FI107302B - Lämpöpatterin venttiilin säätölaite - Google Patents

Description

107302 Lämpöpatterin venttiilin säätölaite

Keksintö koskee lämpöpatterin venttiilin säätölaitetta, jossa on kaksi osaa, joita kierretään toisiinsa nähden akselin ympäri, nimittäin kiertonuppi ja kantaosa, ja laite, jolla 5 pyörimiskulmaa rajoitetaan ja joka käsittää ainakin yhden pysäytyselimen, joka on kiinnitetty ensimmäiseen osaan pyörimissuuntaan, ja ainakin yhden rajoittunen, joka on järjestetty kiinnitettäväksi toiseen osaan syvennyksiin, jotka ovat eri paikoissa pyörimissuunnassa.

Tämän tyyppinen säätölaite tunnetaan patentista DE 30 28 658 AI. Siinä on kanta-10 osassa lovimaiset, pitkänomaiset aukot, jotka on jaettu kehälle säteittäin ja jotka ulottuvat samansuuntaisina akselin kanssa ja joihin on järjestetty pantaviksi rajalevyt. Kiertonupin sisällä on varusteena pysäylyselin. Kiertonuppia voidaan pyörittää ainoastaan siihen saakka, kunnes pysäytyselin kytkeytyy johonkin rajalevyyn. Yleensä varusteina on kaksi rajalevyä, jotka määrittävät kiertonupin pyörimiskulman ylös- ja 15 alaspäin. Kokoonpannussa tilassa nämä rajalevyt voidaan vaihtaa tai poistaa säätölaitteesta. Ne häviävät ilmeisesti helposti, koska laitteessa on varaosille paikat, joihin voidaan varastoida kaksi vararajalevyä. Lisäksi varusteena on lisärajalevy, jota ei voi poistaa tavallisilla keinoilla, ja se on asennettu kiinteästi rajalevyjen normaaliasennon toiselle puolelle muodostamaan ylärajan pyörimiskulmalle, jonka kiertonuppi pystyy 20 kääntymään, jos tavalliset rajalevyt puuttuvat. Tämän tarkoituksena on estää kiertonupin ruuvautuminen irti kantaosasta. Rajalevyissä on kulmikas pää, joka työntyy esiin lovista. Niihin voi tarttua tästä päästäjä vetää ne pois lovista. Vaihtamalla rajale- :.: : vyjen asentoa voidaan kiertonupin pyörimiskulman aluetta muuttaa.

» · * * · • · · • · · · . Patentista DE 21 48 967 B2 tunnetaan säätölaite, jolla on samanlainen vaikutus. Tässä 25 tapauksessa on kantaosassa rengas, joka ympäröi kiertonuppia. Renkaassa on sisäke- • · · * / hällä pysäytysreuna. Kiertonupissa on rivi lovia, jotka ulottuvat pitkittäin etupuolelta "li alkaen. Näihin loviin voidaan panna pysäyttimet pitkittäin. Näiden pysäyttimien pu- • · · '·* * toamisen estämiseksi ulos lovista on laitteessa kansi. Tässä on myös se riski, että sää dettävät pysäyttimet hukkuvat. Ilman pysäyttimiä kiertonuppia voidaan kuitenkin siir-30 tää liian suurella alueella, jolloin on olemassa vaara, että patterin lämpötila asetetaan 11« ‘liian korkealle tai liian matalalle. Lisäksi pyörimiskulman rajoituselimen säätö on työ-!:, Iästä, koska säätölaite täytyy osittain purkaa.

I * « « 11« :' Keksintö perustuu siihen, miten säätölaitteen käyttöä voidaan helpottaa.

« « t * I « « • « « 2 107302 Tämä ongelma ratkaistaan johdannossa mainitun säätölaitteen tapauksessa siten, että ensimmäinen osa sulkee syvennyksen, joka vastaanottaa rajoittanen, ainakin riittävän pitkälle estääkseen rajoittanen liikkumisen pois säätölaitteesta ainakin emu koita määritetyllä pyörimiskulman alueella, joka käsittää suurimman osan pyörimskul-5 masta.

Rajoittunet voidaan sen tähden poistaa säätölaitteesta ainoastaan yhdessä tai vain muutamassa ennakolta määritetyssä asennossa, erikoisen edullisessa suoritusmuodossa ne on jopa pakotettu säätölaitteen sisälle. Kun käyttäjä käsittelee kiertonuppia, hänen ei tarvitse enää olla varovainen välttääkseen koskettamasta rajoitinta vahingos ;a ja 10 poistamasta sitä säätölaitteesta. Pyörimiskulman raja pysyy melko luotettavasti. Hienosäädöiltä vältytään suuremmaksi osaksi.

Tässä on edullisinta, että rajoittunen kaikkien mahdollisten asentojen syvennykse: yhdistetään toisiinsa rengasmaisella tilalla, ja syvennykset jatkuvat säteittäisessä a/tai pitkittäisessä suunnassa ulos rengasmaisesta tilasta ja niissä on kehän suunnassa vään-15 tömomentin kytkentäpinnat, jotka toimivat yhteistyössä rajoittunen kanssa. Rengasmainen tila mahdollistaa sen, että rajoitin voidaan siirtää säätölaitteessa asennosta toiseen ilman, että se täytyy poistaa säätölaitteesta. Tämän takia rajoitin täytyy siirtää rengasmaiseen tilaan säteittäni ja/tai pitkittäin riippuen suunnasta, johon syvemys ulottuu, kunnes se irtoaa vääntömomentin kytkentäpinnoista. Sitä voidaan siirtää ren-20 gasmaisessa tilassa kehän suunnassa, kunnes saavutetaan haluttu asento. Sitten se voidaan siirtää taas pitkittäin ja/tai säteittäni, jolloin se menee eri syvennykseen. Raj iirin pidetään kuitenkin tiukasti säätölaitteen sisällä jopa tämän säätöprosessin aikana, jolla ,·. rajoitetaan pyörimiskulmaa. Tämä pyörimiskulman rajoituksen asetus voidaan suorit- 1(1 l'V taa tietenkin myös siten, että rajoitin poistetaan syvennyksestä, ja sitten sitä osaa, jossa **·,* 25 syvennykset ovat, pyöritetään vastaavasti, kunnes halutun asennon syvennys on vusta- 'y·* päätä rajoitinta.

• · · • · · • · ··* Eräässä erittäin edullisessa suoritusmuodossa on ensimmäisessä osassa kiinteä uloke, • · · · joka työntyy rengasmaiseen tilaan ja estää rajoittunen säteittäisen ja/tai pitkittäisen « liikkumisen ulos syvennyksistä. Pyörimiskulman rajaa ei voi säätää kiinteän ulokkeen >>>>: 30 alueella. Kiinteä uloke pitää rajoittunet tiukasti paikoillaan.

• * lit

Jotta voitaisiin varmistaa, että pyörimiskulman rajaa voidaan säätää, voidaan jäljestää .:. siten, että kiinteää uloketta voi kehän suunnassa estää ainoastaan pysäytyselin ja aina kin yksi alue, joka on välittömästi pysäytyselimen vieressä ja joka on noin rajoitti] nen levyinen. Jotta pyörimiskulman rajaa voitaisiin muuttaa, kierretään toista kahdesta : '· 35 osasta, esim. kiertonuppia siten, että rajoitin tulee pysäytyselintä vasten. Tässä a;en- 3 107302 nossa kiinteää uloketta häiritään siten, että kiinteä uloke ei enää estä rajoittunen liikkumista säteittäisessä ja/tai pitkittäisessä suunnassa. Rajoitin voidaan sitten siirtää pois syvennyksestä. Osaa, tässä tapauksessa kiertonuppia, voidaan sitten kiertää edelleen ilman, että tämä rajoitin vaikuttaa siihen. Kun kiertonuppi on kierretty asentoon, joka 5 vastaa pyörimiskulman rajan pysähdysasentoa, voidaan rajoitin panna jälleen kierto-nupin syvennykseen. Kierrettäessä edelleen tämä asento edustaa kiertonupin kiertoliikkeen päättymistä.

Jotta rajoittunen epätäsmällinen säätö tämän mahdollisuuden myötä voitaisiin estää, on varusteena sisäke, joka jäljestetään kiinnitettäväksi alueelle. Toisin sanoen kiinteä 10 uloke korvataan tässä liikkuvalla osalla, joka voidaan asentaa tai poistaa. Kun se on poistettu, voidaan pyörimiskulman rajaa säätää. Kun sisäke on sovitettu sisään, ei säätöä voida tehdä. Kiinteän ulokkeen ei tarvitse kuulua kiinteästi ensimmäiseen osaan. Se voi olla vaihtoehtoisesti lisäosa, joka kiinnitetään ensimmäiseen osaan.

Sisäkeosa järjestetään edullisimmin siten, että se pannaan ensimmäiseen osaan puo-15 lelta, joka on poispäin toisesta osasta. Tämä on vaikeampipääsyinen kohta, jolloin estetään pitkälti tahalliset toimenpiteet, jotka voisivat johtaa pyörimiskulman rajan epätäsmälliseen säätöön. Säätölaite on siis erityisen sopiva lämpöpattereihin, joihin yleisö pääsee käsiksi, esimerkiksi lastentarhoissa, kouluissa tai sairaaloissa.

Sen tähden on erityisen edullista, että ensimmäinen osa pitää sisäkettä lujassa otteessa. 20 Tämä tarjoaa määrätyn turvan sen varalta, että osa putoaisi ulos säätölaitteesta. Sitä on myös vaikeampi vetää ulos.

. Lisäksi on edullista, että syvennykset on järjestetty yhtä kauas toisistaan kehän suun- i nassa ainakin yhdessä lohkossa. Pyörimiskulman alueen säätö voidaan sitten suorittaa ··· · . portaittain ja portaat ovat yhtä suuria. Tämä helpottaa pyörimiskulman rajojen valit- : 25 semistaennakolta.

• · · • · Tällaisella rakenteella on myös mahdollista, että rajoitin pannaan useampaan kuin yh- • · · ; teen syvennykseen samanaikaisesti. Rajoitin voidaan siis tukea useampaan kuin yh teen syvennykseen, esimerkiksi kahteen syvennykseen. Tämä suurentaa pidätysvoi-·:··: maa, eli se aikaansaa suuremman vääntömomenttilujuuden, jolloin rajoitinta ei voi pa·· 30 kottaa ulos syvennyksestä tai irrottaa edes suhteellisen suurilla voimilla, jotka puristavat kierrettävää osaa.

• · ♦ • · · · :***: Syvennykset muodostuvat edullisimmin hampaiden välisistä lovista hammastetussa ;·1 kokoonpanossa, jonka hampaiden kyljet ulottuvat olennaisesti suorassa kulmassa ke- » · · * . hän suuntaan. Kehän suunta määrittää toisin sanoen normaalin hampaiden kylkien 4 107302 pinnoille. Hampaiden poikkileikkauksen muoto on näin ollen enemmän tai vähemmän suorakulmainen tai puolisuunnikkaan muotoinen. Kun rajoitin kytkeytyy pysäyl yseli-meen, kehittyvät voimat ovat käytännöllisesti katsoen pelkästään kehän suur täisiä voimia. Sellaisilta pitkittäisiltä tai säteittäisiltä voimilta vältytään paljolti, jotka siattai-5 sivat johtaa kiertonupin ja kantaosan siirtymiseen paikaltaan toistensa suhteen.

Hammastetussa kokoonpanossa on edullisimmin päätyhampaat, joiden liikeradall s py-säytyselin työntyy. Päätyhampaat työntyvät sen tähden säteittäisessä tai pitkittäisessä suunnassa kauemmas eteenpäin, kuin muut hampaat. Jos rajoittimia ei ole jostain syystä, koska ne ovat vahingoittuneet esimerkiksi liiallisen kuormituksen vaikutu kses-10 ta, päätyhampaat aikaansaavat maksinupyörimiskulman rajat. Tällä tavalla voidaan estää esimerkiksi kiertonupin ja kantaosan kiertyminen irti toisistaan. Säätölaitteella voidaan asettaa kuitenkin absoluuttinen maksimilämpötila tai veden absoluuttinen maksimi virtausnopeus.

Eräässä erikoisen edullisessa suoritusmuodossa rajoitin on u-Mrjaimen muotoisen jou-15 sielimen muodossa, jonka toinen haara suuntautuu rengasmaisen tilan puolelle, joka on vastapäätä syvennyksiä ja toinen haara tai siihen liitetty uloke työntyy syvennykseen. U:n muotoinen jousielin on tässä esijännitetty avaussuunnassa siten, että teinen haara tai siihen liitetty uloke painuu syvennykseen. Ensimmäinen haara tai siihen liitetty uloke voidaan poistaa syvennyksestä yksinkertaisesti painamalla toista ha uraa. 20 Toista osaa voidaan siten kiertää vapaasti ensimmäisen osan suhteen.

Turvatoimenpide on järjestetty siten, että U:n muotoisessa jousielimessä on sen sovitetussa asennossa kahden haaran välissä paikka kiinteälle ulokkeelle ja sisäkkeelle. Kiin- • · ' teä uloke ja sisäke täyttävät tämän tilan käytännöllisesti katsoen kokonaan, joten kun • · : u:n muotoinen jousielin sijaitsee kiinteän ulokkeen ja sisäkkeen päällä, on U:n muo- 25 toista jousielintä mahdoton painaa sisään ja poistaa sen haaroja tai uloketta syvenilyk-sestä.

• ♦ ·« ·

On edullista, että hammastettu kokoonpano kulkee olennaisesti samansuuntai: ena akselin kanssa. U:n muotoisella jousielimellä on siten suhteellisen suuri kiristysvoim i.

·:··: Eräässä toisessa etusijalla olevassa suoritusmuodossa voi hammastettu kokoonpano 30 olla vino akseliin nähden ennakolta määritetyssä kulmassa, ja rajoittimella voi olla «· · vastaava kalteva kytkentägeometria, jolloin rajoittimessa on lovi, jonka rajapinnat ovat «·» ·;;; kaltevia kytkentägeometriaan nähden. Rajapintojen kaltevuus kytkentägeometian '···' suhteen varmistaa, että rajoitin on kiinnitetty hammastettuun kokoonpanoon sekä pit- • · • · · 1 · 5 107302 , kittäisessä että säteittäisessä suunnassa. Rajoitin ei näin ollen kykene pujahtamaan ulos hammastetusta kokoonpanosta kallistuksen suuntaan.

Erikoisen yksinkertainen rakenne on toimitettu siten, että yksi rajapinta kulkee olennaisesti samansuuntaisena akselin suhteen ja toinen pinta kulkee olennaisesti suorassa 5 kulmassa akselin suhteen. Tässä tapauksessa kiinteä uloke voi kulkea olennaisesti samansuuntaisena akselin kanssa.

Eräs toinen mahdollinen muoto, jota myös voidaan käyttää yhdistelmänä edellisen kanssa, muodostetaan edullisimmin rengasmaisesta tilasta, jonka avoimessa päässä on samansuuntaiset sivuseinät Kaltevan hammastetun kokoonpanon siinä päässä, joka si-10 jaitsee lähempänä aukkoa, on rajaseinässä sen tähden kulma, joka myös estää rajoi-tinta liikkumasta pois hammastetusta kokoonpanosta kallistuksen suuntaan.

Eräässä etusijalla olevassa suoritusmuodossa voidaan rajoitinta pitää syvennyksessä myös kitkavoimalla tai napsausmekanismilla. Rajoitin kiristetään näin ollen tiukasti syvennykseen, jolloin tarvitaan määrätty määrä voimaa poistamaan rajoitin syvennyk-15 sestä. Tämä estää rajoitinta putoamasta pois syvennyksestä, kun pysäytyselimen viereisillä alueilla ei ole kiinteää uloketta.

Kaikissa tapauksissa on edullista, että rajoittimessa on olake, joka työntyy ulos toisen osan ulkokehän yli. Tämän olakkeen avulla sitä voidaan käyttää, eli se voidaan siirtää syvennykseen tai pois siitä.

20 On myös edullista, jos laitteessa on varusteena kaksi rajoitinta. Tällä tavalla on . ·. mahdollista määrittää ei ainoastaan toista, vaan pyörimiskulman molemmat rajat.

• · · ♦ « « :.: : Keksintöä kuvataan alla viitaten etusijalla oleviin suoritusmuotoihin.

« « · • · · • · · .·. : Kuvio 1 esittää kuvan säätölaitteesta osittain poikkileikkauksena, ♦ ·

Kuvio 2 esittää leikkauksen Π-Π kuviosta 1, « · · • · « « · · « 25 Kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaisen muunnetun leikkauksen B-B, * *: : Kuvio 4 esittää vaihtoehtoisen suoritusmuodon kuviolle 1, ja

Kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaisen leikkauksen V-V.

« ·« •«· · : Säätölaitteessa 1 on kiertonuppi 2, jota kierretään akselin 4 ympäri kantaosaan 3 :·* nähden. Kantaosa 3 voidaan kiinnittää lämpöpatterin venttiiliin, jota ei kuvata » «* 30 tarkemmin.

• » « · · • · 6 107302

Kiertonupin 2 kantaosaa 3 päin olevassa päätypinnassa on kehällä oleva rengasmainen tila 5. Rengasmaisessa tilassa on hammastettu kokoonpano 6, joka on muodostettu hampaista 7 ja hampaiden 8 välissä olevista lovista 8. Hampaiden poikkileikkaus on keskimäärin suorakulmaisen tai puolisuunnikkaan muotoinen, ja hampaiden 7 lyljet, 5 jotka ovat suorassa kulmassa kehän suuntaan, voivat olla säteittäisillä viivoilla 9, jotka lähtevät akselista 4. Kuvioiden 1-3 mukaisessa suoritusmuodossa on hammastettu kokoonpano järjestetty olennaisesti samansuuntaiseksi akselin 4 kanssa, eli se ympäröi akselia 4 sylinterin tavoin. Rengasmaisen tilan 5 poikkileikkaus kapenee käjeksi yläpäästä, eli siitä päästä, joka on kauimpana kiertonupin 2 vastapäisestä päästä.

10 Rengasmaiseen tilaan on järjestetty kaksi rajoitinta, joiden rakenne on samani1 inen. Kumpikin rajoitin on U-kirjaimen muotoisen jousielimen 10 muodossa, jossa t)inen haara 11 suuntautuu rengasmaisen tilan 5 seinää vasten vastapäätä hammastettu i kokoonpanoa 6, kun taas toinen haara 12 tai siihen mahdollisesti järjestetty uloke työntyy hampaiden välissä olevaan loveen 8. U:n muotoinen jousielin 10 on esijännitetty ;iten, 15 että u avautuu jännittämättömässä tilassa. Tämän tuloksena toinen haara 12 puristuu jousivoimalla hampaiden välissä olevaan loveen 8, joka muodostaa rajoittunen vastaanottavan syvennyksen. Hampaiden väliset lovet ovat yhtä suuren matkan p iässä toisistaan. U:n muotoisessa jousielimessä 10 on kaksi haaraa 12, jotka on järjei itetty rinnakkain ja jotka kytkeytyvät hampaiden vierekkäisiin loviin 8. Rajoitin 10 kyl enee 20 sen tähden suuntautumaan kahta hampaan kylkeä vasten. U:n muotoisessa jousielimessä on olake 13, joka työntyy ulospäin hieman kiertonupin kehän ulkopuolelle. Kun tätä olaketta 13 painetaan, u:n muotoisen jousielimen 10 toinen haara 12 voidaan siirtää ulos hampaiden välisestä lovesta 8.

* · • X Tämä liike estetään normaalisti kantaosan 3 kiinteällä ulokkeella 14, joka työntyyr u:n • « · * "V 25 muotoisen jousielimen 10 kahden haaran 11 ja 12 väliseen tilaan 15. Tämä kiinteä • · ♦ .***. uloke 14, joka on tässä seinän muodossa, estää tällä tavalla toisen haaran 12 liikkeen, • 1 1 *· / minkä takia tämä haara 12 ei kykene siirtymään tarpeeksi kauas ulos hampiiden ··» välisistä lovista 8 siirtyäkseen pois asennosta, jonka hampaiden välinen lori 8 v : määrittää.

30 Kantaosassa 13 on myös pysäytyselin 16. Heti pysäytyselimen 16 vieressä on kaksi , · · ·. aluetta 17, jotka ovat keskimäärin saman levyisiä, kuin u:n muotoinen jousielin 10. Ne k voivat olla ehkä hieman leveämpiä, mutta eivät kapeampia. Näillä alueilla 17 e ole ...T kiinteää uloketta 14. Kun u:n muotoinen jousielin 10 sijaitsee näillä alueilla, voidaan olaketta 13 liikuttamalla siirtää u:n muotoisen jousielimen 10 toista haaraa 12 rittä- :1. 35 västi siten, että toinen haara 12 siirtyy pois hampaiden välisistä lovista 8.

• i 7 107302

Alueilla 17 on lovet 18, joihin vastaava sisäke 19 voidaan panna kantaosan 3 kierto-nuppia 3 vastapäätä olevalta puolelta. Nämä sisäkkeet 19 pidetään tiukasti lovissa 18. Sen jälkeen, kun sisäkkeet 19 on pantu kantaosaan 3, U:n muotoista jousielintä 10 ei voi vapauttaa missään asennossa.

5 Hammastetussa kokoonpanossa 6 on päätyhampaat 20, jotka ovat suurempia, kuin normaalit hampaat 7. Pysäytyselin 16 työntyy päätyhampaiden 20 liikeradalle. Jos jostain syystä u:n muotoista jousielintä 10 ei olisi tai se olisi niin pahoin vaurioitunut, että se ei kykenisi enää täyttämään tehtäväänsä, päätyhampaat 20 jatkavat kiertonupin 2 pyörimiskulman rajoittamista kantaosan 3 suhteen, vaikka tätä rajaa ei voikaan säätää 10 ja se määrittää ainoastaan kiertonupin maksimin pyörimiskulman.

Jotta pyörimiskulman rajaa voitaisiin säätää, poistetaan ensinnäkin sisäkkeet 19 kanta-osasta 3. Sitten kierretään kiertonuppia, kunnes asiaan kuuluva rajoitin kytkeytyy py-säytyselimeen 16, joka määrittää asetettavan pyörimiskulman rajan. U:n muotoisen jousielimen 10 olake 13 painetaan sitten sisään sillä tuloksella, että u:n muotoisen jou-15 sielimen toinen haara 12 siirtyy ulos hampaiden välisestä lovesta 8. Kiertonuppia 2 voidaan kiertää nyt ilman, että tämä rajoitin vaikuttaa siihen. Kun nuppi 2 omaksuu nyt asennon, jossa pyörimiskulman haluttu raja on pysäytyselimessä 16, vapautetaan u:n muotoisen jousielimen 10 olake 13 ja toinen haara tai toiset haarat 12 napsahtavat loviin, jotka nyt sijaitsevat tässä paikassa. Sama toimenpide voidaan toistaa toisen ra-20 johtimen kohdalla. Kun nämä kaksi pyörimiskulman rajaa on asetettu, voidaan sisäkkeet 19 panna jälleen loviin 18. Pyörimiskulman alueen luvaton muuttaminen on nyt mahdotonta.

# • · ;· · Täytyy pitää huolta siitä, että myös kierretyssä asennossa, jossa rajoitin sijaitsee alu- • · « een 17 ulkopuolella, kantaosa 3 peittää rengasmaista tilaa 5 riittävästi, jolloin rajoitti-25 men siirtäminen pois syvennyksestä eli rengasmaisesta tilasta on mahdotonta. Rajoit- • · ·'.*·: timet täytyy sen tähden panna kiertonuppiin ennen, kuin kiertonuppi liitetään kanta- *:· osaan.

• · · · • · · • · · • · ·

Kiinteän ulokkeen 14 ei tarvitse olla tasaisen seinän muodossa. Se voi olla myös . hammastettu edellyttäen, että voidaan taata, että u:n muotoisen jousielimen 10 kaksi * * 30 haaraa 12 eivät tule koskaan samanaikaisesti pois hampaiden välisistä lovista 8.

4 *. Kuviot 4 ja 5 esittävät vielä yhden suoritusmuodon, joka vastaa olennaisesti kuvioiden 1-3 suoritusmuotoa. Samat osat on sen tähden varustettu samoilla viitenumeroilla, ja '··.·’ vastaavat osat viitenumeroilla, jotka on korotettu sadalla. Toisin kuin aikaisemmin ku- vatussa suoritusmuodossa, ei hammastettu kokoonpano 106 ole tässä järjestetty ren- « · 8 107305 gasmaisen tilan 105 päähän kantaosaa 3 päin, vaan kartiomaisen pinnan osuudelle. Hammastettu kokoonpano 106 on sen tähden kalteva akseliin 4 nähden määrätyssä kulmassa. Rajoittimella 110 on vastaavasti kalteva kytkentägeometria. Rengasmaisen tilan 105 päässä, joka on kantaosaa 3 päin, on kaksi olennaisesti samansuuntaisti sei-5 nää, jolloin hammastettu kokoonpano 106 on rajoitettu molemmista päistä kiima-seinillä 22 ja 23. Rajoittunen 110 suuntaus on sen tähden kiinteä määrätyiltä osilta.

Sen ei ole mahdollista pujahtaa alas- tai ylöspäin pois hammastetusta kokoonpanosta 106. Rajoittimessa 110 on lovi 24, jossa on kaksi rajoittavaa pintaa 25, 26, joist i toinen kulkee olennaisesti samansuuntaisena akselin 4 suunnassa ja toinen kulkee olen-10 naisesti suorassa kulmassa akselin 4 suuntaan nähden. Muilta osiltaan rakenne vastaa kuvioiden 1-3 mukaisen suoritusmuodon rakennetta. Jotta rajoitin voitaisiin vapauttaa asennostaan, niin, kun sisäke 19 on poistettu, täytyy kiertonuppia kääntää riittävä i pitkälle, jotta rajoitin 110 kytkeytyy pysäytyselimeen 16. Tässä asennossa ei kiinteä uloke 14 enää tue rajoitinta 110, joten se voidaan siirtää olakkeen 113 avulla irti kjtken-15 nästä hammastettuun kokoonpanoon 106. Kiertonuppia 2 voidaan sitten kääntiä ilman, että tämä rajoitin 110 vaikuttaa siihen. Kun haluttu asento on saavutettu, tuodaan rajoitin 110 jälleen kytkentään hammastetun kokoonpanon 106 kanssa. Jos rajoitin 110 sijaitsee kiinteän ulokkeen 14 yläpuolella, tai heti kun sisäke 19 on pantu sisään, rajoittunen 110 asentoa kiertonupissa ei voida enää muuttaa.

20 Jos halutaan ehdottomasti estää pyörimiskulman rajan muuttaminen, voidaan sisäke 19 jopa juntata loviin 18. Normaalisti riittää kuitenkin, jos se kiilataan loviin li niin tiukasti, että se ei voi pudota ulos itsestään. Jos se halutaan poistaa, tarvitaan ehki erikoista työkalua, esimerkiksi poistopiikkiä.

• · • · « : Esitettyjä suoritusmuotoja voi muunnella monella tavalla. Rajoittunet voidaan j;irjes- • ♦ ♦ 25 tää myös kantaosaan 3 ja pysäytyselin voidaan järjestää kiertonuppiin 2. U:n muotoi- ♦ ♦ · sen jousielimen ja kaltevan hammastetun kokoonpanon yhdistelmä on myös totoutta- ** / miskelpoinen. Rajoitin voidaan pitää kytkettynä hammastettuun kokoonpanoon 106 • · · ··· j kiinteän ulokkeen avulla 14 myös ilman U:n muotoista jousielintä.

• · · * * * • j • · < | < * ( « « • · · » • * • · • » · * * • · « « · « ·

Claims (20)

1. Lämpöpatterin venttiilin säätölaite, jossa on kaksi osaa, joita kierretään toisiinsa nähden akselin (4) ympäri, nimittäin kiertonuppi (2) ja kantaosa (3), sekä laite, joka rajoittaa pyörimiskulmaa ja käsittää ainakin yhden pysäytyselimen (16), joka on kiinni- 5 tetty ensimmäiseen osaan pyörimissuunnassa, ja ainakin yhden rajoittunen (10, 110), joka on järjestetty kiinnitettäväksi toiseen osaan, eri paikoissa pyörimissuunnassa oleviin syvennyksiin, tunnettu siitä, että ensimmäinen osa (3) sulkee syvennyksen (8, 108), joka vastaanottaa rajoittunen (10, 110), ainakin riittävän pitkälle estääkseen rajoittunen (10, 110) liikkumisen ulos säätölaitteesta (1) ainakin pyörimiskulman ennä-10 koita määritetyltä alueelta, joka käsittää suurimman osan pyörimiskulmasta.

2. Patenttihakemuksen 1 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että rajoittunen (10, 110) kaikille mahdollisille asennoille tarkoitetut syvennykset (8, 108) on yhdistetty keskenään rengasmaisella tilalla (5, 105), ja syvennykset (8, 108) jatkavat säteittäises- 15 sä ja/tai pitkittäisessä suunnassa ulos rengasmaisesta tilasta (5, 105) ja niissä on kehän suunnassa vääntömomentin kytkentäpinnat, jotka toimivat yhdessä rajoittunen kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että ensimmäisessä osassa (3) on kiinteä uloke (14), joka työntyy rengasmaiseen tilaan (5, 105) ja estää ra- 20 johtimen (10, 110) säteittäisen ja/tai pitkittäisen liikkeen pois syvennyksistä (8,108).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että kiinteää uloketta :.: : (14) estää kehän suunnassa ainoastaan pysäytyselin (16) ja ainakin yksi alue (17), joka * on välittömästi pysäytyselimen vieressä ja joka on noin rajoittunen (10,110) levyinen. * · · • · I

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että laitteessa on sisä- • · · 25 ke (19), joka on järjestetty kiinnitettäväksi alueelle (17).

« · · · ·,' · 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että sisäke (19) on jär jestetty pantavaksi ensimmäiseen osaan (3) siltä puolelta, joka on poispäin toisesta ·:··· osasta (2). ' t«

· ·;·' 7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että ensimmäinen ;:· 30 osa (3) pitää sisäkettä (19) lujassa otteessa. • · · • · · • «· * · i 10 107302

8. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 2-7 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että syvennykset (8, 108) on jäljestetty yhtä suuren matkan päähän toisistaan kehän suunnassa ainakin yhdellä lohkolla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että rajoitin (10, 110) 5 pannaan useampaan kuin yhteen syvennykseen samanaikaisesti.

9 107302

10. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 2-9 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että syvennykset (8, 108) on muodostettu hammastetun kokoonpanon (6, 106) lampaiden välisistä lovista, ja hampaiden kyljet ulottuvat olennaisesti suorassa kulmassa kehän suuntaan nähden.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että hammastetussa kokoonpanossa (6, 106) on päätyhampaat (20, 120) liikeradalle, josta pysäyt) selin (16) työntyy esiin.

12. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 2-11 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että rajoitin (10) on U:n muotoisen jousielimen muodossa, jonka toinen haara (11) 15 suuntautuu rengasmaisen tilan (5) puolelle, joka on vastapäätä syvennyksiä (8), ja toinen haara (12) tai siihen liitetty uloke työntyy syvennykseen (8).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että ollessaan sovitetussa tilassa on U:n muotoisella jousielimellä kahden haaran (11, 12) välissä tilaa kiin-teälle ulokkeelle (14) ja sisäkkeelle (19).

14. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 10-13 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, "Y että hammastettu kokoonpano (6) kulkee olennaisesti samansuuntaisena akselin (4) • · · : kanssa. • · · • · · • · ·

15. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että hammas- • · •j. tettu kokoonpano (106) on kalteva akselin (4) suhteen ennakolta määritetyssä kulmas- ···· 25 sa, ja rajoittimella (110) on vastaavasti kalteva kytkentägeometria (21), jolloin rajoit-timessa (110) on lovi (24), jossa on rajapinnat (25, 26), jotka ovat kaltevat kytkmtä-t . geometriaan nähden. 4 ·

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että toinen raja unta (26) kulkee olennaisesti samansuuntaisena akselin (4) kanssa ja toinen (25) kulkee 30 olennaisesti suorassa kulmassa akselin suuntaan nähden. • · « I • · · ·*·..

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että rengas mai- « ....: sessa tilassa (5,105) sen avoimessa päässä on samansuuntaiset sivuseinät (22,23). 11 107302

18. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 15-17 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että rajoitin (110) pidetään syvennyksessä kitkavoimalla tai napsautusmekanismilla.

19. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 1-18 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että rajoittimessa (10, 110) on olake (13, 113), joka työntyy ulos toisen osan (2) ulko- 5 kehän ulkopuolelle.

20. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 1-19 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että siinä on kaksi rajoitinta (10,11).