FI106132B - Pystyakselinen pesukone - Google Patents

Description

106132

Pystyakselien pesukone - Tvättmaskin med vertikal axel

Esillä oleva keksintö liittyy pystyakseliseen vaatteiden pesukoneeseen ja vielä erityisemmin sellaiseen pystyakseliseen vaatteiden pesukoneeseen, jonka pohjalevy 5 pystyy vaappuvaan liikkeeseen.

On tehty yrityksiä parannetun itsetoimisen vaatteiden pesukoneen kehittämiseksi, joka käyttää vähemmän energiaa ja vettä samalla kun se saa aikaan verrannolliset tai paremmat pesutulokset nykyisiin kaupallisesti saataviin itsetoimisiin pesukoneisiin verrattuna. Tällainen parannettu pesukone voi edullisesti käyttää järjestelmää ja melo nettelyä, joka on esitetty ja kuvattu US-patenteissa 4 784 666 ja 4 987 627, jotka kumpikin on siirretty tämän patentin oikeudenomistajalle ja sisällytetään tähän viitteiksi.

Näiden järjestelmien perusta juontaa juurensa yhtälön optimoinnista, jossa pesuteho on määritetty kemiallisen (pinta-aktiivisen aineen tehokkuuden ja veden laadun), 15 lämpöenergian (veden kuumennusenergian, ja mekaanisen energian (kankaan taivuttaminen soveltamalla siihen läpivirtautusta - ylivirtautusta - nesteiskuja) syötöillä järjestelmään. Kokeet ovat osoittaneet, että mikä tahansa vähennys yhdessä tai useammassa energiamuodossa vaati lisäyksen yhdessä tai useammassa muussa energian syötössä tuottamaan verrattavan tasoinen pesuteho.

20 Tavanomaisen pystyakselisen pesukoneen toimintaan kuuluu pestävien tekstiilikap-paleiden panostus pystysuuntaan suunnatun pesualtaan sisään sijoitettuun pesurumpuun, jossa on pystysuuntaan suunnattu keskeisesti pesurumpuun tuettu sekoittaja. Pinta-aktiivinen aine ja vesi syötetään altaaseen ja rumpuun muodostamaan pesuliu-os siten, että tekstiilikappaleet ovat täydellisesti pesuliuokseen upotettuja, jolloin 25 sekoittajan heiluminen saa vaatteet liikkumaan pesunesteessä pesurummun sisällä. Tässä rakennemuodossa muodostaa pinta-aktiivinen aine kemiallisen energian syötön, kuuman/lämpimän veden sisäänjohtaminen sekoitettavaksi pinta-aktiivisen ai-neen kanssa muodostaa lämpöenergia syötön, ja sekoittimen toiminta muodostaa mekaanisen energia syötön, jolloin nämä kaikki energiasyötöt toimivat yhdessä lian 30 irrottajina tekstiilikappaleista.

Tämä pesujärjestelmä vaatii vaatteiden kelvollisesti pesemiseksi suuria vesimääriä, jopa 175 litraa yhtä vaatepanosta kohti. Tämä johtuu seikasta, että jotta värähtelevä tai heilahteleva sekoitin voisi sopivasti kohdistaa vaatteisiin mekaanista energiaa niitä vahingoittamatta, on kaikkien kangaskappaleiden oltava oleellisesti pesunestee- 2 106132 seen upotettuja. Tämä kangaskappaleiden täydellinen upottaminen tapahtuu pesu-jakson aikana ja kummankin sitä seuraavan huuhtelujakson aikana.

Pystyakselisessa pesukoneessa käytetyn vesimäärän olleellisesti vähentämiseksi on tutkittu energian syöttämiseksi pesupanokseen vaihtoehtoisia keinoja, jotka eivät 5 vaadi kaikkien kangaskappaleiden täydellistä upottamista. Ratkaisematon US-pa-tenttihakemus, sarjanumero 07/815 781, Kovic et ai., joka on siirretty esillä olevan patentin oikeudenomistajalle ja sisällytetään tähän viitteeksi, esittää pystyakselisen pesukoneen, joka hyödyntää sellaista järjestelmää mekaanisen energian johtamiseksi kangaskappaleisiin, jolla voidaan saada aikaan merkittävä vähennys veden kulutuk-10 sessa. Tässä järjestelmässä on pesukone varustettu rummun sisään ulottuvalla viistolla väliseinällä.

Tunnetaan myös muita järjestelmiä mekaanisen energian johtamiseksi pystyakselisessa pesukoneessa oleviin vaatekappaleisiin. Kirbyn US-patentissa 2 802 356 on kehitetty pystyakselien pesukone, jossa pesurumpu on sijoitettu altaan sisään. Sitä 15 ei vaatteiden liikuttamiseksi ole varustettu sekoittajalla, vaan pesurumpu on pikemminkin asennettu saamaan aikaan altaan sisällä vaappuva liike siten, että pesujakson aikana rumpu on täytetty pesuliuoksella ja sille annetaan vaappuva liike, joka liikuttaa ja jakaa vaatteet ja pesee ne läpikotaisin. Kirby ei ole antanut mitään tietoa tai ehdotusta säästetystä vesimäärästä.

20 Millerin US-patentissa 2 145 453 on kehitetty pystyakselien pesukone, jonka pesualtaan pohjalevy on asennettu pyörivää liikettä varten. Siinä ei ole pesurumpua. Pesun aikana pohjalevyä pyöritetään heilahtelevalla kiertoliikkeellä siten, että vaatteet liiku-: vat. Miller neuvoo upottamaan tekstiilituotteet täydellisesti pesunesteeseen pesun ai kana.

25 Erittäin toivottavia olisivat merkittävästi suuremmat säästöt veden kulutuksessa ja energian kulutuksessa kuin mitä on saatu aikaan tähän mennessä esitetyillä pystyak-selisilla pesukoneilla. Edelleen olisi lajissaan merkittävä parannus sellaisen järjestelmän kehittäminen, jolla mekaanista energiaa kohdistettaisiin kangaskappaleisiin pystyakselisessa pesukoneessa tarvitsematta upottaa vaatteita täydellisesti pesunes-30 teeseen.

Esillä olevan keksinnön eräs tarkoitus on siksi kehittää pystyakselisille pesukoneille varten vaatteiden pesua varten järjestelmä, joka käyttää vähimmäismäärän vettä ja energiaa.

«

Mk. I

3 106132

Toinen tarkoitus on kehittää pystyakselisiin pesukoneisiin mekaanisen energia kohdistamiseksi vaatepanokseen järjestelmä, joka ei vaadi vaatteiden täydellistä upottamista pesunesteeseen.

Esillä olevan keksinnön seuraava tarkoitus on kehittää pyörivän pesurummun ala-5 osan varustamiseksi pohjalevyllä järjestelmä, jolla pohjalevy pystyy pyörimään pesurummusta riippumatta.

Eräs esillä olevan keksinnön lisätarkoitus on kehittää pystyakselisen pesukoneen käyttämiseksi menetelmä, jossa on pyörivän pesurummun alaosaan asennettu pyörivää liikettä varten oleva pohjalevy saamaan aikaan kemiallisen, mekaanisen ja läm-10 pöenergian optimaalinen syöttö vaatteiden pesemiseksi parhaimmalla tavalla.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti saavutetaan edellä olevat ja muut tarkoitukset it-setoimisella pesukoneella, jossa on ehyt pesuallas, rei'itetty pesualtaan sisään sijoitettu pystyakselin ympäri pyörivä pesurumpu ja pesurummun alaosaan sijoitettu, vaappuvaa liikettä tekemään asennettu pohjalevy. Moottori on valinnaisesti kytketty 15 rumpuun ja pohjalevyyn pyörittämään rumpua ja pohjalevyä yhdessä ja vaaputta-maan pohjalevyä rummun suhteen, kun rumpua pidetään paikoillaan, niin että vaatekappaleet tulevat liikutetuiksi pesurummussa. Edullinen rakennemuoto on varustettu pyörityslaitteella käyttämään pohjalevyä vaappuvalla liikkeellä ja samalla pyörittämään pohjalevyä pesurummun pohjalla. Toisessa rakennemuodossa on pohjale-20 vy tuettu ja pakotettu käymään vaappuvalla liikkeellä, kun se ei suorita rummussa pyörivää liikettä.

. Esillä oleva keksintö on edelleen varustettu nestepinnan säätöjärjestelmällä syöttä mään optimimäärä pesunestettä altaaseen, jolloin pesurummussa olevat vaatekappaleet pestään pikemminkin vedestä pois olevassa pesussa kuin siihen upotettuina. Kier-25 rätysjäijestelmä toimii pesunesteen pumppaajana altaan pohjaan sijoitetusta kourusta kierrätysputken kautta rumpuun laitettujen vaatteiden päälle ja niiden läpi.

Edullisessa rakennemuodossa pesukoneen toimintamenetelmään kuuluu vaatteiden ' · .* panostaminen pesurumpuun, veden ja pinta-aktiivisen aineen lisäys altaaseen muo dostamaan pesuneste, pesunesteen kierrätys vaatteiden päälle samalla kun pohjale-30 vyä liikutetaan mitätöivällä liikkeellä. Nutaatioliike kuvaa pohjalevyn liikettä, jolloin sitä pyöritetään hitaasti pesurummun sisällä samalla kun sitä käytetään nopealla vaaputusliikkeellä. Tällä tavoin liikutetaan vaatteita toistuvasti pesunestesuihkun alla samalla kun ne tulevat sysityiksi ja taivutetuiksi halutun erinomaisen lian poiston saavuttamiseksi. Toisessa rakennemuodossa on pesurummun hidas pyöritys- 4 106132 vaihe vaatteiden liikuttamiseksi pesuainesuihkun alla yhdistetty pohjalevyn vaaput-tamiseen vaatteiden liikuttamiseksi. Tällä tavoin tulevat vaatteet yhdessä vaiheessa liikutetuiksi pesuainesuihkun alle ja toisessa vaiheessa sekoitetuiksi pesurummun sisällä.

5 Lyhyt kuvaus piirroksista.

Kuvio 1 on itsetoimisen pesukoneen sisäosan rakenneosien paremmin kuvaamiseksi osittain leikattu perspektiivikuva.

Kuvio 2 on pesukoneen sivuleikkauskuva.

Kuvio 3 on poikkileikkauskuva pitkin kuvion 2 viivaa ΙΙΙ-ΙΠ.

10 Kuvio 4 on poikkileikkauskuva pitkin kuvion 3 viivaa IV-IV.

Kuvio 5 on yksityiskohtainen kuvion 2 itsetoimisen pesukoneen leikkauskuva osasta pesurumpua, pohjalevyä ja käyttövälineitä.

Kuvio 6 on yksityiskohtainen kuvion 2 itsetoimisen pesukoneen leikkauskuva vaihtoehtoisesta pesurummun, pohjalevyn ja siihen kuuluvien käyttöväli-15 neiden rakenteesta.

Kuvio 7 on leikkauskuva pitkin kuvion 5 viivaa VII-VIL

Kuvio 8 on kaaviollinen kuvaus esillä olevaan keksintöön liittyvistä nesteputkista ja venttiileistä.

Kuvio 9 on kulkukaavio kuvioiden 1-4 itsetoimisen pesukoneen pesujaksoon si-20 sältyvistä vaiheista.

Kuvio 10 on kulkukaavio kuvioiden 1-4 itsetoimisen pesukoneen huuhtelujaksoon sisältyvistä vaiheista.

; Kuvio 11 on kulkukaavio vaihtoehtoiseen pesujaksoon sisältyvistä vaiheista.

Kuvio 12 on kulkukaavio vaihtoehtoiseen huuhtelujaksoon sisältyvistä vaiheista.

25 Kuvioissa 1 ja 2 osoittaa viitenumero 20 itsetoimista tyyppiä olevaa pesukonetta, so. konetta, jossa on esiasetettavat peräkkäiset säätövälineet koneen käyttämiseksi esivalitulla itsetoimisilla pesu-, huuhtelu- ja kuivaustoimenpiteillä, joissa esillä oleva keksintö ilmentyy. Koneeseen 20 kuuluu kehys 22, joka kannattaa pystysuoria, sei- ft. f 5 106132 nämät 24a, kannen 24b, etuosan 24c ja takaosan 24d muodostavia pesukoneen 20 kotelon 25 paneeleita 24. Kone on tavanomaisella tavalla varustettu saranoidulla kannella 26 sallimaan luoksepääsy koneen 20 sisäosaan tai käsittelyvyöhykkeeseen 27. Pesukoneessa 20 on ohjaustaulu 28, joka sisältää kytkentäkellon 30 täi muun 5 ajansäätömekanismin ja lämpötilan valitsijan 32 sekä jaksovalitsijan 33 ja haluttaessa muita valitsijoita.

Tässä esimerkkinä kuvatun koneen 20 sisäpuolelle on sijoitettu rei'ittämätön nestettä sisältävä allas 34, jonka sisällä on rei'illä 35 varustettu pyörivä pesurumpu 36, kun taas pumppu 38 on sijoitettu altaan 34 alle. Pyörivä rumpu 36 määrittää pesukam-10 mion ja siihen kuuluu osittain pyöreä sisäseinäpinta 37, joka ulkonee oleellisesti tasaisesta pohjasta ylöspäin. Välityksen 102 kautta on rumpuun 36 liitetty toiminnallisesti moottori 100 pyörittämään rumpua 36 kiinteän altaan 34 suhteen. Kaikki kotelon 25 sisäpuolella olevat rakenneosat on tuettu kannattimilla 39.

Vesi syötetään rei'ittämättömään altaaseen 34 kuuman ja kylmän veden syöttökoh-15 dista 40 ja 42. Pääjohtoon 48 on kytketty kuumavesiventtiili 44 ja kylmävesiventtiili 46. Pääjohto 48 on altaan 34 päältä yläpuolisen aukon ympäriltä juuri avattavan kannen 26 alapuolelta yhdistetty moniin pesun lisäaineiden annostelijoihin 50, 52 ja 54. Kuten kuviosta 1 on nähtävissä, ovat annostelijat luoksepäästävissä saranoidun kannen 26 ollessa avoimessa asennossa. Annostelijoita 50 ja 52 voidaan käyttää an-20 nostelemaan lisäaineita, kuten kankaiden valkaisuaineita tai pehmentäjiä ja annostelijaa 54 voidaan käyttää annostelemaan pesupanokseen pinta-aktiivista ainetta (joko nestemäistä tai rakeista) sopivan ajan itsetoimisen pesujakson aikana. Kuten kuviossa 6 on kaaviollisesti esitetty, syötetään jokaista annostelijaa 50, 52 ja 64 vastaavasti nesteellä (tavallisesti puhtaalla vedellä) erillisillä putkilla 58, 60, 62. Jo-25 kainen putki 58, 60 ja 62 voi olla liitetty nestelähteeseen tavanomaisella tavalla, kuten vastaavilla solenoidiohjattavilla venttiileillä 64, 66 ja 68, jotka sisältävät sisäänrakennetut virtautuslaitteet antamaan sama virtausmäärä laajoilla syöttöpaineen alueilla ja jotka liittävät jokaisen putken pääjohtoon 48.

- Altaan 34 pohjalle on sijoitettu kouruosa 72 altaaseen pesulisäaineiden annostelijoi- 30 den 50, 52 ja 54 kautta syötetyn pesunesteen vastaanottamiseksi. Kouruun 72 on sijoitettu paineanturi 73 säätämään pesualtaaseen 34 lisätyn pesunesteen määrää. Kouruun 72 on virtauksellisesti liitetty pumppu 38 ja se toimii nesteen imijänä kourusta 72 ja siirtäjänä ensimmäisen osan 74a ja toisen osan 74b käsittävän kierrätyslinjan 74 läpi. Kierrätyslinja 74 on varustettu 2-tieventtiilillä 76 suuntaamaan pesunestevirtaus • 35 vaihtoehtoisesti joko poistoputkeen 77 tai kierrätyslinjan 74 toiseen osaan 74b. Kier- rätyslinjaan 74 on virtauksellisesti liitetty suurin 78. Suurin 78 ulottuu altaan 34 kan- 6 106132 siaukon 56 luokse ja se on sijoitettu pesurummun 36 päälle siten, että kierrätyslinjan 74 läpi virtaava pesuneste tulee suihkutetuksi rumpuun 36 ja rumpuun suuttimen 78 alle sijoitettujen vaatteiden päälle. Tällä tavoin voidaan pesuneste sitten kierrättää pesurumpuun 36 laitettujen vaatteiden päälle. Edelleen voidaan paineanturia 73 käyttää 5 pesuliuoksen kierrätyksen aikana säätämään pesuliuoksen pintaa altaassa 34 vaate-panoksen alapuolelle siten, etteivät vaatteet ole pesunesteeseen upotettuja kuten tavanomaisissa pesukoneissa. Tällä tavoin tulevat vaatteet pestyiksi vedenpinnan yläpuolisella pesumenettelyllä, kuten jäljempänä edelleen kuvataan.

Pesurummun alaosaan on sijoitettu pohjalevy 80, jossa on rengasmainen kouruosa 10 82 ja korotettu keskeinen kupuosa 84, kuten kuvioissa 2 ja 3 on kuvattu. Rengas mainen kouruosa 82 on kartiomaisesti muotoillun, alaspäin kohti (kouruosan suhteen) alinta pistettä 82b ulottuvan ja ylöspäin suunnatun, alaspäin kulkevan osan 82a ympärille sijoitetun huuliosan 82c määrittämä. Rengasmaisen kouruosan 82 yli ulottuu alaspäin menevästä osasta 82a lukuisia, kuviossa 4 yksityiskohtaisesti esitettyjä 15 ripoja 86. Rengasmaisen kouruosan 82 ylöskäännetystä huuliosasta 82 ulkonee tii-visteosa 88 liittymään tiivistävästi rummun 36 osittain pallomaiseen sisäpintaan 37. Pohjalevykokoonpano 80 määrittää keskiakselin 89 ja pohjalevy 80 on asennettu rummun 36 sisään siten, että pohjalevyn keskiakseli 89 on tietyssä kulmassa rummun 36 ja altaan 34 keskiakselien suhteen. Pohjalevy 80 on edelleen kytketty toi-20 minnallisesti moottoriin 100 ja välitykseen 102 siten, että pohjalevyä voidaan käyttää vaappuvalla liikkeellä pesurummun 36 suhteen pitämällä samalla pesurumpu 36 liikkumattomana.

Viitaten nyt kuvioon 5 on siinä kuvattu pohjalevyn käyttöjärjestelmän edullisen ra-kennemuodon yksityiskohtia. Nähtävissä on, että käyttöakselin 92 ympärille on si-25 joitettu pyörivä putki 92, ja kummatkin on liitetty käytettävästi välitykseen 102. Pyörivän putken 90 ja käyttöakselin 92 kanssa yhdessä toimii jarrumekanismi 94 jarruttamaan pyörivän rummun 36 pyörimistä. Jarrumekanismi on pääosin kuvattu Gauter et al:n US-patentissa 4 254 641, jolla on sama siirron saaja kuin esillä olevalla keksinnöllä, ja joka keksintö sisällytetään tähän viiteeksi. Pyörivä putki 90 ulottuu .·: 30 tiivistetysti altaan 34 läpi ja on kiinnitetty pesurumpuun 36 pyörivään putkeen 90 liitetyllä käyttöyhteellä 97, joka voi olla kiinnitetty pyörivään putkeen 90 kiilalla. Käyttöyhteeseen on kierteytetty mutteri 98, joka kiilaa rummun 36 käyttöyhteen 97 ja mutterin 98 väliin. Rummun 36 kiinnityksen käyttöyhteeseen 97 varmistamiseksi voi se edelleen olla varustettu kierteytetyillä kiinnittimillä.

• 35 Pesukone on varustettu säädettävällä käyttöratasjärjestelmällä 95 pohjalevyn käyt tämiseksi saamaan aikaan pohjalevyn vaaputus yhdessä pohjalevyn pyörimisen 106132 7 kanssa. Pohjalevy 80 on kiinnitetty käyttöakseliin 92 vaaputusrattaalla 106, keski-laakerilla 108 ja levyllä 110. Keskilaakeriin 108 kuuluu sisempi rengas 112, joka voidaan kiinnittää kiilalla käyttöakseliin 92, ja ulompi rengas 114, jolloin sisem-mällä renkaalla 112 on sisäreikä 116, joka on laitettu kiinteään kulmaan suhteessa ’ 5 ulomman renkaan 114 ulkohalkaisijan määrittämään akseliin. Kierteytetty kiinnitin 113 kiinnittää käyttöakselin 92 sisempään renkaaseen 112. Ulompi rengas 114 on edelleen puristussovitettu vaaputusrattaan 106 sisähalkaisijaan. Levy 110 on kiinnitetty vaaputusrattaaseen 106 kiinnittämään pohjalevy 80 vaaputusrattaaseen siten, että pohjalevy 80 on tuettu kiinteään kulmaan suhteessa pesurummun 36 pohjaan. 10 Tällä tavoin vaaputusratas 106 ja siten myös pohjalevy 80 on vapaasti akseloitu kallistettuun akselikulmaan, joka voi pyöriä käyttöakselin 92 keskiakselin ympäri.

Käyttöyhteen 97 yläosaan on kiinnitetty suoraa pohjaratasta 96 tukeva aallotettu jousi 104. Pohjarattaan 96 yläpinnalle on sijoitettu lukuisia säteittäisiä hampaita 118, jotka hammastuvat vastaavaan lukumäärään vaaputusrattaan 106 pohjapinnalle 15 sijoitettuja hampaita 120. Aallotettu jousi 104 on sijoitettu sovittamaan pohjarattaan 96 ja vaaputusrattaan 106 välisiä sijainnillisia toleransseja niin, että ne liittyvät toisiinsa sopivasti. Kim vaaputusratas 106 pyörii käyttöakselin 92 keskiakselin ympäri, estää vaaputusrattaan 106 hampaiden 120 kytkeytyminen pohjarattaan 96 hampaisiin 118 vaaputusrattaan 96 vastaavan pyörimisen käyttöakselin 92 kanssa. Jokaista 20 käyttöakselin 92 pyörähdystä kohti tekee vaaputusratas 106 360°:n huojahduksen, jolloin vaaputusrattaan 106 kaikki hampaat 120 sen seurauksena liittyvät pohjarat-taaseen 96.

Kuten voidaan havaita, niin johtuen kiinteästä kulmasta, johon vaaputusratas 106 on tuettu, on vaaputusrattaalla oleellisesti suurempi halkaisija kuin pohjarattaalla 96, mi-25 kä sallii vaaputusrattaaseen 106 suuremman lukumäärän säteittäisiä hampaita 120 kuin pohjarattaaseen 96 ja se saa aikaan hammassuhteen pohjarattaan 96 ja vaaputusrattaan 106 välille. Tämä hammassuhde pyörittää vaaputusratasta 106 eteenpäin tietyn kulmaetäisyyden jokaisella käyttöakselin 92 pyörähdyksellä. Tällä tavoin saa vaaputusrattaan 106 kosketus pohjarattaaseen 96 aikaan vaaputusrattaan 106 säädetyn *: 30 pyörimisen käyttöakselin 92 akselin ympäri. Edullisessa rakennemuodossa voi sää detty pyöritysratasjärjestelmä 95 olla suunniteltu pyörittämään pohjalevyä nopeudella 2-8 r/min.

Kuten ammattimiehelle on ymmärrettävissä, voidaan välityssuhde säätää tuottamaan pohjalevylle 80 optimaalinen pyörimisnopeus vaihtelemalla vaaputusrattaan 106 ja • 35 pohjarattaan 96 välistä halkaisijaeroa. Tämä voidaan toteuttaa tarkoituksenmukai sesti muuttelemalla kiinteää kulmaa, johon pohjalevy 80 on kiinnitetty ja lisäämällä 8 106132 siten pohjarattaan 96 halkaisijaa, tai muuttamalla vaaputusrattaan 106 korkeutta ja vähentämällä siten pohjarattaan 96 halkaisijaa.

Pohjalevyn 80 liike koostuu sen vuoksi tavallisesti pohjalevyn 80 pyörivästä heilahtelusta sillä tavalla, että pohjalevyn kehän jokainen kohta on yksilöllisesti ja peräk-5 käin yhteen suuntaan, nostettuna suurimpaan ylärajaan ja sitten laskettu pienimpään alarajaan aaltomaisella tai keinuvalla liikkeellä, niin että pohjalevyn 80 kehän korkea kohta pyörii tarkasti käyttöakselin keski akselin ympäri. Edelleen, johtuen vaaputusrattaan 106 ja pohjarattaan 96 välisestä välityssyhteesta, pyörii pohjalevy 80 hitaasti keskiakselin ympäri käyttöakselin 92 kierrosnopeutta oleellisesti pienemmällä 10 kierrosnopeudella. Siksi on ymmärrettävissä, että pohjalevyn 80 jokainen reunapiste on kohtisuorassa liikkeessä joko kohti suurinta ylärajaa tai siitä poispäin ja pyörii edelleen hitaasti käyttöakselin keskiakselin ympäri. Tätä tähän mennessä pohjalevyn 80 vaaputukseksi kutsuttua liikettä voidaan pitää pohjalevyn pyörivänä vaappumise-na tai nutaationa tai mitätöivänä liikkeenä.

15 Edellä mainitun valossa on esillä olevan keksinnön täydellisesti ymmärtämiseksi hyödyllistä käsittää pohjalevyn liikeen määrittämiseksi käytetyt termit. Ilmaus "vaa-punta" tai "vaaputtaminen" viittaa edellä kuvattuun pyörivään liikkeeseen, jolloin pohjalevyn kehän korkein kohta pyörii tarkasti käyttöakselin keskiakselin ympäri. Pohjalevyn "vaapunta" tai "vaaputtaminen" voi, mutta ei välttämättä käsitä pohjale-20 vyn pyörimistä. Vastakohtana "nutatointi" tai "nutaatio" viittaa tarkemmin pyörivään heilumiseen ja käsittää pohjalevyn pyörimisen.

Kuviossa 6 on kuvattu vaihtoehtoinen rakennemuoto vaaputusliikkeen antamiseksi pohjalevylle 80'. Tässä rakennemuodossa pesurumpu 36' on kiinnitetty pyörivään putkeen 90' käyttöyhteellä 121 ja kierteytetyillä kiinnittimillä 124. Pohjalevy 80’ on 25 kiinnitetty käyttöakseliin 92' vaaputuslevyllä 126 käyttämällä keskilaakeria 108’ ja levyä 110', kuten edellä on kuvattu. Tämän vuoksi on pohjalevy jälleen akseloitu vapaasti kallistetulle akselille, joka voi pyöriä käyttöakselin 92' keskiakselin ympäri.

Tässä rakennemuodossa ei kuitenkaan vaaputuslevyn 126 ja käyttöyhteen 121 välillä ole hammaskosketusta. Se on sen sijaan varustettu aaltojousella 128 liittämään poh-30 jalevy 80' kiinteään rumpuun 36'. Käyttöakselin 92' pyöriminen saa pohjalevyn vaappumaan aiemmin kuvatulla tavalla. Aaltojousi 128 kuitenkin liittää pohjalevyn 80' pesurumpuun siten, ettei pohjalevyn 80' vaaputuksen aikana tapahdu minkäänlaista pohjalevyn 80' pyörimistä käyttöakselin 92' ympäri.

9 106132

Aaltojousi 128 on kiinnitetty sekä vaaputuslevyyn 126 että käyttöyhteeseen 120 hoikilla 130. Holkkiosa ottaa vastaan aaltojousen 128 päihin sijoitetut pallot 132 siten, että aaltojousen 128 päät ovat vapaina rajoitetulle sivuttaiselle ja pitkittäiselle kulmaliikkeelle.

5 Pohjalevyn 80' käyttö edellä kuvatulla tavalla on osoittautunut tuottavan erinomaisen energian syötön pesurumpuun sijoitetulle vaatepanokselle. Kuitenkin on havaittu, että pohjalevyn 80 liike veden yläpuolisessa edellä tarkastellussa pesutapahtu-massa voi aiheuttaa vaatekappaleiden sotkeutumisen. Tämä sotkeutuminen tapahtuu pääasiassa rummun keskiosassa, kun erilaiset vaatekappaleet peittävät toisensa. On 10 havaittu, että pohjalevyn 80 ulkoreuna liikuttaa vaatteita suhteellisesti suuremmalla kierrosnopeudella kuin pohjalevyn 80 keskiosa ja synnyttää siten vaatteiden mahdollisen yhteenliittymisen ja sotkeutumisen. Edulliseen rakennemuotoon on kuitenkin sisällytetty erilaisia elementtejä poistamaan tämä vaatekappaleiden taipumus sotkeutua.

15 Katsottaessa jälleen kuvioita 2 ja 3 on nähtävissä, että kartiomaiseksi muotoiltu alaspäin osoittava osa 82a on pääasiallinen vaatekappaleita pohjalevyn vaaputuksen aikana sisältävä pinta. Edelleen on ymmärrettävissä, että alaspäin suuntautuvaan osaan 82a kohdistettu voima suuntautuu ylöspäin suhteessa altaan pohjaan ja ulospäin suhteessa pesurummun 36 keskiakseliin. Tällä tavoin tulevat pesurumpuun pa-20 nostetut vaatekappaleet jatkuvasti pakotetuiksi ulospäin kohti pesurummun ulkoreunaa, mikä siten vähentää rummun 36 keskiosaan sijoitettujen vaatteiden määrää ja sotkeutumismahdollisuutta.

Keskikuvun 84 rakenne on myös muotoiltu minimoimaan sotkeutumismahdollisuutta. Kuten on kuvattu, ulottuu keskikupu 84 oleellisen matkan ylöspäin rengasmaises-25 ta kouruosasta 82. Kuvun koko ja korkeus ovat sellaiset, että normaalipanostuksella märkien vaatekappaleiden korkeus pesurummussa 36 on pienempi tai juuri hieman suurempi kuin kuvun 84 korkeus. Pesurummussa, jonka tilavuus on 85 litraa, kuten esillä olevassa keksinnössä parhaiten harkitaan, ulottuu kupu 84 ylöspäin suunnil-leen 1/4 pesurummun koko korkeudesta.

_ 30 Viitaten nyt kuvioon 7, on rattaisto 102 kuvattu siinä yksityiskohtaisena leikkausku vana. Rattaisto 102 on muunnelma Masonin US-patentissa 4 291 556 esittämästä välitysmekanismista, jolla on sama oikeudenomistaja kuin esillä olevalla keksinnöllä ja jonka osoitus sisällytetään tähän viitteeksi.

10 106132 Nähtävissä on, että käyttöakseli 92 ulottuu rattaiston 102 kotelon 136 tilaan 134 ja lepää levyn 138 kannatuksella ja laakerilla 140, mikä sallii akselin 92 pyörimisen vähimmäiskitkalla pystysuoran keskiakselinsa ympäri. Pyörimisliike johdetaan sekoittunen akseliin 92 seuraavasti. Välityksen koteloon 136 akseloitu kierukkaruuvi 5 142 liittyy käyttöakseliin ja sitä käytetään moottorilla 100. Kierukka 142 liitty päärat- taan 146 hampaisiin 144 ja kohdistaa siten pyörimisliikettä päärattaaseen 146 väliak-selin 148 välityksellä. Pääkäyttörattaan 146 yläosaan on muovattu kiinteästi epäkesko 147. Väliakseli 148 ja käyttöakseli 92 ovat toistensa kanssa samansuuntaisia, ja välitys on varustettu käyttörattaalla 150 käyttämään valittavasti käyttöakselia 92.

10 Käyttörattaassa 150 on sen ympäryskehällä hampaat 152, jotka liittyvät naparattaan 156 kannattamiin hampaisiin 154. Naparattaaseen 156 kytkeytyy yhdessä pyörimistä varten käyttönäpä 158. Käyttönäpä 158 on aksiaalisesti pitkin käyttöakselia 92 liikkuva ja vasteena puristusjousen 160 pakotukselle se voi liittyä käyttöakseliin asetettuihin pitkittäisuriin 162 siten, että käyttönavan pyörimisliike siirtyy käyttöakseliin 15 92, mikä puolestaan saa pohjalevyn 80 vaappumaan.

Käyttönavan 158 ja käyttöakselin 92 kytkennän ylläpitäminen on toivottavaa vain pesukoneen liikuttamisosan käyttöjakson aikana mitätöimään pohjalevyä 80, ja käyttönäpä 158 ja käyttöakselin 92 erotetaan toisistaan jakson pyöritysosan aikana, niin että pohjalevy 80 on vapaa pyörimään pesurummussa 36. Kun tämä tapahtumasarja 20 toistetaan, on toivottavaa käyttönavan 158 ja käyttöakselin 92 liitoksen irrottaminen sallimaan jälleen pohjalevyn 80 nutaatioliikkeen tapahtuminen. Käyttönavan 158 ja käyttöakselin 92 liittäminen ja irrotus tehdään nokkavälineillä, joihin kuuluu käyttönavan 158 ja pohja-aluslaatan väliin sijoitetut kaksi hoikkia 166 ja 168, jotka myös ympäröivät käyttöakselia 92. Ylemmässä hoikissa 166 on useita alaspäin ulottuvia 25 kaltevia nokkapintoja, ja alemmassa kauluksessa 168 on sama määrä, esim. kolme ylöspäin ojentuvaa vastaavaa kaltevaa nokkapintaa. Nämä holkit toimivat käyttönavan 158 aksiaalisina liikuttajina pitkin käyttöakselia 92 samalla tavoin kuin on kuvattu tähän aiemmin viitteeksi sisällytetyssä Masonin US-patentissa 4 291 556. Laite on kuten Masonin patentissakin varustettu siirtohaarukalla 172, jota käytetään epäkes-·' 30 kolia 147 pyörittämään alempaa nokkaa 168 siten, että ylempi nokka, joka tukiren kaan 174 välityksellä vastaa vasten käyttönavan 158 alaosan, voidaan kohottaa matkan, joka on yhtä suuri kuin kauluksien 166 ja 168 nokkapintojen korkeus. *

Jakson pyöritysvaiheen aikana käytetään pesurumpua 36 pyöritysrattaalla 176, jonka ympäryskehällä on hampaat 178, jotka liittyvät pyöritysholkissa 180 oleviin ham-35 paisiin 182. Pyöritysholkin 180 pyöriminen saa aikaan hammaskytkimen ja rummun jarrumekanismin toiminnan saamaan aikaan vaatteiden alustan 182 pyörimisen. Pyö- „ 106132 ritysrattaan 176 alaosan rengasmaiseen uraan 186 sijoitetut numerolla 184 yleisesti merkityt pidätysvälineet eivät ole liittyneinä aloittamaan rummun 36 pyöritystä enne kuin on tapahtunut päärattaan 146 täydellinen vastapäiväinen pyörähdys. Yksi kierros on riittävä takaamaan, että siirtohaarukka 172 on muuttanut asentoa ja alempi 5 holkki 168 on pyörähtänyt sopivaan suuntaan vapauttamaan käyttönäpä 158 ja käyttöakseli 92. Ohjelman säätövälineet tuottavat kellolaitteen 15 välityksellä signaalin tarpeesta moottorin suunnan muuttamiseksi pesujakson pyöritys- ja sekoitus-osien välillä.

Viitaten kuvioon 8 yhdessä kuvioiden 9 ja 10 kanssa on ymmärrettävissä pesuko-10 neen edullisen rakennemuodon toiminta. Ensimmäinen vaihe pesukoneen 20 toiminnan aloittamiseksi on vaatekappaleiden 200 panostaminen pesurumpuun 36, kuten vaiheessa 202 on esitetty, ja mikä on perustoimenpiteenä kaikissa pystyakselissa pesukoneissa. Kuten on tunnettua, ottavat vaatekappaleet 200 panostuksen alussa suuren tilan pesurummusta 36 ja niiden kokonaiskorkeus lähestyy pesurummun 36 15 yläreunaa. Kastuessa vaatekappaleiden 200 tilavuus pienenee ja ne täyttävät pesu-rummun 36 alaosan.

Kuten vaiheesta 204 nähdään, lisätään pesurumpuun vaatteiden pesemiseksi vesi yhdessä joko nestemäisen tai jauhemaisen pinta-aktiivisen aineen kanssa. Pinta-ak-tiivinen aine voidaan lisätä pesukoneeseen alussa olevassa täyttövaiheessa riittävänä 20 määränä parhaiten pinta-aktiivisen aineen annostelijalla, kuten kuvatulla pinta-aktiivisen aineen annostelijalla 54. Kun pesukone täyttyy, huuhdotaan pinta-aktiivinen aine annostelijasta 54 altaaseen 34 koottavaksi kouruun 72, jossa pesuneste muodostetaan veden ja pinta-aktiivisen aineen sekoituksella. Edullisessa rakennemuodossa on pinta-aktiivisen aineen annostelija muotoiltu pesunesteen muodostamiseksi an-25 tamaan veden kanssa sekoitettavaksi pinta-aktiivisen aineen määrä, mikä vastaa suunnilleen pinta-aktiivisen aineen 1 p-%:n pitoisuutta. Tämä pitoisuustaso on suhteellisesti paljon suurempi kuin pitoisuudet, joita käytetään tavanomaisissa syvätäyt-töpesukoneissa. Samanaikaisesti tai hieman pesunesteen altaaseen 34 sisäänsyötön jälkeen voidaan pumppu 38 käynnistämällä aloittaa pesunesteen kierrätys kourusta :* 30 72 kierrätyslinjan 74 ja suuttimen 78 kautta vaatteiden 200 päälle.

Pohjalevyn 80 vaaputtaminen yhdessä pyörimisen kanssa tai nutatointi aloitetaan pesunestettä vaatekappaleiden 200 päälle kierrätettäessä. Pohjalevyn 80 hidas pyöriminen käyttöakselin 92 akselin ympäri saa koko vaatekappaleiden 200 panoksen pyörimään pesurummun 36 sisällä. Tällä tavoin koko vaatepanosta pyöritetään tois-' 35 tuvasti suihkusuuttimista 78 jaetun pesunestesuihkun alla niin, että kaikki vaatteet kastuvat perusteellisesti.

106132 12

Seuraavaksi pesunesteen vaatekappaleiden päälle kierrätyksen aloituksen jälkeen suljetaan täyttöventtiilit 44 ja 46 vasteena kourussa 72 olevalle paineanturille 73. Täten on altaaseen 34 lisätyn pesunesteen määrä vaatepanoksen 200 kokoa ja määrää siten vastaava, että altaaseen lisätty vesimäärä on riittävä kastelemaan läpeensä 5 vaatepanoksen 200 ja muodostamaan riittävästi ylimääräistä nestettä kouruun 78 syöttämään pumppua 38 kun samalla pidetään pesualtaassa 34 oleva nestepinta poh-jalevyn 80 alapuolella siten, että vältetään roiskutus- ja ylivaahtoamisongelmat. Vaatteet tulevat täten pestyiksi vedestä erossa olevalla pesumenettelyllä, mikä maksimoi veden ja energian säästöjä. "Vedestä erossa oleva" pesumenettely pitää käsit-10 tää pesumenettelyksi, jossa pesurummussa olevia vaatekappaleita ei upoteta suureen pesunestemäärään pesuvaiheen aikana, vaan vaatekappaleet pikemminkin pidetään poissa pesunesteestä pesuvaiheen aikana samalla kun nestettä jatkuvasti kierrätetään suihkutusvälineillä vaatekappaleiden päälle ja läpi. Edullisessa rakennemuodossa on pesurummun tilavuus 85 litraa, joka on sama nykyisten suuritilavuuksisten kotikäyt-15 töön tarkoitettujen pesukoneiden kanssa. Tämän kokoisella pesurummulla ja vastaavan kokoisella pesualtaalla 34 toimii veden pinnan säätö parhaiten tuottamaan pesualtaaseen 3,8 - 15,4 litran ylimäärän vettä vaatekappaleisiin imeytyneen lisäksi. Kouru 72 on muotoiltu siten, että tämä ylimäärä pesunestettä on riittävä syöttämään pumppua 38 kierrätystä varten.

20 Vaiheessa 205 voidaan pesukoneen toimintaa lisätä käyttämällä suuritehoista suih-kupesumenettelyä. Tässä vaiheessa ei vaatekappaleita 200 liikuteta mekaanisesti, vaan niitä pyöritetään rummun sisällä tarpeeksi suurella nopeudella niin että keskipakoisvoima pakottaa vaatekappaleet rummun seinämän sisäkehälle kun samalla pyöriviin vaatekappaleisiin suunnataan pesunestettä. Pesunesteen käyttö suoritetaan « < 25 ohjaamalla pesuneste suihkusuuttimen 78 kautta suihkuttamaan pesuneste kohti vasten rummun seinämää pidettyjä vaatekappaleita. Tämän tyyppistä vaihetta on edelleen kuvattu Brenner et al:n US-patentissa 4 784 666, jolla on sama siirron saaja kuin esillä olevalla patenttihakemuksella ja jonka keksintö täten liitetään tähän viitteeksi. Edullisessa rakennemuodossa pyöritetään pesurumpua vaiheen 205 aikana 30 keskimäärin nopeudella 400 kierr/min (r/min).

«

Jos suurella nopeudella pyöritettäessä pyörivässä rummussa havaitaan tasapainottomuutta, voidaan pyöritysjakso keskeyttää ja tasapainottomuustilan koijaamiseksi nutatoida pohjalevyä vaatteiden jakamiseksi uudelleen. Tämä vaatteiden uudelleenjako pohjalevyn nutatoinnilla voi tapahtua edellä kuvatun suuritehoisen suihkupe-35 sumenettelyn aikana tai minkä tahansa rummun nopean pyöritysvaiheen aikana.

« 13 106132

Vaiheessa 208 pidetään pesurumpua paikoillaan ja pohjalevyä 80 mitätöidään samalla kun pesunestettä kierrätetään vaatekappaleiden päälle. Tällä tavoin vaatekappaleet 200 vuoron perään pyörivät suihkutussuuttimista 78 annostellun pesuneste-suihkun läpi. Pohjalevylle 80 annettu nopea vaaputusliike saa vaatekappaleet edel-' 5 leen sysityiksi rummussa 36 ja synnyttää siten lian niistä kunnolla poistamiseksi vaaditun venytyksen ja vaatekappaleiden liikkeen. Edullisessa rakennemuodossa on pohjalevyn pyörimisnopeus nutaation aikana 3-6 kierr/min (r/min), kun taas pohja-levy voi vaappua keskimäärin nopeudella 290 heilahdusta minuutissa.

On ymmärrettävää, että on tärkeää ylläpitää kosketusta pohjalevyn 80 ja vaatekappa-10 leiden 200 välillä. Jos hidaskierroksisen pyörityksen aikana pohjalevy 80 pyörii, mutta vaatteet eivät, on pohjalevyn pyörimisen hyöty osittain mitätöity. Tämän vuoksi on pesutehon ennalta ennustamiseksi vaatekappaleiden ja pohjalevyn kosketus saatu aikaan rivoilla 86, jolloin rivat 86 varmistavat vaatekappaleiden 200 vastaavan pyörimisen pohjalevyn 80 päällä. Kosketus voidaan saada aikaan myös kar-15 hennetulla pohjalevyn pinnalla tai pohjalevyyn 80 sovitetuilla elastomeerisillä tyynyillä.

Jos pesunesteen vaatekappaleisiin 200 lisäimeytymisen johdosta tarvitaan lisää pesunestettä, voidaan lisävesi lisätä vaiheiden 205 tai 208 aikana kunnes paineanturi 73 on tyydytetty. Kuten silmukassa 209 on kuvattu, voidaan vaiheet 205 ja 208 par-20 haan pesujakson saamiseksi toistaa ennalta määrätty kertamäärä.

Pesukoneen toiminta voidaan pesujakson aikana keskeyttää, jolloin pesukone pysäytetään ja kuumenninta 210 voidaan syöttää energialla pesunesteen kuumentamiseksi optimaaliseen pesulämpötilaan. Tämä vaihe on valinnainen ja riippuva halutuista pesuominaisuuksista, pesukoneen vedenpinnan tasosta ja veden alkuperäisestä täyt-25 tölämpötilasta ja voidaan edelleen käsittää tulevan suoritetuksi milloin tahansa pesu- tai huuhtelujakson aikana, kun kourussa on riittävä määrä pesunestettä.

Vaiheen 208 aikana voidaan pesualtaaseen edelleen lisätä valkaisuainetta. Valkaisuaine voidaan lisätä vaadittuna annoksena pesukoneeseen vaiheen 208 jälkimmäisen osan aikana, parhaiten valkaisuaineen annostelijan, kuten kuvatun valkaisuai-30 neen annostelijan 50 kautta. Tämä suoritetaan haluttuna aikana lisäämällä altaaseen lisävettä valkaisuaineen annostelijan kautta huuhtelemaan valkaisuaine pesualtaaseen, jolloin valkaisuaine sekoittuu pesunesteeseen ja tulee pesunesteen kierrätyksellä suihkutetuksi vaatekappaleiden päälle.

I4 106132

Pesujakson päättyessä pesurumpua pyöritetään vaiheessa 212 kuvatusti suurella pyörimisnopeudella samalla kun vaatekappaleista poistettu pesuneste johdetaan viemäriin käyttämällä kaksitieventtiiliä 76 johtamaan pesuneste syvennyksestä 72 linjaan 77. Tämä vaihe on samanlainen pystyakselisten pesukoneiden suurinopeuksisen stan-5 dardilinkoamisen kanssa. Tämän vaiheen jälkeen pohjalevyä mitätöidään kohdassa 214 kuvatusti vaatteiden kuohkeuttamiseksi huuhtelujaksoa varten.

Pesukoneen 20 edullisen rakennemuodon huuhtelujakso on kuvattu kuviossa 10. Vaiheessa 216 lisätään altaaseen vettä. Vaiheessa 218 aloitetaan pohjalevyn 80 mitätöinti ja huuhtelunesteen kierrätys vaatekappaleiden päälle.

10 Tämä vaihe toimii vaatekappaleiden 200 liikuttajana huuhtelunesteen suihkun alla kuten aiemmin on kuvattu. Täyttöventtiilit tulevat edelleen suljetuiksi vasteena paineanturille 206, kuten edellä on kuvattu.

Vaiheen 218 jälkeen käytetään pesurumpua suurella kierrosnopeudella samalla kun vaatekappaleista poistettu pesuneste johdetaan viemäriin kolmitieventtiiliä 76 käyt-15 tämällä, mikä johtaa huuhtelunesteen kourusta 72 putkeen 72, kuten vaiheessa 220 on esitetty. Vaihe on samanlainen pystyakselisten pesukoneiden standardinmukaisen suurinopeuksisen linkousmenettelyn kanssa.

Vaiheet 216, 218 ja 220 voidaan toistaa mikä tahansa ennalta määrätty kertamäärä varmistamaan, että vaatekappaleet on huuhdottu sopivasti. Huuhtelujaksoista yhden 20 aikana voidaan huuhtelunesteeseen edelleen lisätä kankaan pehmentäjää. Kankaan pehmentäjä voidaan lisätä pesukoneeseen vaadittuna annoksena parhaiten kankaan pehmentäjän annostelijalla, kuten kuvatulla kankaan pehmentäjän annostelijalla 52. Huuhtelunesteen lisäyksen aikana altaaseen 34 vettä virtautetaan kankaan pehmentäjän annostelijan kautta huuhtelemaan kankaan pehmentäjä pesualtaaseen, jossa 25 pehmentäjä sekoittuu huuhtelunesteeseen ja suihkutetaan sitten huuhtelunesteen kierrätyksen yhteydessä vaatekappaleiden päälle.

Pesukoneen huuhtelutoimintaa voidaan edelleen parantaa sisällyttämällä siihen jokai-sessa huuhtelujaksossa suihkutushuuhteluvaihe. Suihkutushuuhteluvaiheessa rumpua 36 pyöritetään nopeudella, joka on riittävä pitämään vaatekappaleet, vasteena keski-30 pakoisvoiman pakotukselle, vasten pesurummun seinämää ja suuntaamalla suuttimel-la 78 huuhteluvettä pyöriviin vaatteisiin. Tämän tyyppistä vaihetta on kuvattu edelleen Pastryk et al:n US-patentissa 5 167 722, jolla on sama siirron saaja kuin esillä olevalla keksinnöllä ja joka keksintö sisällytetään täten tähän viitteeksi. Edullisessa 15 106132 rakennemuodossa voi pesurumpu pyöriä huuhteluvaiheen aikana keskimäärin nopeudella 400 kierr/min (r/min).

Lopuksi pohjalevyä nutatoidaan vaiheessa 222 kuvatusti vaatteiden kuohkeuttami-seksi valmistusvaiheena käyttäjän suorittamalle poisotolle. Tämä vaihe irrottaa vaa-5 tekappaleet 200 pesurummun 36 sisäkehältä, johon ne pakotettiin keskipakoisvoiman avulla ja jakaa vaatteet irrallisina pesurummun 36 sisälle. Tämä kuohkeutus-toimenpide osoittaa siten käyttäjälle pesukoneen toiminnan päättyessä, että puhtaat vaatteet ovat läpikäyneet keskipakoislinkouksen ja ovat nyt irrallisesti jaettuina pesurummun 36 sisälle eivätkä ole kiinnittyneinä pitkin pesurummun sisäseinämää 10 kuten on tavallista tavanomaisissa pesukoneissa. Tällä tavoin on pesuvaiheen päättyessä parannettu vaatteiden poistoa pesurummusta.

Viitaten nyt kuvioihin 11 ja 12 voidaan käsittää esillä olevan keksinnön vaihtoehtoinen toiminta. Tämä toimintamenetelmä voi olla tarkoituksenmukaisempi jos pohja-levyä 80 ei käytetä nutatoivasti (jolloin pohjalevy vaappuu yhdessä pyörimisen 15 kanssa), vaan se pelkästään vaappuu ilman pyörimistä. Pelkässä vaaputuksessa, jolloin ei tapahdu pohjalevyn 80 pyöritystä vaaatekappaleiden liikuttamiseksi pyöri-västi pesurummussa 36, voi olla tarpeen lisätä erilaisia pohjalevyn 80 vaaputusjak-soja seuraavia pesurummun 36 hitaan pyörityksen jaksoja takaamaan, että kaikkia vaatekappaleita liikutetaan toistuvasti kierrätetyn pesunestesuihkun alla. Ymmär-20 rettävää on, että näitä vaiheita voidaan yhtä hyvin käyttää nutatoivassa toimintatavassa.

Ensimmäinen vaihe pesukoneen 20 toiminnan alussa on vaatekappaleiden 200 laitto pesurumpuun 36, kuten vaiheessa 224, ja mikä olisi tapana myös kaikissa pysty-akselisissa pesukoneissa.

25 Kuten vaiheesta 226 on nähtävissä, pesurumpuun 36 lisätään vaatteiden pesemiseksi vettä yhdessä pinta-aktiivisen aineen, joko nestemäisen tai jauhemaisen, kanssa, samoin kuin vaiheessa 204. Samanaikaisesti tai hieman pesunesteen altaaseen 34 . # syötön jälkeen voidaan pumpun 38 käynnistyksellä aloittaa pesunesteen kierrätys kourusta 72 kieirätyslinjan 74 ja suuttunen 78 kautta vaatteiden 200 päälle. Kier-30 rätyksen alussa alkaa pesurumpu 36 pyöriä hitaalla nopeudella, kuten 20 kierr/min (r/min). Hidas pyörimisnopeus liikuttaa koko vaatepanosta toistuvasti suihkusuutti-mesta 78 jaetun pesunestesuihkun alle siten, että kaikki vaatteet kastellaan läpikotaisin.

16 106132

Pesunesteen vaatekappaleiden päälle kierrätyksen aloituksen jälkeen suljetaan täyt-töventtiilit 44 ja 46 vasteena syvennykseen 72 sijoitetulle paineanturille 73, samalla tavoin kuin aiemmin on kuvattu.

Vaiheessa 228 loppuu täyttöventtiilien toiminta ja pesurumpua pidetään liikkumat-5 tomana samalla kun pohjalevyä 80 vaaputetaan. Tässä vaiheessa on vaatteet kasteltu läpeensä, mutta ne eivät ole pesunesteeseen upotettuja. Vaatteet alistetaan pohjale-vyn 80 vaaputukselle, mikä saa jokaisen peräkkäisen vaatekappaleiden 200 osan vuoron perään kohoamaan ja putoamaan, jolloin vaatteita sysitään yhdessä ja kohdistetaan vaadittu mekaaninen energian syöttö, mikä vaaditaan venyttämään ja lii-10 kuttamaan vaatteita saamaan aikaan hyvä lian poisto.

Ennalta määrätyn ajan kuluttua lopetetaan pohjalevyn vaaputus ja aloitetaan uudestaan pesurummun hidas pyöritys kun samalla vaatepanoksen 200 päälle kierrätetään suuttimen 77 kautta pesunestettä, kuten vaiheessa 230 on kuvattu. Jos pesunesteen vaatekappaleisiin 200 lisäimeytymisen johdosta tarvitaan lisää pesunestettä, voidaan 15 lisävettä lisätä kunnes paineanturi 73 on tyydytetty. Vaiheen 210 jälkeen voidaan pohjalevyä jälleen käyttää vaaputtavasta kuten vaiheessa 232 on kuvattu. Vaiheet 230 ja 232 voidaan toistaa mikä tahansa ennalta määrätty kertamäärä varmistamaan pestävien kappaleiden 200 täydellinen kastuminen, kuten silmukalla 234 on kuvattu.

Minä tahansa pesujakson toiminnan hetkenä, kun kouru on täytetty pesunesteellä, 20 voidaan pesukone pysäyttää ja kytkeä päälle kuumennin 210 kuumentamaan pesunestettä optimaaliseen pesulämpötilan. Tämä vaihe on valinnainen, ja riippuu halutusta pesutehosta, pesukoneen veden korkeudesta ja alkuperäisestä täyttöveden lämpötilasta ja on käsitettävä voitavan suorittaa milloin tahansa pesu- tai huuhtelu-jakson aikana kun kourussa on sopiva pesunestemäärä.

25 Vaiheessa 235 voidaan pesukonetta jälleen käyttää suuritehoisella suihkutuspesuta-valla, kuten aiemmin on vaiheen 205 yhteydessä kuvattu. Jos suurinopeuksisen pyörityksen aikana havaitaan tasapainottomuutta, voidaan pyöritysjakso keskeyttää ja vaaputtaa pohjalevyä vaatteiden jakamiseksi uudelleen epätasapainon korjaamiseksi. Tämä vaatteiden uudelleen jakaminen pohjalevyn vaaputuksella voi tapahtua 30 edellä kuvatun suuritehoisen suihkutuspesun aikana tai minkä tahansa rummun suurinopeuksisen pyöritysvaiheen aikana. Vaiheessa 238 voidaan vaatekappaleet 200 alistaa jälleen hidasnopeuksiselle pyöritykselle samalla kun vaatteiden päälle kierrätetään pesunestettä. Vaiheessa 238 pesurumpua 36 pidetään liikkumattomana samalla kun pohjalevyä vaaputetaan ja pesunestettä kierrätetään vaatekappaleiden 200 35 päälle. Vaiheessa 240 lopetetaan pesunesteen kierrätys ja vaaputetaan pohjalevyä.

17 106132 Nämä vaiheet 235, 236 ja 240 voidaan toistaa ennalta määrätty kertamäärä, kuten silmukalla 242 on kuvattu.

Pesujakson lopussa käytetään pesurumpua vaiheessa 244 kuvatusti suurella kierros-nopeudella samalla kun vaatekappaleista lingottu pesuneste kolmitieventtiilin 76 5 käytöllä johdetaan kourusta 72 putkeen 77. Tämä vaihe on samanlainen pystyakse-listen pesukoneiden tavallisen suurinopeuksisen linkoamisen kanssa. Tämän vaiheen jälkeen pohjalevyä mitätöidään kohdassa 246 kuvatusti vaatteiden kuohkeuttamisek-si huuhtelujaksoa varten.

Pesukoneen 20 vaihtoehtoisen rakennemuodon huuhtelujakso on kuvattu kuviossa 10 11. Vesi lisätään altaaseen vaiheessa 248. Vaiheessa 250 tapahtuu pesurummun hi- dasnopeuksinen pyörittäminen samalla kun aloitetaan huuhtelunesteen kierrätys vaatekappaleiden päälle. Tämä vaihe toimii vaatekappaleiden 200 liikuttajana huuhte-lunestesuihkun alla. Tämän lisäksi tulevat täyttöventtiilit suljetuiksi edellä kuvatulla tavalla vasteena paineanturille 206.

15 Vaiheessa 252 lopetetaan täyttöventtiilien toiminta ja pesurumpua pidetään liikkumattomana samalla kun pohjalevyä 80 vaaputetaan ja pesunestettä kierrätetään vaatekappaleiden 200 päälle. Vaiheessa 254 pysäytetään kierrätys ja pohjalevyä vaaputetaan. Tämän johdosta tulevat vaatteet kummassakin vaiheessa 252 ja 254 perinpohjaisesti kastelluiksi, mutta eivät upotetuiksi pesunesteeseen. Vaatteet alistetaan 20 suhteellisen rajulle pohjalevyn 80 vaaputukselle, mikä saa vaatepanoksen 200 jokaisen peräkkäisen osan vuorotellen kohoamaan ja putoamaan, jolloin vaatteet tulevat toisiaan vasten sysityiksi saamaan aikaan riittävä huuhtelu.

Vaiheessa 256 voidaan vaatekappaleet 200 jälleen alistaa hitaalle pyöritykselle samalla kun huuhtelunestettä kierrätetään vaatteiden päälle. Vaiheen 256 jälkeen käy-25 tetään pesurumpua suurella kierrosnopeudella samalla kun vaatteista suurella kier-rosnopeudella poistettu pesuneste johdetaan viemäriin käyttämällä kolmitieventtiiliä 76 johtamaan huuhteluneste kourusta 72 putkeen 77, kuten vaiheessa 258 on kuvat- tu.

Vaiheet 250, 252, 254, 256 ja 258 voidaan toistaa mikä tahansa ennalta valittu ker-30 tamäärä varmistamaan, että vaatekappaleet ovat riittävästi huuhdellut. Edelleen voidaan aiemmin kuvatusti yhden huuhtelujakson aikana lisätä kankaiden pehmentäjää.

Pesukoneen huuhtelutoimintaa voidaan parantaa edelleen sisällyttämällä aiemmin kuvatulla tavalla jokaiseen huuhtelujaksoon suihkutushuuhtelujakso.

is 106132

Lopuksi mitätöidään pohjalevyä, kuten kohdassa 260 on kuvattu, kuohkeuttamaan vaatteita valmistustoimena käyttäjän suorittamalla poisotolle. Tämä kuohkeutustoi-menpide osoittaa aiemmin kuvatulla tavalla käyttäjälle pesukoneen toiminnan päättyessä vaatteiden läpikäyneen keskipakoislinkouksen ja olevan nyt pesurummun 36 5 sisällä irtonaisesti jaettuina, pikemminkin kuin että ne olisivat tarttuneina pitkin pesurummun sisäkehää kuten on tavallista kaikissa tavanomaisissa pesukoneissa. Tällä tavoin on pesujakson päättyessä parannusta vaatteiden pesurummusta poiston helppoudessa.

Havaittavissa on, että esillä oleva keksintö tuottaa menestyksellisesti hyvän hyöty-10 suhteen omaavan ja tehokkaan itsetoimisen pesukoneen. Erikoisesti on käsitettävissä, että vaatekappaleisiin pohjalevyn vaaputuksella kohdistettu mekaaninen energia sopii hyvin käytettäväksi yhdessä vedestä erossa olevan pesumenettelyn yhteydessä. Edelleen voidaan käsittää säädetyn pyöritysrattaiston käytön pohjalevyn käyttämiseksi tuottavan hyvin toivotun pohjalevyn liikkeen, mihin sisältyy sekä vaaputusliike 15 että hidas pyöriminen pesurummun suhteen.

Vaikka edellä oleva kuvaus sisältääkin monia teknillisiä selityksiä, ei niitä tule pitää keksinnön ulottuvuuden rajoituksina, vaan pikemmin valaisevina esimerkkeinä sen yhdestä rakennemuodosta. Monet muutokset ja muunnelmat ovat mahdollisia, ja ne ovat ammattimiehelle helposti ilmeneviä. Esimerkiksi pesunesteen pinnan taso pesu-20 jakson ja huuhtelujakson aikana voidaan säätää siten, että pesurummussa olevat vaatekappaleet on osaksi tai kokonaan upotettu pesunesteeseen. Tällä muunelmalla voidaan menettää jotain veden säästön eduista, mutta pohjalevyn toiminta voi edelleen olla tehokas vaatteiden pesussa. Edelleen on ajateltavissa erilaisia järjestelmiä ·' pohjalevyn käyttämiseksi. Esimerkiksi edellä kuvatut vaaputusratas 106 ja suora 25 pohjaratas 96 voivat olla suuniteltuja liittymään toisiinsa pikemminkin kitkalla kuin hammaspyörän hammastuksilla. Tällä tavoin voisi vaaputusratas muuttua vaaputus-levyksi ja suora pohjaratas muuttua pohjalevyksi, jolloin vaaputuslevy ja pohjalevy liittyvät toisiinsa kitkalla säätämään pohjalevyn pyörimistä. Edelleen voidaan suunnitella säädetty pyöritysratasjärjestelmä, joka on varustettu vaaputusrattaalla 106 « 30 liittymään pohjalevyyn, joka omaa vaaputusrattaan hampaisiin liittymiseksi kumi-maisen pinnan, ja päin vastoin. Niinpä ei esillä olevan keksinnön piiriä siis tulisi määrittää kuvatuilla rakennemuodoilla, vaan oheisilla patenttivaatimuksilla ja niihin verrattavilla.

Claims (13)

19 106132

1. Automaattipesukone, jossa on rei’ittämätön pesurumpu (34), pohjalevy (80), joka sijaitsee pesurummun alaosassa ja on asennettu vaaputusliikettä varten, ja moottori (100) pohjalevyn pyörittämiseksi, tunnettu siitä, että revitetty pesukori 5 (36) vaatteita varten on sovitettu pesurummun (34) sisään pyörimään pystyakselin ympäri, että pohjalevy (80) on sovitettu pesukoriin (36) ja että moottori (100) on valikoidusti yhdistetty koriin (36) ja pohjalevyyn (80) korin ja pohjalevyn pyörittämiseksi yhdessä ja pohjalevyn vaaputtamiseksi samalla kun koria pidetään paikallaan niin, että vaatekappaleita liikutetaan korin sisällä pohjalevyn vaaputusliikkeen 10 aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen automaattipesukone, tunnettu siitä, että pohjalevyyn (80) on yhdistetty laite (86), jonka on tarkoitus pohjalevyn (80) vaaputusliikkeen aikana kohdata vaatekappaleita.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen automaattipesukone, tunnettu siitä, että 15 mainittu laite käsittää useita pohjalevystä ylöspäin ulkonevia ripoja (86), jotka pohjalevyn vaaputusliikkeen aikana kohtaavat vaatekappaleita.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen automaattipesukone, tunnettu siitä, että siinä on puhtaan veden sisääntulo (40, 42) pesunesteen syöttämiseksi pesurumpuun; pesurumpuun yhdistetty kouru (72), joka on sovitettu pesukorin alle pesuliu- 20 oksen vastaanottamiseksi; pumppu (38), jossa on sisääntulo ja poisto; ensimmäinen johto, joka yhdistää pumpun sisääntulon mainittuun kouruun; sumutinsuutin (78), joka on sovitettu korin yläpuolelle; ja toinen johto (74), joka valikoivasti yhdistää : ; pumpun poistopuolen mainittuun sumutinsuuttimeen siten, että pumppu voi kierrät tää pesuliuosta vaatekappaleiden läpi suihkuttamalla tätä liuosta vaatekappaleiden 25 päälle.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen automaattipesukone, tunnettu siitä, että nes-tetason säätösysteemi (73) säätää rumpuun syötetyn pesuliuoksen määrää siten, että pesunesteen taso pysyy pohjalevyn (80) alapuolella.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen automaattipesukone, tunnettu siitä, että nes-30 tetason säätösysteemi käsittää painetunnistimen (73), joka on sovitettu mainittuun kouruun nestekorkeuden mittaamiseksi rummun sisällä. « 20 106132

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen automaattipesukone, tunnettu laitteesta, joka rajoittaa vaatekappaleiden absorboimatta jättämän ylimääräpesuliu-oksen pesurummussa tasoon, joka on pohjalevyn (80) alapuolella.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen automaattipesukone, tunnettu 5 säädettävästä käyttöratasjärjestelmästä (95) pohjalevyn (80) saattamiseksi vaapu- tusliikkeeseen yhdessä pohjalevyn pyörimisen kanssa pesukorin sisällä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen automaattipesukone, tunnettu siitä, että käyttöratasjärjestelmään (95) kuuluu akseli (92), joka on käyttöyhteydessä moottoriin; mainitulle akselille sovitettu keskilaakeri (108), jolla on kiinteä asennuskulma 10 käyttöakselin keskiakseliin nähden; pohjaratas (96), joka on yhdistetty pesukoriin; vaaputusratas (106), jota kannattaa pohjarattaaseen nähden kiinteässä kulmassa oleva keskilaakeri, joka keskilaakeri on yhteydessä pohjarattaaseen, jolloin käyttöakselin yksi kierros aiheuttaa vaaputusrattaan täydellisen 360 asteen vaaputuksen ja jokainen vaaputuskierto saattaa vaaputusrattaan edeltäkäsin määrätyn kulman verran 15 eteenpäin.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen automaattipesukone, tunnettu siitä, että vaaputusratas (106) ja pohjaratas (96) ovat yhteistoiminnassa siten, että pohjaratas pyörii 2-8 kierr./min (r/min) sen ollessa vaaputusliikkeessä.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen automaattipesukone, tunnettu siitä, että pyö-20 rivä putki (92) on valikoidusti yhteydessä moottoriin pyörimistä varten ja on sovitettu käyttöakselin (2) ympäri, että pyörivä putki (92) on käytetysti yhteydessä pohja-rattaaseen (96) ja on lisäksi yhteydesssä pesukoriin (34) siten, että pesukori ja poh- : jaratas ovat pyörivän putken kannattamia ja yhteistoiminnassa sen kanssa.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen automaattipesukone, tunnettu siitä, 25 että käyttöakseli (92’) on käyttöyhteydessä moottoriin, että käyttöakselille on sovite- tu keskilaakeri (108’), jolla on kiinteä asennuskulma käyttöakselin keskiakseliin nähden, jolloin keskilaakeri kannattaa mainittua pohjaratasta kiinteässä kulmassa *; käyttöakselin keskiakseliin nähden, ja siitä, että jousielin (128) on yhteydessä mai nittuun pohjalevyyn (80’) ja pesukoriin (36’) pohjalevyn liikkeen sopeuttamiseksi 30 pesukoriin niin, että käyttöakselin pyöriminen saattaa pohjalevyn vaappumaan.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen automaattipesukone, tunnettu siitä, että pyörivä putki (90’) on valikoidusti yhdistetty moottoriin pyörimistä varten, jolloin : pyörivä putki (90’) on sovitettu käyttöakselin (92’) ympäri, ja siitä, että käyttöyhde (121) on käyttävästi yhdistetty pyörivään putkeen ja on edelleen yhdistetty pesuko- _ . I ! 2i 106132 riin (36’) niin, että pesukori on pyörivän putken kannattamana ja pyörii yhdessä sen kanssa, jolloin jousielin (128) on yhteydessä pohjalevyyn (80’) ja käyttöyhteeseen (121).

5 Patentkrav