FI105459B - Menetelmä ja laitteisto puuhiomakoneen hiomakiven pinnan teroittamiseksi - Google Patents

Description

, 105459

Menetelmä ja laitteisto puuhiomakoneen hiomakiven pinnan teroittamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä puuhiomakoneen hio-5 makiven pinnan teroittamiseksi, joka hiomakivi koostuu hiomasegmenteistä, joiden saumoissa on väliainetta ja jossa menetelmässä hiomakiven pintaan kohdistetaan ainakin yksi vesisuihku, jolla on niin korkea syöttöpaine, että vesisuihku irrottaa hiomakiven pinnasta materiaalia osasta 10 hiomakiven pintaa kerrallaan, jolloin koko hiomakiven pinta käsitellään sen koko leveydeltä tällaisella vesisuihkulla pyörittämällä samanaikaisesti hiomakiveä.

Edelleen keksinnön kohteena on laitteisto puuhiomakoneen hiomakiven pinnan teroittamiseksi, joka hiomakivi 15 koostuu hiomasegmenteistä, joiden saumoissa on väliainetta ja johon laitteistoon kuuluu ainakin yksi suutin, joka suutin on kytketty liikkumaan siirtovälineiden siirtämänä hiomakiven aksiaalisuunnassa sen teroituksen aikana siten, että koko hiomakiven leveys tulee suuttimesta tulevan vesi-20 suihkun käsittelemäksi ja korkeapainepumppu, joka on kyt ketty pumppaamaan suuttimen kautta korkeapaineinen vesisuihku hiomakiven pintaa vasten samalla, kun hiomakiveä pyöritetään sen teroittamisen aikana.

Puuhiomakoneissa irrotetaan puusta kuitua painamalla « · · .!>>f 25 puumateriaalia kuten puupölkkyjä, haketta tms. pituussuun- * nassaan pyörivän hiomakiven pintaa vasten samalla suihkut-« · · • *’ taen siihen vettä, jolloin hiomakiven hiomavaikutuksen ja • « « ί·: : veden pehmentämisvaikutuksen yhteistuloksena puun kuidut • · · ~ . 7 - - 77 V · irtoavat pölkyistä muodostaen veden kanssa kuitumassasus- 30 pension. Vaikka hiomakivi on kovuudeltaan merkittävästi :***: puukuituja kovempaa, kuluu hiomakiven pinta hionnassa kui- - · · · tenkin koko ajan jonkin verran. Tällöin hiomakiven pintaku- • « · ·. vio ja karkeus muuttuvat, jonka seurauksena vastaavasti • m · « hiomakiven hiomakyky ja -ominaisuudet muuttuvat. Tästä 35 puolestaan seuraa, että muodostuvien kuitujen ominaisuudet * • · · • · · · » * 0 m » m · • · 2 105459 ja siten vastaavasti kuitumassasuspension ominaisuudet muuttuvat pitemmillä aikaväleillä ja sen seurauksena kuitu-massan käytettävyys esimerkiksi paperinvalmistuksessa ja muodostuneen paperin ominaisuudet vaihtelevat. Jotta nämä 5 haittapuolet voitaisiin välttää kunnostetaan hiomakivi ns.

teroittamalla se, jolloin hiomakiven pinnasta poistetaan materiaalia sen muodostamiseksi laadultaan halutunlaiseksi.

Tunnetusti tämä on tehty kuljettamalla hiomakiven pintaa pitkin teroitusrullaa, jota painetaan hiomakiven 10 pintaan hiomakiveä samalla pyörittäen. Tämän seurauksena hiomakiven pinnasta irtoaa osasta pintaa eli teroitusrullan ja hiomakiven kosketusalalta materiaalia ja tällä tavalla siirtäen teroitusrullaa hiomakiven aksiaalisuunnassa materiaalia voidaan poistaa hiomakiven pyöriessä koko sen pin-15 nan alueelta. Sopivan muotoisella teroitusrullalla voidaan tylsynyt hiomakivi saada uudelleen teräväpintaiseksi. Tällainen ratkaisu on tunnettu mm. FI-patentista 26854.

Tunnettujen ratkaisujen haittana on, että teroitus-vaiheen aikana rullat pyöriessään paitsi poistavat kiviai-20 nesta myös rikkovat hiomarakeita, jolloin lohjenneitten hiomahiukkasten pintojen reunat ovat erittäin terävät ja toimivat lähes veitsien tavoin. Tämän seurauksena teroitta-·.1. misen jälkeen hiomakivellä aikaan saatu kuitumassa on tik- kumaista ja sisältää runsaasti katkenneita lyhyitä kuituja, • · · .! . 25 mikä huonontaa muodostuneen massan käytettävyyttä heti te- * roittamisen jälkeen. Tämän vuoksi rullalla tapahtuvaa te-« · · • roittamista pyritään välttämään ja se suoritetaan suhteel- • · · ί·ί : lisen pitkin aikavälein. Tästä seurauksena puolestaan on, • · · V 2 että massan ominaisuuksien vaihtelua tyypillisesti kuvaava 30 ns. freeness-arvo vaihtelee runsaasti kahden teroittamisen :3: välillä.

* 1 1 ·1”; US-patentissa 1 413 060 on esitetty menetelmä hioma- • · ,·. kiven teroittamiseksi, missä menetelmässä hiomakivi teroi- • · « ··· · tetaan kohdistamalla kohtisuoraan hiomakiven pintaan vesi- « · 35 suihku. Kyseinen laitteisto on tarkoitettu varsin pehmeiden i 1 1 • 1 · · 2 « · • · · • 1 » 3 • · 3 105459 hiekkakivien teroittamiseen. Nykyään hiomakivinä käytetään aikaisempaa merkittävästi kovempia synteettisiä hiomakiviä, joiden pintaan on kiinnitetty hiomasegmenttejä, jotka on erotettu toisistaan pehmeällä väliaineella. Julkaisun mu-5 kaisen laitteiston vesisuihkun paine on liian pieni hioma-segmenttien teroittamiseksi, eikä sitä näin ollen pystytä soveltamaan nykyisten hiomakivien teroittamiseen. Edelleen, koska laitteiston suihku on kohtisuoraan hiomakiveä kohti, kuluttaa se jo pienellä paineella liikaa hiomasegmenttien 10 välistä pehmeää väliainetta. Väliaineen liiallinen kulumi nen aiheuttaa segmenttien irtoamisen. Vielä, koska laitteisto on sijoitettu hiomakiven päälle, se kerää massaa ja puulastuja, joita hiottaessa irtoaa, tukkien näin hiontati-lan ja huonontaen hiontatulosta. Myös laitteiston rikkoutu-15 misalttius on ilmeinen sen ollessa jatkuvasti alttiina segmentin tai sen osien irtoamisille sekä massalle ja puu-lastulle .

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen menetelmä ja laitteisto hiomakiven teroittamiseksi, 20 joilla teroittaminen voidaan suorittaa helposti ja yksinkertaisesti sekä estää hiomakiven hiontasegmenttien välisen väliaineen liika kuluminen.

·.1. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on ominaista, että • 2 · • · vesisuihku suunnataan hiomakiveen vinosti hiomakiven pin- • · » 25 taan sekä vinosti hiomasegmenttien saumoihin nähden siten, • · \ että vesisuihku ei ole kohtisuorassa saumoja vasten eikä • • ·’ niiden suuntainen, jolloin vesisuihku irrottaa hiomakiven • · · ··· · pinnasta hiomarakeiden välissä olevaa sidosmateriaalia • · · — ________ .

·.· · olennaisesti irrottamatta saumoissa olevaa väliainetta.

30 Keksinnön mukaiselle laitteistolle on ominaista, että suutin on sovitettu kohdistamaan vesisuihku hiomaki- • · · ·3· veen vinosti hiomakiven pintaan sekä vinosti hiomasegment- • · · ...

, tien saumoihin nähden siten, että vesisuihku ei ole koh- < · < ·;;· tisuorassa saumoja vasten eikä niiden suuntainen, jolloin • 1 - -------------- 35 vesisuihku on sovitettu irrottamaan hiomakiven pinnasta · · »»·· 2 • · _________... ....

t « · ....

• · · 3 • » ------------ 4 105459 hiomarakeiden välissä olevaa sidosmateriaalia olennaisesti irrottamatta saumoissa olevaa väliainetta.

Keksinnön olennainen ajatus on, että hiomakiven pinta teroitetaan kohdistamalla siihen hiomakiven pintaan 5 hiomasegmenttien saumoihin nähden vinosti niin korkeapai neisia, pienelle pinta-alalle vaikuttavia vesisuihkuja, että hiomakiven pinnasta irtoaa hiomarakeiden välillä olevaa sidosmateriaalia, jolloin hiomarakeet tulevat paremmin näkyviin ja vastaavasti riittävän sidosmateriaalin poista-10 misen jälkeen äärimmäisenä olevat ja kuluneet hiomarakeet irtoavat, mutta hiomasegmenttien välinen väliaine ei kulu liikaa. Edelleen erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että vesisuihkun tuottava suutin on liikuteltavissa hiomakiven kohdalle ja siitä pois siten, että suutin on hiomakiven 15 kohdalla ainoastaan teroituksen tapahtuessa.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella voidaan hiomakiven teroittaminen suorittaa usein poistamalla aina hiukan pintakerrosta, jolloin kuitenkaan teroittamisen aikana eivät hiomahiukkaset rikkoudu, eikä hiomaseg-20 menttien välinen väliaine kulu liikaa. Tällöin teroittami sen seurauksena oleva kuitumassan freeness-arvo muuttuu vähemmän kuin rullateroituksessa ja teroitus voidaan suo-rittaa useammin, jolloin freeness-arvon kokonaisvaihtelu voidaan pitää merkittävästi pienempänä kuin rullateroitta- • i . 25 misella. Tämän seurauksena voidaan tuotanto pitää tavan- I omaista tasaisempana sekä määrältään että laadultaan.

« i · • ·' Keksintöä selostetaan lähemmin oheisissa piirustuk- • · · :·ί Σ sissa, joissa • ·« V · kuvio 1 esittää kaavamaisesti teroitusta vesisuihkun 30 avulla sivulta katsottuna, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen laitteiston suu- • · · ·***; tinvarren päätä päältä katsottuna, • · · kuvio 3 esittää kaavamaisesti vesisuihkuteroituksen ·;; · ohjausparametrien keräämistä, • · • « • · ·

III

* « · · · • » • · * • · · • · 5 105459 kuvio 4 esittää kaavamaisesti vesisuihkuteroituksen ja vastaavasti rullateroituksen vaikutusta kuitumassan freeness-a rvoon, kuvio 5 esittää kaavamaisesti vesisuihkuteroituksen 5 vaikutusta hiomakoneen _tuotantonopeuteen, kuvio 6 esittää kuitumassan freeness-arvoa ajan funktiona sekä rullateroituksella että vesisuihkuteroituk-sella erään käytännön kokeen yhteydessä mitattuna ja kuvio 7 esittää erään käytännön kokeen yhteydessä 10 mitattua hiomakiven terävyyslukua ajan funktiona rullate- roituksessa ja vastaavasti vesisuihkuteroituksessa.

Kuviossa 1 on esitetty puuhiomakoneen hiomakivi 1, joka pyörii akselin la ympäri. Hiomakiven 1 pinnassa on tyypillisesti nykyään keramiikasta tai keramiikkaseoksesta 15 tms. valmistetuista hiomasegmenteistä Ib muodostettu varsi nainen hiomapinta, joka hioo puista kuidun irti. Hiomaseg-menttien Ib saumoissa le on pehmeää väliainetta, joka erottaa hiomasegmentit Ib toisistaan. Hiornasegmentit Ib voivat olla esimerkiksi nelikulmaisia, kuten kuviossa 1 on esitet-20 ty, tai sitten jonkin muun monikulmion muotoisia sinänsä tunnetulla tavalla. Keksinnön mukaisella tavalla hiomakiven 1 pintakerroksen pintaan kohdistetaan korkeapaineinen vesi-·.·. suihku 2, joka tulee suuttimesta 3. Suuttimella 3 vesisuih- • * i - ku 2 suunnataan vinosti hiomakiven pintaa vasten, jolloin « « « .! , 25 vesisuihkun korkeapaine saa hiomasegmenttien Ib pinnasta • · irtoamaan hiomarakeiden välillä olevaa sidosmateriaalia, · * ·~ ' • · · · · ·—.....— - • ·' mutta koska vesisuihku 2 on vinossa asennossa se ei kuluta • · : liikaa hiomasegmenttien Ib saumoissa le olevaa väliainetta.

• · · V ' Suutin 3 on kiinnitetty suutinvarteen 4, jota suutinvartta 30 4 liikutetaan siirtovälineillä 5 hiomakiven 1 akselin la suunnassa, jotta vesisuihku voitaisiin kohdistaa koko hio- ~ *·· - .......—— ------------ .*··. makiven 1 pintaan halutulla tavalla. Siirtovälineistä 5 johtaa taipuisa letku_ S venttiilille 7. Venttiili 7 on ··· ’ yhdistetty putkistolla 8 korkeapainepumppuun 9. Kor- 35 keapainepumppu 9 nostaa siihen syötettävän veden paineen IM .

MM

• · · • · · • · __ 6 105459 riittävän korkeaksi. Laitteistoon kuuluu vielä ohjauslaite 10, jolla voidaan ohjata korkeapainepumppua 9, venttiileitä 7 ja siirtovälineitä 5. Venttiiliä 7 ohjaamalla saadaan letku 6 paineistettua ainoastaan silloin, kun kyseisen 5 letkun 6 syöttämää suutinta käytetään. Suuttimia 3 ja vas taavasti suutinvarsia 4 voi olla yksi tai kaksi kutakin hiomakonetta kohti. Korkeapainepumpun 9 avulla syötetään painetta putkistoon 8, johon putkistoon 8 voidaan taas liittää useita hiomakoneita, mikäli ohjauslaitteella 10 10 ohjataan vain yhden hiomakoneen hiomakiven 1 teroittamiseen tarvittavat suutin tai suuttimet 3 käyttöön yhdellä kertaa. Hiomakiven 1 ympärillä on seinä 11, jonka sivuosien läpi suutinvarret 4 on sovitettu liikkumaan. Siirtovälineiden 5 avulla voidaan suutinvarsi 4 ja sen päässä oleva suutin 3 15 työntää seinän 11 sivuosien läpi silloin, kun halutaan teroittaa hiomakiveä 1. Teroittamisen jälkeen siirretään siirtovälineellä 5 suutinvarsi 4 ja suutin 3 pois seinän 11 sisältä. Näin ollen suutinvarren 4 ja suuttimen 3 päälle ei pääse kerääntymään hiottaessa irtoavaa massaa ja puulastu-20 ja, eivätkä ne ole alttiina hiomasegmenttien Ib tai niiden osien irtoamisille. Siirtovälineenä 5 voidaan käyttää joko syöttöruuvia, ketjumekanismia tai sylinteriä tai jotain ·.·. muuta moottori- ja voimansiirtoratkaisua tai jotain muuta t·;·. sinänsä yleisesti tunnettua ratkaisua. Tällaiset ratkaisut • f « . 25 ovat sinänsä täysin tunnettuja, joten niitä ei tässä yh- \t * teydessä sen tarkemmin selvitetä.

• m · • ·' Kuviossa 2 on esitetty kuvion 1 mukaisen laitteiston • · : suutinvarren päätä päältä katsottuna. Kuvion 2 numerointi • · V · vastaa kuvion 1 numerointia. Kuviosta 2 näkyy, että vesi- 30 suihku 2 on suunnattu myös vinosti hiomasegmenttien Ib sau- moihin le nähden. Käytettävä paine on 500 ja 2500 baarin • · .*·*. välillä, jolloin on oleellista, että suihku 2 ei ole koh- • · · tisuorassa saumoja le vasten, eikä niiden suuntainen, joi- · * : loin estetään hiomasegmenttien Ib saumojen le väliaineen • · · 35 liiallinen kuluminen.

• · · «M· • · • · · • ♦ · • * 105459

Kuviossa 3 on esitetty kaavamaisesti vesisuihkute-roituksen ohjausparametrin keräämistä. Laitteiston teroituksen voimakkuutta säädetään muuttamalla vesisuihkun 2 painetta ja suuttimen 3 hiomakiven 1 yliajokertojen määrää.

5 Molempia suureita voidaan säätää hyvin tarkasti. Menetelmän mukainen hiomakoneiden laitteistoteroitus voidaan käynnistää hiomakoneelta saadun kuitumassan freeness-arvon ollessa alle määriteltävän raja-arvon. Freeness-arvo voidaan mitata joko jokaisen hiomakoneen 12 altaasta tai hiomon yhteismas-10 sasta 14. Hiomakoneen altaasta tehtävää freeness-mittausta on kuvattu viitenumerolla 13 ja vastaavasti hiomon yhteis-massasta suoritettavaa freeness-mittausta viitenumerolla 15. Mittauspisteistä saadut freeness-arvot johdetaan ohjauslaitteelle 10. Suorittamalla freeness-mittaus jatkuva-15 toimisesti, voidaan ohjauslaitteella 10 käynnistää teroi- tuskäsittely automaattisesti määritellyn minimiarvon alittuessa. Toisaalta ohjauslaitteella 10 voidaan ohjata teroi-tuslaitteen parametreja eli vesisuihkun 2 painetta ja vesisuihkun 2 hiomakiven 1 yliajokertojen määrää sen mukaan, 20 kuinka suuri freenes-arvo on.

Kuviossa 4 on esitetty kaavamaisesti hiomakoneella tuotetun kuitumassan freeness-arvon vaihtelu toisaalta *.·. rullateroituksella ja toisaalta vesisuihkuteroituksella.

4 » I

Kuviossa 4 on linja A, joka muodostaa sahamaisen kuvion, .! . 25 osoittamassa rullateroituksen aikaansaamaa muutosta kuitu- I massan freeness-arvossa ajan funktiona. Linja B esittää • · · 8 105459 merkittävästi muodostuneen kuitumassan ominaisuuksiin ja vaihteluväli on varsin merkittävä. Käyrän C kuvaamalla vesisuihkuteroituksella voidaan teroitus suorittaa lyhyemmin aikavälein, jolloin vesisuihkuteroitus voi tapahtua 5 esimerkiksi kahden - kolmen päivän välein. Koska rullate- räyksessä käytännössä joudutaan poistamaan hiomakiven pinnasta ylimääräistä materiaalia, jotta teroittamisen lopputuloksesta voitaisiin olla varmoja, voidaan olennaisesti vähemmän materiaalia poistavalla vesisuihkuteroituksella 10 teroitus toistaa useammin hiomakiven käyttöiän siitä lyhe nemättä. Kuten käyrä C ilmaisee, pysyy vesisuihkuteroituksella toteutettuna hiomakiven karheus ja terävyys sellaisena, että kuitumassan freeness-arvon vaihtelu on esim. noin ± 5 %. Tämän seurauksena kuitumassan ominaisuudet pysyvät 15 varsin hyvin halutussa ja sen seurauksena vastaavasti massasta valmistetun paperin ominaisuudet tasaisempana.

Kuviossa 5 on esitetty kaavamaisesti rullateroituk-sen ja vesisuihkuteroituksen vaikutus hiomakoneella saavutettuun tuotantoon, jolloin käyrä D ilmaisee rullateroituk-20 sella aikaansaatua tuotantoa teoriassa saatavan maksimi- tuotantoon verrattuna, linja E ilmaisee kaavamaisesti teoreettisen maksimituotannon ja käyrä F ilmaisee vesisuihku- ·.·. teroituksella saavutettavan tuotannon. Kuviossa 5 käyrät # » · M esittävät tilannetta, jossa teroituksella aikaansaatu mak-

» t I ' J

• 1 « .1 . 25 simituotanto on asetettu vastaamaan teoriassa saatavaa • t · ** maksimituotantoa E. Tällöin käyrän D kuvaaman rullateroi- • · ’ ·' tuksella aikaansaadun terävyyden seurauksena oleva tuotanto • · : muodostuu varsin suuresti aaltomaiseksi ja linjan E ja • · · : käyrän D väliin jää melkoinen alue ΔΡ, joka kuvaa menetet- 30 tyä tuotantoa sen vuoksi, että hiomakiven pinnan ominai- suuksien vuoksi tuotantoa ei voida pitää korkealla. Tämä • · · .···. johtuu siitä, että pyrittäessä pitämään kuitumassan free- '·' ness-arvo halutuissa rajoissa, joudutaan tuotantomäärä • ·

· sopeuttamaan hiomakiven pinnan ominaisuuksiin. Käyrä F

• · · 35 puolestaan ilmaisee vesisuihkuteroituksella aikaansaatua · · • · · · • · • · 1 • · · • · 9 105459 tuotantoa verrattuna teoreettiseen maksimituotantoon E. Kuten käyrästä F ilmenee, ovat tuotantovaihtelut vesisuih-kuteroituksella hyvin pieniä ja vain lievästi aaltoilevasta Tämän seurauksena vesisuihkuteroitusta käytettäessä 5 hiomakoneella saadaan lisähyödyksi viivoituksella merkityt käyrien D ja F väliset alueet ΔΡ, jotka kuvaavat vesisuih-kuteroituksen käytössä saavutettavaa tuotantomäärän lisäystä ja siten vesisuihkuteroituksen etuja rullateroitukseen nähden. Kuviossa oleva mitta-T ilmaisee normaalin teroitus-10 jakson välisen ajan samoin kuin kuviossa 4.

Kuviossa 6 on esitetty käytännön mittaustulos kuitu-massan freeneksen vaihtelusta suoritettaessa teroitus toisaalta rullalta ja toisaalta vesisuihkun avulla. Kuten kuviosta 6 ilmenee, on freeness rullateroituksessa (käyrä 15 G) vaihdellut arvojen 225 ja 110 (ml) välillä yhden teroi tus jakson aikana. Vesisuihkuteroitusta käytettäessä (käyrä H) freeness on käyrän mukaisesti vaihdellut n. 135 - 155 (ml), jolloin vaihtelu on ollut alle 1/5 rullateroituksen aikaansaamasta freenessvaihtelusta.

20 Kuviossa 7 on puolestaan esitetty vastaavalla taval la hiomakiven laskennallista terävyyslukua, joka sinänsä on alan ammattimiehelle tunnettua, toisaalta rullateroituksel-V. la ja toisaalta vesisuihkuteroituksella. Kuten kuviosta 7 I I » ti.»f ilmenee, vaihtelee hiomakiven pinnan terävyys rullateroi- • · . 25 tuksella (käyrä I) arvojen 0,7 ja 0,45 välillä, jolloin se t · · • 1' on teroituksen jälkeen suurimmillaan ja laskee seuraavaan • · · J 1·1 • · ______ ’ ·' teroitukseen merkittävästi. Tämän seurauksena välittömästi • « ___· · ··__ : teroituksen jälkeen hiomakiven hiomahiukkasten särmät ovat ··· V · teräviä ja pyrkivät leikkaamaan kuidut poikki sen sijaan, 30 että irrottaisivat ne pidempinä ja siten paperinvalmistuk- seen sopivampina. Vesisuihkuteroituksella puolestaan (käyrä - ··· .**·. J) terävyysarvo on vaihdellut välillä 0,48 - 0,55, jolloin • · · ----------------- rullateroituksen tyyppistä leikkaavaa terävyyttä ei olen- » · a : naisesti esiinny ja hiomakiveä voidaan käyttää vastaavalla a · a ·· - • ........

• · · • · a • · • · · • 1« • · · 10 105459 tavalla tehokkaammin jo aiemmin esitettyjen tietojen perusteella.

Edellä selityksessä ja piirustuksissa on keksintöä selostettu vain esimerkinomaisesti. Keksintöä voidaan soveltaa eri tavoin esimerkiksi käyttämällä yhtä tai useampaa 5 suihkusuutinta halutun teroittamisnopeuden ja teroittamis- vaikutuksen aikaansaamiseksi. Olennaista on, että olennaisesti koko hiomakiven pinta teroitetaan samanlaisella tavalla, jotta tasainen teroittumistulos saataisiin aikaan. Edelleen, koska on tyypillistä, että hiomakiven pintaan on 10 muodostettu syvennysuria olennaisesti tasaisesti jakaantu neena pinnan alueelle hiomakiven hiomaominaisuuksien sekä massan ja vedenpoiston helpottamiseksi, voidaan keksinnön mukaisella teroituslaitteella muodostaa tarvittaessa vastaava uritus hiomakiven pintaan. Samoin erilaisten pumppu-15 ja suutinkonstruktioiden käyttö keksinnön mukaisella taval la on mahdollista patenttivaatimusten puitteissa. Pelkän vesisuihkun syöttämisen sijaan on tietenkin mahdollista syöttää vesisuihkun mukana erilaisia hiovia tai muuten sopivia kiinteitä partikkeleita teroittamisen tehostamisek-20 si, mutta tämä ei ole millään tavalla välttämätöntä.

• « · • · · • « • · · « · · • · · «f « • « · • « • · ·· · • · · • · • · t ♦ • « · • · · • «I · ··· • · • · · • · · • · • · ·«· ·♦· • · ··· • · • · · 9 · · • · · · · · • · • « • · · • · 9 1·«· 1

I

· » · · • · · • ·

Claims (11)

11 105459

1. Menetelmä puuhiomakoneen hiomakiven pinnan teroittamiseksi, joka hiomakivi (1) koostuu hiomasegmenteistä 5 (Ib), joiden saumoissa (le) on väliainetta ja jossa mene telmässä hiomakiven (1) pintaan kohdistetaan ainakin yksi vesisuihku (2) , jolla on niin korkea syöttöpaine, että vesisuihku (2) irrottaa hiomakiven (1) pinnasta materiaalia osasta hiomakiven (1) pintaa kerrallaan, jolloin koko hio-10 makiven (1) pinta käsitellään sen koko leveydeltä tällaisella vesisuihkulla pyörittämällä samanaikaisesti hioma-kiveä (1), tunnettu siitä, että vesisuihku (2) suunnataan hiomakiveen (1) vinosti hiomakiven (1) pintaan sekä vinosti hiomasegmenttien (Ib) saumoihin (le) nähden 15 siten, että vesisuihku (2) ei ole kohtisuorassa saumoja (le) vasten eikä niiden suuntainen, jolloin vesisuihku (2) irrottaa hiomakiven (1) pinnasta hiomarakeiden välissä olevaa sidosmateriaalia olennaisesti irrottamatta saumoissa (le) olevaa väliainetta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suutin (3) vesisuihkun (2) suihkuttamiseksi siirretään hiomakiven (1) pinnan kohdalle hiomakiven (1) pinnan teroittamisen ajaksi ja siirretään f pois hiomakiven (1) pinnan päältä teroittamisen jälkeen. :\\25 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, • · ··.·. tunnettu siitä, että suutin (3) työnnetään hiomaki- • · I I ven (1) pinnan päälle puuhiomakoneen seinän (11) sivuosan ::i.: läpi· • · · · · · -- *·* * 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 30 menetelmä, tunnettu siitä, että hionnassa muodostu- ·*· - neen kuitumassan freeness-arvo mitataan ja kyseisen mit- taustuloksen perusteella ohjataan vesisuihkun (2) painetta ja vesisuihkun (2) hiomakiven (1) yliajokertojen määrää • · * teroitustapahtuman aikana. • -1 ——-== _ .. "”•*35 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, *·« • ••i • · • · I • ·« • * 12 105459 tunnettu siitä, että kuitumassan freeness-arvoa mitataan olennaisesti jatkuvatoimisesti. G. Laitteisto puuhiomakoneen hiomakiven pinnan teroittamiseksi, joka hiomakivi (1) koostuu hiomasegmenteistä 5 (Ib), joiden saumoissa (le) on väliainetta ja johon lait teistoon kuuluu ainakin yksi suutin (3), joka suutin (3) on kytketty liikkumaan siirtovälineiden (5) siirtämänä hiomakiven (1) aksiaalisuunnassa sen teroituksen aikana siten, että koko hiomakiven leveys tulee suuttimesta (3) tulevan 10 vesisuihkun (2) käsittelemäksi ja korkeapainepumppu (9) , joka on kytketty pumppaamaan suuttimen (3) kautta korkeapaineinen vesisuihku (2) hiomakiven (1) pintaa vasten samalla, kun hiomakiveä pyöritetään sen teroittamisen aikana, tunnettu siitä, että suutin (3) on sovitettu koh-15 distamaan vesisuihku (2) hiomakiveen (1) vinosti hiomakiven (1) pintaan sekä vinosti hiomasegmenttien (Ib) saumoihin (le) nähden siten, että vesisuihku (2) ei ole kohtisuorassa saumoja (le) vasten eikä niiden suuntainen, jolloin vesisuihku (2) on sovitettu irrottamaan hiomakiven (1) 20 pinnasta hiomarakeiden välissä olevaa sidosmateriaalia olennaisesti irrottamatta saumoissa (le) olevaa väliainetta . ·.·. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, • « 4 tunnettu siitä, että siirtovälineet (5) suuttimen * · * .1 . 25 (3) siirtämiseksi on sovitettu siirtämään suutin (3) hioma- t · · I. * kiven (1) aksiaalisuunnassa hiomakiven (1) kohdalle teroi- • · · • ·* tuksen ajaksi ja hiomakiven (1) päältä pois teroituksen aa· ί.ί : jälkeen. a · ·.· · 8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laitteisto, 30 tunnettu siitä, että laitteistossa on putkisto (8), venttiili (7) ja letku (6), jotka yhdistävät korkeapaine- a a · pumpun (9) siirtovälineiden (5) kautta suuttimeen (3) ja • aa joka venttiili (7) on sovitettu putkiston (8) ja letkun (6) I I I ;·'· : väliin siten, että letku (6) on paineistettu ainoastaan :...’*35 laitteiston käytön aikana. • · » ««»» • * • · · « · · • · 13 105459

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että korkeapainepumpun (9) syöttämäksi on kytkettävissä useita laitteistoja.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, 5 tunnettu siitä, että laitteistossa on ohjauslaite (10) yhden laitteiston käyttämiseksi kerrallaan.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 6-10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteistossa on välineet (13, 15) kuitumassan freeness-arvon mittaamiseksi ja 10 ohjauslaite (10) vesisuihkun (2) paineen ja vesisuihkun (2) hiomakiven (1) yliajokertojen määrän säätämiseksi. • f « « aaa ' " « · aaa < « « - · i « • · · * · « • · • ♦ • · · • · · • · • · « · a · a aa* aaa ♦ • · · a a a • · · • · · • · • · ............... «aa aaa • « • a · ............. f a a a a • · · • « · · • a · ------- • · « · ------------ 9 9 9 9 9 99 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 14 105459