FI82491B - Slipsten. - Google Patents

Description

1 82491

Hiomakivi

Keksinnön kohteena on puumassan valmistukseen tarkoitettu hiomakivi, jonka hiomapinta olennaisesti muodos-5 tuu matriisiin sidotuista ja hiomarakeista yhteensintra-tuista nk. griteistä.

Hiomarakeet ovat yleensä alumiinioksidia tai pii-karbidia, ja rakeet on valmistettu murskaamalla haluttuun raekokoon, jolloin rakeet muodostuvat erittäin teräväsär-10 mäisiksi. Nykyisin hiomakivissä matriisi on tavallisesti keraamista materiaalia mutta matriisi voi myös olla betonia; FI-patenttijulkaisussa 75611 on esitetty edullinen betonimatriisinen hiomakivi, jonka hiomapinta voidaan katsoa itseterottuvaksi.

15 Keraamiset hiomakivet on ennen käyttöönottoa ja myöhemmin määrävälein tasoitettava ja teroitettava, jolloin hiomapintaan muodostetaan halutun syvyisiä uria eri-koistyökalun avulla. Näitä uria muodostettaessa urien väliset hiomapinnan osat, jotka varsinaisesti hiovat puuta, 20 tulevat niin karkeiksi, että ne on erikseen hienonnettava ennen hiomakiven käyttöä hiokkeen valmistukseen tai on joksikin aikaa aluksi tyydyttävä huonolaatuiseen hiokkeeseen. Joka tapauksessa, kun urien väliset hiomapinnan osat hiontaprosessin aikana vähitellen kuluvat urien pohjia 25 myöten, hiomapintaan "nousee" uusia hyvin teräväsärmäisiä hiomarakenteita, jotka jonkin aikaa, ennen sopivaa kulumista, irrottavat puukuituja ei-toivotulla tavalla repimällä.

FI-patenttijulkaisun 75611 mukaisella hiomakivellä 30 on keraamisiin hiomakiviin nähden se merkittävä etu, että kiven kalliista teroittamisesta päästään eroon, mutta it-seteroituksesta huolimatta hiomapintaan nousevat hiomarakeet ovat samoin aluksi liian terävät.

Teräväreunaisten hiomarakeiden irtirepimät tikut 35 koostuvat nimittäin monista kuiduista, ja ovat näin ollen 2 82491 liian suuria, jolloin syntyy vaikeuksia homogeenisen puumassan ylläpitämisessä. Vasta silloin, kun hiomarae on kulunut niin paljon, että se tavallaan hieroo kuidut irti toisistaan, se osallistuu käyttökelpoisen kuidun muodos-5 tamiseen. Koska hiomapintaan kuitenkin jatkuvasti nousee uusia teräväreunaisia rakeita pinnan kulutuksen myöten, tämä tarkoittaa sitä, että jatkuvasti syntyy jonkin verran tikkujakin. Pulmaa on yritetty lieventää tylsyttämällä hiomarakeita esimerkiksi kalkkihiekkatiilen avulla, joka 10 teroituksen jälkeen on vedetty edestakaisin hiomapinnan yli. Tämä on kuitenkin käytettyyn aikaan ja tulokseen nähden melko hyödytön toimenpide. Rakeet ovat niin kovia, että tehokkaan tylsyttämisen vaativa aika on liian pitkä.

Tarkoituksena on nyt saada aikaan uusi hiomakivi, 15 joka poistaa edellä mainitun epäkohdan.

Keksinnön mukaiselle hiomakivelle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että griteissä on ennen matriisiin sitomista pyöristettyjä hiomarakeita. Edullisesti grittien jakautuma matriisissa vastaa n. 50 kHz:n hiomataajuutta. 20 Keksinnön mukaisella hiomakivellä saavutetaan koko hiontaprosessin aikana vallitsevien hiontateorioiden mukainen optimaalinen tilanne, jossa puun kuidut noin 50 kHz:n taajuudella ovat puristuksen ja laajentumisen kevyiden iskujen kohteena, niin että puun ligniini pehmenee * 25 kohonneessa lämpötilassa ja puun kuidut irtoavat vahin goittumatta. Pyöristetyt rakeet ikäänkuin hierovat tai täryttävät kuituja niin, että syntyy ligniiniä pehmentävä lämpö. Kokeilujen mukaan tämä saavutetaan edullisimmin silloin, jolloin grittien etäisyys ja hiomarummun pyöri-30 misnopeus valitaan niin, että grittien iskutaajuus on jokseenkin mainittu 50 kHz. Tänään käytetyillä nopeuksilla grittejä on n. 2 kpl/cm. Hiomarakeen edullinen pyöristys-säde on suuruusluokkaa 0,1 mm, ja sen edullinen raekoko 60-80 mesh eli 0,4-0,27 mm.

35 Keksinnön mukaisessa hiomakivessä käytettävä gritti 3 82491 voidaan valmistaa terävänsärmäisistä griteistä. Valitaan sopivansuuruinen ja -laatuinen gritti, jossa terävänsär-mäisiä hiomarakeita on sintrattu yhteen. Ohjaamalla tämänkaltaisia grittejä sopivalla nopeudella plasmallekin tai 5 muun kuuman liekin kautta, voidaan rakeiden terävänsärmäi-set osat sulattaa niin, että ne pyöristyvät. Tällainen menetelmä voidaan soveltaa esim. julkaisun W0 89/05712 mukaan käytettyihin terävänsärmäisiin hiomagritteihin.

Gritit sidotaan edullisesti tiivistettyä betonia 10 olevaan matriisiin. Yhdistelmä on julkaisussa W0 89/05712 kuvatun yhdistelmän näköinen. Tärkeänä ja ratkaisevana erona on nyt kuitenkin se, että hiomarakeet ovat alusta lähtien pyöristetyt, ja että näistä sintraamalla valmistetut hybriidit sijoitetaan betonimatriisiin mainitun 50 15 kHz:n iskutaajuuden aikaansaamiseksi. Keksinnönmukaiset hybriidit ovat n. 5-10 mm pitkiä ja läpimitaltaan paksummasta kohdastaan n. 2-4 mm. Hiomarakeet ovat sidotut toisiinsa hyvin lujasti keraamisen sidonnan ansiosta ja koko gritin sidonta betonimatriisiin on myös hyvin luja, gritin 20 suuremman pinnan ja epätasaisen muodon ansiosta. Betoni-matriisiin ei voi suoraan sijoittaa yksinäisiä pyöristettyjä hiomarakeita, koska ne pienen pintansa takia eivät pysyisi matriisissa kiinni.

Claims (5)

4 82491

1. Puumassan valmistukseen tarkoitettu hiomakivi, jonka hiomapinta olennaisesti muodostuu matriisiin sido- 5 tuista ja hiomarakeista yhteensintratuista nk. gritelstä, tunnettu siitä, että griteissä on ennen matriisiin sitomista pyöristettyjä hiomarakeita.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hiomakivi, tunnettu siitä, että grittien jakautuma matriisissa vas- 10 taa n. 50 kHz:n hiomataajuutta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hiomakivi, tunnettu siitä, että grittien mitat ovat pituudeltaan n. 5-10 mm ja läpimitaltaan n. 2-4 mm paksummasta kohdastaan.

4. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisessa hio- 15 makivessä käytettävien grittien valmistamiseksi, tun nettu siitä, että alunperin terävänsärmäisistä hioma-rakeista sintratut gritit ohjataan plasmallekin tai muun korkean lämpötilakentän läpi terävänsärmäisten osien su-lattamiseksi ja pyöristettyjen hiomapintojen aikaansaami- 20 seksi.

5 82491