FI108050B - Vaatteiden pesumenetelmä pystyakselisessa pesukoneessa pesemistä varten - Google Patents

Description

108050

Vaatteiden pesumenetelmä pystyakselisessa pesukoneessa pesemistä varten -En metod for tvättning av kläder i en tvättmaskin med vertikal axel

Esillä oleva keksintö liittyy vaatteiden pesumenetelmään oheisen patenttivaatimuk-5 sen 1 johdanto-osan mukaisesti.

On tehty yrityksiä kehittää parannettu itsetoiminen vaatteiden pesukone, joka käyttää vähemmin vettä ja energiaa, samalla kun se tuottaa nykyisin kaupallisesti saataviin itsetoimisiin pesukoneisiin nähden verrattavat tai paremmat pesutulokset. Tällaiset parannetut pesukoneet voivat edullisesti käyttää järjestelmää ja menettelyä, 10 joka on esitetty US-patenteissa 4 784 666 ja 4 978 627, jotka on kumpikin siirretty tämän patentin oikeudenomistajalle ja liitetään täten tähän liitteeksi.

Näiden järjestelmien perusta pohjautuu yhtälön optimointiin, jolloin pesuteho määritetään tasapainolla kemiallisen energian (pinta-aktiivisen aineen tehokkuuden ja veden laadun), lämpöenergian (veden lämmitysenergian) ja mekaanisen energian (nes-15 teen läpivirtautuksen - nesteen päällevirtautautuksen - nesteiskujen - kankaan venytyksen käytön) välisellä syötöllä järjestelmään. Kokeet ovat osoittaneet, että vähennys yhdessä tai useammassa energiamuodossa vaatii lisäyksen yhdessä tai useammassa muussa energian syötössä tuottamaan vastaavan tasoisen pesutehon.

Pystyakselinen tavanomainen pesukone toimii tyypillisesti vaatteiden panostuksella 20 pystysuoraan suunnattuun pesurumpuun, joka on sijoitettu pesualtaaseen ja jossa on edelleen pesurummun sisään pystysuoraan suunnattu sekoittaja. Altaaseen syötetään pinta-aktiivista ainetta muodostamaan pesuneste siten, että kangaskappaleet on täydellisesti upotettu pesunesteeseen ja sekoittajan liikkuminen saa vaatteet liikkumaan pesurummun sisällä. Tässä rakenteessa muodostaa pinta-aktiivinen aine kemiallisen 25 energian syötön, lämpimän/kuuman veden syöttö sekoitettavaksi pinta-aktiivisen aineen kanssa lämpöenergian syötön ja sekoittajan toiminta mekaanisen energian syötön, jolloin nämä kaikki energiasyötöt toimivat yhdessä lian irrottajina kangaskappaleista.

Tämä jäijestelmä vaatii vaatteiden sopivaa pesua varten suuria vesimääriä, yhtä vaa-30 tepanosta varten jopa 175 litraa. Tämä johtuu seikasta, että jotta liikkuva sekoittaja voisi sopivasti kohdistaa mekaanista energiaa vaatteisiin niitä vahingoittamatta, on kaikkien vaatekappaleiden oltava oleellisesti veteen upotettuja. Tämä vaatekap- • ..

108050 2 paleiden täydellinen upottaminen tapahtuu pesujakson aikana ja jokaisen sitä seu-raavan huuhtelujakson aikana.

Pystyakselisessa pesukoneessa käytetyn vesimäärän vähentämiseksi oleellisesti on mekaanisen energian johtamiseksi pesupanokseen harkittu vaihtoehtoisia välineitä, 5 jotka eivät edellytä kaikkien kangaskappaleiden täydellistä upottamista. Ratkaisematon Kovich et al.:n US-patenttihakemus sarjanumero 07/815 781, joka on siirretty tämän patentin oikeudenomistajalla ja sisällytetään tähän viitteeksi, osoittaa pysty-akselisen pesukoneen, joka mekaanisen energian kohdistamiseksi kangaskappaleisiin käyttää järjestelmää, jolla voidaan saavuttaa oleellinen vähennys veden kulutuk- 10 sessa. Tässä järjestelmässä on pesukone varustettu rummusta sisäänpäin ulottuvalla viistolla väliseinällä.

Tunnetaan myös muita jäijestelmiä mekaanisen energian johtamiseksi pystyakseli-seen pesukoneeseen panostettuihin vaatekappaleisiin. Kirbyn US-patentissa 2 802 356 on pyslyakselinen pesukone varustettu altaaseen sijoitetulla rummulla.

15 Sitä ei vaatteiden liikuttamiseksi ole varustettu sekoittajalla, vaan pesurumpu on pikemminkin asennettu tuottamaan altaassa vaappuva liike siten, että rumpu on pesu-jakson aikana täytetty pesunesteellä ja sille annetaan vaappuva liike, joka liikuttaa ja jakaa vaatteet ja pesee ne läpikotaisin. Kirby ei ole antanut mitään ohjetta tai ehdotusta veden kulutuksen vähentämisestä.

20 Millerin US-patentissa 2 145 453 on kehitetty pystyakselinen pesukone, johon on asennettu pohjalevy pesualtaan sisällä tapahtuvaa kiertävää liikettä varten. Siinä ei ole pesurumpua. Pesun aikana pohjalevyä käytetään pyörivällä heilahdusliikkeellä, niin että kaikki vaatteet tulevat liikutetuiksi. Miller opastaa kaikkien vaatekappaleiden täydelliseen upottamiseen pesujakson aikana.

25 Erittäin toivottavia olisivat merkittävästi suuremmat säästöt veden ja energian kulutuksessa kuin mitä tähän mennessä on pystyakselisille pesukoneille osoitettu. Edelleen olisi sinällään merkittävä parannus sellaisen järjestelmän kehittäminen pystyakselisille pesukoneille, mikä ei vaadi vaatteiden täydellistä pesunesteeseen upottamista.

30 Tämän vuoksi on esillä olevan keksinnön eräs tarkoitus kehittää pystyakselissa pesukoneissa pesemistä varten menetelmä, joka käyttää vähimmäismäärän vettä ja energiaa.

108050 3

Toinen tarkoitus on kehittää pystyakselisissa pesukoneissa pesemistä varten menetelmä, joka kohdistaa vaatepanokseen mekaanista energiaa, mutta ei vaadi vaatteiden täydellistä upottamista pesunesteeseen.

Eräs esillä olevan keksinnön lisätarkoitus on kehittää pystysuoralle pesukoneelle 5 toimintamenetelmä, jossa pyöritettävän pesurummun alaosaan on sijoitettu pyörivää liikettä varten pohjalevy saamaan aikaan kemiallisen, mekaanisen ja lämpöenergian optimisyöttö vaatepanoksen edullisinta pesua varten.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti saavutetaan edellä olevat ja muut tarkoitukset keksinnön mukaisella menetelmällä, joka pääasiallisesti tunnetaan patenttivaatimuk-10 sen 1 tunnusmerkkiosan tunnusmerkeistä. Menetelmän suorittamiseksi käytetyssä pesukoneessa on rei'ittämätön pesuallas, revitetty altaan sisällä oleva pystyakselin ympäri pyöritettävä pesurumpu ja pohjalevy, joka on sijoitettu pesurummun alaosaan ja on asennettu vaappuvaa liikettä varten. Moottori kytketään valinnaisesti rumpuun ja pohjalevyyn pyörittämään rumpua ja pohjalevyä yhdessä ja vaaputta-15 maan pohjalevyä pesurummun suhteen, kun pesurumpua pidetään liikkumattomana, niin että vaatekappaleet tulevat liikutetuiksi pesurummun sisällä. Edullinen rakenne-esimerkki on varustettu säädetyllä pyörityslaitteella käyttämään pohjalevyä vaappu-’ valla liikkellä samalla kun pohjalevyä pyöritetään hidastetulla nopeudella pesurummun pohjalla. Toisessa rakennemuodossa on vaaputuslevy tuettu ja pakotettu käy-20 tettäväksi vaappuvalla liikkeellä, kun se ei suorita pyörimisliikettä rummussa.

Keksinnön mukaiseen menetelmään käytetty pesukone on edelleen varustettu nestepinnan säätöjäqestelmällä syöttämään optimimäärä pesunestettä altaaseen, jolloin : pesurummun sisällä olevat vaatekappaleet pestään pikemmin vedestä erossa olevalla pesumenetelmällä kuin siihen upotettuina. Kierrätysjärjestelmä toimii pesunesteen 25 pumppaajana altaan pohjalle sijoitetusta syvennyksestä kierrätyslinjan kautta pesu-rumpuun laitettujen vaatteiden päälle ja niiden läpi.

Edullisessa rakennemuodossa käsittää pesukoneen toiminta vaatteiden panostuksen pesurumpuun, veden ja pinta-aktiivisen aineen lisäyksen altaaseen muodostamaan pesuneste ja pesunesteen kierrättämisen vaatteiden päälle samalla kun pohjalevyä 30 käytetään mitätöivällä liikkeellä. Nutatoiva liike kuvaa pohjalevyn liikettä, jolloin - pohjalevyä pyöritetään pesurummun sisällä samalla kun sitä käytetään nopealla vaa-putusliikkeellä. Tällä tavalla liikutetaan vaatteita jatkuvasti pesunestesuihkun alla samalla kun niitä sysitään ja taivutetaan saamaan aikaan haluttu erinomainen lian poisto. Toisessa rakennemuodossa on pesurummun hidasta pyöritysvaihetta vaattei-35 den liikuttamiseksi pesuainesuihkun alla täydennetty pohjalevyn vaaputuksella vaat- 108050 4 teiden liikuttamiseksi. Tällä tavoin vaatteita yhdessä vaiheessa liikutetaan pesunes-tesuihkun alle ja toisessa vaiheessa ravistetaan pesuainerummussa.

Lyhyt kuvaus piirroksista.

Kuvio 1 on itsetoimisen pesukoneen perspektiivinen, erilaisten sisäpuolisten ra-5 kenneosien kuvaamiseksi osittain leikattu kuva.

Kuvio 2 on pesukoneen sivuleikkauskuva.

Kuvio 3 on leikkauskuva pitkin kuvion 2 viivaa III-III.

Kuvio 4 on leikkauskuva pitkin kuvion 3 viivaa IV-IV.

Kuvio 5 on kuvion 2 itsetoimisen pesukoneen yksityiskohtainen leikkauskuva 10 osasta pesurumpua, pohjalevyä ja siihen liittyviä käyttövälineitä.

Kuvio 6 on kuvion 2 itsetoimisen pesukoneen yksityiskohtainen leikkauskuva osasta vaihtoehtoista pesurummun, pohjalevyn ja niihin kuuluvien käyttövälineiden rakennemuotoa.

Kuvio 7 on leikkauskuva pitkin kuvion 5 viivaa VII-VII.

15 Kuvio 8 kaaviollinen kuvaus esillä olevaan keksintöön liittyvistä nesteputkista ja venttiileistä.

Kuvio 9 on kulkukaavio kuvioiden 1-4 itsetoimisen pesukoneen pesujaksoon sisäl-. tyvistä vaiheista.

Kuvio 10 on kulkukaavio kuvioiden 1-4 itsetoimisen pesukoneen huuhtelujaksoon 20 sisältyvistä vaiheista.

Kuvio 11 on kulkukaavio vaihtoehtoiseen pesujaksoon sisältyvistä vaiheista.

Kuvio 12 on kulkukaavio vaihtoehtoiseen huuhtelujaksoon sisältyvistä vaiheista.

•

Kuvioissa 1 ja 2 osoittaa viitenumero 20 yleisesti itsetoimisen tyyppistä pesukonetta, so. pesukonetta, jossa on ennalta asetettavat säätövälineet pesukoneen käyttämi-25 seksi ennalta asetettavilla itsetoimisilla pesu-, huuhtelu- ja kuivaustoiminnoilla, joissa esillä oleva keksintö ilmenee. Koneeseen 20 kuuluu kehys, joka kannattaa pesukoneen 20 pystysuoria, kotelon 25 sivut 24a, kannen 24b, etuosan 24c ja takaosan muodostavia paneeleita 24. Kone on tavanomaisella tavalla varustettu saranoidulla 108050 5 kannella 26 muodostamaan luoksepääsy pesukoneen 20 käsittelyvyöhykkeelle 27. Pesukoneessa 20 on ohjaustaulu 28, joka käsittää ajastimen 30 tai muun ajastusme-kanismin ja lämpötilan valitsijan 32 kuin myös jaksovalitsijan 33 ja muita haluttuja valitsijoita.

5 Tässä valaisevana esimerkkinä kuvatun pesukoneen 20 sisään on sijoitettu rei'ittämä-tön nestettä sisältävä allas 34, jonka sisällä on siinä olevilla rei'ityksillä tai aukoilla 35 varustettu pyörivä pesurumpu 36, kun taas altaan 34 alle on sijoitettu pumppu 38. Pyörivä pesurumpu 36 määrittää pesukammion ja käsittää osittain pyöreän sisäsei-näpinnan 37, joka ulottuu ylöspäin oleellisesti tasaisesta pohjasta. Rumpuun 36 on 10 toiminnallisesti välityksen 102 kautta liitetty moottori 100 pyörittämään rumpua kiinteän altaan 34 suhteen. Kaikki kotelon 25 sisäpuolella olevat rakenneosat ovat tukien 39 kannattamia.

Rei'ittämättömään altaaseen 34 syötetään vesi kuuman ja kylmän veden syötöillä 40 ja 42. Kuumavesiventtiili 44 ja kylmävesiventtiili 46 on liitetty pääputkeen 48. Pää-15 putki on yhdistetty lukuisiin pesun lisäaineannostelijoihin 50, 52 ja 54, jotka on sijoitettu altaan 34 päälle kansiaukon 56 ympärille juuri avattavan kannen 26 alapuolelle. Kuten kuviosta 1 on nähtävissä, ovat nämä annostelijat luoksepäästävissä saranoidun kannen 26 ollessa avoimessa asennossa. Annostelijoita 50 ja 52 voidaan käyttää annostelemaan lisäaineita, kuten valkaisuainetta tai kankaan pehmentäjää, ja 20 annostelijaa 54 voidaan käyttää annostelemaan pesupanokseen (joko nestemäistä tai rakeista) pinta-aktiivista ainetta itsetoimisen pesujakson sopivana hetkenä. Kuten kuviossa 6 on kaaviollisesti esitetty, syötetään jokaista annostelijaa 50, 52 ja 54 vastaavasti nesteellä, (tavallisesti puhtaalla vedellä) erillisten erityisputkien 58, 60, 62 kautta. Jokainen putki 58, 60 ja 62 voi olla liitetty nestelähteeseen tavanomaisella 25 tavalla, kuten vastaavalla solenoidilla käytettävällä venttiilillä 64, 66 ja 68, jotka sisältävät sisäänrakennetut virtautuslaitteet antamaan laajalla syöttöpainealueella sama virtausmäärä ja jotka liittävät kunkin putken pääputkeen 48.

. Altaan 34 pohjalle on sijoitettu kouruosa 72 vastaanottamaan altaaseen pesun lisäai- neiden annostelijoiden 50, 52 ja 54 kautta syötettyä nestettä. Kouruun 72 on sijoitet-30 tu paineanturi 73 säätämään pesualtaaseen 34 lisätyn pesunesteen määrää. Pumppu 38 on virtauksellisesti liitetty kouruun 72 ja toimii pesunesteen imijänä kourusta 72 ja siirtää pesunestettä ensimmäisen osan 74a ja toisen osan 74b käsittävän kierrätys-putken 74 kautta. Kierrätysputki 74 on varustettu kaksitieventtiilillä 76 ohjaamaan pesunestevirtaus vaihtoehtoisesti poistoputkeen 77 tai kierrätysputken toiseen osaan 35 74b. Kierrätysputkeen 74 on virtauksellisesti liitetty suutin 78. Suutin 78 ulottuu ai- 108050 6 taan 34 kansiaukon 56 taakse ja on sijoitettu pesurummun 36 päälle siten, että kier-rätysputken 74 läpi virtaava pesuneste tulee suihkutetuksi rumpuun 36 ja rumpuun 36 suuttimen 78 alle laitettujen vaatteiden päälle. Täten voidaan pesuneste tämän vuoksi kierrättää pesurumpuun 36 sijoitettujen vaatteiden päälle. Paineanturia 73 5 voidaan edelleen käyttää pesunesteen kierrätyksen aikana säätämään pesunesteen taso altaassa 35 vaatepanoksen alapuolelle siten, etteivät vaatteet ole pesunesteeseen upotettuja kuten tavanomaisissa pesukoneissa. Tällä tavoin pestään vaatteet vedestä erossa olevalla pesumenettelyllä, kuten jäljempänä lähemmin kuvataan.

Pesurummun alaosaan on sijoitettu pohjalevy 80, jossa on pyöreä kouruosa 82 ja ko-10 rotettu keskeinen kupuosa 84, kuten kuvioissa 2 ja 3 on kuvattu. Rengasmainen kouruosa 82 on määritetty kartiomaisesti muotoillulla alaspäin ulottuvalla osalla 82a, joka (kouruosan suhteen) ulottuu kohti alinta kohtaa 82b, ja (kouruosan suhteen) ylöskäännetyllä huuliosalla 82c, joka on sijoitettu alaspäin suunnatun osan 82a ympäri. Alaspäin ulottuvasta osasta 82a ulottuu rengasmaisen kouruosan 82 yli ylös-15 päin useita kuviossa 4 yksityiskohtaisesti kuvattuja ripoja 86. Rengasmaisen kouruosan 82 ylöskäännetystä huuliosasta 82a ulkonee tiivistysosa 88 liittymään tiivistä-västi pesurummun 36 osittain pallomaiseen sisäseinämäpintaan 37. Pohjalevyko-koonpano 80 määrittää keskiakseli 89 ja pohjalevy on asennettu rummun sisään siten, että pohjalevyn keskiakselin 89 on kulmassa suhteessa rummun 36 ja altaan 34 20 keskiakseleihin. Pohjalevy 80 on edelleen käytöllisesti liitetty moottoriin 100 ja välitykseen 102 siten, että pohjalevyä voidaan käyttää vaaputtavalla liikkeellä pesurummun 36 suhteen pitämällä samalla pesurumpu 36 liikkumattomana.

Viitaten nyt kuvioon 5, on siinä kuvattu edullisen rakennemuodon pohjalevyn käyttöjärjestelmä. Voidaan nähdä, että käyttöakselin 92 ympärille on sijoitettu pyörivä 25 putki 90, jolloin kummatkin on käytöllisesti kytketty välitykseen 102. Pyörivän putken 90 ja käyttöakselin 92 kanssa yhdessä toimii jarrumekanismi 94 jarruttamaan pesurummun 36 pyörimistä. Jarrumekanismi 94 on yksityiskohtaisemmin kuvattu Gauer et al.:n US-patentissa 4 254 641, jolla on sama siirron saaja kuin esillä oleval-.· la keksinnöllä ja jonka keksintö täten liitetään tähän viitteeksi. Pyörivä putki 90 30 ulottuu tiivistävästi altaan 34 läpi ja on kiinnitetty pesurumpuun 36 käyttöyhteellä 97, joka voidaan kiilata pyörivään putkeen 90. Käyttöyhteen päälle on kierretty käyttömutteri 98 ja se kiristää pesurummun 36 käyttöyhteen 97 ja mutterin 98 väliin. Rummun 36 käyttöyhteeseen 97 kiinnityksen edelleen varmistamiseksi voidaan käyttää kierteytettyjä kiinnittimiä.

108050 7

Kone on varustettu pyöritysratasjärjestelmällä 95 käyttämään pohjalevyä saamaan pohjalevy vaappumaan yhdessä pohjalevyn pyörimisen kanssa. Pohjalevy 80 on kiinnitetty käyttöakseliin 92 vaaputusrattaalla 106, keskilaakerilla 108 ja levyllä 110. Keskilaakeriin 108 kuuluu sisärengas 112, joka voi olla kiilattu käyttöakseliin 5 92, ja ulkorengas 114, jolloin sisärenkaassa 112 on sisäporaus 116, joka on sovitettu kiinteään kulmaan suhteessa ulkorenkaan 114 ulkohalkaisijan määrittämään akseliin. Kierteytetty kiinnitin 113 varmistaa käyttöakselin 92 kiinnityksen sisärenkaaseen 112. Ulkorengas 114 on edelleen puristussovitettu vaaputusrattaan 106 sisähalkaisi-jaan. Levy 110 on kiinnitetty vaaputusrattaaseen 106 varmistamaan pohjalevyn 80 10 kiinnitys vaaputusrattaaseen 106 siten, että pohjalevy 80 on tuettu kiinteään kulmaan pesurummun 36 pohjan suhteen. Tällä tavoin vaaputusratas 106, ja siten pohjalevy on vapaasti akseloitu kallistetulle akselille, joka voi pyöriä käyttöakselin 92 keskiakselin 92 ympäri.

Käyttöyhteen 97 yläosaan on kiinnitetty suoraa pohjaratasta 96 kannattava aallotettu 15 jousi 104. Pohjarattaan 96 yläpinnalle on sijoitettu useita säteittäisiä hampaita 118, jotka hammastuvat vastaavaan määrään vaaputusrattaan 106 pohjapinnalle sijoitettuja säteittäisiä hampaita 120. Aaltojousi 104 on tarkoitettu sovittamaan pohjarattaan 96 ja vaaputusrattaan 106 välisiä asemallisia välyksiä, niin että ne liittyvät sopivasti. Kun vaaputusratas 106 pyörii käyttöakselin 92 keskiakselin ympäri, estää vaaputus-20 rattaan 106 hampaiden 120 hammastaminen pohjarattaan 96 hampaisiin 118 vaapu-tasrattaan 106 vastaavan pyörimisen käyttöakselin 92 kanssa. Jokaista käyttöakselin 92 pyörähdystä kohti suorittaa vaaputusratas 106 360°:n vaappumisen, jolloin vaa-putasrattaan 106 kaikki hampaat 120 sen seurauksena hammastavat pohjarattaaseen 96.

Il'·· 25 Kuten on nähtävissä, niin johtaen kiinteästä kulmasta, johon vaaputusratas 106 on kiinnitetty, on vaaputusrattaalla oleellisesti suurempi halkaisija kuin pohjarattaalla 96, mikä sallii vaaputasrattaassa 106 olevan suuremman lukumäärän säteittäisiä hampaita 120 kuin pohjarattaassa 96 ja aiheuttaa pohjarattaan 96 ja vaaputusrattaan . 106 välille välityssuhteen. Tämä välityssuhde liikuttaa vaaputasratasta 106 eteen- 30 päin määrätyn kulman jokaisella käyttöakselin 92 pyörähdyksellä. Täten saa vaapu-tasrattaan 106 liitos pohjarattaaseen 96 aikaan vaaputusrattaan 106 säädetyn pyörimisen käyttöakselin 92 akselin ympäri. Edullisessa rakennemuodossa voi pyöritys-ratasjärjestelmä 95 olla suunniteltu pyörittämään pohjalevyä välillä 2-8 kierr/min (r/min) olevalla nopeudella.

108050 8

Kuten ammattimies ymmärtää, voidaan välityssuhde säätää tuottamaan pohjalevylle 80 valinnainen nopeus vaihtelemalla vaaputusrattaan 106 ja pohjarattaan välisiä halkaisijoita. Tämä voidaan suorittaa tarkoituksenmukaisesti muuttamalla kiinteää kulmaa, johon pohjalevy 80 on tuettu lisäämään siten vaaputusrattaan 96 halkaisijaa, tai 5 muuttamalla vaaputusrattaan 106 korkeutta vähentämällä siten pohjarattaan 96 halkaisijaa.

Pohjalevyn 80 liike koostuu täten tavallisesti pohjalevyn 80 pyörivästä vaappumises-ta sillä tavoin, että pohjalevyn 80 kehän jokainen piste on yksilöllisesti ja peräkkäin yhteen suuntaan, kohotettuna aaltomaisella tai keinahtelevalla liikkeellä korkeim-10 paan ylärajaan ja laskettuna alimpaan alarajaan, niin että pohjalevyn 80 korkea kohta pyörii tarkasti käyttöakselin keskiakselin ympäri. Edelleen, vaaputusrattaan 106 ja pohjarattaan 96 välisestä välityssuhteesta johtuen pyörii pohjaratas 80 hitaasti keskiakselin ympäri pyörimisnopeudella, joka on suhteellisesti käyttöakselin 92 pyörimisnopeutta pienempi. Sen johdosta on ymmärrettävissä, että pohjalevyn 80 15 jokainen reunapiste on pystysuorassa liikkeessä joko kohti suurinta ylärajaa tai siitä poispäin ja lisäksi pyörii hitaasti käyttöakselin keskiakselin ympäri. Tätä pohjalevyn 80 liikettä kutsutaan pohjalevyn vaappumiseksi yhdessä pyörimisen kanssa tai nu-taatioksi tai mitätöiväksi liikkeeksi.

Edellä mainitun valossa on esillä olevan keksinnön täydellisesti ymmärtämiseksi 20 tärkeää edellä pohjalevyn liikkumiseen käytettyjen termien ymmärtäminen. Ilmaus "vaapunta" tai "vaappuminen" viittaa edellä kuvattuun pyörivään liikkeeseen, jolloin pohjalevyn kehän korkea kohta pyörii tarkasti käyttöakselin keskiakselin ympäri. Pohjalevyn "vaapuntaan" tai "vaappumiseen" voi liittyä, mutta ei välttämättä liity, pohjalevyn pyöriminen. Tämän vastakohtana "nutatointi" tai "nutaatio" viittaa tar-25 kemmin pyörivään heilahteluun ja käsittää pohjalevyn pyörimisen. Tässä mielessä voidaan nutaatiota pitää vaappumisliikkeen osana.

Kuviossa 6 on kuvattu vaihtoehtoinen rakennemuoto vaappuvan liikkeen antamiseksi pohjalevylle 80'. Tässä rakennemuodossa pesurumpu 36' on kiinnitetty pyörivään putkeen 90' käyttöyhteellä 121 ja kierteytetyillä kiinnittimillä 124. Pohjalevy 30 80' on kiinnitetty käyttöakseliin 92' vaappulevyllä 126 käyttämällä keskilaakeria 108'ja levyä 110', kuten edellä on kuvattu. Täten on pohjalevy jälleen akseloitu vapaasti samalla tavoin kallistetulle akselille, joka voi pyöriä käyttöakselin 92' keskiakselin ympäri.

Tässä rakennemuodossa ei vaaputuslevyn 126 ja käyttöyhteen 121 välillä kuitenkaan 35 ole hammaskytkentää. Se on pikemminkin varustettu vaaputusjousella 128 liittä- 108050 9 mään pohjalevy 80' kiinteään pesurumpuun 36'. Käyttöakselin 92' pyörittäminen saa pohjalevyn vaappumaan edellä kuvatusti. Vaaputusjousi 128 kiinnittää kuitenkin pyörinnällisesti pohjalevyn 80' pesurummun suhteen siten, ettei pohjalevyn 80' vaa-putuksen aikana tapahdu mitään pohjalevyn 80' pyörimistä käyttöakselin 92' keski-5 akselin ympäri.

Vaaputusjousi 128 on kiinnitetty sekä vaaputuslevyyn 126 että käyttöyhteeseen 120 holkkiosilla 130. Holkkiosat vastaanottavat vaaputusjousen 128 ääripäihin sijoitetut pallot 132 siten, että vaaputusjousen 128 ääripäät ovat vapaita rajoitettuun sivuttai-seen ja pituussuuntaiseen kulmaliikkeeseen.

10 Pohjalevyn 80' edellä kuvatun käytön on havaittu aikaansaavan erinomaisen energian syötön pesurummun sisään sijoitettuihin vaatekappaleisiin. Kuitenkin on havaittu, että pohjalevyn 80 liike edellä tarkastellussa vedestä erossa olevassa pesumenet-telyssä voi aiheuttaa vaatekappaleiden sotkeutumisen. Tämä sotkeutuminen tapahtuu etupäässä pesurummun keskiosassa kun erilaiset vaatekappaleet peittävät toisensa.

15 On havaittu, että pohjalevyn 80 ulkokehä liikuttaa vaatteita suhteellisesti suuremmalla kierrosnopeudella kuin pohjalevyn 80 keskusta, ja aiheuttaa siten vaatteiden mahdollisen yhteenliittymisen ja sotkeutumisen. Edulliseen rakennemuotoon on kuitenkin sisällytetty erilaisia elementtejä voittamaan tämä vaatekappaleiden taipumus sotkeutua.

20 Katsottaessa jälleen kuvioita 2 ja 3 on nähtävissä, että kartiomaisesti muotoiltu alaspäin suuntautuva osa 82a on pääasiallinen vaatekappaleita pohjalevyn vaappumisen aikana koskettava pinta. Edelleen on käsitettävissä, että alaspäin ojentuvaan osaan * * 82a kohdistettu voima suuntautuu pohjan suhteen ylöspäin ja pesurummun 36 keski- akselin suhteen ulospäin. Tällä tavoin ovat pesurumpuun panostetut vaatekappaleet 25 jatkuvasti pakotettuja kohti pesurummun ulkokehää ja vähentävät siten rummun 36 keskelle sijoitettujen vaatteiden määrääjä sotkeutumismahdollisuutta.

Myös keskikuvun 84 muoto on suunniteltu minimoimaan sotkeutumismahdollisuutta. Kuten on kuvattu, ulottuu keskikupu 84 oleellisen matkan rengasmaisen kouru-osan 82 yläpinnasta. Kuvun koko ja korkeus ovat sellaiset, että tavallisimmilla nor- 30 maalikuormilla on kasteltujen vaatekappaleiden korkeus pesurummussa 36 pienempi tai juuri hieman suurempi kuin kuvun 84 korkeus. Pesurummussa, jonka tilavuus on 85 litraa, kuten esillä olevan keksinnön yhteydessä on edullisimmin harkittu, ulottuu kupu ylöspäin suunnilleen 1/4 pesurummun koko korkeudesta.

ίο 108050

Viitaten nyt kuvioon 7 on välitys 102 kuvattu siinä yksityiskohtaisena leikkauskuvana. Välitys 102 on muunnelma Masonin US-patentissa 4 291 556 osoitetusta, jolla on sama oikeudenomistaja kuin esillä olevalla keksinnöllä ja jonka selitys täten sisällytetään tähän viitteeksi.

5 Nähtävissä on, että käyttöakseli 92 ulottuu välityksen 102 kotelon pesään 134 ja lepää levyn 138 ja laakerin 140 kannatuksella, mikä sallii akselin 92 pyörimisen sen pystysuoran keskiakselin ympäri vähimmäiskitkalla. Pyörimisliike on välitetty pyöri-tysakseliin 92 seuraavasti. Välityksen koteloon 136 akseloituun, moottorilla 100 käytettävään käyttöakseliin on kiinnitetty kierukkaratas 142. Kierukkaratas 142 liit-10 tyy päärattaan 146 hampaisiin 144 ja kohdistaa siten pyörimisliikettä päärattaaseen 146 apuakselin 148 ympäri. Pääkäyttörattaan 146 yläosaan on muotoiltu kiinteästi epäkesko 147. Apuakseli 148 ja käyttöakseli 92 ovat toistensa kanssa samansuuntaisia, ja välitys on varustettu käyttörattaalla 150 käyttämään valittavasti käyttö-akselia 92.

15 Käyttönavassa 150 on sen ympäryskehällä hampaat 152, jotka hammastuvat yhdessä pyörimistä varten naparattaaseen 156. Käyttönäpä 158 on pitkin käyttöakselia 92 aksiaalisesti liikkuva ja voi vasteena puristusjousen 160 pakotukselle liittyä käyttö-akselille sijoitettuihin pitkittäisuriin 192 siten, että käyttönavan pyörimisliike siirtyy käyttöakseliin 92, joka puolestaan saattaa pohjalevyn 80 vaappumaan.

20 On toivottavaa pitää käyttönäpä 158 ja käyttöakseli 92 liittyneinä vain pesujakson liikutusvaiheessa pohjalevyn 80 mitätöimiseksi, ja erottaa käyttönäpä 158 ja käyttö-akseli 92 jakson pyörimisvaiheen aikana, niin että pohjalevy 80 on vapaa pyörimään pesurummussa 36. Kun nämä perättäiset vaiheet toistetaan, on tällöin toivottavaa erottaa käyttönäpä 158 ja käyttöakseli 92 sallimaan jälleen pohjalevyn 80 nutaatio-25 liikkeen tapahtuminen. Käyttönavan 158 ja käyttöakselin 92 liittäminen ja erottaminen suoritetaan nokilla, joihin kuuluu kaksi hoikkia 166 ja 168, jotka on sijoitettu käyttönavan 158 ja pohjan välirenkaan 170 väliin ja jotka myös ympäröivät käyttö-akselia 92. Ylemmässä hoikissa 166 on useita alaspäin suuntautuvia viistoja nokka-pintoja, ja alemmassa hoikissa 168 on sama lukumäärä, esimerkiksi kolme ylöspäin 30 ulottuvaa yhteensopivaa viistoa nokkapintaa. Nämä holkit toimivat käyttönavan 158 aksiaalisina siirtäjinä pitkin käyttöakselia 92 samalla tavoin kuin on kuvattu tähän aiemmin sisällytetyssä Masonin US-patentissa 4 291 556. Laite on samoin kuin Ma-soninkin patentissa varustettu siirtohaarukalla 172, jota käytetään epäkeskolla 147 alemman nokan 168 pyörittämiseksi siten, että ylempi nokka, joka lepää vasten 108050 11 käyttönavan 158 alaosaa tukirenkaan 174 välityksellä, voidaan nostaa korkeudella, joka on yhtä suuri hoikkien 166 ja 168 nokkien korkeuksien kanssa.

Jakson pyöritysosan aikana pyörivää rumpua 36 käytetään pyöritysrattaalla 176, jonka ympäryskehällä on hampaat 178, jotka hammastuvat pyörivän kauluksen 180 5 kannattamiin hampaisiin. Pyörivän kauluksen 180 pyörittäminen saa aikaan pyöri-tyskytkimen ja rummun jamimekanismin toiminnan tuottamaan vaatteiden alustan 182 pyörimisen. Kohdassa 184 yleisesti kuvatut estovälineet, jotka on sijoitettu pyöritysrattaan 176 alaosan rengasmaiseen uraan 186, eivät ole liittyneinä aloittamaan rummun 36 pyörittämistä ennen kuin on tapahtunut päärattaan 146 täydellinen 10 pyörähdys vastapäiväiseen suuntaan. Yksi pyörähdys on riittävä takaamaan, että siirtohaarukka 172 on vaihtanut asemia ja että alempi holkki 168 on pyörähtänyt sopivaan suuntaan erottamaan käyttönäpä 158 ja käyttöakseli 92. Ohjelman säätö-välineet tuottavat ajastimen 15 välityksellä tarpeellisen signaalin muuttamaan moottorin suuntaa pesujakson pyöritys-ja heilutusosien välillä.

15 Viitaten nyt kuvion 8 yhteydessä kuvioihin 9 ja 10 voidaan ymmärtää pesukoneen edullisen rakennemuodon toiminta. Ensimmäinen vaihe pesukoneen 20 toiminnan aloittamiseksi on vaatekappaleiden 200 panostus pesurumpuun 36, kuten vaiheessa 202 on esitetty, ja mikä olisi perustapahtuma kaikissa pystyakselissa pesukoneissa. Kuten on tunnettua, voivat vaatekappaleet 200 alkutäytössä viedä pesurummussa 36 20 suuremman tilavuuden, ja niiden kokonaiskorkeus voi lähestyä pesurummun 36 yläreunaa. Kasteltuina vaatekappaleiden 200 tilavuus kuitenkin pienenee ja ne täyttävät pesurummun 36 alaosan.

.1! Kuten vaiheesta 204 on nähtävissä, lisätään pesurumpuun 36 vesi vaatteiden pese miseksi yhdessä nestemäisen tai jauhemaisen pinta-aktiivisen aineen kanssa. Pinta-25 aktiivinen aine voidaan lisätä pesukoneeseen ensimmäisen täyttöjakson aikana vaadittavana määränä parhaiten pinta-aktiivisen aineen annostelijan, kuten kuvatun pinta-aktiivisen aineen annostelijan 54 kautta. Kun pesukone täyttyy, huuhtoutuu pinta-aktiivinen aine annostelijasta 54 altaaseen 34 kouruun 72 keräämistä varten, missä pesuneste muodostuu syötetyn veden ja pinta-aktiivisen aineen sekoittumises-30 ta. Edullisessa rakennemuodossa on pinta-aktiivisen aineen annostelija suunniteltu tuottamaan pesunesteen muodostamiseksi syötetyn veden kanssa sekoitettavaksi pinta-aktiivisen aineen määrän, joka vastaa suunnilleen 1 p-%:n pinta-aktiivisen aineen pitoisuutta. Tämä pitoisuustaso on suhteellisesti paljon suurempi kuin tavanomaisissa syvätäyttöpesukoneissa käytetyt pinta-aktiivisen aineen pitoisuudet. Sa-* 35 manaikaisesti tai pian pesunesteen altaaseen 34 sisäänjohtamisen jälkeen voidaan 108050 12 pumppu 38 käynnistämällä aloittaa pesunesteen kierrätys kourusta 72 kierrätysput-ken 74 ja suuttimen 78 kautta vaatteiden 200 päälle.

Pohjalevyn 80 vaaputus yhdessä pyörimisen kanssa tai nutaatio aloitetaan, kun pesunestettä kierrätetään vaatekappaleiden 200 päälle. Pohjalevyn 80 hidas pyörimi-5 nen käyttöakselin 92 ympäri saa koko vaatekappaleiden 200 panoksen pyörimään pesurummun 36 sisällä. Tällä tavoin koko vaatepanos kiertää jatkuvasti suihkusuut-timesta 78 jaetun pesusuihkun alle niin, että kaikki vaatteet tulevat kauttaaltaan kastelluiksi.

Seuraavaksi tämän pesunesteen vaatekappaleiden päälle kierrätyksen aloittamisen 10 jälkeen täyttö venttiilit 44 ja 46 sulkeutuvat vasteena kouruun 72 sijoitetulle painean turille 73. Täten vastaa altaaseen 34 lisätyn pesunesteen määrä vaatepanoksen 200 kokoaja imemiskykyä siten, että pesualtaaseen lisätyn veden määrä on riittävä kastelemaan kauttaaltaan vaatepanos 200 ja tuottamaan kouruun 78 riittävä nesteyli-määrä syöttämään pumppua 38, kun samalla altaassa 34 olevan pesunesteen pinta 15 pidetään pohjalevyn 80 alla siten, että vältetään roiskutus- ja ylivaahtoamisongel-mat. Tällä tavoin pestään vaatteet vedestä erossa olevalla pesumenettelyllä, mikä maksimoi veden ja energian säästöjä. "Vedestä erossa oleva" pesumenettely voidaan käsittää pesumenettelyksi, jossa pesurummussa olevia vaatekappaleita ei pesuvai-heen aikana upoteta suureen pesunestemäärään, vaan vaatekappaleet pidetään pesu-20 vaiheen aikana pikemminkin poissa pesunesteestä samalla kun nestettä jatkuvasti kierrätetään suihkutusvälineillä vaatekappaleiden päälle ja läpi. Edullisessa rakenne-muodossa on pesurummun tilavuus 85 litraa, joka on sama kuin nykyisissä kotikäyt-. töön tarkoitetuissa suuritilavuuksisissa pesukoneissa. Tämän kokoisella pesurum mulla ja vastaavan kokoisella pesualtaalla toimii veden pinnan säätö tuottamaan 25 vaatteisiin imeytyneen määrän lisäksi pesualtaaseen parhaiten 4-16 litran ylimäärän vettä. Kouru 72 on muotoiltu siten, että tämä veden ylimäärä on riittävä syöttämään pumppua 38 kierrätystä varten.

Vaiheessa 205 voidaan pesukoneen toimintaa parantaa käyttämällä suuritehoista suihkutuspesumenettelyä. Tässä vaiheessa ei vaatekappaleita 200 liikuteta mekaani-30 sesti, vaan vaatekappaleita 200 pyöritetään pesurummussa 36 riittävän suurella nopeudella, niin että keskipakoisvoima pakottaa vaatekappaleet vasten rummun seinämän sisäpintaa samalla kun pyöriviin vaatekappaleisiin kohdistetaan pesunestettä. Pesunesteen kohdistus suoritetaan suuntaamalla pesuneste suihkutussuuttimen 78 kautta veden suihkuttamiseksi vasten rummun seinämää pidettyjä vaatekappaleita. 35 Tämän tyyppistä vaihetta on kuvattu enemmän Brenner et al.:n US-patentissa 108050 13 4 784 666, jolla on sama oikeudenomistaja kuin esillä olevalla patenttihakemuksella ja jonka keksintö sisällytetään täten tähän viitteksi. Edullisessa rakennemuodossa pyöritetään pesurumpua vaiheessa 205 keskimäärin kierrosnopeudella 400 kierr/ min (r/min).

5 Jos suurinopeuksisen pyörityksen aikana pesurummussa havaitaan epätasapainoa, voidaan pyöritysvaihe keskeyttää ja pohjalevyä voidaan nutatoida jakamaan vaatteet uudelleen tasapainottomuustilan korjaamiseksi. Tämä vaatteiden uudelleen jako pohjalevyn nutaatiolla voi tapahtua edellä kuvatun suuritehoisen suihkutuspesume-nettelyn aikana tai rummun minkä tahansa suurinopeuksisen pyöritysvaiheen aikana.

10 Vaiheessa 208 pidetään pesurumpua paikoillaan ja pohjalevyä mitätöidään samalla kun vaatekappaleiden päälle kierrätetään pesunestettä. Tämän vaiheen aikana käytetään pumppua 38 jatkamaan pesunesteen kierrätystä vaatekappaleiden 200 päälle. Tällä tavoin vaatekappaleet 200 kiertävät peräkkäin suihkutussuuttimesta 78 annostellun pesunestesuihkun läpi. Pohjalevyyn 80 kohdistettu nopea vaaputusliike saa 15 edelleen vaatteet sysiytymään rummun 36 sisällä ja kehittämään siten vaatekappaleiden vaadittu venytys ja liike lian irrottamiseksi niistä sopivasti. Edullisessa rakenne-muodossa voi pohjalevyn pyörimisnopeus nutaation aikana olla 3-6 kierr/min (r/min) samalla kun pohjalevy voi heilahdella suunnilleen 290 heilahdusta minuutissa.

20 On ymmärrettävissä, että on tärkeää ylläpitää pohjalevyn ja vaatekappaleiden 200 välistä kosketusta. Jos hitaan pyörimisnopeuden aikana pohjalevy 80 pyörii mutta vaatteet eivät, on pohjalevyn pyörimisen hyödyllisyys osittain mitätöity. Tämän I! vuoksi on pesutehon ennustamisen varmistamiseksi vaatekappaleiden ja pohjalevyn välinen kosketus saatu aikaan rivoilla 86, jolloin rivat 86 varmistavat vaatteiden 200 25 pyörimisen yhdessä pohjalevyn 80 kanssa. Kosketus voidaan saada aikaan myös pohjalevyn karhennetulla pinnalla tai pohjalevyyn 80 kiinnitetyillä elastomeerisillä tyynyillä.

Jos pesunesteen lisäimeytymisen johdosta vaatekappaleisiin 200 tarvitaan lisää pesunestettä, voidaan lisävesi lisätä vaiheiden 205 tai 208 aikana kunnes paineanturi 30 73 on tyydytetty. Kuten silmukassa 209 on kuvattu, voidaan vaiheet 205 ja 208 opti maalisen pesujakson aikaansaamiseksi toistaa ennalta määrätty kertamäärä.

Pesukoneen toiminta voidaan keskeyttää pesujakson aikana, jolloin pesukone 20 pysäytetään ja kuumenninta 210 kuumennetaan pesunesteen kuumentamiseksi edullisimpaan pesulämpötilaan. Tämä vaihe on valinnainen, ja riippuu halutusta pesu- * 108050 14 tehosta, pesuveden pinnan tasosta ja veden alkuperäisestä täyttölämpötilasta ja on ymmärrettävä tulevan kytketyksi minä hetkenä tahansa pesu- tai huuhtelujakson aikana, kun kourussa on riittävä määrä pesunestettä.

Edelleen voidaan jakson 208 aikana pesualtaaseen lisätä valkaisuainetta. Valkaisu-5 aine voidaan lisätä pesukoneeseen vaiheen 208 jälkimmäisen osan aikana haluttuna annoksena, parhaiten valkaisuaineen annostelijalla, kuten kuvatulla valkaisuaineen annostelijalla 50. Tämä suoritetaan halutulla hetkellä lisäämällä altaaseen lisävettä valkaisuaineen annostelijan kautta valkaisuaineen huuhtelemiseksi altaaseen, jossa valkaisuaine sekoittuu pesunesteeseen ja tulee pesunesteen kierrätyksellä suihkute-10 tuksi vaatekappaleiden päälle.

Pesujakson päättyessä käytetään pesurumpua vaiheessa 212 kuvatusti suurella pyörimisnopeudella samalla kun vaatekappaleista lingottu pesuneste johdetaan viemäriin käyttämällä kaksitieventtiiliä 76 ohjaamaan pesuneste kourusta 72 putkeen 77. Tämä vaihe on samanlainen pystyakselisten pesukoneiden normaalin suurinopeuksi-15 sen linkoamisen kanssa. Tämän vaiheen jälkeen pohjalevyä mitätöidään kohdassa 214 kuvatusti vaatteiden kuohkeuttamiseksi valmistusvaiheena huuhtelua varten.

Kuviossa 10 on kuvattu pesukoneen 20 edullisen rakennemuodon huuhtelujakso. Vaiheessa 216 lisätään altaaseen vettä. Vaiheessa 218 aloitetaan pohjalevyn 80 nu-tatointi ja huuhteluveden kierrätys vaatekappaleiden päälle. Tämä vaihe toimii, sa-20 maila tavoin aiemmin kuvatun kanssa, vaatekappaleiden 200 liikuttajana huuhtelu-nesteen suihkun alle. Sitten tulevat täyttöventtiilit edelleen aiemmin kuvatusti suljetuiksi vasteena paineanturille 206.

i ·

Vaiheen 218 jälkeen käytetään pesurumpua suurella kierrosnopeudella samalla kun vaatekappaleista lingottu vesi johdetaan viemäriin käyttämällä kolmitieventtiiliä 76 25 johtamaan huuhteluneste kourusta 72 putkeen 77, kuten vaiheessa 220 on kuvattu. Tämä vaihe on samanlainen pystakselisten pesukoneiden tavanomaisen suurinope-uksisen linkoamismenettelyn kanssa.

>

Vaiheet 216, 218 ja 220 voidaan toistaa mikä tahansa ennalta määrätty kertamäärä varmistamaan, että vaatekappaleet ovat riittävästi huuhdeltuja. Huuhtelunesteeseen 30 voidaan edelleen jonkin huuhtelujakson aikana lisätä kankaiden pehmentäjää. Kankaiden pehmentäjä lisätään pesukoneeseen parhaiten kankaiden pehmentäjän annostelijan, kuten kuvatun kankaiden pehmentäjän annostelijan 52 kautta. Huuhtelunes- * teen altaaseen 34 lisäyksen aikana vettä virtautetaan kankaiden pehmentäjän annos- • _ telijan kautta huuhtelemaan kankaiden pehmentäjä pesualtaaseen, jossa kankaiden 108050 15 pehmentäjä sekoittuu huuhtelunesteeseen ja suihkutetaan huuhtelunesteen kierrätyksellä vaatekappaleiden päälle.

Pesukoneen huuhtelutoimintaa voidaan edelleen parantaa sisällyttämällä jokaiseen huuhtelujaksoon suihkutushuuhteluvaihe. Suihkutushuuhteluvaiheessa rumpua 36 5 pyöritetään nopeudella, joka on riittävä pitämään vaatekappaleet vasteena keskipakoisvoiman pakotukselle vasten rummun seinämää ja suuntaamalla suuttimella 78 pyöriviin vaatteisiin huuhteluvettä. Tämän tyyppinen vaihe on kuvattu Pastryk et al.:n US-patentissa, jolla on sama oikeudenomistaja kuin esillä olevalla patentilla ja jonka selitys liitetään täten tähän viitteeksi. Edullisessa rakennemuodossa voidaan 10 pesurumpua 36 huuhteluvaiheen aikana pyörittää suunnilleen nopeudella 400 kierrosta minuutissa (r/min).

Lopuksi pohjalevyä mitätöidään vaiheessa 222 kuvatusti kuohkeuttamaan vaatteet valmistusvaiheena käyttäjän suorittamalle poisotolle. Tämä vaihe irrottaa vaatekappaleet 200 pesurummun 36 sisäseinämästä, johon ne pakotettiin keskipakoisvoimal-15 la, ja jakaa ne irrallisina pesurumpuun 36. Tämä kuohkeutustoimenpide osoittaa siten käyttäjälle pesutoimenpiteen lopussa, että puhtaat vaatteet ovat läpikäyneet kes-kipakoislinkouksen ja ovat nyt hajotettuina irrallisina pesurummun 36 sisälle, pi-• kemmin kuin että ne olisivat kiinni pitkin pesurummun sisäseinämää kuten on tavallista tavanomaissa pesukoneissa. Tällä tavoin on pesujakson lopussa parannettu vaa-20 tteiden poisottoa pesurummusta.

Viitaten nyt kuvioihin 11 ja 12 on käsitettävissä esillä olevan keksinnön vaihtoehtoinen toimintatapa. Tämä toimintamenetelmä voi olla tarkoituksenmukaisempi, kun : pohjalevyä 80 ei käytetää mitätöivällä tavalla (jolloin pohjalevy vaappuu yhdessä pyörimisen kanssa), vaan pelkästään vaappuu ilman pyörimistä. Pelkässä vaaputus-25 tavassa, jolloin ei tapahdu pohjalevyn 80 pyörimistä pesurummun 36 sisällä, voi olla tarpeen lisätä pesurummun 36 erilaisia hitaan pyörityksen vaiheita seuraamaan pohjalevyn 80 vaaputusvaiheita varmistamaan se, että kaikki vaatekappaleet tulevat toistuvasti liikutetuiksi kiertävän pesunesteen suihkun alle. Käsitettävää on, että näitä vaiheita voidaan yhtä hyvin käyttää nutatoivassa tavassa.

30 Ensimmäinen vaihe pesukoneen 20 käytössä on vaatekappaleiden 200 panostaminen pesurumpuun 36, kuten vaiheessa 224 on esitetty, ja mikä olisi normaalia kaikissa pystyakselissa pesukoneissa.

Kuten vaiheesta 226 on nähtävissä, lisätään pesurumpuun 36 samalla tavoin vaiheen ♦ «.

204 kanssa vaatteiden pesemiseksi vettä yhdessä nestemäisen tai jauhemaisen pinta- 108050 16 aktiivisen aineen kanssa. Samanaikaisesti tai hieman pesunesteen altaaseen 34 johtamisen jälkeen aloitetaan pumppu 38 käynnistämällä pesunesteen kierrätys kourusta 72 kierrätysputken 74 ja suuttimen 78 kautta vaatteiden 200 päälle. Alkukierrä-tyksen aikana pesurumpu pyörii hitaalla nopeudella, kuten 20 kierrosta minuutissa 5 (r/min). Hidasnopeuksinen pyöriminen siirtää koko vaatepanoksen toistuvasti suih-kutussuuttimesta 78 jaetun pesunestesuihkun alle, niin että kaikki vaatteet kastuvat perinpohjaisesti.

Pesunesteen vaatekappaleiden päälle kierrätyksen aloittamisen jälkeen sulkeutuvat täyttöventtiilit 44 ja 46, samalla tavoin kuin aiemmin on kuvattu, vasteena kouruun 10 72 sijoitetulle paineanturille 73.

Vaiheessa 228 täyttöventtiilit suljetaan ja pesurumpua pidetään paikoillaan samalla kun pohjalevyä 80 vaaputetaan. Tässä vaiheessa ovat vaatteet täysin kasteltuja, mutta eivät pesunesteeseen upotettuja. Vaatteet alistetaan pohjalevyn 80 vaaputuk-selle, mikä saa jokaisen peräkkäisen vaatepanoksen 200 osan vuorottaisesti kohoa-15 maan ja putoamaan, jolloin vaatteita sysitään vastakkain ja ne altistuvat vaaditulle mekaanisen energia syötölle, mikä vaaditaan vaatteiden venyttämiseksi ja liikuttamiseksi saamaan aikaan erinomainen lian poisto.

Ennalta määrätyn ajan kuluttua pysäytetään pohjalevyn 80 vaaputus ja suositellaan pesurummun hidasta pyöritystä kun vaatepanoksen 200 päälle samalla kierrätetään 20 suuttimen 78 kautta pesunestettä, kuten vaiheessa 230 on kuvattu. Jos pesunesteen vaatekappaleisiin 200 lisäimeytymisen johdosta tarvitaan veden lisäystä, voidaan li-sävettä lisätä kunnes paineanturi 73 on tyydytetty. Vaiheen 210 jälkeen voidaan : pohjalevyä 80 jälleen käyttää vaaputustavalla, kuten vaiheessa 232 on esitetty. Vai heet 230 ja 232 voidaan toistaa mikä tahansa ennalta määrätty kertamäärä, kuten 25 silmukassa 234 on esitetty, varmistamaan pestävien kappaleiden 200 perinpohjainen kastuminen.

Minä hetkenä tahansa pesujakson aikana, kun kouru on pesunesteellä täytetty, voidaan pesukone pysäyttää ja kytkeä päälle kuumennin 210 kuumentamaan pesuneste ..... parhaimpaan pesulämpötilaan. Tämä vaihe on valinnainen, halutusta pesutehosta, 30 pesuveden korkeudesta ja veden alkuperäisestä täyttölämpötilasta riippuva ja on ymmärrettävä voitavan suorittaa milloin tahansa pesu- tai huuhtelujakson aikana, kun kourussa on riittävästi pesunestettä.

Vaiheessa 235 voidaan pesukonetta jälleen käyttää suuritehoiselle suihkutuspesuta-valla, kuten aiemmin on vaiheen 205 yhteydessä kuvattu. Jos suurinopeuksisen 108050 17 pyörityksen aikana havaitaan tasapainottomuutta pyörivässä rummussa, voidaan pyöritysjakso keskeyttää ja epätasapainon korjaamiseksi voidaan vaaputtaa pohjale-vyä jakamaan vaatteet uudelleen. Tämä vaatteiden uudelleen jako pohjalevyä vaa-puttamalla voi tapahtua edellä kuvatun suihkupesumenettelyn aikana tai minkä ta-5 hansa rummun nopean pyöritysvaiheen aikana. Vaiheessa 236 voidaan vaatekappaleet 200 jälleen alistaa hitaalle pyöritykselle samalla kun pesunestettä suihkutetaan vaatteiden päälle. Vaiheessa 238 pidetään pesurumpu liikkumattomana samalla kun pohjalevyä vaaputetaan ja pesunestettä kierrätetään vaatekappaleiden 200 päälle. Vaiheessa 240 pesunesteen kierrätys pysäytetään ja pohjalevyä vaaputetaan. Nämä 10 vaiheet 235, 236, 238 ja 240 voidaan silmukassa 242 kuvatusti toistaa mikä tahansa ennalta määrätty kertamäärä.

Pesujakson lopussa pesurumpua käytetään vaiheessa 244 kuvatusti suurella pyörimisnopeudella samalla kun vaatteista poistettu neste johdetaan viemäriin käyttämällä kolmitieventtiiliä 76 suuntaamaan pesuneste kourusta 72 putkeen 77. Tämä vaihe 15 on samanlainen pystyakselisten pesukoneiden tavanomaisen suurinopeuksisen lin-koamisen kanssa. Tämän vaiheen jälkeen pohjalevyä mitätöidään, kuten vaiheessa 146 on kuvattu, kuohkeuttamaan vaatteet valmistusvaiheena huuhtelujaksolle.

Kuviossa 1 on kuvattu pesukoneen 20 vaihtoehtoisen rakennemuodon huuhtelujak-so. Vaiheessa 248 lisätään altaaseen vettä. Vaiheessa 250 tapahtuu pesurummun hi-20 dasnopeuksinen pyöritys samalla kun aloitetaan huuhtelunesteen kierrätys vaatekappaleiden päälle. Tämä vaihe toimii vaatekappaleiden liikuttajana pesuainesuih-kun alle. Edelleen suljetaan edellä kuvatusti täyttöventtiilit vasteena paineanturille 206.

• »

Vaiheessa 252 täyttöventtiilit suljetaan ja pesurumpua pidetään liikkumattomana 25 samalla kun pohjalevyä 80 vaaputetaan ja huuhtelunestettä kierrätetään vaatekappaleiden 200 päälle. Vaiheessa 254 kierrätys lopetetaan ja pohjalevyä vaaputetaan. Tämän vuoksi ovat vaatteet kummassakin vaiheessa 252 ja 254 täydellisesti kasteltuja, mutta eivät huuhtelunesteeseen upotettuja. Vaatteet alistetaan suhteellisen anka-·* ralle pohjalevyn 80 vaaputukselle, mikä saa vaatepanoksen 200 jokaisen peräkkäisen 30 osan vuorotellen kohoamaan ja putoamaan, jolloin vaatteet tulevat riittävän huuhtelun aikaansaamiseksi sysityiksi vastakkain.

Vaiheessa 256 voidaan vaatekappaleet 200 jälleen alistaa hitaalle pyöritykselle samalla kun huuhtelunestettä kierrätetään niiden päälle. Vaiheen 256 jälkeen pesu-rumpua käytetään suurella kierrosnopeudella samalla kun vaatekappaleista lingottu 108050 18 huuhteluneste johdetaan viemäriin käyttämällä kolmitieventtiiliä 76 ohjaamaan huuhteluneste kourusta 72 putkeen 77, kuten vaiheen 258 yhteydessä on kuvattu.

Vaiheet 250, 252, 254, 256 ja 258 voidaan toistaa mikä tahansa ennalta määrätty kertamäärä varmistamaan, että vaatekappaleet on huuhdeltu riittävästi. Edelleen 5 voidaan jonkin huuhtelujakson aikana huuhtelunesteeseen lisätä kankaan pehmentäjää, kuten aiemmin on kuvattu.

Pesukoneen huuhtelutoimintaa voidaan edelleen parantaa sisällyttämällä aiemmin kuvatusti jokaiseen huuhteluj aksoon suihkutushuuhteluvaihe.

Lopuksi pohjalevyä mitätöidään, kuten vaiheessa 260 on esitetty, kuohkeuttamaan 10 vaatteet valmistusvaiheena käyttäjän suorittamalle poisotolle. Tämä kuohkeutustoi-menpide osoittaa käyttäjälle samalla tavoin aiemmin kuvatun kanssa, että vaatteet ovat pesutoimenpiteen lopussa läpikäyneet keskipakoislinkouksen ja ovat nyt pikemminkin jaettuina irrallisina pesurummun 36 sisälle kuin tarttuneina pitkin pesu-rummun sisäseinämää, kuten on tavallista tavanomaisissa pesukoneissa. Tällä tavoin 15 on pesujakson lopussa parannusta vaatteiden helpossa pesurummusta poisotossa.

Nähtävissä on, että esillä oleva keksintö tuottaa erittäin suorituskykyisen ja tehokkaan itsetoimisen pesukoneen. Erityisesti on käsitettävissä, että vaatekappaleisiin pohjalevyn vaaputusliikkeellä kohdistettu mekaaninen energia on erityisen sopiva vedestä erossa olevan pesumenettelyn yhteydessä. Lisäksi voidaan ymmärtää sääde-20 tyn pyöritysratasjärjestelmän käytön käyttämään pohjalevyä saavan aikaan pohja-levyn erittäin toivottavan liikkeen, johon sisältyy sekä vaaputusliike että hidas pyöritys pesurummun suhteen.

Vaikka edellä oleva selitys sisältää useita teknillisiä yksityiskohtia, ei niitä tulisi pitää keksinnön piiriä rajoittavina, vaan pikemminkin sen erästä rakennemuotoa valai-25 sevina esimerkkeinä. Monet muutokset ja muunnelmat ovat mahdollisia ja helposti ammattimiehelle ilmeneviä. Esimerkiksi voidaan pesunesteen pintaa pesujakson ja ·: huuhtelujakson aikana säätää siten, että pesurummussa olevat vaatekappaleet ovat osittain tai kokonaan pesunesteeseen upotettuja. Tällä muunnelmalla voidaan menettää jonkin verran edullisesta veden säästöstä, mutta pohjalevyn liike voi yhä olla te-30 hokas vaatteiden pesemiseksi. Esimerkiksi edellä kuvatut vaaputusratas 106 ja suora pohjaratas 96 voivat olla suunniteltuja liittymään toisiinsa pikemminkin kitkalla kuin hammasrattaiden hammastuksella. Täten tulisi vaaputusrattaasta vaaputuslevy ja suora pohjaratas tulisi pohjalevyksi, jolloin vaaputuslevy ja pohjalevy liittyvät toisiinsa kitkalla säätämään pohjalevyn pyörimistä. Edelleen voidaan suunnitella • V .

108050 19 säädetty pyöritysratasjärjestelmä, jossa vaaputusratas 106 on sovitettu liittymään pohjalevyyn, jossa on kumimainen pinta vaaputusrattaan hampaisiin liittymistä..varten, ja päin vastoin. Niinpä ei keksinnön piiriä tulisi siis pitää kuvattujen rakenne-muotojen, vaan oheistettujen patenttivaatimusten ja niihin verrattavien määrittämä-5 nä.

» 1

Claims (21)

1. Menetelmä vaatekappaleiden pesemiseksi pystyakselisessa (92) pesukoneessa, jossa on pesualtaaseen (34) pyöritettävästi sijoitettu pesurumpu (36), pesurumpuun rummun pyörittämiseksi käyttävästi liitetty moottori (100), pesurummun alaosan si- 5 sään sijoitettu pohjalevy (80), jolloin pohjalevy on käyttävästi liitetty moottoriin siten, että pohjalevyä voidaan käyttää nutatoivasti pesurummun sisällä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheina: (1) vaatekappaleiden viemisen pesurumpuun (3 6); (2) pohjalevyn nutatoinnin aikaansaamaan vaatekappaleiden liikkeen ja pyörittä-10 mään vaatekappaleita pesurummun sisällä; (3) kiertävän pesuliuoksen suihkun suuntaamisen mitätöivien vaatekappaleiden päälle; ja (4) pesuliuoksen poistamisen pesualtaasta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu 15 edelleen vaihe, joka käsittää pesurummun pyörittämisen nopeudella, joka on riittävä siirtämään vaatekappaleita säteensuuntaisesti ulospäin pesuveden poistamisen aikana pesualtaasta (34).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää pesurummun pyörittämisen nopeudella, joka on riittä- 20 mätön siirtämään vaatekappaleita säteensuuntaisesti ulospäin samalla kun pyöriviin vaatekappaleisiin kohdistetaan pesunesteen kierrätyssuihku.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää pohjalevyn nutatoinnin aikaansaamaan vaatteiden kuohkeutuksen pesunesteen poiston jälkeen.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pohjalevyn (80) nutatointivaihe käsittää edelleen pohjalevyn pyörittämisen nopeudella 2-6 kierrosta minuutissa (r/min).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää edelleen vaiheet, jotka käsittävät pesunesteen syöttämisen pesualtaaseen ennen pe-• 30 sunesteen kierrätystä vaatekappaleiden päälle ja pesualtaaseen (34) lisätyn pesunes- . 108050 21 teen pinnan säätämisen siten, että altaassa olevan pesunesteen pinta on pohjalevyn (80) mitätöinnin aikana pohjalevyn alapuolella.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää edelleen vaiheen, joka käsittää pinta-aktiivisen aineen tietyn määrän lisäämisen pe- 5 sualtaaseen (34) syötetyn pesunestemäärän kanssa muodostamaan pesuneste, jonka pinta-aktiivisen aineen pitoisuus on likimäärin 1 p-%.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää pesurummun (36) ja vaatekappaleiden pyörittämisen riittävällä nopeudella pitämään vaatepanos kiinnittyneenä pesurummun ympäryske- 10 hän seinämää vasten kun pyöriviin vaatekappaleisiin samalla kohdistetaan kiertävän pesunesteen suihku.

9. Menetelmä vaatekappaleiden pesemiseksi pystyakselisessa (92) pesukoneessa, jossa on pesualtaaseen (34) pyöritettävästi sijoitettu pesurumpu (36), pesurumpuun käyttävästi liitetty moottori (100) pesurummun pyörittämiseksi, pesurummun ala- 15 osan sisään sijoitettu pohjalevy (80), joka on liitetty käyttävästi moottoriin vaappumaan pyörivästi heilahtelevalla tavalla pesurummun sisällä, tunnettu siitä, että pesumenetelmä käsittää vaiheina: (1) vaatekappaleiden viemisen pesurumpuun (36); (2) pesurummun pyörittämisen nopeudella, joka on riittämätön siirtämään vaate-20 kappaleita säteensuuntaisesti ulospäin; (3) kiertävän pesunesteen suihkun suuntaamisen pyöriviin vaatekappaleisiin; (4) pohjalevyn (80) tätä seuraavan vaaputtamisen aikaansaamaan vaatekappaleiden ravistamisen; (5) edellä mainittujen vaiheiden 2, 3 ja 4 toistamisen ennalta määrätyn kertamää- i. 25 rän;ja (6) pesunesteen poistamisen altaasta (34).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää pohjalevyn (80) vaaputtamisen aikaansaamaan vaatekappaleiden kuohkeutumisen huuhtelunesteen poiston jälkeen. « 108050 22

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesurummun (36) pyöritysvaihe nopeudella, joka on riittämätön siirtämään vaatekappaleita sä-teensuuntaisesti ulospäin, käsittää pesurummun pyörittämisen likimääräisesti nopeudella 30 kierrosta minuutissa (r/min).

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaiheet, jotka käsittävät pesunesteen syöttäminen pesualtaaseen (34) ennen pesunesteen kierrätystä vaatekappaleiden päälle ja pesualtaaseen (34) lisätyn pesunesteen määrän tarkkailun siten, että pesunesteen pinta altaassa on vaaputuksen aikana pohjalevyn (80) alapuolella.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuu luu edelleen vaihe, joka käsittää pinta-aktiivisen aineen määrän lisäämisen pesualtaaseen (34) pesunesteen muodostamiseksi, jonka pinta-aktiivisen aineen pitoisuus on likimäärin 1 p-%.

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu 15 edelleen vaihe, joka käsittää pesurummun (36) ja vaatekappaleiden pyörittämisen nopeudella, joka on riittävä pitämään vaatepanoksen vasten pesurummun (36) ym-. pärysseinämää samalla kun pyöriviin vaatekappaleisiin suunnataan kierrätettävän pesunesteen suihku.

15. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu 20 edelleen vaihe, joka käsittää pohjalevyn (80) vaaputtamisen aikaansaamaan vaatekappaleiden liikkumisen samalla kun vaatekappaleisiin kohdistetaan kierrätettävän pesunesteen suihku.

16. Menetelmä vaatekappaleiden pesemiseksi pystyakselisessa (92) pesukoneessa, jossa on pesualtaaseen (34) pyöritettävästi sijoitettu pesurumpu (36), pesurumpuun 25 pesurummun pyörittämiseksi käyttävästi liitetty moottori (100), pesurummun alaosan sisään sijoitettu pohjalevy (80), joka on liitetty käyttävästi moottoriin (100) siten, että pohjalevyä voidaan käyttää pesurummussa (36) mitätöivällä tavalla, tunnettu siitä, että pesumenetelmä käsittää: (1) vaatekappaleiden viemisen pesurumpuun (36); 30 (2) pesurummun (36) ja vaatekappaleiden pyörittämisen nopeudella, joka on riit tävä pitämään vaatepanoksen vasten pesurummun (36) ympärysseinämää; 108050 23 (3) samalla kun pyörivien vaatekappaleiden päälle suunnataan kierrätettävän pesunesteen suihku; (4) pohjalevyn (80) nutatoinnin aikaansaamaan vaatekappaleiden liikkeen ja pyö-rittämään vaatekappaleita pesurummun (36) sisällä; 5 (5) kierrätettävän pesunesteen suihkun suuntaamisen mitätöiviin vaatekappaleisiin; (6) vaiheiden 2, 3, 4 ja 5 toistamisen ennalta määrätyn kertamäärän; ja (7) pesunesteen poistamisen pesualtaasta (34).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaiheet, jotka käsittävät pesunesteen syöttämisen pesualtaaseen (34) 10. ennen pesunesteen kierrätystä vaatekappaleiden päälle, ja pesualtaaseen (34) lisätyn pesunesteen määrän säätämisen siten, että altaassa (34) olevan pesunesteen pinta on pohjalevyn (80) nutatoinnin aikana pohjalevyn alapuolella.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää 15 pinta-aktiivisen aineen määrän lisäämisen pesualtaaseen (34) pesunesteen muodostamiseksi, jonka pinta-aktiivisen aineen pitoisuus on likimäärin 1 p-%.

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää pesurummun (36) pyörittämisen nopeudella, joka on riittämätön siirtämään vaatekappaleita säteensuuntaisesti ulospäin samalla kun : 20 pyöriviin vaatekappaleisiin suunnataan kierrätettävän pesunesteen suihku.

20. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää pohjalevyn (80) nutatoimisen aikaansaamaan vaatekappaleiden kuohkeutuminen pesunesteen poistamisen jälkeen.

20 108050

21. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pohjalevyn 25 (80) nutatoimisvaihe käsittää edelleen pohjalevyn pyörittämisen nopeudella 2-6 kierrosta minuutissa (r/min). > · 108050 24