FI108049B - Vaatteiden huuhtelumenetelmä pystyakselisessa pesukoneessa - Google Patents

Description

108049

Vaatteiden huuhtelumenetelmä pystyakselisessa pesukoneessa - Sköljningsme-tod för kläder i en tvättmaskin med vertikal axel

Esillä oleva keksintö liittyy pystyakseliseen vaatteiden pesukoneeseen ja vielä eri-5 tyisemmin vaatteiden huuhtelumenetelmään pyslyakselisesta pesukoneessa oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaisesti.

On tehty yrityksiä vähemmän energiaa ja vettä käyttävän parannetun itsetoimisen vaatteiden pesukoneen kehittämiseksi, joka samalla tuottaa nykyisin kaupallisesti saatavien itsetoimisten pesukoneiden suhteen verrattavat tai erinomaiset pesutulok-10 set. Tällainen parannettu pesukone voi esimerkiksi käyttää järjestelmää, joka on esitettyjä kuvattu US-patenteissa 4 784 666 ja 4 987 627, jotka kummatkin on siirretty tämän patentin siirron saajalle ja sisällytetään tähän viitteeksi.

Näiden jäqestelmien perusta pohjautuu yhtälön optimointiin, jossa pesuteho määritetään järjestelmään syötettyjen kemiallisen (pinta-aktiivisen aineen tehokkuuden ja 15 veden laadun), lämpö- (veden kuumennusenergia) ja mekaanisen energian (kohdistetun nesteen läpivirtautuksen - nesteen päällevirtautuksen - nesteiskun - kankaan venytyksen) välisellä tasapainolla. Kokemus on osoittanut, että mikä tahansa vähennys yhdessä tai useammassa energiamuodossa vaatii verrattavien pesutehojen tuottamiseksi lisäystä yhdessä tai useammassa muussa energian syötössä.

20 Tavanomaisen pystyakselisen pesukoneen toiminta käsittää pestävien tekstiilikappa-leiden laiton pystysuuntaan suunnatun, pesualtaan sisään sijoitetun pesurummun si-·’. sään, jossa on edelleen keskeisesti pesurummun sisään sijoitettu pystysuoraan suun- natusti kannatettu sekoitin. Altaaseen ja rumpuun syötetään pinta-aktiivista ainetta ja vettä muodostamaan pesuneste siten, että kangaskappaleet ovat täydellisesti pesu-25 nesteeseen upotettuja, jolloin sekoittunen sekoitus saa vaatteet liikkumaan pesunesteessä pesurummun sisällä. Tässä kokoonpanossa muodostaa pinta-aktiivinen aine kemiallisen energian syötön, lämpimän/kuuman veden sisäänjohtaminen sekoitettavaksi pinta-aktiiviseen aineeseen muodostaa lämpöenergian syötön ja sekoittunen liike muodostaa mekaanisen energian syötön, jolloin nämä kaikki energiasyötöt 3 0 toimivat yhdessä hän irrottajina tekstiilikappaleista.

Tämä pesujärjestelmä vaatii vaatteiden pesemiseksi sopivasti suuria vesimääriä, jopa 175 litraa yhtä vaatepanosta kohti. Tämä johtuu seikasta, että jotta sekoittava sekoi-; tin voisi sopivasti kohdistaa mekaanista energiaa vaatteisiin niitä vahingoittamatta, on kaikkien tekstiilikappaleiden oltava oleellisesti pesunesteeseen upotettuja. Tämä 2 108049 tekstiilikappaleiden täydellinen upottaminen tapahtuu pesujakson aikana ja jokaisen sitä seuraavan huuhtelujakson aikana.

Pystyakselisessa pesukoneessa käytetyn pesunesteen määrän vähentämiseksi oleellisesti on mekaanisen energian syöttämiseksi pesupanokseen harkittu vaihtoehtoisia 5 välineitä, jotka eivät vaadi kaikkien tekstiilikappaleiden täydellistä upottamista. Kovich et al.:n ratkaisematon US-patenttihakemus saijanumero 07/815 781, joka on siirretty esillä olevan keksinnön siirron saajalle ja sisällytetään täten tähän viitteeksi, esittää pystyakselisen pesukoneen, joka käyttää mekaanisen energian tekstiilikappa-leisiin kohdistamiseen järjestelmää, jolla voidaan saavuttaa veden kulutuksen oleel-10 linen väheneminen. Tässä järjestelmässä on pesukone varustettu rummulla, jossa on rummusta sisäänpäin ulottuva vino väliseinämä.

Tunnetaan myös muita järjestelmiä mekaanisen energian kohdistamiseksi pystyak-seliseen pesukoneeseen panostettuihin vaatekappaleisiin. Kirbyn US-patentissa 2 802 356 on kehitetty pystyakselinen pesukone, jossa altaan sisään on sijoitettu pe-15 surumpu. Sitä ei vaatteiden liikuttamiseksi ole varustettu sekoittajalla, vaan pesu-rumpu on asennettu aikaansaamaan altaassa vaappuva liike, niin että pesujakson aikana pesurumpu on nesteellä täytetty ja sille annetaan vaappuva liike, joka liikuttaa ja jakaa vaatteet ja pesee ne perinpohjaisesti. Kirby ei ole antanut mitään ehdotusta vedenkulutuksen säästöstä.

20 Millerin US-patentissa 2 145 453 on kehitetty pystyakselinen pesukone, jossa on pesualtaan sisään pyörivää liikettä varten asennettu pohjalevy. Sitä ei ole varustettu pesurummulla. Pesun aikana pohjalevyä käytetään pyörivällä heilahteluliikkeellä, niin että vaatteita sekoitetaan. Miller opastaa vaatteiden täydelliseen pesunesteeseen upottamiseen pesujakson aikana.

25 Erittäin toivottavia olisivat merkittävästi suuremmat säästöt energian käytössä ja veden käytössä kuin mitä on saatu aikaan tähän mennessä osoitetuilla pystyakselissa pesujärjestelmillä. Edelleen olisi lajissaan merkittävä parannus sellaisen järjestel-: män kehittäminen mekaanisen energian kohdistamiseen tekstiilikappaleisiin pys tyakselisessa pesukoneessa, joka ei pesujakson aikana vaadi vaatteiden täydellistä 30 pesunesteeseen upottamista.

Esillä olevan keksinnön eräs tarkoitus on tämän vuoksi kehittää pystyakseliseen pesukoneeseen huuhtelumenetelmä, joka käyttää vähimmäismäärän vettä ja energiaa.

3 108049

Toinen tarkoitus on kehittää pystyakselisessa pesukoneessa huuhtelua varten menetelmä, joka kohdistaa vaatepanokseen mekaanista energiaa irrottamaan lika ja pinta-aktiivinen aine, mutta ei vaadi vaatteiden täydellistä huuhtelunesteeseen upottamista.

5 Eräs esillä olevan keksinnön lisätarkoitus on kehittää käyttömenetelmä pystyakseli-seen pesukoneeseen, johon on pyöritettävän pesurummun alaosaan pyörivää liikettä varten asennettu pohjalevy saamaan vaatepanoksen edullisinta pesua varten aikaan kemiallisen, mekaanisen ja lämpöenergian edullisimmat syötöt.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti saavutetaan edellä mainitut ja muut tarkoitukset 10 keksinnön mukaisella menetelmällä, joka pääasiallisesti tunnetaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan tunnusmerkeistä. Menetelmän suorittamiseksi käytetyssä pesukoneessa on rei'ittämätÖn allas, altaan sisään sijoitettu pystyakselin ympäri pyörivä rei'itetty pesurumpuja pesurummun sisään sen alaosaan sijoitettuja vaappuvaa liikettä varten asennettu pohjalevy. Rumpuun ja pohjalevyyn on valinnaisesti liitetty 15 moottori pyörittämään rumpua ja pohjalevyä yhdessä ja vaaputtamaan pohjalevyä pesurummun suhteen, kun pesurumpua pidetään liikkumattomana, niin että vaatekappaleita liikutetaan pesurummun sisällä. Edullisessa rakennemuodossa se on varustettu pyörityslaitteella käyttämään pohjalevyä vaaputtavalla liikkeellä samalla kun pohjalevyä pyöritetään pesurummun pohjalla hidastetulla nopeudella. Toisessa 20 rakennemuodossa on pohjalevy tuettu ja pakotettu käymään vaappuvalla liikkeellä, jolloin se ei pyöri rummun sisällä.

Keksinnön mukaiseen menetelmään käytetty pesukone on edelleen varustettu nestepinnan säätöjärjestelmällä syöttämään optimimäärä pesunestettä pesualtaaseen, jossa vaatekappaleet pestään pesurummun sisällä ja pestään pikemminkin vedestä 25 poissa olevalla menettelyllä kuin siihen upotettuina. Kierrätysjärjestelmä toimii pesunesteen pumppaajana altaan pohjalle sijoitetusta kourusta kierrätysjohdon kautta pesurumpuun sijoitettujen vaatteiden päälle ja niiden läpi.

Edullisessa suoritusmuodossa sisältyy pesukoneessa tapahtuvaan huuhtelumenetel-mään huuhtelunesteen lisäys ja huuhtelunesteen kierrätys vaatteiden päälle samalla ..... 30 kun pohjalevyä käytetään mitätöivällä liikkeellä. Nutatoiva liike kuvaa pohjalevyn liikettä, jolloin pohjalevyä pyöritetään hitaasti pesurummun sisällä samalla kun sitä käytetään nopealla vaaputusliikkeellä. Ennalta määrätyn ajanjakson kuluttua huuhteluneste poistetaan pesualtaasta. Tällä tavoin vaatteita liikutetaan toistuvasti huuhtelunesteen suihkun alle samalla kun niitä sysitään ja venytetään saamaan aikaan ha-·;· ' 35 luttu pinta-aktiivisen aineen ja lian irtoaminen huuhtelun aikana. Toisessa rakenne- muodossa on pesurummun hidas pyöritysvaihe vaatteiden liikuttamiseksi 4 108049 samalla kun huuhtelunestettä suihkutetaan liikuteltujen vaatekappaleiden päälle.

Tällä tavoin vaatekappaleet yhdessä käyttötavassa liikutetaan huuhtelunesteen suihkun alla ja toisessa käyttötavassa niitä liikutetaan pesurummun sisällä.

Lyhyt kuvaus piirroksista 5 Kuvio 1 on itsetoimisen pesukoneen osittain leikattu perspektiivikuva sisäosan ra-kennneosien paremmin kuvaamiseksi.

Kuvio 2 on pesukoneen sivuleikkauskuva.

Kuvio 3 on leikkauskuva pitkin kuvion 2 viivaa ΙΙΙ-ΠΙ.

Kuvio 4 on leikkauskuva pitkin kuvion 3 viivaa IV-IV.

10 Kuvio 5 on yksityiskohtainen kuvion 2 itsetoimisen pesukoneen leikkauskuva vaihtoehtoisesta pesurummun, pohjalevyn ja siihen kuuluvien käyttövälineiden rakenteesta.

Kuvio 6 on yksityiskohtainen leikkauskuva osasta kuvion 2 itsetoimisen pesukoneen vaihtoehtoisen rakenteen pesurumpua, pohjalevyä ja siihen liittyviä 15 käyttövälineitä.

Kuvio 7 on leikkauskuva pitkin kuvion 5 viivaa VII-VII.

Kuvio 8 on kaaviollinen kuvaus esillä olevaan keksintöön liittyvistä nesteputkista ja venttiileistä.

Kuvio 9 on kulkukaavio kuvioiden 1-4 itsetoimisen pesukoneen pesujaksoon sisäl-20 lytetyistä vaiheista.

Kuvio 10 on kulkukaavio kuvioiden 1-4 itsetoimisen pesukoneen huuhtelujaksoon sisällytetyistä vaiheista.

« ** Kuvio 11 on kulkukaavio vaihtoehtoiseen pesujaksoon sisällytetyistä vaiheista.

Kuvio 12 kulkukaavio vaihtoehtoiseen huuhtelujaksoon sisällytetyistä vaiheista.

25 Kuvioissa 1 ja 2 osoittaa viitenumero 20 yleisesti itsetoimisen tyyppistä pesukonetta, so. konetta, jossa on ennalta asetettavat säätövälineet käyttämään pesukonetta ennalta asetettavalla itsetoimisella pesu-, huuhtelu- ja kuivausohjelmalla, joissa esillä oleva keksintö ilmentyy. Koneeseen 20 kuuluu runko 25, joka kannattaa pesu- 5 108049 koneen kotelon muodostavia pystysuoria, pesukoneen kyljet 24a, kannen 24b, etuosan 24c ja takaosan 24d muodostavia paneeleija. Kone on varustettu tavanomaiseen tapaan saranoidulla kannella 26 muodostamaan luoksepääsy pesukoneen 20 sisälle tai käsittelyvyöhykkeeseen 27. Pesukoneessa 20 on ohjaustaulu 28, johon sisäl-5 tyy ajastinkello 30 tai muu ajastinmekanismi ja lämpötilan säädin sekä jaksovalitsin 33 ja muita haluttuja valitsimia.

Tässä valaisevana esimerkkinä esitetyn pesukoneen 20 sisään on sijoitettu rei'ittämä-tön nestettä sisältävä allas 34, jonka sisällä on rei'tetty tai aukoilla 35 varustettu pyörivä pesurumpu 36, kun taas altaan 34 alle on sijoitettu pumppu 34. Pyörivä pe-10 surumpu 36 määrittää pesukammion ja siihen kuuluu osittain pallomainen sisäsei-nämäpinta 37, joka ulottuu ylöspäin oleellisesti tasaisesta pohjasta. Rumpuun 36 on toiminnallisesti liitetty välityksen 102 kautta moottori 100 pyörittämään rumpua 36 kiinteän altaan 34 suhteen. Kaikki kotelon 25 sisällä olevat rakenneosat ovat tukien 39 kannattamia.

15 Rei'ittämättömään altaaseen 34 syötetään vettä kuuman ja kylmän veden sisääntuloilla 40 ja 42. Kuuman veden venttiili 44 ja kylmän veden venttiili 46 on liitetty pääjakoputkeen 48. Pääjakoputki 48 on yhdistetty useisiin altaan 34 kansiaukon 56 ympärillä oleviin pesun lisäaineannostelijoihin 50, 52 ja 54 välittömästi avattavan kannen 26 alapuolella. Kuten kuviosta 1 näkyy, nämä annostelijat ovat luoksepääs-20 tävissä saranoidun kannen 26 ollessa avoimessa asennossa. Annostelijoita 50 ja 52 voidaan käyttää annostelemaan lisäaineita, kuten valkaisuainetta tai kankaan pehmentäjää, ja annostelijaa 54 voidaan käyttää annostelemaan pestävään panokseen (joko nestemäistä tai rakeista) pinta-aktiivista ainetta sopivalla hetkellä itsetoimisen * ' pesujakson aikana. Kuten kuviossa 8 on kaaviollisesti kuvattu, syötetään jokaista 25 annostelijaa 50, 52 ja 54 vastaavasti nesteellä (tavallisesti puhtaalla vedellä) erillisten erityisputkien 58, 60, 62 kautta. Kukin putkista 58, 60 ja 62 voidaan liittää neste-lähteeseen tavanomaisella tavalla, kuten vastaavilla solenoidikäyttöisillä venttiileillä 64, 66 ja 68, jotka sisältävät sisäänrakennetut virtauslaitteet antamaan saman vir-. j tausmäärän laajoilla sisääntulopaineen alueilla ja jotka liittävät kunkin putken pää- ·· 30 jakoputkeen 48.

Altaan 34 pohjalle on sijoitettu kouruosa 72 vastaanottamaan pesun lisäaineiden annostelijoiden 50, 52 ja 54 kautta altaaseen syötettyä pesunestettä. Kouruun 72 on sijoitettu paineanturi 73 säätämään altaaseen 34 lisätyn pesunesteen määrää. Pumppu 38 on liitetty kouruun 72 virtausyhteydellä ja se toimii pesunesteen imijänä 35 kourusta 72 ja nesteen siirtäjänä ensimmäisen osan 74a ja toisen osan 74b omaavan 6 108049 kierrätysputken 74 läpi. Kierrätysputki 74 on varustettu 2-tieventtiilillä ohjaamaan pesunestevirtaus vuorottelevasti poistoputkeen 77 tai kierrätysputken 77 toiseen osaan 74b. Kierrätysputkeen 74 on liitetty virtauksellisesti suutin 78. Suutin 78 ulottuu altaan 34 kansiaukon 56 taakse ja on sijoitettu pesurummun 36 päälle siten, 5 että kierrätysputken 74 läpi virtaava pesuneste tulee suihkutetuksi rumpuun 36 suuttunen 78 alle. Tällä tavoin voidaan pesunestettä sitten kierrättää pesurumpuun 36 sijoitettujen vaatteiden päälle. Edelleen voidaan paineanturia 73 käyttää pesunesteen kierrätyksen aikana säätämään pesunesteen korkeus olemaan altaassa 34 vaatepa-noksen alapuolella, niin etteivät vaatteet ole pesunesteeseen upotettuja kuten tavan-10 omaisissa pesukoneissa. Tällä tavoin pestään vaatteet vedestä erossa olevalla pesu-menettelyllä, kuten jäljempänä edelleen selitetään.

Pesurummun sisään sen alaosaan on sijoitettu pohjalevy 80, jossa on rengasmainen syvennysosa 82 ja korotettu keskikupuosa 84, kuten kuvioissa 2 ja 3 on kuvattu. Rengasmainen syvennysosa 82 on määritetty kartiomaisesti muotoillulla alaspäin 15 ulkonevalla osalla 82a, joka ulottuu (syvennysosan suhteen) alimpaan pisteeseen 82b, ja ylöskäännetyllä huuliosalla 82c, joka on sijoitettu alaspäin ulottuvan osan 82a ympärille. Rengasmaisen syvennysosan 82 poikki kulkee sen ylhäältä alaspäin olevassa osassa 82a useita kuviossa 4 yksityiskohtaisesti kuvattuja ripoja 86. Rengasmaisen syvennysosan 82 ylöspäin käännetystä huuliosasta 82a ulkonee tiivis-20 tysosa 88 liittymään tiivistävästi rummun 36 osittain pallomaiseen sisäseinäpintaan 37. Pohjalevykokoonpano 80 määrittää keskiakselin 89 ja pohjalevy 80 on asennettu rummun 36 sisään siten, että pohjalevyn keskiakseli 89 on kulmassa suhteessa rummun 36 ja altaan 34 keskiakseleihin. Pohjalevy 80 on edelleen liitetty toiminnalli-. sesti moottoriin 100 ja välitykseen 102 siten, että pohjalevyä voidaan käyttää vaap- 25 puvalla liikkeellä pesurummun 36 suhteen samalla kun pesurumpua 36 pidetään liikkumattomana.

Viitaten kuvioon 5 on siinä kuvattu pohjalevyn käyttöjärjestelmän edullisen raken-nemuodon yksityiskohtia. Nähtävissä on, että käyttöakselin 92 ympärille on sijoitet-; tu pyöritysputki 90, jolloin kummatkin on käytettävästi liitetty välitykseen 102. Jar- . 30 rumekanismi 94 toimii yhdessä pyöritysputken 90 ja käyttöakselin 92 kanssa jarrut tamaan pyörivän rummun 36 pyörimistä. Jarrumekanismi 94 on pääosin kuvattu Gauer et al.:n US-patentissa 4 254 641, jonka oikeudenomistaja on sama kuin esillä olevan keksinnön ja jonka selitys sisällytetään täten tähän viitteeksi. Pyöritysputki 90 ulottuu tiivistävästi altaan 34 läpi ja on kiinnitetty pesurumpuun 36 käyttöyhteel-35 lä 97, joka voi olla kiilattu pyöritysputkeen 90. Käyttöyhteeseen om kierteytetty ki-ristysmutteri 98, joka kiilaa rummun käyttöyhteen 97 ja mutterin 98 väliin. Rummun 7 108049 36 kiinnityksen edelleen varmistamiseksi käyttöyhteeseen 97 voidaan käyttää kier-teytettyjä kiinnittimiä.

Pesukone on varustettu säädetyllä pyöritysratasjärjestelmällä 95 pohjalevyn käyttämiseksi saamaan aikaan pohjalevyn vaappuminen yhdessä pohjalevyn pyörimisen 5 kanssa. Pohjalevy 80 on kiinnitetty käyttöakseliin 92 vaaputusrattaalla 92, keskilaa-kerilla 108 ja levyllä 110. Keskilaakeriin 108 kuuluu sisärengas 112, joka voi olla kiilattu käyttöakseliin 92, ja ulkorengas 114, jolloin sisärenkaassa 112 on sisäreikä 116, joka on tehty kiinteään kulmaan suhteessa ulkorenkaan 114 ulkohalkaisijan määrittämään akseliin. Kierteytetty kiinnitin 113 kiinnittää käyttöakselin 92 sisären-10 kaaseen 112. Ulkorengas 114 on edelleen puristussovitettu vaaputusrattaan 106 si-sahalkaisijaan. Levy 110 on kiinnitetty vaaputusrattaaseen 106 pohjalevyn 80 kiinnittämiseksi vaaputusrattaaseen 106 siten, että pohjalevy 80 on tuettu kiinteään kulmaan pesurummun 36 pohjan suhteen. Tällä tavoin vaaputusratas 106, ja siten myös pohjalevy 80 on vapaasti akseloitu kaltevalle akselille, joka voi pyöriä käyttöakselin 15 92 keskiakselin ympäri.

Käyttöyhteen 97 yläosaan on kiinnitetty tasaista pohjaratasta tukeva aallotettu jousi 104. Pohjarattaan 96 yläpinnalle on sijoitettu lukuisia säteettäisiä hampaita 118, jotka hammastuvat vastaavaan lukumäärään vaaputusrattaan 106 alapinnalle sijoitettuja hampaita 120. Aallotettu jousi 104 on laitettu sovittamaan pohjarattaan 96 ja vaapu-20 tusrattaan 106 asennollisia toleransseja, niin että ne liittyvät oikein. Kun vaaputusratas 106 pyörii käyttöakselin 92 keskiakselin ympäri, estää vaaputusrattaan 106 hampaiden 120 hanmiastuminen pohjarattaan 96 hampaisiin 118 vaaputusrattaan 106 vastaavan pyörimisen käyttöakselin 92 kanssa. Jokaista käyttöakselin 96 pyörähdystä kohti suorittaa vaaputusratas 360° vaappumisen, jolloin kaikki vaaputusrattaan 25 106 hampaat sen seurauksena kytkeytyvät pohjarattaaseen 96.

Kuten voidaan nähdä, niin johtuen kiinteästä kulmasta, johon vaaputusratas 96 on tuettu, on vaaputusrattaalla oleellisesti suurempi halkaisija kuin pohjarattaalla 96, mikä sallii vaaputusrattaaseen suuremman lukumäärän säteittäisiä hampaita 120 kuin pohjarattaaseen 96 ja saa pohjarattaan 96 ja vaaputusrattaan 106 välille aikaan 30 välityssuhteen. Tämä välityssuhde pyörittää vaaputusratasta eteenpäin ennalta määrätyssä kulmassa jokaisella käyttöakselin 92 kierroksella. Tällä tavoin tuottaa vaaputusrattaan 106 kytkeytyminen pohjarattaaseen 96 vaaputusrattaan 106 säädetyn pyörimisen käyttöakselin 96 akselin ympäri. Edullisessa rakennemuodossa voi säädetty pyörimisen välitysjäijestelmä 95 olla suunniteltu pyörittämään pohjalevyä 2-8 35 kierr/min (r/min).

8 108049

Kuten ammattimies ymmärtää, voidaan välityssuhde säätää tuottamaan pohjalevylle 80 optimaalinen pyörimisnopeus vaihtelemalla vaaputusrattaan 106 ja pohjarattaan 96 halkaisijoiden välistä eroa. Tämä voidaan suorittaa tarkoituksenmukaisesti muuttamalla kiinteää kulmaa, johon pohjalevy 80 on tuettu ja lisäämällä siten vaapu-5 tusrattaan 96 halkaisijaa tai muuttamalla vaaputusrattaan 106 korkeutta ja vähentämällä siten pohjarattaan 96 halkaisijaa.

Pohjalevyn 80 liike käsittää tämän vuoksi yleisesti pohjalevyn 80 pyörivän heilahtelun sillä tavoin, että pohjalevyn 80 ympäryskehän jokainen piste on yksilöllisesti ja peräkkäin yhteen suuntaan kohotettu suurimpaan ylärajaan ja laskettu pienimpään 10 alarajaan aaltomaisella tai väreilevällä liikkeellä, niin että pohjalevyn 80 korkea kohta pyörii tarkasti käyttöakselin keskiakselin ympäri. Edelleen, johtuen vaaputusrattaan 106 ja pohjarattaan 96 välisestä välityssuhteesta, pyörii pohjalevy hitaasti keskiakselin ympäri käyttöakselin 92 pyörimisnopeudesta oleellisesti pienennetyllä pyörimisnopeudella. Tämään vuoksi on käsitettävissä, että pohjalevyn 80 jokainen 15 reunapiste on pystysuorassa liikkeessä joko kohti suurinta ylärajaa tai siitä poispäin ja pyörii sen lisäksi käyttöakselin keskiakselin ympäri. Tätä pohjalevyn 80 liikettä kutsutaan sen vuoksi pohjalevyn pyöriväksi vaappumiseksi tai nutaatioksi tai mitätöiväksi liikkeeksi.

Edellä pohditun valossa on esillä olevan keksinnön täydellisesti ymmärtämiseksi 20 hyödyllistä ymmärtää selvästi pohjalevyn liikkeen määritykseen käytetyt ilmaukset. Ilmaus "vaappua" tai "vaapunta" viittaa edellä kuvattuun pyörivään liikkeeseen, jossa pohjalevyn ympäryskehän korkea kohta pyörii tarkasti käyttöakselin keskiakselin ympäri. Pohjalevyn "vaapunta" tai "vaaputus" voi, mutta ei välttämättä käsitä pohja-levyn pyörimistä. Sen vastakohtana ilmaus "mitätöidä" tai "nutaatio" viittaa rajoite-25 tummin pyörivään heilahteluun ja sisältää pohjalevyn pyörimisen. Tässä määritelmässä voidaan nutaatiota pitää vaaputtamisliikkeen osana.

Kuviossa 6 on kuvattu vaihtoehtoinen rakennemuoto vaappuvan liikkeen antamiseksi pohjalevylle 80'. Tässä rakennemuodossa on pesurumpu 36' kiinnitetty pyöri-tysputkeen 90' käyttöyhteellä 121 ja kierteytetyillä kiinnittimillä 124. Pohjalevy 80' 30 on kiinnitetty käyttöakseliin 92' vaaputuslevyllä 126 käyttämällä keskilaakeria 108' ja levyä 119, kuten edellä on kuvattu. Tämän vuoksi on pohjalevy jälleen akseloitu vapaasti kaltevalle akselille, joka voi pyöriä käyttöakselin 92' keskiakselin ympäri.

Tässä rakennemuodossa ei vaaputuslevyn 126 ja käyttöyhteen 121 välillä kuitenkaan *· ; ole hammaskytkentää. Tämä on pikemminkin varustettu vaaputusjousella 128 kyt- 35 kemään pohjalevy 80' kiinteään pesurumpuun 36'. Käyttöakselin 92' pyöriminen 9 108049 saattaa pohjalevyn vaappumaan aiemmin kuvatusti. Vaaputusjousi 128 kytkee kuitenkin pohjalevyn 80' pesurummun suhteen siten, ettei pohjalevyn 80' vaaputuksen aikana tapahdu pohjalevyn 80 pyörimistä käyttöakselin 92' ympäri.

Vaaputusjousi 128 on kiinnitetty sekä vaaputuslevyyn 126 että käyttöyhteeseen 120 5 istukkaosilla 130. Istukkaosat 130 ottavat vastaan vaaputusjousen 128 ääripäihin sijoitetut pallot siten, että vaaputusjousen 128 ääripäät ovat vapaita rajoitetulle sivut-taiselle ja pitkittäiselle kulmaliikkeelle.

Pohjalevyn 80' edellä kuvattu käyttö on osoittanut tuottavan erinomaisen energian syötön pesurumpuun panostetulle vaatepanokselle. Kuitenkin on osoittautunut, että 10 pohjalevyn 80 liike vedestä erossa olevassa pesumenettelyssä voi aiheuttaa vaatekappaleiden sotkeutumisen. Tämä sotkeutuminen tapahtuu pääasiallisesti pesurummun keskiosassa, kun eri vaatekappaleet peittävät toisensa. On havaittu, että pohja-levyn ulkokehä liikuttaa vaatteita suhteellisesti suuremmalla kierrosnopeudella kuin pohjalevyn 80 keskiosa, ja saa siten aikaan vaatteiden mahdollisen yhteenpunoutu-15 misen ja sotkeutumisen. Edulliseen rakennemuotoon on kuitenkin sisällytetty erilai sia elementtejä voittamaan tämä vaatekappaleiden sotkeutumistaipumus.

Tarkasteltaessa jälleen kuvioita 2 ja 3 on nähtävissä, että kartiomaiseksi muotoiltu alaspäin ulottuva osa 82a on pohjalevyn vaappumisen aikana pääasiallinen vaatteita kannattava pinta. Edelleen on ymmärrettävissä, että alaspäin ulkonevaan osaan 82a 20 kohdistettu voima suuntautuu altaan pohjan suhteen ylöspäin, ja pesurummun 36 keskiakselin suhteen ulospäin. Täten on pesurumpuun panostetut vaatekappaleet jatkuvasti pakotettuja ulospäin kohti pesurummun ulkokehää, mikä siten vähentää rummun 36 keskelle sijoitettujen vaatteiden osuutta ja mahdollisuutta sotkeutua.

Myös keskikuvun 84 muoto on muotoiltu minimoimaan sotkeutumismahdollisuutta. 25 Kuten on kuvattu, ulottuu keskikupu 84 merkittävän matkan rengasmaisen syven-nysosan 82 yläpinnasta ylöspäin. Kuvun koko ja korkeus ovat sellaiset, että ta-vanomaisimmilla panostuksilla on kasteltujen vaatekappaleiden korkeus pesurummussa 36 pienempi tai juuri hieman suurempi kuin kuvun 84 korkeus. Pesurummussa, jonka tilavuus on 85 litraa, kuten esillä olevassa keksinnössä on parhaimmaksi 30 harkittu, ulottuu kupu 84 ylöspäin likimäärin neljäsosan pesurummun koko korkeu-' desta.

Viitaten nyt kuvioon 7, on välitys 102 kuvattu siinä yksityiskohtaisena leikkauskuvana. Välitys 102 on muunnelma Masonin US-patentissa 4 291 556 osoitetusta väli- \ 10 1 08049 tysmekanismista, jolla on sama oikeudenhaltija kuin esillä olevalla keksinnöllä ja jonka selitys sisällytetään tähän viitteeksi.

Nähtävissä on, että käyttöakseli 92 ulottuu välityksen 102 kotelon 136 pesään 134 ja lepää laakerilevyllä 138 ja laakerilla 140, mikä sallii akselin 92 pyöriä keskipystyak-5 selinsa ympäri vähimmäiskitkalla. Pyöritysakseliin 92 johdetaan pyörimisliike seuraavasti. Välityskoteloon 136 akseloituun käyttöakseliin on kiinnitetty moottorin 100 pyörittämä kierukkaratas 142. Kierukka 142 kytkeytyy päärattaan 146 hampaisiin 144 ja antaa siten päärattaalle 146 pyörimisliikkeen väliakselin 148 ympäri. Pääkäyttörattaan 146 yläosaan on muovattu kiinteästi epäkesko 147. Väliakseli 148 10 ja käyttöakseli 92 ovat toistensa kanssa samansuuntaiset, ja väliakseli on varustettu käyttörattaalla 150 käyttämään valinnaisesti käyttöakselia 92.

Käyttörattaassa 150 on sen ympäryskehällä hampaat 152, jotka kytkeytyvät naparat-taassa 156 oleviin hampaisiin 154. Naparattaaseen 156 kytkeytyy käyttönäpä 158 yhdessä pyörimistä varten. Käyttönäpä 158 on aksiaalisesti pitkin käyttöakselia 92 15 liikkuva ja voi vasteena puristusjousen 160 pakotukselle kytkeytyä käyttöakseliin sijoitettuihin pitkittäisuriin 162, niin että käyttönavan pyörimisliike siirretään käyttöakseliin 92, joka puolestaan saa pohjalevyn 80 vaappumaan.

Käyttönavan 158 ja käyttöakselin 92 toisiinsa kytkettyinä pitäminen on toivottavaa vain pesulaitteen pohjalevyn 80 nutatointijakson aikana ja erottaa käyttönäpä 158 ja 20 käyttöakseli 92 toisistaan jakson pyöritysvaiheen aikana, niin että pohjalevy on vapaa pyörimään pesurummun 36 kanssa. Kim tämä tapahtumasarja toistetaan, on tällöin toivottavaa kytkeä uudelleen käyttönäpä 158 ja käyttöakselin 92 sallimaan pohjalevyn 80 nutaatioliikkeen jälleen tapahtua. Käyttönavan 158 ja käyttöakselin 92 kytkeminen ja irtikytkentä suoritetaan nokkavälineillä, joihin kuuluu kaksi holk-25 kia 166 ja 168, jotka on sijoitettu käyttönavan 158 ja myöskin käyttöakselia 92 ympäröivän pohjatiivistysrenkaan 170 väliin. Ylemmässä hoikissa 166 on lukuisia alaspäin ulkonevia viistoja nokkapintaa, ja alemmassa hoikissa 168 on sama lukumäärä, esimerkiksi kolme ylöspäin ulkonevaa viistoa nokkapintaa. Nämä holkit toimivat käyttönavan 158 siirtäjänä aksiaalisesti pitkin käyttöakselia 92 samalla ta-30 voin kun on kuvattu aiemmin tähän viitteeksi liitetyssä Masonin U.S.-patentissa 4 291 556. Tässä on samalla tavoin Masonin kanssa siirtohaarukka 172, jota käytetään epäkeskolla 147 pyörittämään alempia nokkia 168 siten, että ylemmät nokat 168, jotka tukilevyn 174 välityksellä lepäävät vasten käyttönavan 158 alaosaa, voidaan kohottaa korkeudella, joka vastaa hoikkien 166 ja 168 nokkapintojen korkeutta.

« 108049 n

Pyörityksen aikana käytetään pyörivää rumpua 36 pyöritysrattaalla 176, jonka kehällä on hampaat 182, jotka kytkeytyvät pyöritysholkissa 180 oleviin hampaisiin 182. Pyöritysholkin 180 pyöritys saa hammaskytkimen ja rummun jarrumekanismin saamaan aikaan vaatteiden alustan 182 pyörimisen. Yleisesti kohdassa 184 kuvatut vii-5 vevälineet, jotka on sijoitettu rengasmaiseen uraan 186 pyöritysrattaan 176 alaosaan, eivät kytkeydy aloittamaan rummun 36 pyöritystä ennen kuin on tapahtunut päärattaan 146 täydellinen pyörähdys vastapäiväiseen suuntaan. Yksi pyörähdys on riittävä varmistamaan, että siirtohaarukka on vaihtanut asennot ja että alempi holkki 168 on pyörähtänyt sopivaan suuntaan erottamaan käyttönäpä 158 ja käyttöakseli 10 92. Ohjelman säätövälineet tuottavat ajastimen 15 välityksellä tarpeellisen signaalin muuttamaan moottorin suuntaa pesujakson pyöritys-ja ravistusosien välillä.

Viitaten nyt kuvioon 8 yhdessä kuvioiden 9 ja 10 kanssa voidaan käsittää pesukoneen edullisen rakennemuodon toiminta. Ensimmäinen vaihe pesukoneen 20 toiminnan aloittamiseksi on vaatekappaleiden 200 panostaminen pesurumpuun 36, ku-15 ten kohdassa 202 on esitetty ja kuten olisi normi kaikissa pystyakselisissa pesukoneissa. Kuten tunnettua on, voivat vaatekappaleet 200 alkupanostuksessa viedä pesurummussa 36 suuren tilan ja niiden kokonaiskorkeus voi lähestyä pesurummun 36 yläreunaa. Kasteltuina vaatekappaleiden 200 tilavuus kuitenkin pienenee ja ne täyttävät pesurummun 36 alaosan.

20 Kuten vaiheesta 204 on nähtävissä, lisätään vaatteiden pesemiseksi pesurumpuun 36 vettä yhdessä joko nestemäisen tai jauhemaisen pinta-aktiivisen aineen kanssa. Pin-ta-aktiivinen aine voidaan lisätä pesukoneeseen alkutäyttöjakson yhteydessä vaadittuna määränä, parhaiten pinta-aktiivisen aineen annostelijalla, kuten kuvatulla pinta-aktiivisen aineen annostelijalla 54. Kun pesukone täyttyy, huuhtoutuu pinta-ak-25 tiivinen aine annostelijasta 54 altaaseen 34 keräytyäkseen kouruun 72, johon pesuneste muodostetaan sekoittamalla syötetty vesi ja pinta-aktiivinen aine. Edullisessa rakennemuodossa on pinta-aktiivisen aineen annostelija tehty annostelemaan syötetyn veden kanssa sekoitettavaksi sellainen pinta-aktiivisen aineen määrä muodostamaan pesuneste, jonka pinta-aktiivisen aineen pitoisuus on likimäärin 1 p-%. Tämä - 30 pitoisuustaso on suhteellisesti paljon suurempi kuin tavanomaisissa syvätäyttöpesu- koneissa käytetyt pinta-aktiivisen aineen pitoisuudet. Samanaikaisesti tai hieman pesunesteen altaaseen 34 syötön jälkeen voidaan pumppu 38 käynnistämällä aloittaa pesunesteen kierrätys kourusta 72 kierrätysputken 74 ja suuttunen 78 kautta vaatteiden 200 päälle.

• · 10 1 08049 12

Samalla kun pesunestettä kierrätetään vaatekappaleiden 200 päälle aloitetaan pohja-levyn vaaputus yhdessä pyörityksen kanssa tai nutatointi. Pohjalevyn 80 hidas pyöritys käyttöakselin 92 keskiakselin ympäri saa koko vaatekappaleiden panoksen 200 pyörimään pesurummun 36 sisällä. Tällä tavoin kiertää koko vaatepanos toistu-5 vasti suihkutussuuttimesta 78 annostellun pesuainesuihkun alle siten, että kaikki vaatteet tulevat perinpohjaisesti kastelluiksi.

Seuraavaksi pesunesteen vaatekappaleiden päälle kierrätyksen aloituksen jälkeen täyttöventtiilit 44 ja 46 sulkeutuvat vasteena kouruun 72 sijoitetulle paineanturille 73. Tällä tavoin on altaaseen 34 lisätyn pesunesteen määrä vasteena vaatepanoksen 10 koolle ja imemiskyvylle siten, että pesualtaaseen lisätty vesimäärä on riittävä kastelemaan perinpohjin vaatepanoksen 200 ja muodostamaan kouruun 72 riittävän ylimäärän syöttämään pumppua 38, kun samalla pesunesteen määrää altaassa pidetään pohjalevyn 80 alapuolella siten, että vältetään ylivaahtoamis- ja roiskutusongelmat. Tällä tavoin pestään vaatteet vedestä erossa olevalla pesumenettelyllä, joka maksi-15 moi veden ja energian säästöt. "Vedestä erossa oleva" pesumenettely voidaan käsit tää pesumenettelyksi, jossa pesurummussa olevia vaatekappaleita ei upoteta suureen pesuainemäärään pesujakson aikana, vaan pikemminkin vaatekappaleet pidetään pe-suvaiheen aikana poissa pesunesteestä samalla kun nestettä jatkuvasti suihkutetaan suihkutusvälineillä vaatekappaleiden päälle ja läpi. Edullisessa rakennemuodossa on 20 pesurummun tilavuus 85 litraa, joka on samanarvoinen kuin nykyisissä kotikäyttöön tarkoitetuissa suuritilavuuksisissa pesukoneissa. Tällä pesurummun koolla ja vastaavasti mitoitetulla pesualtaalla toimii veden pinnan säätö tuottamaan pesualtaaseen parhaiten 4-16 litran ylimäärän pesunestettä vaatekappaleisiin imeytyneen lisäksi. Kouru 72 on muotoiltu siten, että tämä pesunesteen ylimäärä on riittävä syöttämään 25 pumppua 38 kierrätystä varten.

Vaiheessa 205 voidaan pesukoneen toimintaa parantaa käyttämällä suuritehoista suihkutuspesumenettelyä. Tässä vaiheessa ei vaatekappaleita 200 liikuteta mekaanisesti, vaan vaatekappaleita 200 pyöritetään rummussa 36 riittävän suurella nopeudella, niin että keskipakoisvoima pakottaa vaatekappaleet vasten rummun seinämän 30 sisäpintaa samalla kun pesunestettä suunnataan pyöriviin vaatekappaleisiin. Pesunesteen suuntaaminen suoritetaan ohjaamalla pesuneste suuttunen 78 kautta suihkuttamaan pesunestettä kohti rummun seinämää vasten pidettyjä vaatekappaleita. Tämän tyyppistä vaihetta on kuvattu edelleen Brenner et al.:n US-patentissa 4 784 666, jolla on sama oikeudenhaltija kuin esillä olevalla patenttihakemuksella ja 35 jonka selitys sisällytetään täten tähän viitteeksi. Edullisessa rakennemuodossa pyöri- 13 1 08049 tetään pesurumpua 36 vaiheen 205 aikana likimäärin nopeudella 400 kierr/min. (r/min).

Jos suurinopeuksisen pyörityksen aikana havaitaan epätasapainoa, voidaan pyöritys-jakso keskeyttää ja nutatoida pohjalevyä vaatteiden jakamiseksi korjaamaan epäta-5 sapainotilanne. Tämä vaatteiden uudelleen jakaminen pohjalevyn nutatoinnilla voi tapahtua edellä kuvatun suuritehoisen suihkutuspesumenettelyn aikana tai minkä tahansa rummun suurinopeuksisen pyörityksen aikana.

Vaiheessa 208 pidetään pesurumpua liikkumattomana ja pohjalevyä 80 mitätöidään samalla kun pesunestettä kierrätetään vaatekappaleiden päälle. Tämän vaiheen aika-10 na käytetään pesupumppua jatkamaan pesunesteen kierrätystä vaatekappaleiden 200 päälle. Tällä tavoin vaatekappaleet 200 pyörivät perättäin suuttimesta 78 jaetun pesunesteen suihkun läpi. Pohjalevylle 80 annettu nopea vaaputusliike saa edelleen vaatteet tuuppiutumaan pesurummun 36 sisällä ja synnyttää siten vaatekappaleiden vaaditun venytyksen ja liikkeen poistamaan niistä lika sopivasti. Edullisessa raken-15 nemuodossa voi pohjalevyn nopeus nutaation aikaisessa pyörimisessä olla 3-6 kierr/min, kun taas pohjalevy voi heilahdella likimäärin 290 heilahdusta/minuutti.

On ymmärrettävää, että on tärkeää ylläpitää vaatekappaleiden 200 ja pohjalevyn 80 välinen kosketus. Jos hidasnopeuksisen pyörityksen aikana pohjalevy 80 pyörii mutta vaatteet eivät, on pohjalevyn pyörimisen käyttökelpoisuus osittain mitätöity. 20 Tästä syystä on vaatekappaleiden ja pohjalevyn välinen kosketus pesutehon ennustettavuuden takaamiseksi saatu aikaan rivoilla 86, jolloin rivat 86 takaavat vaatteiden 200 vastaavan pyörimisen pohjalevyn 80 kanssa. Kosketus voidaan myös saada . .; aikaan pohjalevyn 80 karhennetulla pinnalla tai pohjalevyyn 80 kiinnitetyillä elas- tomeerisillä tyynyillä.

25 Jos pesunesteen vaatekappaleisiin 200 lisäimeytymisen johdosta tarvitaan lisää pesunestettä, voidaan vaiheiden 205 ja 208 aikana lisätä lisävettä kunnes paineanturi 73 on tyydytetty. Kuten silmukassa 209 on kuvattu, voidaan vaiheet 205 ja 208 parhaimman pesujakson aikaansaamiseksi toistaa ennalta määrätty kertamäärä.

Pesukoneen toiminta voidaan pesujakson aikana keskeyttää, jolloin pesukone 20 py-30 säytetään ja kuumennin 210 voidaan kytkeä päälle kuumentamaan pesunestettä par haimpaan pesulämpötilaan. Tämä vaihe on valinnainen ja riippuu halutusta pesute-hosta, pesunesteen pinnan korkeudesta ja alkuperäisestä veden täyttölämpötilasta ja voidaan käsittää tulevan suoritetuksi milloin tahansa pesujakson tai huuhtelujakson aikana, kun kourussa on riittävä määrä pesunestettä.

h 108049

Edelleen voidaan vaiheen 208 aikana pesualtaaseen lisätä valkaisuainetta. Valkaisuaine voidaan lisätä pesukoneeseen jakson 208 jälkimmäisen vaiheen aikana vaadittuna määränä, parhaiten valkaisuaineen annostelijalla, kuten kuvatulla valkaisu-aineen annostelijalla 50. Tämä suoritetaan haluttulla hetkellä lisäämällä altaaseen li-5 sävettä valkaisuaineen annostelijan kautta valkaisuaineen huuhtelemiseksi pesualtaaseen, jolloin valkaisuaine sekoittuu pesunesteeseen ja suihkutetaan pesunesteen kierrätyksellä vaatekappaleiden päälle.

Pesujakson lopussa käytetään pesurumpua vaiheessa 212 kuvatusti suurella pyöri-tysnopeudella samalla kun vaatteista lingotta pesuneste johdetaan viemäriin käyttä- 10 mällä kaksitieventtiiliä 76 johtamaan pesuneste kourusta 72 putkeen 77. Tämä vaihe on samanlainen pystyakselisten pesukoneiden suurmopeuksisen linkouksen kanssa. Tämän vaiheen jälkeen pohjalevyä mitätöidään vaiheessa 214 kuvatusti kuohkeuttamaan vaatteet valmistusvaiheena huuhtelujaksolle.

Pesukoneen 20 edullisen rakennemuodon huuhtelujakso on esitetty kuviossa 10.

15 Vaiheessa 216 lisätään altaaseen vettä. Vaiheessa 218 aloitetaan pohjalevyn 80 nu-tatointi ja huuhtelunesteen kierrätys vaatekappaleiden päälle. Tämä vaihe toimii vaatekappaleiden 200 liikuttajana huutelunestesuihkun alle samalla tavoin kuin aiemmin on selitetty. Sen lisäksi suljetaan aiemmin kuvatusti täyttöventtiilit vasteena paineanturille 206.

20 Vaiheen 218 jälkeen pesurumpua käytetään suurella pyöritysnopeudella samalla kun vaatekappaleista lingotta pesuneste lähetetään viemäriin käyttämällä kolmitievent-tiiliä 76 suuntaamaan huuhteluneste kourusta 72 putkeen 77, kuten vaiheessa 220 on : kuvatta. Tämä vaihe on samanlainen tavallisten pystyakselisten pesukoneiden suuri- nopeuksisen linkouksen kanssa.

25 Vaiheet 216, 218 ja 220 voidaan toistaa ennalta määrätty kertamäärä varmistamaan, että vaatekappaleet ovat riittävästi huuhdeltuja. Huuhtelunesteeseen voidaan edelleen yhden huuhtelujakson aikana lisätä kankaiden pehmentäjää. Kankaiden pehmentäjä voidaan lisätä vaadittuna määränä pesukoneeseen parhaiten kankaiden pehmentäjän annostelijalla, kuten kuvatun kankaiden pehmentäjän annostelijalla 52.

30 Huuhtelunesteen altaaseen 34 lisäyksen aikana huuhtelunestettä virtautetaan kankaiden pehmentäjän annostelijan kautta kankaiden pehmentäjän huuhtelemiseksi pesualtaaseen, jossa pehmentäjä sekoittuu huuhtelunesteeseen ja suihkutetaan vaatekappaleiden päälle huuhtelunesteen kierrätyksellä.

• - 15 1 08049

Pesukoneen huuhtelutoimintaa voidaan edelleen parantaa sisällyttämällä jokaiseen huuhtelujaksoon suihkutushuuhteluvaihe. Suihkutushuuhteluvaiheessa rumpua 36 pyöritetään riittävällä nopeudella pitämään vaatekappaleet vasteena keskipakoisvoiman pakotukselle vasten pesurummun seinämää, ja kohdistamalla pyöriviin vaat-5 teisiin huuhtelunestettä suuttimella 78. Tämän tyyppistä vaihetta on edelleen kuvattu Pastryk et al.:n US-patentissa 5 167 722, jolla on sama oikeudenhaltija kuin esillä olevalla keksinnöllä ja jonka selitys sisällytetään täten tähän viitteeksi. Edullisessa rakennemuodossa voidaan pesurumpua 36 suihkutushuuhteluvaiheen aikana pyörittää likimäärin nopeudella 400 kierr/min (r/min).

10 Lopuksi pohjalevyä mitätöidään kohdassa 222 kuvatusti vaatteiden kuohkeuttami-seksi valmistusvaiheena käyttäjän suorittamalle poistolle. Tämä vaihe irrottaa vaatekappaleet 200 pesurummun 36 sisäkehältä, johon ne tulivat keskipakoisvoimalla pakotetuiksi, ja jakaa vaatteet irtonaisina pesurummun 36 sisään. Siten tämä kuoh-keutustoimenpide osoittaa käyttäjälle pesutoimenpiteen lopussa, että puhtaat vaat-15 teet ovat läpikäyneet keskipakoislinkouksen ja ovat nyt irrallisesti pesurumpuun 36 jaettuina pikemminkin kuin että ne olisivat liimautuneina pesurummun sisäseinämäl-le kuten on yleistä tavanomaisissa pesukoneissa. Tällä tavoin on parannettu vaatteiden helppoa poistoa pesurummusta pesujakson päättyessä.

Viitaten nyt kuvioihin 11 ja 12 on käsitettävissä esillä olevan keksinnön vaihtoeh-20 toinen toiminta. Tämä toimintamenetelmä voi olla sopivampi, jos pohjalevyä ei käytetä mitätöivällä tavalla (pohjalevyn vaaputus yhdessä pyörityksen kanssa), vaan pikemminkin pelkällä vaaputustavalla ilman pyöritystä. Pelkkään vaaputukseen, jolloin ei tapahdu pohjalevyn 80 pyöritystä vaatekappaleiden liikuttamasti pyörivästi pesurummun 36 sisällä, voi olla tarpeen lisätä erilaisia pesurummun 36 hitaan pyöri-25 tyksen vaiheita pohjalevyn 80 vaaputusvaiheiden perään varmistamaan, että kaikki vaatekappaleet tulevat peräkkäin siirretyiksi kiertävän pesunesteen suihkun alle. On ymmärrettävä, että näitä vaiheita voidaan yhtä hyvin käyttää mitätöivässä tavassa.

Ensimmäinen vaihe pesukoneen 20 toiminnan aloituksessa on vaatekappaleiden 200 panostaminen pesurumpuun 36, kuten vaiheessa 224 on esitettyjä kuten olisi tavan-3 0 omaista kaikissa pystyakselisissa pesukoneissa.

Kuten vaiheesta 226 on nähtävissä, lisätään vesi pesurumpuun 36 yhdessä pinta-aktiivisen aineen kanssa, samalla tavoin kuin vaiheessa 204.

Samanaikaisesti tai hieman pesunesteen altaan 34 sisään tuomiin jälkeen aloitetaan pumppu 38 käynnistämällä pesunesteen kierrätys kourusta 72 kierrätysputken 74 ja 16 1 08049 suuttimen 78 kautta vaatekappaleiden 200 päälle. Kierrätyksen alussa alkaa pesu-rumpu pyöriä hitaalla nopeudella, kuten esim. 20 kierr/min. Tämä hidasnopeuksinen pyöritys liikuttaa koko vaatepanoksen toistuvasti suihkutussuuttimesta 78 jaetun pe-sunestesuihkun alle siten, että kaikki vaatteet kastuvat perinpohjaisesti.

5 Pesunesteen vaatteiden päälle kierrätyksen aloituksen jälkeen täyttöventtiilit 44 ja 46 sulkeutuvat samalla tavoin aiemmin kuvatun kanssa vasteena kouruun 72 sijoitetulle paineanturille 73.

Vaiheessa 228 täyttöventtiilit suljetaan ja pesurumpua pidetään pakoillaan samalla kun pohjalevyä 80 vaaputetaan. Tässä vaiheessa ovat vaatteet läpikotaisin kasteltuja, 10 mutta eivät pesunesteeseen upotettuja. Vaatteet alistetaan pohjalevyn 80 vaaputuk-selle, mikä saa vaatteiden 200 jokaisen peräkkäisen osan vuorotellen kohoamaan ja putoamaan, jolloin vaatteita sysitään vastakkain ja niihin kohdistetaan vaadittu mekaanisen energian syöttö venyttämään ja liikuttamaan vaatteita saamaan aikaan erinomainen lian poisto.

15 Ennalta määrätyn ajan kuluttua pohjalevyä pysäytetään ja aloitetaan uudestaan pesu- rummun hidas pyörittäminen samalla kun pesuliuosta kierrätetään vaatepanoksen 200 päälle suuttimen 78 läpi, kuten vaiheessa 230 on kuvattu. Jos pesunesteen vaatteisiin 200 lisäimeytymisen johdosta tarvitaan lisää pesunestettä, voidaan lisävettä lisätä kunnes paineanturi 73 on tyydytetty. Vaiheen 210 jälkeen voidaan pohjalevyä 20 jälleen käyttää vaaputtavasti, kuten vaiheessa 232 on kuvattu. Vaiheet 230 ja 232 voidaan toistaa mikä tahansa ennalta määrätty kertamäärä, kuten silmukalla 234 on kuvattu, varmistamaan vaatekappaleiden 200 perinpohjainen kastuminen.

Koska tahansa pesujakson toiminnan aikana, kun kouru on täytetty pesunesteellä, voidaan pesukone pysäyttää ja kytkeä päälle kuumennin 210 kuumentamaan pesu-25 nestettä parhaimpaan pesulämpötilaan. Tämä vaihe on valinnainen ja riippuu halutusta pesutehosta, pesuveden pinnan tasosta ja veden alkuperäisestä täyttölämpöti-lasta, ja on edelleen käsitettävä voivan tulla suoritetuksi milloin tahansa pesu- tai huuhtelujakson aikana, kun kourussa on riittävä määrä pesunestettä.

Vaiheessa 235 voidaan pesukonetta jälleen käyttää suuritehoisella suihkutuspesuta-30 valla, kuten aikaisemmin on vaiheessa 205 kuvattu. Jos suurinopeuksisen pyörityksen aikana havaitaan epätasapainoa, voidaan pyöritysjakso keskeyttää ja pohjalevyä voidaan vaaputtaa jakamaan vaatteet uudelleen epätasapainotilan korjaamiseksi.

. . Tämä vaatteiden uudelleen jakaminen pohjalevyä vaaputtamalla voi tapahtua minkä tahansa pesurummun suurinopeuksisen pyörityksen aikana. Vaiheessa 236 voidaan 17 1 08049 vaatekappaleet 200 jälleen alistaa hidasnopeuksiselle pyöritykselle samalla kun pesunestettä kierrätetään vaatteiden päälle. Vaiheessa 238 pidetään pesurumpua 36 paikoillaan samalla kun pohjalevyä vaaputetaan ja vaatekappaleiden 200 päälle kierrätetään pesunestettä. Vaiheessa 240 pysäytetään pesunesteen kierrätys ja pohjale-5 vyä vaaputetaan. Nämä vaiheet 235, 236, 238 ja 240 voidaan toistaa mikä tahansa ennalta määrätty kertamäärä, kuten silmukalla 242 on kuvattu.

Pesujakson lopussa pesurumpua käytetään suurella pyöritysnopeudella samalla kun vaatekappaleista poistettu vesi johdetaan viemäriin käyttämällä kolmitieventtiiliä ohjaamaan pesuneste kourusta 72 putkeen 77. Tämä vaihe on samanlainen tavan-10 omaisen pystyakselisten pesukoneiden suurinopeuksisen linkouksen kanssa. Tämän vaiheen jälkeen pohjalevyä mitätöidään, kuten vaiheessa 246 on kuvattu, vaatteiden kuohkeuttamiseksi valmistusvaiheena huuhtelujaksolle.

Pesukoneen 20 vaihtoehtoinen huuhtelujakso on esitetty kuviossa 11. Vaiheessa 248 lisätään altaaseen vettä. Vaiheessa 250 tapahtuu pesurummun hidas pyöritys samalla 15 kun aloitetaan huuhtelunesteen kierrätys vaatteiden päälle. Tämä vaihe toimii vaatteiden 200 liikuttajana huuhtelunestesuihkun alle. Edelleen tulevat täyttöventtiilit aiemmin kuvatulla tavalla suljetuiksi vasteena paineanturille 206.

Vaiheessa 252 täyttöventtiilit suljetaan ja pesurumpua pidetään paikoillaan samalla kun pohjalevyä 80 vaaputetaan ja huuhtelunestettä kierrätetään vaatekappaleiden 20 200 päälle. Vaiheessa 254 kierrätys lopetetaan ja pohjalevyä vaaputetaan. Tämän vuoksi ovat vaatteet kummassakin vaiheessa 252 ja 254 perinpohjaisesti kasteltuja, mutta eivät pesunesteeseen upotettuja. Vaatteet alistetaan suhteellisen rajulle pohja-*: levyn 80 vaaputukselle, mikä saa vaatepanoksen 200 jokaisen peräkkäisen osan vuo rotellen kohoamaan ja putoamaan, jolloin vaatteita sysitään vastakkain saamaan ai-25 kaan riittävä huuhtelu.

Vaiheessa 256 voidaan vaatekappaleet 200 jälleen alistaa hitaalle pyöritykselle samalla kun huuhtelunestettä kierrätetään vaatteiden päälle. Vaiheen 256 jälkeen pesu-rumpua käytetään suurella kierrosnopeudella samalla kun vaatekappaleista lingottu pesuneste johdetaan viemäriin käyttämällä kolmitieventtiiliä 76 ohjaamaan huuhte-30 luneste kourusta 72 putkeen 77, kuten vaiheessa 258 on kuvattu.

Vaiheet 250, 252, 254, 256 ja 258 voidaan toistaa mikä tahansa ennalta määrätty kertamäärä varmistamaan, että vaatekappaleet on riittävästi huuhdeltu. Edelleen voidaan yhden huuhtelujakson aikana huuhtelunesteeseen lisätä kankaiden pehmen-täjää, kuten aiemmin on kuvattu.

,8 1 08049

Pesukoneen huuhtelutoimenpidettä voidaan edelleen parantaa sisällyttämällä aiemmin edellä kuvatusti jokaiseen huuhtelujaksoon suihkutushuuhteluvaihe.

Lopuksi pohjalevyä mitätöidään, kuten kohdassa 260 on kuvattu, kuohkeuttamaan vaatteet valmistustoimenpiteenä käyttäjän suorittamalle poisotolle. Tämä kuohkeu-5 tustoimenpide osoittaa edellä kuvatulla tavalla käyttäjälle, että puhtaat vaatteet ovat pesukoneen toiminnan lopussa läpikäyneet keskipakoislinkouksen ja ovat nyt jaettuna irrallisina pesurummun 36 sisään pikemminkin kuin että ne olisivat tarttuneina pitkin pesurummun sisäseinämiä, kuten on tavallista kaikissa tavanomaisissa pesukoneissa. Tällä tavoin on pesujakson lopussa parannusta vaatteiden helpossa pesu-10 rummusta poistossa.

Nähtävissä on, että esillä oleva keksintö tuottaa erittäin suorituskykyisen ja tehokkaan itsetoimisen pesukoneen. Erityisesti on käsitettävissä, että vaatekappaleisiin pohjalevyn vaaputuksella kohdistettu mekaaninen enrgia sopii erinomaisen hyvin käytettäväksi vedestä erossa olevan pesumenettelyn yhteydessä. Edelleen voidaan 15 ymmärtää säädetyn käyttöratasjärjestelmän käytön pohjalevyn käyttämiseksi tuottavan erittäin toivottavan pohjalevyn liikkeen, mihin sisältyy sekä vaaputusliike että hidas pyörimisliike pesurummun suhteen.

Vaikka edellä oleva selitys sisältää useita teknillisiä erittelyjä, ei niitä tulisi pitää keksinnön piiriä rajoittavina, vaan pikemminkin sen erästä edullista rakennemuotoa 20 havainnollistavina. Monet muutokset ja muunnelmat ovat mahdollisia ja voivat helposti ilmetä ammattimiehille. Esimerkiksi pesunesteen korkeutta voidaan pesu- ja huuhtelujaksojen aikana säätää siten, että pesurummussa olevat vaatekappaleet ovat : osittain tai kokonaan pesunesteeseen upotettuja. Tällä muunnelmalla voidaan menet tää jonkin verran edullisesta veden säästöstä, mutta pohjalevyn toiminta voi yhä olla 25 tehokas pesemään vaatteita. Lisäksi voidaan miettiä erilaisia pohjalevyn käyttöjärjestelmiä. Esimerkiksi edellä kuvatut vaaputusratas 106 ja suora pohjaratas 96 voidaan konstruoida liittymään toisiinsa pikemminkin kitkalla kuin hammasrattaiden hammastuksella. Tällä tavoin tulisi vaaputusrattaasta vaaputuslevy ja suorasta poh-jarattaasta tulisi pohjalevy, jolloin vaaputuslevy ja pohjalevy pohjalevyn pyörimisen 30 säätämiseksi liittyvät toisiinsa kitkalla. Edelleen voidaan rakentaa säädetty pyöritys-ratasjärjestelmä, jossa pohjalevy on vaaputusrattaaseen 106 liittymistä varten varustettu kumimaisella vaaputusrattaan hampaisiin liittyvällä pinnalla ja päinvastoin. Niinpä ei keksinnön piiriä tulisi pitää määritettynä vain kuvatuilla rakennemuodoil-la, vaan oheisilla patenttivaatimuksilla ja niihin verrattavilla.

Claims (23)

1. Menetelmä vaatteiden huuhtelemiseksi pystyakselisessa (92) pesukoneessa, jossa on pesualtaaseen (34) pyöritettäväsi! sijoitettu pesurumpu (36), pesurumpuun rummun pyörittämiseksi käyttävästi yhdistetty moottori (100), pesurummun alaosan 5 sisään sijoitettu pohjalevy (80), jolloin pohjalevy on liitetty moottoriin siten, että pohjalevyä voidaan käyttää pesurummun sisällä mitätöivällä tavalla, tunnettu siitä, että huuhtelumenetelmään kuuluu vaiheet: (1) huuhtelunesteen syöttäminen mainittuun pesualtaaseen; (2) pohjalevyn (80) mitätöinti saamaan aikaan vaatekappaleiden sekoitus ja vaate- 10 kappaleiden pyöriminen pesurummun (36) sisällä; (3) samalla kun värähtelevien vaatekappaleiden päälle suunnataan kiertävän huuhtelunesteen suihku; ja (4) huuhtelunesteen tyhjentäminen pesualtaasta (34).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu 15 edelleen vaihe, joka käsittää pesurummun (36) pyörittämisen nopeudella, joka on riittävä siirtämään vaatekappaleita säteensuuntaisesti ulospäin pesurummun sisäseinää vasten huuhtelunesteen tyhjennyksen aikana altaasta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää pesurummun (36) pyörittämisen nopeudella, joka on . 20 riittämätön siirtämään vaatekappaleita säteensuuntaisesti ulospäin samalla kun pyö riviin vaatekappaleisiin suunnataan kierrätettävän huuhtelunesteen suihku.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää pohjalevyn (80) nutatoinnin aikaansaamaan vaatekappaleiden kuohkeutumisen huuhtelunesteen poiston jälkeen.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pohjalevyn (80) nutatointivaiheessa pohjalevyä pyöritetään nopeudella 2-6 kierr/min (r/min).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää edelleen vaiheet, jotka käsittävät huuhtelunesteen syöttämisen pesualtaaseen (34) ennen huuhtelunesteen kierrätystä vaatekappaleiden päälle ja pesualtaaseen (34) li-30 sätyn huuhtelunesteen määrän tarkkailun siten, että huuhtelunesteen korkeus pesualtaassa pohjalevyn nutatoinnin aikana on pohjalevyn alapuolella. 20 1 08049

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää kankaiden pehmentäjäaineen tietyn määrän lisäämisen pesualtaaseen (34) yhdessä syötetyn huuhtelunesteen kanssa.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu 5 edelleen vaihe, joka käsittää pesurummun (36) ja vaatekappaleiden pyörittämisen nopeudella, joka on riittävä pitämään vaatepanoksen kiinnittyneenä vasten pesu-rummun (36) ympärysseinämää (37) samalla kun pyöriviin vaatekappaleisiin suunnataan kiertävän huuhtelunesteen suihku.

9. Menetelmä vaatteiden huuhtelemiseksi pystyakselisessa (92) pesukoneessa, 10 jossa on pesualtaaseen (34) pyöritettävästi sijoitettu pesurumpu (36), pesurumpuun pesurummun pyörittämiseksi liitetty moottori (100), pesurummun alaosan sisään sijoitettu pohjalevy (80), jolloin pohjalevy on liitetty käytettävästi moottoriin sen vaaputtamiseksi pyörivästi heilahtelevalla tavalla pesurummussa, tunnettu siitä, että huuhtelumenetelmä käsittää: 15 (1) huuhtelunesteen syöttämisen pesualtaaseen (34); (2) pesurummun (36) pyörittämisen nopeudella, joka on riittämätön siirtämään vaatekappaleita säteensuuntaisesti ulospäin; (3) huuhtelunesteen suihkun suuntaamisen pyöriviin vaatekappaleisiin, (4) tämän jälkeen pohjalevyn (80) vaaputtamisen saamaan aikaan vaatekappalei- 20 den sekoittamiseksi samalla kun vaatekappaleiden päälle suihkutetaan huuhte- ' lunestettä; (5) vaiheiden 2, 3 ja 4 toistamisen ennalta määrätyn kertamäärän; ja (6) huuhtelunesteen tyhjentämisen pesualtaasta (34).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu 25 edelleen vaihe, joka käsittää pohjalevyn (80) vaaputtamisen aikaansaamaan vaatekappaleiden kuohkeutumisen huuhtelunesteen poiston jälkeen.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesurummun (36) pyöritysvaihe nopeudella, joka on riittämätön siirtämään vaatekappaleita säteensuuntaisesti ulospäin, käsittää pesurummun pyörittämisen likimääräisesti nopeu- 30 della 30 kierr/min (r/min). 21 1 08049

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä mainittuun vaiheeseen 3 sisältyy edelleen pesunestesuihkun suuntaaminen pyörivien vaatekappaleiden päälle ja huuhtelunesteen tyhjentäminen ja sen jälkeen kierrätetyn huuhtelunestesuihkun suuntaaminen pyörivien vaatekappaleiden päälle.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä mainit tuun vaiheeseen 4 kuuluu edelleen kierrätetyn pesunesteen suihkun suuntaaminen sekoitettujen vaatekappaleiden päälle.

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaiheet, jotka käsittävät huuhtelunesteen syöttämisen pesualtaaseen (34) 10 ennen huuhtelunesteen kierrätystä vaatekappaleiden päälle, ja pesualtaaseen (34) lisätyn huuhtelunesteen määrän säätämisen siten, että altaassa olevan huuhtelunesteen pinta on vaaputuksen aikana pohjalevyn (80) alapuolella.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää kankaiden pehmentäjäaineen tietyn määrän lisäämi- 15 sen pesualtaaseen (3 4) yhdessä syötetyn huuhtelunesteen kanssa.

16. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää pesurummun (36) ja vaatekappaleiden pyörittämisen nopeudella, joka on riittävä pitämään vaatepanoksen vasten pesurummun (36) ym-pärysseinämää samalla kun mainittujen pyörivien vaatekappaleiden päälle suunna- 20 taan kierrätettävän huuhtelunesteen suihku.

17. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää pohjalevyn (80) vaaputtamisen liikkeen aikaansaamiseksi vaatekappaleisiin samalla kun vaatekappaleiden päälle suunnataan kierrätettävän huuhtelunesteen suihku.

18. Menetelmä vaatekappaleiden huuhtelemiseksi pystyakselisessa (92) pesuko neessa, jossa on pesualtaaseen (34) pyöritettävästi sijoitettu pesurumpu (36), pesu-:· rumpuun pesurummun pyörittämiseksi käyttävästi liitetty moottori (100), pesurum mun alaosan sisään sijoitettu pohjalevy (80), joka on liitetty käyttävästi moottoriin (100) siten, että pohjalevyä voidaan käyttää pesurummussa (36) mitätöivällä tavalla, 30 tunnettu siitä, että huuhtelumenetelmä käsittää: 108049 (1) huuhtelunestemäärän syöttämisen pesualtaaseen (34); (2) pesurummun (36) ja vaatekappaleiden pyörittämisen nopeudella, joka on riittävä pitämään vaatepanoksen vasten pesurummun (36) ympärys seinämää; (3) samalla kun pyörivien vaatekappaleiden päälle suunnataan huuhtelunesteen 5 suihku; (4) pohjalevyn nutatoinnin aikaansaamaan vaatekappaleiden liikkeen ja pyörittämään vaatekappaleita pesurummun (36) sisällä; (5) kierrätetyn huuhtelunesteen suihkun suuntaamisen mitätöiviin vaatekappaleisiin; 10 (6) vaiheiden 2, 3, 4 ja 5 toistamisen ennalta määrätyn kertamäärän; ja (7) huuhtelunesteen poistamisen pesualtaasta (34).

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaiheet, jotka käsittävät huuhtelunesteen syöttämisen pesualtaaseen (34) ennen huuhtelunesteen kierrätystä vaatekappaleiden päälle; ja huuhtelunesteen 15 altaaseen (34) lisätyn määrän säätämisen siten, että altaassa (34) olevan huuhtelu-nesteen pinta on pohjalevyn nutatoinnin aikana pohjalevyn alapuolella.

19 1 08049

20. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä mainittuun vaiheeseen 3 sisältyy edelleen huuhtelunesteen suihkun suuntaaminen pyörivien vaatekappaleiden päälle ja huuhtelunesteen poistaminen ja sen jälkeen kiertävän 20 huuhtelunesteen suihkun suuntaaminen pyörivien vaatekappaleiden päälle.

21. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edelleen vaihe, joka käsittää pesurummun (36) pyörittämisen nopeudella, joka on riittämätön siirtämään vaatekappaleita säteensuuntaisesti ulospäin samalla kun pyöriviin vaatekappaleisiin suunnataan kiertävän huuhtelunesteen suihku.

22. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuu luu edelleen vaihe, joka käsittää pohjalevyn (80) nutatoinnin aikaansaamaan vaatekappaleiden kuohkeutumisen huuhtelunesteen poistamisen jälkeen.

* 23 1 08049