FI111520B - Inhalaattori jauhemaisia lääkkeitä varten - Google Patents

Description

i 111520

Inhalaattori jauhemaisia lääkkeitä varten - Inhalator för läkemedel i pulverform

Esillä olevan keksinnön kohteena on inhalaattori, jota käytetään jauhemaisen 5 lääkkeen mitatun annoksen inhaloimiseen.

Kun lääkkeitä, so. farmakologisesti aktiivisia yhdisteitä, annetaan kiinteässä muodossa hengitysteihin ja keuhkoihin, on kiinnitettävä suuri huomio annostuksen, joka voi olla pienempi kuin 0,1 mg, tarkkuuteen. Tämä johtuu siitä, 10 että tällaiset lääkkeet ovat usein varsin tehokkaita, ja niiden liian suurien määrien antaminen saattaisi olla potilaalle haitallista. Jos annettu annostus on liian pieni, se ei myöskään täytä tarkoitustaan.

Lisäksi on tarpeen, että antamislaitteesta poistuvat partikkelit ovat tietyn ko-15 koalueen sisällä, koska liian suuret lääkepartikkelit eivät ehkä pääse hengitysteihin, vaan sen sijaan laskeutuvat suuhun tai nieluun ja siten joutuvat ruoansulatuskanavaan. Hyvänä pidettyjen partikkeleiden halkaisija voi esimerkiksi olla 1 - 5 mikrometriä.

20 Jauhemaisen aineen lääkkeen mitatun annoksen antamiseen on käytetty erilaisia laitteita, mukaanlukien paineistettuja aerosolilaitteita, sumutinlaitteita, pumppuinhalaattoreita ja vastaavia. Tämänhetkisestä ympäristöasioiden huolesta johtuen aerosolilaitteet, jotka muodostavat suuren osan nyt markkinoilla olevista laitteista, eivät ole enää yhtä suosittuja. Aerosolilaitteissa lääke on 25 lisäksi liotettu tai suspendoitu nestemäiseen ponneaineseokseen, minkä seurauksena kehoon joutuu tarpeettomia kemiallisia aineita ja mikä edelleen . * lisää laitteiden monimutkaisuutta.

Edellä mainittujen äntamislaitteiden tyyppien lisäksi tunnetaan myös jauhei-30 den antamislaitteita. Tutkimukset ovat osoittaneet, että bronkodilaattorireak-tioissa ei näy käytännöllisesti katsoen mitään merkittäviä eroja, kun lääkeai- 111520 2 neita annetaan vastaavat määrät joko jauheiden antamislaitteilla tai aerosoli-laitteilla. Nykyään on siten yhä kasvava tarve jauheiden antamislaitteista, s jotka voivat jakaa mitattuja annoksia jauhemaista lääkettä. Tällaisissa laitteissa jauhe tulee automaattisesti sisäänhengityksen aikana, joten tuotteen 5 antamisen laadun varmistamiseksi ei tarvitse pitää yhtä suurta huolta lääkkeen vapautumisen synkronoimisesta tarkalleen sisäänhengityksen kanssa.

US-patentissa 4,542,769 (Wetterlin), on esitetty patenttivaatimuksen 1 johdanto-osa ja kuvattu edellä olevan tyyppinen annosteluyksikkö, joka sisältää 10 varastokammion aktiivisen yhdisteen pitämiseen, varastokammion alla sijaitsevan kierrettävän reiällisen membraanin ja membraanin pitolaitteen. Aktiivisen yhdisteen vienti reiällisen membraanin reikiin tapahtuu joustavilla, jousi-käyttöisillä kaapimilla, jotka on asennettu varastokammiossa olevaan pitolait-teeseen. Tässä järjestelytavassa voidaan membraania siirtää ensimmäisen 15 asennon, jossa aktiivista yhdistettä tuodaan kaapimien avulla osalle reiällistä membraania, ja toisen asennon, jossa osa ladatun membraanin alueesta on laitettu annostusinhalaattorin ilmakanavaan, välillä. RePissä oleva aktiivinen yhdiste joutuu siten ilman mukaan inhaloitaessa ja tulee suuttimen läpi hengitysteihin ja potilaan keuhkoihin.

20 Tässä järjestelyssä painetaan kaapimet kierrejousen avulla kytkentään reiällisen membraanin kanssa. Kierrejousi on asetettu varastokammioon kuoren ja kaavinlaitteiston väliin. Vaihtoehtona on esitetty, että kierrejousi voi olla sijoitettu niin, että membraani puristuu vasten kaapimia, jolloin jousi on asennet-25 tu pohjaosaan tai käyttöyksikköön. Kierrejousen lisäksi Wetterlin käyttää membraanin alapuolella jousten painamia tappeja, jotka kytkeytyvät membraanin hammastettuun pohjaan ja antavat erilliset asennot reiälliselle mem-braanille, kun sitä siirretään eteenpäin pohjaosan tai käyttöyksikön avulla.

Kts. myös US-patentit 4,907,583; 4,534,345; 4,667,668; ja 4,805,811; kaikki 30 myönnetty Wetterlin'lle.

c· 3 111520 US-patentissa 4,668,218 (Virtanen) on esitetty oleellisesti Wetterlin'in patenttien kanssa identtinen annostelulaite, jossa on myös käytetty näyttölaitteis- toa, joka ilmoittaa annettujen lääkeannosten lukumäärän. Virtasen patentissa on kuitenkin käytetty yhtä ainoaa laskinrengasta, joka siten rajoittaa annettu-5 jen annosten laskukykyä. Siinä tapauksessa, että annostelulaitteen täytyy jakaa suuri määrä annoksia, esimerkiksi 200 annosta, Virtasen mukainen järjestely ei lainkaan kävisi päinsä. Virtasen patentin rajoitus johtuu siitä, että siinä käytetään yhtä ainoaa laskinrengasta, jota kierretään akselin ympäri, joka on kohtisuorassa vasten kierrettävää mittauskiekkoa ja jota kierretään 10 yksi askel kierrettävän mittauskiekon jokaista vaakasuoraan kiertämistä kohti näiden välissä olevan spiraalimaisen reunan avulla.

Muita mielenkiintoisia kuvauksia ovat US-patentit nro 3,08,745 (Auberger); 3,655,952 (Johnson et ai); 4,565,304 (Pfeiffer et ai.); 4,817,822 (Rand et ai; 15 ja 5,033,463 (Cocozza).

Kuivan jauheen inhalaattoreissa, joissa käytetään atomisoitua jauhetta, ato-misoidussa muodossa olevan jauheen virtaus painovoiman vaikutuksesta voi lisäksi olla huono. Käsittelyominaisuuksien parantamiseksi jauhe prosessoi-20 daan pieniksi agglomeraattipallosiksi, joiden halkaisija on esimerkiksi noin 1 mm. Inhaloinnin aikana agglomeraatit kuljetetaan inhalaattorin virtaus-kanavien läpi ja ne on hajotettava uudelleen atomisoiduksi jauheeksi, ennen kuin jauhe voidaan viedä potilaan keuhkoihin. Tämä johtuu erityisesti siitä, että annokset voivat olla hyvin pieniä, suuruusluokkaa 50 - 100 mikrogram-25 maa, ja että noin 10 mikronia suuremmilla partikkeleilla on taipumus jäädä suun ja nielun pinnoille. Agglomeraatit ovat tyypillisesti paljon suurempia . ’* kuin 10 mikronia.

Jauheen atomisoitumisen ja hyvän imuilman kanssa sekoittumisen varmista-30 miseksi tunnetuissa jauheen antamislaitteissa on kierukkamaisia siipiä suu-kappaleen poistokanavassa. Kts. esimerkiksi US-patentit nro 4,907,583 111520 4 (Wetterlin et ai.) ja 5,033,63 (Cocozza). Tällaiset kierukkamaiset siivet eivät kuitenkaan riittävän hyvin hajota monia jauheagglomeraatteja.

Edellä mainituissa jauheiden antamislaitteissa, kuten US-patentti 4,805,811 5 (Wetterlin) on lisäksi laite ladattava erikseen jokaista käyttöä varten suojan poistamisen jälkeen. Tämä tulee käytännössä vaivalloiseksi.

Keksinnön avulla saadaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukainen jauheinhalaattori.

10

Jauheinhalaattori sisältää tarkemmin sanoen pohjaosan, ja jatkuva laskinren-gas ja epäjatkuva laskinrengas on asennettu niin, että niitä voidaan kiertää pohjaosan suhteen. Jatkuva laskinrengas on asennettu pohjaosan päälle kierrettävällä tavalla ja epäjatkuva laskinrengas on asennettu kierrettävällä taval-15 la jatkuvan laskinrenkaan päälle sama-akselisesti jatkuvan laskinrenkaan kanssa. Jatkuvan laskinrenkaan ympärillä on hammaspyörähampaita ja epäjatkuvan laskinrenkaan ympärillä on hammaspyörähampaita, ja käyttölaite lisäksi sisältää säppilaitteen, joka kytkeytyy jatkuvan laskinrenkaan ja epäjatkuvan laskinrenkaan hampaiden kanssa niin, että jatkuva laskinrengas kiertyy 20 yhden askeleen jokainen kerta, kun annos jauhemaista ainetta on jaettu ja niin, että näyttölaitteen läpi näkyy jokin muu jatkuvan laskinrenkaan lasken-tamerkeistä, ja niin että epäjatkuva laskinrengas kiertyy yhden askeleen jatkuvan laskinrenkaan jokaista määrättyä kiertoaskeleen määrää kohti ja niin, että näyttölaitteen läpi näkyy jokin toinen epäjatkuvan laskinrenkaan lasken-25 tamerkeistä.

Jatkuvan laskinrenkaan hampaat on sijoitettu niin, että ne vastaavat renkaan päällä olevia laskenta merkkejä, ja epäjatkuvan laskinrenkaan hampaat on järjestetty niin, että ne vastaavat renkaan päällä olevia laskentamerkkejä, 30 vastaavien renkaiden sisäpinnoille. Lisäksi käytetään jousilaitetta, joka painaa 111520 5 säppilaitteen kytkentään jatkuvan laskinrenkaan ja epäjatkuvan laskimenkaan hampaiden kanssa.

Tarkemmin sanoen jatkuvan laskinrenkaan hampaat sisältävät monia peräk-5 käisiä ensimmäisen lajin hampaita, joilla on yksi syvyys, ja vähintään yhden toisen lajin hampaita, joilla on toinen suurempi syvyys, jolloin kukin toisen lajin hammas on ensimmäisen hammastyypin jokaisen määrätyn määrän jälkeen; ja epäjatkuva laskinrengas sisältää useita peräkkäisiä kolmannen tyy-. pin hampaita, joiden syvyys on yhtä suuri kuin jatkuvan laskinrenkaan kunkin 10 toisen hammastyypin syvyys niin, että säppilaitteisto kytkeytyy ensimmäisen hammastyypin peräkkäisten hampaiden kanssa peräkkäisten annosteluta-pahtumien aikana ja se kytkeytyy jatkuvan laskinrenkaan toisen hammastyypin yhden hampaan ja epäjatkuvan laskinrenkaan kolmannen hammastyypin yhden hampaan kanssa useiden annostelutapahtumien jälkeen.

15

Lisäksi mukana on pidätinlaite, jolla estetään jatkuvan laskinrenkaan ja epäjatkuvan laskinrenkaan kiertyminen toiseen kiertosuuntaan, joka on vastakkainen ensimmäiselle kiertosuunnalle, jossa säppilaite kääntää laskinrenkaita.

20 Mukana oleva säpin kääntölaite kiertää säppilaitetta askelittain. Tämä säpin kääntölaite sisältää pidättimen, joka on asennettu kierrettävällä tavalla pöh- * jaosan päälle sama-akselisesti jatkuvan laskinrenkaan ja epäjatkuvan laskin-renkaan kanssa, joka pidätin sisältää ensimmäisen sapen kääntölaitteen, joka kytkeytyy säppilaitteen yhden sivun kanssa ja askelittain kiertää säppilaitetta 25 ensimmäisessä kiertosuunnassa ensimmäisessä kiertosuunnassa tapahtuvan pidättimen kierron lopussa ja saa säppilaitteen kytkeytymään jatkuvan laskin- * renkaan seuraavaan hampaaseen, ja toisen säpen kääntölaitteen, joka kytkeytyy säppilaitteen vastakkaiselle sivulle ja kiertää askelittain säppilaitetta toisessa, vastakkaisessa kiertosuunnassa toisessa, vastakkaisessa kierto-30 suunnassa tapahtuvassa pidättimen kierron lopussa ja saa säppilaitteen kiertymään askelittain jatkuvan laskinrenkaan kanssa. Ensimmäinen ja toinen 111520 6 säpin käyttölaite on muodostettu pidättimeen yhdistettyinä, kaareutuvan sä-pen kääntöseinän vastakkaisina reunoina, jolloin ensimmäinen ja toinen sä-pen käyttölaitteet ovat toisistaan erillään sellaisen matkan, että pidättimen kiertäminen ensimmäisen kaarivälin saa aikaan säppilaitteen askelmaisen 5 kiertymisen toisen pienemmän kaarivälin. Ensimmäinen kaariväli on mieluummin noin 180°, ja toinen kaariväli on noin 18°.

Edellä mainittu laskin on jauheen antamislaitteessa, joka sisältää jauhepesän, jossa jaettava jauhemainen materiaali säilytetään, joka jauhepesä sisältää 10 inhalaatiokanavan, joka ulottuu sen läpi erossa jauhemaisen aineen syötöstä; ja annostelulevyn, joka pitää mitatun määrän jauhemaista ainetta ja joka sisältää annostelureiän, joka pitää mitatun määrän jauhemaista ainetta, jolloin annostelulevy voidaan laittaa jauhemaisen aineen alle, ja annostelulevyä ja jauhepesää voidaan kiertää toistensa suhteen yhteisen keskiakselin ympäri 15 niin, että annostelureikä voi tulla virtausyhteyteen selektiivisesti jauhemaisen aineen tai inhalointikanavan kanssa. Jauheen jakelulaite sisältää pohjaosan, jonka päällä on akselin suuntaisesti ulottuva pidätintuki sama-akselisesti yhteisen akselin kanssa, ja laskinrenkaat on asennettu kierrettävällä tavalla pohjaosan päälle pidätintukea ympäröiden.

20

Jauhepesä sisältää lisäksi pitoelimen, joka kuljettaa pidätintä jauhepesän kanssa annostelulevyn ja jauhepesän välisen suhteellisen kiertämisen aikana yhteisen keskiakselin ympäri. Pitoelin sisältää vähintään yhden kääntöraon jauhepesässä ja vähintään yhden kääntökorvakkeen pidättimessä, jolloin ai-25 nakin yksi kääntökorvake on kytkennässä ainakin yhden kääntöraon kanssa.

« * Lisäksi mukana on jousilaite, jolla annostelulevyä ja jauhepesää painetaan toisiaan kohti.

30 Esillä olevan keksinnön toisen osan mukaisesti suutin, jonka tarkoituksena on hajottaa jauhemaisen aineen agglomeraatit, jotka tulevat jauheen antamis- 111520 7 laitteen ensimmäisessä suunnassa ulottuvasta inhalaatiokanavasta, atomisoi-duksi jauhemaiseksi aineeksi ja sekoittaa atomisoitu jauhemainen aine imu-ilman kanssa, sisältää ontelon, joka muuttaa jauheen virtaussuunnan inha-laatiokanavan ensimmäisestä suunnasta toiseksi suunnaksi, joka on eri kuin 5 ensimmäinen suunta, ja pyörre-elimen, jolla oleellisesti jatkuvasti n jtetaan jauheen virtaussuuntaa toisessa suunnassa ontelossa.

Ontelon määrittää yläseinä ja lieve, joka on yhdistetty yläseinän kehään pyörrelaitetta ympäröivällä tavalla. Yläseinä sisältää aukon, jonka avulla jau-10 heen virtaussuunta ontelon toisesta suunnasta muunnetaan oleellisesti takaisin ensimmäiseen suuntaan. Yläseinä on mieluummin muodoltaan pyöreä, ja aukko sijaitsee yläseinän keskellä.

Pyörrelaite sisältää kaarevan seinän, joka ulottuu aukosta liepeeseen ja kul-15 kee oleellisesti spiraalimaisella tavalla. Tarkemmin sanoen kaarevassa seinässä on ensimmäinen kaareva seinäosa, joka ulottuu osittain keskusaukon ympäri, ja toinen kaareva seinäosa, joka ulottuu ensimmäisen kaarevan seinä-osan toisesta päästä liepeeseen, jolloin ensimmäinen ja toinen kaareva seinäosa ulottuvat oleellisesti pitkin ympyrän kaarta, jolloin toisen kaarevan sei-20 näosan ympyrän kaaren säde on suurempi kuin ensimmäisen kaarevan seinäosan ympyrän kaaren säde. Kaareva seinä on yhdistetty yläseinään.

»

Keskusaukkoa ympäröiden ulottuu yläseinästä putki, joka muuttaa jauheen virtaussuunnan ontelon toisesta suunnasta oleellisesti takaisin ensimmäiseen 25 suuntaan. Putkessa on keskiakseli, ja inhalaatiokanavan keskiakseli on yhdensuuntainen putken keskiakselin kanssa ja siitä erillään.

«

Esillä olevan keksinnön erään toisen osan mukaisesti suuttimessa, jonka tarkoituksena on hajottaa jauhemaisen aineen agglomeraatit, jotka tulevat jau-30 heen antamislaitteen ensimmäisessä suunnassa ulottuvasta inhalaatiokanavasta, atomisoiduksi jauhemaiseksi aineeksi ja sekoittaa atomisoitu jauhe- 111520 8 mainen aine imuilman kanssa, sisältää ulkoseinän, joka määrittelee kanavan, jonka muoto on oleellisesti sama kuin ylösalaisin olevalla tornadolla.

Ylösalaisin olevan tornadomuodon määrittää tarkemmin sanoen jatkuvasti 5 muuttuva, poikkileikkaukseltaan pyöreä alue, jonka säde muuttuu eksponentiaalisesti syvyyden mukana ensimmäisen säteen omaavasta, alemmasta ulommasta ympyrästä toiseksi, pienemmän säteen omaavaksi ylemmäksi ympyräksi ja jonka alkukohta liikkuu ympyrässä, joka muuttuu syvyyden mukana. Tarkemmin sanoen ylösalaisin olevan tornadomuodon määrittää yhtälö lö: (x - a)2 + (y - b)2 = Co + Ci * e'1® jossa a = ao * sin (ai * n) b = bo * cos (bi * n) 15

Co + Ci on ylösalaisin olevan tornadomuodon alimman poikkileikkaukseltaan pyöreän alan säde,

Co on ylösalaisin olevan tornadomuodon ylimmän poikkileikkaukseltaan pyö-20 reän alueen säde, ao + ai on alimman poikkileikkaukseltaan pyöreän alueen x-koordinaatti, ao on ylimmän poikkileikkaukseltaan pyöreän alueen x-koordinaatti, 25 bo + bi on alimman poikkileikkaukseltaan pyöreän alueen y-koordinaatti, bo on ylimmän poikkileikkaukseltaan pyöreän alueen y-koordinaatti, 30 x, y ja z ovat x-, y- ja z-koordinaatteja, ja 111520 9 k on eksponenttikerroin, joka määrää ylösalaisin olevan tornadomuodon spiraalin geometrian.

Esillä olevan keksinnön erään toisen osan mukaisesti mukana on kaasua lä-5 päisevä pidätinelin, joka pitää jauhemaisen aineen annoksen annostelureiäs-sä ja joka sijaitsee annostelureiän alapuolella. Eräässä suoritusmuodossa pidätinelin on annostelulevyn alasivulle kiinnitetty materiaali ja se on muodostettu materiaalista valittuna joukosta, johon kuuluvat kaasun läpäisevä suodatin, seulaverkko, huokoinen materiaali ja rei'itetty levyelementti.

10

Mukana on myös lukituslaite, jolla estetään jauhepesän ja annostelulaitteen suhteellinen kiertäminen sen jälkeen, kun määrätty määrä annoksia on jaettu. Jauheen antamislaite sisältää siten pohjaosan, jonka päälle on asennettu ei-kierrettävällä tavalla annostelulevy. Pohjaosan päälle on asennettu adapte-15 ri ei-kierrettävällä tavalla. Lukituslaite sisältää adapterin päällä olevan annostusta rajoittavan kielekkeen ja laskinlaitteella olevan kielekkeen, joka kytkeytyy annostelua rajoittavan kielekkeen kanssa, kun annoksia on jaettu määrätty määrä.

20 Esillä olevan keksinnön erään toisen osan mukaisesti jauheen antamislaite sisältää sulkuhatun, jolla jauhepesä peitetään ja jolla jauheen antamislaite ladataan käyttöä varten. Sulkuhattu sisältää latauslaitteen, jolla jauhepesää kierretään siten, että inhalaatiokanava on yhteydessä annostelureiän kanssa, kun sulkuhattu on poistettu jauhepesää peittävästä asennosta, ja jolla jauhe-25 pesää kierretään siten, että inhalaatiokanava ei ole yhteydessä annostelureiän kanssa ja siten, että jauheen syöttöaukko tulee yhteyteen annostelureiän kanssa, kun sulkuhattu kiinnitetään jauhepesään sitä peittämään.

Adapteri sisältää tarkemmin sanoen ensimmäiset kierukkamaiset kierteet, ja 30 sulkuhattu sisältää toiset kierukkamaiset kierteet, jotka kytkeytyvät ensimmäisten kierukkamaisten kierteiden kanssa ja yhdistävät sulkuhatun kiertein 10 111520 adapteriin. Jauhepesä sisältää vähintään yhden kääntöraon, ja latauslaite sisältää sulkuhatun sisäpinnalla olevan paksunnoksen, jonka avulla se kytkeytyy vähintään yhden kääntöraon kanssa ja kiertää jauhepesää siten, että in-halaatiokanava on yhteydessä annostelureiän kanssa, kun sulkuhattu poiste-5 taan kiertämällä jauhepesää peittävästä asennosta, ja jonka avulla jauhe-pesää kierretään siten, että inhalaatiokanava ei ole yhteydessä annostelureiän kanssa, ja siten, että jauheen syöttöaukko tulee yhteyteen annostelureiän kanssa, kun sulkuhattu kiinnitetään kierteinen adapteriin jauhepesää peittämään.

10

Edellä mainitut keksinnön ominaisuudet ja muut ominaisuudet käyvät helposti ilmi seuraavasta keksinnön yksityiskohtaisesta kuvauksesta, joka on luettava oheisten piirustusten kanssa.

15 Kuvio 1 on perspektiivikuva esillä olevan keksinnön mukaisesta jauheen annostelulaitteesta;

Kuvio 2 on perspektiivikuva kuvion 1 jauheen annostelulaitteesta sulku-hatun ollessa poistettu; 20

Kuvio 3 on räjäytetty perspektiivikuva kuvion 1 jauheen annostelulaitteesta;

Kuvio 4 on pitkittäissuunnassa poikkileikkaus kuvion 1 jauheen annoste-25 lulaitteesta; *

Kuvio 5 on edestäpäin pystyleikkaus, osittain poikkileikkauksena, kuvion 1 jauheen annostelulaitteen säiliöosasta; 30 Kuvio 6 esittää ylhäältäpäin kuvion 5 säiliöosaa; 11 111520

Kuvio 7 esittää alhaaltapäin kuvion 5 säiliöosaa;

Kuvio 8 on poikkileikkaus kuvion 6 säiliöosasta pitkin sen viivaa 8-8; 5 Kuvio 9 esittää päältäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen säiliön tulppaa;

Kuvio 10 esittää altapäin kuvion 9 säiliön tulppaa; 10 Kuvio 11 esittää sivultapäin kuvion 9 säiliön tulppaa nähtynä sen viivalta 11-11;

Kuvio 12 on poikkileikkaus kuvion 9 säiliön tulpasta pitkin sen viivaa 12-12; 15

Kuvio 13 on poikkileikkaus kuvion 9 säiliön tulpasta otettuna pitkin sen viivaa 13-13;

Kuvio 14 esittää edestäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen kääntö- 20 osaa;

Kuvio 15 esittää päältäpäin kuvion 14 kääntöosaa;

Kuvio 16 esittää altapäin kuvion 14 kääntöosaa; 25

Kuvio 17 on poikkileikkaus kuvion 15 kääntöosasta pitkin sen viivaa 17-17;

Kuvio 18 on poikkileikkaus kuvion 16 kääntöosasta pitkin sen viivaa 18-18; 30 Kuvio 19 on poikkileikkaus kuvion 16 kääntöosasta ylöspäin käännetyssä asennossa ja otettuna pitkin sen viivaa 19-19;

Kuvio 20 on poikkileikkaus kuvion 16 kääntöosasta otettuna pitkin sen viivaa 20-20; 12 111520 5 Kuvio 21 esittää sivultapäin kuvion 14 kääntöosan laskimen pysäytyskiele-kettä nähtynä pitkin sen viivaa 21-21;

Kuvio 22 esittää ylhäältäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen annoste-lulevyä; 10

Kuvio 23 on poikkileikkaus kuvion 22 annostelulevystä pitkin sen viivaa 23-23;

Kuvio 24 esittää alhaaltapäin kuvion 22 annostelulevyä; 15

Kuvio 25 esittää ylhäältäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen pohjaosaa;

Kuvio 26 esittää alhaaltapäin kuvion 25 pohjaosaa; 20

Kuvio 27 esittää edestäpäin kuvion 25 pohjaosaa;

Kuvio 28 esittää sivultapäin kuvion 25 pohjaosaa; 25 Kuvio 29 on poikkileikkaus kuvion 25 pohjaosasta pitkin sen viivaa 29-29;

Kuvio 30 esittää alhaaltapäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen alempaa jousenpidätintä; 30 Kuvio 31 esittää ylhäältäpäin kuvion 30 alempaa jousenpidätintä; 13 111520

Kuvio 32 esittää sivultapäin kuvion 10 alempaa jousenpidätintä;

Kuvio 33 on poikkileikkaus kuvion 30 alemmasta jousenpidättimestä pitkin sen viivaa 33-33; 5

Kuvio 34 on poikkileikkaus kuvion 30 alemmasta jousenpidättimestä pitkin sen viivaa 34-34;

Kuvio 35 esittää päältäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen tukilevyä; 10

Kuvio 36 esittää alhaaltapäin kuvion 35 tukilevyä;

Kuvio 37 on poikkileikkaus kuvion 35 tukilevystä pitkin sen viivaa 37-37; 15 Kuvio 38 on poikkileikkaus annostelulevyn, tukilevyn ja jauhepidättimen osasta esillä olevan keksinnön vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaisesti;

Kuvio 39 on poikkileikkaus annostelulevyn, tukilevyn ja jauhepidättimen 20 osasta esillä olevan keksinnön toisen vaihtoehtoisen suoritus muodon mukaisesti;

Kuvio 40 esittää edestäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen adapteria; 25 Kuvio 41 esittää sivultapäin kuvion 40 adapteria;

Kuvio 42 esittää ylhäältäpäin kuvion 40 adapteria;

Kuvio 43 esittää alhaaltapäin kuvion 40 adapteria;

Kuvio 44 on poikkileikkaus kuvion 42 adapterista pitkin sen viivaa 44-44; 30

Kuvio 45 on poikkileikkaus kuvion 41 adapterista pitkin sen viivaa 45-45; 14 111520

Kuvio 46 esittää ylhäältäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen pyör-5 resuutinta;

Kuvio 47 esittää alhaaltapäin kuvion 46 pyörresuutinta;

Kuvio 48 esittää sivultapäin kuvion 46 pyörresuutinta; 10

Kuvio 49 on poikkileikkaus kuvion 47 pyörresuuttimesta pitkin sen viivaa 49-49;

Kuvio 50 on poikkileikkaus vain kuvion 48 pyörresuuttimen rengasmaises- 15 ta sivuseinästä pitkin sen viivaa 50-50;

Kuvio 51 esittää päältäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen suukappaletta; 20 Kuvio 52 on poikkileikkaus kuvion 1 suukappaleesta pitkin sen viivaa 52-52;

Kuvio 53 on poikkileikkaus kuvion 51 suukappaleesta pitkin sen viivaa 53-53; 25

Kuvio 54 esittää alhaaltapäin kuvion 51 suukappaletta;

Kuvio 55 esittää sivultapäin kuvion 51 suukappaletta; 30 Kuvio 56 on perspektiivikuva ylhäältäpäin esillä olevan keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesta suukappalesuutinyhdistelmästä; 15 111520

Kuvio 57 on perspektiivikuva alhaaltapäin kuvion 56 suukappalesuut-timesta; 5 Kuvio 58 on perspektiivikuva kuvion 56 suukappalesuuttimen sisäpuolisen pyörreontelon muodosta;

Kuvio 59 esittää sivultapäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen sulkuhat-tua; 10

Kuvio 60 esittää alhaaltapäin kuvion 59 sulkuhattua;

Kuvio 61 esittää ylhäältäpäin kuvion 59 sulkuhattua; 15 Kuvio 62 on poikkileikkaus kuvion 60 sulkuhatusta pitkin sen viivaa 62-62;

Kuvio 63 on poikkileikkaus kuvion 61 sulkuhatusta pitkin sen viivaa 63-63;

Kuvio 64 esittää alhaaltapäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen kuivaus- 20 aineen säiliötä;

Kuvio 65 esittää sivultapäin kuvion 64 kuivausaineen säiliötä;

Kuvio 66 on poikkileikkaus kuvion 64 kuivausaineen säiliöstä pitkin sen 25 viivaa 66-66;

Kuvio 67 esittää ylhäältäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen jatkuvaa laskinrengasta; 30 Kuvio 68 esittää alhaaltapäin kuvion 67 jatkuvaa laskinrengasta;

Kuvio 69 on poikkileikkaus kuvion 67 jatkuvasta laskinrenkaasta pitkin sen viivaa 69-69; 16 111520

Kuvio 70 esittää sivultapäin kuvion 67 jatkuvaa laskinrengasta; 5

Kuvio 71 esittää ylhäältäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen epäjatkuvaa laskinrengasta;

Kuvio 72 esittää alhaaltapäin kuvion 71 epäjatkuvaa laskinrengasta; 10

Kuvio 73 on poikkileikkaus kuvion 71 epäjatkuvasta laskinrenkaasta pitkin sen viivaa 73-73;

Kuvio 74 esittää sivultapäin kuvion 71 epäjatkuvaa laskinrengasta; 15

Kuvio 75 esittää ylhäältäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen säppilait-teistoa;

Kuvio 76 esittää alhaaltapäin kuvion 75 säppilaitteistoa; 20

Kuvio 77 esittää sivultapäin kuvion 75 säppilaitteistoa;

Kuvio 78 on poikkileikkaus kuvion 75 säppjlaitteistosta pitkin sen viivaa 78- 78; 25

Kuvio 79 on poikkileikkaus kuvion 75 säppilaitteistosta pitkin sen viivaa 79- 79;

Kuvio 80 esittää kaaviollisesti alemman jousenpidättimen kaareutuvan 30 säpen kääntöseinän, jatkuvan laskinrenkaan, epäjatkuvan laskin- renkaan ja säppilaitteiston suhdetta säilytysasennossa; 17 111520

Kuvio 81 on samanlainen kaaviollinen kuva kuin kuvio 80, kun kaareutuvan sapen kääntöseinää on kierretty 178° kohti inhalaatioasen-toa;ja 5

Kuvio 82 on samanlainen kaaviollinen kuva kuin kuvio 80 inhalaatioasen-nossa;

Kuvio 83 esittää ylhäältäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen toisen 10 suoritusmuodon mukaista pohjaosaa;

Kuvio 84 esittää alhaaltapäin kuvion 83 pohjaosaa;

Kuvio 85 esittää edestäpäin kuvion 83 pohjaosaa; 15

Kuvio 86 esittää sivultapäin kuvion 83 pohjaosaa;

Kuvio 87 on poikkileikkaus kuvion 83 pohjaosasta pitkin sen viivaa 87-87; 20 Kuvio 88 esittää alhaaltapäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen toisen suoritusmuodon mukaista alempaa jousenpidätintä;

Kuvio 89 esittää ylhäältäpäin kuvion 88 alempaa jousenpidätintä.

25 Kuvio 90 esittää sivultapäin kuvion 88 alempaa jousenpidätintä;

Kuvio 91 on poikkileikkaus kuvion 88 alemmasta jousenpidättimestä pitkin sen viivaa 91-91; 30 Kuvio 92 on poikkileikkaus kuvion 88 alemmasta jousenpidättimestä pitkin sen viivaa 92-92; 18 111520

Kuvio 93 esittää ylhäältäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen toisen suoritusmuodon mukaista jatkuvaa iaskinrengasta; 5 Kuvio 94 esittää alhaaltapäin kuvion 93 jatkuvaa Iaskinrengasta;

Kuvio 95 on poikkileikkaus kuvion 93 jatkuvasta laski n renkaasta pitkin sen viivaa 95-95; 10 Kuvio 96 on poikkileikkaus kuvion 93 jatkuvasta laskinrenkaasta pitkin sen viivaa 96-96;

Kuvio 97 esittää sivultapäin kuvion 93 jatkuvaa Iaskinrengasta; 15 Kuvio 98 esittää ylhäältäpäin kuvion 1 jauheen annostelulaitteen toisen suoritusmuodon mukaista epäjatkuvaa Iaskinrengasta;

Kuvio 99 esittää alhaaltapäin kuvion 98 epäjatkuvaa Iaskinrengasta; 20 Kuvio 100 on poikkileikkaus kuvion 98 epäjatkuvasta laskinrenkaasta pitkin sen viivaa 100-100;

Kuvio 101 on sivuleikkaus kuvion 98 epäjatkuvasta laskinrenkaasta; 25 Kuvio 102 on perspektiivikuva kuvion 1 jauheen annostelulaitteen toisen suoritusmuodon mukaisesta säppilaitteistosta.

Kuvio 103 esittää ylhäältäpäin kuvion 102 säppilaitteistoa; 30 Kuvio 104 esittää sivultapäin kuvion 102 säppilaitteistoa; ja 111520 19

Kuvio 105 esittää ylhäältäpäin esillä olevan keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista säppilaitteistoa, jossa S:n muotoinen jousi ja jossa säppilaitteisto on koottu yhteen pohjaosan ja laskinrenkaiden kanssa, kun pohjaosan päällä olevat jousipidättimet on jätetty 5 pois.

Seuraavassa viitataan yksityiskohtaisesti piirustuksiin ja aluksi piirustusten kuvioihin 1-4. Keksinnön mukainen jauheen annostelulaite 10 sisältää jau-hepesän 20, jossa jaettavan jauhemaisen aineen varasto pidetään ja jolla 10 annetaan käyttäjälle jauhetta mitattuina annoksina.

Jauhepesä 20 käsittää säiliöosan 22, säiliön tulpan 90 ja kääntöosan 120. Näistä jokainen on muodostettu yhtenä valettuna muovikappaleena.

15 Seuraavassa viitataan kuvioihin 3 - 8. Säiliöosa 22 sisältää pyöreän yläseinän 24, jonka kehältä alaspäin ulottuu rengasmainen lieve 26. Rengasmainen lieve 26 sisältää rengasmaisen liepeen ylemmän osan 28, jonka ylempi pää ulottuu alaspäin pyöreän yläseinän 24 kehältä, ja rengasmaisen liepeen alemman osan 32, joka ulottuu alaspäin rengasmaisen liepeen ylemmän osan 20 28 alemmasta päästä. Rengasmaisen liepeen alemman osan 30 sisä- ja ulko- halkaisijat ovat suurempia kuin vastaavasti rengasmaisen liepeen ylemmän osan 28 sisä- ja ulkohalkaisijat. Rengasmaisen liepeen alemman osan ylempään päähän muodostuu siten ulompi rengasmainen olake 32.

25 Rengasmaiseen liepeeseen 26 on muodostettu säteittäisesti toisiaan vastapäätä, aksiaalisesti ulottuvat kääntöraot 34 ja 36, jotka kumpikin kulkevat rengasmaisen liepeen 26 ympäri erisuuren kehäkulman verran. Kääntöuran 34 on esimerkiksi esitetty ulottuvan 30° kaaren verran pitkin rengasmaisen liepeen 26 kehää, kun taas kääntöraon 36 on esitetty ulottuvan 40° kaaren 30 verran pitkin rengasmaisen liepeen 26 kehää. Esillä oleva keksintö ei luonnil-lisestikaan rajoitu näihin nimenomaisiin kulmiin. Kääntöraot 34 ja 36 ovat 111520 20 avoimia vastaavissa alemmissa päissään 38 ja 40 ja ulottuvat ylöspäin kokonaan läpi rengasmaisen liepeen alemman osan 30 ja osittain läpi rengasmaisen liepeen ylemmän osan 28. Kääntöraoilla 34 ja 36 on siten suljetut ylemmät päät, jotka määrittelevät tukireunat 42 ja 44.

5

Jauhepesä 28 sisältää kaarevan kanavaosan 46, joka on muodostettu pyöreän yläseinän 24 yläpinnalle sen keskikohdasta sivussa olevaan, kehällä sijaitsevaan paikkaan. Kanavaosa 46 sisältää kaarevan kammion 47, joka ulottuu ympyrän kehää noudattaen noin 140° kaaren pituudelta pyöreän yläseinän 10 24 kehän ympäri ja jonka määrittelee ympäröivä kammion seinä 48. Kammi on seinä 48 on tarkemmin sanoen muodostettu kammion seinän alemmasta osasta 50, joka ulottuu pyöreästä yläseinästä 24 ylöspäin, ja kammion seinän ylemmästä osasta 52, joka ulottuu kammion seinän alemman osan 50 ylemmästä päästä ylöspäin. Seinän osien 50 ja 52 muodot ovat oleellisesti identti-15 set, mutta ylemmän seinäosan 52 sisämitat ovat pienemmät kijin alemman seinäosan 50 sisämitat. Tämän seurauksena kammion seinän ylemmän osan alempaan päähän muodostuu olake 54.

Pyöreä yläseinä 24 sisältää aukon 55, joka on muodoltaan ja mitoiltaan sama 20 kuin kanavaosan 46 kammion seinän ylempi osa 50 ja joka on linjassa kam-mioseinän alemman osan 50 alemman pään kanssa. Kanavaosan 46 ylemmän pään ja erityisesti kammion seinän ylemmän osan 52 sulkee kanavavii-vaosan yläseinä 56, joka ulottuu kulmittaisesti alaspäin sen keskiosasta ja jonka keskiosassa on aukko 58.

25

Kanavaosan yläseinään 52 sen keskiosaan ja linjaan aukon 58 kanssa on muodostettu jauheen syöttökanava 60. Jauheen syöttökanavan 60 ylempi pää on avoin. Inhaloimiseen tarkoitettu jauhe 62 täyttää tavallisesti jauheen syöttökanavan 60. Tässä yhteydessä käytettynä nimitykset "jauhemaiset 30 lääkkeet" ja "jauhe" sisältävät atomisoidun jauheen, pallomaiseksi tehdyn jauheen, mikrokapseloidun jauheen, jauheagglomeraatit ja vastaavat ja niitä 111520 21 käytetään tässä yhteydessä näiden termien kanssa keskenään vaihdettavalla tavalla.

Pyöreän yläseinän 24 päälle on myös muodostettu katkaistun kartion muo-5 toinen venttuuri-inhalaatiokanava 64 oleellisesti yhdensuuntaisena jauheen syöttökanavan 60 kanssa ja aksiaalisesti sivuun pyöreän yläseinän 24 kes-kiakselista. Jauheen syöttökanavan 60 keskiakseli ja venttuurikanavan 64 keskiakseli sijaitsevat kehällä, jonka keskikohta on samassa paikassa kuin pyöreän yläseinän 24 keskiosa, joten se sijaitsee pyöreän yläseinän 24 peri-10 feerisellä osalla, ja kanavien 60 ja 64 keskiakselit ovat tällä kehällä toisistaan erillään noin 105° kulman verran.

Tarkemmin sanoen venttuurikanava 64 on muodostettu venttuurikanavan alemmasta osasta 66 ja sen kanssa aksiaalisesti linjassa olevasta, venttuuri-15 kanavan ylemmästä osasta 68, joiden kummankin sisähalkaisija pienenee alemmasta päästään ylempään päähänsä. Venttuurikanavan ylemmän osan 68 ylempi pää on avoin, ja venttuurikanavan ylemmän pään 68 halkaisija on pienempi kuin venttuurikanavan alemman pään 66 halkaisija niin, että venttuurikanavan ylemmän osan 68 alempaan reunaan muodostuu sisempi ren-20 gasolake 70. Pyöreä yläseinä 24 sisältää toisen aukon 72, jolla on sama muoto ja mitat kuin venttuurikanavan alemman osan 66 alemmalla päällä ja joka on tämän kanssa linjassa.

Perifeerinen suojaseinä 74 ulottuu yleisesti ottaen pitkin ympyrän kaarta pyö-25 reän yläseinän 24 perifeerisellä osalla ympäröiden kammion seinän alempaa osaa 50 ja venttuurikanavan alempaa osaa 66. Suojaseinään 74 vastapäätä kanavia 60 ja 64 on tehty aukko 76. Kaksi yhdensuuntaista, toisistaan erillään olevaa, säteensuuntaista kielekettä 78 ulottuu aukossa 76 sisäänpäin suojaseinän 74 vastakkaisista päistä. Suojaseinän 74 ylemmästä päästä ulot-30 tuu lisäksi ulospäin ympärikulkeva rengasmainen huuli 80.

111520 22 Jäljempänä olevasta kuvauksesta voidaan ymmärtää, että pyöreän yläseinän 24 alemman pinnan on oltava mahdollisimman sileä, so. siinä saa olla vain hyvin vähän aaltomaisia epätasaisuuksia. Tähän on kuitenkin vaikea päästä, kun säiliöosa 22 valetaan yhtenä kappaleena. Tämän ongelman välttämiseksi 5 käytetään sen vuoksi säiliön tulppaa 90, kuten on esitetty kuvioissa 3,4 ja 9-13.

Tarkemmin sanoen säiliöosa 90 sisältää ohuen pyöreän levyn 92, joka levyn 92 ohuuden vuoksi voidaan valaa niin, että sillä on erittäin sileä alapinta il-10 man mitään aaltomaisia epätasaisuuksia. Pyöreän levyn 92 ulkohalkaisija on oleellisesti yhtä suuri kuin rengasmaisen liepeen ylemmän osan 28 sisähal-kaisija, jolloin säiliön tulppa voidaan sovittaa sen sisään, kuten on esitetty kuviossa 4. Pyöreän levyn 92 alapinta on tällaisessa tilanteessa toiminnan kannalta samassa tasossa kuin kääntörakojen 34 ja 36 tukireunat 42 ja 44.

15

Pyöreässä levyssä 92 on pyöreä reikä 94, ensimmäinen oleellisesti soikea reikä 96 ja toinen oleellisesti soikea reikä 98, joiden kaikkien keskustat kulkevat pitkin kuvitteellista ympyrää, jonka keskikohta on levyn 92 keskikohdassa.

20

Pyöreän levyn 92 yläpinnalle on muodostettu pyöreä tulppakanava pyöreää reikää 94 ympäröivällä tavalla. Kanava 10 on avoin ylemmässä päässään ja alemmassa päässään ja sen ulkohalkaisija ja korkeus ovat oleellisesti yhtä suuret kuin vastaavasti venttuurikanavan alemman osan 66 sisä ha I ka tsija ja 25 korkeus, ja sen sisähalkaisija on yhtä suuri kuin venttuurikanavan ylemmän osan 68 sisähalkaisija. Kun säiliön tulppa 90 laitetaan rengasmaisen liepeen ylemmän osan 28 sisälle, tulppakanava 10 sopii siten tiiviisti venttuurikanavan alemman osan 66 sisään ja tulppakanavan 100 sisäpinta muodostaa sileän jatkeen venttuurikanavan ylemmän osan 68 sisäpinnalle. Tulppakanavan 30 100 ylempi reuna on tällaisessa tilanteessa vasten rengasolaketta 70 niin, 111520 23 että tulppakanavan 100 ja venttuurikanavan ylemmän osan 68 väliin ei muodostu mitään rakoa.

Pyöreän levyn 92 yläpinnalle on muodostettu kaareutuva tulppakanava 102 5 niin, että se ympäröi ensimmäistä ja toista, oleellisesti soikeaa reikää 96 ja 98. Tulppakanavan 102 muoto on sama kuin kanavisto-osan 46 kammion seinän alemmalla osalla 50. Tulppakanava 102 on avoin ylemmässä päässään ja alemmassa päässään ja sen ulkopuolen muoto ja mitat ovat oleellisesti samat kuin vastaavasti kammion seinän alemman osan 50 sisäpuolen muoto 10 ja mitat, sen sisäpuolen muoto ja mitat ovat samat kuin kammion seinän ylemmän osan 52 sisäpuolen muoto ja mitat ja sen korkeus on yhtä suuri kuin kammion seinän alemman osan 50 korkeus. Kun säiliön tulppa 90 laitetaan rengasmaisen liepeen ylemmän osan 28 sisälle, tulppakanava 102 sopii siten tiiviisti kammion seinän alemman osan 50 sisään ja tulppakanavan 102 15 sisäpinta muodostaa sileän jatkeen kammion seinän ylemmän osan 52 sisäpinnalle. Tällaisessa tilanteessa tulppakanavan 102 ylempi reuna on vasten olaketta 54 niin, että tulppakanavan 102 ja kammion seinän ylemmän osan 52 väliin ei muodostu mitään rakoa.

20 Vaikkakin tulppakanavien 100 ja 102 ulkopintoja on edellä olevassa tarkastelussa pidetty sileinä, on huomattava, että nämä ulkopinnat voivat olla muodostetut niin, että niissä on paksunnoksia 104, kuten on esitetty kuvioissa 4, 12 ja 13.

25 Kuvioissa 3,4 ja 14 - 21 esitetyn mukaisesti kääntöosa 120 sisältää pyöreän yläseinän 122, jossa on pyöreän yläseinän 122 kehältä alaspäin ulottuva rengasmainen lieve 124.

Rengasmainen lieve 124 sisältää rengasmaisen liepeen ylemmän osan 126, 30 jonka ylempi pää ulottuu alaspäin pyöreän yläseinän 122 kehältä. Rengasmaisen liepeen alempi osa 128 ulottuu alaspäin rengasmaisen liepeen ylem- 111520 24 män osan 126 alemmasta päästä. Rengasmaisen liepeen alemman osan 128 sisä- ja ulkohalkaisijat ovat suuremmat kuin vastaavasti rengasmaisen liepeen ylemmän osan 126 sisä- ja ulkohalkaisijat. Rengasmaisen liepeen ylemmän osan 126 alemmalle reunalle muodostuu siten sisempi rengasmai-5 nen olake 130 pitkin rengasmaisen liepeen 126 sisäpuolta. Rengasmaisen liepeen ylemmän osan 126 ja rengasmaisen liepeen alemman osan 128 välisen siirtymäalueen ulkopinnalle muodostuu kuitenkin katkaistun kartion muotoinen pinta 132.

10 Rengasmaisen liepeen alemman osan 128 sisähalkaisija on lisäksi oleellisesti sama kuin säiliöosan 22 rengasmaisen liepeen ylemmän osan 28 ulkohalkaisi-ja, ja rengasmaisen liepeen ylemmän osan 126 sisähalkaisija on oleellisesti sama kuin säiliöosan 22 perifeerisen suojaseinän 74 ulkohalkaisija. Säiliöosa 22 sopii siten kääntöosaan 122 tiiviisti, kunnes perifeerisen suojaseinän 74 15 ympäri kulkeva rengasmainen huuli 80 on vasten rengasolaketta 130.

Jotta säiliöosa 22 ja kääntöosa 120 voitaisiin lukita toisiinsa tällaiseen asentoon, liepeen ylemmän osan 126 sisäpinnalle on muodostettu kaksi akselin suunnassa toisistaan erillään olevaa, ympyräkehämäisesti kulkevaa paksun-20 nosta 134 ja 136 yhdensuuntaisena rengasolakkeen 130 kanssa ja siitä erilleen sen yläpuolelle, jolloin ne rajaavat väliinsä rengasmaisen pitoalueen 138. Kun säiliöosa 22 laitetaan kääntöosan 120 sisään edellä kuvatulla tavalla, perifeerisen suojaseinän 74 ylemmässä päässä oleva huuli 80 kulkee muovi-palojen joustavuudesta johtuen pitkin liepeen ylemmän osan 126 sisäpintaa 25 alemman paksunnoksen 136 yläpuolella ja pysyy paksunnosten 134 ja 136 välissä rengasmaisen pitoalueen 138 sisällä.

» c

Rengasmaisen liepeen ylemmän osan 126 sisäpinta on lisäksi varustettu kahdella, toisistaan erillään olevalla, akselinsuuntaisesti kulkevalla, säteensuun-30 taisesti ulottuvalla kohdistusulokkeella 140, jotka varmistavat, että säiliöosa 22 ja kääntöosa 120 ovat keskenään oikeassa suunnassa. Ulokkeet 140 ovat 111520 25 toisistaan erillään matkan, joka on oleellisesti yhtä suuri kuin aukon 76 leveys. Kun säiliöosa 22 ja kääntöosa 120 ovat kootut yhteen, ulokkeet 140 sopivat tiiviillä välyksellä säiliöosan 22 kielekkeiden 78 väliin, so. aukon 76 sisään.

5 Pyöreä yläseinä 122 on muodostettu niin, että siinä on pyöreä aukko 142, joka on linjassa katkaistun kartion muotoisen venttuurikanavan 64 kanssa ja johon tämä kanava 64 tulee. Katkaistun kartion muotoisen venttuurikanavan 64 ylempi reuna on tällöin oleellisesti samassa tasossa pyöreän yläseinän 122 yläpinnan kanssa.

10

Pyöreän yläseinän 122 alapinnasta alaspäin riippuu pyöreä tulppakanava 144, joka on linjassa jauheen syöttökanavan 60 kanssa. Ympärikulkeva paksunnos 146 ulottuu ulospäin tulppakanavan 144 alemmasta päästä. Sen ulkohalkaisi-ja on oleellisesti yhtä suuri tai hieman suurempi kuin jauheen syöttökanavan 15 60 sisähalkaisija. Tulppakanava 144 sulkee siten jauheen syöttökanavan 60 ylemmän avoimen pään, kun säiliöosa 22 on koottu yhteen kääntöosan 120 kanssa. Jauhe 62 voi siten päästä pois ainoastaan kanavisto-osaan 46, aukon 55 ja oleellisesti soikeiden reikien 96 ja 98 läpi.

20 Pyöreän yläseinän 122 alapinnasta ulottuu lisäksi alaspäin kaareva pitoseinä 148, jolla edelleen varmistetaan jauheen syöttökanavan 60 ja katkaistun kartion muotoisen venttuurikanavan 64 erilläänolo, kun säiliöosa 22 ja kääntö-osa 120 on koottu yhteen.

25 Sekundäärinen ilmavirtaus saadaan aikaan, kuten jäljempänä on kuvattu, siten, että rengasmaisen liepeen ylemmän osan 126 määrittelemä seinä ulottuu sisäänpäin säteen suunnassa ja muodostaa ensimmäisen ulomman ilma-solan 150, joka on pyöreän aukon 142 vieressä kääntöosan 120 ympyrän kehän suunnassa, ja toisen ulomman ilmasolan 152, joka on kaarimaisesti 30 noin 100° erillään ensimmäisestä ilmasolasta 150.

111520 26

Kuten jäljempänä on yksityiskohtaisemmin kuvattu, suuttimen kiinnitys kään-töosaan 120 on varmistettu muodostamalla akselinsuuntaisesti kulkevat ylemmät varmistusseinät 154,156 ja 158 pitkin yhteistä ympyrän kaarta pyöreän yläseinän 122 yläpinnan kehällä. Tarkemmin sanoen ylempi varmistus-5 seinä 154 on muodostettu ympyrän kehän muotoisesti ilmasolien 150 ja 152 väliin; ylempi varmistusseinä 152 on muodostettu ympyrän kehän muotoisesti toisen ulomman ilmasolan 152 ja tulppakanavan 144 väliin; ja ylempi varmistusseinä 158 on muodostettu ympyrän kehän muotoisesti ensimmäisen ulomman ilmasolan 152 ja tulppakanavan 144 väliin ympäröiden ulkopuolelta 10 pyöreää aukkoa 142. Radiaalisesti ulottuva paksunnos 160 kulkee ulospäin kunkin ylemmän varmistusseinän 154, 156 ja 158 ylemmästä päästä. Yhteinen ympyrän kaari, jota pitkin ylemmät varmistusseinät 154,156 ja 158 kulkevat, on hieman erillään pyöreään yläseinään 122 kehän reunasta niin, että se määrittelee pyöreän yläseinän 122 päällä sijaitsevan rengasmaisen pidä-15 tinpinnan 159, joka sijaitsee ylemmistä varmistusseinistä 154,156 ja 158 ulospäin säteen suunnassa.

Rengasmaisen liepeen alemman osan 128 alemmasta reunasta alaspäin riippumaan on muodostettu pyörimisen estokieleke 162, jonka tarkoitus käy sel-20 ville jäljempänä olevasta kuvauksesta. Pyörimisen estokieleke sisältää sen alemmassa päässä pyöreän pullistuman 163.

Rengasmaisen liepeen alempaan osaan 128 on lopuksi muodostettu kaksi, säteen suunnassa vastakkaista kääntökoloa 164 ja 166, jolloin kääntökolo 25 164 on ympyräkehämäisesti linjassa pyöreän reiän 142 kanssa. Kuten jäljem pänä on kuvattu, kääntöosaa 120 kierretään kytkemällä kääntökolot 164 ja 166.

Sijoittamalla annostelulevy 180 säiliöosan 22 rengasmaisen liepeen ylemmän 30 osan 28 sisään välittömästi säiliötulpan 90 alapuolelle saadaan jauhetta 62 mitatut annokset jauheen syöttökanavasta 60 venttuurikanavaan 64. Tar- 111520 27 kemmin sanoen annostelulevy 180 sisältää ohuen kiekon 182, jonka kehän lähellä on yksi ainoa pieni annostelureikä 184, joka toimii ainoana jauheas-tiana, so. joka pitää sisällään jauhetta 62 mitatun annoksen. Jauheen mitatun annoksen putoaminen annostelureiän 184 läpi estetään muodostamalla 5 jauheenpidätyselin 186 peittämään ainakin annostelureiän 184 yli ulottuvan kiekon 182 alapinnan. Jauheenpidätyselin 186 on mieluummin muodostettu seulaverkosta, suodattimesta, huokoisesta materiaalista tai vastaavasta, joka mahdollisimman vähän rajoittaa kaasunvirtausta sen läpi ja samalla estää jauhemaisen lääkkeen huomattavan hävikin kiekon 182 alapinnan alapuolel-10 le. Jauheenpidätyselin 186 voi olla valmistettu mistä tahansa sopivasta materiaalista, mukaanlukien selluloosamateriaaleista, polymeerimateriaaleista, metalleista, keraamisista materiaaleista, lasimateriaaleista tai näiden komposiiteista. Hyödyllisistä materiaaleista esimerkkejä ovat sintratut huokoiset muovit, huokoiset polymeerimembraanit, luonnonmukaiset tai synteettiset 15 kudotut kankaat, synteettiset kuitukankaat ja vastaavat. Tarkemmin sanoen hyödyllisiä materiaaleja ovat kudotut polyesteri- ja polyolefiiniverkot ja huokoiset membraanit polyolefiineista, polykarbonaateista, poly-tetrafluoriety-leenistä, polyvinylideenidikloridista ja selluloosan sekaestereistä.

20 Rengasmainen asennustuki 188 ulottuu alaspäin kiekon 182 alapinnasta sijaiten sen keskellä. Rengasmainen asennustuki 188 on muodostettu niin, että r siinä on pitkin sen pituutta kulkeva tasanne 190, joka ulottuu noin 65° kaari- välin. Kuten jäljempänä olevasta kuvauksesta voidaan nähdä, tasanne 190 varmistaa, että annostelulevy 180 pysyy paikallaan jauhepesän 20 suhteen, 25 kun jauhepesää 20, joka sisältää säiliöosan 22, säiliön tulpan 90 ja kääntö-osan 120, kierretään.

* ·

Laitetta käytettäessä annostelureikä 184 on aluksi linjassa katkaistun kartion muotoisen venttuurikanavan 64 kanssa. Jäljempänä selitetyn mukaisesti jau-30 hepesän 20 on sallittu kiertyä vain 180° annostelulevyn 180 suhteen. Aluksi tapahtuvan latauskierron aikana annostelureikä 184 kulkee kanavisto-osan 111520 28 146 ja oleellisesti soikeiden reikien 96 ja 98 alitse. Tämän seurauksena jauhetta 62 putoaa sisään ja se kaavitaan annostelureikään 184. Tarkemmin sanoen sivuseinät, jotka määrittelevät oleellisesti soikeat reiät 96 ja 98, kaapivat jauheen 62 annostelureikään 184. Huomattakoon, että koska soikeat 5 reiät 96 ja 98 ovat alle 180° erillään pyöreästä reiästä 94, annostusreikä 184 kulkee täysin ohi soikeiden reikien 96 ja 98 ja kanavisto-osan 46. Kun sen jälkeen kierretään takaisin alkuasentoon, annostelureikä 184 kulkee takaisin kanavisto-osan 46 ja oleellisesti soikeiden reikien 96 ja 98 alitse linjaan vent-tuurikanavan 64 kanssa. Tämän paluumatkan aikana sivuseinät, jotka määritit) televät oleellisesti soikeat reiät 96 ja 98, jälleen kaapivat jauheen 62 annostelureikään 184 ja varmistavat näin, että annostelureikä 184 on täysin ja tarkasti täytetty. Näin saadaan kaapimisvaikutus aikaan sekä vastapäivään että myötäpäivään tapahtuvan kiertämisen aikana, so. sekä 180° latausvaiheen että vastakkaisen 180° liikkeen aikana inhalointivaiheeseen. Kun annostelu-15 reikä 184 on linjassa venttuurikanavan 64 kanssa, tällöin käyttäjän tarvitsee ainoastaan hengittää sisään venttuurikanavan 64 kautta. Tämä inhalointi saa aikaan vedon ja imun annostelureiän 184 läpi, jolloin jauhetta 62 välittyy käyttäjälle mitattu annos imeytymällä venttuurikanavan 64 läpi.

20 Tämä suhteellinen kiertyminen on saatu aikaan niin, että annostelulevy 180 on asennettu ei-kierrettävällä tavalla ja jauhepesä 20 on asennettu kierrettävällä tavalla kuvioissa 3, 4 ja 25 - 29 esitetyn pohjaosan päälle. Pohjaosa 200 sisältää pyöreän yläseinän 202, jonka kehältä alaspäin ulottuu rengasmainen lieve 204. Pyöreän yläseinän 202 kehän reuna on leikattu pois. mikä määrit-25 telee ulomman rengaspinnan 206. Rengasmaisen liepeen 204 ulkopinnalle sen alempaan päähän on muodostettu rengasmainen tukihuuli 208 niin, että se ulottuu tästä ulospäin rengasmaisen liepeen 204 säteen suunnassa. Lisäksi rengasmaisen liepeen 204 ulkopinnalle on muodostettu rengasmainen pi-dätinreuna 210 yhdensuuntaisena tukihuulen 208 kanssa ja siitä erillään sen 30 yläpuolelle niin, että se ulottuu rengasmaisesta liepeestä 204 ulospäin sen säteen suunnassa. Pidätinreunan 210 halkaisija on pienempi kuin tukihuulen 111520 29 208 halkaisija. Tukihuulen 208 ja pidätinreunan 210 väliin muodostuu siten rengasmainen pidätinväli 212. Pidätinreuna 210 on lisäksi leikattu pois hyvin pienen kaarivälin pituudelta, mikä määrittelee siihen pienen raon 214. Sillä on myös katkaistun kartion muotoinen ylempi rengaspinta.

5

Pyöreän yläseinän 202 yläpintaan on muodostettu sen keskelle ja sen kanssa aksiaalisesti sylinterimäinen keskiö 216 ja sylinterimäisen keskiön 216 ylempään päähän on muodostettu sama-akselinen pidätintuki 218, jonka halkaisija on pienempi kuin sylinterimäisen keskiön 216. Sylinterimäisen keskiön 216 10 ylempään reunaan muodostuu siten ulompi rengaspinta 220. Pidätintuen 218 ulkohalkaisija on hieman pienempi kuin annostelulevyn 180 rengasmaisen asennustuen 188 sisähaikaisija. Pidätintuki 218 on muodostettu niin, että pitkin sen pituutta kulkee tasanne 222, joka ulottuu noin 65° kaarivälin matkan. Tasanteista 190 ja 222 johtuen annostelulevyn 180 asennustuki 188 15 pysyy pidätintuen 218 päällä ei-kiertyvällä tavalla, mikä varmistaa, että an-nostuslevy 180 pysyy paikallaan jauhepesän 20 suhteen, kun jauhepesää 20, joka sisältää säiliöosan 22, säiliön tulpan 90 ja kääntöosan 120, kierretään.

Osana vastamekanismista, joka on jäljempänä kuvattu yksityiskohtaisemmin, 20 pyöreän yläseinän 202 päälle on asennettu ulkonevan kannattimen tavoin . ensimmäinen pyörimisen estävä jousipidätin 224. Tarkemmin sanoen pyöre- än yläseinän 202 kohdasta, joka on oleellisesti rengaspinnan 206 ja sylinte-rimäisen keskiön 216 keskivälillä, ylöspäin ulottuu kaareva pystysuora pidätintuki 226, ja ensimmäinen pyörimisen estävä jousipidätin 224 ulottuu pidä-25 tintuen 226 toisesta reunasta 228 yhdensuuntaisena pyöreän yläseinän 202 kanssa ja sen yläpuolella siitä erillään. Ensimmäisen pyörimisen estävän jou- ♦ sipidättimen 224 vapaa pää on lisäksi varustettu viistopinnalla 230, joka on pyöreän yläseinän 202 säteen suuntainen.

30 Myös vastamekanismin, joka jäljempänä on kuvattu yksityiskohtaisemmin, osana pyöreän yläseinän 202 päälle on ulkonevan kannattimen tavoin asen- 111520 30 nettu toinen pyörimisen estävä jousipidätin 232. Tarkemmin sanoen toinen pyörimisen estävä jousipidätin 232 ulottuu pidätintuen 226 reunasta 228 yhdensuuntaisena pyöreän yläseinän 202 kanssa ja sen yläpuolella siitä erillään ja yhdensuuntaisena ensimmäisen pyörimisen estävän jousipidättimen 224 5 kanssa ja tämän yläpuolella ja tästä erillään. Toisen pyörimisen estävän jousipidättimen 232 vapaa pää on varustettu viistopinnalla 234, joka on pyöreän yläseinän 202 säteen suuntaan. Erityisesti kuviosta 25 huomattakoon, että pidättimen 224 vapaa pää ulottuu radiaalisesti ulospäin hieman enemmän kuin pidättimen 232 vapaa pää.

10

Pyöreään yläseinään 202 on muodostettu sektorisyvennys 236, joka on yhteydessä pidättimien 224 ja 232 kanssa. Tarkemmin sanoen syvennys 236 sisältää ensimmäisen säteen suuntaisen rajapinnan 238, joka on samalla suoralla pidättimen 232 vapaan pään kanssa, toisen säteensuuntaisen rajapin- 15 nan 240, joka on samalla suoralla pidättimen 232 kiinni olevan pään kanssa, ja kolmannen rajapinnan 242, joka on säteensuuntaisten rajapintojen 238 ja 240 sisempien päiden välissä ja joka kulkee linjassa pidättimen 234 pitkittäis-suunnan kanssa.

20 Vääntölaitteiston avulla huolehditaan, että jousi vääntää annostelulevyn 180 kytkentään säiliön tulpan 90 ohuen pyöreän levyn 92 kanssa, ja varmiste-taan, että jauhetta voidaan hengittää sisään ainoastaan silloin, kun annoste-lureikä 184 on linjassa venttuurikanavan 64 kanssa.

25 Vääntölaitteisto sisältää alemman jousenpidättimen 260, joka on asennettu rengaspinnalle 220 pidätintuen päälle, kuten on esitetty kuvioissa 3, 4 ja 30-40. tarkemmin sanoen alempi jousenpidätin 260 sisältää kiekon 262, jossa on kooltaan sellainen keskusaukko 264, että pidätintuki 218 menee siihen. Rengasmainen keskiö 266 ulottuu kiekon 262 alapinnasta ympäröiden 30 keskusaukon 264. Kun pidätintuki 218 ulottuu rengasmaisen keskiön 266 ja 31 111520 keskusaukon 264 läpi, rengasmaisen keskiön 266 alareuna lepää rengaspin-nan 220 päällä.

Kiekon 262 kehäreunasta ulottuu ylöspäin ylempi rengasmainen pidätinhuuli 5 268. Lisäksi rengasmaisen huulen 268 kehäreunalle halkaisijan suhteen vas takkaisiin asemiin on muodostettu kaksi säteensuuntaisesti ulottuvaa kääntö-korvaketta 270 ja 272. Korvakkeen 270 leveys on oleellisesti yhtä suuri kuin säiliöosan 22 kääntöraon leveys niin, että se sopii siihen ja että kääntörako 34 voi kääntää sitä, ja korvakkeen 272 leveys on oleellisesti yhtä suuri kuin 10 säiliöosan 22 kääntöraon 36 leveys niin, että se sopii siihen ja että kääntörako 36 voi kääntää sitä.

Lisäksi kiekon 262 alapinnasta ulottuu rengasmaisen keskiön 266 ja kiekon 262 kehän välissä noin 79° kaariväli. Säpen kääntöseinä 274 sisältää vastak-15 kaiset säpen kääntöpäät 176 ja 178, kuten jäljempänä on yksityiskohtaisemmin kuvattu vastamekanismin yhteydessä.

Vääntölaitteisto sisältää lisäksi kierrejousen 290, jonka toinen pää lepää alemman jousenpidättimen 262 yläpinnalla ja jossa rengasmainen pidätin-20 huuli 268 pitää sen.

Kuten kuvioissa 3,4 ja 35 - 37 on esitetty, vääntölaitteisto sisältää lisäksi tukilevyn 300, joka tukee annostelulevyä 180, toimii ylempänä jousenpidät-timenä, vääntää annostelulevyä 180 vasten säiliön tulpan 90 ohuen pyöreän 25 levyn 92 alapintaa ja sallii imun annostelureiän 180 läpi ainoastaan silloin, kun annostelureikä 184 on linjassa venttuurikanavan 64 kanssa.

Tarkemmin sanoen tukilevyn 300 muodostaa kiekko 302, jossa on rengasmainen pidätinhuuli 304 ja joka ulottuu alaspäin kiekon 302 kehäreunasta.

30 111520 32

Rengasmaisen huulen 304 kehäreunalle halkaisijan suhteen vastakkain on muodostettu kaksi säteensuuntaisesti ulottuvaa kääntökorvaketta 306 ja 308. Korvakkeen 306 leveys on oleellisesti yhtä suuri kuin säiliöosan 22 kääntöra-on 34 leveys niin, että se sopii siihen ja kääntörako 34 kääntää sitä, ja kor-5 vakkeen 308 leveys on oleellisesti yhtä suuri kuin säiliöosan 22 kääntöraon 36 leveys niin, että se sopii siihen ja kääntörako 36 kääntää sitä. Korvakkei-den 306 ja 308 korkeus on pienempi kuin rengasmaisen huulen 304 korkeus, ja korvakkeiden 306 ja 308 alapinnat ovat oleellisesti samalla tasolla rengasmaisen huulen 304 alemman reunan kanssa, vaikkakin keksintöä ei ole näin 10 rajoitettu.

Lisäksi kiekkoon 302 on muodostettu pyöreä keskusreikä 310, joka on kooltaan sellainen, että annostelulevyn 180 rengasmainen asennustuki 188 sopii siihen pyörivällä tavalla. Siitä ulottuu säteen suuntaan rako 312, joka on yh-15 teydessä pyöreään reikään 310. Rako 312 ulottuu ulospäin säteen suunnassa sellaisen matkan, että raon 312 säteen suunnassa ulompi osa on annostelu-reiän 184 päällä, kun annostelureikä 184 on linjassa venttuurikanavan 64 kanssa ja kaikkina muina aikoina ei ole linjassa annostelureiän 184 kanssa eikä siten ole sen päällä.

20

Kuten edellä jo on kuvattu, jauheenpidätyselin 186 muodostuu seula-

P

verkosta, suodattimesta, huokoisesta materiaalista tai vastaavasta, joka rajoittaa mahdollisimman vähän kaasun virtausta sen läpi. Seulaverkkoa tai vastaavaa käytettäessä kaasun virtaus ja täten käyttäjän aikaansaama imu 25 on noin 35 %. Kuviossa 38 esitetyn vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaisesti seulaverkosta tai vastaavasta muodostuva jauheenpidätyselin 186 voidaan laittaa uuteen paikkaan tukilevyn 300 kiekon 302 alapintaan raon 312 alapuolelle. Vaikkakin seulaverkko tai vastaava pienentää kaasun virtausta säteen suuntaisesti ulottuvan raon 312 läpi, tämä ei sen vuoksi paljoakaan 30 rajoita kaasuvirtausta annostelureiän 184 läpi, joka on pienempi kuin rako 312. Primääri-ilman virtaus on siten riippumaton annostelulevyn 180 poikki- 33 111520 leikkauksen leveydestä. Annostelureiässä 184 ei lisäksi ole mitään jauheenpi-dätyselinverkkoa 186, joka pienentäisi ilman virtausta annostelureiän 184 läpi. Kuvion 39, joka on vaihtoehtoinen suoritusmuoto kuvion 38 järjestelylle, mukaisesti tukilevyn 300 raon 312 vastakkaiset sivut ovat kulmassa toisiinsa 5 nähden etääntyen alaspäin. Tällaisessa järjestelyssä ilmavirtauksen poikkileikkauspinta-ala raon 312 alaosassa voidaan tehdä suuremmaksi kuin neljä kertaa annostelureiän 184 ilmavirtauksen poikkileikkauspinta-ala.

Edellä olevasta kuvauksesta on huomattava, että tasanteista 190 ja 222 joh-10 tuen annostelulevy 180 pysyy paikallaan pohjaosalla 200. Jauhepesä 20, joka muodostuu säiliöosasta 22, säiliön tulpasta 100 ja kääntöosasta 120, on lisäksi asennettu kierrettävällä tavalla pohjaosan 200 ja annostelulevyn 180 suhteen.

15 Lisäksi tukilevyä 300 väännetään kytkentään annostelulevyn alapinnan kanssa niin, että se tukee tätä. Laitetta käytettäessä säteensuuntaisesti ulottuva rako 312 on linjassa annostelureiän 184 kanssa ainoastaan silloin, kun an-nostelureikä 184 on linjassa venttuurikanavan 64 kanssa. Kun annostelureikä 184 ei ole linjassa venttuurikanavan 64 kanssa, kaiken annostelureiän 184 20 sisällä olevan jauheen rajoittaa annostelureiässä 184 väliinsä jauheenpidä-tyselinverkko 186 ja tukilevyn 300 kiekon 302 yläpinta sen alemmassa pääs-sä sekä säiliön tulpan 90 ohuen pyöreän levyn 92 alapinta sen yläpäässä. Kuten jäljempänä on käsitelty yksityiskohtaisemmin, jauheen annostelulaitteen 10 säilytysasennossa tai aktivoimattomassa tilassa annostelureikä 184 25 on ladattu ja se sijaitsee halkaisijaan nähden vastapäätä säteensuuntaisesti ulottuvaa rakoa 312. Tällaisessa asennossa annostelureiän 184 sisällä oleva jauhe on pidetty tukilevyn 300 kiekon 302 yläpinnan ja säiliön tulpan 90 ohuen pyöreän levyn 92 alapinnan välissä eikä se sen vuoksi pääse pois annoste-lureiästä 184.

30 111520 34

Jotta kaikki edellä mainitut osat voitaisiin pitää varmasti paikallaan, jauheen annostelulaite 10 sisältää lisäksi kuvioissa 3,4 ja 40 - 45 esitetyn adapterin. Niissä esitetyn mukaisesti adapteri 320 sisältää alemman rengasmaisen seinän 322, jonka sisähalkaisija on suurempi kuin säiliöosan rengasmaisen lie-5 peen alemman osan 30 ulkohalkaisija niin, että se osuu helposti tämän päälle. Alemman rengasmaisen seinän 322 sisähalkaisija on myös hieman suurempi kuin pohjaosan 200 rengasmaisen liepeen 204 ulkohalkaisija niin, että se sopii tämän päälle, mutta hieman pienempi kuin pohjaosan 200 rengasmaisen pidätinreunan 210 ulkohalkaisija. Alemman rengasmaisen seinän 322 10 alempi reuna on lisäksi viistottu kohdassa 323.

Alemman rengasmaisen seinän 322 alempaan päähän on muodostettu ren-gasura 324, kun adapteri 320 siten laitetaan pohjaosan 200 päälle ja sitä työnnetään alaspäin sen päälle, pohjaosan 200 pidätinreuna 210 napsahtaa 15 muoviosien joustavuudesta johtuen rengasuraan 324 ja pitää adapterin 320 pohjaosan 200 päällä. Varustamalla adapteri 320 uran 324 sisäpuolella olevalla pienellä sillalla 326 saadaan aikaan oikea suuntaus adapterin 32 ja pohjaosan 200 välillä ja säilytetään tämä. Sillan 326 leveys on oleellisesti yhtä suuri kuin pohjaosassa 200 olevan pienen raon 214 leveys niin, että tämä 20 sopii tähän. Adapterin 320 kiertäminen saa siten pohjaosan 200 kiertymään sen mukana.

Alemman rengasmaisen seinän 322 ulkopinta on mieluummin varustettu tartuntapinnalla 328, jossa on aaltomaisia epätasaisuuksia, pyälteitä tai vastaa-25 via, millä parannetaan tarttumista jauheen annostelulaitteeseen 10 ja sen kiertämistä.

Alempaan rengasmaiseen seinään 322 on tehty soikea läpinäkyvä muovi-ikkuna 330 oleellisesti halkaisijan suhteen vastapäätä siltaa 326 ja oleellisesti 30 alemman rengasmaisen seinän 322 korkeuden suhteen keskelle. Ikkunaa 111520 35 käytetään laskinmekanismin kanssa, joka on jäljempänä kuvattu yksityiskohtaisemmin.

Adapteri 320 sisältää lisäksi ylemmän rengasmaisen seinän 332, jonka hal-5 kaisija on pienempi kuin alemman rengasmaisen seinän 322 ja joka on yhdistetty rengasmaisen katkaistun kartion muotoisen yhdysosan 334 avulla alemman rengasmaisen seinän 322 ylempään päähän. Kuten jäljempänä olevasta, vastamekanismin kuvauksesta näkyy, annostusta rajoittava kieleke 336 on muodostettu ikkunan 330 yläpuolelle yhdysosan 334 ja alemman ren-10 gasmaisen seinän 322 sisäpinnoille. Annostusta rajoittava kieleke 336 estää jauheen annostelulaitteen 10 toiminnan sen jälkeen, kun ennalta määrätty määrä annoksia, esimerkiksi 200 annosta, on jaettu; tästä käytetään jäljempänä joskus nimitystä "lukitusominaisuus".

15 Ylemmän rengasmaisen seinän 332 sisäpuolelle on muodostettu rengasmainen vääntöhuuli 338. Kun adapteria 320 työnnetään alaspäin niin, että edellä kuvatulla tavalla adapteri 320 lukitaan pohjaosaan 200, rengasmainen vääntöhuuli 338 lepää säiliöosan 22 ulomman rengasmaisen ulokkeen 32 päällä ja näin vääntää säiliöosan 22 alaspäin vasten kierrejousen 290 voimaa. Kierre-20 jousi 290 puristuu siten kokoon niin, että vääntövoima aina pakottaa tukile-vyn 300 vasten annostelulevyä 180 ja pakottaa aina annostelulevyn 180 vasten säiliön tulppaa 90. Tämä vääntövaikutus kuitenkin edelleen sallii säiliö-osan 22 kiertämisen adapterin 320 ja annostelulevyn 180 suhteen.

25 Tämä kokoonpuristuminen varmistaa samaan aikaan, että kääntökorvakkeet — 270 ja 306 sijaitsevat aina kääntöraon 34 sisällä ja kääntökorvakkeet 272 ja 308 sijaitsevat aina kääntöraon 36 sisällä niin, että säiliöosan 22 kiertäminen saa aikaan tätä seuraavan alemman jousenpidättimen 260 ja tukilevyn 300 kiertymisen. Koska tasanteiden 190 ja 222 vuoksi annostelulevy 180 pysyy 30 paikallaan pohjaosan 200 päällä, jauhepesä 20 (joka muodostuu säiliöosasta 22, säiliön tulpasta 90 ja kääntöosasta 120), alempi jousenpidätin 260 ja tu- 36 111520 kilevy 300 ovat kääntyvällä tavalla asennetut pohjaosan 200, annostelulevyn 180 ja adapterin 320 suhteen.

Edellä tarkastellussa kootussa tilassa kääntöosan 120 rengasmaisen liepeen 5 alemman osan 128 alempi reuna lepää ja kiertyy adapterin 320 ylemmän rengasmaisen seinän 332 ylemmän reunan päällä. Jotta ilma voisi virrata annostelulevyn 180 annostelureiän 184 läpi, ylempään rengasmaiseen seinään 332 on muodostettu kaksi, halkaisijaan nähden vastakkaista koloa 340 ja 342, jotka ulottuvat ylemmän rengasmaisen seinän ylemmästä reunasta ren-10 gasmaiseen vääntöhuuleen 338. Kolon 340 leveys on identtinen kääntöraon 340 leveyden kanssa, kun taas kolon 342 leveys on identtinen kääntöraon 36 leveyden kanssa. Kun annostelureikä 184 on linjassa säiliöosan 22 venttuuri-kanavan 64 ja tukilevyn 300 säteensuuntaisesti ulottuvan raon 312 kanssa, kolo 340 on linjassa kääntöraon 34 kanssa ja kolo 342 on linjassa kääntöraon 15 36 kanssa. Venttuurikanavaan 64 kohdistuva imu saa siten ilman virtaamaan koloon 340 ja kääntöraon 36 ja kolon 342 ja kääntöraon 36 läpi ja sen jälkeen säteensuuntaisesti ulottuvan raon 312, annostelureiän 184 ja venttuuri-kanavan 64 läpi ja viemään annostelureiässä 184 olevan jauheen 62 mitatun annoksen annostelulaitteen 10 käyttäjään.

20

Kun kääntöosan 120 rengasmaisen liepeen alemman osan 128 alempi reuna lepää ja kiertyy adapterin 320 ylemmän rengasmaisen seinän 332 ylemmän reunan päällä, pyörimisen estokieleke 162 ja sen pyöristetty pullistuma 163 kulkevat pitkin rengasmaisen vääntöhuulen 338 yläpintaa. Rengasmaisen 25 vääntöhuulen 338 yläpinnalle on tämän vuoksi muodostettu kaksi pysäytintä 334 ja 346 siten, että pyörimisen estokielekkeen 162 vastakkaiset päät ovat sitä vasten kierrettäessä kääntöosaa 120 adapterin 320 suhteen, jotta jauhe-pesän 20 kiertyminen rajoitettaisiin myötäpäivään ja vastapäivään 180° kier-tymiseen.

30 111520 37 Kääntöosan 120 vahingossa tapahtuva kiertyminen adapterin 320 suhteen on estetty varustamalla rengasmaisen vääntöhuulen 338 yläpinta kahdella korkeudeltaan pienellä pidättimellä 348 ja 350, jotka ovat vastaavasti hieman erillään pysäyttimistä 344 ja 346. Kun kääntöosaa 120 kierretään adapterin 5 320 suhteen, pyörimisen estokielekkeen 162 alemmassa päässä oleva pyöris tetty pullistuma 163 saadaan kulkemaan muoviosien joustavuuden vuoksi pidättimien 348 ja 350 yli. Pyörimisen estokieleke 162 pysyy näin irrotettavalla tavalla pysäyttimen 344 ja pidättimen 348 välissä tai irrotettavalla tavalla pysäyttimen 346 ja pidättimen 350 välissä.

10

Ylemmän rengasmaisen seinän 332 ulkopinnalle on lopuksi muodostettu kak-soiskierre 352, jonka tarkoitus käy ilmi jäljemmästä kuvauksesta.

Säiliöosan 22 ylempään päähän asennetulla pyörresuuttimella 380 varmiste-15 taan, että jauhekokkareet hajoavat ja että jauhe sekoittuu hyvin imuilman kanssa, joka tulee venttuurikanavan 64 venttuurikanavan ylemmän osan 68 avoimesta yläpäästä. Ilma, joka sisältää agglomeroituneita jauhepartikkelei-ta, virtaa venttuurikanavan ylemmästä osasta 68 pyörresuuttimeen. Mekaaninen jauhekokkareiden hajottaminen on yksi tärkeä pyörresuuttimen tehtä-20 vä.

«

Pyörresuutin 380 sisältää pyöreän yläseinän 382 ja rengasmaisen sivuseinän 384, joka ulottuu yläseinän 382 kehältä alaspäin. Rengasmaisen sivuseinän 384 ulkohalkaisija on oleellisesti yhtä suuri kuin kääntöosan 120 rengasmai-25 sen liepeen ylemmän osan 126 ulkohalkaisija. Pyöreän yläseinän 382 ja rengasmaisen sivuseinän 384 välissä oleva sisäpinta 386 on lisäksi kaareva niin, että nämä muuttuvat toisikseen tasaisesti ja että jauheen 62 virtausreitti tulee tasaiseksi. Ts. osalla sisäpintaa, jonka määrittelevät pyöreä yläseinä 382, rengasmainen sivuseinä 384 ja näitä yhdistävä sisäseinä 386, on jonkin ver-30 ran toroidinen konfiguraatio. Näiden välissä oleva ulompi yhdyspinta 390 muodostaa kuitenkin poikkileikkaukseltaan oleellisesti suoran kulman pyöreän 111520 38 yläseinän 382 ja rengasmaisen sivuseinän 384 väliin.

Pyörresuutin 380 on kiinnitetty kääntöosan 120 ylempään päähän ja erityisesti kääntöosan 120 rengasmaiselle pidätinpinnalle 159 muodostamalla ren-5 gasmaisen sivuseinän 384 sisäpinnalle kolme koloa 392, 394 ja 396. Kolojen 392, 394 ja 396 kulkemat kaarivälit ovat keskenään erisuuret ja vastaavat täysin vääntöosan 120 ylempien varmistusseinien 154,156 ja 158 kaariväle-jä. Kolot 392, 394 ja 396 ovat lisäksi toisistaan täysin samalla tavoin erillään kuin kääntöosan 120 ylemmät varmistusseinät 154,156 ja 158.

10

Jokaisessa kolossa 392,394 ja 396 on alempi kaareutuvat pienennetty alue 398, joka ulottuu ylöspäin pitkin rengasmaisen sivuseinän 384 sivupintaa sen alemmasta reunasta. Jokaisen pienennetyn alueen 398 seinämän paksuus on siten pienempi kuin rengasmaisen sivuseinän 384 seinämäpaksuus kolojen 15 392, 394 ja 396 ulkopuolisissa kohdissa. Jokainen kolo 392, 394 ja 396 sisäl tää lisäksi ylemmän kaareutuvan uran 400, joka on muodostettu välittömästi pienemmän alueen 398 yläpuolelle leikkaamalla pois osa jokaisesta kolosta 392, 394 ja 396. Jokainen kaareutuva ura 400 on toisin sanoen muodostettu niin, että rengasmaisen sivuseinän 384 seinämäpaksuus siinä kohdassa on 20 pienempi kuin pienennetyn alueen 398 seinämäpaksuus.

Pyörresuutin 80 napsahtaa siten paikalleen kääntöosan 120 päälle. Tarkemmin sanoen kolot 392, 394 ja 396 ovat linjassa kääntöosan 120 varmistusseinien 154,156 ja 158 kanssa. Muoviosien joustavuudesta johtuen, kun pyör-25 resuuttimeen 380 kohdistetaan alaspäin suuntautuva aksiaalinen voima, ylempien varmistusseinien 154,156 ja 158 radiaalisesti ulottuvat paksunnok- * set 160 kulkevat pienennettyjen alueiden 398 yli kaareutuviin uriin 400 ja pitävät näin pyörresuuttimen 380 kääntöosan 120 päällä. Huomattakoon, että tällaisessa asennossa ensimmäinen ja toinen ulompi ilmasola 150 ja 152 30 kulkevat rengasmaisesta sivuseinästä 384 sisäänpäin johtaen siihen sekundäärisen ilmavirtauksen, joka sekoittuu venttuurikanavasta 64 tulevan ilman 111520 39 ja jauheen seoksen kanssa, jota myös johdetaan rengasmaisen sivuseinän 384 sisäosaan.

Pyöreässä yläseinässä 384 on keskusaukko 402. Keskusaukkoa 402 ympä-5 röiväksi on pyöreän yläseinän 384 yläpinnalle muodostettu syöttöputki 404.

Jauheagglomeraattien hajottamiseksi ennen niiden syöttämistä syöttöputken 404 läpi pyöreästä yläseinästä 382 ulottuu alaspäin kaareva spiraalimainen seinä 406, jonka toinen pää 408 on yhdistetty rengasmaiseen sivuseinään 10 384. Tarkemmin sanoen kaareva seinä 406 kulkee kaareutuen päästä 408 osittain keskiaukon 402 ympäri vastakkaiseen päähän 410. Pään 410 ja kaarevan seinän 406 loppuosan väliin jää siten aukko 409. Kaarevan seinän 406 korkeus on yhtä suuri kuin rengasmaisen sivuseinän 384 korkeus, joten kaarevan seinän 406 alempi reuna lepää kääntöosan 120 pyöreän yläseinän 122 15 päällä, kun pyörresuutin 380 on koottu edellä kuvatulla tavalla kääntöosan 120 kanssa. Kaareva seinä 406 on muodostettu kahtena osana, so. ensimmäinen osa 406a kulkee osittain, esimerkiksi 165°, keskiaukon 402 ympäri, ja toinen osa 406b kulkee ensimmäisen osan 406a toisesta päästä rengasmaisen sivuseinän 384 sisäpintaan pitkin sädettä, joka on suurempi kuin ensim-20 mäisen osan 406a. Venttuurikanavan 64 keskelle kulkevan säteen suunnasta voidaan todeta, että on suotavaa, että toinen ossa 406b lähtee tai poistuu keskiaukosta 402 noin 15° kulmassa tähän säteeseen nähden riippumatta pyörresuuttimen 380 koosta.

25 Kaareva seinä 406 määrittelee pyörreontelon 412, jolloin venttuurikanavasta 64 tuleva jauhe kulkee pyörreontelon 412 sisään ja muuttaa koko ajan suun-* taa sen nopeuden kasvaessa ennen syöttöputkeen 404 tuloaan. Jauheagglo- meraatit iskeytyvät siten koko ajan pyörreontelon 412 sisällä vasten pyöreää yläseinää 382, rengasmaista sivuseinää 384 ja kaarevaa seinää 406. Lisäksi 30 agglomeraatit törmäävät toisiinsa, minkä seurauksena agglomeraattien välillä tapahtuu keskinäistä jauhautumista tai murskaantumista. Ensimmäisestä ja 40 111520 toisesta ulommasta ilmasolasta 150 ja 152 tulee pyörreonteloon 412 samanaikaisesti sekundääri-ilman virtaus vastaavasti nuolilla 414 ja 416 esitetyllä tavalla, mikä nopeuttaa jauheagglomeraattien liikettä pyörreontelossa 412. Jauhoagglomeraattien jatkuva iskeytyminen pyörreontelon rajaamiin seiniin 5 saa agglomeraatit hajoamaan iskujen vaikutuksesta atomisoiduksi jauheeksi. Niin kauan kuin jauhoagglomeraatit kulkevat riittävällä nopeudella, agglome-raattien hajottamiseen on riittävästi kineettistä energiaa.

Sen sijaan, että tekniikan tason mukaisesti tehtäisiin pelkästään kierukkamai-10 nen reitti suuttimen akselin suunnassa, kaareva seinä 406 ja erityisesti pyör-reontelo 412 lisäksi ensin muuttaa jauheen 62 suunnan venttuurikanavan 64 aksiaalisesta suunnasta poikittaiseen suuntaan, joka on oleellisesti kohtisuorassa akselin suuntaa vastaan. Jauhe 62 pakotetaan sen jälkeen tässä poikittaissuunnassa koko ajan muuttamaan suuntaa pyörreontelon 412 poi-15 kittaissuunnassa. Kun jauhe 62 poistuu pyörreontelosta 412, sen suuntaa muutetaan jälleen syöttöputken 404 akselin suuntaiseksi, samalla kun virtauksen pyörrekomponentti säilyy, so. jauhepyörre kulkee spiraalimaisesti putken 404 läpi. Koska atomisoitunut jauhe ja mahdolliset jäljellä olevat agglomeraatit säilyttävät pyörreontelon 412 sille antaman pyörteisyyden, pyörivä 20 virtaus kohdistaa atomisoituun jauheeseen ja jäljellä oleviin agglomeraattei-hin keskipakovoiman ja synnyttää lisää iskuja syöttöputkessa 404, jolloin seurauksena on jäljellä olevien agglomeraattien hajoaminen yhä edelleen.

Agglomeraattien hajoamisen pääosan tulisi kuitenkin tapahtua pyörreontelos-25 sa 412. Agglomeraatin saavuttama nopeus riippuu vastuksesta tai imuvoi-masta, agglomeraatin inertiasta ja pyörreontelon 412 pituudesta, so. ajasta, jonka vastusvoima vaikuttaa agglomeraattiin. Inertiastaan johtuen agglome-raatti iskeytyy pyörreontelon 412 seinään ja muuttuu atomisoiduksi jauheeksi.

30 111520 41

Agglomeraattien hajottamisen lisäksi pyörrekammion on täytettävä muita vaatimuksia. Painehäviön jauheinhalaattorin läpi on esimerkiksi oltava mieluummin alle noin 20 vesipatsastuumaa (5 Kpa), jotta henkilöt, joiden hengitystoiminnat ovat heikentyneet, voisivat sitä helposti käyttää, mutta painehä-5 viön on kuitenkin oltava riittävän suuri, jotta annostelureiän 184 läpi kulkisi riittävä primääri-ilman virtaus. Painehäviötä pyörresuuttimen 380 läpi voidaan muuttaa muuttamalla kaarevan seinän 406 ensimmäisen osan 406a pään 410 ja kohdan, jossa kaarevan seinän 406 ensimmäinen osa 406a ja toinen osa 406b yhtyvät, so. kohdan, jossa toinen osa 406b lähtee keskusau-10 kosta 402, välistä kulmaa a, kuten on esitetty kuviossa 47. Tällä hetkellä hyvänä pidetyssä suoritusmuodossa a on noin 165°, vaikkakin tämä arvo voi muuttua riippuen tarvittavasta painehäviöstä.

Pyöreän yläseinän 382 yläpinnalle on lisäksi muodostettu rengasmainen suu-15 kappaleen kiinnitysseinä 418 sisäänpäin hieman erilleen yläseinän 382 kehä-reunasta. Tämän seurauksena pyöreän yläseinän 382 yläpinnalle muodostuu rengaspinta ulospäin rengasmaisesta suukappaleen kiinnitysseinästä 418. Rengasmaisen suukappaleen kiinnitysseinän 418 ylemmästä päästä ulottuu lisäksi ulospäin radiaalisesti rengasmainen huuli 422.

20

Kuvioiden 3,4 ja 51 - 55 mukaisesti suukappale 440 on kiinnitetty pyörresuuttimen 380 ylempään päähän. Suukappale 440 sisältää yleisesti ottaen suorakulmaisen yläseinän 442, jossa on yläseinän 442 kehältä alaspäin ulottuva rengasmainen sivuseinä 444. Koska yläseinän 442 muoto yleisesti otta-25 en on suorakulmainen ja koska sivuseinä 444 on muodoltaan rengasmainen, yläseinän 442 pitkittäissivuja vastaavat, sivuseinän 444 vastakkaisten sivujen 446 ja 448 ylemmät osat viettävät ylöspäin toisiaan kohti lähentyen. Inha-loinnin aikana laitteen käyttäjän huulet laitetaan sivuille 446 ja 448. Suukappaleen eri reunat on luonnollisesti pyöristetyt, koska käyttäjän suu laitetaan 30 suukappaleen päälle.

111520 42

Yläseinän 442 keskelle on muodostettu aukko 450, jonka ylempi osa on katkaistun kartion muotoinen ja jonka alempi osa on ympyrän muotoinen, kuten on esitetty kuvioissa 52 ja 53. Yläseinän 442 alapinnalle on muodostettu rengasmainen yhdysputki 452 aukkoa 450 ympäröivällä tavalla. Kun suukappale 5 440 on pyörresuuttimen 380 päällä, pyörresuuttimen 380 syöttöputken 404 ylempi pää tulee yhdysputken 452 sisään.

Suukappaleen 440 kiinnittämiseksi pyörresuuttimeen 380 on sivuseinän 444 alempi pää muodoltaan pyöreä tai rengasmainen. Sivuseinän 444 tämän 10 alemman pään sisäpinnalle on muodostettu rengasmainen V:n muotoinen ulkonema 454, joka ulottuu sisäänpäin radiaalisesti. Kun suukappale 440 on laitettu pyörresuuttimelle 380 ja painettu alas sen päälle, muoviosien joustavuudesta johtuen pyörresuuttimen 380 rengasmainen huuli 422 kulkee V:n muotoisen ulkoneman 454 yli niin, että V:n muotoinen ulkonema 454 pitää 15 rengasmaisen huulen 422 ja siten suukappaleen 440 pyörresuuttimen 380 päällä. Tässä asennossa sivuseinän 444 alempi reuna lepää pyörresuuttimen 380 rengaspinnan 420 päällä.

Suuttimen 380 ja suukappaleen 440 vaihtoehtoinen suoritusmuoto on esitet-20 ty suukappalesuutin-yhdistelmänä 480 kuvioissa 56 - 58. Tarkemmin sanoen suukappalesuutin 480 sisältää ylemmän osan 482, jonka ulkomuoto ja mitat : ' ovat samanlaiset kuin suukappaleella 440. Suukappaleen 480 ylempi osa 482 käsittää siten yleisesti ottaen suorakulmaisen yläseinän 484, jossa on yläseinän 484 kehältä alaspäin ulottuva sylinterimäinen sivuseinä 486. Koska ylä-25 seinän 484 muoto on yleisesti ottaen suorakulmainen ja koska sivuseinän 486 muoto on rengasmainen, yläseinän 484 piikittäissivuja vastaavat, sivu-seinän 486 vastakkaiset sivut 488 ja 490 viettävät ylöspäin toisiaan kohti lähestyen. Inhaloinnin aikana laitteen käyttäjän huulet laitetaan sivuille 488 ja 490. Suukappaleen eri reunat on luonnollisesti pyöristettyjä, koska käyttäjän 30 suu laitetaan suukappaleen päälle.

43 111520

Suukappale 480 sisältää lisäksi alemman osan 492, joka on muodostettu ylemmän osan 482 alempaan päähän. Alempi osa 492 sisältää pitkin sen sisäpintaa kulkevan pidätinuran 494, jonka tehtävä on sama kuin pyörresuut-timen 380 ylemmän kaareutuvan uran 400. Ts. muoviosien joustavuudesta 5 johtuen kääntöosan 120 ylempien varmistusseinien 154,156 ja 158 radiaali-sesti ulottuvat paksunnokset 160 asetetaan pidätinuran 494 sisään, jolloin suukappalesuutin 480 pysyy kääntöosan 120 päällä.

Suukappalesuuttimen 480 sisäpuolelle pidätinuran 494 yläpuolella olevaan 10 kohtaan muodostuu pyörreontelo 496. Pyörreontelon 496 sisäpinnan muoto muistuttaa ylösalaisin käännetyn tornadon muotoa, kuten on esitetty kuviossa 58. Tarkemmin sanoen sisäpinnan muoto on jatkuvasti muuttuva ympyrä, jonka säde muuttuu eksponentiaalisesti syvyyden mukana alemmasta ulko-ympyrästä, jonka säde on Co + ci, ylemmäksi ympyräksi, jonka säde on q>. 15 Jatkuvasti muuttuvan ympyrän alkukohta on merkitty kirjaimilla a ja b, jotka vastaavat x- ja y-koordinaatteja. Tämä alkukohta (a, b) itse liikkuu ympyrää, joka muuttuu syvyyden mukana. Sen vuoksi sen lisäksi, että säde muuttuu syvyyden mukana, myös ympyrän alkukohta muuttuu syvyyden mukana.

20 Yhtälö sisäpinnan muodolle on seuraava: (x - a)2 + (y - b)2 = Co + Ci * e_kz jossa a = ao * sin (ai * n) 25 b = b0 * cos (bi * n)

Eksponenttikerroin k määrää tornadospiraalin geometrian. Ylemmälle säteelle, joka oli noin 6,35 mm (1/4 tuumaa), ja alemmalle säteelle, joka oli noin 25,4 mm (1 tuuma), hyvin toimivaksi k-arvoksi saatiin 13.

30 111520 44

Huomattakoon, että edellä oleva yhtälö on muunnos ympyrän yleisestä yhtälöstä x2 + y2 0 r, jossa r on ympyrän säde. Tornadon yhtälön vasemmalla puolella olevat ylimääräiset termit ottavat huomioon ympyrän muuttuvan keskikohdan, kun taas oikealla olevat ylimääräiset termit ottavat huomioon 5 ympyrän korkeuden tai syvyyden muuttumisen. Kun sisäpinnan alemmassa, säteeltään suuremmassa päässä alkukorkeusz = 0, niin e'*2 on 1, jolloin yhtälön oikea puoli supistuu muotoon c0 + Ci, joka on säde sisäpinnan alaosassa. Toisaalta yläosassa oletetaan, että z = oo, jolloin Ci * e'10 = 0, jolloin säde sisäpinnan ylemmässä päässä on yhtä suuri kuin c0.

10 Tässä järjestelyssä venttuurikanavan 64 ulostulo purkaa suoraan tornado-maiseen pyörreonteloon 496. Agglomeraattien kulkiessa sen läpi ne iskeytyvät seiniin, jotka määrittelevät pyörreontelon 496 sisäpinnan muodon, jolloin agglomeraatit hajoavat atomisoiduksi jauheeksi.

15

Alan ammattimiehet arvostavat sitä, että suukappaleita voidaan helposti muuttaa niin, että lääkeaineet voidaan antaa nenän kautta, muuttamatta pyörresuuttimien sisäistä konfiguraatiota ja mittoja. Nasaalista antamista varten on muutettava ainoastaan suukappaleen ulkopuolista kokoa ja muotoa.

20

Seuraavassa viitataan kuvioihin 59 - 63. Suukappaleen 440 sulkemiseen käy-tetään jauheen annostelulaitteen 10 sulkuhattua 520, joka samalla toimii osana, jolla jauheen annostelulaite 10 ladataan käyttöä varten. Tarkemmin sanoen sulkuhattu 520 sisältää ylemmän pitkänomaisen rengasmaisen suoja-25 seinän 522, jonka ylemmän pään sulkee yleisesti ottaen pyöreä yläseinä 524. Alempi rengasmainen kiinnityslieve 526, jonka halkaisija on suurempi kuin * * rengasmaisen suojaseinän 522, on kiinnitetty rengasmaisen katkaistun karti on muotoisen yhdysosan 528 kautta rengasmaisen suojaseinän 522 alempaan päähän. Rengasmaisen kiinnitysliepeen 526 alempi pää on avoin.

30 Alemman rengasmaisen kiinnitysliepeen 526 sisähalkaisija on lisäksi hieman 111520 45 suurempi kuin adapterin 320 ylemmän rengasmaisen seinän 322 ulkohalkaisi-ja niin, että se sopii tämän päälle.

Sulkuhatun 520 kiinnittämiseksi jauheen annostelulaitteeseen 10 ja erityisesti 5 sen laittamiseksi suukappaletta 440 peittämään, alemman rengasmaisen kiinnitysliepeen 526 sisäpinnalle on muodostettu kaksoiskierre 530. Kun sul-kuhattu 520 laitetaan jauhepesän 20, pyörresuuttimen 380 ja sulkukappaleen 440 päälle, sulkuhatun 520 kaksoiskierre 530 kytkeytyy siten kierteillä adapterin 320 kaksoiskierteen 352 kanssa, kunnes alemman rengasmaisen kiinni-10 tysliepeen 526 alempi reuna lepää adapterin 320 rengasmaisen, katkaistun kartion muotoisen yhdysosan 334 päällä. Huomattakoon, että alemman rengasmaisen kiinnitysliepeen 526 ulkohalkaisija on oleellisesti identtinen adapterin 320 alemman rengasmaisen seinän 322 ulkohalkaisijan kanssa niin, että ulkomuodosta saadaan suhteellisen tasainen ja jatkuva. Sulkuhatun 520 pois-15 tamista ja sulkemista helpottamaan on alemman rengasmaisen kiinnitys-liepeen 526 ulkopinnalle muodostettu tartuntapinta 532 aaltomaisina epätasaisuuksina, pyälteinä tai vastaavina, millä parannetaan sulkuhattuun 520 tarttumista ja sen kiertämistä.

20 Edellä on jo todettu, että sulkuhatulla 520 myös ladataan jauheen annostelu-laite 10 käyttöä varten. Tarkemmin sanoen sulkuhatun 520 sisäpinnalle on muodostettu ensimmäinen pari yhdensuuntaisia, akselinsuuntaisesti ulottuvia, toisistaan erillään olevia latausulokkeita 534, jotka kulkevat pienen matkan katkaistun kartion muotoisesta yhdysosasta 528 alas alempaan rengas-25 maiseen kiinnitysliepeeseen 526. Sulkuhatun 520 sisäpuolelle on myös muodostettu toinen pari yhdensuuntaisia, aksiaalisesti ulottuvia, toisistaan eril-. * lään olevia latausulokkeita 536, jotka kulkevat pienen matkan katkaistun kar tion muotoisesta yhdysosasta 528 alas alempaan rengasmaiseen kiinnitys-liepeeseen 526. Latausulokkeet 534 ovat halkaisijan suuntaisesti vastapäätä 30 latausulokkeita 534. Kummankin parin latausulokkeet 534 ja 536 ovat toisistaan erillään matkan, joka on oleellisesti yhtä suuri kuin kääntöosan 120 vas- 111520 46 taavien kääntökolojen leveys, ja ulokkeet 534 ja 536 sopivat näihin koloihin, kun sulkuhattu 520 laitetaan adapterin 320 päälle ja sitä hieman käännetään. Ts. alussa tapahtuvan kiertämisen aikana latausulokkeet 534 ja 536 putoavat koloihin 164 ja 166.

5

Kun sulkuhattu 520 poistetaan jauheen annostelulaitteesta 10, annostelu-reikä 184 on linjassa venttuurikanavan 64 kanssa ja valmis käyttäjän inha-lointiin. Kun sulkuhattu 520 kierretään takaisin adapterin 320 päälle, lataus-ulokkeet 534 ja 536 putoavat kääntöosan 120 kääntökoloihin 164 ja 166.

10 Sulkuhatun 520 kiertäminen suljettaessa saa siten aikaan kääntöosan 120 ja saman kiertymisen ja näin myös venttuurikanavan 64 saman kiertymisen an-nostelureiän 184 suhteen säilytysasentoon eli 180° pois linjauksesta. Edellä on jo todettu, että tämän kulun aikana jauhe 62 kaavitaan annostelureikään 184 niin, että jauheen annostelulaite 10 on ladattu.

15

Kun käyttäjä on valmis käyttämään jauheen annostelulaitetta 10, sulkuhattu 520 kierretään pois adapterista 320. Tämän liikkeen aikana latausulokkeet 534 ja 536, jotka ovat kytkennässä kääntöosaan 120 kääntökolojen 164 ja 166 kanssa, saavat kääntöosan 120 kiertymään vastakkaiseen suuntaan ja 20 näin venttuurikanavan 64 kiertymään annostelureiän 184 suhteen linjassa olevaan asentoon. Heti, kun sulkuhattu 520 poistetaan, annostelureikä 184, joka on täynnä jauhetta 62, on siten linjassa venttuurikanavan 64 kanssa ja valmis inhalointiin. Mitään muuta lataamista ja valmistelua ei siten tarvita sulkuhatun 520 poistamisen jälkeen. Hatun 520 ollessa poistettuna voidaan 25 annostelulaitetta 10 luonnollisesti käyttää kiertämällä jauhepesää 20 edestakaisin adapterin 320 suhteen.

Sulkuhattu 520 sisältää lisäksi kolme yhtä suurin kulmin toisistaan erillään olevia ulkonemia 538, jotka on muodostettu suojaseinän 522 sisäpinnalle 30 pienen etäisyyden päähän erilleen yläseinästä 524.

111520 47

Jauheen 62 suojaamiseksi kosteutta vastaan ulkonemat 538 pitävät sulkuha-tun 520 sisällä kuivausaineen säiliön 560. Kuvioissa 64 - 66 esitetyn mukaisesti kuivausaineen säiliö 560 sisältää pyöreän yläseinän 562 ja sen kehältä alaspäin ulottuvan rengasmaisen sivuseinän 564. Rengasmaisen sivuseinän 5 564 sisäpintaan sen alempaan päähän on muodostettu rengasmainen kolo 566 kiekkoa varten (ei esitetty), joka pitää itsessään kuivausaineen, kuten silikageelin. Rengasmaisen sivuseinän 564 ulkopinnalle on muodostettu rengasmainen paksunnos 568. Kuivausaineen säiliö 560 on tällä tavoin laitettu sulkuhatun 520 sisään. Muoviosien joustavuudesta johtuen rengasmainen 10 paksunnos 568 kulkee ulkonemien 538 yli niin, että kuivausaineen säiliö 560 pysyy sulkuhatun 520 sisällä sen yläseinän 524 vieressä.

Kuvion 4 kokoamiskuvassa on esitetty pieni muunnos kuivausaineen säiliöön 560. Siinä on muodostettu rengasmainen ura 570 rengasmaisen sivuseinän 15 564 sisäpinnalle pitämään kuivausainetta sisältävää kiekkoa 572.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti mukana on laskinmekanismi, jolla lasketaan jaettujen annosten lukumäärä tai ilmoitetaan annosten määrä, joka on jäljellä jaettavaksi, millä käyttäjää varoitetaan lähestyvästä jauheen loppumi-20 sesta. Monen tyyppiset mekaaniset ja sähköiset laskimet ovat hyödyllisiä. Digitaalinen sähköinen laskin voidaan sijoittaa laitteen pohjaosaan tai muihin kohtiin. Se edellyttää sähköisesti johtavia kontakteja, jotka täydentävät piirin jossakin kohtaa annoksen lataamista; tarvittavan pariston ominaisuudet on yksi laitteen hyllyjän määräävistä tekijöistä. Tällä hetkellä parhaana pidetään 25 laskinmekanismia, vähentävää mekaanista laskinta, joka ilmoittaa jäljellä olevien jaettavien annosten lukumäärän.

Laskinmekanismi muodostuu edellä mainitusta ensimmäisestä ja toisesta pyörimisen estävästä jousipidättimestä 224 ja 232 pohjaosassa 200, edellä 30 mainitusta läpinäkyvästä adapterin 320 muovi-ikkunasta 330, jatkuvasti las- 111520 48 kinrenkaasta 590, epäjatkuvasta laskinrenkaasta 620 ja jousikäyttöisestä säppilaitteistosta 640.

Kuvioissa 3,4 ja 67 - 70 esitetyn mukaisesti jatkuva laskinrengas 590 on 5 muodostettu kiekosta 592, jossa on poikkileikkaukseltaan oleellisesti suorakulmainen seinä. Kiekon 592 ulommalle, ylemmälle reunalle ulompi rengas-pinta 594 leikkaamalla siinä kohtaa pois kiekko 592. Kiekon 592 alemmasta, ulommasta reunasta ulottuu lisäksi akselin suuntaan alempi rengasmainen huuli 596 kiekon 592 yhtenäisenä jatkeena, mutta leveydeltään pienemmällä 10 poikkileikkauksella. Tämän seurauksena kiekon 592 alempaan reunaan muodostuu sisempi rengaspinta 598. Jatkuva laskinrengas 590 voidaan näin asettaa pohjaosan 200 päälle. Tarkemmin sanoen sisempi rengaspinta 598 lepää pohjaosan 200 pyöreän yläseinän 202 päällä ja alempi rengasmainen huuli 596 lepää pohjaosan 200 rengaspinnalla 206 ympäröiden pyöreää yläseinää 15 202.

Kiekon 592 ja alemman rengasmaisen huulen 596 sileälle yhteiselle ulkopinnalle on painettu joukko numeromerkkejä 600. Tarkemmin sanoen sen ympäri on painettu yhtä suurien kulmien etäisyydelle kaksi peräkkäistä numero-20 ryhmää 0:sta 9:ään. Kuitenkin on huomattava, että muitakin laskinmerkkejä voidaan käyttää numeromerkkien 600 asemesta, kuten värimerkkejä, erimuotoisia merkkejä, roomalaisia numeroita, viikonpäiviä ja vastaavia.

Kiekon 592 sisäpinnalle on muodostettu yhtä suurin kulmavälein 20 ham-25 maspyörähammasta 602 vastaten numeromerkkien 600 20 numeroa. Kaikkien hampaiden 602 syvyys on sama säteen suunnassa lukuunottamatta sitä, että hammaspyörähampaiden 602 halkaisijan suunnassa vastakkaiset hampaat 604 ja 606, jotka vastaavat numeromerkkien 600 vastakkaisia numeroita "1", ovat syvempiä kuin muut hampaat 602, so. hampaat 604 ja 606 ulot-30 tuvat ulospäin säteen suunnassa pidemmälle kuin muut hampaat 602. Kun jatkuva laskinrengas 590 on pohjaosan 200 päällä, pohjaosan 200 ensimmäi- 111520 49 nen pyörimisen estävä jousipidätin 224 on kerrallaan kytkennässä yhden hampaan 602 kanssa ja estää pohjaosalla 200 olevan jatkuvan laskinrenkaan 590 kiertämisen myötäpäivään.

5 Kuvioiden 3,4 ja 71 - 74 mukaisesti epäjatkuva laskinrengas 620 on muodostettu kiekosta 622, jossa on poikkileikkaukseltaan oleellisesti suorakulmainen seinä. Kiekon 622 alemmasta, ulommasta reunasta ulottuu aksiaalisesta alempi rengasmainen huuli 624 kiekon 622 yhtenäisenä jatkeena, mutta pienemmällä leveyden poikkileikkauksella. Tämän seurauksena kiekon 622 10 alempaan reunaan muodostuu sisempi rengaspinta 626. Epäjatkuva laskin-rengas voidaan näin laittaa pyörivällä tavalla jatkuvan laskinrenkaan 590 päälle, ja erityisesti, sisempi rengaspinta 626 on erillään jatkuvan laskinrenkaan 590 yläpuolella, kun taas alempi rengasmainen huuli 624 lepää jatkuvan laskinrenkaan 590 ulommalla rengaspinnalla 594.

15

Kiekon 622 ja alemman rengasmaisen huulen 624 sileälle yhteiselle ulkopinnalle on painettu useita numeromerkkejä 628. Tarkemmin sanoen sen ympäri on painettu yhtä suurin kulmavälein numerot 01:stä 20:een. Vain yksi tällainen numero on esitetty kuviossa 74. Huomattakoon kuitenkin, että numero-20 merkkien 628 asemesta voidaan käyttää muitakin laskinmerkkejä, kuten vä-rimerkkejä, erimuotoisia merkkejä, roomalaisia numeroita, viikonpäiviä ja vastaavia.

Kiekon 622 sisäpinnalle on muodostettu yhtä suurin kulmavälein 20 ham-25 maspyörähammasta 630 vastaten numeromerkkien 628 20 numeroa. Kaikkien hampaiden 630 syvyys säteen suunnassa on sama. Kun epäjatkuva laskin-rengas 62 on jatkuvan laskinrenkaan 590 päällä, pohjaosan 200 toinen pyörimisen estävä jousipidätin 232 on yhdellä kertaa kytkennässä yhden hammaspyörän 630 kanssa ja estää pohjaosan 200 päällä olevan epäjatkuvan 30 laskinrenkaan 620 kiertämisen myötäpäivään. Kuten jäljempänä olevasta tarkastelusta käy selville, hampaat 630 ulottuvat pitkin suurempihalkaisijaista 111520 50 ympyrää kuin hampaat 602, joten hampaat 630 ovat ulospäin säteen suunnassa eri kohdassa kuin hampaat 602.

Kiekon 622 yläpinnasta ulottuu lisäksi ylöspäin annoksen rajoituskieleke 632 5 vastaten numeroiden "01" ja "20" välissä olevaa kohtaa. Kieleke 632 estää jauheen annostelulaitteen 10 toiminnan sen jälkeen, kun annoksia on jaettu määrätty määrä. Esimerkiksi, kun jauheen annostelulaite 10 on rajoitettu jakamaan 200 annosta, annoksen rajoituskieleke 632 tulee vasten adapterin 320 annostusta rajoittavaa kielekettä 336 sen jälkeen, kun 200. annos on 10 jaettu ja estää jauhepesän 20 suhteellisen kiertämisen edelleen annostelule-vyyn 180 nähden, kuten jäljempänä on kuvattu laitteen käytön yhteydessä.

Merkin 628 numero "20" on alussa linjassa merkkien 600 numeron "0" kanssa muodostaen numeron 200, joka näkyy adapterin 320 läpinäkyvän muovi-15 ikkunan 330 läpi. Sen jälkeen, kun ensimmäinen annos on jaettu, sekä jatkuva laskinrengas 590 että epäjatkuva laskinrengas 620 kiertyvät yhdessä ja tuovat vastaavasti näkyviin numerot "19" ja "9" niin, että ikkunan 330 läpi näkyy numero "199". Seuraavan yhdeksän annoksen jälkeen vain jatkuva laskinrengas 590 kiertyy yhden askelman kerralla kutakin annosta kohti. Sen 20 jälkeen, kun numero "190" näkyy ikkunan 330 läpi, seuraava annos saa sekä jatkuvan laskinrenkaan 590 että epäjatkuvan laskinrenkaan 620 kiertymään ja muodostamaan numeron "189”. Tämä jatkuu, kunnes, numero "00" näkyy ikkunan 330 läpi. Tällöin epäjatkuva laskinrengas 620 on kierretty sellaiseen asentoon, että annoksen rajoituslisäke 632 on vasten adapterin 320 annos-25 tusta rajoittavaa lisäkettä 336 ja estää jauhepesän 20 suhteellisen kiertämisen edelleen annostelulevyn 180 suhteen.

Tällainen jatkuvan laskinrenkaan 590 ja epäjatkuvan laskinrenkaan 620 pyöriminen saadaan aikaan jousikäyttöisellä säppilaitteistolla 640, joka sisältää 30 säppikääntimen 642, kuten on esitetty kuvioissa 3,4 ja 75 - 79. Säppikään-nin 642 sisältää kaareutuvan seinän 644, jonka vastakkaisilla sivureunoilla on 111520 51 sisäänpäin ulottuvat, sisäänkääntyneet laipat 646 ja 648. Kaareutuvan seinän 644 korkeus on suurempi kuin jatkuvan laskinrenkaan 590 ja epäjatkuvan laskimenkaan 620 yhdistetty korkeus. Sisäänkääntyneiden laippojen 646 ja 648 vapaisiin päihin on yhdistetty U:n muotoinen pidätin 650. U:n muotoisen 5 pidättimen 650 korkeus on pienempi kuin kaareutuvan seinän 644. Kaareutuva seinä 644, laipat 646 ja 648 ja U:n muotoinen pidätin 650 muodostavat siten avoimen alueen 652 rajaavan reiän.

Kaareutuvan seinän 644 ulkopinnalle tai kuperalle pinnalle on muodostettu 10 säppi 654. Kun säppikäännin 645 on laitettu pohjaosan 200 pyöreän yläsei-nän 202 päälle ympäröimään sylinterimäistä keskiötä 216, säppi 654 voidaan siten laittaa hammaspyörähampaiden 602 sisälle. Koska hampaat 630 kuitenkin ulottuvat pitkin suurempihalkaisijaista ympyrää kuin hampaat 602, säppi 654 voi kytkeytyä vain hampaiden 602 kanssa eikä hampaiden 630 kanssa.

15 Ainoa poikkeus on, kun säppi 654 kytkeytyy jompaan kumpaan hampaaseen 604 tai 606. Koska hampaat 604 ja 606 ovat syvempiä kuin muut hampaat 602, säppi 654 voi tällaisessa tapauksessa ylettyä hampaisiin 630 ja kytkeytyä niiden kanssa. Koska hampaat 604 ja 606 ovat toisistaan erillään 10 hampaan verran, säppi 654 kytkeytyy jompaan kumpaan hampaaseen 604 20 tai 606 joka 10. jaettu annos ja näin kytkeytyy tällaisella hetkellä yhteen hampaaseen 630 ja kiertää epäjatkuvaa laskinrengasta 620 yhdessä jatkuvan laskinrenkaan 590 kanssa.

Säpen 654 painamiseksi kytkentään hampaiden 602 kanssa on kaareutuvan 25 seinän 644 kuperan tai sisemmän pinnan ylempään päähän muodostettu kaksi erillään olevaa L:n muotoista pidikettä 656. Lattajousi 658 on taivutettu « tarkistusmerkin muotoiseksi. Pituudeltaan suuremman osan 660 vapaa pää pysyy kitkan avulla L-muotoisten pidikkeiden 656 sisällä, kun taas pituudeltaan lyhyemmän osan 662 vapaa pää puskee vasten pohjaosan 220 sylinte-30 rimäistä keskiötä 216 ja näin vääntää säppilaitteistoa 640 ulospäin säteen suunnassa. Tämä saa säpen 654 kytkeytymään hampaiden 602 kanssa.

111520 52

Vaihtoehtona säppilaitteiston 640 ja lattajousen 658 yhdistelmälle voidaan säppilaitteisto valmistaa jonkin verran joustavasta muovimateriaalista, jossa on vinossa kulmassa alaspäin ulottuva uloke, joka toimii jousena, joka painaa 5 säppilaitteistoa vasten sylinterimäistä keskiötä 216, kuten edellä on kuvattu.

Laskinmekanismin 580 toimintaa on kuvattu kaaviollisiin kuviin 80 - 82 viitaten. Alempi jousenpidätin 260 kiertyy säiliöosan 22 kanssa 180° annostelule-vyn 180 suhteen säilytysasennon, jossa sulkuhattu 520 on kierretty adapterin 10 320 päälle, ja inhalointiasennon välillä, kun sulkuhattu 520 poistetaan adap terista 320. Kuviossa 80 on esitetty suhteellinen asema alemman jousenpi-dättimen 260 kaareutuvan säpen kääntöseinän 274, jatkuvan laskinrenkaan 590, epäjatkuvan laskinrenkaan 620 ja säppilaitteiston 640 kesken, kun jauheen annostelulaite 10 on säilytysasennossa. Tässä asennossa säppi 654 on 15 kytkeytynyt jatkuvan laskinrenkaan 590 mataliin hampaisiin 602 eikä sen vuoksi ole kytkennässä hampaiden 630 kanssa. Tässä asennossa kaareutuvan säpen kääntöseinän 274 säpen kääntöpää 276 on lisäksi kytkeytynyt säppilaitteiston 640 kanssa.

20 Kun säiliöosaa 22 kierretään ensimmäiset 178° inhalointiasentoon päin, kaa-. reutuvan säpen kääntöseinän 274 säpen kääntöpäätä 278 kierretään kytken tään säppilaitteiston 640 vastakkaisen sivun kanssa, kuten on esitetty kuviossa 81. Kuten kuviossa 81 on esitetty, säppeä 654 kierretään tämän seurauksena kuvion 81 myötäpäivän suuntaan, jolloin säppi 654 irtoaa matalista 25 hampaista 602 ja näin puristaa jousta 658 kokoon. Kiertämisen jatkaminen täyteen 180° asti, kuten on esitetty kuviossa 82, saa säpen 654 kiertymään < ·** - pienen matkan ja putoamaan esimerkiksi seuraavaan hampaaseen 604, joka on syvähammas. Tarkemmin sanoen, kun säppi 654 siirtyy kuvion 81 asennosta kuvion 82 asentoon, jousi 658 painaa säpen 654 hampaaseen 604.

30 Koska hammas 604 on syvähammas, säppi 654 tulee myös yhteen hampaa- 111520 53 seen 630. Tässä kohdassa jauheen annostelulaite 10 on inhalointiasennossa, jossa annostelureikä 184 on linjassa venttuurikanavan 64 kanssa.

Sen jälkeen, kun käyttäjä hengittää sisäänsä jauheen 62 annoksen, sulkuhat-5 tu 520 kierretään takaisin adapterin 320 päälle. Tämän seurauksena säiliöosa 22 kiertyy takaisin kuvion 80 alkuasentoon, mikä aiheuttaa myös alemman jousenpidättimen 260 kiertymisen. Tämän 180° takaisinkiertämisen aikana, so. vastapäivään kuviossa 80, kaareutuvan säpen kääntöseinän 274 säpen kääntöpää 276 kytkeytyy säppilaitteiston 640 kanssa sen liikkeen lopussa ja 10 kiertää säppilaitteiston 640 alkuperäiseen asentoonsa, kuviossa 80 vasta-päivään. Koska säppi 654 on kytkeytynyt syvään hampaaseen 604 ja yhteen hampaaseen 630, sekä jatkuva laskinrengas 590 että epäjatkuva laskinren-gas 620 kiertyvät tämän liikkeen aikana yhdessä yhden askeleen. Siinä tapauksessa, että säppi 654 ei ole kytkeytynyt jompaan kumpaan syvään ham-15 paaseen 604 tai 606, säppi ei kytkeydy hampaisiin 630, jolloin ainoastaan jatkuva laskinrengas 590 kiertyy.

Huomattakoon, että jatkuva laskinrengas 590 ja epäjatkuva laskinrengas 620 eivät voi kiertyä myötäpäivään kuvioissa 80 - 82 ensimmäisen ja toisen pyö-20 rimisen estävän jousipidättimen 224 ja 232 vuoksi, jotka kytkeytyvät vastaavasti hampaisiin 602 ja 630.

Huomattakoon, että esillä olevan keksinnön alueella voidaan tehdä erilaisia muutoksia. Annostelulevyn 180 kiertymisen ei esimerkiksi tarvitse olla 180°, 25 vaan se voisi olla pienempi tai suurempi kaariväli. Tällaisessa tapauksessa kaareutuvan säpen kääntöseinän 274 pituutta tulisi muuttaa niin, että se kääntää säppilaitteistoa 640 askeleittain.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti tuodaan siten esiin jauheen annostelulaite 30 10, joka mittaa tarkasti potilaalle annettavat jauhemaisen lääkkeen annokset.

111520 54

Annostelulaite 10 on erityisesti paljon yksinkertaisempi rakenteeltaan ja ko-koamiseltaan tekniikan tasoon verrattuna.

Kaikki edellä mainitut osat, jousia 290 ja 658 lukuunottamatta, ovat mie-5 luummin valmistetut helposti saatavissa olevista muoveista, kun taas jouset ovat mieluummin valmistetut sopivista metalleista. Eri komponentit, jotka eivät edellytä huokoisuutta tai muita erikoisominaisuuksia, valetaan tyypillisesti yhdestä tai useammasta termoplastisesta aineesta, joilla on haluttu jäykkyys ja lujuus. Jauheastian sisältävä komponentti on eräissä suoritus-10 muodoissa suhteellisen ohut. Tarvittavan pinnan tasaisuuden säilyttämiseksi se rakennetaan vaikeammin muotoaan muuttavasta aineesta, kuten lujitetusta muovista, keraamisesta materiaalista tai metallista. Valittujen materiaalien on luonnollisesti oltava kemiallisesti annosteltavan lääkkeen kanssa yhteensopivia. Kustannussyistä on suotavaa, että muoveja käytetään mahdolli-15 simman paljon, kun laite on tarkoitettu kertakäyttöiseksi eikä alkuperäisen panoksen annostelun jälkeen lääkettä täytetä uudelleen tai täyttöjen määrä on rajoitettu.

Tällä hetkellä hyvänä pidetyssä suoritusmuodossa säiliön tulppa 90 on ohut 20 sähkökiillotetusta ruostumattomasta teräksestä oleva pyöreä levy, joka up-povaletaan muovisen pohjamateriaalin päälle. Metalliosa kootussa laitteessa on kosketuksessa annostelulevyn 180 kanssa ja muodostaa hyvin tasaisen, sileän ja jäykän pinnan ja estää jauheen vuotamisen säiliöstä. Lisäksi metalli purkaa mahdolliset staattiset sähkövaraukset, joita on muodostunut pintojen 25 välisen kitkan vaikutuksesta annosten latausten aikana. Nämä varaukset voivat vaikuttaa haitallisesti jauheen virtaukseen annosteluasemaan ja pois siitä. Muita "komposiittikomponentteja" voidaan käyttää muualla laitteessa, kun tarvitaan erikoisominaisuuksia.

30 Jauheen annostelulaitteen 10 kokoamiseksi kootaan ensin jauhepesä 20. Tarkemmin sanoen säiliön tulppa 90 asetetaan säiliöosan 22 sisään, lattajousi 111520 55 658 asetetaan säppilaitteiston 640 L:n muotoisten pidäkkeiden 656 sisään, kuivausaineen säiliö 560 napsautetaan sulkuhattuun 520, pyörresuutin 380 kootaan yhteen kääntöosan 120 kanssa ja suukappale 440 kootaan yhteen pyörresuuttimen 380 kanssa. Tämän jälkeen sovitetaan jatkuva laskinrengas 5 590 pohjaosan 200 päälle ja epäjatkuva laskinrengas 620 sovitetaan jatkuvan laskinrenkaan 590 päälle. Kumpaakin laskinrengasta 590 ja 620 kierretään, kunnes epäjatkuvan laskinrenkaan 620 numero "10" ja jatkuvan laskinrenkaan 590 numero "0" ovat linjassa pohjaosan 200 pienen raon 214 kanssa. Ts. tämä vastaa numeroa "100" ja on suoraan vastapäätä lukua "200", joka 10 näkyy adapterin 320 ikkunan 330 läpi.

Sen jälkeen sijoitetaan säppilaitteistoa 640 siinä olevine jousineen 658 pohjaosan 200 pyöreän yläseinän 202 päälle sylinterimäisen keskiön 216 ympärille niin, että säppi 654 on painettu kytkentään hampaan 604 kanssa linjassa 15 "1" kanssa ja hampaiden 630 kanssa linjassa numeron "11" kanssa, so. lin jassa numeron "111" kanssa. Huomattakoon, että ensimmäinen ja toinen pyörimisen estävä jousipidätin 224 ja 232 ovat linjassa hampaan 606 kanssa vastaten numeroa "1" ja hampaiden 630 kanssa vastaten vastakkaista numeroa "11".

20 Tämän jälkeen asetetaan alempi jousenpidätin 260 keskiölle 216 ympäröimään pidätintukea 218 niin, että kapea kääntökorvake 270 on linjassa renkaiden 590 ja 620 numeron "100" kanssa. Tällaisessa tapauksessa sen sapen kääntöpää 276 on vasten säppilaitteistoon 640 sisäänpäin ulottuvaa, sisään 25 kääntynyttä laippaa 648. Sen jälkeen alemman jousipidättimen 260 kiekon 262 päälle laitetaan kierrejousi 290 ja tukilevy 300 asetetaan kierrejousen ' ’ 290 päälle niin, että sen kapea kääntökorvake 306 on linjassa alemman jou- senpidättimen 260 kapean kääntökorvakkeen 270 kanssa. Tämän jälkeen annostelulevyn 180 rengasmainen asennustuki 188 sijoitetaan tukilevyn 300 30 pyöreän keskusreiän 310 läpi ja pohjaosan 200 pidätintuen 218 päälle niin, 111520 56 että tasanteet 190 ja 222 ovat linjassa. Annostelureikä 184 on tässä tapauksessa linjassa tukilevyyn 300 radiaalisesti ulottuvan raon 312 kanssa.

Tämän jälkeen laitetaan säiliöosa 22, jonka kanssa on koottu säiliön tulppa 5 90, annostelulevyn 180, tukilevyn 300, kierrejousen 290 ja alemman tukile- vyn 260 päälle siten, että kapeat kääntökorvakkeet 270 ja 306 sopivat kapean kääntöraon 304 sisään ja leveämmät kääntökorvakkeet 272 ja 308 sopivat säiliöosan 22 leveämmän kääntöraon 36 sisään. Venttuurikanava 64 on tässä tapauksessa linjassa annostelureiän 184 kanssa. Edellä mainittujen osien yh-10 teenkokoamista varten laitetaan tämän jälkeen adapteri 320 edellä mainitun ryhmän päälle siten, että sen silta 326 on linjassa pohjaosan 200 pienen raon 214 kanssa. Tämän jälkeen adapteria 320 painetaan alaspäin, kunnes pohjaosan 200 rengaspinta 210 napsahtaa adapterin 320 rengasuraan 324. Tällä hetkellä on kierrejousi 290 puristunut kokoon, luku "200" näkyy adapterin 15 320 ikkunan 330 läpi ja adapterin 320 kolot 340 ja 342 ovat linjassa säiliö- osan 22 vastaavien kääntörakojen 34 ja 36 kanssa.

Tämän jälkeen jauheen syöttökanava 60 täytetään sen ylemmän avoimen pään kautta. Seuraavaksi sovitetaan kääntöosa 120 sen päällä olevine suut-20 timineen 380 ja suukappaleineen 440 säiliöosan 22 päälle siten, että kääntö-osan 120 pyöreä tulppakanava sulkee jauheen syöttökanavan 60 ylemmän avoimen pään ja siten, että venttuurikanava n 64 ylempi avoin pää ulottuu kääntöosan 120 pyöreän aukon 142 läpi. Kääntöosan 120 rengasmaisen liepeen alemman osan 128 alempi reuna sijaitsee tässä asennossa välittömästi 25 adapterin 320 ylemmän rengasmaisen seinän 332 ylemmän reunan yläpuolella.

t * Tämän jälkeen kierretään sulkuhattu 520 adapterin 320 päälle, mikä kiertää jauhepesää 20 180° annostelulevyn 180 suhteen, mikä lataa jauheen annos-30 telulaitteen 10, so. kaapii jauhetta 62 annostelurelkään 184. tämä siirtää sä-pen 654 seuraavaan hampaaseen 602, kuten on esitetty kuviossa 82.

111520 57

Kun käyttäjä haluaa hengittää sisään jauheen 62 annoksen, sulkuhattu 520 kierretään auki ja poistetaan, mikä kiertää jauhepesää 20 takaisin 180° ja asettaa venttuurikanavan 64 linjaan annostelureiän 184 kanssa inhalointival-5 miuteen. Tällä hetkellä säppi 654 on kiertynyt yhden askeleen taaksepäin kuviossa 80 esitettyyn asentoon, jolloin ikkunan 330 läpi näkyy seuraava numero "199". Kun kaikki 200 annosta on käytetty, epäjatkuvan laskimenkaan 620 annoksen rajoituskieleke 632 on vasten adapterin 320 annostusta rajoittavaa kielekettä 336 ja estää enemmän kiertämisen annostelua varten.

10 Numerot eivät siten jatku "00":sta "20Ö":aan.

Seuraavassa viitataan kuvioihin 83 -105. Niissä on esitetty laskinmekanismil-le 580 vaihtoehtoinen suoritusmuoto, jolla lasketaan jaettujen annosten lukumäärä tai ilmoitetaan jäljelläolevien jaettavien annosten lukumäärä niin, 15 että käyttäjää varoitetaan lähestyvästä jauheen loppumisesta. Laskinmeka-nismia 580 vastaavat osat on ilmoitettu samoilla viitenumeroilla, joiden perässä on heittomerkki. Kuten laskinmekanismin 580 tapauksessakin, on suotavaa, että laskin mekanismi 580' on vähentävä laskin, joka ilmoittaa jäljellä olevien jaettavien annosten lukumäärän.

20

Laskinmekanismin 580' osana lähinnä muunnettuja osia ovat pohjaosa 200', alempi jousenpidätin 260', jatkuva laskinrengas 590', epäjatkuva laskinrengas 620' ja jousikäyttöinen säppilaitteisto 640'.

25 Ensiksikin pohjaosa 200' sisältää pyöreän yläseinän 202', jossa on sen kehältä alaspäin ulottuva rengasmainen lieve 204'. Pyöreän yläseinän 202' kehä-reuna on leikattu pois niin, että muodostuu ulompi rengaspinta 206'. Rengasmaisen liepeen 204' ulkopinnalle sen alempaan päähän on muodostettu rengasmainen tukihuuli 208' niin, että se ulottuu siitä ulospäin rengasmaisen 30 liepeen 204' radiaalisessa suunnassa. Lisäksi rengasmaisen liepeen 204' ulkopinnalle on muodostettu rengasmainen pidätinreuna 210' yhdensuuntai- 111520 58 seksi tukihuuien 208' kanssa ja sen yläpuolelle siitä erilleen niin, että se ulottuu rengasmaisesta liepeestä 204' ulospäin sen säteen suunnassa. Pidätin-reunan 210' halkaisija on pienempi kuin tukihuuien 208' halkaisija. Tukihuuien 208' ja pidätinreunan 210' väliin muodostuu siten rengasmainen pidätin-5 väli 212'. Huomattakoon, että sen sijaan, että pidätinreuna 210' olisi leikattu pois hyvin pienen kaarivälin matkalta ja tämä määrittelisi pienen raon, kuten pohjaosan 200 raon 214, samaa tarkoitusta varten tukihuuleen 208' on muodostettu pieni rako 214'. Pidätinreunalla 210' on lisäksi katkaistun kartion muotoinen ylempi rengasmainen pinta.

10

Pyöreän yläseinän 202' ylemmän pinnan keskelle ja aksiaalisesti sen kanssa on muodostettu sylinterimäinen keskiö 216' ja sylinterimäisen keskiön 216' ylempään päähän on muodostettu sama-akselinen pidätintuki 218', jonka halkaisija on pienempi kuin sylinterimäisen keskiön 216'. Sylinterimäisen kes-15 kiön 216' ylempään reunaan muodostuu siten ulompi rengaspinta 220'. Pidä-tintuen 218' ulkohalkaisija on hieman pienempi kuin annostelulevyn 180 rengasmaisen asennustuen 188 sisähalkaisija. Pidätintuki 218' on muodostettu niin, että pitkin sen pituutta on rako 222'. Tässä tapauksessa asennustuessa 188 on vastaava tappiuloke (ei esitetty). Tappiulokkeen ja raon 222' vuoksi 20 annostelulevyn 180 asennustuki 188 pysyy siten pidätintuen 218' päällä ei-kierrettävällä tavalla, mikä varmistaa, että annostelulevy 180 pysyy paikallaan jauhepesän 20 suhteen, kun jauhepesää 20, joka sisältää säiliöosan 22, säiliön tulpan 90 ja kääntöosan 120, kierretään.

25 Ensimmäinen pyörimisen estävä jousipidätin 224' on asennettu laskinmeka-nismin osana pyöreän yläseinän 202' päälle ulkonevan kannattimen tavoin. Tarkemmin sanoen kaareva pystysuora pystytuki 226' ulottuu pyöreästä ylä-seinästä 202' ylöspäin siten, että jousipidättimen 224' ylempi reuna on oleellisesti samassa tasossa sylinterimäisen keskiön 216' ylemmän reunan kanssa, 30 ja ensimmäinen pyörimisen estävä jousipidätin 224' ulottuu pidätintuen 226' yhdeltä reunalta 228' yhdensuuntaisena pyöreän yläseinän 202' kanssa ja 111520 59 sen yläpuolella siltä erillään. Ensimmäisen pyörimisen estävän jousipidätti-men 224' vapaa pää on lisäksi varustettu viistopinnalla 230', joka ulottuu pyöreän yläseinän 202' radiaalisessa suunnassa.

5 Pyöreän yläseinän 202' päälle on ulkonevan kannattimen tavoin asennettu toinen pyörimisen estävä jousipidätin 223'. Tarkemmin sanoen toinen pyörimisen estävä jousipidätin 232' ulottuu pidätintuen 226' reunasta 228' ensimmäisen pyörimisen estävän jousipidättimen 224' kanssa yhdensuuntaisena ja tämän alapuolella tästä erillään ja ensimmäisen pyörimisen estävän jousipi-10 dättimen 224' ja pyöreän yläseinän 202' välissä. Pyöreään yläseinään 202' on muodostettu sektorisyvennys 236', joka on yhteydessä pidättimien 224' ja 232' kanssa. Tarkemmin sanoen syvennys 236' sisältää ensimmäisen säteen suuntaisen rajapinnan 238', joka on oleellisesti samalla viivalla pidättimen 232' vapaan pään kanssa, toisen säteen suuntaisen rajapinnan 240, joka on 15 oleellisesti samalla viivalla pidättimen 232' yhdyspään kanssa ja kolmannen rajapinnan 242', joka on säteensuuntaisten rajapintojen 238' ja 240' sisempien päiden välissä ja joka kulkee linjassa pidättimen 232' pitkittäissuunnan kanssa.

20 Yläseinän 202' yläpintaan on lisäksi tehty annostelua rajoittava seinä 243', joka ulottuu pidätintuen 226' reunasta radiaalisesti ulospäin yläseinän 202' kehäreunaan. Annostusta rajoittava seinä 243' toimii samoin kuin ensimmäisen suoritusmuodon annostusta rajoittava kieleke 336, joka on muodostettu yhdysosan 334 ja alemman rengasmaisen seinän 322 sisäpinnoille. Annostus-25 ta rajoittava seinä estää näin jauheen annostelulaitteen toiminnan sen jälkeen, kun annoksia on jaettu määrätty määrä, esimerkiksi 200, kuten jäljempänä olevasta selityksestä käy selville.

Kuvioiden 88- 92 mukaisesti jousenpidätin 260', joka on asennettu rengas-30 pinnalle 220' pidätintuen 218' päälle, sisältää kiekon 262', jossa on sen kokoinen keskusaukko 264', että pidätintuki 218' mahtuu siihen. Kiekon 262' 111520 60 alapinnasta ulottuu rengasmainen keskiö 266' keskusaukkoa 264' ympäröiden. Kun pidätintuki 218' ulottuu rengasmaisen keskiön 266' ja keskusaukon 264' läpi, rengasmaisen keskiön 266' alempi reuna lepää rengaspinnan 220' päällä.

5

Ylempi rengasmainen pidätinhuuli 268' ulottuu kiekon 262' kehäreunalta ulospäin. Rengasmaisen huulen 268' kehäreunalle halkaisijan suunnassa vastakkaisiin päihin on lisäksi muodostettu kaksi säteensuuntaisesti ulottuvaa kääntökorvaketta 270' ja 272'. Korvakkeen 270' leveys on oleellisesti yhtä 10 suuri kuin säiliöosan 22 kääntöraon leveys niin, että se sopii siihen ja kääntö-rako 34 kääntää sitä, ja korvakkeen 272' leveys on oleellisesti yhtä suuri kuin säiliöosan 22 kääntöraon 36 leveys niin, että se sopii siihen ja kääntörako 36 kääntää sitä.

15 Kiekon 262' alapinnasta ulottuu lisäksi rengasmaisen keskiön 266' ja kiekon 262' kehän välissä kaareutuva säpen kääntöseinä 274’. Kaareutuvan säpen kääntöseinän 274' vastakkaiset päät päättyvät säteensuuntaisesti kulkeviin säpen päätyseiniin 276' ja 278', joista kumpikin kulkee säteensuuntaisesti rengasmaisen keskiön 266' ja kaareutuvan säpen kääntöseinän 274' vastaa- 20 van pään välissä, vaikkakin säpen kääntöpäätyseinä 278' ulottuu säteensuuntaisesti ulospäin hieman yli kaareutuvan säpen kääntöseinän 274' pään. Syy tähän on selitetty jäljempänä. Säpen kääntöpäätyseinien 276'ja 278' kaari-väli on noin 190°.

25 Kuvioissa 93 - 97 esitetyn mukaisesti jatkuva laskinrengas 590' on muodostettu kiekosta 592', jossa on poikkileikkaukseltaan oleellisesti suorakulmainen seinä. Kiekon 592' ulommalle, alemmalle reunalle on muodostettu ulompi rengaspinta 594' leikkaamalla pois kiekko kohdassa 592'.

30 Kiekon 592' sileälle ulkopinnalle on painettu useita numeromerkkejä 600'. Tarkemmin sanoen sen ympäri on painettu yhtä suurin kulmavälein kaksi 111520 61 peräkkäistä numerosarjaa "0":sta "9":ään. Kuitenkin huomattakoon, että numeromerkkien 600' asemesta voitaisiin käyttää muitakin laskentamerkkejä, kuten värimerkkejä, erimuotoisia merkkejä, roomalaisia numeroita, viikonpäiviä ja vastaavia.

5

Kiekon 592' sisäpinnalle on muodostettu yhtä suurin kulmavälein 20 ham-maspyörähammasta 602' vastaten numeromerkkien 600' 20 numeroa. Kaikkien hampaiden 602' syvyys on sama säteen suunnassa paitsi, että hampaiden 602' halkaisijasuunnassa vastakkaiset hampaat 604' ja 606', jotka vas-10 taavat numeromerkkien 600' numeroiden "4" ja "5" välistä kohtaa, ovat syvempiä kuin muut hampaat 602', so. hampaat 604' ja 606' ulottuvat säteen suunnassa ulospäin pidemmälle kuin muut hampaat 602'. Kun jatkuva laskin-rengas 590' on oikealla tavalla laitettu laitteeseen, kuten jäljempänä on selitetty, pohjaosan 200' ensimmäinen pyörimisen estävä jousipidätin 224' kyt-15 keytyy kerralla yhden hampaan 602' kanssa ja estää jatkuvan laskinrenkaan 590' kiertämisen myötäpäivään pohjaosan 200’ päällä.

Kuvioissa 98 -101 esitetyn mukaisesti epäjatkuva laskinrengas 620' on muodostettu kiekosta 622', jossa on poikkileikkaukseltaan oleellisesti suorakul-20 mainen seinä.

*

Kiekon 622' sileälle ulkopinnalle on painettu useita numeromerkkejä 628'. Tarkemmin sanoen sen ympäri on yhtä suurin kulmavälein painettu numerot "0":sta "20":aan. Kuviossa 101 on esitetty vain muutama tällainen numero.

25 Huomattakoon kuitenkin, että numeromerkkien 628’ asemesta voitaisiin käyttää muitakin laskentamerkkejä, kuten värimerkkejä, erimuotoisia merkkejä, roomalaisia numeroita, viikonpäiviä ja vastaavia.

Kiekon 622' sisäpinnalle kohtaan, joka on noin kaksi kolmasosaa kiekon 622' 30 korkeudesta, on tehty sisempi rengasmainen seinä 629', kuten on esitetty kuviossa 100. Sisemmän rengasmaisen seinän 629' sisäpinnalle on muodos- 111520 62 tettu yhtä suurin kulmavälein 20 hammaspyörähammasta 630' vastaten numeromerkkien 20 numeroa. Kaikkien hampaiden 630' syvyys on sama säteen suunnassa. Huomattakoon, että jokaisessa hampaassa 630’ on ulompi, oleellisesti ympyrän kehän muotoisesti kulkeva osa 63Γ ja vino osa 633' joka 5 ulottuu sisäänpäin ulommasta, oleellisesti ympyrän kehän muotoisesti kulkevasta osasta 631'. Ympyrän kehän muotoisesti kulkevasta osasta 631'johtuen vinon osan 633' pituus ympyrän kehän suunnassa on pienempi ja näin tehty syvemmäksi kuin hampaiden 630 ensimmäisessä suoritusmuodossa. Pohjaosan 200' toisen pyörimisen estävän jousipidättimen 232' vapaan pään 10 234', jonka paksuus on suurempi, muoto vastaa siten hampaita 630'. Ympy rän kehän suunnassa ulottuvan osan 631' ja vinon osan 633' suuremman kaltevuuden seurauksena vääntömomentti on suurempi kuin mitä tarvitaan liikuttamaan epäjatkuvaa laskinrengasta 620'. Tämän järjestelyn tarkoituksena on estää epäjatkuvan laskinrenkaan 620' ei-toivottu liikkuminen sen ja 15 jatkuvan laskinrenkaan 590' välisten kitkavoimien vaikutuksesta, kun halutaan, että ainoastaan jatkuva laskinrengas 590' kiertyisi.

Epäjatkuva laskinrengas 620' lepää tässä järjestelyssä pohjaosan 200' päällä. Tarkemmin sanoen kiekon 622' alempi reuna lepää pohjaosan 200' rengas-20 pinnan 206' päällä ympäröiden pyöreää yläseinää 202'. Kun epäjatkuva laskinrengas 620' on näin asetettu, pohjaosan 200' toinen pyörimisen estävä ! jousipidätin 232' kytkeytyy kerralla yhden hampaan 630' kanssa ja estää epä jatkuvan laskinrenkaan 620' kiertämisen myötäpäivään pohjaosalla 200'. Jäljempänä olevasta tarkastelusta on huomattava, että hampaat 630' ulottuvat 25 pitkin suurempihalkaisijaista ympyrää kuin hampaat 602', joten hampaat 630' ovat hampaiden 602' radiaalisuunnassa ulompana.

Epäjatkuvan laskinrenkaan 620' päälle on lisäksi asetettu pyörivällä tavalla jatkuva laskinrengas 590. Tarkemmin sanoen ulompi rengaspinta 590' lepää 30 kiekon 622' ylemmällä reunalla niin, että sitä voidaan kiertää sen suhteen. Huomattakoon, että tämä on vastakkainen järjestely ensiksi mainitulle suori- 111520 63 tusmuodolle, jossa epäjatkuva laskinrengas 620 lepää jatkuvan laskinrenkaan 590 päällä.

Sisemmän rengasmaisen seinän 629' alapinnasta ulottuu lisäksi alaspäin an-5 noksen rajoituskieleke 632' numeroa "05" vastaavassa paikassa. Tämä kieleke 632' estää jauheen annostelulaitteen 10 käytön sen jälkeen, kun määrätty määrä annoksia on jaettu. Kun jauheen annostelulaite 10 on rajoitettu esimerkiksi jakamaan 200 annosta, annoksen rajoituskieleke 632' tulee vasten pohjaosan 200' annostusta rajoittavaa seinää 243' sen jälkeen, kun 200. an-10 nos on jaettu ja estää jauhepesän 20 enemmän suhteellisen kiertämisen an-nostelulevyyn 180 nähden.

Merkkien 628' numero "20" on aluksi linjassa merkkien 600' numeron "0" kanssa muodostaen numeron "200", joka näkyy adapterin 320 läpinäkyvän 15 muovi-ikkunan 330 läpi. Sen jälkeen, kun ensimmäinen annos on jaettu, sekä jatkuva laskinrengas 590' että epäjatkuva laskinrengas 620' kiertyvät yhdessä ja tuovat vastaavasti näkyviin numerot "19" ja "9". Muodostunut numero "199" näkyy ikkunan 330 läpi. Seuraavan 9 annoksen jälkeen ainoastaan jatkuva laskinrengas 590' kiertyy yhden askeleen kerrallaan kutakin annosta 20 kohti. Sen jälkeen, kun ikkunan 330 läpi näkyy numero "190", seuraava annos saa sekä jatkuvan laskinrenkaan 590' että epäjatkuvan laskinrenkaan 620' kiertymään niin, että muodostuu numero "189". Toiminta jatkuu tällä tavoin, kunnes ikkunan 330 läpi näkyy numero "00". Epäjatkuva laskinrengas 620' on tällöin kierretty sellaiseen asentoon, että annoksen rajoituskieleke 25 632' on vasten pohjaosan 200' annostusta rajoittavaa seinää 243' ja estää jauhepesän 20 enemmän suhteellisen kiertämisen annostuslevyn 180 suhteen.

Jotta jatkuva laskinrengas 590' ja epäjatkuva laskinrengas 620' saataisiin täl-30 lä tavoin kiertymään, jousikäyttöinen säppilaitteisto 640' sisältää sapen 654’, jonka konfiguraatio on oleellisesti kolmiomainen ja joka on kiinnitetty lähelle 111520 64 muovisen spiraalimaisen lattajousen 658' toista päätä, kuten on esitetty kuvioissa 102 - 104. Säpen 654' korkeus on yhtä suuri kuin jousen 658' korkeus. Säpen 654' päälle on lisäksi asennettu säpen jatko-osa 655', jolla on sama konfiguraatio kuin sapelia 654’ niin, että se kulkee jousen 658' yläpuolella.

5 Säpen jatko-osassa 655’ on pitkä säteensuuntainen pinta 657' ja oleellisesti yhdensuuntainen lyhyt säteensuuntainen pinta 659'. Lyhyt säteensuuntainen pinta 659' päättyy kulmapintaan 661', joka on yhdistetty pitkän säteensuun-taisen pinnan 657' päähän.

10 Kuviossa 105 esitetyssä vaihtoehdossa voidaan spiraalimaisen jousen 658' asemesta käyttää S:n muotoista jousta 658". Kuviosta 105 on jätetty selkeyden vuoksi pois jousipidättimen 224' ja 232'.

Kun säppilaitteisto 640’ on laitettu pohjaosan 200’ pyöreään yläseinän 202’ 15 päälle sylinteri mäistä keskiötä 216' ympäröimään, jousi 658' painaa säpen jatko-osan 655' hampaisiin 602'. Koska hampaat 630' ulottuvat pitkin suu-rempihaIkäisijaista ympyrää kuin hampaat 602', säppi 654 ei kuitenkaan tällä hetkellä kytkeydy hampaiden 630' kanssa. Ainoa poikkeus on silloin, kun säpen jatko-osa 655' kytkeytyy jompaan kumpaan hampaaseen 604' tai 606'.

20 Koska hampaat 604' ja 606' ovat syvempiä kuin muut hampaat 602', säppi 654' voi tässä tapauksessa ulottua hampaisiin 630' ja kytkeytyä niiden kanssa. Koska hampaat 604' ja 606' ovat toisistaan erillään 10 hampaan verran, säpen jatko-osa 655' kytkeytyy jompaan kumpaan hampaaseen 604' tai 606', joka 10. jaettu annos. Säppi 654' kytkeytyy näin tällaisella hetkellä jonkin 25 hampaan 630' kanssa ja kiertää epäjatkuvaa laskinrengasta 620' yhdessä jatkuvan laskinrenkaan 590' kanssa.

Seuraavassa on kuvattu laskinmekanismin 580' toimintaa. Aiempi jousenpidä-tin 260' kiertyy säiliöosan 22 kanssa annostelulevyn 180 suhteen säilytys-30 asennon, jossa sulkuhattu 520 on kierretty adapterin 320 päälle, ja inhaloin-tiasennon välillä, kun sulkuhattu 520 on poistettu adapterista 320.

111520 65

Alkuasennossa epäjatkuvan laskinrenkaan 620' numero "20" ja jatkuvan laskimenkaan 590' numero "0" sijaitsevat läpinäkyvässä muovi-ikkunassa 330 niin, että näkyvissä on jäljellä olevien annosten lukumäärää vastaava yhdis-5 tetty numero "200". Ikkuna 330 sijaitsee halkaisijan suunnassa vastapäätä pohjaosan 200' pientä rakoa 214'. Raossa 214' sijaitsee myös sapen jatko-osa 655' vastapäivään 90° niin, että sapen jatko-osa 655' on kytkeytynyt syvään hampaaseen 604' ja säppi 654’ on kytkeytynyt hampaaseen 630. Säpen kääntöpäätyseinä 278' on lisäksi vasten pitkää säteensuuntaista pintaa 657'. 10 Tässä asennossa kääntökorvake 270' on oleellisesti samalla viivalla raon 214' kanssa.

Kun säiliöosaa 22 kierretään suljetusta asennosta avoimeen käyttöasentoon, alemman jousenpidättimen 260' säpen kääntöpäätyseinä 276' kiertyy kytken-15 tään säpen jatko-osan 655' lyhyen säteensuuntaisen pinnan 659' kanssa. Tässä asennossa kääntökorvake 272' on oleellisesti samalla viivalla raon 214' kanssa. Tämän seurauksena säppi 654' ja säpen jatko-osa 655' kiertyvät vastapäivään. Koska säpen jatko-osa 655' ja säppi 654' ovat kytkennässä vastaavasti syvän hampaan 604' ja yhden hampaan 630' kanssa, sekä jatkuva 20 laskinrengas 590' että epäjatkuva laskinrengas 620' kiertävät tällaisen liikkeen aikana yhdessä yhden askeleen. Epäjatkuvan laskinrenkaan 620' nume-: ro "19" ja jatkuvan laskinrenkaan 590 numero "9" sijaitsevat siten läpinäky vässä muovi-ikkunassa 330, jolloin näkyvissä on jäljellä olevien annosten lukumäärää vastaava yhdistetty numero "199". Jauheen annostelulaite 10 on 25 tässä kohden inhalointiasennossa, jossa annostelureikä 184 on linjassa vent-tuurikanavan 64 kanssa.

Sen jälkeen, kun käyttäjä on hengittänyt sisään jauheen 62 annoksen, sulku-hattu 520 kierretään takaisin adapterin 320 päälle. Tämän seurauksena säi-30 liöosa 22 kiertyy takaisin alkukohtaansa, mikä saa myös aikaan alemman jousenpidättimen 260' kiertymisen myötäpäivään. Tämän takaisinkiertämisen 111520 66 aikana alemman jousenpidättimen 260' sapen kääntöpäätyseinä 278' kiertyy kytkentään säpen jatko-osan 655' pitkän säteissuuntaisen pinnan 657' kanssa. Tämän seurauksena säppi 654' ja säpen jatko-osa 655' kiertyvät vasta-päivään, minkä aikana säpen jatko-osa 655' kulkee ulos hampaasta 604' ja 5 säppi 654' kulkee ulos hampaasta 630', mikä puristaa jousen 658 kokoon. Kiertämisen jatkaminen saa säpen jatko-osan 655' kiertymään lyhyen matkan ja putoamaan seuraavaan hampaaseen 602', joka on esimerkiksi matala hammas. Tarkemmin sanoen jousi 658' painaa säpen jatko-osan 655' matalaan hampaaseen 602'. Koska hammas 602' on matala hammas, säppi 654' ei 10 mene mihinkään hampaaseen 630'. Tässä asennossa säpen kääntöpäätyseinä 278' on vasten pitkää säteensuuntaista pintaa 659' ja kääntökorvake 270 on oleellisesti samalla viivalla raon 214' kanssa.

Huomattakoon, että sen aikana, kun säpen jatko-osa 654' siirtyy yhdestä 15 hampaasta 602' toiseen hampaaseen 602', säpen jatko-osa 654' kulkee vasten säpen käyttöpäätyseinää 278'. Sen tarkoituksena, että säpen käyttöpää-tyseinä 278' kulkee säteensuuntaisesti ulospäin kaareutuvan säpen kään-töseinän 274' ohi, on estää säppi 654' siirtymästä ohi säpen käyttöpäätysei-nän 278' linjaan kaareutuvan säpen kääntöseinän 274 kanssa, koska tämä 20 muutoin estäisi jousen 658' kokoonpuristumisen ja näin estäisi säpen jatko-osan 655' siirtymisen yhdestä hampaasta 602' toiseen hampaaseen 602'.

Tämä toiminta jatkuu jokaisen annoksen osalta. Siinä tapauksessa, että säpen jatko-osa 655' ei ole kytkennässä jomman kumman syvän hampaan 604' 25 tai 606' kanssa, säppi 654' ei kytkeydy hampaan 630' kanssa, jolloin vain jatkuva laskinrengas 590' kiertyy.

Huomattakoon, että jatkuvaa laski n rengasta 590' ja epäjatkuvaa laskinren-gasta 620' ei voi kiertää myötäpäivään, koska ensimmäinen ja toinen pyöri-30 misen estävä jousipidätin 224' ja 232' kytkeytyy vastaavasti hampaiden 602' ja 630' kanssa.

111520 67

Esillä olevan keksinnön mukaisesti tuodaan siten esiin laskinmekanismi, joka kykenee hyvin laskemaan jaetut tai jäljellä olevat jaettavat annokset. Tarkemmin sanoen käytetään kahta erillistä pyörivää laskinrengasta. Toinen on 5 lasketun luvun ykkösnumeroita varten ja toinen on lasketun luvun numeroita 1-9 varten ja toinen on lasketun luvun kymmenet ja sadat antavia numeroita varten. Laskinrenkaita voidaan kiertää saman yhteisen akselin ympäri kuin jauhepesää.

10 Lisäksi käytetään pyörresuutinta, jossa on parannettu jauheen atomisoitumis-ta ja atomisoidun jauheen sekoittumista imuilman kanssa. Tarkemmin sanoen jauhe muuttaa ensin suuntaa inhalaation tai venttuurikanavan aksiaalisesta suunasta poikittaissuuntaan, joka on oleellisesti kohtisuorassa akselin suuntaa vasten; muuttaa koko ajan suuntaa spiraalimaisella tavalla poikit-15 taissuunnassa ulottuvassa pyörreontelossa; ja pyörreontelosta poistuessaan muuttaa suunnan takaisin akselin suuntaan syöttöputken läpi samalla, kun virtauksen pyörrekomponentti säilyy.

Lisäksi jauheen annostelulaite panostetaan esillä olevan keksinnön mukaisesti 20 automaattisesti joka kerta, kun sulkuhattu kierretään sen päälle, ja laite on automaattisesti käyttövalmis joka kerta, kun sulkuhattu poistetaan kiertämällä. Jos jollakin hetkellä halutaan useampia annoksia, käyttäjän ei tarvitse toistuvasti poistaa hattua ja vaihtaa se takaisin, vaan hän voi yksinkertaisesti kiertää edestakaisin laitteen joko ylempää tai alempaa osaa samalla, kun pi-25 tää toisen osan paikallaan, minkä jälkeen hän laittaa hatun takaisin säilytystä varten, kunnes on seuraavan annoksen aika.

• '

Edellä on kuvattu keksinnön tiettyjä hyvänä pidettyjä suoritusmuotoja viitaten mukaanliitettyihin piirustuksiin, mutta on huomattava, että tämä keksintö 30 ei rajoitu näihin nimenomaisiin suoritusmuotoihin, ja että alan keskitason ammattimies voi tehdä keksintöön erilaisia muutoksia ja muunnelmia poik- 111520 68 keamatta jäljempänä olevien patenttivaatimusten määrittelemästä keksinnön laajuudesta tai hengestä.

» «

Claims (10)

111520 69

1. Jauheinhalaattori, jossa on: jauhepesä (20) jaettavan jauhemaisen aineen pitämistä varten, joka 5 jauhepesä sisältää sen läpi ensimmäisessä suunnassa ulottuvan inhalaatiokanavan (64) eri asemassa kuin mainittu jauhemainen aine; annosteiulevy (180) jauhemaisen aineen mitatun määrän pitämistä varten, joka annosteiulevy sisältää annostelureiän (184) jauhemaisen aineen mitatun määrän pitämistä varten, joka annosteiulevy voidaan laittaa 10 jauhemaisen aineen alapuolelle, ja jolloin annostelulevyä ja jauhepesää voidaan kiertää toisiinsa nähden yhteisen keskiakselin ympäri niin, että annostelureikä (184) voidaan laittaa virtausyhteyteen selektiivisesti jauhemaisen materiaalin tai inhalaatiokanavan (64) kanssa; jousilaite (290), joka painaa annostelulevyä (180) ja jauhepesää (20) 15 toisiaan kohti niiden välisen kosketuksen ylläpitämiseksi; tunnettu siitä, että jauhepesää (20) ja annostelulevyä (180) voidaan kiertää kahdessa suunnassa toisiinsa nähden, että jauheinhalaattoriin kuuluu lisäksi: kiertämistä rajoittava laite, joka rajoittaa jauhepesän ja annostelulevyn 20 välisen suhteellisen kiertymisen määrättyyn kulmaan; *! laskinlaite, joka antaa visuaalisen lukeman jauhemaisen aineen jaettujen tai jäljellä olevien jaettavien annosten lukumäärästä vasteena jauhepesän ja annostelulevyn suhteelliselle kiertämiselle, joka laskinlaite sisältää: 25 laskinrenkaan (590, 620), joka antaa visuaalisen lukeman ja jota voidaan yksisuuntaisesti kiertää yhteisen keskiakselin ympäri ja jonka pinnalla on visuaalisen lukeman näyttämiseen tarkoitettuja laskentamerkkejä (600), ja 111520 70 käyttölaitteen (640), joka askelittain yksisuuntaisesti kiertää laskinrengasta vasteena laskinlevyn ja jauhepesän väliselle suhteelliselle kaksisuuntaiselle kiertämiselle; ja näyttölaite (330), jonka läpi jokin laskinrenkaan (590) 5 laskentamerkeistä (600) näytetään ilmoittamaan lukema, joka vastaa jauhemaisen aineen jaettujen tai jaettavaksi jäljellä olevien annosten lukumäärää; ylempi tukilevy (300), joka sijaitsee annostelulevyn (180) alapuolella ja sen kanssa kosketuksessa, jossa on aukko (312), joka on suurempi kuin 10 annostelureikä (184) ja joka on linjassa annostelureiän kanssa, kun annostelureikä on linjassa inhalaatiokanavan (64) kanssa, ja jossa olevassa tuessa on jauheenpidätyselin (186), joka estää jauheen putoamisen annostelureiän läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että jauheenpidätyselin (186) sisältää materiaalin, joka on kiinnitetty ylemmän tuen alasivulle valittuna joukosta, johon kuuluvat kaasun läpäisevä suodatin, seulaverkko, huokoisesta materiaalista oleva verkko ja reiällinen levyelementti. 20

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että jauheinhalaattori sisältää pohjaosan (200), jonka päällä on aksiaalisesti ulottuva pidätintuki (218) sama-akselisesti yhteisen akselin kanssa, ja että laskinrengas (590, 620) on kierrettävällä tavalla asennettu pohjaosan päälle . 25 pidätintukea (218) ympäröivällä tavalla.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että laskinrengas (590) sisältää jatkuvan laskinrenkaan (590), jonka päällä on laskentamerkkejä (600), ja epäjatkuvan 111520 71 laskentarenkaan (620), joka on sama-akselisesti asennettu jatkuvan laskinrenkaan (590) kanssa ja jonka päällä on laskentamerkkejä (628).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että 5 jatkuvan laskinrenkaan ympärillä on hammasratasrenkaita (602, 604,606), epäjatkuvan laskinrenkaan ympärillä on hammasratasrenkaita (630), ja että mainittu käyttölaite sisältää säppilaitteen (654), joka kytkeytyy jatkuvan laskinrenkaan (590) ja epäjatkuvan laskinrenkaan (620) hampaiden (602, 604, 606, 630) kanssa ja kiertää jatkuvaa laskinrengasta yhden askeleen 10 jokainen kerta, kun annos jauhemaista ainetta on jaettu niin, että näyttölaitteen läpi näkyy jatkuvan laskinrenkaan laskentamerkeistä jokin toinen, ja kiertää epäjatkuvaa laskinrengasta yhden askeleen jatkuvan laskinrenkaan kiertoaskeleiden jokaista määrättyä lukumäärää kohti niin, että näyttölaitteen läpi näkyy epäjatkuvan laskinrenkaan jokin toinen 15 laskentamerkki.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että siihen sisältyy lisäksi jousilaite (658), jolla säppi laite (654) painetaan kytkentään jatkuvan laskinrenkaan ja epäjatkuvan laskinrenkaan hampaiden 20 kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että säppilaite sisältää säpen, joka kytkeytyy jomman kumman jatkuvan laskinrenkaan ja epäjatkuvan laskinrenkaan hampaisiin, ja säpen jatko-osan, 25 joka on kiinnitetty jousilaitteen päähän ja sijaitsee säppeä korkeammalla kytkeytyen jatkuvasta laskinrenkaasta ja epäjatkuvasta laskinrenkaasta toisen hampaisiin.

8. Patenttivaatimuksen 5, 6 tai 7 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, 30 että jatkuvan laskinrenkaan hampaat on järjestetty niin, että ne vastaavat 111520 72 sen päällä olevia laskentamerkkejä, ja että epäjatkuvan laskentaankaan hampaat on järjestetty niin, että ne vastaavat sen päällä olevia laskentamerkkejä.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että jatkuvan laskinrenkaan hampaat sisältävät monia peräkkäisiä ensimmäisen lajin hampaita (602), joilla on yksi syvyys, ja vähintään yhden toisen lajin hampaita (604, 606), joilla on toinen suurempi syvyys, jolloin kukin toisen lajin hammas on ensimmäisen hammastyypin jokaisen määrätyn 10 määrän jälkeen; ja epäjatkuva laskinrengas sisältää useita peräkkäisiä kolmannen tyypin hampaita (630), joiden syvyys on yhtä suuri kuin jatkuvan laskinrenkaan kunkin toisen hammastyypin syvyys niin, että säppi laitteisto kytkeytyy ensimmäisen hammastyypin peräkkäisten hampaiden (602) kanssa peräkkäisten annostelutapahtumien aikana ja se kytkeytyy yhden toisen 15 hammastyypin yhden hampaan (604, 606) ja epäjatkuvan laskinrenkaan kolmannen hammastyypin yhden hampaan (630) kanssa useiden annostelutapahtumien jälkeen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että 20 ensimmäisen ja toisen tyypin hampaat (602, 604, 606) on muodostettu *’ jatkuvan laskinrenkaan sisäpinnalle ja kolmannen tyypin hampaat on muodostettu epäjatkuvan laskinrenkaan sisäpinnalle.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 5-10 mukainen jauheinhalaattori, 25 tunnettu siitä, että säppilaite kytkeytyy jatkuvan laskinrenkaan ja epäjatkuvan laskinrenkaan hampaiden kanssa ja kiertää jatkuvaa laskinrengasta ja epäjatkuvaa laskinrengasta ensimmäisessä kiertosuunnassa, ja että se lisäksi sisältää pidätinlaitteen (224, 232), joka estää jatkuvan laskinrenkaan ja epäjatkuvan laskinrenkaan kiertämisen 30 toisessa kiertosuunnassa, joka on vasten ensimmäistä kiertosuuntaa. 111520 73

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että pidätinlaite sisältää ensimmäisen pyörimisen estävän pidätin laitteen (224), joka on asennettu pohjaosan päälle ja joka kytkeytyy jonkin ensimmäisen ja 5 toisen tyypin hampaan(602, 604,606) kanssa ja estää jatkuvan laskinrenkaan kiertämisen toisessa kiertosuunnassa, ja toisen kiertämisen estävän pidätinlaitteen (232), joka on asennettu pohjaosan päälle ja joka kytkeytyy jonkin kolmannen tyypin hampaan (630) kanssa ja estää epäjatkuvan laskinrenkaan kiertämisen toisessa kiertosuunnassa. 10

13. Jonkin patenttivaatimuksen 5-12 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että käyttölaite (640) sisältää lisäksi säpen kääntöelimen (642), jolla askelittain kierretään säppilaitetta (654), joka säpen kääntöelin sisältää pidättimen (260), joka on kierrettävällä tavalla asennettu pohjaosan 15 päälle sama-akselisesti jatkuvan laskinrenkaan ja epäjatkuvan laskinrenkaan kanssa ja joka pidätin sisältää ensimmäisen säpen kääntöelimen (278), joka kytkeytyy säppilaitteen yhden sivun kanssa ja kiertää säppilaitetta askelittain ensimmäisessä kiertosuunnassa ensimmäisessä kiertosuunnassa tapahtuneen pidättimen kiertämisen lopussa, ja toisen säpen kääntöelimen (276), joka 20 kytkeytyy säppilaitteen vastakkaisen sivun kanssa ja kiertää säppilaitetta : askelittain toisessa, vastakkaisessa kiertosuunnassa pidättimen toisessa, vastakkaisessa kiertosuunnassa tapahtuneen kiertämisen lopussa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että 25 ensimmäinen ja toinen säpen vääntöelin on muodostettu pidättimen kanssa yhteydessä olevan, kaareutuvan säpen kääntöseinän (274) vastakkaisina reunoina. 111520 74

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen säpen kääntöelin on muodostettu säteen suunnassa ulottuvina säpen kääntöpäätyseininä, jotka on yhdistetty pidättimeen.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen säpen kääntöelin on asetettu toisistaan erilleen sellaisen välin, että pidättimen kiertäminen ensimmäisen kaarivälin verran saa aikaan säppilaitteen askelittaisen kiertymisen toisen pienemmän kaarivälin verran. 10

17. Patenttivaatimuksen 13 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että jauhepesä sisältää pitolaitteen, joka siirtää pidätintä jauhepesän kanssa annostelulevyn ja jauhepesän välisen suhteellisen kiertämisen aikana yhteisen keskiakselin ympäri. 15

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että pitolaite sisältää vähintään yhden kääntöraon (34) joko jauhepesässä tai pidättimessä ja vähintään yhden kääntökorvakkeen toisessa näistä jauhepesästä ja pidättimestä, jolloin ainakin yksi kääntökorvake (270) on 20 kytkennässä ainakin yhden kääntöraon kanssa. * t

19. Jonkin patenttivaatimuksen 5-18 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että epäjatkuvan laskinrenkaan hampaiden konfiguraatio on sellainen, että siinä on ulompi, oleellisesti ympyrän kehän muotoisesti 25 ulottuva osa ja vino osa, joka ulottuu sisäänpäin tästä ympyrän kehän muotoisesti ulottuvasta osasta.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 4-19 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että jatkuva laskinrengas on kierrettävällä tavalla asennettu 30 pohjaosan päälle ja epäjatkuva laskinrengas on kierrettävällä tavalla 111520 75 asennettu jatkuvan laskintenkaan päälle sama-akselisesti jatkuvan laskintenkaan kanssa.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 4-19 mukainen jauheinhalaattori, 5 tunnettu siitä, että epäjatkuva laskinrengas on kierrettävällä tavalla asennettu pohjaosan päälle ja jatkuva laskinrengas on kierrettävällä tavalla asennettu epäjatkuvan laskintenkaan päälle sama-akselisesti epäjatkuvan laskintenkaan kanssa.

22. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi lukituslaitteen (632, 336), joka estää jauhepesän ja annostelulevyn suhteellisen kiertämisen sen jälkeen, kun annoksia on jaettu määrätty määrä.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää pohjaosan (200), jonka päälle annostelulevy on asennettu ei-kierrettävällä tavalla, ja adapterin (320), joka on ei-kierrettävällä tavalla asennettu pohjaosan päälle, joka lukituslaite sisältää annostusta rajoittavan kielekkeen (336) adapterin päällä ja laskinlaitteen päällä olevan kielekkeen 20 (632), joka kytkeytyy annostusta rajoittavan kielekkeen kanssa, kun : määrätty määrä annoksia on jaettu.

24. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi sulkuhatun (520), joka peittää 25 jauhepesän ja jolla jauheinhalaattori ladataan käyttöä varten, joka sulkuhattu sisältää latauslaitteen (534, 536), jolla jauhepesää kierretään siten, että inhalaatiokanava on yhteydessä annostelureiän kanssa, kun sulkuhattu on poistettu jauhepesää peittävästä asennosta, ja jolla kierretään jauhepesää siten, että inhalaatiokanava ei ole yhteydessä annostelureiän kanssa ja siten, 111520 76 että jauheen syöttöaukko tulee yhteyteen annostelureiän kanssa, kun sulkuhattu on kiinnitetty jauhepesää peittävään asentoon.

25. Patenttivaatimuksen 24mukainen inhalaattori, tunnettu siitä, että se 5 lisäksi sisältää adapterin (320), joka on kierrettävällä tavalla asennettu jauhepesän (20) suhteen ja ei-kierrettävällä tavalla annostelulevyn (180) suhteen, joka adapteri (320) sisältää ensimmäisiä kierukka maisia kierteitä (352), ja joka sulkuhattu sisältää toisia kierukkamaisia kierteitä (530), jotka kytkeytyvät ensimmäisten kierukkamaisten kierteiden kanssa niin, että 10 sulkuhattu on kierteen yhteydessä adapterilaitteeseen.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että jauhepesä sisältää ainakin yhden kääntöraon (164,166) ja latauslaite sisältää sulkuhatun (520) sisäpinnalla olevan paksunnoksen (534, 536), joka 15 kytkeytyy ainakin yhden kääntöraon kanssa ja kiertää jauhepesää (20) siten, että inhalaatiokanava on yhteydessä annostelureiän kanssa, kun sulkuhattu on kierretty pois jauhepesää peittävästä asennosta, ja joka kiertää jauhepesää siten, että inhalaatiokanava ei ole yhteydessä annostelureiän kanssa ja siten, että jauheen syöttöaukko tulee yhteyteen annostelureiän 20 kanssa, kun sulkuhattu on kiertein kiinnitetty adapteriin jauhepesää • · peittävällä tavalla.

27. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi: 25 suutinlaitteen (380), jolla inhalaatiokanavasta tulevat jauhemaisen aineen agglomeraatit hajotetaan atomisoiduksi jauhemaiseksi aineeksi ja atomisoitu jauhemainen aine sekoitetaan imuilman kanssa, joka suutinlaite sisältää ontelon (412), joka muuttaa jauheen virtaussuunnan inhalaatiokanavan 30 ensimmäisestä suunnasta toiseen suuntaan, joka on eri kuin ensimmäinen 111520 77 suunta, ja pyörrelaitteen (412), joka oleellisesti jatkuvasti muuttaa jauheen virtaussuuntaa tässä toisessa suunnassa ontelossa.

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että 5 ontelon määrittää yläseinä (442) ja lieve, joka on yhdistetty yläseinän kehälle pyörrelaitetta ympäröivällä tavalla.

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että yläseinä (442) sisältää aukon (450), joka muuttaa jauheen virtaussuunnan 10 ontelon toisesta suunnasta oleellisesti takaisin ensimmäiseen suuntaan.

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että yläseinä on muodoltaan ympyrä ja aukko sijaitsee yläseinän keskellä.

31. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että pyörrelaite sisältää kaarevan seinän, joka ulottuu aukosta liepeeseen.

32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että 20 kaareva seinä kulkee oleellisesti spiraalimaisella tavalla. • »

33. Patenttivaatimuksen 32 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että kaarevassa seinässä on ensimmäinen kaarevan seinän osa, joka ulottuu osittain keskusaukon ympäri, ja toinen kaarevan seinän osa, joka ulottuu 25 ensimmäisen kaarevan seinän osan toisesta päästä liepeeseen, jolloin sekä ensimmäinen että toinen kaarevan seinän osa ulottuvat olennaisesti pitkin ympyrän kaarta niin, että toisen kaarevan seinän osan ympyränkaaren säde on suurempi kuin ensimmäisen kaarevan seinän osan ympyränkaaren säde. 111520 78

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että kaareva seinä on yhdistetty yläseinään.

35. Patenttivaatimuksen 33 tai 34 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu 5 siitä, että se sisältää lisäksi yläseinästä keskusaukkoa ympäröivällä tavalla ulottuvan putkilaitteen (404), joka muuttaa jauheen virtaussuunnan ontelon toisesta suunnasta oleellisesti takaisin ensimmäiseen suuntaan.

36. Patenttivaatimuksen 35 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että 10 putkilaitteessa (404) on keskiakseli, ja että inhalaatiokanavan keskiakseli on yhdensuuntainen putkilaitteen keskiakselin kanssa ja siitä erillään.

37. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 26 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi suuttimen (480), jolla pienennetään suuttimen 15 inhalaatiokanavasta, joka ulottuu ensimmäisessä suunnassa jauheinhalaattorissa, tulevien jauhemaisen aineen agglomeraattien partikkelikoko atomisoiduksi jauhemaiseksi aineeksi ja jolla atomisoitu jauhemainen aine sekoitetaan imuilman kanssa, tunnettu siitä, että suutin käsittää; 20 ulomman seinän, joka määrittää kanavan (496), joka on muodoltaan oleellisesti ylösalaisin oleva tornado, jonka määrittää jatkuvasti muuttuva poikkileikkaukseltaan pyöreä alue, jonka säde muuttuu eksponentiaalisesti syvyyden mukana ensimmäisen säteen omaavasta, alemmasta ulommasta renkaasta toisen, pienemmän säteen omaavaksi ylemmäksi renkaaksi ja 25 jonka alkukohta liikkuu pitkin ympyrää, joka muuttuu syvyyden mukana.

38. Patenttivaatimuksen 37 mukainen jauheinhalaattori, tunnettu siitä, että muodon määrittelee yhtälö: 30 (x - a)2 + (y - b)2 = c0 + ci * e'kz 111520 79 jossa a = a0 * sin (ai * π) b = bo * cos (bi * π)

5 Co + Ci on ylösalaisin olevan tornadomuodon alimman poikkileikkaukseltaan pyöreän alan säde, c0 on ylösalaisin olevan tornadomuodon ylimmän poikkileikkaukseltaan pyöreän alueen säde, ao + ai on alimman poikkileikkaukseltaan pyöreän alueen x-koordinaatti, 10 a0 on ylimmän poikkileikkaukseltaan pyöreän alueen x-koordinaatti, bo + bi on alimman poikkileikkaukseltaan pyöreän alueen y-koordinaatti, b0 on ylimmän poikkileikkaukseltaan pyöreän alueen x-koordinaatti, x, y ja z ovat x-, y- ja z-koordinaatteja, ja k on eksponenttikerroin, joka määrää ylösalaisin olevan tornadomuodon 15 spiraalin geometrian. 111520 80