijastuneen signaalin polarisaatiota. Siksi kaksi signaalia, joilla on 5 sama polarisaatio ja jotka heijastuvat samasta pinta-joukosta, muodostavat kaksi signaalireittiä, joilla on eri vaiheominaisuudet. Koska signaaleilla on eri vai-heominaisuudet, niillä on myös eri häipymisominaisuu-det. Tästä prosessista johtuen kaksi yhteensijoitettua 10 antennia, joilla on eri kaksi eri polaarisaatiota, mahdollistavat suuren häivyntäriippumattomuuden vaikkakin antennit ovat erittäin lähellä toisiinsa nähden.

Kuva 1 esittää esimerkinomaisen antennikuvion esillä olevan keksinnön mukaan toteutetulle kaksoisan-15 tennijoukolle. Antennikuvio, joka esitetään kuvassa 1, generoidaan kahdella suuntaamattomien antennien joukolla. Kukin antennijoukko (30 ja 35) määrittää antennikuvion 40A - 40J, joka on edullisesti limittäin viereisten antennien antennikuvion kanssa. Esimerkiksi 20 antennit 30A ja 35A määrittävät antennikuvion 40A. Viereiset antennit viittaavat antenneihin, joilla on limittäiset tai jatkuvat antennikuviot, jotka eivät ole yhteensijoitettuja antenneita yhteisessä solmussa. Kuvioiden limitys aikaansaa jatkuvan antennipeiton ha-ij 25 lutulla alueella. Kaksi antennijoukkoa kytketään sar- : \ jaan esimerkinomaisella tavalla. Ensimmäisen joukon • : kytkeminen esitetään viivalla 10. Toisen joukon kytke- minen esitetään viivalla 20. Toinen antenni joukko on likimäärin rinnakkainen ensimmäisen joukon kanssa 30 niin, että kukin ensimmäisen antennijoukon antenni on sijoitettu yhteen toisen antennijoukon antennin kans-sa.

Kuten edellä mainittiin, signaalin tehonohja-us on tärkeä CDMA-puhelinjärjestelmässä korkean käyt- • · ‘ 35 täjäkapasiteetin saamiseksi. Perinteinen suuntaamaton : antenni säteilee signaalia karkeasti ottaen tasaisesti joka suuntaan. Signaalin voimakkuus vähenee säteen 112747 13 suunnassa antennilta fyysisen ympäristön etenemisomi-naisuuksien mukaisesti. Etenemisominaisuudet saattavat vaihdella teholain etäisyytenä matkaviestimen ja kiinteän antennin välillä käänteisestä toisesta potenssis-5 ta käänteiseen 5.5 potenssiin.

Tukiaseman, joka on suunniteltu palvelemaan tietyllä säteellä, täytyy lähettää riittävällä teholla niin, että matkaviestin tukiaseman kattaman solun reunalla vastaanottaa sopivan tehoisen signaalin. Matka-10 viestimet, jotka ovat lähempänä kuin solun reunalla, vastaanottavat enemmän kuin sopivan tehoisen signaalin. Suunnatut antennin säteet voidaan muodostaa käyttämällä ennestään tunnettuja menetelmiä. Kuitenkin suunnattujen säteiden muodostaminen ei voi muuttaa 15 etenemislakia. Halutun alueen peitto signaalilla voidaan saavuttaa antennikuvion yhdistelyllä, antennin sijoittamisella ja lähettimen teholla.

Hajautetun antennijärjestelmän käyttö aikaansaa halutun antennikuvion, kuten rakennuksen hallin 20 peiton, jossa kukin antennielementti aikaansaa rajatun peiton. Kun aikaansaadaan rajattu antennipeitto, tarvittava teho matkaviestimen tavoittamiseksi pienemmällä peittoalueella vähenee vastaavasti, koska etenemis-häviö vähenee.

25 Kuitenkin esiintyy ongelma useiden antennien kanssa niiden säteillessä samaa signaalia. Voi olla alueita, erityisesti lähipisteet samalla etäisyydellä kahdesta tai useammasta antennista, joilla signaalit voidaan vastaanottaa kahdesta toisensa kumoavasta an-30 tennistä. Pisteet, joissa signaalit saattavat kumoutua, erotetaan noin puolella aallonpituudella. 850 MHz taajuudella tämä etäisyys on 17,6 cm. Mikäli kaksi signaalia saapuvat vastaanottimen antenniin samalla voimakkuudella mutta vastakkaisella vaiheella, voivat • 35 signaalit kumota toisensa. Tämä on rakenteen aikaan- ; 3 saama monitiehäipyminen. Kuten luonnollisessakin moni- tiehäipymisessä paras lääke tähän on erotus. CDMA jär- 14 1 12747 jestelmä tarjoaa useita erotusmenetelmiä monitiehäipy-misen poistamiseksi.

Yllä esitetyissä alihakemuksissa esitetään solupuhelinjärjestelmä, joissa käytetään CDMA modu-5 lointia 1,25 MHz taajuuskaistalla, useita erotusmuoto-ja, ja tarkkaa lähetintehon ohjausta. Eräs menetelmä aikaansaada erotus on järjestää "harava" vastaanotin-rakenne, jossa on useita vastaanottimia, jotka kukin pystyvät vastaanottamaan signaalin, joka on kulkenut 10 eri tien ja siksi omaa eri viiveen. Siinä on myös erillinen hakuvastaanotin, joka jatkuvasti tutkailee aika-aluetta ja etsii parasta tietä ja nimittää vastaavasti useita vastaanottimia.

Toinen menetelmä erotuksen aikaansaamiseksi 15 on tie-erotus. Tie-erotuksessa signaali säteillään useista antenneista, jotka sijaitsevat eri kohdissa, jolloin mahdollisesti aikaansaadaan useita etenemisteitä. Mikäli kaksi tai useampi antenni voi aikaansaada hyväksyttävän etenemistien liikkuvaan vastaanotti-20 meen, voidaan aikaansaada tienerottavaa häipymisen estoa .

Mikrosolujärjestelmässa on toivottavaa käyttää useita antenneja, jotka peittävät toivotun alueen, mutta järjestelmä ei vaadi, että kuhunkin antenniin 25 sovitetaan eri signaaleja kuten normaalissa solujär-jestelmässä. Kustannusten ja rakenteen monimutkaisuu-: : den minimoimiseksi on toivottavaa, että kuhunkin an- tenniin voidaan lähettää samat radiotaajuussignaalit. Sellaisilla mikrosolun alueilla, joissa hyvät tiet 30 ovat mahdollisia kahdelle tai useammalle antenneista, voidaan aikaansaada tie-erotusta.

, Se mitä halutaan on yksinkertaisuus, alhaiset kustannukset eri antenneille syötettävien signaalien erottamiseksi lisäämättä merkittävästi järjestelmän 35 monimutkaisuutta. Esillä olevan keksinnön mukainen me-netelmä edellä mainitun viiveen aikaansaamiseksi on viive-elementtien lisääminen syöttölinjoihin tukiase- 112747 15 man lähetin-vastaanottimen ja antennielementtien väliin antennirivissä.

Kuva 2 esittää sovellutusta, jossa käytetään kaksoisantennijoukkoa viive-elementtien kanssa. Tuki-5 asema 100 antaa signaalit antenneihin ja hyväksyy signaalit antennivektorilta, joka käsittää solmun 200A -200N. Analoginen lähetin 120 tuottaa RF-signaalin lähetettäväksi jaetulla antennivektorilla. Signaali jaetaan kahden signaalin muodostamiseksi lähetettäväksi 10 rinnakkaisia reittejä pitkin jakajalla 160. Ensimmäinen lähetysreitti viivästetään viive-elementillä 150 ja kytketään ensimmäiseen vastaanottoreittiin yhdistäjällä 140, joka voidaan korvata duplekserilla. Toinen lähetysreitti kytketään suoraan toiseen vastaanotto-15 reittiin yhdistäjällä 170, joka myös voidaan korvata duplekserilla. Yhdistäjä 180 summaa kaksi vastaanotto-reittiä, joista toinen on viivästetty viive-elementillä 155, ja analoginen vastaanotin 110 hyväksyy yhdistetyn tulevan RF-signaalin käsiteltäväksi.

20 Yhdistetyt vastaanotto- ja lähetyssignaalit kaapeloidaan jakokaapeleiden 130 ja 132 kautta ensimmäiseen solmuun 200A, joka käsittää kaksi jakoelement-tiä 190. Kukin elementti 190 käsittää kytkimen 192 signaaliosan kytkemiseksi antennin 196 ja vastaavan : 25 jakokaapelin 130 tai 132 väliin. Lisäksi kukin ele- • ; mentti 190 käsittää viive-elementin signaalien viiväs- ' : tämiseksi ja eron saamiseksi muilta antennielementeil- !·; tä jakokaapelilla 130 tai 132. Viive-elementti 150 ai- • kaansaa yhteensijoitettujen antennien eron yhteisessä .·, 30 solmussa. Viive-elementti 194 aikaansaa vierekkäisten antennien signaalien välisen aikaeron. Täydellisen aikaeron pidättämiseksi vierekkäisillä antenneilla, viive-elementin 194 viiveajan on oltava eri kuin viive-elementin 150. Esimerkinomainen viive-elementtien 150 35 ja 194 viiveaikojen välinen suhde on sellainen, että viive tukiaseman ja kunkin antennin välillä järjestelmässä eroaa ainakin yhden alibitin verran. Ero vii- 1 12747 16 veessä voidaan saavuttaa valitsemalla viive-elementin 150 viiveaika suuremmaksi kuin viiveiden summa yhdellä reitillä (esim. viive-elementin viive 150 on N kertaa viive-elementin 194 viive). Se voidaan saavuttaa myös 5 valitsemalla viive-elementin 150 viiveaika sopivasti viive-elementin 194 viiveen monikerraksi (esim. viive-elementin 150 viive vastaa yhden alibitin kestoa ja viive-elementin 194 viive vastaa kahden alibitin kestoa) . Toinen solmu 200B sisältäen vastaavat elementit 10 on peräkkäin sarjassa ensimmäisen solmun 200A kanssa. Antennijoukko jatkuu tällä tavalla kaksoisjoukkojen pituuden verran.

Kuvan 2 vaihtoehtoinen sovellutus esitetään kuvassa 3. Kuvassa 3 on E-rakenne, joka suorittaa sa-15 man toiminnon kuin kuvan 2 rinnakkainen rakenne. Tukiasemassa 102 analoginen lähetin 240 ja analoginen vastaanotin 250 yhdistetään yhdistäjällä 260 jakokaape-liin 230. Kukin solmu E-rakenteessa käsittää ensimmäisen kytkimen 212, joka kytkee signaalit jakokaapelin 20 230 ja antennin 218 välillä. Toinen kytkin 214 kytkee signaalit jakokaapelin 230 ja toisen antennin 222 välillä viive-elementin 220 kautta. Viive-elementtiä 220 käytetään aikaeron aikaansaamiseksi solmussa 210A antennien 218 ja 220 välille. Toinen viive-elementti 216 25 sijoitetaan sarjaan kaapelin 230 kanssa ja se aikaan-; ·’ saa eron solmujen välillä esim. solmujen 210A ja 210B.

': Komponentit 212 ja 222 voidaan uudelleenjärjestää kus- sakin solmussa usealla tavalla saman perustoiminnon ;: toteuttamiseksi. Jos useita yllä kuvatun kaltaisia anil 30 tenni jär j estelmiä järjestetään viivelin j oilla syöttä jissä niin, että signaali kustakin antennista on ainakin yhden alibitin verran viivästetty suhteessa vie-reisiin, niin matkaviestimien monivastaanotinarkkiteh-tuuri sallii signaalin kustakin antennista vastaanot-35 tamisen erikseen ja koherentin yhdistämisen niin, että ' kumoutumista ei esiinny. Itseasiassa muista heijastu misista ympäristössä aiheutuva häipyminen voidaan 112747 17 poistaa esitetyllä menetelmällä, koska sillä aikaansaadaan reittierotuksen muoto.

Matkaviestimeen sisältyy yksi tai useampia datavastaanottimia ja etsijä-vastaanotin. Etsijä-5 vastaanotin skannaa aika-aluetta määrittäen esiintyvät reitit ja vahvimmat reitit. Saatavilla olevat datavas-taanottimet siirretään voimakkainta reittiä tulevien signaalien modulointiin. Tukiaseman vastaanottimet sisältävät vastaavanlaiset ominaisuudet.

10 Kuviossa 4 esitetään lohkokaavion muodossa esimerkin mukainen liikkuvan yksikön CDMA puhelinjärjestelmä. Liikkuvan yksikön CDMA puhelinjärjestelmä sisältää antennin 300, joka on kytketty duplekserin 302 kautta analogiseen vastaanottimeen 304 ja lähetys-15 tehovahvistimeen 306.

Vastaanotin 304 vastaanottaa radiotaajuussig-naaleja duplekseriltä 302 vahvistettavaksi ja taajuuden alasmuuntamiseksi. Signaalit suodatetaan myös ja digitalisoidaan ja viedään digitaalisiin datavastaan-20 ottimiin 310A - 310N sekä hakuvastaanottimeen 314. Kts tarkemmin yllä mainituista U.S patenteista 5,103,459 ja 5,109,390.

Vastaanotin 304 suorittaa myös tehonsäätötoi-minnon säätääkseen liikkuvan yksikön lähetystehoa.

: ; 25 Vastaanotin 304 generoi analogisen tehonsäätösignaa- ,· Iin, joka viedään lähetystehon ohjauspiirille 308.

Digitalisoitu signaali analogisen vastaanot-· timen 304 lähdössä voi sisältää usean käynnissä olevan puhelun signaalit yhdessä ohjauskantosignaalien kans-30 sa, jotka on lähetetty tietystä soluasemasta ja vierekkäisestä soluasemasta. Kaikkien vastaanottimien , 310A - 310N tarkoitus on korreloida näytteet vastaa- • viin PN- sekvensseihin. Tämä korrelointiprosessi tar joaa mahdollisuudet, jotka ovat yleisesti tunnettuja 35 nimellä "prosessivahvistus", joka parantaa signaa-li/interferenssi -suhdetta signaalilla, joka täsmää vastaavaan PN-sekvenssiin mutta ei muilla signaaleil- 112747 18 la. Korrelointianto havaitaan tällöin tahdistetusti käyttäen ohjauskantosignaalia lähimmästä soluasemasta kantovaihereferenssinä. Tämän tuloksena saadaan koodattujen datamerkkien sekvenssi.

5 PN-sekvenssin eräs ominaisuus jota käytetään esillä olevassa keksinnössä on aikaansaatu erotus mo-nitiesignaaleja vastaan. Signaalin saapuessa liikkuvaan vastaanottimeen kuljettuaan useampaa kuin yhtä tietä, tai kuten esillä olevan keksinnön mukaisesti 10 useamman antennin kautta, syntyy erotus signaalin vastaanottoa j assa . Mikäli tämä aikaero ylittää yhden ali-bitin korrelointiprosessi erottaa tiet toisistaan. Vastaanotin voi seurata ja vastaanottaa edellisen tai jälkimmäisen tien. Mikäli laitteessa on kaksi tai use-15 ampi vastaanotinta, kuten 310 ja 312 voidaan seurata kahta riippumatonta tietä ja nämä voidaan käsitellä rinnakkain.

Hakuvastaanotin 314 tutkailee ohjausprosesso-rin 316 ohjaamana aika-aluetta vastaanotetun ohjaus-20 signaalin nimellisajan ympärillä tukiasemassa siinä mielessä että onko siinä muita monitie ohjaussignaaleja. Vastaanotin 314 mittaa minkä tahansa vastaanotetun ; signaalin, jolla on toivottu aaltomuoto, voimakkuuden aikoina, jotka eivät ole nimellisaikoja. Vastaanotin 25 314 vertaa signaalinvoimakkuutta vastaanotetuissa sig- ; naaleissa. Vastaanotin tuottaa signaalinvoimakkuus - signaalin ohjausprosessorille 316, joka osoittaa voi-’ makkaimman signaalin. Prosessori syöttää ohjaussignaalit datavastaanottimiin 310A - 310N kullekin, kahden 30 eri voimakkaimpien signaalien käsittelemiseksi.

Vastaanottimien 310A - 310N annot viedään erotusyhdistin- ja dekooderipiiriin 318. Erotusyhdis-,··, tinpiiri, joka on piirissä 318 säätää kahden vastaan otetun merkkijonon ajoituksen sopimaan toisiinsa ja . 35 lisää ne toisiinsa. Tämä summaus voidaan suorittaa kertomalla molemmat jonot luvulla, joka vastaa suh-teellistä signaalivoimakkuutta kahdessa jonossa. Tälle 112747 19 toiminnolle voidaan määrittää maksimaalinen suhde-erotusyhdistin. Näin saatu yhdistetty signaalijono dekoodataan tämän jälkeen käyttäen ennakoivaa virheenkorjaus (FEC) -dekooderia, joka myös sijaitsee piiris-5 sä 318. Normaali digitaalinen kantotaajuuslaite on digitaalinen puheäänikooderijärjestelmä. CDMA-järjes-telmä on sovitettu sisältämään useita eri puheäänikoo-derimallej a.

Kantotaajuuspiiri 320 sisältää tyypillisesti 10 digitaalisen puheäänikooderin (ei esitetty), joka voi olla vaihtuvanopeustyyppinen. Kantotaajuuspiiri 320 toimii edelleen liitäntänä jossa on kuulotorvi tai vastaava laite. Kantotaajuuspiiristä 320 saadaan an-toinformaatiosignaali käyttäjälle piiristä 318 sovite-15 tun informaation mukaisesti.

Tukiaseman ja matkaviestimen välisessä linkissä (paluulinkissä) on yleensä käyttäjän analogisia äänisignaaleja, jotka sovitetaan kuulotorven kautta tulona kantotaajuuskaistapiirille 320. Kantotaajuus-20 piiri 320 sisältää AD -muuntimen (ei esitetty), joka muuntaa analogiset signaalit digitaaliseen muotoon. Digitaalinen signaali sovitetaan digitaaliseen puheää-nikooderiin, jossa se koodataan. Puheäänikooderin lähtö sovitetaan ennakoivaan virhetunnistuspiiriin FEC 25 (ei esitetty), joka korjaa virheet. Esimerkin suoritusmuodossa virheenkorjaus tapahtuu konvoluutiokoo-dausmaisesti. Digitalisoitu koodattu signaali viedään kantotaajuuspiiristä 320 lähetysmodulaattoriin 322.

; Lähetysmodulaattori 322 koodaa siirtotiedot, ' 30 jotka esimerkkisovellutuksessa on 64-aari suorakulmai nen signaalitekniikka perustuen Walshin koodeihin, ja moduloi tämän jälkeen koodatut signaalit PN ;·, kantosignaalille, jonka PN-sekvenssi on yleinen matka- ·_ viestimien keskuudessa mutta joka valitaan puhelun va- 35 litun osoitetoiminnon mukaisesti. Vaihtoehtoisesti PN-sekvenssi voidaan valita puhelun määrätyn osoitustoi-minnon mukaisesti. PN-sekvenssi määritetään ohjauspro- 112747 20 sessorissa 316 kutsun alkuinformaatiosta, joka tuodaan soluasemasta ja koodataan vastaanottimissa 310A - 310N ja ohjausprosessorissa 316. Ohjausprosessori 316 tarjoaa PN-sekvenssiinformaatiota lähetettäväksi modu-5 laattorille 322 ja vastaanottimiin 310A - 310N puhelun koodaamiseksi. Yksityiskohtaisemmin ulompaa PN-koodia voidaan käyttää PN-hajasignaalilla. Tarkemmat yksityiskohdat datan demoduloimisesta esitetään U.S patentissa 5,103,459.

10 Lähetinmodulaattori 322 edelleen muuntaa mo duloidun signaalin analogiseen muotoon IF-kantoaaltoon modulointia varten. IF-signaalilähtö lähetinmodulaat-torilta 322 tuodaan tehonohjauspiiriin 308. Piirissä 308 lähetyssignaalin tehoa ohjataan analogisella teho-15 nohjaussignaalilla vastaanottimelta 304. Mikrosolutu-kiasemalta tulevat ohjausbitit tehonsäätökomentojen muodossa käsitellään datan vastaanottimilla 310A 310N ja tuodaan ohjausprosessoriin 316. Nämä tehonsää-tökomennot käytetään ohjausprosessorissa 316 asetetta-20 essa matkaviestimen lähetystehoa. Vastauksena näihin komentoihin, ohjausprosessori 316 generoi digitaalisen tehonohjaussignaalin, joka tuodaan piiriin 308. Lisätietoa vastaanottimien 310A - 310N ja 314, ohjauspro-sessorin 316 ja lähetystehonohjaimen 308 suhteesta ; 25 suhteessa tehonohjaukseen on saatavissa yllä mainitus- : ta U.S patentista 5,056,109.

: : Lähetystehonohjauspiiri 308 antaa lähtöön te- : hosäädetyn moduloidun signaalin lähetettäväksi tehon- vahvistinpiiriin 306. Piiri 306 vahvistaa ja muuntaa 30 IF-signaalin RF-taajuudelle. Piiriin 306 kuuluu vah vistin, joka vahvistaa tehon lopulliselle lähtötasolle. Aiottu lähetyssignaali on lähtönä piiriltä 306 duplekserille 302. Duplekseri 302 kytkee signaalin antenniin 300 lähetettäväksi mikrosolutukiasemaan.

35 Tukiaseman rakenne on vastaava kuvan 4 matka- viestimen rakenteeseen verrattuna. Alla esitetyssä tu-_ kiaseman edullisessa sovellutuksessa siihen kuuluu 21 1 12747 elementit kuten kuvassa 5, joka esittää vaihtoehtoista sovellutusta tukiaseman kuvassa 2 esitetylle rakenteelle. Kuvassa 5 matkaviestimen signaaleja, jotka vastaanotetaan tukiasemalla kullakin rinnakkaisella 5 reitillä, ei yhdistetä RF:ssä sensijaan otetaan vastaan erikseen ja demoduloidaan tukiasemassa ja yhdistetään koherentisti digitaalibiteiksi. Kahden palaavan reitin erillisellä demoduloinnilla on useita etuja käsittäen parantuneen signaali-häiriösuhteen, joka joh-10 tuu koherentista yhdistämisestä ja pienemmästä vaihtelusta tehon ohjauksessa, jotka kummatkin johtavat korkeaan matkaviestin - tukiasema-linkin kapasiteettiin.

Kuvassa 5 solmut ja elementit ovat identtisiä kuvan 2 vastaavien elementtien kanssa. Tukiasemalla 15 100 on modifioitu RF-rakenne kuten esitetään kuvassa 5. Lisänä oleva analoginen vastaanotin 115 toimii itsenäisesti riippumatta vastaanottimesta 110, joista kumpikin kytketään eri demodulaattoriin kuten edelleen esitetään kuvassa 6. Kuvan 2 yhdistäjä 180 ja viive-20 elementti 155 on eliminoitu, koska tässä sovellutuksessa niitä ei erityisesti tarvita.

Kuva 6 esittää lohkokaaviomuodossa esimerkki-sovellutuksen mikrosolutukiasemasta. Kuvassa 6 vas-: ,* taanotinjärjestelmä käsittää analogisen vastaanottimen : 25 no ja mahdollisesti analogisen vastaanottimen 115 '* vastaten vastaavia komponentteja kuvissa 2 ja 5. Vas- taanotinjärjestelmään kuuluu edelleen itsenäinen etsi- , j ä-vastaanotin 500 ja digitaalidatan vastaanottimet 5 * » 510A - 510N liittyneenä analogiseen vastaanottimeen , 30 110; itsenäinen etsijä-vastaanotin 515 ja digitaalida- tan vastaanottimet 520A - 520N liittyneenä analogiseen

vastaanottimeen 115; ja erotusyhdistä j ä & dekooderi-piiri 530. On huomattava, että kuvan 2 antennitoteu-tukselle tukiasemaan ei tarvitse kuuluu etsijä-• 35 vastaanotinta 515, digitaalidatan vastaanottimia 520A

: " - 520N eikä analogista vastaanotinta 115. Lisäksi vas- ',,,· taanotinj ärjestelmään voi kuulua kuhunkin analogiseen 112747 22 vastaanottimeen 110 ja 115 liittyneenä mikä tahansa määrä digitaalidatan vastaanottimia. On ymmärrettävä, että vain yhtä digitaalidatan vastaanotinta (esim datan vastaanotinta 510A) voidaan käyttää. Kuitenkin 5 täyden edun saamiseksi haravavastaanottimen toiminnasta, on edullista, että ainakin kahta datavastaanotin-ta, tyypillisesti kolmea tai neljää, käytetään kussakin antennijärjestelmässä. Tarkempia yksityiskohtia esimerkkisovellutuksesta annetaan U.S. patenteissa 10 5,103,459 ja 5,109,390.

Kuten esitetään kuvassa 5, analogiset vastaanottimet 110 ja 115, vastaavasti, antavat lähtöön digitoidun version yhden tai useamman matkaviestimen lähettämästä signaalista muodostetusta komposiittisig-15 naalista. Etsijä-vastaanottimet 500 ja 515 kukin seu-raavat yksittäisten matkaviestimien lähetysten moni-reittisiä etenemisiä. Datavastaanottimet 510A - 510N

ja 52 0A - 52 ON ovat kukin tarkoitettu demoduloimaan

tietyn moduloidun datasignaalin monireittisen etenemi-20 sen koodatun viestidatan palauttamiseksi. Komposiitti-signaalilähtö analogisilta vastaanottimilta 110 ja 115 tuodaan myös toisiin etsijä-vastaanotinjoukkoihin ja vastaaviin datavastaanottimiin (ei esitetty), jotka ovat rakenteeltaan identtisiä etsijä-vastaanottimien * 25 500 ja 515 ja datavastaanottimien 510A - 510N ja 520A

- 52ON kanssa, muiden matkaviestimien lähettämien signaalien seuraamiseksi ja demoduloimiseksi.

Kuvan 6 mikrosolutukiasemaan kuuluu CDMA-ohjain 540, joka kytketään datavastaanottimiin 510A -30 510N ja 520A - 520N sekä etsijä-vastaanottimiin 500 ja 515. CDMA-ohjaimella saadaan Walsh-segmentti ja koo-diosoitus, signaalikäsittely, ajoitussignaalin generointi, tehon ohjaus ja useita muita niihin liittyviä toimintoja.

' 3 5 Yhdellä antennijoukolla vastaanotetut signaa lit tuodaan analogiseen vastaanottimeen 110 ja sitten etsijä-vastaanottimeen 500. Etsijä-vastaanotinta 500 112747 23 käytetään aika-alueen skannauksessa vastaanotetuille signaaleille, jolloin varmistetaan, että digitaalida-tan vastaanottimet 510A - 510N seuraavat ja käsittelevät vahvimpia saatavilla olevia aika-aluesignaaleja, 5 jotka liittyvät tiettyyn matkaviestimeen. Etsijä- vastaanotin 500 tuo vastaavat signaalit CDMA-ohjaimeen 540, joka vastauksena niihin generoi ja tuo ohjaussignaalit digitaalidatan vastaanottimiin 510A - 510N käsittelyä varten sopivan vastaanotetun signaalin valit-10 semiseksi.

Toisella antennijoukolla vastaanotetut signaalit tuodaan analogiseen vastaanottimeen 115 ja sitten etsijä-vastaanottimiin 520A - 520N. Etsijä-vas- taanottimia 500 käytetään aika-alueen skannauksessa 15 vastaanotetuille signaaleille, jolloin varmistetaan, että digitaalidatan vastaanottimet 520A - 520N seuraavat ja käsittelevät vahvimpia saatavilla olevia aika-aluesignaale j a , jotka liittyvät tiettyyn matkaviestimeen. Etsijä-vastaanotin 515 tuo vastaavat signaalit 20 CDMA-ohjaimeen 540, joka vastauksena niihin generoi ja tuo ohjaussignaalit digitaalidatan vastaanottimiin 520A - 520N käsittelyä varten sopivan vastaanotetun signaalin valitsemiseksi. Vastaanottimien 510A - 510N ’·' * ja 520A - 520N lähtösignaalit käsitellään tämän jäl- 25 keen optimaalisen suorituskyvyn saamiseksi erotusyh- • : : distäjä & dekooderilla 530.

Signaalinkäsittely tukiaseman datavastaanot- timissa ja etsijä-vastaanottimissa on erilaista useis- ta näkökohdista kuin signaalinkäsittely vastaavilla 30 elementeillä matkaviestimessä. Matkaviestin-tukiasema- ; linkissä (paluulinkki) toisin kuin tukiasema-matka- '1.' viestin-linkissä (lähtölinkki), matkaviestin ei lähetä ohjaussignaalia, jota voitaisiin käyttää koherenttire-ferenssi tarkoituksessa signaalinkäsittelyssä tukiase-35 maila. Matkaviestin-tukiasema-linkkiä kuvataan ei ko- herentilla modulaatio- ja demodulaatiokaaviolla 64-aari suorakulmaista signalointia.

112747 24

Viitaten jälleen kuvaan 6, etsijä-vastaanotin 500 ja digitaalidatan vastaanottimet 510A - 510N vastaanottavat komposiittisignaalilähdön analogiselta vastaanottimelta 110. Tukiaseman tiettyyn vastaanotti-5 meen, jonka kautta matkaviestin pitää yhteyttä, lähetettyjen hajaspektrisignaalien dekoodaamiseksi, vastaavat PN-sekvenssit on generoitava. Generoinnin yksityiskohdat esitetään U.S patentissa 5,103,459.

Kukin datavastaanotin seuraa vastaanottamansa 10 vastaanotetun signaalin ajoitusta. Tämä suoritetaan tunnetulla menetelmällä vastaanotetun signaalin hieman aikaisella paikallisen referenssi-PN:n korreloinnilla ja vastaanotetun signaalin hieman myöhäisellä paikallisen referenssi-PN:n korreloinnilla. Näiden kahden 15 korreloinnin erotus on likimäärin nolla, jos ajoitus-virhettä ei ole. Käänteisesti, jos ajoitusvirhettä on, erotus osoittaa virheen voimakkuuden ja merkin, ja vastaanottimen ajoitus säädetään sen mukaisesti.

Sisäisestä tai ulkoisesta verkosta, kuten 20 sarjajohtojarjestelmästä (PBX), tulevat signaalit kytketään sopivaan lähetinmodulaattoripuheäänikooderiin 555 CDMA-ohjaimen ohjauksessa. Lähetinmodulaattori 535, joka CDMA-ohjaimen 540 ohjaamana hajaspektrimodu-loi datan lähetystä varten aiotulle matkaviestimelle.

‘ ; 25 Lähetinmodulaattori 535 siirretään koodaamaan ja modu loimaan tietylle matkaviestimelle, jolle etsijä-vastaanottimet 500 ja 515 yhdessä datavastaanottimien * 510A - 510N ja 520A - 520N on siirretty, lähetettäväk- _ : si aiotun datan. Lähetinmodulaattori 535 moduloi puhe- 30 äänikooderidatan suorakulmaisella koodilla, joka on j valittu joukosta suorakulmaisia koodeja, jonka yhtey- dessä signaali moduloidaan PN-ha j autuskoodilla. PN-hajaspektrisignaalit muunnetaan tämän jälkeen analogi-seen muotoon ja tuodaan lähetettäväksi lähetystehonoh-,,,· 35 jauspiiriin 550.

, Lähetystehon ohjauspiiri 550 CDMA-ohjaimen , ; 540 ohjauksessa ohjaa signaalin lähetystehoa. Piirin 112747 25 550 lähtö tuodaan summaimeen 560, jossa se summataan muiden kanavayksiköiden lähetinmodulaattori/lähetys-tehonohjauspiirien lähtöjen kanssa. Summaimen 560 lähtö tuodaan analogiseen lähettimeen 120. Analoginen lä-5 hetin 120 vahvistaa signaalin annettavaksi lähtöön hajautetun antennin kautta säteiltäväksi matkaviestimiin tukiaseman palvelualueella. Tarkempi esimerkki kuvan 6 lähetinpiiristä esitetään U.S patentissa 5,105,459.

Kuva 6 esittää alustus/ohjauskanavageneraat-10 toreita ja lähetystehon ohjauspiiriä 545. Piiri 545 CDMA-ohjaimen ohjauksessa generoi ja ohjaa alustussig-naalin tehoa, synkronikanavaa ja analogiseen lähettimeen 120 kytkettävän kanavan hakua.

Aikaisemmin esitetyistä sovellutuksista on 15 tunnettua jaetut antennisovellutukset, joissa useimpien RF-signaalien käsittelyt sisältäen taajuusmuunnoksen, vahvistuksen ja suodatuksen suoritetaan analogisella vastaanottimella ja analogisella lähetinpiirillä tukiasemassa. On kuitenkin edullista siirtää nämä toi-20 minnot kunkin solmun antennielementtiin luomalla aktiivinen antennielementti.

Kuva 7 esittää aktiivielementtien sovellutuksen. Tukiasemaan 600 kuuluu analogiset vastaanottimet • 605 ja 635, jotka vastaanottavat signaaleja välitaa- ,* 25 juudella (IF) jaettujen antennien vektorista tai sol- • muista 720A - 720N, joihin kuhunkin kuuluu aktiiviele- ·; menttipari 705. Tässä tietyssä järjestelyssä analogi- nen vastaanotin 605 vastaanottaa signaaleja jakokaape-". lia 720 pitkin ensimmäisestä aktiivielementtijoukosta 30 705 kun taas analoginen vastaanotin 635 vastaanottaa signaaleja jakokaapelia 725 pitkin toisesta aktiivie-lementti joukosta 705. Analoginen lähetin 625 tuottaa signaalit IF-taajuudella, joka jaetaan jakajalla 630 kahteen signaaliin rinnakkaisilla reiteillä. Viive-35 elementti 620 viivästää lähetettävää IF-signaalia, joka tuodaan jakokaapelin 722 kautta, joka on tarkoitet-tu ensimmäiselle aktiivielementti j oukolle sisältyen 112747 26 solmuihin 720A - 720N. Vastaava viivästämätön IF- signaali jakajalta 630 tuodaan jakokaapelin 722 kautta, joka on tarkoitettu ensimmäiselle aktiivielement-tijoukolle sisältyen solmuihin 720A - 720N.

5 Aktiivielementit 705 vaativat kummatkin dc- tehoa ja taajuusreferenssisignaalin. Nämä signaalit voidaan generoida yksittäisille aktiivielementeille tai parille aktiivielementtejä solmussa. Edullinen menetelmä näiden signaalien toimittamiseksi on lisätä ne 10 IF-signaaleihin jakokaapeleilla 720, 722, 725 ja 727.

Referenssitaajuuslähteet 610 ja 612 kukin tuottavat referenssitaajuussignaalin, jota käytetään vaihelukitussa silmukassa vastaavassa elementissä. Edullisesti referenssisignaali on eri taajuuskaistalla kuin vas-15 taanotettu IF-signaali helpon suodatuksen saamiseksi tukiasemassa ja elementissä. Esimerkkisovellutuksessa lisääjät 640 ja 642 lisäävät referenssisignaalit lähetettäväksi kaapeleihin 720 ja 725. Vastaavat teholähteet 615 ja 617 antavat dc-tehoa aktiivielementeille 20 lisääjien 645 ja 647 ja kaapelien 722 ja 727 kautta.

On ymmärrettävä, että referenssitaajuussignaali ja dc-teho voidaan tuoda joko lähetys- tai vastaanottokaape-leilla tai useilla muilla järjestelyillä elementtien :·· · yhdistämisen mukaisesti elementeissä 705.

25 Kuhunkin jaetun antennin solmuun kuuluu kaksi ’ · aktiivielementtiä 705. Koska kaikki elementit 705 ovat identtisiä, paitsi kaapeleille, joihin ne on kytketty, : :vain yksittäisen elementin 7 05, joka on kytketty jakoko kaapelipariin, toiminta tarvitsee kuvata. Elementti 30 705 vastaanottaa IF-lähetyssignaalit kaapelilla 722 ja ; ·_ kytkee ne läpi viive-elementin, joka aikaansaa aikae- kk ron viereisten antennien välillä. Osa IF- lähetyssignaalista kytketään pääreitiltä kytkimellä 655. Kytketty signaali taajuusylösmuunnetaan sekoitta-35 jalla 690 lähetettäväksi sopivalla RF-taajuudella. Signaali kytketään antenniin duplekserin 695 kautta.

112747 27

Lisäksi antenni 700 vastaanottaa matkaviestimen lähettämän signaalin ja kytkee signaalin elementin vastaanotto-osaan duplekserin 695 kautta. Vastaanotettu signaali alasmuunnetaan IF-signaaliksi sekoittajal-5 la 675 ja kytketään kytkimellä 660 kaapeliin 720. Kytkimellä 660 kaapeliin 720 kytketyt signaalit yhdistetään muilla solmuelementeillä vastaanotettujen viive-elementillä 665 viivästettyjen signaalien kanssa. Esillä olevaan elementin toteutukseen voi myös kuulua 10 vahvistusasteita vastaanottoreitillä, sijoitettuna esimerkiksi duplekserin 695 ja sekoittimen 675 väliin, kohinan huomioonottamiseksi. Vastaavasti myös lähetys-reittiin voi kuulua vahvistusasteita signaalin tason nostamiseksi antennilla. Lisäksi suodatinelementtejä 15 voidaan lisätä signaalinkäsittelyn helpottamiseksi.

Sekoittimia 675 ja 690 elementissä 705 on ohjattava sopivalla taajuudella paikallisella värähtelijällä (LO). Tässä sovellutuksessa LO:t toteutetaan elementissä. LO 680 on vaihelukittu silmukka (PLL), 20 joka aikaansaa ohjauksen sekoittimelle 675 ja LO 685 on PLL, joka aikaansaa ohjauksen sekoittimelle 690. Referenssitaajuutta käytetään PLL-piirien lukitsemiseksi samaan vaiheeseen ja referenssitaajuus kytketään - vastaanottoreitiltä alipäästösuodattimella (LPF) 670, 25 joka alipäästösuodattaa kaapelissa 720 olevan signaa-

Iin referenssitaajuussignaalin palauttamiseksi. Lisäksi si dc-teho kytketään (ei esitetty) kaapelilta 722 kaikille aktiivisille toiminnoille, jotka suoritetaan • elementissä. Vaihtoehtoinen taajuussuunnitelma saattaa 30 helpottaa yksittäisen LO:n käyttöä.

Aktiivielementeillä on useita etuja ja yksin- : kertaisen laitteiston kustannukset ovat minimaaliset.

.‘ ’ Aktiivielementit voidaan toteuttaa helposti saatavilla olevalla matkaviestinteknologialla. IF-signaali kokee 35 vähemmän kaapelihäviötä kaapelijalkaa kohden kuin RF-signaali ja vähentää täten vahvistuksen tarvetta. Vii-ve-elementit ovat halpoja IF-taajuuksilla verrattuna 112747 28 RF-taajuuksilla. IF-taajuuksilla viive-elementit voivat olla SAW-suodattimia, jotka aikaansaavat viiveen, jolla on pieni vaihevirhe signaalin kaistanleveydellä, ja ei-toivottujen signaalien suodatuksen. SAW-5 suodattimet on voidaan helposti kaskadoida sarjaan, kun taas korkeampien taajuuksien elementit voivat vaatia suuren isolaation toimiakseen kunnolla.

Lisaksi aktiivielementti voidaan toteuttaa ilman taajuuden muuntopiiriä. Kuva 8 esittää vaihtoeh-10 toista jaetun antennin aktiivielementin sovellutusta.

Kuvassa 8 aktiiviset vahvistuselementit lisätään lähetys- ja vastaanottoreiteille antennielementissä.

Kuvassa 8 tukiasemaan 800 kuuluu analogiset vastaanottimet 805 ja 835, jotka vastaanottavat sig-15 naaleja jaetuilta antennivektoreilta tai solmuilta 920A - 92 ON, joihin kuhunkin kuuluu aktiivielementit 905. Tässä tietyssä järjestelyssä analoginen vastaanotin 805 vastaanottaa signaaleja jakokaapelia 920 pitkin ensimmäisestä aktiivielementtijoukosta 905 kun 20 taas analoginen vastaanotin 835 vastaanottaa signaaleja jakokaapelia 925 pitkin toisesta aktiivielementti-joukosta 905. Analoginen lähetin 825 tuottaa signaalit IF-taajuudella, joka jaetaan jakajalla 830 kahteen :··' : signaaliin rinnakkaisilla reiteillä. Viive-elementti : 25 620 viivästää lähetettävää IF-signaalia, joka tuodaan : : jakokaapelin 922 kautta, joka on tarkoitettu ensimmäi- ‘f: selle aktiivielementtijoukolle 905 sisältyen solmuihin i 920A - 920N. Vastaava viivästämätön IF-signaali jaka- jalta 830 tuodaan jakokaapelin 927 kautta, joka on 30 tarkoitettu ensimmäiselle aktiivielementtijoukolle si-: ,·, sältyen solmuihin 920A - 920N.

1.’ Jälleen aktiivielementit 905 vaativat kummat- \ kin dc-tehoa toimiakseen. Kuten esitettiin viitaten kuvaan 8, eräs menetelmä signaalin tuomiseksi on lisä-| : 35 tä se jakokaapeleiden signaaleihin. Teholähde 815 syöttää dc-tehoa kaapeliin 922 lisääjälle 845 lisätyille aktiivielementeille. Vastaavasti Teholähde 817 112747 29 syöttää dc-tehoa kaapeliin 927 lisääjälle 847 lisätyille aktiivielementeille.

Kuhunkin jaetun antennin solmuun kuuluu kaksi aktiivielementtiä 905. Elementti 905 vastaanottaa lä-5 hetyssignaalit kaapelilla 922 ja kytkee ne läpi viive-elementin 750, joka aikaansaa aikaeron viereisten solmujen välillä. Osa lähetyssignaalista kytketään pääreitiltä kytkimellä 755. Kytketty signaali vahvistetaan vahvistimella 790 lähetettäväksi sopivalla tasol-10 la. Signaali kytketään antenniin 800 duplekserin 795 kautta.

Lisäksi antenni 800 vastaanottaa matkaviestimen lähettämän signaalin ja kytkee signaalin elementin vastaanotto-osaan duplekserin 795 kautta. Vastaanotet-15 tu signaali vahvistetaan pienikohinaisella vahvisti mella 775 ja kytketään kytkimellä 760 muilla solmuele-menteillä vastaanotettujen viive-elementillä 765 viivästettyjen signaalien kanssa. Esillä olevaan elementin toteutukseen voi myös kuulua suodatinelementit 20 signaalinkäsittelyn helpottamiseksi. DC-teho kytketään (ei esitetty) kaapelilta 922 kaikille elementissä suoritettaville aktiivisille toiminnoille.

Kuvan 8 elementtejä voidaan käyttää ulkoympä-; ’ ristössä liittyen haja-antenneihin. Esimerkiksi esi- : ·' 25 kaupunkialueilla, joissa on korkeita rakennuksia lä- ' hekkäin, yksittäinen antennitukiasema ei aikaansaa riittäviä signaalitasoja halutulla peittoalueella. An-.: tennivektoria voidaan käyttää ongelma-alueiden katta- misessa. Tällöin jaettujen antennien solmut sijoite-30 taan lähekkäin, jolloin luonnolliset viivereitit eivät aikaansaa riittävää viiveaikaa, joka vaaditaan moni-·:_ reittisten signaalien demoduloimiseksi. Esillä olevan keksinnön mukainen haja-antenni on ideaaliratkaisu tällaisessa ajatuksessa. Ulkoympäristössä solmujen vä- k.y 35 linen kasvanut etäisyys ja peräkkäinen suuremman tehon tarve lähetyksessä ja kasvanut kaapelihäviö vastaanot-tamiseen, tuo aktiivielementit tarpeellisiksi. Erityi 112747 30 sesti kuvan 8 kokoonpano on järjestelmän realistinen toteutus.

Esillä olevaa keksintöä on esitetty esimerk-kisovellutuksissa solmujen ollessa kytketty vektorien 5 muodostamiseksi. Solmun vikatoiminnon yhteydessä tai yhdistävässä kaapelissa olevan virheen johdosta solmut sijoitettuna sarjaan virheen yläpuolella suhteessa tukiasemaan eivät ole järjestelmän käytössä. Tämän potentiaalisen haitan poistamiseksi solmut kytketään 10 rinnakkain tai sarja/rinnan yhdistelmään jatkuvan peiton aikaansaamiseksi solmun tai yhdistävän virheen yhteydessä. Solmujen sarja/rinnan yhdistelmä esitetään kuvassa 9, joka esittää kuvan 2 esimerkkisovellutuksen sovellutusta. Uudet elementit 930, 932, 934 ja 936, 15 jotka eivät vastaa kuvan 2 elementtejä, esitetään tukiaseman 101 ulkopuolella, kuitenkin elementit toimivat samalla tavalla ollessaan liitettyinä tukiasemaan. Uudet elementit 930 ja 934 ovat erottimia, jotka kytkevät kaksi antennivektoria tukiasemaan 101. Ensimmäi-20 nen antennivektori käsittäen solmut 200A' - 200N' vastaanottaa ja antaa signaalit jakokaapeleihin 130' ja 132'. Toinen rinnakkainen antennivektori käsittäen solmut 200A'' - 200N'' vastaanottaa ja antaa signaalit : : jakokaapeleihin 130'' ja 132''. Elementtien 932 ja 936 25 viivearvo on ideaalisesti valittu niin, että järjes- i : telmän antenni kokee eri viiveen suhteessa tukiase- i maan.

Kuvassa 9 esitetty topologia voi saada useita muotoja. Solmut ja elementit kuvassa 9 voidaan korvata 30 kuvien 3, 5, 7 tai 8 solmuilla ja elementeillä. Jaka jat 930 ja 934 voivat kytkeä enemmän kuin kaksi vekto-’/ ria tukiasemaan. Itseasiassa mallin rinnakkaisessa to- ‘ ‘ pologiassa järjestelmän kukin solmu voidaan itsenäi- sesti kytkeä tukiasemaan. Tukiaseman topologia voi 35 myös saada useita muotoja. Tukiasema 101 voidaan muuttaa sisältämään analogisen vastaanottimen 115, jolloin :·' topologia on kuvassa 5 esitetyn kaltainen.

31 1 12747

Antennien sijoittelu järjestelmässä, joka käsittää solmujen sarja/rinnan yhdisteen voi saada useita muotoja. Eräs sijoittelutopologia esitetään kuvassa 10. Kuva 10 käsittää tukiaseman ja kolme rinnakkaista 5 vektorijoukkoa. Tukiaseman 940 topologia on satunnainen tässä sovellutuksessa ja voi olla vastaava minkä tahansa tässä esitetyn tukiaseman kanssa. Kukin anten-nisolmu 950A - 950N, 950A' - 950N' ja 950A'' - 950N'' on esillä olevan keksinnön mukainen kaksoisantennisol-10 mu. Antennisolmut 950A - 950N käsittävät ensimmäisen vektorin. Antennisolmut 950A' - 950N' käsittävät toi sen vektorin. Antennisolmut 950A'' - 950N'' käsittävät kolmannen vektorin. Ideaalisesti kullakin kuvan 10 antenni solmulla on erilainen viive suhteessa antennisol-15 muun. Antennisolmujen sijoittelu kuvassa 10 esittää antennien jakamista, mikä aikaansaa hyvän suojauksen vikatilanteilta. Toisen vektorin sijoittamisen ensimmäisen vektorin jälkeen sijaan ja kolmannen toisen jälkeen, kunkin vektorin solmut yhteentoimivat muiden 20 vektorien solmujen kanssa. Tässä kokoonpanossa virhe yhdessä vektorissa ei aiheuta täydellistä palvelun puuttumista jokaisessa pisteessä tukiaseman peittoalu-eella. Sen sijaan, että syntyy alue, jossa ei ole pal- velua, virhetilanne aikaansaa järjestelmän ohjelmavir- . : 25 heen, joka voi heikentää koko järjestelmän suoritusky- ; kyä.

: Suuren kapasiteetin alueilla rinnakkaisilla solmuilla tai rinnan/sarja yhdistelmäsolmuilla on lisäetuja verrattuna vektorin pelkkään sarjakytkentään. 30 CDMA-linkki rajoitetaan maksimimäärään erillisiä sig naaleja, joita se pystyy tehokkaasti yhdistämään yhte-yskanavassa. Jos useampi kuin maksimimäärä signaaleja . ’ on läsnä, järjestelmän kapasiteetti ylitetään ja koko järjestelmän laatu heikkenee. Kun signaalit on lasket-", 35 tu yhteen, kuten pelkän solmujen sarjakytkennän tapa- 1’ uksessa, ei ole mahdollista erottaa signaaleja niin, i,; että voitaisiin lähettää moneen vastaanottimeen ja yk- 112747 32 sittäin demoduloida. Tukiaseman piireillä on rajoitettava matkaviestimille lähetettävien signaalien määrää tukiaseman antennien alueella. Kukin tukiasemalla lähetetty signaali lisää kohinaa kussakin matkaviesti-5 messä, joka ei ole tarkoitettu signaalin määräänpääk-si. Käyttämällä rinnakkaisia tai rinnan/sarja yhdis-telmäsolmuja ja joukkoa vastaanottimia ja lähettimiä, yksittäisen tukiaseman signaalin käsittelykapasiteet-tia voidaan lisätä.

10 Systeemin kapasiteetin kasvun realisoimiseksi yksittäisessä tukiasemassa, suunnitellaan järjestelmä, jossa on ainakin kaksi itsenäistä vektoria. Tällöin itsenäinen vektori määritellään joukkona solmuja, joilla kullakin on eri viive suhteessa tukiasemaan ja 15 jotka kukin voivat kuulua vain yhteen vektoriin. Tässä kaaviossa ei ole haittaa, jos kahdella solmulla on sama viive suhteessa tukiasemaan kunhan solmut kuuluvat eriin itsenäiseen vektoriin. Itsenäiset vektorit sijoitetaan siten, että on olemassa alue, joka on pei-20 tetty ainoastaan yhdellä itsenäisellä vektorilla. Kullekin vektorille tuodaan lähetyssignaali osoitetulta lähettimeltä ja kukin vektori antaa vastaanottosignaa-lin osoitetulle vastaanottimelle. Kun matkaviestin on : · vain yhden itsenäisen vektorin peittoalueella, vekto- : 25 reita, joihin matkaviestin on yhteydessä, vastaava lä- j hetin voi lopettaa signaalien lähettämisen tälle mat- kaviestimelle ja vähentää täten muille matkaviestimille aiheutettua häiriötä. Vastaavasti, kun matkaviestin V on vain yhden itsenäisen vektorin peittoalueella, vek- 30 toreita, joihin matkaviestin ei ole yhteydessä, vastaava vastaanotin on vapaa häiriöstä tältä matkavies-: ; timeltä. Kun matkaviestin on itsenäisten vektorien v ' peittoalueella, kaksi lähetintä antaa saman informaa- tiosignaalin matkaviestimelle, mutta kukin lähetin , . 3 5 käyttää eriä hajautussekvenssiä moduloidakseen infor- maatiosignaalin lisäten matkaviestimessä vastaanotet-tua kokonaissignaalia ja vähentäen haitallisen summau- 112747 33 tumisen vaikutusta. Vastaavasti matkaviestin on kahden itsenäisen vektorin peittoalueella, kaksi vastaanotinta voi itsenäisesti vastaanottaa signaalia ja yhdistää kunkin reitin energian demoduloinnissa kokonaissignaa-5 Iin tehotason kasvattamiseksi. (Tämä prosessi on melkolailla vastaava tukiasemien, joihin kuuluu useita sektoreita, käyttämien prosessien kanssa standardi CDMA-matkapuhelinjärj estelmissä) .

Huomaa, että kuvan 9 topologia käsittäen ana-10 logisen vastaanottimen 115 ei, toimi tukiaseman 101 kapasiteetin lisäämiseksi, koska vastaanotin 115 vastaanottaa tulon esitetyn kahden rinnakkaisen solmun kultakin solmulta.

Kuvassa 11 esitetään tämän konseptin esimerk-15 kisovellutus, joka perustuu kuvan 8 kokoonpanoon. Ensimmäinen antennivektori käsittäen solmut 920A' 920N' kytketään analogiseen lähettimeen 825 kaapelin 927' lisääjän 847' ja jakajan 830' kautta. Ensimmäinen antennivektori kytketään myös lähettimeen 825 kaapelin 20 922' lisääjän 845', viiveen 820' ja jakajan 830 kaut ta. Toinen antennivektori käsittäen solmut 920A'' 920N'' kytketään analogiseen lähettimeen 825'' kaapelin 927'' lisääjän 847' ja jakajan 830' kautta. Ensimmäinen antennivektori kytketään myös lähettimeen 835 25 kaapelin 922'' lisääjän 845'', viiveen 820'' ja jaka-• jän 830''.

: Kaksoisrinnakkaisten antennijoukkojen käyttö ; aikaansaa etuja järjestelmään yleisen toiminnan aikana vähentäen samalla pahimman tapauksen vaikutuksia moni-30 reittiseen häviämiseen. Eri reittien koherentti yhdistäminen tukiasemassa lisää signaali-kohina-suhdetta matkaviestin-tukiasema-linkissä. Esillä olevan keksinnön käyttö myös vähentää matkaviestimen tehonohjauksen : ! vaihteluita. Kummatkin näistä kertoimista parantavat : 35 kapasiteettia ja järjestelmän tehokkuutta. Yhteensi- joitettujen antennien edut ovat paljon suuremmat kuin Ί 12747 34 edut sijoitettaessa tuskin tasaisesti kaksi kertaa yhtä paljon antenneja.

Kuvien 2, 3, 5, 7, 8, 9, 10 ja 11 sovellutuksilla on useita erilaisia sovellutuksia, joissa on 5 komponenttien uudelleenjärjestelyjä kussakin elementissä. Näiden sovellutusten toteuttaminen saattaa vaatia tehon jakamista, vahvistusta ja suodatusta muiden toimintojen lisäksi.

Edellä on selostettu esimerkin muodossa kek-10 sintöä, ja alan ammattimies pystyy tämän perusteella käyttämään keksintöä. Hän pystyy myös modifioimaan keksintöä seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

t

Claims (27)

112747 35

1. Digitaalisessa tietoliikennejärjestelmässä, jossa ainakin yksi etäpääte on yhteydessä toisten päätteiden kanssa tukiaseman kautta käyttäen digitaa-5 lisesti moduloituja tietoliikennesignaaleja, tukiase maan kuuluva antennijärjestelmä, johon antennijärjestelmään kuuluu: joukko antenneja (30A - 30J, 35A - 35J); signaalin jakovälineet (10,20) tietoliikennesig-10 naalien yhdistämiseksi tukiasemien ja antennijoukon välillä; viivevälineet (194), jotka on toiminnallisesti kytketty antennijoukon antenneihin ja signaalin jako-välineisiin (10, 20) ennalta määrätyn viiveen järjes-15 tämiseksi tukiasemien ja antennien välisiin tietolii- kennesignaaleihin, tunnettu siitä, että mainittu joukko antenneja käsittää ensimmäisen erillisen joukon antenneja (30A - 30J) ja toisen eril-20 lisen joukon antenneja (35A - 35J), joista kunkin toisen joukon antennin sijainti vastaa ensimmäisen joukon vastaavan antennin sijaintia; * mainitut signaalin jakovälineet käsittävät ensimmäiset signaalin jakovälineet (10) mainitun ensimmäi- * 25 sen tietoliikennesignaalin yhdistämiseksi tukiaseman : ja mainittujen antennien (30A - 30J) välillä ja toiset ; signaalin jakovälineet (20) mainitun toisen tietolii kennesignaalin yhdistämiseksi tukiaseman ja mainittujen antennien (35A - 35J) välillä; ja 30 mainitut viivevälineet käsittävät ensimmäiset vii vevälineet (194), jotka on operatiivisesti yhdistetty mainittuihin ensimmäisen joukon antenneihin (30A * 30J) ja mainittuihin ensimmäisiin signaalin jakoväli- ; neisiin (10) ennalta määritetyn viiveen järjestämisek- 35 si mainittuun tietoliikennesignaaliin jotka on yhdistetty tukiaseman ja mainittujen antennien (30A - 30J) välille ja toiset viivevälineet (194), jotka on opera- 112747 36 tiivisesti yhdistetty mainittuihin toisen joukon antenneihin (35A - 35J) ja mainittuihin toisiin signaalin jakovälineisiin (20) ennalta määritetyn viiveen järjestämiseksi mainittuun tietoliikennesignaaliin 5 jotka on yhdistetty tukiaseman ja mainittujen antennien (35A - 35J) välille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestel mä, tunnettu siitä, että ensimmäisen antenni joukon (30A - 30J) antenneilla on ennalta määrätty anten- 10 nikuvio jossa ensimmäisen antennijoukon antennit on sijoitettu siten, että niiden antennikuviot ovat limittäin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestel mä, tunnettu siitä, että toisen antenni j oukon 15 (35A - 35J) antenneilla on ennalta määrätty antenniku- vio jossa toisen antennijoukon antennit on sijoitettu siten, että niiden antennikuviot ovat limittäin.

4. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mai- 20 nittu etäpääte kommunikoi muiden mainittujen päätteiden kanssa mainitun tukiaseman välityksellä lähettämällä moduloitua etäpäätteen hajaspektrimoduloitua : *: käyttäjäinformaatiosignaalia mainitulle tukiasemalle edelleen välitettäväksi valituille kohdepäätteille.

5. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tie-toliikennesignaalit generoidaan hajaspektrimoduloivilla informaatiosignaaleilla ennalta määrätyn näennäis-satunnaiskohinaa (PN) hajauttavan koodin mukaan, jois- 30 ta kuhunkin signaaliin kuuluu ennalta määrätty sarja binäärialibittejä, joilla kullakin on ennalta määrätty alibitin kesto; ja että viivevälineisiin (194) kuuluu joukko viive-elementtejä (194), jotka on asennettu kaapelointiin ensimmäisen antennijoukon vierekkäisten ; 35 antennien välille (30A - 30J) ja toisen antennijoukon vierekkäisten antennien (35A - 35 J) välille, joista 112747 37 kukin viive-elementti antaa kestoltaan ainakin yhden alibitin mittaisen viiveen tietoliikennesignaaleihin.

6. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 -5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ja- 5 kovälineisiin kuuluu: ensimmäinen lähetyskaapelointi (10), joka sarja-kytkee ensimmäisen antennijoukon antennit (30A - 30J) ja ensimmäisen antennijoukon ensimmäisen antennin (30A) tukiasemaan; ja 10 toinen lähetyskaapelointi (20), joka sarjakytkee toisen antennijoukon antennit (35A - 35 J) ja toisen antennijoukon ensimmäisen antennin (35A) tukiasemaan.

7. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 -5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että 15 signaalin jakovälineisiin kuuluu ensimmäinen lähe tyskaapelointi (230), joka sarjakytkee ensimmäisen antennijoukon antennit (218) ja ensimmäisen antennijoukon ensimmäisen antennin tukiasemaan (102); ja että kukin toisen antennijoukon antenni (222) on opera-20 tiivisesti kytketty ensimmäisen antennijoukon antenniin (218).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestel- : .·, mä, tunnettu siitä, että mainitut viivevälinei- ; - siin kuuluut: ’. ! 25 ensimmäinen joukko viive-elementtejä (220), jotka on asennettu toisen antennijoukon antennien (222) ja ensimmäisen antennijoukon vastaavien antennien (218) : : välille, joista kukin viive-elementti (220) antaa kes- * töitään ainakin yhden alibitin mittaisen viiveen tie- 30 toliikennesignaaleihin; ja toinen joukko viive-elementtejä (216), jotka on asennettu ensimmäisen antennijoukon vierekkäisten antennien (218) välille, joista kukin viive-elementti (216) antaa kestoltaan ainakin yhden alibitin mittai-’··' 35 sen viiveen tietoliikennesignaaleihin. 1 19747 38 ' /

9. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 -8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmään kuuluu edelleen: kolmas joukko toisistaan erillisiä antenneja, 5 joista kunkin kolmannen joukon antennin sijainti vas taa ensimmäisen antennijoukon vastaavan antennin sijaintia; signaalin jakovälineet tietoliikennesignaalien yhdistämiseksi tukiaseman ja kolmannen antennijoukon vä-10 Iillä; ja viivevälineet, jotka on toiminnallisesti kytketty ensimmäisen ja toisen antennijoukon antenneihin ja signaalin jakovälineisiin ennalta määrätyn viiveen järjestämiseksi tukiasemien ja antennien välisiin tie-15 toliikennesignaaleihin

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että jakovälineisiin kuuluu kolmas lähetyskaapelointi, joka sarjakytkee kolmannen antennijoukon antennit ja kolmannen antennijoukon en- 20 simmäisen antennin tukiasemaan.

11. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tu- : kiasemaan kuuluu: tietoliikennepäätevälineet etäkäyttäjälle ohjatun 25 signaalin hajaspektrimoduloimiseksi ja hajaspektrimo- duloidun etäkäyttäjälle suunnattavan signaalin antamiseksi mainitulle joukolle erillisiä antenneja (30A -: : : 30J, 35A - 35J) mainittujen välitysvälineiden (10, 20) > t » · kautta ja vastaavasti mainittujen viivevälineiden 30 (194) kautta ja vastaanottamiseksi jokaiselta maini- : ‘ : tulta erilliseltä antennilta (3QA - 30J) ja erikseen : vastaavan yhdistetyn moduloidun järjestelmän haja- spektrimoduloidun käyttäjäinformaatiosignaalin demo-;;; duloimiseksi; ja 35 antenni välineet (30A - 30J, 35A - 35J) joukon ha- jaspektrimoduloituja etäkäyttäjän informaatiosignaale-ja vastaanottamiseksi, joista kukin hajaspektrimodu- 112747 39 loitu etäkäyttäjän informaatiosignaali on ennalta määrätyn aikaviiveen päässä toisesta signaalista, yhdistäen joukon hajaspektrimoduloituja etäkäyttäjän infor-maatiosignaaleja ensimmäisen ryhmähajaspektrimodu-5 loidun etäkäyttäjän informaatiosignaalin muodostamiseksi ja ensimmäisen ryhmähajaspektrimoduloidun etäkäyttäjän informaatiosignaalin antamiseksi tietolii-kennepäätteeseen.

12. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 10 - 5 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että signaalin jakovälineisiin kuuluu: tukiasemaan kytketty ensiöantenni; ja joukko ensiöantenniin elektromagneettisesti kytkettyjä toisioantenneja, joista kukin on kytketty 15 vastaavaan antenniin ja viive-elementtiin.

13. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - 12 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että toisistaan erillään olevien antennien joukko (30A - 30J, 35A - 35J) käsittää ympärisäteile- 20 viä antenneja.

14. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - 12 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu ; siitä, että toisistaan erillään olevien antennien (30A ; ·, - 3QJ, 35A - 35J) joukko käsittää suunnattuja antenne- !·:·, 25 ja.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen tietolii kennejärjestelmä, tunnettu siitä, että toisistaan • erillään olevien antennien (30A - 30J, 35A - 35 J) ,· · joukkoon kuuluu ainakin yksi ympärisäteilevä antenni.

16. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 • : - 12 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu ; ' : siitä, että toisistaan erillään olevien antennien *. joukko käsittää polarisoituja antenneja. ;;; 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen tietolii- ’··' 35 kennejärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäi- nen toisistaan erillään olevien antennien joukko (30A ;’·- 30J) käsittää vertikaalisesti polarisoituja antenne- 112747 40 ja ja toinen toisistaan erillään olevien antennien joukko (35A - 35J) käsittää horisontaalisesti polarisoituja antenneja.

18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestel-5 mä, tunnettu siitä, että antennijärjestelmä koostuu joukosta solmuja (210A - 210N), jossa kukin solmu käsittää: ensimmäisen suunnatun kytkimen (212), johon kuuluu kaksi välitysporttia ja yhdistinportti ja ensimmäinen 10 välitysportti on kytketty mainitun solmun ensimmäiseen ulkoiseen kaksisuuntaiseen porttiin; ensimmäisen antennin (218) joka kuuluu mainittuun ensimmäiseen joukkoon erillisiä antenneja (30A - 30J) , joka antenni on yhdistetty mainitun suunnatun kytkimen 15 (212) mainittuun yhdistinporttiin; toisen suunnatun kytkimen (214), johon kuuluu kaksi välitysporttia ja yhdistinportti ja ensimmäinen välitysportti on kytketty mainitun ensimmäisen suunnatun kytkimen (212) toiseen välitysporttiin; 20 ensimmäisen viivevälineen (220), joka kuuluu mai nittuihin viivevälineisiin, johon viivevälineeseen kuuluu kaksi porttia, joista porteista ensimmäinen yh-! distetään mainitun toisen suunnatun yhdistimen (214) ,· mainittuun yhdistinporttiin; 25 toisen antennin (222) joka kuuluu mainittuun toi- j seen joukkoon erillisiä antenneja (35A - 35J) , joka . antenni on yhdistetty mainitun ensimmäisen viiveväli neen (220) toiseen porttiin; ja toisen viivevälineen (216) , joka kuuluu mainit-30 tuihin viivevälineisiin, johon viivevälineeseen kuuluu kaksi porttia, joista porteista ensimmäinen yhdistetään mainitun toisen suunnatun yhdistimen (214) mai-; nittuun yhdistinporttiin ja toinen mainituista por- j teista tarjoaa solmun toisen ulkoisen kaksisuuntaisen ‘ 35 portin.

19. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestel-mä, tunnettu siitä, antennijärjestelmä käsittää 112747 41 joukon solmuja (210A - 210N), joista kukin solmu käsittää ensimmäisen ja toisen aktiivisen elementin (705), joista jokainen käsittää: antennin (700) joka kuuluu ensimmäiseen (30A -5 30J) tai toiseen (35A - 35 J) antenni joukkoon, jossa antennissa on kaksisuuntainen portti; duplekserin (695), jossa on yhdistetty portti, joka on yhdistetty mainitun antennin kaksisuuntaiseen porttiin, vastaanottoportti ja välitysportti; 10 ensimmäisen sekoittimen (690), jossa on keskitaa- juus (IF) tuloportti, radiotaajuus (RF) lähtöportti ja paikallinen oskillaattoriportti (LO), joka RF-portti on yhdistetty mainittuun duplekserin välitysporttiin; ensimmäisen suunnatun yhdistimen (655) johon kuu-15 luu kaksi välitysporttia ja yhdistinportti, joka yh-distinportti on yhdistetty mainitun sekoittimen (690) mainittuun IF-tuloporttiin, joka mainittu ensimmäinen toisesta välitysportista tarjoaa mainitun aktiivisen elementin ensimmäisen ulkoisen yhteyden; 20 ensimmäisen viivevälineen (650), joka on mainitun viivevälineiden elementti johon kuuluu kaksi porttia, joista ensimmäinen on yhdistetty toiseen mainitun yh-. distimen (655) mainituista kahdesta välitysportista ja , toinen portti tarjoaa mainitun aktiivisen elementin 25 toisen ulkoisen yhteyden; toisen sekoittimen (675), jossa on keskitaajuus (IF) tuloportti, radiotaajuus (RF) tuloportti ja pai-: kallinen oskillaattoriportti (LO), joka RF-portti on * yhdistetty mainittuun duplekserin vastaanottoporttiin; 30 toisen suunnatun yhdistimen (655) johon kuuluu kaksi välitysporttia ja yhdistinportti, joka yhdistin-: portti on yhdistetty mainitun sekoittimen (675) mai nittuun IF-tuloporttiin, joka mainittu ensimmäinen toisesta välitysportista tarjoaa mainitun aktiivisen ;·’ 35 elementin kolmannen ulkoisen yhteyden; toisen viivevälineen (665), joka on mainitun viivevälineiden elementti johon kuuluu kaksi porttia. 112747 42 joista ensimmäinen on yhdistetty toiseen mainitun yhdistimen (660) mainituista kahdesta välitysportista ja toinen portti tarjoaa mainitun aktiivisen elementin neljännen ulkoisen yhteyden.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen järjes telmä, tunnettu siitä, että kunkin solmun mainitut ensimmäinen ja toinen aktiivinen elementti käsittävät : ensimmäinen sekoittimen (690), jossa on keskitaa-10 juus (IF) tuloportti, radiotaajuus (RF) lähtöportti ja paikallinen oskillaattoriportti (LO); toisen sekoittimen (675), jossa on keskitaajuus (IF) tuloportti, radiotaajuus (RF) tuloportti ja paikallinen oskillaattoriportti (LO), joka RF-portti on 15 yhdistetty mainittuun duplekserin vastaanottoporttiin; jossa ensimmäinen suunnattu yhdistin (655) on yhdistetty mainittuun duplekseriin (695) ensimmäisen sekoittimen (690) kautta siten, että mainittu yhdistetty portti mainitussa ensimmäisessä suunnatussa yh-20 distimessä on yhdistetty mainitun ensimmäisen sekoittimen (690) mainittuun IF-porttiin ja mainitun ensimmäisen sekoittimen (690) mainittu RF-lähtöportti on : yhdistetty mainitun duplekserin (695) välitysporttiin; ia 25 toinen suunnattu yhdistin (660) on yhdistetty mainit-*· tuun duplekseriin (695) toisen sekoittimen (675) kaut- ta siten, että mainittu yhdistetty portti mainitussa toisessa suunnatussa yhdistimessä on yhdistetty mainitun toisen sekoittimen (675) mainittuun IF-porttiin 30 ja mainitun toisen sekoittimen (675) mainittu RF-’ lähtöportti on yhdistetty mainitun duplekserin (695) vastaanottoporttiin.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen järjes-: telmä, tunnettu siitä, että järjestelmä edelleen 35 käsittää: ensimmäisen paikallisen oskillaattorigeneraatto- rin (LO, 685), jossa on ref erenssituloportt i ja LO- 43 1 12 7 4 7 lähtöportti, joka mainittu LO-lähtöportti on yhdistetty mainitun ensimmäisen sekoittimen (690) mainittuun LO-porttiin; ja toisen paikallisen oskillaattorigeneraattorin 5 (LO, 680), jossa on referenssituloportti ja LO-lähtöportti, joka mainittu LO-lähtöportti on yhdistetty mainitun toisen sekoittimen (675) mainittuun LO-porttiin.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjes- 10 telmä, tunnettu siitä, että kukin mainittu refe renssituloportti on yhdistetty yhteen mainituista mainitun ensimmäisen suunnatun yhdistimen (655) välity- sporteista.

23. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjes- 15 telmä, tunnettu siitä, että kukin mainittu refe renssituloportti on yhdistetty yhteen mainituista mainitun ensimmäisen suunnatun yhdistimen (660) välity- sporteista.

24. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjes- 20 telmä, tunnettu siitä, että kukin mainittu refe renssituloportti on yhdistetty yhteen mainituista mainitun toisen suunnatun yhdistimen (660) välityspor-teista mainitun toisen viivevälineen (665) kautta.

25. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjes- 25 telmä, tunnettu siitä, että kukin mainittu refe renssituloportti on yhdistetty yhteen mainituista mainitun ensimmäisen suunnatun yhdistimen (655) välity-sporteista mainitun ensimmäisen viivevälineen (650) • kautta.

26. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjes telmä, tunnettu siitä, että kukin mainittu referenssituloportti on yhdistetty yhteen mainituista mainitun ensimmäisen suunnatun yhdistimen (655) välity-sporteista alipäästösuotimen (670) kautta.

27. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - 26 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että väli ensimmäisen antennijoukon (30A - 30J) antennin ja 112747 44 toisen antennijoukon (35A - 35J) antennin välillä on suuruusluokkaa 10 - 20 aallonpituutta etäpäätteen ja tukiaseman välillä käytettävästä radiotaajuudesta. 45 1 12747