FI107436B - Työkalun kiinnityssovitelma - Google Patents

Description

107436

Työkalun kiinnityssovitelma

Keksinnön kohteena on työkalun kiinnityssovitelma materiaalin käsittelyyn, kuten työstöön. Kiinnityssovitelma käsittää työkalun, sen rungon ja 5 työstökoneen rungossa olevan työkoneen pitimen muodostaman yhdistelmän, jolloin työkalun runko ja työkalun pidin käsittävät pääasiassa asennussuuntaiset liityntäpinnat, ja jolloin työkalun rungon yhteydessä oleva, ensimmäinen vastinpinta ja työkalun pitimessä oleva toinen vas-tinpinta on järjestetty oleellisesti asennussuuntaa vastaan kohtisuoriksi 10 ja on sovitettu asettumaan vastakkain kiinnityssovitelman toiminta-asennossa työstövoiman välittämiseksi työkalun rungon ja työkalun pitimen välillä.

Keksinnön mukaista kiinnityssovitelmaa voidaan soveltaa laajalla tek-15 niikan alueella alkaen lastuavasta työstöstä, kuten jyrsinnästä, avarruk-sesta, porauksesta, sorvauksesta jne. kohdistuen puuhun, muoviin, metalliin jne., joka on työstettävänä materiaalina. Kiinnityssovitelmaa voidaan käyttää erityyppisissä tuotannollisissa robottisovelluksissa, muiden automaatiolaitteistojen, kuten kappaleen siirtoja ja käsittelyä 20 suorittavien laitteistojen tarttujien tai vastaavien vaihdossa, paineilma-työkaluissa jne., joissa eri työvaiheiden toteuttamisen välissä tarvitaan erityyppisiin työsuorituksiin vaadittavien työkalujen vaihtoja.

Edellä esitettyä työkalun kiinnityssovitelmaa voidaan myös erityisen 25 edullisesti käyttää leikkaus-, meisto-, muovaus- ja muokkaustyöstöissä, . . erityisesti metallilevyn työstössä ns. levytyökeskuksissa. Tämäntapai sissa työstöissä työkalun asennussuunta on suuntaisliike, eli lineaari-liike, jolla työstävä tai muovaava teräsärmä kohdistaa useimmiten levyn päätasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa levyn työstövoiman levyn 30 ollessa työkalun ja sen vastinosan eli tyynyn välissä. Keksinnön mukaista työkalun kiinnityssovitelmaa voidaan käyttää sekä varsinaisen 4 työstävän työkalun että vastinosan ns. tyynyn kiinnittämisessä työstö koneen rungossa olevaan työkalun pitimeen.

35 Työkalun kiinnityksessä on tunnetun tekniikan tason mukaan yleistä käyttää ns. kartiosovitelmaa, eli ns. Morse-kartiosovitelmaa, jolla työkalun runko ja työkalun pidin liitetään niiden aksiaalisuuntaisella kiinni-*:* tysliikkeellä toistensa yhteyteen, jolloin vastaavasti irrotus tapahtuu 2 107436 aksiaalisuunnassa. Erityisesti kartiosovitelmalla on se epäkohta, että liityntäpinnat pyrkivät hyvin helposti erityisesti aksiaalisuuntaisten voimien viakuttaessa kiristymään toistensa suhteen liikaa. Tästä syystä useissa nykyisin käytössä olevissa järjestelmissä on erityisiä irrotus-5 mekanismeja, joilla yhteenliittyneet kartiopinnat voidaan irrottaa työkalun vaihdon yhteydessä. Tämä on luonnollisesti omiaan nostamaan työkaluasetuksissa vaadittavien kiinnityssovitelmien kustannuksia ja aiheuttaa myös suhteellisen monimutkaisten mekanismien johdosta häiriöalttiutta varsinaisessa työstön toteutuksessa ja erityisesti työkalun 10 vaihdon yhteydessä.

Tunnetun tekniikan tason suhteen viitataan julkaisuihin SE-455059, DE-4218142, EP-22796 ja DE-4223158, joista tunnetaan työkalun kiinnityssovitelmia, joissa käytetään kokonaisuudessaan kaarevapintai-15 siä liityntä- ja vastinpintoja.

Tämän keksinnön tarkoituksena on esittää parannettu työkalun kiinnityssovitelma, jolloin keksinnön tarkoituksena on kohottaa alalla vallitsevaa tekniikan tasoa laajalla käyttösovellusalueella. Näiden tar-20 koitusten saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle työkalun kiinnityssovi-telmalle on tunnusomaista se, että ainakin toinen liityntäpinnoista on muodostettu pallopinnaksi. Edellä esitetyllä ratkaisulla saavutetaan hyvin yksinkertainen ja toimintavarma kiinnityssovitelma. Työkalu ja sen runko voidaan sijoittaa työkalun pitimeen hyvin yksinkertaisella pallo-25 pinnan määrittämällä asennusliikkeellä, jolloin liityntäpinnat sijoittuvat olennaisesti vastakkain ja vastinpinnat, jotka suuntautuvat oleellisesti asennussuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa, ovat asennuksen loppuvaiheessa välittämässä asennussuuntaista työstövoimaa työkalun, työkalun rungon ja työkalun pitimen välillä ja/tai välittämässä 30 työstövoimaa asennussuuntaa vastaan oleellisesti kohtisuorassa suunnassa kitkaisen kosketuksen välityksellä.

«· ·

Oheisissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty eräitä keksinnön mukaisen kiinnityssovitelman edullisia sovelluksia.

Keksintöä lähdetään havainnollistamaan seuraavassa selityksessä, jossa viitataan oheisten piirustusten esittämiin kuvasarjoihin, jotka 35 3 107436 esittävät eräitä edullisia tapoja toteuttaa keksinnön mukainen kiinnitys-sovitelma. Piirustuksissa kuva 1a esittää ensimmäisen sovelluksen mukaisia työkalun osia 5 erillään asennussuuntaisessa poikkileikkauksesa työkalun kiinnityksen aloitusvaiheessa, kuva 1 b esittää työkalun ja sen rungon asennusvaihetta työstökoneen rungossa olevan työkalun pitimen yhteyteen asennus-10 suuntaisessa leikkauksessa, kuva 1c esittää työkalua, työkalun runkoa ja työstökoneen rungossa olevaa työkalun pidintä kiinnityssovitelman toiminta-asen nossa samoin asennussuuntaisessa leikkauksessa, 15 kuvald esittää em. leikkauksessa työkalun ja työkalun rungon irrotusvaihetta, kuva 2a-d esittää vastaavin kuvan 1a-d vaihein kiinnityssovitelman 20 toista sovellusta, ja kuva3a-c esittää olennaisia kuvan 1a-d vaiheita keksinnön kolmannesta sovelluksesta.

25 Kuvaan 1 viitaten kiinnityssovitelma käsittää pääosina työkalun 1, työ-. kalun rungon 2, johon työkalu 1 on kiinnitetty, sekä työstökoneen tms.

rungossa olevan holkkimaisen työkalun pitimen 3 sekä kiinnittimet 3a. Työkalu 1 on tässä sovelluksessa leikkaavan, meistävän, muokkaavan tai muovaavan terän vastinosana oleva tyyny tms.

30

Työkalun rungossa 2 oleva liityntäosa 4 on ympyrälieriön muotoinen upotus. Se käsittää ensimmäisen liityntäpinnan 5, joka on olennaisesti asennussuuntainen ja asennussuunnassa katsottuna suora (nuoli A) ja edelleen ensimmäiseen liityntäpintaan liittyvän ensimmäisen vastin-35 pinnan 6 eli pohjapinnan, joka on olennaisesti asennussuuntaa vastaan kohtisuora. Ensimmäinen vastinpinta6 on esitetyssä sovelluksessa rengasmaisessa laippaosassa, joka suuntautuu ensimmäisestä liityntä-'· pinnasta 5 sen liityntäosan 4 pohjan puoleisesta päädystä kohti 4 107436 kiinnityssovitelman keskiöviivaa K, jolloin kuvan 3 mukaisesti sekä työkalun rungon 2 ja pitimen 3 keskiöreiät KR2 ja KR3 ovat yhtäsuuret ja samankeskiset, mahdollistaen mahdolliset pitimen 3 sisällä tapahtuvat asennussuuntaiset lisäosien liikkeet.

5

Kuvan 1 esittämässä ensimmäisessä sovellusesimerkissä kaareva liityntäpinta, erityisesti pallopinta, on työkalun pitimen 3 yhteydessä oleva toinen liityntäpinta 7, joka muodostaa asennussuuntaan A nähden kohtisuorasta, rengasmaisesta toisesta vastinpinnasta 8, eli otsapinnasta 10 alkaen osan työkalun pitimen 3 ulkopinnasta, edullisesti asennussuun-taisesta ulkopinnasta. Erityisesti kuvaan 3 viitaten työkalun runko 2 on sovitettu ympäröimään työkalun pitimen 3 päädyssä olevaa toista liityntäpintaa 7 ensimmäisen 6 ja toisen 8 vastinpinnan ollessa vastakkain.

15

Keksinnön mukaisesti kaareva pinta I. toinen liityntäpinta 7 on edullista muotoilla siten, että kaarevan pinnan kaarevuussäteen r ja sen työkalun pitimen 3 asennussuuntaisella keskiöviivalla K sijaitsevan keskiön k etäisyys vastinpinnasta, eli esitetyssä sovelluksessa toisesta vastin-20 pinnasta 8, noudattaa kaavaa: r2 = D2 + d2, jolloin 25 . r = kaarevuussäde, D = toisen vastinpinnan 8 asennussuuntaa A vastaan kohtisuora säde, ja d = kaarevuussäteen keskiön etäisyys toisesta vastinpinnasta 30 asennussuunnassa A.

Tällöin siis syntyy toisen vastinpinnan 8 ulkoreunasta alkava kaareva toinen liityntäpinta 7, joka päättyy asennussuunnassa A katsottuna toisesta vastinpinnasta etäisyydelle e, joka on oleellisesti yhtä kuin: e = 2 x d, jossa 35 107436 d = kaarevuussäteen keskiön etäisyys toisesta vastinpinnasta 8 asennussuunnassa A.

5 Jotta kiinnityssovitelma saataisiin toimimaan yhteensopivasti, on liityntäosan 4 upotuksen halkaisija H oleellisesti H = 2 x r, sopivasti H = 2 x r + delta, jossa delta on käytetty sovite ja jossa r on em. kaare-vuussäde.

10 On selvää, että sekä työkalun pitimen 3 poikkileikkausmuoto ainakin toisen liityntäpinnan 7 kohdalla että työkalun 2 rungossa olevan liityntäosan 4 poikkileikkausmuoto asennussuuntaa A vastaan kohtisuorassa suunnassa on ympyrämuoto. Käytetty sovite delta voi olla välyssovite, välisovite tai ahdistussovite työkalun käyttösovelluksen mukaisesti.

15

Kuvassa 1 b on esitetty työkalun ja sen rungon 1, 2 asennusta työkalun pitimeen 3, jolloin työkalun runko 2 siirretään vinossa asennossa asen-nussuuntaan A nähden toiselta reunaltaan toisen liityntäpinnan 7 ohi vetäen rungon 2 yhteyteen asennetuilla kiinnittimillä 3a (esim. ura-20 nokkaliitos 10a, 10b) työkalun runkoa 2 kohti työkalun pidintä 3. Tanko-maiset kiinnittimet 3a on tällöin tuotu ohittamaan vastinpinta8 ura-nokkaliitoksen 10a, 10b kiinnityksen aikaansaamiseksi (kuva 1a). Tällöin työkalun runko 2 voidaan kiertää pallonmuotoisen kaarevan pinnan muodostavaa liityntäpintaa 7 pitkin kuvan 1c mukaiseen asentoon, 25 jossa ensimmäinen vastinpinta 6 ja toinen vastinpinta 8 ovat toisiinsa ; kosketuksessa ja vastakkain valmiina vastaanottamaan asennus- suuntaisia voimia kiinnittimen 3a vaikuttaessa puristavalla voimalla pintojen 6 ja 8 välillä, jolloin myös asennussuuntaa vastaan kohtisuorat rasitukset (esim. vääntö) voivat välittyä kitkaisen kosketuksen johdosta 30 el. FR = μ x F«, jossa

Fr = radiaalivoima, μ = pintojen 6 ja 8 välillä vaikuttava kitkakerroin, ja FK = kiinnittimen 3a vetovoima.

Työkalun rungon 2 irrotus tapahtuu kuten kuvan 1d yhteydessä on esitetty päinvastaisessa järjestyksessä kiinnittimien 3a työntövoimalla FK. On huomattava, että esitetyssä sovelluksessa liityntäosan 4 upotuksen 35 6 107436 syvyys s asennussuunnassa A, eli ensimmäisen vastinpinnan 6 ja työkalun rungon 2 rengasmaisen päätypinnan 9 välinen etäisyys on olennaisesti 2 x d, jossa d on kaarevuussäteen r keskiön K etäisyys toisesta vastinpinnasta 8 asennussuunnassa A.

5

Kiinnittimet 3a, joita on kaksi tai useampia ympäröimässä työkalun rungon 2 ulkokehää, käsittävät niiden päädyssä olevan nokan 10b, joka suuntautuu säteissuunnassa kohti työkalun runkoa 2. Työkalun 13 rungon 2 ulkopinnassa on sitä ympäröivä, asennusosana toimiva ura 10a, 10 jossa on kaksi säteispintaa 11a ja 11b, jotka toimivat kunkin nokan 10a vastaavien säteispintojen 12a ja 12b kanssa yhteistoiminnassa työkalun asennuksessa ja sen ollessa kiinnitettynä (kuvat 1a-c, 11a ja 12a) sekä irrotuksessa (kuvat 1 d, 11 b ja 12b).

15 Vaihtoehtoisesti kuvaan 2 viitaten voidaan keksinnön mukainen kiinni-tyssovitelma toteuttaa siten, että kaareva pinta muodostetaan asennus-suuntaa A vastaan kohtisuorassa suunnassa katsottuna ympyränmuotoisen työkalun rungon 2 olennaisesti asennussuuntaiseen ulkopintaan, jolloin työkalun pitimessä oleva liityntäosa 4 on vastaava upo-20 tus. On luonnollisesti mahdollista muotoilla molemmat liityntäpinnat kaareviksi ainakin osittain.

Kuvan 2 mukaisessa sovelluksessa työkalun runko 2 käsittää työkalun kiinnitysosan 2a, jonka ensimmäiseen pintaan työkalu 1 kiinnittyy. Levy-25 mäisen kiinnitysosan 2a toinen pinta muodostaa osittain ensimmäisen . vastinpinnan 6, johon puolestaan on kiinnitetty liityntäpintaosa 2b, jonka asennussuuntainen pinta muodostaa kaarevan liityntäpinnan 7. Liityntäpintaosa 2b sijaitsee keskeisesti ensimmäisen vastinpinnan 6 suhteen, jolloin ensimmäinen vastinpinta 6 ympäröi rengasmaisena liityntäpinta-30 osaa 2b. Liityntäpintaosasta ulkonee asennussuuntaisesti A liitos-osa 13, joka käsittää olennaisesti asennussuuntaisen keskeisen varren 13a ja sen vapaassa päässä olevan laajennusosan 13b.

Työkalun pitimessä 3 on sen päädyssä laippamainen laajennus, jonka 35 päätypinta muodostaa toisen vastinpinnan 8. Työkalun pidin 3 on holkkimainen, jolloin holkkireiässä asennussuunnassa on järjestetty liikkumaan kiinnitin 3a, joka saa asennussuuntaisen ohjausvaikutuksen ·· työkalun pitimen 3 holkkimuodon sisäreiästä. Kiinnittimen 3a vapaassa 7 107436 päässä on aukko-urasovitelma 14, jonka asennussuuntainen aukko 14a on järjestetty ottamaan vastaan asennusosan 13 varsi 13a kuvan 2a mukaisesti, jolloin kiinnitin 3a on ulkoasennossa ja aukko-urasovitel-man 14 pääty ulkonee toisen vastinpinnan 8 ulkopuolelle asennus-5 suunnassa A, jolloin rungon 2 asennusosa13 voidaan esim. sivulta asentaa yhteyteen ura-aukkosovitelman 14 kanssa siten, että sen laajennusosa 13b sijoittuu uraosan 14b sisään. Uraosa14b käsittää säteispinnat 12a, 12b uraosan 14b asennussuuntaa A vastaan kohtisuorissa päädyissä. Tällöin kuvan 2b mukaisesti työkalu 1 runkoineen 2 10 voidaan vetää kohti työkalun pidintä 3, jolloin liityntäpintaosa 2b siirtyy pitimen 3 holkkimuodon sisään, jonka sisäpinta lähellä päätyä muodostaa tällöin toisen liityntäpinnan 5. Laajennusosan 13b ensimmäinen säteispinta 11a on asennusvaiheessa yhteydessä uraosan 14 ensimmäiseen säteispintaan 12a. Asennus tapahtuu aihion 1 yhteydessä 15 esitetyllä tavalla, jolloin seurauksena on kuvan 2c mukainen tilanne, jossa kiinnitin 3a toimii kiinnityksessä kuvassa 2c ylöspäin suuntautuvalla voimalla FK, jolloin vastinpinnat 6 ja 8 ovat vastakkain. Työkalun 1 poistaminen pitimestä tapahtuu kuvan 2d mukaisella tavalla, jolloin osien 13 ja 14 toiset säteissuuntaiset pinnat 11b ja 12b ovat vastakkain 20 ja kiinnittimen 3a asennussuuntainen voimavaikutus poistaa vastin-pintaosan 2 kiinnittimen 3a holkkimuodon sisältä oleellisesti asennus-suunnassa A.

Kuvaan 3 viitaten rungon 2 kiinnitys toteutetaan kiinnittimeen 3a, siinä 25 olevaan reikäsarjaan 3b sijoitetulla säteissuunnassa liikkuvalla kuula-. . sovitelmalla 15 tai vastaavalla, jonka kuulat 15a tai vastaavat pääsevät kuvien 3a ja 3c mukaisissa asennuksen aloitusvaiheessa ja irrotuksessa sijoittumaan pitimessä3 sen holkkireiässä oleviin upotuksiin 16, jolloin ne säteissuunnassa siirtyvät ulommaksi mahdollistaen asennus-30 osan 13 laajennusosan 13b pääsyn asennussuunnassa A kuulien 15a ohi. Pitimen 3 holkkireiässä on sovitettu asennussuunnassa A liikkuvaksi kiinnittimen 3a muodostava holkkimainen putki, jolloin rungon 2 asennus voidaan aloittaa suoraan kuvan 3a mukaisesti työntämällä varsiosan 13a ja laajennusosan 13b käsittävä asennusosa 13 asen-35 nussuunnassa A kiinnittimen 3a putkimuodon sisään kuulien 15a ollessa yhteydessä upotuksiin 16 ja siten oleellisesti putkimuodon sisäpinnan tasossa uloimmassa asennossaan. Kun kiinnitintä 3a siirretään *:· pitimen 3 suhteen kuvan 3b mukaisesti ylöspäin, sijoittuvat kuulat 15a 107436 asennussuuntaa A vastaan kohtisuorassa suunnassa sisäänpäin pitimen 3 sisäreiän pinnan pakottamana laajennusosan 13b säteis-pinnanHa yhteyteen, lukituksen ja voimavaikutuksen FK kohdistamiseksi runkoon 2 vastaavalla tavalla kuin aiemmin kuvien 1 ja 2 yhtey-5 dessä on selvitetty. Rungon 2 irrotus tapahtuu kuvan 3c mukaisesti työntämällä kiinnittimen 3a otsapinnalla 3c (säteissuuntaista pintaa 12b, kuva 2 vastaava) liityntäpintaosan 2b vastinpintaa 6, joka siis muodostaa toisen säteissuuntaisen pinnan 11 b. Pitimessä 3 oleva liityntäpinta 5 on muodostettu liityntäosaan 4, joka on halkaisijaltaan pitimen 3 10 holkkireikää, jossa kiinnitin 3a liikkuu, suurempi. Kuvan 3 mukaisessa sovelluksessa siis ura-aukkosovitelmaa 14 (kuva 2) vastaava rakenne on muodostettu kiinnittimen 3a liikkeen mukaan säteissuunnassa säätyväksi kuvan 2 mukaisen kiinteän rakenteen asemasta.

15 • ·« «

Claims (10)

1. Työkalun kiinnityssovitelma materiaalin käsittelyyn, kuten työstöön, jolloin kiinnityssovitelma käsittää työkalun (1), sen rungon (2) ja työstö-5 koneen rungossa olevan työkoneen pitimen (3) muodostaman yhdistelmän, jolloin työkalun runko (2) ja työkalun pidin (3) käsittävät pääasiassa asennussuuntaiset liityntäpinnat (5, 7), ja jolloin työkalun rungon (2) yhteydessä oleva, ensimmäinen vastinpinta (6) ja työkalun piti-messä (3) oleva toinen vastinpinta (8) on järjestetty oleellisesti asen-10 nussuuntaa vastaan kohtisuoriksi ja on sovitettu asettumaan vastakkain kiinnityssovitelman toiminta-asennossa työstövoiman välittämiseksi työkalun rungon (2) ja työkalun pitimen (3) välillä, tunnettu siitä, että ainakin toinen liityntäpinnoista (5, 7) on muodostettu pallopinnaksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnityssovitelma, tunnettu siitä, että liityntäpinnat (5, 7) ja vastinpinnat (6, 8) liittyvät reunoiltaan olennaisesti yhteen sekä työkalun rungossa (2) että työkalun pitimessä (3).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että 20 pallopinta (7) on muodostettu työkalun pitimen (3) ulkopintaan alkamaan toisen vastinpinnan (8) ulkoreunasta ja että työkalun rungossa (2) oleva liityntäosa (4) on upotus.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että 25 pallopinta (7) on muodostettu työkalun rungon (2) ulkopintaan, ja että työkalun pitimessä (3) oleva liityntäosa on upotus. • ·«

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että pallopinnan (7) kaarevuussäteen ja sen asennussuuntaisella 30 keskiviivalla sijaitsevan keskiön (K) etäisyys vastinpinnasta noudattaa kaavaa r2 = D2 + d2, 35 jolloin r = kaarevuussäde 10 107436 D = ko. vastinpinnan (6, 8) asennussuuntaa (A) vastaan kohtisuora säde, ja d = kaarevuussäteen keskiön etäisyys ko. vastinpinnasta (6, 8) asennusuunnassa (A). 5

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1—4 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että liityntäosan (4) muodostavan upotuksen halkaisija (H) on oleellisesti 2 x r, sopivasti (H) = 2 x r + delta, jossa r = kaarevuussäde ja delta on käytetty sovite, kuten välyssovite, välisovite tai ahdistus- 10 sovite.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1—5 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että pallopinta (7) ulottuu ensimmäisestä vastinpinnasta (6) asen-nussuunnassa (A) olennaisesti etäisyydelle (e), jolloin (e)« 2 x d, jossa 15 d = kaarevuussäteen keskiön etäisyys otsapinnasta asennussuunnassa (A).

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1—5 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että liityntäosa (4) on ympyrälieriön muotoinen upotus tai vastaa- 20 va, jonka syvyys toisesta vastinpinnasta (8) asennussuunnassa (A) on olennaisesti 2 x d, jossa d = kaarevuussäteen (r) keskiön (K) etäisyys toisesta vastinpinnasta (8) asennussuunnassa (A).

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1—8 mukainen sovitelma, tunnettu 25 siitä, että työkalun runko (2) käsittää: kiinnitysosan (2a), johon työkalu (1) on kiinnitetty, työkalun (1) kiinnityskohtaan nähden vastakkaisella puolella kiinnitysosaa (2a) olevan liityntäpintaosan (2b), jossa on 30 pallomainen liityntäpinta (5, 7), jolloin vastinpinta (6, 8) on sijoitettu kiinnitysosaan ympäröimään liityntäpintaosaa (2b), ja asennusosan (13), joka on sovitettu yhteistoimintaan piti-messä (3) olevan ja sen suhteen liikkuvan kiinnittimen (3a) 35 ura-aukkosovitelman (14) tai vastaavan kanssa. 11 107436

9 107436

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1—9 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että asennusosa (13) ulkonee liityntäpintaosasta (2b) käsittäen varsiosan (13a) ja laajennusosan (13b). 107436