FI109090B - Venttiilijärjestelmä, jossa on irrotettava fluidiliitäntä - Google Patents

Description

109090

VenttiilijärjesteJmä, jossa on irrotettava fluidiliitäntä

Esillä olevan keksinnön kohteena ovat yleisesti järjestelmät fluidivirtauksen ohjaamiseksi ja erityisesti lääketieteellinen infuusioteknologia, vaikka muut suoritusmuo-5 dot ovat mahdollisia. Erityisesti keksinnön kohteena on järjestelmä, joka muodostaa venttiilin virtaavaa ainetta syöttävässä kanavassa, jonka venttiilin se osa, joka joutuu kosketuksiin kanavassa olevan virtaavan aineen kanssa, on helposti poisheitettävä.

Tunnetun tekniikan järjestelmät laskimonsisäisen virtauksen ohjaamiseksi vaikuttavat tavallisesti normaalin laskimoputken ulkopintaan. Esimerkiksi peristalttisia 10 pumppuja käytetään laskimonesteen pumppaamiseen. Nämä peristalttiset pumput pakottavat nesteen kanavan läpi puristamalla laskimoputkea. Samalla tavoin, neste-virtauksen rajoittamiseksi tai katkaisemiseksi, kiristintä käytetään laskimoputken puristamiseen.

Näiden järjestelmien etuna on se, että pumppu tai kiristin ei kontaminoidu tulemalla 15 kosketukseen laskimonesteen kanssa. Laskimoneste pysyy laskimon sisäpuolella. Siten pumppua tai kiristintä ei tarvitse pestä tai steriloida käyttökertojen välillä.

* · · « · · t :, ·. ·* Näiden järjestelmien haittapuolena on se, että normaalin laskimoputken puristami- ! nen on tehoton tapa ohjata virtausta laskimon läpi. Laskimoputken puristaminen ja •; · ·; suljettuna pitäminen vie paljon voimaa. Lisäksi toistuvan tai pitkitetyn puristamisten .···. 20 jälkeen laskimoputki pyrkii menettämään pyöreän muotonsa ja tulemaan soikeaksi . · · ·. poikkileikkaukseltaan. Siten, vaikka kun halutaan rajoittamatonta virtausta laskimon • · läpi, putki, jota on puristettu pitkitetysti tai toistuvasti, voi rajoittaa virtausta. Edel-. , leen peristalttista pumppua, joka toimii laskimoputken ulkopuolella, ei voida käyttää ’;. / annostelemaan tarkkoja määriä laskimonestettä.

.·' : 25 Keksintö muodostaa järjestelmän, jolla saadaan aikaan venttiili fluidivirtauksen oh-jäämiseksi kanavan läpi (esim. laskimon), jossa se venttiilin osa, joka tulee koske-':' tukseen ohjattavan fluidin kanssa, voidaan helposti poistaa muusta järjestelmästä ja :.: · heittää pois. Tätä poisheitettävää osaa pidetään kiinnitintä vasten, joka on se järjes- telmän osa, joka on pysyvä ja sisältää ohjauslaitteen, joka avaa ja sulkee venttiilin. 30 Tietyissä suoritusmuodoissa järjestelmässä voi olla enemmän kuin yksi venttiili ja siinä voi olla yksi tai useampia paineenjohtokammioita. Kuten sen nimi ehdottaa, paineenjohtokammiota käytetään paineen siirtämiseen Huldiin. Kuten kantahake-muksessa on selitetty, paine voidaan kohdistaa fluidiin sen virtausnopeuden mittaamiseksi. Vaihtoehtoisesti paine voidaan kohdistaa fluidiin yksinkertaisesti fluidin 2 109090 pakottamiseksi kanavan läpi, so. fluidin pumppaamiseksi (joka voidaan tehdä positiivisella tai negatiivisella paineella). Paineenjohtokammiota käytetään edullisesti sekä virtauksen mittaamiseen että pumppaamiseen.

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäis-5 ten patenttivaatimusten tunnusmerkkiosissa.

Venttiilin kertakäyttöosa, so. kertakäyttöputki, sisältää rungon, jonka läpi fluiditie-hyt johtaa. Fluiditiehyt tulee ja poistuu rungosta ainakin kahdesta virtausaukosta (toinen tuloaukko ja toinen poistoaukko), jotka liittyvät laskimoon. Fluiditiehyeen on rungossa sijoitettu ainakin yksi venttiilikammio. Fluiditiehyt tulee ja poistuu 10 venttiilikammiosta kahdesta suuaukosta. Edullisesti ainakin toinen kahdesta suuaukosta venttiilikammiossa on sijoitettu rungon pinnan ulkonemaan. Joustava läpäisemätön kalvo on sijoitettu rungon pintaan ja muodostaa toisen venttiilikammion sivuista. Kalvo on sijoitettu siten runkoon, että joustava kalvo voi peittää ainakin toisen suuaukoista, kun riittävä paine kohdistetaan venttiilikammiosta poispäin olevalle 15 kalvon sivulle. Sen vuoksi on edullista sijoittaa ainakin toinen suuaukoista joustavaa kalvoa vastapäätä, vaikka suuaukot voitaisiin suunnata erilailla. Rungon pitäisi olla riittävän jäykkä siten, että suuaukon peittäminen joustavalla kalvolla voidaan luotet-:.: · tavasti toteuttaa siten, että kalvo muodostaa sulkimen suuaukon päälle. Ellei runko :: ole riittävän jäykkä, voi olla vaikeaa pakottaa kalvo sulkemaan suuaukko.

• · · 20 Voidaan haluta käyttää kertakäyttöventtiiliä, joka sallisi, yhdessä muodossa, suhteel-... lisen rajoittamattoman virtauksen ja, toisessa muodossa, pelkästään rajoittaisi vir- ;;;* tausta fluidikanavan läpi pysäyttämättä täysin virtausta. Tämän toteuttamiseksi suu- ‘ · · · * aukon geometriaa voidaan muuttaa siten, että kun kalvo on pakotettu suuaukkoa vas ten, suuaukko ei ole täysin suljettu, mikä sallii siten pienen virtauksen putken läpi. V·· 25 Kertakäyttöputki voi sisältää kaksi venttiiliä, joista toista voitaisiin käyttää virtauk-’ sen rajoittamiseen, kun taas toista voitaisiin käyttää virtauksen pysäyttämiseen flui- ; diputkenläpi.

* « «

Kertakäyttöputken eräässä edullisessa suoritusmuodossa runko muodostaa paineen-: johtokammion, joka on sijoitettu fluiditiehyeen. Venttiilikammiot voivat sijata pai- ,···. 30 neenjohtokammion ja kunkin virtausaukon välissä. Joustava läpäisemätön kalvo muodostaa myös yhden paineenjohtokammion sivuista. Edullisesti saman joustavan levymateriaalin eri osat voivat muodostaa joustavat kalvot kaikkia venttiilikammioi-ta ja paineenjohtokammioita varten. Yhdessä suoritusmuodossa runko on sijoitettu joustavasta materiaalista tehtyyn pussiin, joka muodostaa joustavat kalvot venttiili-3 5 kammioiden ja paineenjohtokammioiden päälle.

3 109090

Kiinnitin, se osa venttiilijärjestelmästä, joka on kiinteä, sisältää mekanismin kerta-käyttöputken kiinnipitämiseksi siten, että kertakäyttöputki voidaan helposti ja nopeasti irrottaa kiinnittimestä (kuitenkaan ei niin helposti, että kertakäyttöputki voidaan irrottaa vahingossa). Kiinnitin sisältää myös laitteen nestevirtauksen ohjaamiseksi 5 kanavan läpi. Tämä ohjaus toteutetaan liikuttamalla venttiilikammiota peittävää kalvoa siten, että kalvo vuorotellen (i) pakotetaan ainakin toista suuaukkoa vasten virtauksen estämiseksi venttiilikammion läpi ja (ii) ei pakoteta siten, että virtaus vent-tiilikammion läpi sallitaan. Kiinnitin voi syöttää ohjausfluidin kalvolle; kun kiinnitin lisää ohjausfluidin painetta, kalvo voidaan pakottaa ainakin toista suuaukkoa vasten, 10 ja kun kiinnitin alentaa ohjausfluidin painetta, kalvon voidaan sallia siirtyä pois ainakin toisesta suuaukosta. Vaihtoehtoisesti käyttölaitetta voidaan käyttää paineen kohdistamiseksi kalvoon. Tämä käyttölaite voi sisältää pietsosähköisen taivuttimen. Kiinnitin voi sisältää myös laitteen paineen siirtämiseksi kalvoihin, jotka peittävät paineenjohtokammioita. Edullisesti tämä laite käyttää samaa ohjausfluidia (esim. 15 ilmaa), jota käytetään ohjaamaan venttiileitä kertakäyttöputkessa paineen siirtämiseksi paineenjohtokammiota peittävään kalvoon. On ymmärrettävissä, että mikroprosessoria tai muuta sähköistä ohjauslaitetta käytetään edullisesti ohjausfluidin paineen tai käyttölaitteen aseman säätämiseen.

' ‘* Kuviot 1 ja 2 esittävät poikkileikkauksia keksinnön kahdesta erilaisesta suoritus-20 muodosta, jotka sisältävät kiinnittimen ja kertakäyttöosan, jossa on ·' ’ yksi venttiilikammio.

Kuvio 3 esittää tasokuvaa kertakäyttökotelon jäykästä rungosta, jossa on • * · . · ·. kymmenen venttiilikammiota ja kaksi paineenjohtokammiota.

Kuvio 4 esittää tasokuvaa kuvion 3 kertakäyttökotelosta ja sen sisäisistä flui- 25 ditiehyistä.

• » · , · # Kuvio 5 esittää päätykuvaa kuvioiden 3 ja 4 kertakäyttökotelosta.

• · ·

• I

Kuvio6 esittää tasokuvaa kiinnittimen pinnasta tai keskusjärjestelmäyksi- • · · . ‘. köstä, jota vasten kuvioiden 3-5 kertakäyttökotelo on sijoitettu.

•,,,: Kuvio 7 esittää tasokuvaa vaihtoehtoisesta kertakäyttökotelosta ja sen sisäi- 30 sistä fluiditiehyistä.

Kuvio 8 esittää poikkileikkausta toisesta vaihtoehtoisesta kertakäyttökotelos ta, joka on kosketuksessa kiinnittimeen.

4 109090

Kuvio 9 esittää poikkileikkausta keksinnön eräästä suoritusmuodosta, joka sisältää kiinnittimen, joka käyttää pietsosähköisiä taivuttimia, ja kertakäyttöosan, jossa on yksi venttiilikanmiio, jossa venttiili on auki.

5 Kuvio 10 esittää poikkileikkausta kuviossa 9 esitetystä suoritusmuodosta, jossa venttiili on suljettu.

Kuvio 11 esittää poikkileikkausta kertakäyttöputken edullisesta suoritusmuodosta, jossa jäykkä runko on sijoitettu pussiin.

Kuvio 12 esittää poikkileikkausta kuviossa 11 esitetystä kertakäyttöputkesta ja 10 kiinnitintä, jolla pidetään kiinni kertakäyttöputkesta.

Samat viitenumerot viittaavat samoihin osiin.

Keksinnön eräs yksinkertainen suoritusmuoto on esitetty kuviossa 1, jossa käytetään yhtä venttiiliä. Fluiditiehyt kulkee fluidin tuloaukosta 61 venttiilikammion 63 läpi fluidin poistoaukkoon 62. Venttiilikammio 63 on tehty jäykästä materiaalista, kuten 15 esimerkiksi valetusta, kovasta muovista. Fluidi saapuu venttiilikammioon 63 ensim-: mäisen suuaukon 64 kautta, joka tässä suoritusmuodossa sijaitsee ulkonemassa, joka työntyy ulos venttiilikammion seinästä vastapäätä joustavaa kalvoa 65. Fluidi pois-. - tuu venttiilikammiosta toisen suuaukon 69 kautta, joka tässä suoritusmuodossa on •: · · samassa tasossa venttiilikammion seinän kanssa. Kuvio 2 esittää toista suoritusmuo-20 toa, jossa molemmat suuaukot 64 ja 67 sijaitsevat ulkonemissa. Vaihtoehtoisissa .···. suoritusmuodoissa voivat (vaikkakaan ei edullisesti) molemmat suuaukot olla samassa tasossa venttiilikammion seinän kanssa tai jopa venttiilikammion sivuilla.

. . Näissä suoritusmuodoissa kalvon täytyy olla joustavampi, ja on vaikeampaa muo-;.. : dostaa sulku suuaukon päälle.

: 25 Venttiilikammion 63 yksi seinä on varustettu joustavalla, läpäisemättömällä kalvolla 65. Tämä venttiilikammion seinä on sijoitettu kiinnitintä 68 vasten, joka toimittaa ‘:' ohjausfluidin, edullisesti ilman, ohjausfluidin syöttökanavasta 66 kalvon ulkopinnal- :. · * le. Ensimmäinen suuaukko 64 sijaitsee kalvon 65 suhteen siten, että kun ohjausflui- : t : din painetta lisätään ohjausfluidin syöttökanavassa 66, joustava kalvo 65 pakotetaan 30 suuaukkoa 64 vasten. Edullisesti kalvon 65 materiaali on valittu siten, että kalvo "tarttuu" suuaukkoon 64 paremman suljennan aikaansaamiseksi. (Vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa suuaukon geometria muutettaisiin siten, että kalvo ei täysin peittäisi sitä, siten vähentäen, mutta ei pysäyttäen, virtauksen putken läpi. Tällainen venttiili voidaan muodostaa leikkaamalla lovi ulkonemaan, jossa suuaukko sijait- i 5 109090 see.) Kuvion 2 suoritusmuodossa toinen suuaukko 67 myös sijaitsee joustavaa kalvoa vastapäätä siten, että kun ohjausfluidin painetta lisätään, joustava kalvo pakotetaan myös suuakkoa 67 vasten. Kun halutaan avata fluiditiehyt, ohjausfluidin painetta vähennetään, kunnes fluidin paine fluiditiehyessä työntää kalvon 65 pois suu-5 aukosta 64 sallien siten fluidin virrata venttiilikammion läpi. Ulkonemat voidaan tehdä siten, että niiden korkeutta voidaan säätää sallien siten sen muuttamisen, jossa kohdassa kalvo tulisi kosketukseen suuaukon kanssa.

Näiden suoritusmuotojen rakenne sallii mekaanisen edun. Ohjausfluidi pyrkii jakamaan voiman pitkin kalvon 65 pintaa. Suuaukon 64 pienestä halkaisijasta johtuen 10 fluidin tuloaukossa 61 oleva fluidi vaikuttaa ainoastaan pieneen kalvon 65 alueeseen, kun kalvo on suljettu suuaukkoa vasten. Siten ohjausfluidin paine voi tuottaa enemmän voimaa kalvoon kuin fluidin tulopaine (koska voima on yhtä kuin paine kertaa pinta-ala). Kuvion 2 suoritusmuoto on käyttökelpoinen, jos ulostulofluidi voidaan korkeasti paineistaa, koska toinen suuaukko 67 tässä suoritusmuodossa ai-15 noastaan sallii pienen alueen kalvosta olla alttiina ulostulofluidille, kun kalvo on suljettu toista suuaukkoa vasten.

Painetta ohjausfluidin syöttökanavassa voidaan ohjata käyttämällä askelmoottoria, : · ·' ·' joka hyödyntää nokkakäyttöistä mäntää tai muuta alalla tunnettua laitetta. Mäntä-:* pohjaisessa suoritusmuodossa mäntää käytetään ohjausfluidin puristamiseen kana-: 20 vassa, jolloin ohjausfluidin paine lisääntyy ja kalvo sulkee yhden tai kaksi suu- :··: aukoista venttiilikammiossa. Mäntää vedetään sen jälkeen taaksepäin ohjausfluidin :' *'; paineen alentamiseksi ja siten venttiilin avaamiseksi.

Vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa ohjausfluidi varastoidaan ilmatiiviiseen säiliöön, joka on yhteydessä ohjausfluidikanavaan. Kompressoria käytetään ohjausfluidin :: 25 paineen lisäämiseksi säiliössä, ja solenoiditoimista venttiiliä käytetään säiliön ja oh-'...· jausfluidikanavan välisen yhteystiehyen avaamiseen lisäten siten painetta ohjauska-. . : navassa. (Edellä olevaa ohjataan mikroprosessorilla.) Vaihtoehtoisesti säiliö voidaan . · · ·. paineistaa käsipumppua käyttäen. Venttiilin avaamiseksi kertakäyttöputkessa säiliön ja ohjausfluidikanavan välinen tiehyt suljetaan ja ohjausfluidikanava avataan ympä-: 30 röiväänilmaan.

Esillä olevalla keksinnöllä on lukuisia etuja. Ensisijainen näiden etujen joukossa on mekaanisen luotettavuuden, alhaisen hinnan ja valmistuksen helppouden yhdistelmä. Kuvioissa 1 ja 2 esitetyt venttiilijägestelmät ovat mekaanisesti luotettavia, koska niissä on suhteellisen vähän liikkuvia osia. Venttiilikammio 63 on kiinteä, kuten 35 ovat fluidin tuloaukko 61, fluidin poistoaukko 62 ja ohjausfluidikanava 66. Ainoat 6 109090 liikkuvat osat ovat ohjausfluidin paineen kehittävät laitteet ja joustava kalvo 65. Kuten edellä on selitetty, ohjausfluidin paineen kehittävät laitteet voidaan toteuttaa as-kelmoottoria ja mäntää käyttäen. Mäntäkokoonpanot, johtuen kyseisen liikkeen rajoitetusta laajuudesta, ovat myös mekaanisesti luotettavia. Kuten edellä on edelleen 5 mainittu, ohjausfluidipaineen kehittävät laitteet voidaan myös toteuttaa paineil-masäiliötä käyttäen. Ainoat liikkuvat osat tällaisessa suoritusmuodossa ovat venttiili, joka yhdistää säiliön ohjausfluidikanavaan, ja säiliön paineistamiseen käytettävät laitteet.

Edelleen joustava kalvo 65 voi olla tehty mistä tahansa lukuisista helposti käytettä-10 vissä olevista, halvoista materiaaleista, esimerkiksi joustavasta muovista, jota käytetään laskimopussien tekemiseen. Tämän materiaalin tiedetään olevan äärimmäisen lujaa ja lisäksi suhteellisen halpaa. Edelleen tällä muovilla on erinomaiset "tarttu-mis"-ominaisuudet.

Eräs toinen etu kalvopohjaisten järjestelmien käytössä on se, että niissä ei ole yhtään 15 niitä tunnettuja haittapuolia, joita sisältyy venttiilijärjestelmiin, jotka perustuvat las-kimoputken puristamiseen. Ensimmäinen haittapuoli puristusjärjestelmässä on se, että on suhteellisen vaikeaa saada suljettua kanava täydellisesti. Suhteellisen suuri | energiamäärä täytyy kuluttaa laskimon puristamiseksi kiinni, koska on vaikea "tait taa" puristetun putken reunoja. Lisähaittapuoli on kylmävirtaus. Laskimoputki pyr-f 20 kii, useiden avaamisten ja sulkemisten jälkeen, muuttamaan muotoa puristuskohdan : : ympärillä. Tämä vuorostaan alentaa laskimosyöttöjärjestelmän mekaanista luotetta- ”·*: vuutta. Kalvopohjaisessa järjestelmässä ei ole mitään näistä haittapuolista. Kuten • · edellä on selitetty, tähän järjestelmään sisältyvästä mekaanisesta edusta johtuen, . · · ·. suhteellisen vähän energiaa tarvitaan pitämään venttiili suljettuna. Ja koska siihen ei I'.'.' 25 sisälly mitään puristamista, kylmävirtaus ei muodosta mitään merkittävää ongelmaa.

Edelleen laite ei vaadi tarkkuusvalamista. Venttiili sietää laajan alueen valmistusvi-koja. Esimerkiksi, vaikka venttiilikammion suuaukko ei ole täydellisesti kohdallaan, kalvo silti tiivistyy siihen. Vaikka ohjausfluidikanava on hieman sivussa, kalvo pa- • · · ..'. kotetaan silti vasten venttiilikammion suuaukkoa. Ainoat tiukat vaatimukset ovat, et- * · · :* 30 tä venttiilikammio, joka sisältää tulo- ja poistokanavat, on nestetiivis ja että ohjaus-

» I

’ ·; · ‘ fluidikanava on ilmatiivis.

• » ·

Lisäksi tämän venttiilijärjestelmän käyttökelpoisuutta voidaan parantaa käytettävällä valmistusmenetelmällä. Esimerkiksi tulokanava, venttiilikammio (joka sisältää suu-aukon), poistokanava ja kalvo voidaan kaikki rakentaa yhdeksi kertakäyttöiseksi yk-35 siköksi, joka voi myös sisältää paineenjohtokammion. Kalvo voidaan liittää jäyk- 7 109090 kään muovirakenteeseen, joka on mitoitettu sopimaan tiiviisti keskusvirtauksenoh-jausjärjestelmäyksikköön. Vaihtoehtoisesti venttiilijärjestehnä voidaan tehdä integ-raaliseksi tiputuskammiorakenteen kanssa, joka sijoitettaisiin erityisesti sovitettuun kiinnittimeen.

5 Virtauksenohjausjärjestelmän yhdessä suoritusmuodossa voidaan valaa paineenjoh-tokammio yhdessä tulo- ja poistotiehyiden ja kalvopohjaisten venttiilikammioiden kanssa kaikki samasta muovikappaleesta. Samaa kalvolevyä voidaan käyttää kalvona 65 venttiileissä ja paineenjohtokaimniossa. Kaksi tällaista kertakäyttöyksikköä on esitetty kuvioissa 3-5 ja 7.

10 Kun kertakäyttöyksikköä käytetään virtauksen ohjaukseen, se kiinnitetään vastaanot-tokappaleeseen, kuten kuviossa 6 esitettyyn, jota käytetään kuvioissa 3-5 esitetyn kertakäyttöyksikön kanssa. Runkoyksikköä voidaan pitää paikallaan kiinnityspuris-timella tai muilla alalla tunnetuilla välineillä. Tiivistysrenkaita käytetään sen varmistamiseen, että ohjausfluiditiehyet ja mittauskaasutiehyet pysyvät kaasutiiviinä. Tässä 15 suoritusmuodossa on ajateltavissa, että vastaanottokappale olisi keskusvirtauk-senohjausjärjestelmäyksikön integraalinen osa. Nähdään, että tämä on toivottava järjestely. Kertakäyttöyksikköä käytetään laskimonesteen kuljettamiseen, ja sen täytyy : · ·’ i siksi olla steriili. Olisi epäkäytännöllistä puhdistaa ja steriloida tällainen yksikkö useaa käyttöä varten. Vastaanottokappaleen täytyy toisaalta olla vahva kunnollisen : ',·* 20 sulkeutumisen varmistamiseksi ja venttiilien oikean toiminnan varmistamiseksi.

* · · · · » · .... Ohjain (so. mikroprosessori) voidaan ohjelmoida suorittamaan turvallisuusprotokol- !la laitteen kalibroinnin aikana sen tarkistamiseksi, että kaikki suljennat ovat tiiviitä.

• · ‘ ’ Tällaisen protokollan aikana ohjausfluidin painetta eri venttiilikammioihin voidaan ! ohjailla, ja tuloksena olevia painemuutoksia voidaan tarkkailla käyttämällä paine- j ‘: 25 muuntimia keskusvirtauksenohjausjärjestelmäyksikössä. Poikkeustilanteet aiheuttai-sivat hälytystilan muodostumisen.

» « * · · : Kaikkia tiehyitä ei tarvittaisi ohjainyksikön kaikkia käyttötarkoituksia varten.

*...: " Yleis"-runkoyksikkö, joka toteuttaisi kaikki mahdolliset tiehytkonfiguraatiot erilai- • ; ’; siä tilanteita varten, voidaan suunnitella ja valmistaa. Vastaanottokappale sovitet- *» * · ;‘ . 30 täisiin erityisiä ohjainsovellutuksia varten. Vaihtoehtoisesti mikroprosessori voitai siin ohjelmoida sulkemaan tiehyet tarvittaessa.

Kuvio 3 esittää yhtä kertakäyttöisen runkoyksikön (tai "kotelon" tai "kasetin") suoritusmuotoa. Tässä erityisessä yksikössä on kaksi koveraa syvennystä 71 paineenjoh-tokammioita varten, jotta kaksi fluidinohjausjärjestelmää voi toimia rinnan. Edulli- g 109090 sessa suoritusmuodossa käytetään kahta fluidinohjausjärjestelmää laskimonesteen syöttämiseksi potilaaseen nestevirtauksen tekemiseksi tasaisemmaksi. Toisen säiliön 71 syöttäessä toinen täyttyy. Siten nestettä syötetään tiheämmin ja pienemmin pulssein, mieluummin kuin suurin pulssein, joita tulee harvemmin ja joiden välillä on 5 suuremmat väliajat.

Kuviossa 3 esitetyssä kertakäyttökotelossa on myös kymmenen kuviossa 1 esitettyä tyyppiä olevaa venttiiliä 72 ja tuloaukko 61 ja poistoaukko 62. Yksikön tällä puolella on kalvo, joka on kiristetty yksikön yli ja kiinnitetty siihen ja joka toimii kalvona (65 kuviossa 1) venttiileitä 72 varten ja kalvona paineenjohtokammiota 71 varten 10 (katso osa 91 kuviossa 5).

Kuvio 4 esittää kertakäyttökotelon pohjakuvaa, joka esittää sisäputkitusta tai -kanavia 81, jotka ovat kertakäyttökotelon sisällä ja jotka yhdistävät eri venttiilit 72, säi-liösyvennykset 71 ja eri tuloaukot ja poistoaukot 82-86. Tuloaukot ja poistoaukot voidaan järjestää usealla tavalla; esimerkiksi kaksi yläaukkoa 82 ja 83 voivat mo-15 lemmat olla tuloaukkoja, jotka tulevat kahdesta eri fluidisyötöstä, kaksi pohja-aukkoa 85 ja 86 voivat olla poistoaukkoja. Virtausaukkoa 84 voitaisiin käyttää fluidi-näytteiden poistamiseen säiliöstä testausta tai analysointia varten tai lisälääkkeen li-— : säämiseksi laskimonesteeseen. Kuvio 5 esittää näiden aukkojen 82-86 päätykuvaa sekä säiliöiden 71 nestepuolta katkoviivana. Kalvo 91 venttiileitä 72 ja säiliöitä 71 ; V 20 varten on liitetty kertakäyttökoteloon esitetyllä puolella. Kalvo 91 kohoilee sisään ja •: · ·: ulos riippuen siitä, kuinka paljon nestettä on säiliössä.

!! Kuvio 6 esittää virtauksenohjausjärjestelmäyksikön sitä puolta, jota vasten kuvioissa · · ’ 3-5 esitetty kertakäyttökappale on sijoitettu ja josta kiristyslaite pitää kiinni. Jäijes- telmäyksikössä on kaksi suurta syvennystä 101 kertakäyttökappaleessa olevien sy-. : 25 vennysten 71 kanssa yhteensopivasti. Nämä syvennykset 101 jäqestelmäyksikössä voivat sisältää mittauskaasua fluidin virtausnopeuden mittaamiseksi. Kussakin sy-. ·. : vennyksessä on aukko 103, jonka läpi mittauskaasu virtaa. Mittauskaasulla voidaan mitata, kuinka paljon tilaa koko säiliöstä fluidi ei ole ottanut (kun säiliö on eristetty) ja siten fluidin virtausnopeus saadaan mitattua ja fluidi pakotettua ulos säiliöstä.

. 30 Kuvio 6 esittää myös astioita tai kuoppia venttiileitä 72 ja aukkoa 66 varten, joiden läpi venttiilinohjausfluidi virtaa. Paineenjohtokammion syvennyksiä 101 ja venttii-liastioita 102 ympäröi tiivisteet 105 ja 106, siten että kun kertakäyttökappale on kiinnitetty järjestelmäyksikköä vasten, muodostuu ilmatiivis suljenta.

9 109090

Kuvio 7 esittää vaihtoehtoista kertakäyttöistä runkoyksikköä, jossa, kuten kertakäyt-törunkoyksikössä kuvioissa 3-5, on säiliösyvennykset 71, fluiditiehyet 81 ja tulo-/ poistoaukot 82-86. Kuvion 7 kertakäyttökappale käyttää kuitenkin kuviossa 2 esitettyjä venttiileitä 111. Tästä erosta ja erilaisesta putkituksesta huolimatta kuvion 7 5 kertakäyttökappale toimii samalla tavalla kuin kuvioiden 3-4 kertakäyttökappale.

Kuvio 8 esittää yksinkertaista suoritusesimerkkiä kertakäyttörunkoyksiköstä 124, joka on kiinnitetty tätä kertakäyttökappaietta 124 varten suunnitellun keskusvirtauk-senohjausyksikön 125 pintaa vasten. Tässä kertakäyttökappaleessa 124 on ainoastaan yksi paineenjohtokammio 2 ja kaksi venttiiliä A ja B. Venttiilin A tuloaukko 10 61a on yhdistetty laskimokanavaan 1 ulokkeella 121, joka voidaan työntää laskimo- letkuun. Venttiili A ja venttiili B ovat kuviossa 2 esitettyä tyyppiä; kaksi viistoa suuaukkoa 64a ja 67a voidaan nähdä venttiilissä A. Venttiilin A poistoaukko 62a johtaa paineenjohtokammion 2 vasempaan puoliskoon, jonka syvennys 71 muodostaa kertakäyttökappaleessa 124. Kalvolevy 91 on liitetty kertakäyttökappaleeseen 15 124 ja se peittää kertakäyttökappaleen koko sivun. Tämän kalvolevyn 91 osat toimi vat kalvona 65a venttiiliä A varten, kalvona 3 paineenjohtokammiossa 2 ja kalvona 65b venttiilissä B. Venttiili A on sijoitettu säiliötä 102a vasten keskusyksikössä 125, joka on yhdistetty ilmansyöttöön 66a, jonka kautta ilmaa pumpataan edestakaisin " Y saaden siten aikaan venttiilin A avautuminen ja sulkeutuminen vetämällä kalvo 65a .;;; * 20 takaisin suuaukoista 64a ja 67a ja työntämällä kalvo 65a suuaukkoja 64a ja 67a vas-* « : · ' ten. Tässä tapauksessa ilma toimii venttiilinohjausfluidina.

Kanava 103 muodostaa reitin mittauskaasulle (joka voi olla ilmaa) paineenjohto-.·*·. kammiosta 2 muuhun järjestelmään (joka sisältää esimerkiksi säiliön). Kalvo 3, joka, kuten edellä on huomautettu, on osa joustavasta kalvosta 91, liikkuu edestakaisin • t . 25 riippuen siitä, kuinka paljon fluidia on paineenjohtokammiossa 2. Koska paine muuttuu usein virtauksenmittausjaksojen aikana, mittauskaasun lämpötila voi vaih-;·’ della. Tällaiset lämpötilavaihtelut voivat vaikuttaa virtausmittauksen tarkkuuteen.

: ' : Lämpötilan stabiloimiseksi voi olla toivottua sijoittaa teräs- tai kuparivillaa kana- : : vaan 103 toimimaan jäähdytyselementtinä.

! 30 Paineenjohtokammio 2 on yhdistetty venttiilin B tuloaukkoon 61b, joka on sijoitettu säiliötä 102b vasten ja joka toimii samalla tavalla kuin venttiili A ilmansyötöllä 66b.

| Poistoaukko 62b virtaa potilaaseen yhdistettyyn laskimokanavaan 1. Uloketta 122 j käytetään putken liittämiseen kertakäyttökappaleeseen 124.

Kertakäyttökappaleiden osien välisen kunnollisen tiivistyksen varmistamiseksi ren-35 gasmaiset tiivisteet 105 ja 106 on sijoitettu säiliön ja venttiilien ympärille.

10 109090

Kuviot 9 ja 10 esittävät järjestelmän erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, jossa kuvio 9 esittää venttiiliä avoinna ja kuvio 10 esittää venttiiliä suljettuna. Venttiilin ker-takäyttöosa 72 on hyvin samanlainen kuin kuviossa 1 esitetyn venttiilin kertakäyttö-osa. Kiinnitin on kuitenkin erilainen. Kalvon 65 liikuttamiseen käytetyn ohjausflui-5 din asemesta kiinnitin käyttää käyttölaitetta voiman kohdistamiseksi kalvoon. Kiin-nittimen pinta on tehty joustavasta, kuitenkin kestävästä materiaalista 21. Käyttölaite liikuttaa kiinnittimen pintaa siten, että se vuorotellen pakottaa kalvon 65 suuaukkoa 64 vasten venttiilikammiossa ja sallii kalvon 65 siirtyä pois suuaukosta 64. Kuvioissa 9 ja 10 esitetty suoritusmuoto käyttää pietsosähköisestä aineesta tehtyä tai-10 vutinta 23. Kuviossa 9 taivutin 23 on normaalissa asennossaan. Kuviossa 10 sähkö-potentiaali aktivoi taivuttimen 23 taivuttaen siten taivutinta 23 ja pakottaen tangon 22 alas siten, että kiinnittimen pinta pakottaa kalvon 65 suuaukon 64 päälle. Toisin sanoen taivutin voidaan asettaa siten, että normaaliasennossaan se pakottaa kalvon suuaukon päälle, ja sähköpotentiaalin aktivoimana taivutin vetää takaisin kiinnitti-15 men pinnan ja sallii siten kalvon siirtyä pois suuaukosta.

Kuvio 11 esittää poikkileikkausta kertakäyttöputken eräästä edullisesta suoritusmuodosta. Tässä suoritusmuodossa suhteellisen jäykkä runko 34 on sijoitettu joustavasta, läpäisemättömästä materiaalista tehdyn pussin 35 sisään. Pussi tarvitsee ainakin • · · "V yhden reiän, jonka läpi rungon virtausaukot voivat kulkea ja yhdistyä laskimokana-20 vaan. Edullisesti pussin reikä on muodostettu suhteellisen tiiviisti rungon virtaus- * * | aukkojen ympärille, jotta fluidin läikkyminen minimoituu, kun laskimokanava erote- ' * taan kertakäyttöputkesta. Paineenjohtokammio 71, kuten kaikki venttiilikammiot (ei ... * esitetty) tai kaikki muut paineenjohtokammiot (ei esitetty), sijaitsevat rungon 34 ylä- sivulla. Fluiditiehyet 32 on muodostettu miksi rungon alasivulle. Lisää uramaisia 25 fluiditiehyitä voidaan sijoittaa fluidirungon yläsivulle. Jotkin uramaiset fluiditiehyet * \\ 32 voidaan yhdistää paineenjohtokammioon 71 pystytiehyiden 33 avulla.

« · · :* Kuviossa 12 kuvion 11 kertakäyttöfluidiputkea pidetään kiinnitintä 45 vasten salvan * · 43 avulla, joka toisesta päästä on saranoidusti liitetty kiinnittimeen 45 ja toisesta päästä voidaan pitää kiinnittimessä 45 ruuvin ja mutterin 44 tai jonkun muun tyyp- : !·. 30 pisellä pikairrotus-kiinnittimellä, joka kykenee kohdistamaan riittävän voiman ker- * » » takäyttöputkeen pitäessään siitä kiinni. Kiinnittimessä oleva tiiviste 41 tiivistää pus- • · sin 35 paineenjohtokammion 71 ympärille. Siten osa pussista muodostaa kalvon pai-neenjohtokammiossa. Toinen tiiviste 42 on sijoitettu kiinnittimen salpaosaan 43 tiivisteiden muodostamiseksi uramaisten fluiditiehyiden 32 ympärille. Jos rungon 35 yläsivulle on sijoitettu uramaisia fluiditiehyitä, kiinnittimen pinnassa oleva tiiviste voidaan muotoilla tiivisteiden muodostamiseksi näiden uramaisten fluiditiehyiden 109090 11 ympärille. Kiiimittimen 43 salpaosan täytyy kyetä kohdistamaan riittävä voima ker-takäyttöfluidiputkeen, jotta tiiviste voi muodostaa riittävän suljennan. Tämän tyyppinen rakenne on edullinen, koska on paljon helpompi valmistaa runko 34, jossa on muinaiset fluiditiehyet 32 sen pinnalla, kuin valmistaa runko, jonka sisälle on muo-5 dostettu fluiditiehyet. Näin ollen pussia 35, sen lisäksi että muodostetaan kalvo pai-i neenjohtokammioihin ja venttiilikammioihin, käytetään myös muinaisten fluidi- tiehyiden tiivistämiseen siten, että fluidi ei vuoda yhdestä fluiditiehyestä 32 viereiseen fluiditiehyeen 32.

* · • · * · * · * · · i 1 t * · * 1 i * » 1 * · 1 J · ' 1 * 1 « »

Claims (8)

12 109090

1. Järjestelmä, joka muodostaa venttiilin virtaavaa ainetta syöttävässä kanavassa, jonka venttiilin se osa, joka joutuu kosketuksiin kanavassa olevan virtaavan aineen kanssa, on helposti poisheitettävä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää: 5 rungon (34); ensimmäisen joustavan kalvon (35, 65, 65a), joka on sijoitettu rungon (34) päälle, jonka ensimmäisen joustavan kalvon sisäpuoli on runkoa kohti ja ulkopuoli on rungosta poispäin, jotka runko ja ensimmäinen joustava kalvo muodostavat venttiili-kammion (A, 63); 10 virtaavan aineen tiehyen (61, 61a, 62, 62a), joka kulkee rungon läpi ensimmäisestä virtausaukosta (82, 83) venttiilikammion läpi toiseen virtausaukkoon (84, 85, 86) siten, että muodostuu virtaavan aineen yhteys venttiilikammion ja kanavan välille, joka tiehyt tulee sisään venttiilikammioon ensimmäisestä (64, 64a) ja toisesta (67, 67a) suuaukosta, jolloin ainakin toinen suuaukoista venttiilikammion sisällä työntyy 15 esille rungon yhdestä sivusta kohti kalvoa; kiinnittimen (45, 68, 125) rungon kiinnittämiseksi siten, että runko voidaan helposti irrottaa kiinnittimestä; ja ensimmäisen ohjauskaasua sisältävän painevälineen (66, 66a), joka on sijoitettu " V kiinnittimeen, vuorotellen (i) paineen muodostamiseksi ensimmäisen joustavan kai- * * · .; Z 20 von (65, 65a) ulkosivulle ensimmäisen joustavan kalvon pakottamiseksi ulkonevaa ' ·' suuaukkoa vasten, ja (ii) paineen alentamiseksi ensimmäisen joustavan kalvon ulko sivulla suhteellisen rajoittamattoman virtauksen sallimiseksi tiehyen (61, 61a, 62, *.. · ’ 62a) läpi venttiilikammion (A, 63) läpi.

2. System enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det vidare innefattar: 5 ett andra flexibelt membran (3) inrättat pä höljet (34) varvid det andra flexibla membranet har en innersida mot höljet och en yttersida bort frän höljet, varvid höljet och det andra flexibla membranet avgränsar en pressledningskammare (2, 71) anordnad pä flmdumvägen (61, 61 a, 62, 62a); och andra tryckorgan (66b) inrättat i fastorganet (45, 68, 125) för att turvis (i) tillföra 10 tryck till utsidan av det andra flexibla membranet inom omrädet av trycklednings-kammaren (2, 71) och för att lätta (ii) trycket pa utsidan av det andra flexibla membranet (3) inom omrädet av tryckledningskammaren; varvid det andra tryckorganet (66b) innefattar organ belägna i fastorganet (45, 68, 125) för att (a) tillföra en styrgas till ett omräde invid det andra flexibla membranet 15 (3) och för att (b) ändra styrgasens tryck.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se edelleen si-; 25 sältää: • I · ’ toisen joustavan kalvon (3), joka on sijoitettu rungon (34) päälle, jonka toisen jous- tavan kalvon sisäpuoli on runkoa kohti ja ulkopuoli on rungosta poispäin, jotka run- ! » » j :. ’i ko ja toinen joustava kalvo muodostavat paineenjohtokammion (2, 71), joka on ’,,,: sijoitettu virtaavan aineen tiehyeen (61, 61a, 62, 62a); ja : '·, 30 toisen painevälineen (66b), joka on sijoitettu kiinnittimeen (45, 68, 125), vuorotel-μ « il/ Ien (i) paineen muodostamiseksi toisen joustavan kalvon ulkosivulle paineen- ’ ’ ’ johtokammion (2, 71) alueella, ja (ii) paineen alentamiseksi toisen joustavan kalvon (3) ulkosivulla paineenjohtokammion alueella; jolloin toinen paineväline (66b) sisältää laitteen, joka on sijoitettu kiinnittimeen (45, 35 68, 125), (a) ohjauskaasun johtamiseksi toisen joustavan kalvon (3) vieressä olevaan alueeseen, ja (b) ohjauskaasun paineen muuttamiseksi. is 109090

3. System enligt patentkrav 1, kännetecknat av att fastorganet (45, 68, 125) in-nefattar en grop (102, 102a) belägen invid det flexibla membranet och ventilkamma- ,.: i ren (A, 63) och organet för att tillföra styrgasen till gropen. I · f • ·. , 4. System enligt patentkrav 1, kännetecknat av att höljet (34) är inrättat i en päse » · ‘it\ 20 (35), som har ätminstone en öppning för att möjliggöra fluidumförbindelse mellan • · ... kanalen och fluidumvägen (32), varvid päsen bildar det första flexibla membranet (65,65a). * · * *

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kiinnitin (45, 68, 125) sisältää kuopan (102, 102a), joka on sijoitettu joustavan kalvon ja venttiili-kammion (A, 63) viereen, ja ohjauskaasun syöttämiseksi välineen, joka syöttää oh-jauskaasun kuoppaan.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäijestelmä, tunnettu siitä, että runko (34) on sijoitettu pussiin (35), jossa on ainakin yksi aukko fluidiyhteyden sallimiseksi kanavan ja virtaavan aineen tiehyen (32) välillä ja joka muodostaa ensimmäisen joustavan kalvon (65, 65a).

5. System enligt patentkrav 3, kännetecknat av att höljet (34) är inrättat i en päse (35), som har ätminstone en öppning för att möjliggöra fluidumförbindelse mellan » » ." *. 25 kanalen och fluidumvägen (32), varvid päsen bildar det första (65, 65a) och det and-, · ’ t ra (3) flexibla membranet. f I t s I t

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että runko (34) on 10 sijoitettu pussiin (35), jossa on ainakin yksi aukko fluidiyhteyden sallimiseksi kanavan ja virtaavan aineen tiehyen (32) välillä ja joka muodostaa ensimmäisen (65, 65a) ja toisen (3) joustavan kalvon.

6. System för mottagning av ett fluidumrör (72, 124) för engängsbruk, som röret t i * innefattar ett hölje (34), ett första flexibelt membran (35, 65, 65a) inrättat pä höljet ;;, * (34) och en ventilkammare (A, 63) avgränsad av höljet och det första flexibla mem- t > * ‘ 30 branet och en pressledningskammare (2, 71) avgränsad av höljet och ett andra flexi belt membran (3) inrättat pä höljet, vilket system bildar med fluidumröret en ventil i en kanal som överför fluidum, kännetecknat av att systemet innefattar ett fastorgan (45, 68, 125) för att fasta fluidumröret sä att röret för engängsbruk lätt kan lösgöras frän fastorganet; och 16 109090 första tryckorgan (66, 66a) inrättade i fästorganet för att turvis (i) tillföra tryck till det första flexibla membranet (65, 65a) för att gränsa flöde pä fluidumvägen (61, 61a, 62, 62a) genom ventilkammaren (A, 63) och för att lätta (ii) trycket pä flexibla membranet för att tillata obegränsat flöde pä fluidumvägen genom ventilkammaren; 5 andra tryckorgan (66b) imättat i fästorganet för att tillföra tryck tili det andra flexibla membranet (3); varvid det första (66, 66a) och andra (66b) tryckorganet innefattar organ belägna i fästorganet för att (a) tillföra en styrgas tili ett omräde invid det första (65, 65a) och det andra (3) flexibla membranet och för att (b) ändra styrgasens tryck.

6. Järjestelmä kertakäyttöisen virtaavan aineen putken (72, 124) vastaanottamiseksi, jossa putkessa on runko (34), ensimmäinen joustava kalvo (35, 65, 65a), joka 15 on sijoitettu rungon (34) päälle, ja venttiilikammio (A, 63), jonka ensimmäinen joustava kalvo ja runko muodostavat, ja paineenjohtokammio (2, 71), jonka runko ja . rungon päälle sijoitettu toinen joustava kalvo (3) muodostavat, joka järjestelmä . muodostaa virtaavan aineen putken kanssa venttiilin virtaavaa ainetta syöttävässä • ·. ·. kanavassa, tunnettu siitä, että järjestelmä sisältää 20 kiinnittimen (45, 68, 125) virtaavan aineen putken kiinnittämiseksi siten, että kertakäyttöinen putki voidaan helposti irrottaa kiinnittimestä; ja ;;; ensimmäisen painevälineen (66, 66a), joka on sijoitettu kiinnittimeen, vuorotellen ’ - ·' (i) paineen muodostamiseksi ensimmäiselle joustavalle kalvolle (65, 65a) virtaavan aineen tiehyen (61, 61a, 62, 62a) läpi venttiilikammion (A, 63) läpi kulkevan virta-,' : 25 uksen rajoittamiseksi, ja (ii) paineen alentamiseksi joustavalla kalvolla suhteellisen rajoittamattoman virtauksen sallimiseksi virtaavan aineen tiehyen läpi venttiilikam-; mionläpi; * ♦ I i' toisen painevälineen (66b), joka on sijoitettu kiinnittimeen, paineen muodostamisek- '; * si toiselle joustavalle kalvolle (3); .: · 30 jolloin ensimmäinen (66, 66a) ja toinen (66b) paineväline sisältää laitteen, joka on sijoitettu kiinnittimeen, (a) ohjauskaasun johtamiseksi ensimmäisen (65, 65a) ja toi sen (3) joustavan kalvon vieressä olevaan alueeseen, ja (b) ohjauskaasun paineen muuttamiseksi. 14 109090

7. System enligt patentkrav 6, kännetecknat av att fästorganet (45, 68, 125) in nefattar en grop (102, 102a) genom vilken organet för att tillföra styrgas tillför styr-gasen tili ett omräde invid det första flexibla membranet (65, 65a).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kiinnitin (45, 68, 125) sisältää kuopan (102, 102a), jonka kautta ohjauskaasun syöttöväline syöttää ohjauskaasun ensimmäisen joustavan kalvon (65, 65a) vieressä olevaan alueeseen.

8. Järjestelmä kertakäyttöisen virtaavan aineen putken (72, 124) vastaanottami-5 seksi, jossa putkessa on runko (34), joustava kalvo (65, 65a), joka on sijoitettu rungon päälle, ja venttiilikammio (A, 63), jonka joustava kalvo ja runko muodostavat, joka järjestelmä muodostaa virtaavan aineen putken kanssa venttiilin virtaavaa ainetta syöttävässä kanavassa, tunnettu siitä, että järjestelmä sisältää kiinnittimen (45, 68, 125) virtaavan aineen putken kiinnittämiseksi siten, että kerta-10 käyttöinen putki voidaan helposti irrottaa kiinnittimestä; ja painevälineen (66, 66a), joka on sijoitettu kiinnittimeen, vuorotellen (i) paineen muodostamiseksi joustaville kalvoille (65, 65a) ja (ii) paineen alentamiseksi joustavalla kalvolla suhteellisen rajoittamattoman virtauksen sallimiseksi virtaavan aineen tiehyen (61, 61a, 62, 62a) läpi venttiilikammion läpi, jolloin paineväline sisältää 15 kiinnittimeen sijoitetun pietsosähköisen taivuttimen (23), joka ensimmäisessä asennossa aiheuttaa voiman joustavalle kalvolle ja toisessa asennossa on lähempänä kiinnitintä. » » 1 : : : Patentkrav ♦ 1 · 4 11 1 1 1; 1. System som bildar en ventil i en kanal som överför ett flytande ämne, varvid • · ....: 20 den del av ventilen som kommer i kontakt med det flytande ämnet i kanalen, är lätt , · · ·. att kasta bort, kännetecknat av att systemet innefattar: !!! etthölje (34); ett första flexibelt membran (35, 65, 65a) inrättat pä höljet (34), varvid det första flexibla membranet har en innersida mot höljet och en yttersida bortät ffän höljet, : 25 varvid höljet och det första flexibla membranet avgränsar en första ventilkammare ·:;:·· (a, 63); ' : en fluidumväg (61, 61a, 62, 62a) som passerar genom höljet frän en första ström- , . ningsöppning (82, 83) genom ventilkammaren tili en andra strömningsöppning (84, • ’ 85, 86) för att astadkomma fluidumförbindelse mellan ventilkammaren och kanalen, '··' i 30 varvid fluidumvägen kommer in i ventilkammaren vid första (64, 64a) och andra ... ·' (67, 67a) inlopp, varvid ätminstone den ena av nämnda inlopp i ventilkammaren skjuter ut frän ena sidan av höljet mot membranet; ett fästorgan (45, 68, 125) för att fasta höljet sä att höljet lätt kan lösgöras frän fast-organet; och 35 första tryckorgan (66, 66a) innefattande styrgas inrättade i fastorganet för att turvis (i) tillföra tryck tili utsidan av det första flexibla membranet (65, 65a) sä att det för- ,, 109090 sta flexibla membranet tvingas mot utspringande inloppet och för att lätta (ii) trycket pä utsidan av det första flexibla membranet för att tilläta obegränsat flöde pä flui-dumvägen (61, 61a, 62, 62a) genom ventilkammaren (A, 63).

8. System för mottagning av ett fluidumrör (72, 124) för engängsbruk, vilket rör innefattar ett hölje (34), ett flexibelt membran (65, 65a) imättat pä höljet och en 15 ventilkammare (A, 63) avgränsad av det flexibla membranet och höljet, vilket system bildar med fluidumröret en ventil i en kanal som överför fluidum, kännetecknat av att systemet innefattar ett fastorgan (45, 68, 125) för att fasta fluidumröret sä att röret för engängsbruk lätt kan lösgöras frän fästorganet; och :. · 1 20 ett tryckorgan (66, 66a) imättat i fästorganet för att turvis (i) tillföra tryck tili det : : : flexibla membranet (65, 65a) och för att lätta (ii) trycket pä det flexibla membranet för att tillata obegränsat flöde pä fluidumvägen (61, 61a, 62, 62a) genom ventil- ·:··· kammaren, varvid tryckorganet innefattar ett piezoelektriskt böjorgan (23) som är . · · ·. beläget i fästorganet och som i ett första läge utövar tryck pä det flexibla membranet . · ·. 25 och i ett andra läge är beläget närmare fästorganet. •« 1 • · · » 1 · • > ·