FI107125B - Inhalaatiolaite jauhemaisia lääkkeitä varten - Google Patents

Description

L f £- \.S

Inhalaatiolaite jauhemaisia lääkkeitä varten - Inhaleringsanordning för pulver-aktiga läkemedel

Esillä olevan keksinnön kohteena ovat yleisesti sanoen jauheiden annostelu-5 laitteistot ja tarkemmin sanoen jauheiden annostelulaite, jota käytetään jauhemaisen lääkkeen annostellun annoksen inhaloimiseen.

Kun lääkkeitä, so. farmakologisesti aktiivisia yhdisteitä, annetaan kiinteässä muodossa hengityskanavaan ja keuhkoihin, annostuksen, joka voi olla niinkin 10 pieni kuin 0,1 mg, tarkkuuteen on kiinnitettävä huolellisesti huomiota. Tämä johtuu siitä, että tällaiset lääkkeet ovat usein varsin tehokkaita, ja niiden liiallisten määrien antaminen voi olla potilaalle haitallista. Lisäksi, jos annettava annostus on liian pieni, se ei täytä tehtäväänsä.

15 Lisäksi on välttämätöntä, että annostelulaitteistosta poistuvat partikkelit ovat oleellisesti jollakin tietyllä kokoalueella, koska liian suuret lääkepartikkelit eivät ehkä pääse hengityskanavaan, vaan sen sijaan jäävät suuhun tai nieluun ja joutuvat siten ruoansulatuskanavaan. Hyvänä pidettyjen partikkeleiden halkaisija voi olla esimerkiksi 1-5 mikrometriä.

20 ·/.: Jauhemaisen lääkkeen annostellun annoksen välittämiseen on käytetty erilai- siä laitteita, mukaanlukien paineistettuja aerosolilaitteita, sumutinlaitteita, • 1 : 1·· pumppuinhalaattoreita ja vastaavia. Tämänhetkisen ympäristöasioista tunne- * · · tun huolen johdosta aerosolilaitteet, jotka muodostavat nyt markkinoilla olevis- • · · : V 25 ta laitteista pääosan, ovat kuitenkin vähemmän suosittuja. Aerosolilaitteissa • · · ; lääke on lisäksi liuotettu tai suspendoitu nestemäiseen ponneaineseokseen, minkä seurauksena kehoon viedään ei-tarvittuja kemiallisia aineita ja lisäksi laitteet tulevat monimutkaisemmiksi.

• · · • « *:··: 30 Edellä mainitun tyyppisten annostelulaitteistojen lisäksi tunnetaan myös jauhei- ;· den annostselulaitteistoja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että bronkodilaattori- \ vasteissa ei ole käytännöllisesti katsoen mitään merkittäviä eroja, kun lääkeai- :" ‘: neita annetaan vastaavat määrät joko jauheiden annostelulaitteilla tai aerosoli- 2 107125 laitteilla. Näin ollen on olemassa yhä kasvava tarve jauheiden annostelulaitteista, jotka voivat välittää jauhemaista lääkettä annosteltuja annoksia. Tällaisia laitteita käytettäessä jauhe välitetään uloshengittämistä seuraavan sisään-hengittämisen aikana, jolloin tuotteen saannin laadun varmistamiseksi ei ole 5 olemassa yhtä suurta tarvetta synkronisoida lääkkeen vapautumista täsmällisesti sisäänhengittämisen alun kanssa.

US-patentissa 4,524,769 (Wetterlin), joka kokonaisuudessaan on tässä yhteydessä mainittu viitteenä, on kuvattu annostusyksikkö, johon kuuluu aktiivi-10 sen yhdisteen säilyttämiseen tarkoitettu varastokammio, varastokammion alle kiertyvällä tavalla sijoitettu reiällinen kalvo ja kalvonpidike. Aktiivinen yhdiste viedään rei'itetyssä kalvossa oleviin reikiin joustavilla, jousikäyttöisillä kaapimilla, jotka on asennettu varastointikammiossa olevaan pidikkeeseen. Tässä järjestelyssä voidaan membraania liikuttaa ensimmäisen asennon, jossa kaapi-15 met vievät aktiivisen yhdisteen osalle rei'itetyn membraanin alueesta, ja toisen asennon välillä, jossa panostetun membraanin tämä osa-alue on laitettu an-nostusinhalaattorin ilmakanavaan. Rei'issä oleva aktiivinen yhdiste kulkeutuu siten inhaloitaessa ilman mukana ja tulee suuttimen läpi hengityskanavaan ja potilaan keuhkoihin.

20 ·.*··; Tässä järjestelyssä käytetään kierukkajousta työntämään kaapimet kytkentään ·*.· · reiällisen membraanin kanssa. Kierukkajousi on asetettu varastokammioon • · : *♦· kotelon ja kaavinlaitteiston väliin. Vaihtoehtona on tuotu esiin, että kierukkajou- * · : si voi olla sijoitettu niin, että membraani on puristettu kaapimia vasten, jolloin ·· « : V 25 se on näin asennettu alus- tai käyttöyksikköön. Wetterlin käyttää kierukkajou-• · · ; sen lisäksi membraanin alapuolella olevia jousikäyttöisiä tappeja, jotka kytkey tyvät membraanin säppimäiseen pohjaan ja pitävät huolen siitä, että revitetyllä ’ * membraanilla on selkeästi määritellyt asemat, kun sitä viedään eteenpäin alus- • · · • ♦ •y* tai käyttöyksikön avulla. Tämä luonnollisesti monimutkaistaan edelleen laitteen ‘ · 30 rakennetta ja kokoonpanoa. Kts. myös US-patentit 4,907,583; 4,534,345 ja ;: 4,667,668; kaikki myönnetty Wetterlin'lle.

• · 3 107125

Wetterlin’lle myönnetyssä US-patentissa 4,805,811 on kuvattu annostuslaite, joka on kaikissa oleellisissa suhteissa käytännöllisesti katsoen identtinen Wetterlin'lle myönnetyn US-patentin 4,524,769 kanssa. Wetterlin’in 4,805,811 -patentissa on kaavintayksikön yläpuolelle sijoitettu ylimääräinen suppilomai-5 nen syöttöelin. Annosteluelimeen on lisäksi myös tehty viisi syvennystä, jotka eroavat 4,524,796-patentissa kuvatuista. Vastoin 4,524,769-patenttia mukana on myös alhaaltapäin työntävä jousi ja jauhepesän lukitusmekanismi alus-pesään tai käyttöelimeen on jonkin verran erilainen.

10 Wetterlin'in 4,524,769-patentissa havaittavat samat erot ovat kuitenkin löydettävissä Wetterlin'in 4,805,811-patentissa näitä pieniä eroja lukuunottamatta. Kaikissa Wtterlin'in patenttien laitteissa osien järjestely on siten suhteellisen monimutkainen ja kallis. Tämä johtuu siitä, että annostelulevyssä on useita reikiä, jolloin annostelulevyä on kierrettävä pääpesästä erikseen. Kun annoste- 15 lulevyyn on tehty useita reikiä, on lisäksi käytettävä suhteellisen monimutkaista indeksointimekanismia, joka on rikkoutumisaltisja joka on vaikea koota. Tarkemmin sanoen Wetterlin'in patenteissa on käytettävä tällaisen indeksoinnin suorittamiseen säppimekanismia.

20 Virtaselle myönnetyssä US-patentissa 4,558,218 on esitetty oleellisesti Wetter-./.: lin'in patenttien kanssa samanlainen annostelulaite, jossa myös käytetään : V: indikaatiolaitteistoa, joka ilmoittaa annettujen lääkeannosten määrän.

• · « · • · ·

Esillä olevan keksinnön yhden suoritusmuodon mukaisesti jauheen annostelu- • · · : V 25 laitteeseen kuuluu jauhepesä, jossa annosteltavan jauhemaisen aineen varas-* « · v ·* to pidetään, joka jauhepesä sisältää ensimmäisen sen läpi kulkevan kanavan jauhemaisen materiaalin varastoon nähden sivussa olevassa asemassa, , * • « • · · . · ’ annostelulevy, jossa jauhemaisen aineen annosteltu määrä pidetään, joka ”*·: 30 annostelulevy sisältää siinä vain yhden ainoan varastoalueen, jossa jauhemai- sen aineen annosteltu määrä pidetään, joka annostelulevy sijaitsee jauhemai- ;': sen aineen varaston alapuolella, ja annostelulevyä ja jauhepesää voidaan kiertää toistensa suhteen niin, että mainittu ainoa varastoalue voidaan saattaa < · « 4 107125 virtausyhteyteen selektiivisesti jauhemaisen aineen varaston tai ensimmäisen kanavan, aluspesä, joka sijaitsee annostelulevyn alapuolella ja jossa on toinen kanava 5 linjassa ensimmäisen kanavan kanssa, kun varastoalue on linjassa ensimmäisen kanavan kanssa, suukappale, joka mahdollistaa jauhemaisen aineen annostellun määrän si-säänhengittämisen tästä yhdestä annostelulevyssä olevasta varastoalueesta 10 jauhepesässä olevan ensimmäisen kanavan läpi, jolloin suukappale on vir-tausyhteydessä ensimmäisen kanavan kanssa, ja jousilaite, jolle laitteelle on tunnusomaista se, että jousilaite työntää aluspesää ja jauhepesää toisiaan kohti.

15

Esillä olevan keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesti jauheen annostelu-laitteessa on lisäksi kiertämislaite, jolla jauhepesää kierretään annostelukiekon suhteen niin, että ensimmäinen kanava on virtausyhteydessä säiliön kanssa, joka kiertäminen liittyy suukappaleen liikkeeseen esillä olevaan asentoon, 20 jossa suukappaleesta voidaan inhaloida.

v : Keksinnön edellä mainitut ja muut ominaisuudet tulevat helposti ilmeisiksi : *·· seuraavasta keksinnön yksityiskohtaisesta kuvauksesta, joka tulee lukea yh- : dessä mukaanliitettyjen piirustusten kanssa.

• · · : V 25 • · · *··* ; Kuvio 1 on räjäytetty perspektiivikuva esillä olevan keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesta jauheen annostelulaitteesta.

··«·· • · • · · • · ·;·* Kuvio 2 on pitkittäisleikkaus kuvion 1 mukaisesta jauheen annostelulaittees- 30 ta kootussa muodossa.

• · » : Kuviot 3A ja 3B ovat poikkileikkauksia kuvion 2 mukaisesta jauheen annoste- :"': lulaitteesta pitkin viivaa 3-3.

5 107125

Kuvio 4 on alhaaltapäin perspektiivikuva kuvion 1 mukaisen jauheen annostelulaitteen jauhepesästä.

Kuvio 5 on räjäytetty perspektiivikuva esillä olevan keksinnön mukaisen 5 toisen suoritusmuodon mukaisesta jauheen annostelulaitteesta.

Kuviot 6A ja 6B esittävät ylhäältäpäin kuvion 5 mukaisen jauheen annostelu-laitteen koottua kiinteää runkoa ja hatunpidikettä.

10 Kuvio 7 esittää sivultapäin kuvion 5 mukaisen jauheen annostelulaitteen koottua kiinteää runkoa ja hatunpidikettä.

Kuvio 8 esittää ylhäältäpäin kuvion 5 mukaisen jauheen annostelulaitteen aluspesää.

15

Kuvio 9 esittää ylhäältäpäin kuvion 5 mukaisen jauheen annostelulaitteen kaavinlevyä.

Kuvio 10 esittää ylhäältäpäin koottua kiinteää runkoa, hatunpidikettä ja jau-20 hepesää.

* ·

* «I

Kuvio 11 on pitkittäinen poikkileikkaus kuvion 10 mukaisesta jauheen annos- : telulaitteesta hattu päällä ja pitkin viivaa 11-11.

• · · • · * »·· · • V 25 Kuvio 12 on kuvion 11 kaltainen suurennettu pitkittäinen poikkileikkaus kiin- • · · · teän rungon, hatunpidikkeen ja jauhepesän yläosasta.

Kuvio 13 esittää alhaaltapäin kuvion 5 mukaisen jauheen annostelulaitteen * · ♦ - hattua.

·:··: 30 :'": Kuvio 14 on poikkileikkaus kuvion 12 hatusta pitkin viivaa 13-13.

6 107125

Kuvio 15 on edestäpäin sivukuva kuvion 5 mukaisen jauheen annostelulaitteen suukappaleesta.

Kuvio 16 esittää ylhäältäpäin kuvion 15 mukaista suukappaletta.

5

Kuvio 17 on poikkileikkaus kuvion 15 suukappaleesta pitkin viivaa 17-17.

Kuvio 18 esittää ylhäältäpäin kuvion 5 mukaisen jauheen annostelulaitteen karakiekkoa.

10

Kuvio 19 on poikkileikkaus kuvion 18 karakiekosta pitkin viivaa 19-19.

Kuvio 20 on poikkileikkaus kuvion 10 mukaisen jauheen annostelulaitteen kootusta hatusta, hatunpidikkeestä, suukappaleesta ja karakiekosta 15 pitkin kuvion 10 viivaa 20-20.

Kuvio 21 on kuvion 20 kaltainen poikkileikkaus suukappaleen ollessa työntyneenä ulos hatun ikkunasta.

20 Kuvio 22 on räjäytetty perspektiivikuva esillä olevan keksinnön kolmannen

» I

•.' · i suoritusmuodon mukaisesta jauheen annostelulaitteesta.

: ’·· Kuvio 23 on perspektiivikuva kuvion 22 mukaisesta kootusta jauheen annos- • · : telulaitteesta suljettuna ja hattu poistettuna.

• * · • · · 25 • · · *·* * Kuvio 24 on pitkittäinen poikkileikkaus kuvion 23 mukaisesta jauheen annos telulaitteesta.

• 9 • « · • · ·;·* Kuvio 25 esittää päältäpäin kuvion 22 jauheen annostelulaitteen aluspesää.

30 \..: Kuvio 26 on poikkileikkaus kuvion 25 aluspesästä pitkin viivaa 26-26.

» · · «* * 7 107125

Kuviot 27Aja 27B esittävät ylhäältäpäin kuvion 22 mukaisen jauheen annostelulaitteen annostelevaa kiekko-osaa.

Kuvio 28 on poikkileikkaus kuvion 27 annostelevasta kiekko-osasta pitkin 5 viivaa 28-28.

Kuvio 29 esittää alhaaltapäin kuvion 22 mukaisen jauheen annostelulaitteen jauhepesää.

10 Kuvio 30 on pitkittäinen poikkileikkaus kuvion 29 jauhepesästä pitkin viivaa 30-30.

Kuvio 31 esittää ylhäältäpäin kuvion 22 mukaisen jauheen annostelulaitteen kaavinkiekkoa.

15

Kuvio 32 on poikkileikkaus kuvion 33 kaavinkiekosta pitkin viivaa 32-32.

Kuvio 33 on perspektiivikuva kuvion 22 mukaisen jauheen annostelulaitteen kootusta aluspesästä ja annostelevasta kiekko-osasta.

20 •.' · Kuvio 34 on perspektiivikuva kuvion 33 kootusta aluspesästä ja annostele- v : vasta kiekko-osasta, kun annostelevaa kiekko-osaa on kierretty : **· 180° aluspesän suhteen kuviossa 33 esitetystä asennosta.

• · • · · • · · • · · · • · « • · · • ·1 25 Kuvio 35 on sivukuva kootusta aluspesästä, annostelevasta kiekko-osasta, • · · • · · kaavinlevystä, jauhepesästä ja suuttimesta.

Kuvio 36 on sivukuva kootusta aluspesästä, annostelevasta kiekko-osasta, • · - ·: 1 1 kaavinlevystä, jauhepesästä ja suuttimesta nähtynä 90° käännetty- 30 nä kuvion 35 asennosta.

« · • · · t« a • a < I « 8 107125

Kuvio 37 on sivukuva kootusta aluspesästä, annostelevasta kiekko-osasta, kaavinlevystä, jauhepesästä ja suuttimesta nähtynä 180° käännettynä kuvion 35 asennosta.

5 Kuvio 38 esittää ylhäältäpäin kuvion 22 mukaisen jauheen annostelulaitteen suutinta.

Kuvio 39 on poikkileikkaus kuvion 38 suuttimesta pitkin viivaa 39-39.

10 Kuvio 40 on sivukuva kuvion 22 mukaisen jauheen annostelulaitteen ohjaus-vaipasta.

Kuvio 41 on sivukuva kuvion 40 ohjausvaipasta nähtynä 90° käännettynä kuvion 40 asennosta.

15

Kuvio 42 on sivukuva kuvion 40 ohjausvaipasta nähtynä 180° käännettynä kuvion 40 asennosta.

Kuvio 43 esittää ylhäältäpäin kuvion 40 ohjausvaippaa.

20 ·.' j Kuvio 44 esittää alhaaltapäin kuvion 22 mukaisen jauheen annostelulaitteen kääntävä ippaa.

• ·

• M

• · : Kuvio 45 on poikkileikkaus kuvion 44 kääntövaipasta pitkin viivaa 45-45.

• · · • · · : .· 25 • · · :·: : Kuvio 46 on perspektiivikuva kuvion 22 mukaisesta kootusta jauheen annos telulaitteesta hatun ollessa poistettuna ja ilman alempaa kitkavaip- ‘paa ja ylempää kitkavaippaa ja sisääntyönnetyssä asennossa.

30 Kuvio 47 on perspektiivikuva kuvion 46 mukaisesta kootusta jauheen annos-telulaitteesta ulostyöntyneessä, käyttövalmiissa asennossa.

1 «

* I

9 107125

Kuvio 48 on poikkileikkaus esillä olevan keksinnön neljännen suoritusmuodon mukaisesta jauheen annostelulaitteesta.

Kuvio 49 on räjäytetty perspektiivikuva keksinnön viidennen suoritusmuodon 5 mukaisesta jauheen annostelulaitteesta.

Kuvio 50 on poikkileikkaus kuvion 49 mukaisesta kootusta annostelulaitteesta.

10 Kuvio 51 esittää ylhäältäpäin osittain koottua kuvion 49 mukaista jauheen annostelulaitetta.

Seuraavassa viitataan yksityiskohtaisesti piirustuksiin, ja aluksi niiden kuvioihin 1-4. Esillä olevan keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukainen 15 jauheen annostelulaite käsittää sylinterimäisen seinän 14 muodostaman kiinteän rungon 12. Sylinterimäisen seinän 14 kanssa samaksi kappaleeksi muodostettu annosteleva kiekkomainen osa 16 jakaa sylinterimäisen seinän 14 sylinterimäisen seinän ylempään puoliskoon 14a ja sylinterimäisen seinän alempaan puoliskoon 14b. Kuten kuviossa 2 on esitetty, kiinteän rungon 12 pitkittäinen 20 poikkileikkaus on siten oleellisesti H:n muotoinen niin, että sylinterimäisen seinän ylemmän puoliskon 14a ja kiekkomaisen osan 16 väliin muodostuu • · ylempi kupin muotoinen syvennys ja sylinterimäisen seinän alemman puoliskon 14b ja kiekkomaisen osan 16 väliin muodostuu alempi kupin muotoinen syven- : nys 20.

• · · · * SV 25 :T: Kiekkomaiseen osaan 16 on muodostettu keskusreikä 22, ja lähellä sen kehää on yksi ainoa jauhesäiliö 24 (kuvio 3A). Säiliö 24 on kaasua läpäisevän jauhe-lukon 26 yläpuolella. Säiliö 24 ja lukko 26 voidaan muodostaa asettamalla • · kaasua läpäisevä suodatin, verkko tai rei'itetty levy, jonka korkeus on pienempi ·:··· 30 kuin annostelukiekon 16 paksuus, tässä annostelukiekossa olevan sopivan :'": kokoisen ja muotoisen aukon alaosaan; tällä tavoin säiliö 24 muodostuu tämän : /. aukossa olevan osan yläpuolelle. Vaihtoehtoisesti jauhesäiliö 24 voi olla kie- • * « I « t « . ·. kossa 16 oleva aukko ja jauhelukko 26 voi olla tämän kiekon alemmalla pinnal- < « « 107125 10 la oleva kansi, joka ainakin osittain ulottuu aukon yli. Toinen vaihtoehto on, että annostelukiekko 16 on muodostettu huokoisesta aineesta ja jauhesäiliön 24 muodostaa kiekossa oleva syvennys. Suodatin, verkko tai levy muodostaa lukon 26 ja se rajoittaa mieluummin mahdollisimman vähän kaasun virtausta 5 sen läpi samalla, kun se estää merkittävän jauhemaisen lääkeainehäviön annostelukiekon 16 alemman pinnan alapuolelle. Jauhesäiliön 24 tilavuuden säilyttämiseksi vakiona jauhelukko 26 on mieluummin asennettu kiinteästi aukkoon tai sen alapuolelle, esimerkiksi kitkasovitteen avulla, hitsaamalla tai käyttämällä liimaa. Kaasua läpäisevä suodatin, verkko tai levy voi olla valmis-10 tettu mistä tahansa sopivasta aineesta, mukaanlukien selluloosapitoisista aineista, polymeereistä, metalleista, keraamisista aineista, laseista tai näiden komposiiteista. Hyödyllisiä aineita ovat esimerkiksi sintratut huokoiset muovit, huokoiset polymeerikalvot, luonnonmukaiset tai synteettiset kudotut kankaat, synteettiset kuitukankaat ja vastaavat. Tarkemmin sanoen näihin hyödyllisiin 15 materiaaleihin kuuluvat kudottu polyesteri-ja polyolefiiniverkko ja huokoiset kalvot polyolefiineista, polykarbonaateista, poly-tetrafluorietyleenistä, poly-vinylideenidikloridista ja selluloosan sekaestereistä.

Kuten kuviossa 3B on esitetty, säiliö 24 voi vaihtoehtoisesti olla kiekkomaises-20 sa osassa 16 sijaitseva alue, jossa jauhe viedään reikiin 25. Nämä reiät on ·. *· tehty kooltaan sellaisiksi, että jauhe pysyy niissä käyttäjän inhaloimiseen asti.

v ·' Tässä rakenteessa ei tyypillisesti käytetä mitään jauhelukkoa.

* · • ♦· • · : Muodoltaan sylinterimäinen jauhepesä 28 sijaitsee ylemmän kupin muotoisen ♦ · · • V 25 syvennyksen 18 sisällä. Jauhepesä 28 lepää kiekkomaisen osan 16 ylemmällä: • m pinnalla ja sen ulkohalkaisija on pienempi kuin sylinterimäisen seinän 14 sisä- halkaisija niin, että se sallii jauhepesän 28 ja kiinteän rungon 12 välisen kierty- [ ^ misen. Jauhepesä 28 sisältää kierteitetyn keskusreiän 30 linjassa kiekkomai- • · ·;·* sen osan 16 keskusreiän kanssa. Jauhepesä 28 sisältää lisäksi ensimmäisen 30 puolikartion muotoisen venturikanavan 32, joka kulkee kokonaan sen läpi ja *«· oleellisesti sen keskiakselin kanssa yhdensuuntaisena ja siitä erillään niin, että: : se sijaitsee jauhepesän 28 kehällä. Venturikanavan 32 halkaisijaltaan suurem- : ‘' ‘: pi pää 32a on jauhepesän 28 ylemmässä päässä ja sen halkaisijaltaan pie- 11 107125 nempi pää 32b on kiekkomaisen osan 16 vieressä. Venturikanavan 32 halkaisijaltaan pienempi pää 32b voidaan tällä tavoin asettaa linjaan säiliön 24 kanssa niinä, että jauhemaiset lääkkeet 34 voivat tulla siihen säiliöstä 24.

Tässä yhteydessä käytettynä nimitykset "jauhemaiset lääkkeet" ja "jauhe" 5 käsittävät atomisoidun jauheen, pallomaisen jauheen, mikrokapseloidun jauheen, jauheagglomeraatit ja vastaavat, ja näitä määritelmiä on käytetty vaihtoehtoisesti näiden nimitysten kanssa.

Jauhepesä 28 sisältää lisäksi suoraan vastapäätä venturikanavaa 32 sijaitse-10 van jauheen syöttökanavan 36, jolloin jauheen syöttökanavan 36 alempi pää voidaan laittaa linjaan säiliön 24 kanssa, kuten kuviossa 2 on esitetty. Jauheen syöttökanava 36 on tavallisesti täytetty inhalointiin tarkoitetulla jauheella 34.

Tulppa 40 tai vastaava sulkee jauheen syöttökanavan 36 ylemmän pään ja estää jauheen poistumisen jauheen syöttökanavan 36 ylemmästä päästä.

15

Jauheen syöttökanavan 36 alempi pää aukeaa jauhepesän 28 alemmalle pinnalle muodostettuun kanavistoon 42. Kanavista 42 kulkee kaarimaisesti pitkin jauhepesää 28 sen kehällä. Kaavinlevyt 46 jakavat sen kammioihin 44. Ainakin yhden kammion 44 ylempi pää on yhteydessä jauheen syöttökanavan 20 36 alemman pään kanssa, kun taas kaikkien kammioiden alemmat päät on ·. '·« tehty niin, että ne ovat yhteydessä säiliön 24 kanssa, kun jauhepesä 28 ja v : kiekkomainen osa 16 kiertyvät toistensa suhteen. Kaavinlevyjen 46 alemmat « t : ’·· päät ovat lisäksi samalla tasolla kuin jauhepesän 28 alempi pinta ja sen vuoksi : kosketuksessa kiekkomaisen osan 16 ylemmän pinnan kanssa. Siten, kun ·· · : V 25 kiinteä runko 12 ja jauhepesä 28 kiertyvät toistensa suhteen, jauhetta 34 puto- • · · *·* ; aa jauheen syöttökanavasta 36 ainakin yhteen kanaviston 42 kammioon 44, josta kaavinlevyt 46 kaapivat sen sitten säiliöön 24 täyttäen tämän täsmällises- ^ * ti ja täydellisesti.

• · * ♦ ♦ ♦ ‘: ‘ 30 Jauheen annostelulaite 10 sisältää lisäksi muodoltaan sylinterimäisen alus- * 4 · : pesän 48, joka sijaitsee kupin muotoisen sisennyksen 20 sisällä. Myös alus- : pesän 48 ulkohalkaisija on pienempi kuin sylinterimäisen seinän 14 sisähal- < « · « :' ‘': kaisija niin, että tämä mahdollistaa aluspesän 48 ja kiinteän rungon 12 välisen 12 107125 suhteellisen kiertymisen. Aluspesässä 48 on lisäksi keskusreikä 50 linjassa kiekkomaisen osan 16 keskusreiän 22 kanssa. Toinen katkaistun kartion muotoinen venturikanava 52 kulkee koko aluspesän 48 läpi oleellisesti sen kes-kiakselin kanssa yhdensuuntaisena ja siitä erillään niin, että se sijaitsee alus-5 pesän 48 kehällä. Venturikanavan 52 halkaisijaltaan suurempi pää 52a on aluspesän 48 alemmassa päässä ja sen halkaisijaltaan pienempi pää 52b kiekkomaisen osan 16 vieressä. Venturikanavan 52 halkaisijaltaan pienempi pää 52b voidaan tällä tavoin asettaa linjaan säiliön 24 kanssa ja sen vuoksi linjaan siinä olevan jauheen 34 kanssa. Kuten jäljempänä on kuvattu yksityis-10 kohtaisemmin, aluspesä 48 on kiinnitetty kierrettävissä olevalla tavalla jauhe-pesän 28 suhteen niin, että toinen venturikanava 52 on aina linjassa ensimmäisen venturikanavan 32 kanssa.

Kuvioista 1 ja 2 nähdään parhaiten, että aluspesään 48 kuuluu sen alemmassa 15 päässä sijaitseva L-muotoinen rengasuloke 54. Uloke 54 määrittää rengasmaisen uran 56, jossa sylinterimäisen seinän 14 alempi pää istuu.

Aluspesän 48 alempaan päähän on lisäksi muodostettu keskussyvennys 57, joka on virtausyhteydessä keskusreiän 50 kanssa.

20 ·,*.j Aluspesä 48 lukitaan kierrettävällä tavalla jauhepesään 28 laittamalla pultti 58 ν’; keskussyvennyksen 57, keskusreiän 50 ja keskusreiän 22 läpi ja kiertämällä se I » • *·· jauhepesän 28 kierteitettyyn keskusreikään 30. Aluspesän 48 keskusreiän 50 · yhteyteen ja pulttiin 58 tehty tavanomainen kiilaurasovitus estää aluspesän 48 M « : \; 25 ja pultin 58 välisen suhteellisen kiertymisen. Tästä johtuen jauhepesän 28 ja »I* aluspesän 48 välinen suhteellisen kiertyminen on estetty, kun taas näiden välinen aksiaalinen liukumisliike on mahdollinen. Ts. aluspesän 48 kiertäminen saa jauhepesän 28 kiertymään sen sisällä. Aluspesää 48 ja jauhepesää 28 * · ·;·' voidaan kuitenkin liikuttaa toisiaan kohti ja pois toisistaan näiden akseleiden 30 suunnissa. Esillä olevalle keksinnölle on tärkeää, että jauhe 34 ei pääse liian aikaisin säiliöstä 24. Keskussyvennykseen 57 on sen vuoksi sijoitettu alus- a j pesän 48 ja pultin 58 pään 58a väliin kierukkajousi 62 painamaan tavallisesti « « · a :" ’: jauhepesää 28 ja aluspesää 48 yhteen näiden akseleiden suunnissa. Jauhe- a a t 13 107125 pesän 28 alempi pinta on tämän seurauksena kosketuksessa kiekkomaisen osan 16 ylemmän pinnan kanssa, kun taas aluspesän 48 ylempi pinta on kosketuksessa kiekkomaisen osan 16 alemman pinnan kanssa. Tällä tavoin estetään säiliöön 24 tulleen jauheen 34 vuotaminen.

5

Jauhepesän 28 ylempään päähän on lisäksi asennettu kiinteästi katkaistun kartion muotoisen suukappaleen 92 halkaisijaltaan suurempi pää. Suukappaleen 92 vastakkaiseen, halkaisijaltaan pienempään päähän on tehty aukko 93.

10 Kun laitetta käytetään, venturikanavat 32 ja 52 ovat aluksi linjassa säiliön 24 kanssa. Sen jälkeen kiinteää runkoa 12 ja aluspesää 48 kierretään toistensa suhteen 180° kuviossa 1 esitettyyn asentoon. Kanavisto 42 tulee tämän kiertämisen aikana yhteyteen säiliön 24 kanssa. Tämän seurauksena siinä sijaitsevissa kammioissa 44 oleva jauhe 34 laskeutuu säiliöön 24 ja kaapiutuu siihen 15 kaavinlevyjen 46 vaikutuksesta. Sen jälkeen säiliön 24 ollessa täynnä, alus-pesää 48 ja kiinteää runkoa 28 kierretään takaisin 180° toistensa suhteen niin, että venturikanavat 32 ja 52 ovat jälleen linjassa säiliön 24 kanssa. Sen jälkeen käyttäjän on vain hengitettävä sisään suukappaleen 92 aukon 93 kautta, jolloin ilmaa imeytyy ylöspäin venturikanavan 52 ja jauhelukon 26 läpi. Ilma kuljettaa 20 näin jauheen säiliöstä 24 venturikanavan 32 läpi ja ulos aukon 93 läpi.

» · • · • I · : Huomattakoon, että esillä olevan keksinnön mukaiset kaavinlevyt 46 saavat • · : **· aikaan kaapimisvaikutuksen sekä vastapäivään että myötäpäivään kiertämisen • ♦ J.i : aikana, so. sekä 180° täyttövaiheen aikana että inhalaatiovaiheeseen johtavan, · · • · · : ·* 25 vastakkaisen 180° liikkeen aikana.

·<· • ♦ · • · «

Esillä olevan keksinnön mukaisesti tuodaan siten jauheen annostelulaite 10, ) * joka täsmällisesti annostelee potilaalle annettavat jauhemaisen lääkkeen an- • *· nokset. Erityisesti jakelulaite 10 on rakenteeltaan ja kokoonpanoltaan paljon 30 yksinkertaisempi kuin tekniikan tason mukaiset laitteet. Tämä aiheutuu siitä, • t · :: että annosteleva kiekkomainen osa on muodostettu yhdeksi kappaleeksi kiinte- : än rungon kanssa, joka kierrettävällä tavalla pitää sisällään jauhepesän ja ! (: aluspesän. Esillä olevassa keksinnössä on lisäksi vain yksi säiliö annostele- 14 107125 vassa kiekkomaisessa osassa, minkä vuoksi mitään monimutkaista säppi-laitteistoa ei tarvita.

Esillä oleva keksintö eroaa siten edellä mainituista Wetterlin'in patenteista, 5 joissa on oltava useita aukkoja annostelulevyssä, jota on kierrettävä pääpesäs-tä erikseen. Kun annostelulevyyn tehdään useita aukkoja, tarvitaan suhteellisen monimutkainen indeksointimekanismi, joka on rikkoutumisaltis ja joka on vaikea koota. Tarkemmin sanoen VVetterlinäin patenteissa tarvitaan tällaisen indeksoinnin suorittamiseen säppimekanismi.

10

Seuraavassa viitataan kuvioihin 5 - 21. Jäljempänä on kuvattu esillä olevan keksinnön toisen suoritusmuodon mukainen jauheen annostelulaite 110. Ensimmäisen suoritusmuodon laitteen 10 osia vastaavat osat on merkitty 100:11a lisätyillä viitenumeroilla. Kuvauksen lyhentämiseksi ei yhteisiä osia ole kuvattu 15 yksityiskohtaisesti.

Kuten piirustuksissa on esitetty, annostelulaitteessa 110 on löydettävissä annostelulaitteen 10 perusmekanismi, eräin poikkeuksin siitä. Ensiksikin pultin 58, joka ulottuu kierrekytkentään suoraan jauhepesän päärungon kanssa, ·. : 20 asemesta jauhepesään 128 kuuluu sen alempaan pintaan samaksi kappaleek-, • · si muodostettu keskellä sijaitseva jatkoakseli 128a. Akseli 128a ulottuu alus- :·. pesän 148 keskusreiän 150 läpi keskussyvennykseen 157. Akselin 128a va- • : paassa päässä on ulkokierteet 128b ja sen yhteyteen kierretty mutteri 158 * · ♦ · jauhepesän 128 kiinnittämiseksi aluspesään 148. Kuten annostelulaitteen 10 • · 25 tapauksessakin, kierukkajousi on laitettu aluspesän 148 ja mutterin 158 väliin tavallisesti painamaan jauhepesää 128 ja aluspesää 148 yhteen niiden akse-·:··: leiden suunnassa. Tässä tarkoituksessa akselin 128a ympärille ja mutterin 158 ja kierukkajousen 162 väliin on laitettu välilevy 158a. Jauhepesän 128 alempi pinta on tämän seurauksena kosketuksessa kiekkomaisen osan 116 ylemmän • · .···. 30 pinnan kanssa, kun taas aluspesän 148 ylempi pinta on kosketuksessa kiekko* •« · . maisen osan 116 alemman pinnan kanssa.

15 107125

Jauhepesän 128 ja aluspesän 148 välisen suhteellisen kiertymisen estämiseen on lisäksi käytetty kiilaurasovitusta 160, joka samalla mahdollistaa aksiaalisen liukumisliikkeen näiden välillä. Tarkemmin sanoen kiilaurasovitus 160 sisältää pienihalkaisijaisen pysäytystangon 166, joka on kiinnitetty jauhepesän 128 5 alemmassa pinnassa olevaan reikään 168 ja joka ulottuu tästä alaspäin jauhe-pesän 128 akselin suuntaisesti. Aluspesän 148 ylempään pintaan on tehty pienihalkaisijainen reikä 170, joka kulkee aluspesään 148 akselin suuntaisesti. Reikä 170 on linjassa reiän 168 kanssa niin, että pysäytystanko 166 voi liukua siihen. Tästä johtuen jauhepesän 128 kiertäminen aiheuttaa aluspesän 148 10 kiertymisen sen sisällä. Aluspesää 148 ja jauhepesää 128 voidaan kuitenkin liikuttaa toisiaan kohti ja toisistaan poispäin niiden akseleiden suunnissa, koska pysäytystanko 166 voi liukua niiden akselin suunnassa reiän 170 sisällä.

Huomattakoon, että kiekkomaisen osan 116 keskusreiän 122 halkaisija on niin 15 suuri, että pysäytystanko 166 sopii siihen. Jauhepesä 128 ja aluspesä 148 voivat tällä tavoin kiertyä kiekkomaisen osan 116 suhteen ilman, että pysäytystanko 166 häiritsee kiertymistä.

Toisessa muunnelmassa kanavisto 142 on muodostettu pelkästään kaarimai- . * ·,: 20 sena avoimena alueena, joka on yhteydessä jauheen syöttökanavan 136 kans- • · sa. Ts. kanavistoon 142 ei ole muodostettu lainkaan kaavinlevyjä. Sen sijaan : ’·.. erillinen kaavinkiekko 172, jonka ulkohalkaisija on sama kuin jauhepesällä 128, : on kiinnitetty millä tahansa sopivalla tavalla jauhepesän 128 alempaan pin- :*·\· taan. Kaavinkiekon 172 keskusreikä 174 voi olla esimerkiksi halkaisijaltaan :T: 25 hieman pienempi kuin akseli 128a niin, että kaavinkiekko 172 on siihen pak- kosovitettu. Kaavinkiekko 172 voidaan kiinnittää jauhepesän 128 alempaan *:**·* pintaan vaihtoehtoisesti käyttämällä liimaa tai vastaavaa. Kaavinkiekossa 172 • · · on luonnollisesti pienihalkaisijainen reikä 176 pysäytyssauvan 166 läpimenoa -.;·<· varten niin, että kaavinkiekon 172 sijainti jauhepesän 128 suhteen on kiinnitet- 30 ty.

* « « « · · . · · ·. Kaavinkiekossa 172 on useita pyöreitä reikiä 178, jotka ulottuvat sen läpi ja ««« ovat välittömästi kanaviston 142 alapuolella. Seuraavasta tarkastelusta huo- 16 107125 mattakoon, että reikien 178 ei tarvitse olla pyöreitä. Järjestelyn ollessa tällainen, jauheen syöttökanavasta 136 tuleva jauhe 134 putoaa kanavistoon 142 ja sen jälkeen reikiin 178. Kun jauhesäiliö 124 (kuvio 6A) sijaitsee reikien 178 alapuolella, niissä oleva jauhe 134 putoaa jauhelukon 126 yläpuolella olevaan 5 säiliöön 124, ja kaapiutuu siihen kaavinkiekon 172 seinämien 172a vaikutuksesta. Kaavinkiekko 172 määrittää reiät 178 jauhepesän ja kaavinkiekon 172 suhteellisen kiertymisen aikana kiekkomaisen osan 116 suhteen. Ts. nämä seinämät 172a toimivat samalla tavoin kuin annostelulaitteen 10 kaavinlevyt 46. Esitetyn mukaisesti on suositeltavaa, että kanaviston 142 kanssa linjassa 10 on neljä reikää 178.

Kuviossa 6B esitetyn mukaisesti jauhesäiliö 124 voi olla alue, jossa on reikiä 125. Tässä muunnelmassa jauhelukkoa 126 ei välttämättä tarvita jauheen pidättämiseen säiliössä inhalaation alkamiseen asti.

15

Kaavinlevyssä 172 on lisäksi ylimääräinen reikä 180, joka on linjassa venturi-kanavien 132 ja 152 kanssa. Tässä järjestelytavassa on huomattava, että yksi reikä 178a on suoraan vastapäätä reikää 180. Tämä johtuu siitä, että kanavisto 148 ulottuu jauheen syöttökanavan 136 yli. Kuitenkin on huomattavaa, että ,' ·. · 20 venturikanava 132 ei ole suoraan vastapäätä jauheen syöttökanavaa 136 vaan ;';' pikemminkin on siitä kaarimaisesti erillään noin 135° verran.

: Annostelulaitteesta 110 puuttuu lisäksi L-muotoinen rengasuloke 54. Aluspesä 148 sopii siten kokonaan kiinteän rungon 12 kupin muotoiseen syvennykseen 25 120. Jotta jauhepesää 128 ja aluspesää 148 voitaisiin kiertää kiekkomaisen osan 116 suhteen, aluspesän 148 asemesta kierretään mieluummin jauhe-pesää 128 jauhepesän 128 ylemmässä pinnassa olevan halkaisijan suuntaisen • · · vääntöuran 182 avulla, kuten jäljempänä on kuvattu yksityiskohtaisemmin.

» « « « 30 Hatunpidike 184 on asennettu kiinteän rungon 112 sylinterimäisen seinän : *·. ylemmän puoliskon 114a ympärille pitämään tavanomainen hattu 164 sen .···. päällä. Hatun 164 ja hatunpidikkeen 184 kokoonpano voi olla minkä tahansa

Somova S.p.A., Milano, Italia, yhtiön myymä tyyppi.

17 107125

Tarkemmin sanoen kiinteässä rungossa 112 on ulkovaippa 115, joka ympäröi sylinterimäisen seinän alemman puoliskon 114b ja noin puolet sylinterimäisen seinän ylemmästä puoliskosta 114a ja joka on siihen kiinnitetty hitsaamalla, liimalla, puristustiukasti tai vastaavasti. Sylinterimäisen seinän ylemmän puo-5 liskon 114a ulomman pinnan, joka ulottuu vaipan 115 yläpuolelle, ulkopinta on varustettu kehämäisellä tartuntapinnalla 117.

Hatunpidike 184 käsittää sylinterimäisen tartuntaosan 186, joka on sylinterimäisen seinän ylemmän puoliskon 114a päällä ja joka lepää vaipan 115 ylä-10 reunan päällä. Sylinterimäisen tartuntaosan 186 sisäseinässä on rengasura 186a, joka on kehämäisen tartuntapinnan 117 yläpuolella siihen kytkeytyneenä ja joka pitää hatunpidikkeen 184 kiinteässä rungossa 112. Sylinterimäisen tartuntaosan 186 alareuna lepää vaipan 115 yläreunan päällä ja pitää vääntö-osan 117 oikeassa asennossa rengasuran 186a suhteen. Tartuntaosan 186 15 sisähalkaisija on lisäksi hieman pienempi kuin sylinterimäisen seinän ylemmän puoliskon 114a ulkohalkaisija niin, että se pitää kitkan vaikutuksesta tartunta-osan 186 sen päällä. Tällä tavoin hatunpidike 184 ei yleensä ole asennettu kierrettävällä tavalla kiinteän rungon 112 päälle. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hitsausta tai liimaa.

20 .':'. Sylinterimäinen tartuntaosa 186 muuttuu sen kanssa yhtenäiseksi kappaleeksi ' ·.. muodostetuksi pienempihalkaisijaiseksi ja sylinterimäisesti hatun kiinnitysosak- • si 188 ja määrittelee sen kanssa rengasolakkeen 188a. Hatun kiinnitysosan • · · · Γ·*: 188 ulkopinnalle on lisäksi muodostettu rengasmainen tartuntapinta 188b niin, • · 25 että rengasmaisen tartuntaosan 188b ja olakkeen 188a väliin muodostuu rengasura 188c, jonka tarkoitus tullaan jäljempänä selittämään.

• ·

Lopuksi hatun kiinnitysosa 188 muuttuu sen kanssa yhdeksi kappaleeksi muo-- dostetuksi, oleellisesti puolisylinterin muotoiseksi hatun ohjausosaksi 190, jolla ;; 30 on sama halkaisija. Hatun ohjausosan 190 toiseen reunaan on muodostettu ; kieppitappi 190a, jonka päällä suukappale 192 voi kiertyä, kuten myös jäljem- '' · · * pänä tullaan selittämään. Hatun ohjausosan 190 yläreunaan on tehty vastak kaisille puolille kaksi syvennystä 190b.

1β 107125

Hatun 164, jolla on sylinterimäinen ulkoseinä 164a ja umpinainen yläseinä 164b, avoin alapää on asennettu kiertyvällä tavalla hatunpidikkeeseen 184, joka edellä mainitun mukaisesti on vuorostaan kiinteästi kiinnitetty kiinteän rungon 112 yläpäähän. Sylinterimäisen ulkoseinän 164a sisähalkaisija on 5 sama kuin hatun kiinnitysosan 188 ja hatun ohjausosan 190 ulkohalkaisija. Sylinterimäisen ulkoseinän 164a sisäpinnan alempaan päähän on lisäksi muodostettu rengasura 164c, johon rengasmainen tartuntapinta 188b tulee niin, että hattu 164 voidaan kiertyvällä tavalla kiinnittää hatunpidikkeen 184 päälle. Tässä asennossa sylinterimäisen ulkoseinän 164a avoin alapää lepää ren-10 gasolakkeella 188a.

Sylinterimäiseen ulkoseinään 164a on lisäksi leikattu ikkuna 164d, jonka läpi edellä mainittu suukappale 192 voi ulottua, kuten jäljempänä tullaan kuvaamaan.

15

Ikkuna 164d voi olla esimerkiksi noin 80° kaaren suuruinen.

Yläseinän 164b kehällä sijaitsevaan osaan on lisäksi muodostettu lyhyt pysäy-tystappi 164e, jonka tarkoitus tullaan jäljempänä kuvaamaan.

20 :':Hattu 164 käsittää myös yläseinän 164b sisäpinnassa olevan pyöreän kehä- uran 164h välittömästi yläseinän 164b ja sylinterimäisen ulkoseinän 164a : liitoskohdan vieressä. Kuten kuviossa 11 on esitetty, uraan 164h tulee hatun • · · « ohjausosan 190 yläreuna, kun hattu 164 laitetaan hatunpidikkeen 184 päälle.

: 25 Uraan 164h on muodostettu kaksi lähekkäin olevaa harjannetta 164i ja 164j niin, että hatun 164 ääriasentoihin kierretyissä asemissa ne ottavat vastaan hatun ohjausosassa 190 olevat syvennykset 190b ja lukitsevat hatun 164 • · · näihin asentoihin irrotettavalla tavalla.

« • · 30 Hatun 164 sisällä on suukappale 192 kiertyvällä tavalla hatun ohjausosan 190 i • · · : X kierretapin 190a päällä. Kuten on esitetty, suukappaleen 192 muodostaa kaksi i · · ’ oleellisesti yhdensuuntaista ylä- ja alaseinää 192a ja 192b ja kaksi sivuseinää 192c ja 192d, jotka yhdistävät ylä- ja alaseinät 192a ja 192b ja joiden etummai- 19 107125 set päät kääntyvät hieman toisiaan kohti. Ylä- ja alaseinien 192a ja 192b takaosista on lisäksi leikattu pois vastaavasti kaarimaiset aukot 192e ja 192f. Tämä johtuu siitä, että yläseinässä 164b on siitä alaspäin ulottuva keskiakseli 164f, jolloin aukot 192e ja 192f ovat tarpeen, jotta suukappale 192 voisi kiertyä akse-5 Iin 164f ympäri sen aseman, jossa se on vetäytyneenä kokonaan hatun 164 sisälle (kuvio 20), ja sen asennon, jossa se ulottuu ikkunasta 164d ulos (kuvio 21), välillä. Akselin 164f alemmassa päässä on sisäkierteinen reikä 164g.

Jotta suukappale 192 voitaisiin laittaa kiertyvällä tavalla hatun 164 sisälle, 10 suukappaleeseen 192 on muodostettu kieppitapin sylinterimäinen pidike 192g sisäseinän 192c takareunaan lähelle sen yläosaa. Kieppitappi 190a sopii siten kieppitapin pidikkeeseen 192g, jolloin suukappale 192 voidaan asentaa niin, että se kiertyy kieppitapissa 190a hatun 164 sisällä.

15 Jäljempänä olevasta tarkastelustakin voidaan havaita, että kun kanavisto 142 on yhteydessä jauhesäiliön 124 kanssa, suukappale 192 on kääntynyt sisään-vetäytyneeseen asentoon hatun 164 sisällä, ja kun venturikanavat 132 ja 152 ovat yhteydessä jauhesäiliön 124 kanssa, suukappale 192 on kääntynyt ikkunasta 164d ulostyöntyneeseen asentoon. Ulostyönnetyssä asennossa käyt-20 täjä voi hengittää suukappaleen 192 läpi ja saada säiliössä 124 olevan lääke- • 9 1 jauheen 134.

• * « · : .·. Käyttäjällä on kuitenkin monissa tapauksissa tarve hengittää ulos suukappa- • · · leeseen 192 välittömästi jauheen 134 sisäänhengittämisen jälkeen. Ts. käyttäjä • · 25 voi hengittää ulos, ennen kuin poistaa suukappaleen 192 suustaan. Käyttäjän suusta tuleva kosteus joutuisi siten takaisin säiliöön 124. Tämän tapahtuman estämiseksi suukappaleen 192 sisälle sen yläpäähän on asennettu kääntyvä ·*": läppä 192h kieppisauvan 192i avulla. Tarkemmin sanoen kieppisauva 192i • · · ulottuu sivuseinien 192cja 192d ylempien päiden poikki noin puoliväliin niiden .··. 30 pituutta, jotta läppä 192h voidaan asentaa siihen saranamaisesti. Läpän 192h • · taakse pohjaseinään 192b kiinteästi asennettu pysäytin 192j estää läpän 192h kääntymisen taaksepäin ja sisäänpäin, mutta sallii läpän 192h kääntymisen • · ulospäin. Käyttäjän hengittäessä sisään läppä 192h kääntyy tällä tavoin ulos- 20 107125 päin ja ylöspäin ja sallii atomisoidun jauheen 134 läpikulun, kuten on esitetty katkoviivoilla kuviossa 17. Heti, kun käyttäjä lakkaa sisäänhengittämästä, läppä 192 putoaa painovoiman vaikutuksesta takaisin asentoon, jossa se sulkee suukappaleen 192a läpikulkevan aukon. Jos käyttäjä hengittää ulos, 5 kun hänen suunsa on yhä suukappaleen 192 päällä, pysäytin 192j estää läpän 192h kääntymästä enempää sisäänpäin. Tämän vuoksi tällaisesta uloshengittämisestä tuleva kosteus ei pääse säiliöön 124.

Vastoin annostelulaitetta 10, jossa aluspesää 128 kierretään kiekkomaisen 10 osan 16 suhteen, annostelulaitteen 110 jauhepesää 128 ja aluspesää 148 kierretään kiekkomaisen osan 116 suhteen kiertämällä jauhepesää 128. Tämä saadaan aikaan kiertämällä hattua 164 kiinteän rungon 112 suhteen.

Tarkemmin sanoen kiertämislaite 194 on asennettu hattuun 164 jauhepesän 15 128 kiertämistä varten. Kiertämislaitteeseen 194 kuuluu karakiekko 194a, jossa on keskusreikä 194b ja alemmassa päässä halkaisijamaisesti kulkeva kääntökara 194c. Karakiekon 194a vastakkaisella pinnalla voi olla myös sylin-terimäinen keskiö 194f. Reiän 194b ja sen kanssa linjassa olevan keskiön 194f läpi kulkee pultti 194d, joka on kierreliitännässä akselin 164f sisäkierteisen : 20 reiän 164 kanssa karakiekon 194a kiinnittämiseksi hattuun 164. Karakiekko

« « I

:':'. 194a voidaan luonnollisesti kiinnittää hatun akseliin 164f muullakin keinoin, kuten puristustiukasti, hitsaamalla tai vastaavasti. Huomattakoon, kuten on : esitetty, että karakiekon 194a ollessa kiinnitetty hattuun 164, se sijaitsee suu- • · · · kappaleen 192 alaseinän 192b alapinnan alapuolella. Karakiekon 194a laitta- • · :T; 25 miseksi tarkalleen oikeaan paikkaan voidaan karakiekon 194a ja akselin 164f alemman pään väliin laittaa välike 164e. Tässä asennossa karakiekon 194a *:·*: asema hattuun 164 nähden on määrätty. Kun karakiekko 194a yhdistetään *...J hattuun 164, kääntöura 194c kytkeytyy jauhepesän 128 yläpinnalla olevan •;. -: halkaisijan suuntaisen kääntöuran 182 kanssa. Kun hattua 164 kierretään :‘: 30 hatunpidikkeen 184 päällä, karakiekon 194a kääntökara 194c, joka on kytken-; * · · ; nässä kääntöuran 182 kanssa, saa siten jauhepesän 128 kiertymään hatun • · 164 kanssa. Koska käyttäjä pitää paikallaan kiinteän rungon 112, tämä aiheuttaa sen, että jauhepesä 128 ja aluspesä 148 kiertyvät kiinteän rungon 112 21 107125 suhteen. Karakiekkoon 194a on lisäksi tehty kehäkolo 194g, joka asettuu linjaan venturiputken 132 ylemmän pään kanssa, kun kääntökara 194c kytkeytyy kääntöuraan 182. Tällä tavoin, kun venturiputki 132 on linjassa jauherei-kien 126 kanssa, karakiekko 194a ei estä jauheen kulkua venturiputkesta 162 5 suukappaleeseen 192.

Lisäksi huomattakoon, että jauhepesän 128 ylempään pintaan on muodostettu keskusreikä 183, johon pultin 194d pää tulee, kun karakiekon 194a kääntökara 194c kytkeytyy kääntöuraan 182.

10

Suukappaletta 192 normaalisti käytettäessä, kun reikä 178a ja kanavisto 142 ovat linjassa jauhesäiliön 124 kanssa, suukappale 192 sijaitsee kokonaan hatun 164 sisällä. Tässä asennossa yläseinän 192a takareuna, liitoskohdassa kieppitapin pidikkeen 192g kanssa, on kosketuksessa hatun 164 pysäytystapin 15 164e kanssa. Tämä estää hatun 164 kiertämisen pidemmälle hatunpidikkeen 184 päällä. On huomattava, että tässä asennossa puolisylinterimäinen hatun ohjausosa 190 peittää ikkunan 164d ja estää pääsyn suukappaleeseen 192, kun annostelijaa ei käytetä.

20 Kun hattua 164 kierretään, kierretään sen sisällä myös jauhepesää 128. Tä-; *:' i män seurauksena seinät 172a kaapivat jauheen 134 säiliöön 124. Kun jauhe- 4 I' ·, pesä 128 ja aluspesä 148 ovat kulkeneet 180° kiekkomaisen osan 116 suh- « • :*; teen, venturikanavat 132 ja 152 ja reikä 180 ovat linjassa säiliön 124 kanssa.

• 44 · :*·*: Tämän kiertämisen aikana sivuseinä 192c tulee vasten reunaa, joka määritte- • · 25 lee ikkunan 164d. Kun hattua 164 edelleen kierretään kohti asentoa, jossa venturiputket 132 ja 152 ovat linjassa säiliön 124 kanssa, tämä ikkunan 164d ·:··: reuna, joka on kiinteä, pakottaa suukappaleen 192 ulos ikkunasta 164d, so.

ainoaan paikkaan, johon suukappale 192 voi liikkua ja samalla sallia hatun 164 . kiertämisen edelleen. Suukappale 192 kääntyy sen vuoksi ulospäin kieppitapin . · · ·. 30 190a ympäri. Koska sivuseinien 192c ja 192d takareunat ovat toisistaan kau- . empana kuin ikkunan 164d leveys, suukappale 192 voi työntyä ikkunasta 164d «44 [···] ulos vain ennalta määrätyn matkan, mikä rajoittaa hatun 164 kiertymisen tiet tyyn asentoon. Tämä tietty asento vastaa venturikanavien 132 ja 152 ja reiän 22 107125 180 linjassaoloa säiliön 124 kanssa. Sen jälkeen käyttäjä pelkästään hengittää sisään suukappaleen 192 läpi saaden säiliön 124 sisältämän jauheen 134. Annostelulaitteella 10 saavutettujen, edellä mainittujen etujen lisäksi on huomattava, että annostelulaite 110 antaa lisäetuja. Tarkemmin sanoen me-5 kanismi, jolla jauhepesää kierretään annostelukiekon suhteen, liittyy suukappaleen liikkeeseen sen sisäänvetäytyneen ja ulostyöntyneen aseman välillä, ja siten saadaan aikaan yksinkertaisella tavalla kaksiosainen toiminta. Läpän 192h avulla estetään lisäksi uloshengittämisestä tuleva kosteus pääsemästä suukappaleen 192 läpi.

10

Seuraavassa viitataan kuvioihin 22 - 47. Kuvauksen kohteena on esillä olevan keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukainen annostelulaite 210. Toisen suoritusmuodon annostelulaitteen 110 osia vastaavat osat on merkitty samoilla, 100:11a lisätyillä viitenumeroilla. Kuvauksen pitämiseksi lyhyenä ei yhteisiä 15 osia ole kuvattu yksityiskohtaisesti.

Kuten on esitetty, annostelulaitteen 110 perusmekanismi on löydettävissä annostelulaitteesta 210, eräin muutoksin. Tarkemmin sanoen jauhepesän 228, aluspesän 248, kiekkomaisen osan 216 ja kaavinlevyn 272 keskinäinen järjes-. * ·,; 20 tely on käytännöllisesti katsoen muuttumaton annostelulaitteen 110 vastaaviin : ‘ ‘: osiin verrattuna, seuraavin poikkeuksin.

« : Ensiksikin kiinteässä rungossa 212 on vain sylinterimäisen seinän ylempi ·»« * puolisko 214a, jolloin sylinterimäisen seinän ylemmällä puoliskolla 214a ja :T: 25 kiekkomaisella osalla 216 on kupin muotoinen konfiguraatio, joka määrittelee ylemmän kupin muotoisen syvennyksen 218, johon jauhepesä 228 sopii. Sylin- *:**: terimäisen seinän alemman puoliskon asemesta käytetään korkeudeltaan ··· · matalaa puolisylinterin muotoista laippaa 214b, joka on muodostettu kiekko-*;··· maisen osan 216 vastakkaiselle puolelle sylinterimäisen seinän ylemmän 30 puoliskon 214a jatkeena. Koska laippa 214b on muodoltaan puolisylinteri, : ’·. laipassa 214b on siten kaksi vastakkaista pysäytysreunaa 214c ja 214d, jotka ' < · · ] rajoittavat jauhepesän 228 ja aluspesän 248 kiertymistä kiekkomaisen osan 216 suhteen, kuten jäljempänä tullaan yksityiskohtaisemmin kuvaamaan.

23 1G7125

Aluskotelon 248 ylempi pää on leikattu pois niin, että muodostuu halkaisijaltaan pienempi sylinterimäinen ylempi pää 248a, joka määrittelee rengasolak-keen 248b, jonka päällä laipan 214b alempi pää lepää. Akselinsuuntainen pysäytystappi 248c on kiinnitetty aluspesän 248 kehälle, eikä se näin suuren-5 na sen ulkohalkaisijaa. Pysäytystappi 248c kulkee ylöspäin aluspesän 248 akselin suunnassa ja on esillä välittömästi rengasolakkeen 248b yläpuolella. Annostelulaitteen ollessa koottuna pysäytystappi 248c ulottuu sen vuoksi laipan 214b pysäytysreunojen 214c ja 214d väliin. Annostelijaa käytettäessä, kun jauhepesää 228 ja aluspesää 248 kierretään kiinteän rungon 212 suhteen, 10 pysäytystappi 248c osuu joko pysäytysreunaan 214c tai pysäytysreunaan 214d ja rajoittaa jauhepesän 228 kiertymisen 180°:ksi. Nämä kiertymisen ääriasennot vastaavat ensimmäistä asentoa, jossa venturikanavat 232 ja 252 ja reikä 280 ovat linjassa jauhesäiliön 224 kanssa jauhelukon 226 yläpuolella, ja toista asentoa, jossa jauheen syöttöputki 236, kanavisto 242 ja reiät 278 ovat linjassa 15 säiliön 224 kanssa.

Kuten muissakin tässä yhteydessä esitetyissä annostelulaitteen konfiguraati-oissa, jauhesäiliö 224 voi olla reikä (kuvio 27A), jonka alapuolella on jauheluk-ko 226, tai se voi olla reikiä 225 sisältävä alue (kuvio 27B).

20 t | :' j'; Päinvastoin kuin annostelulaite 110, annostelulaitteen 210 jauhepesä 228 ja : * *.. aluspesä 248 on yhdistetty toisiinsa samalla tavoin kuin ensimmäisen suoritus- : muodon mukaisessa annostelulaitteessa 10. Tarkemmin sanoen, jotta aluspe- :***: sä 248 voitaisiin kierrettävällä tavalla lukita jauhepesään 228, pultti 258 on :T: 25 viety aluspesän 248 keskussyvennyksen 257 ja keskusreiän 250, annostele van kiekkomaisen osan 216 keskusreiän 22 ja kaavinkiekon 272 keskusreiän . 274 läpi niin, että se tulee kierteitettynä jauhepesän 228 kierteitettyyn keskus- ··· reikään 230. Keskussyvennyksessä 257 sijaitsee lisäksi kierukkajousi 262 • ·: · · - aluspesän 248 ja pultin 258 pään 258a välissä, jolloin se tavallisesti painaa :' * ’: 30 jauhepesää 228 ja aluspesää 248 yhteen niiden akseleiden suunnissa. Tämän : !·. seurauksena kaavinkiekon 272 alempi pinta, joka sijaitsee jauhepesän 228 ;···. alapuolella, on kosketuksessa kiekkomaisen osan 216 ylemmän pinnan kans- 24 107125 sa, kun taas aluspesän 248 ylempi pinta on kosketuksessa kiekkomaisen osan 216 alemman pinnan kanssa.

Annostelulaitteessa on myös samanlainen kiilaurasovitus 260 kuin annostelu-5 laitteessa 110, sekä pysäytystanko 266, reikä 268 jauhepesässä 228 ja pieni-halkaisijainen reikä 270 aluspesässä 248.

Jauhepesän 228 ylempään päähän on lisäksi kiinteästi asennettu suukappale 292. Tarkemmin sanoen suukappaleessa 292 on sylinterimäinen kiinnitysosa 10 292k, joka on kiinnitetty jauhepesän 228 ylemmän pään päälle kitkatiiviisti, hitsaamalla, liimalla tai vastaavasti. Sylinterimäinen kiinnitysosa 292k muodostaa kammion 292m, joka on virtausyhteydessä venturikanavan 232 ylemmän pään kanssa. Katkaistun kartion muotoisen inhalaatio-osan 292n halkaisijaltaan suurempi pää on muodostettu yhdeksi kappaleeksi sylinteri mä isen osan 15 292k ylemmän pään kanssa. Katkaistun kartion muotoisessa inhalaatio-osassa 292n on koko sen läpi tehty aksiaalinen keskusreikä 292b, joka on virtausyhteydessä kammion 292m kanssa. Käyttäjä voi tällä tavoin hengittää jauheen 234 sisäänsä venturikanavan 232, kammion 292m ja reiän 292p läpi, kun venturikanavat 232 ja 252 ovat linjassa säiliön 224 kanssa. Koko suukappale ·. : 20 292 on mieluummin yksiosainen valettu muovirakennelma.

« « 4 • · j\ Suukappaleen 292 ohjausosaan 292q kuuluu useita, esimerkiksi kaksi, kieruk- * j kamaista siipeä 292r, jotka on kiinnitetty inhalaatio-osan 292n reiän 292p • · · · sisälle, kuten on esitetty Wetterlin'in US-patentissa 4,907,583. Kierukkamaiset • · 25 siivet 292r ohjaavat jauhepartikkeleita törmäyttämällä nämä sentrifuugivoiman , vaikutuksesta vasten inhalaatio-osan 292b sisäseinää, jolloin suuret partikkelit ·:··: tai partikkelikasaumat murskaantuvat pieniksi partikkeleiksi ja jolloin partikkelit myös törmäävät toisiinsa, minkä seurauksena partikkeleiden kesken tapahtuu ....: keskinäistä jauhautumista tai murskaantumista.

30 . *. Suurin ero annostelulaitteiden 110 ja 210 välillä on tapa, jolla kiekkomaista « « · ‘!osaa 216 kierretään jauhepesän 228 ja aluspesän 248 suhteen. Tätä kuvataan seuraavassa.

Λ Π 7 Ί ° Ε 25 IL/

Ensimmäinen tappiuloke 296 on muodostettu kiekkomaisen osan 216 kehälle, josta se ulottuu ulospäin säteensuuntaisesti. Tappiuloke 296 on mieluummin muodostettu välittömästi laipan 214b pysäytysreunan 214c yläpuolelle. Toinen tappiuloke 298 on muodostettu aluspesän 248 kehälle lähelle sen alempaa 5 päätä. Se kulkee ulospäin säteensuuntaisesti noin kaksi kertaa sen matkan kuin mikä on ensimmäisen tappiulokkeen 296 pituus säteen suunnassa. Toinen tappiuloke 298 on noin 90° sivussa ensimmäisestä tappiulokkeesta 296, kun pysäytystappi 248c on vasten joko pysäytysreunaa 214c tai 214d. Erityisesti, kun pysäytystappi 248c on vasten pysäytysreunaa 214d, toinen tappiulo-10 ke 298 on laipan 214b keskiosan tasolla. Jotta tappiulokkeet 296 ja 298 kytkeytyisivät niin, että kiekkomainen osa 216 kiertyy jauhepesän 228 ja alus-pesän 248 suhteen, sylinterimäinen ohjausvaippa 300 ulottuu yli koko toistaiseksi kuvatun kokoonpanon, so. vaippa 300 ulottuu aluspesän 248, kiinteän rungon 212 ja suukappaleen 292 yli. Ohjausvaipassa 300 on akselinsuuntai-15 nen rako 302, joka on avoin ohjausvaipan 300 alareunassa ja joka ulottuu noin 76 % ohjausvaipan 300 pituudesta. Rako 302 on tehty niin, että ensimmäinen tappiuloke 296 sopii siihen. Ensimmäisen tappiulokkeen 296 pituus säteen suunnassa on siten sellainen, että ensimmäisen tappiulokkeen 296 uloin pää ei ulotu kauemmaksi kuin ohjausvaipan 300 ulkohalkaisija. Tämän järjestelyn \ : 20 avulla ohjausvaippa 300 lukitaan kiekkomaiseen osaan 216, jolloin kiekkomai- « 4 .· ;·. nen osa 216 on estynyt kiertymästä ohjausvaipan 300 suhteen, mutta voi siir- tyä aksiaalisesti sen suhteen raossa 302 olevan ensimmäisen tappiulokkeen * • 296 avulla.

«41 · • · · • * · 0 · • · 25 Ohjausvaippaan 300 kuuluu lisäksi kierukkamainen ura 304. Tarkemmin sanoen kierukkamainen ura 304 sisältää akselinsuuntaisen sisäänvientiosan ·:··: 304a, joka on avoin ohjausvaipan 300 alareunassa ja joka ulottuu noin 10 % ohjausvaipan 300 korkeudesta. Sisäänvientiosa 304a on noin 90° etäisyydellä raosta 302. Sisäänvientiosa 304a vie kierukkamaiseen osaan 304b, joka kul-; * * *. 30 kee kierukkamaisesti ylöspäin ja poispäin urasta 302 kohtaan, joka on suurin

• 4 I

; ‘( piirtein suoraan sisäänvientiosaa 304a vastapäätä ja akselin suunnassa sivulla ‘ ‘ ’ sisäänvientiosasta 304a. Sisäänvientiosan 304a ja kierukkamaisen osan 304b liitoskohta vastaa toisen tappiulokkeen 298 sijaintia siinä, kun ohjausvaippa 26 107125 300 on koottu aluspesän 248, kiinteän rungon 212 ja suukappaleen 292 päälle. Kierukkamaisen osan 304b korkeus sisäänvientiosansa päästä sen päättymis-kohtaan on noin 29 % ohjausvaipan 300 korkeudesta. Kierukkamainen osa 304b päättyy päättymisosaan 304c, jonka suunta on poikittain sisäänvienti-5 osaan 304a nähden ja joka kulkee poispäin kierukkamaisesta osasta 304b.

Esimerkkinä käyttökelpoisista mitoista ohjausvaipan 300 korkeus voi olla 2,625 tuumaa (6,6675 cm), akselin suuntaisen raon 302 korkeus voi olla 2 tuumaa (5,08 cm), sisäänvientiosan 304a korkeus voi olla 0,25 tuumaa (0,635 cm) ja 10 kierukkamaisen osan 304b korkeus voi olla 0,75 tuumaa (1,905 cm).

Kun ohjausvaippa 300 laitetaan aluspesän 248, kiinteän rungon 212 ja suu-kappaleen 292 päälle, toinen tappiuloke 298 tulee kierukkamaiseen rakoon 304. Jos ohjausvaippaa 300 pidetään paikallaan, toisen tappiulokkeen 298 15 kiertäminen aiheuttaa tällä tavoin toisen tappiulokkeen 298 siirtymisen kierukkamaisessa osassa 304b. Tämän seurauksena aluspesä 248 kiertyy kiekkomaisen osan 216 suhteen, jonka ohjausvaipan 300 urassa 302 oleva ensimmäinen tappiuloke 296 pitää paikallaan. Tällä tavoin säiliö 224 siirtyy asennosta, jossa se on linjassa putkiston 242 kanssa, asentoon, jossa se on , \ 20 linjassa venturikanavien 232 ja 252 kanssa, jolloin käyttäjä voi inhaloida jau- » i heen 234.

• · i 4

• I I

*

Samalla on huomattava, että toisen tappiulokkeen 296 siirtyminen saa alus-{*·]: pesän 248 siirtymään akselinsuuntaisesti ylöspäin ohjausvaipan 300 suhteen, v ·* 25 Tämän seurauksena aluspesästä 248, kiinteästä rungosta 212 ja suukappa leesta 292 muodostuva kokoonpano liikkuu kokonaisuudessaan ylöspäin.

Koska rako 302 on akselinsuuntainen, kiekkomainen osa 216 on edelleen kiin- • · teästi paikallaan kiertymistä vastaan, mutta se liikkuu ylöspäin, koska ensim-·:·· mäinen tappiuloke 296 sijaitsee urassa 302. Tämän ylöspäin tapahtuvan liik- ;"': 30 keen aikana suukappale 292 kiertyy aluspesän 248 ja jauhepesän 228 kanssa 4 « ( ; ja myös liikkuu ylöspäin ulos ohjausvaipasta 300. Suukappale 292 tulee näin

4 · I

. - . esille käyttäjää varten, kun säiliö 224 on linjassa venturikanavien 232 ja 252 •« · kanssa. Huomattakoon, että toinen tappiuloke 298 on tässä asennossa päätty- 27 107125 misosassa 304c ja pitää suukappaleen 292 tässä ulostyöntyneessä asemassa, kunnes käyttäjä saa aikaan toisen tappiulokkeen 298 kiertymisen vastakkaiseen suuntaan.

5 Ohjausvaippaan 300 kuuluu lisäksi siitä ulospäin ulottuva alempi rengasuloke 306, rako 302 ja sisäänvientiosa 304a, jotka kulkevat ulokkeen 300 läpi.

Toisen tappiulokkeen 298 edellä mainitun kiertymisen aikaansaamiseksi oh-jausvaipan 300 alemman osan päälle on kiertyvällä tavalla sovitettu sylinteri-10 mäinen kääntövaippa 308, joka lepää alemman rengasulokkeen 306 päällä. Kääntövaipassa 308 on akselin suuntainen ura 310, joka on avoin kääntövai-pan 308 alareunassa ja joka ulottuu suurin piirtein yli kääntövaipan 300 koko korkeuden. Kääntövaipan 308 korkeus voi esimerkiksi olla 1,5 tuumaa (3,81 cm) ja raon 310 korkeus voi olla 1,25 tuumaa (3,175 cm). Kääntövaippa 308 on 15 näin hieman suurempi kuin puolet ohjausvaipan 300 korkeudesta. Kun kääntö-vaippa 308 laitetaan ohjausvaipan 300 päälle, toinen tappiuloke 298 tulee rakoon 310. Koska ensimmäisen tappiulokkeen 296 pituus säteen suunnassa on sellainen, että ensimmäisen tappiulokkeen 296 uloin pää ei ylety kauemmaksi kuin ohjausvaipan 300 ulkohalkaisija, ensimmäinen tappiuloke 296 ei 20 häiritse kääntövaipan 308 kiertymistä ohjausvaipan 300 päällä. Tässä järjeste-' · ': lyssä kääntövaippa 308 on kuitenkin kosketuksessa toisen tappiulokkeen 298 |; ‘ kanssa niin, että vaipan 308 kiertäminen saa aikaan toisen tappiulokkeen 298 | ‘ ‘ kiertymisen kierukkamaisessa urassa 306 ja samalla myös sallii toisen tap- * · · j; V piulokkeen 298 edellä mainitun akselinsuuntaisen liikkeen.

♦ ♦ ♦ « · 25 • · « * Kääntövaipan 308 päälle on kitkakytkennällä laitettu alempi kitkavaippa 312, jolla on sama korkeus kuin kääntövaipalla 308. Alempi kitkavaippa 312 toimii • · kahdella tavalla. Ensiksikin alempi kitkavaippa 312 peittää kääntövaipan 308 *·* raon 310 ja toisen tappiulokkeen 298. Toiseksi alempi kitkavaippa 312 varmis- [ ' 30 taa toisen tappiulokkeen 298 varman pysymisen raossa 310, so. alempi kitka- * ; * ‘ vaippa 312 estää raon 310 määrittelevien sivuseinien enemmän eroamisen :. · i toisen tappiulokkeen 298 niihin kohdistaman voiman vaikutuksesta kiertovoi- :...: man kohdistamisen aikana. Tällä tavoin, kun käyttäjä tarttuu alempaan kitka- 28 107125 vaippaan 312 ja kiertää sitä, myös sen kanssa kitkakytkennässä oleva kääntö-vaippa 308 kiertyy ja kiertää toista tappiuloketta 298.

Ohjausvaipan 300 lopun ylemmän pään päälle laitetaan ylempi kitkavaippa 5 314. Sen halkaisija on sama kuin kääntövaipalla 308. Ylempi kitkavaippa 314 on kitkakytkennässä ohjausvaipan 300 ylemmän pään kanssa. Tällä tavoin, kun käyttäjä tarttuu ylempään kitkavaippaan 314 ja kiertää sitä alemman kitka-vaipan 312 suhteen, jauhepesä 228 ja aluspesä 248 kiertyvät kiekkomaisen osan 216 suhteen tavalla, jota jo on yksityiskohtaisesti tarkasteltu.

10

Ylemmän kitkavaipan 314 päälle on lopuksi laitettu poistettavissa oleva suoja-hattu 264, joka peittää suukappaleen 292 ylemmän avoimen pään, kun annostelulaite ei ole käytössä. Käyttääkseen annostelulaitetta 210 käyttäjä ainoastaan poistaa suojahatun 264 ja kiertää alempaa kitkavaippaa 312 ylemmän 15 kitkavaipan 314 suhteen ja laittaa näin täytetyn säiliön 224 linjaan venturi-kanavien 232 ja 252 kanssa.

Annostelulaitteella 210 on samat, jo edellä mainitut annostelulaitteen 10 edut.

Kuten myös annostelulaitteessa 110, mekanismi, joka kiertää jauhepesää 228 20 annostelevan kiekon 216 suhteen, liittyy lisäksi suukappaleen 292 liikkeeseen '; (’: sen sisäänvedetyn ja ulostyönnetyn aseman välillä. Tällä tavoin saadaan kak- * « « .;' ' siosainen toiminta aikaan yksinkertaisella tavalla.

« I

• * i • • · • · ·

Seuraavassa on kuvattu esillä olevan keksinnön mukaisen jauheannostelijan » * » • « 25 vielä erästä toista suoritusmuotoa kuvioon 48 viitaten, jossa kolmannen suori- • · · tusmuodon annostelulaitetta 210 vastaavat osat on merkitty samoilla, 100:lla lisätyillä viitenumeroilla; kuvauksen lyhentämiseksi yhteisten osien yksityis- . · · ·. kohtainen kuvaus on jätetty pois.

• · · [,,' 30 Kun lähdetään piirustuksen kaikkein alimmasta osasta, annostelulaite 310 käsittää onton sylinterimäisen alemman pesän 500, joka on varustettu tasaisel-: la ylemmällä päättymisosalla, joka toimii annostelulevynä 316, jolloin tämä :: ylempi päättymisosa on varustettu keskusreiällä 502 ja lähellä levyn kehää 29 107125 sijaitsevalla jauhesäiliön aukolla 324. Annostelulevyn alapuolella on kaasua läpäisevä jauhelukko 326; jäljempänä ymmärrettävistä syistä vain sen osan lukosta 326, joka on suoraan aukon 324 alapuolella, on oltava kaasua läpäisevä, mutta valmistamisen helpottamiseksi koko lukko voi muodostua kaasua 5 läpäisevästä aineesta. Jauhelukon 326 alapuolelle on laitettu tuki 504, joka on varustettu keskusreiällä 506 ja lähellä kehää sijaitsevalla reiällä 352, joka muodostaa ilmakanavan. Tuki 504 on asennettu kiinteästi pesään 500 siten, että näiden osien keskusreiät ovat linjassa ja reikä 324 on linjassa reiän 352 kanssa.

10

Jauhepesä 328 on sylinterimäinen ja yleensä suljettu ja varustettu alemmassa osassaan 507 kierteitetyllä reiällä pulttia 558 varten ja lähellä kehää olevalla reiällä 332, joka muodostaa ilmakanavan. Jauhepesän sisällä on jauheen syöttökanava 336, joka on täytetty halutulla määrällä jauhetta 334, ja kanavista 15 342, joka on rakenteeltaan ja toimannaltaan oleellisesti, kuten edellä on kuvat tu kanavistojen 42 ja 142 yhteydessä. Jauhepesä voi olla varustettu ulokkeella 508. Jousi 362 painaa pesän alemman pinnan vasten alemman pesän 500 annostelulevyä 316, kun pultti 558 on kiristetty.

20 Jauhepesään 328 on kiinnitetty suukappale 392, joka on rakenteeltaan ja *· " toiminnoiltaan samanlainen kuin edellä kuvattu suukappale 292. Kiinnittäminen

• « I

• < i '; ’ voi olla aikaansaatu kitkan avulla tai napsauttamalla jauhepesän ulokkeen 508 | y kanssa, vaihtoehtoisesti kierrekytkemällä jauhepesän kanssa tai vastaavin • * · keinoin. Suukappale on hyvä silloin tällöin irrottaa puhdistusta varten.

• · · 25 • · · * Huomattakoon, että annostelulaitteen 310 viivan A-A yläpuolella olevaa osaa voidaan kiertää viivan alapuolella olevasta osasta riippumatta. Käytön helpot- • · tamiseksi voidaan käyttää pysäytintä (ei esitetty), joka rajoittaa suhteellisen . kiertämisen kulman. Annostelijaa käytettäessä kiertämisellä asetetaan jau- y ‘ 30 hesäiliö 324 linjaan kanaviston 342 kanssa, jolloin säiliö täyttyy jauheella 334; • « ‘ ·; ·* kiertämällä edelleen saadaan säiliö 324 linjaan kanavan 332 kanssa niin, että • · : · inhalaatio suukappaleen 392 läpi saa aikaan sen, että sisäänhengitetyn ilman :: mukana tulee mitattu annos jauhetta.

30 107125

Kuvion 48 suoritusmuodon etuna on, että osia on minimimäärä, mikä helpottaa valmistusta ja pienentää laitteiston likamahdollisuutta, ennen kuin jauhevarasto on kulunut loppuun. Parannuksia voidaan tehdä lisää monimutkaistamatta tarpeettoman paljon valmistusmenetelmää. Jauhepesään voidaan esimerkiksi 5 lisätä kuivausainetta sisältävä kammio, joka on höyry-yhteydessä jauheen syöttökanavan kanssa; tämä voi olla jauheen syöttökanavan 336 jatke, joka on täytetty kuivausaineella 510 (kuten silikageelillä) ja joka on varustettu höyryä läpäisevällä tulpalla tai membraanilla 512, joka estää kuivausaineen kontami-noimasta lääkeainetta. Kuten jo kuvatuissakin suoritusmuodoissa voi olla 10 toivottavaa hygieenisistä syistä suojahattuja suukappaleen ja/tai alemman pesän päällä, kun annostelija ei ole käytössä.

Kuvioissa 49 - 51 on esitetty vielä yksi suoritusmuoto esimerkkinä laitteesta, joka voidaan helposti valmistaa käyttämällä mahdollisimman pientä määrää 15 osia ja joka on helppo koota.

Kuvio 49 on räjäytyskuva jauheinhalaattorista 600. Siinä on kuvattu alusyksik-kö 610, jossa sen alemman ulkopinnan ympärillä on useita valinnaisia pyällyk-siä 612 ja kierteitä 618 ylemmän ulkopintansa ympärillä. Alusyksikön keskiak-20 selin ympärille on mieluummin keskitetty kara-aukko 616 ja alusyksikön ylemmän pinnan ympärille on sijoitettu ulkonema 614, joka on tehty ottamaan vastaan jousilaitteen 620 (esitetty aaltojousena) alemman pinnan.

• · • · · • · ·

Alusyksikön sisäosassa jousilaitteen yläpuolella on annostelulevy 622, jonka • · · • · 25 alaulkonema 626 toimii alusyksikön kara-aukon 616 kanssa varmistaen alusyk- • · · sikön ja annostelulevyn samanaikaisen kiertymisen. Jauhesäiliö 624 sijaitsee annostelulevyssä. Sen rakenne on samanlainen kuin mitä on kuvattu keksin- • · .···. nön muissa suoritusmuodoissa. Annostelulevyn keskiakselin ympärille on keskitetty yläulkonema 628. Se voi olla kiinteä pylväs tai muodoltaan lohkomai-30 nen tai minkä tahansa muotoinen.

• · : Jauhepesä 630 on yleisesti ottaen ontto putkimainen kuori, jonka alareunassa on ilmareikiä 632 ja jossa on harjanne 634, joka on tehty niin, että se voidaan 31 107125 napsauttaa alueyksikön 610 alemman osan sisällä sijaitsevaan sopivaan uraan (ei esitetty tässä kuviossa). Jauhesäiliö 636 ulottuu yli jauhepesän ylemmän sisäosan ja se on varustettu aukostolla 638 alemmassa päättymisosassaan, joka on mieluummin tasainen pinta ja joka on kosketuksessa annostelulevyn 5 622 ylemmän pinnan kanssa, kun laite on koottu. Jauhesäiliön 636 vieressä ja sen pituussuunnassa mukana kulkien on inhalaatiokanava 640; rakenne on sellainen, että alueyksikön 610 ja jauhepesän 630 suhteellinen kiertyminen voi selektiivisesti asettaa jauhesäiliön 624 linjaan joko aukoston 638 kanssa jauheella täyttämistä varten tai inhalaatiokanavan 640 kanssa jo mitatun jauhean-10 noksen antamista varten. Kuivausainetta varten voi olla tehty keskusreikä 642, joka sijaitsee syvennyksen 644 yläpuolella, johon annostelulevyn 622 yläul-konema 628 voi tulla osan oikeaan linjaan asettamista varten. Jauhesäiliön 636 sulkemiseen voidaan käyttää tulppalaitetta 646 ja aukon 642 sulkemiseen tulppalaitetta 648; jauhesäiliön ja keskusreiän välisen höyry-yhteyden helpotta-15 miseen käytetään mieluummin läpäiseviä aineita. Jauhepesä 630 on mieluummin varustettu ylimääräisillä ilmarei'illä 650, jotka helpottavat inhalointia laitteen läpi.

Jauhepesään 630 on kiinnitetty millä tahansa halutulla tavalla suukappale 652, . . 20 jonka inhalaatioreikä 654 on virtausyhteydessä inhalaatiokanavan 640 kanssa.

• I

;,,: Puhdistamista varten suukappale on mieluummin irrotettavissa.

* I i J ^ Suojassa 656, josta vain alempi osa on esitetty, on sisäisesti kierteitetty alempi • · · j·* V alue (kierteitä ei esitetty), joka kytkeytyy alusyksikön 610 kierteiden 618 kans- • · !·:·. 25 sa ja sulkee laitteen, kun sitä ei käytetä.

• · ·

Kuvio 50 on poikkileikkaus jo kuvatuista kootuista osista paitsi, että suukappa- . · » .·*·. le 652 on esitetty osittaisena sivukuvana.

• · · 30 Kuvio 51 on kuva ylhäältäpäin alas viivasta 51-51, kun suoja 656, suukappale ' ” 652, tulppalaitteet 646 ja tulppalaitteet 648 on poistettu. Kuvassa näkyy sel- ; · : vemmin aukosto 638, joka sijaitsee jauhesäiliön 636 alemmassa päättymis- '···' osassa.

32 107125 Käyttäjien mukavuuden ja turvallisuuden vuoksi tässä laitteessa voi olla myös pysäytyslaite, joka rajoittaa alueyksikön 610 ja jauhepesän 630 suhteellisen kiertymisen ennalta määrättyyn kulmaan. Lisäksi voi olla toivottavaa laittaa mukaan laite, joka antaa kuuluvan signaalin, kuten "kilahduksen" kiertymis-5 rajoilla, jolloin käyttäjä tietää, kun kiertäminen on oikein tehty. Lisäksi usein toivottava turvallisuusominaisuus on laskin tai muu osoitusmekanismi, joka varoittaa käyttäjää tulevasta jauheen loppumisesta.

Jos lääkkeen suojaamiseen kosteudelta tarvitaan kuivausainetta, laitteessa on 10 oltava suoja, joka estää kosteuden pääsyn käyttökertojen välillä. Muutoin kui-vausaineen kapasiteetti voi olla saavutettu, ennen kuin kaikki laitteen sisältämät annokset on annosteltu.

Kaikki edellä mainitut annostelulaitteet voivat olla valmistetut helposti saatavis-15 ta aineista, kuten muoveista, metalleista ja vastaavista. Eri komponentit, jotka eivät edellytä huokoisuutta tai muita erityisominaisuuksia, valetaan tyypillisesti yhdestä tai useammasta termoplastisesta aineesta, joilla on haluttu jäykkyys ja lujuus. Eräissä suoritusmuodoissa jauhesäiliön sisältävä komponentti on suhteellisen ohut, ja tarvittavan pinnan tasaisuuden säilyttämiseksi se tulisi tehdä 20 vähemmän helposti muotoaan muuttavasta aineesta, kuten lujitetusta muovista, keraamisesta aineesta tai metallista. Valittujen materiaalien on luonnollisesti oltava kemiallisesti yhteensopivia annosteltavan lääkkeen kanssa. Kus-| I' tannussyistä käytetään mieluummin mahdollisimman paljon muoveja, kun laite j··.· on tarkoitus hävittää ilman, että lääkettä ei täytetä uudelleen tai täyttöjä on • · ·.,· 25 vain rajallinen määrä sen jälkeen, kun alkuperäinen panos on annosteltu.

• · 1 , Keksinnön mukaisten yksittäisten hyvänä pidettyjen suoritusmuotojen kuvauk- • · sen, jossa on viitattu mukaan liitettyihin piirustuksiin, jälkeen on huomattava, *· * että esillä oleva keksintö ei rajoitu juuri näihin täsmällisiin suoritusmuotoihin, ja ] ' 30 että alan keskimääräinen ammattimies voi tehdä erilaisia muutoksia ja modifi-

« I

' ‘' kaatioita poikkeamatta oheisten patenttivaatimusten määrittelemästä keksin- •.; | nön piiristä tai hengestä.

Claims (21)

33 107125

1. Jauheen annostelulaite, johon kuuluu: 5 jauhepesä (28, 128, 228, 328), jossa annosteltavan jauhemaisen aineen (34, 134, 234, 334) varasto pidetään, joka jauhepesä (28, 128, 228, 328) sisältää ensimmäisen sen läpi kulkevan kanavan (32, 132, 232, 332) jauhemaisen materiaalin varastoon nähden sivussa olevassa asemassa, 10 annostelulevy (16, 116, 216, 316), jossa jauhemaisen aineen annosteltu määrä pidetään, joka annostelulevy sisältää siinä vain yhden ainoan varastoalueen (24, 124, 224, 324), jossa jauhemaisen aineen annosteltu määrä pidetään, joka annostelulevy sijaitsee jauhemaisen aineen varaston alapuolella, ja annostelulevyä (16, 116, 216, 316) ja jauhepesää (28,128, 228, 328) voidaan kiertää toistensa 15 suhteen niin, että mainittu ainoa varastoalue (24, 124, 224, 324) voidaan saattaa virtausyhteyteen selektiivisesti jauhemaisen aineen (34,134, 234, 334) varaston tai ensimmäisen kanavan (32, 132, 232, 332) kanssa, aluspesä (48, 148, 248, 348), joka sijaitsee annostelulevyn (16, 116, 216, 316) 20 alapuolella ja jossa on toinen kanava (52, 152, 252, 352) linjassa ensimmäisen kanavan (32, 132, 232, 332) kanssa, kun varastoalue (24, 124, 224, 324) on linjassa ensimmäisen kanavan kanssa, • · • · · ll\: suukappale (92, 192, 292, 392), joka mahdollistaa jauhemaisen aineen annostel- • · · 25 lun määrän sisäänhengittämisen tästä yhdestä annostelulevyssä (16, 116, 216, « « « ’’ 316) olevasta varastoalueesta (24,124, 224, 324) jauhepesässä olevan ensim- ^ . mäisen kanavan (32, 132, 232, 332) läpi, jolloin suukappale (92) on virtausyh- • · teydessä ensimmäisen kanavan kanssa, ja • * · ‘ ' 30 jousilaite (62, 162, 262, 362), tunnettu siitä, että jousilaite (62, 162, 262, 362) '':'' työntää aluspesää ja jauhepesää toisiaan kohti. • « 1 I · < t 4 34 107125

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että jauhepesällä (28) on yleisesti ottaen sylinterimäinen muoto ja keskiakseli, ja ensimmäinen kanava (32) kulkee oleellisesti aksiaalisesti sen läpi sijaiten säteen suunnassa syrjässä tästä keskiakselista ja oleellisesti sen kanssa yhdensuun- 5 täisenä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheen annostelulaitteisto, tunnettu siitä, että jauhepesä (28) sisältää lisäksi kolmannen kanavan (36), jossa jauhemaisen aineen (34) varasto pidetään. 10

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että jauhepesä (28) sisältää lisäksi kanaviston (42) jauhemaisen aineen syöttämiseksi kolmannesta kanavasta (36) mainitulle yhdelle ainoalle varastoalueelle (24).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää kaavinlaitteen (46), jolla jauhemainen aine kaavitaan mainittuun yhteen ainoaan varastoalueeseen (24) annostelulevyn (116) jajauhepesää (28) suhteellisen kiertämisen yhteydessä, jolloin kaavinlaite (46) sijaitsee mainitussa kanavistossa (42). 20

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että ; , kaavinlaitteessa (46) on vähintään yksi kanavistoon sijoitettu kaavinlevy, jolloin : .·. jokaisen kaavinlevyn alareuna ulottuu yhtä kauaksi kuin jauhepesän (28) alempi • · · « pinta. 25 • · «

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että ·:··· se lisäksi sisältää kaavinlaitteen (172), jolla jauhemainen aine (134) kaavitaan ·*’*: mainittuun yhteen ainoaan varastoalueeseen (124) annostelulevyn (116) ja • « · jauhepesän (128) suhteellisen kiertymisen aikana, joka kaavinlevy (172) sijaitsee .···. 30 jauhemaisen aineen (134) varaston ja annostelulevyn (116) välissä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että kaavinlaitteessa (172) on kaavinlevy, jossa on useita reikiä (178), jolloin kaavin- 35 107125 levy on sijoitettu jauhemaisen aineen (134) varaston ja mainitun yhden ainoan varastoalueen (124) väliin.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että 5 se sisältää lisäksi laitteen (166, 176), jolla kaavinlevy (172) on kiertyvällä tavalla kiinnitetty jauhepesään (128).

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että annostelulevyn (16) mainitun yhden ainoan varastoalueen (24) muodostaa kaa- 10 sua läpäisevä suodatinosa, verkko-osa tai revitetty levyosa, joka sijaitsee annos-telulevyyn tehdyn aukon alemmassa osassa, jonka osan korkeus on pienempi kuin annostelulevyn paksuus.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että 15 annostelulevyn (16) mainitun yhden ainoan varastoalueen (24) muodostaa kaasua läpäisevä suodatinosa, verkko-osa tai rei'itetty levyosa (26), joka on kosketuksessa annostelulevyn (16) alemman pinnan kanssa ja joka peittää tämän varastoalueen määrittelevän reiän.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että annostelulevyn (16) mainitun yhden ainoan varastoalueen (24) muodostaa useita ;' reikiä, jotka pidättävät jauheen, kunnes jauhe on annosteltu. < k • · • · · • * «

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että • · • * 25 annostelulevy (16) on aluspesän ylempi päättymisosa. •

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että annostelulevy (16) on kaasua läpäisevästä materiaalista, ja mainittu ainoa varas- • · · toalue (24) on annostelulevyssä (16) oleva syvennys. 30

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi sylinterimäisen seinän (214), joka pitää annostelulevyn (216) « « • · kiertyvässä suhteessa jauhepesään (228) nähden. 36 107125

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi kiinnityslaitteen (260, 266), joka kierrettävällä tavalla kiinnittää jauhepesän (228) aluspesään (248) ja samalla sallii niiden välisen akselinsuun-taisen liikkeen. 5

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi kiertymistä rajoittavan laitteen (248a, 248b), joka rajoittaa jauhepesän (228) kiertymisen annostelevan kiekon (16) suhteen vähitellen muuttuvaksi kiertymiskulmaksi. 10

18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi kosteussulun (192h), joka estää uloshengittämisestä tulevan kosteuden pääsyn annostelulaitteeseen suukappaleen (192) läpi.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että kosteussulku (192h) sisältää suukappaleeseen (192) kieppimäisesti asennetun läpän, joka aukeaa vain sisäänhengittämisen aikana.

20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että 20 se sisältää lisäksi kiertämislaitteen (308), jolla jauhepesää (228) kierretään ,'; annostelukiekon (216) suhteen niin, että ensimmäinen kanava (232) on virtaus- yhteydessä varastoalueen (224) kanssa, joka kiertäminen liittyy suukappaleen : .·. (292) liikkeeseen esillä olevaan asentoon, jossa suukappaleesta voidaan inha- ··· · loida. :·:··; 25 • · «

21. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauheen annostelulaite, tunnettu siitä, että ·:··· jauhepesää (228) voidaan kiertää kahdessa suunnassa annostelukiekon (216) suhteen ensimmäisen aseman, jossa mainittu ainoa varastoalue (224) on vir- • · * ,,', · tausyhteydessä jauhemaisen aineen (234) varaston kanssa, ja toisen asennon, . · ·, 30 jossa mainittu ainoa varastoalue (224) on virtausyhteydessä ensimmäisen , · kanavan (232) kanssa, välillä. 37 107125