FI88938C - Foerfarande och anordning foer skaerpning av ytan foer traeslipsmaskinens slipsten - Google Patents

Description

Menetelmä ja laitteisto puuhiomakoneen hiomakiven pinnan teroittamiseksi ! 88938

Keksinnön kohteena on menetelmä puuhiomakoneen hio-5 makiven pinnan teroittamiseksi, jossa menetelmässä hiomakiven pinnasta poistetaan materiaalia osasta hiomakiven pintaa kerrallaan ja olennaisesti koko pinnan alueelta.

Edelleen keksinnön kohteena on laitteisto menetelmän toteuttamiseksi, johon laitteistoon kuuluvat teroitusväli-10 neet materiaalin poistamiseksi hiomakiven pinnasta osalta pinta-alaa kerrallaan.

Puuhiomakoneissa irrotetaan puusta kuitua painamalla puumateriaalia kuten puupölkkyjä, haketta tms. pituussuunnassaan pyörivän hiomakiven pintaa vasten samalla suihkut-15 taen siihen vettä, jolloin hiomakiven hiomavaikutuksen ja veden pehmentämisvaikutuksen yhteistuloksena puun kuidut irtoavat pölkyistä muodostaen veden kanssa kuitumassasus-pension. Vaikka hiomakivi on kovuudeltaan merkittävästi puukuituja kovempaa, kuluu hiomakiven pinta hionnassa kui-20 tenkin koko ajan jonkin verran. Tällöin hiomakiven pintakuvio ja karkeus muuttuvat, jonka seurauksena vastaavasti hiomakiven hiomakyky ja -ominaisuudet muuttuvat. Tästä puolestaan seuraa, että muodostuvien kuitujen ominaisuudet ja siten vastaavasti kuitumassasuspension ominaisuudet muuttu-25 vat pitemmillä aikaväleillä ja sen seurauksena kuitumassan käytettävyys esimerkiksi paperinvalmistuksessa ja muodostuneen paperin ominaisuudet vaihtelevat. Jotta nämä haittapuolet voitaisiin välttää kunnostetaan hiomakivi ns. teroittamalla se, jolloin hiomakiven pinnasta poistetaan ma-30 teriaalia sen muodostamiseksi laadultaan halutunlaiseksi.

Tunnetusti tämä on tehty kuljettamalla hiomakiven pintaa pitkin teroitusrullaa, jota painetaan hiomakiven pintaan hiomakiveä samalla pyörittäen. Tämän seurauksena hiomakiven pinnasta irtoaa osasta pintaa eli teroitusrullan 35 ja hiomakiven kosketusalalta materiaalia ja tällä tavalla 2 88938 siirtäen teroitusrullaa hiomakiven aksiaalisuunnassa materiaalia voidaan poistaa hiomakiven pyöriessä koko sen pinnan alueelta. Sopivan muotoisella teroitusrullalla voidaan tylsynyt hiomakivi saada uudelleen teräväpintaiseksi. Täl-5 lainen ratkaisu on tunnettu mm. FI-patentista 26584.

Tunnettujen ratkaisujen haittana on, että teroitus-vaiheen aikana rullat pyöriessään paitsi poistavat kiviainesta myös rikkovat hiomarakeita, jolloin lohjenneitten hiomahiukkasten pintojen reunat ovat erittäin terävät ja 10 toimivat lähes veitsien tavoin. Tämän seurauksena teroittamisen jälkeen hiomakivellä aikaan saatu kuitumassa on tik-kumaista ja sisältää runsaasti katkenneita lyhyitä kuituja, mikä huonontaa muodostuneen massan käytettävyyttä heti teroittamisen jälkeen. Tämän vuoksi rullalla tapahtuvaa te-15 roittamista pyritään välttämään ja se suoritetaan suhteellisen pitkin aikavälein. Tästä seurauksena puolestaan on, että massan ominaisuuksien vaihtelua tyypillisesti kuvaava ns. freeness-arvo vaihtelee runsaasti kahden teroittamisen välillä.

20 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sel lainen menetelmä ja laitteisto hiomakiven teroittamiseksi, joilla teroittaminen voidaan suorittaa helposti ja yksinkertaisesti sekä estää hiomarakeiden lohkeilu, jolloin kuitumassan ominaisuuksien vaihtelu teroittamisen seurauk-25 sena voidaan pitää nykyistä olennaisesti vähäisempänä. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on ominaista, että pintaan kohdistetaan ainakin yksi vesisuihku, jolla on niin korkea syöttöpaine, että vesisuihku irrottaa hiomakiven pinnasta hiomarakeiden välissä olevaa sidosmateriaalia ja että koko 30 hiomakiven pinta käsitellään sen koko leveydeltä tällaisella vesisuihkulla pyörittämällä samanaikaisesti hiomakiveä. Keksinnön mukaiselle laitteistolle on ominaista, että te-roitusvälineisiin kuuluu ainakin yksi suutin, joka suutin on kytketty liikkumaan siirtovälineiden siirtämänä hiomaki-35 ven aksiaalisuunnassa sen teroituksen aikana siten, että 3 88938 koko hiomakiven leveys tulee suuttimesta tulevan vesisuihkun käsittelemäksi ja korkeapainepumppu, joka on kytketty pumppaamaan suuttimen kautta korkeapaineinen vesisuihku hiomakiven pintaa vasten samalla, kun hiomakiveä pyörite-5 tään sen teroittamisen aikana.

Keksinnön olennainen ajatus on, että hiomakiven pinta teroitetaan kohdistamalla siihen niin korkeapaineisia, pienelle pinta-alalle vaikuttavia vesisuihkuja, että hiomakiven pinnasta irtoaa hiomarakeiden välillä olevaa sidosma-10 teriaalia, jolloin hiomarakeet tulevat paremmin näkyviin ja vastaavasti riittävän sidosmateriaalin poistamisen jälkeen äärimmäisenä olevat ja kuluneet hiomarakeet irtoavat. Keksinnön edullisen toteutusmuodon mukaan vesisuihkua tai vesisuihkuja siirretään teroittamisen aikana hiomakiven pyö-15 riessä hitaasti sen akselin suunnassa, jolloin koko hiomakivi saadaan samalla tavalla teroitetuksi ja teroitus voidaan suorittaa sopivalla laitteen toteutusmuodolla myös hionnan aikana, mikä yksinkertaistaa teroitusta ja poistaa normaalisti teroittamiseen tarvittavan tuotantokatkon.

20 On sinänsä tunnettua suihkuttaa vettä hiomakivelle ja hiomavyöhykkeelle hiomakoneessa vallitsevaa painetta korkeammassa paineessa kuten ilmenee esimerkiksi Fl-paten-tista 68433. Tämä vesi on kuitenkin tarkoitettu edistämään hiomista eikä sillä ole vaikutusta hiomakiven terävyyteen 25 siinä mielessä, että em. julkaisun menetelmällä hiomakivet on teroitettava säännöllisesti nykyisin tunnetulla rullate-roitusmenetelmällä.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella voidaan hiomakiven teroittaminen suorittaa usein poistamalla 30 aina hiukan pintakerrosta, jolloin kuitenkaan teroittamisen aikana eivät hiomahiukkaset rikkoudu. Tällöin teroittamisen seurauksena oleva kuitumassan freeness-arvo muuttuu vähemmän kuin rullateroituksessa ja teroitus voidaan suorittaa useammin, jolloin freeness-arvon kokonaisvaihtelu voidaan 35 pitää merkittävästi pienempänä kuin rullateroittamisella.

4 88938 Tämän seurauksena voidaan tuotanto pitää tavanomaista tasaisempana sekä määrältään että laadultaan.

Keksintöä selostetaan lähemmin oheisissa piirustuksissa, joissa 5 kuvio 1 esittää kaavamaisesti teroitusta vesisuihkun avulla sivulta katsottuna, kuvio 2 esittää kuvion 1 esittämää teroitusta päältä katsottuna, kuvio 3 esittää kaavamaisesti vesisuihkuteroituksen 10 ohjausta, kuvio 4 esittää kaavamaisesti vesisuihkuteroituksen ja vastaavasti rullateroituksen vaikutusta kuitumassan freeness-arvoon, kuvio 5 esittää kaavamaisesti vesisuihkuteroituksen 15 vaikutusta hiomakoneen tuotantonopeuteen, kuvio 6 esittää kuitumassan freeness-arvoa ajan funktiona sekä rullateroituksella että vesisuihkuteroituk-sella erään käytännön kokeen yhteydessä mitattuna ja kuvio 7 esittää erään käytännön kokeen yhteydessä 20 mitattua hiomakiven terävyyslukua ajan funktiona rullate- roituksessa ja vastaavasti vesisuihkuteroituksessa.

Kuviossa 1 on esitetty hiomakivi 1, joka pyörii akselin la ympäri. Hiomakiven 1 pinnassa on tyypillisesti nykyään keramiikasta tai keraamiikkaseoksesta tms. valmiste-25 tuista hiomalohkoista muodostettu varsinainen hiomapinta

Ib, joka hioo puista kuidun irti. Keksinnön mukaisella tavalla hiomakiven 1 pintakerroksen Ib pintaan kohdistetaan korkeapaineinen vesisuihku 2, joka tulee suuttimesta 3. Suutin 3 liikkuu erillisen siirtolaitteiston eli siirtovä-30 lineiden 4 avulla hiomakiven 1 akselin suunnassa, jotta vesisuihku voitaisiin kohdistaa koko hiomakiven 1 pintaan halutulla tavalla ja halutussa kulmassa. Siirtolaitteistos-ta 4 johtaa vesiputki 5 korkeapainepurappuun 6, joka nostaa vedensyöttöpisteestä kuten säiliöstä 7 tms. tulevan veden 35 paineen riittävän korkeaksi. Keksinnön mukaista menetelmää 5 88938 kokeiltaessa on käytetty vesisuihkua, jossa etäisyys suut-timesta hiomakiven pintaan oli noin 2 cm ja vesisuihkun leveys sen osuessa pintaan 2 - 2,5 cm ja vastaavasti vesisuihkun paksuus noin 0,5 cm. Kokeissa käytetyn veden 5 syöttöpäinearvot ovat vaihdelleet 200 ja 2500 bar välillä, jolloin tyypillinen syötetyn veden määrä on ollut noin 5 1/min. Vaikka vesisuihku kokeissa onkin ollut poikkileikkaukseltaan tavallaan talttamainen ei se ole millään tavalla välttämätön, vaan myös muun muotoisia vesisuihkuja voi-10 daan käyttää.

Kuviossa 2 on esitetty kuvion mukainen laitteisto päältä katsottuna, jolloin näkyy, kuinka hiomakiven 1 pintakerros Ib on muodostunut erillisistä kappaleista. Siirto-laitteisto 4 on asennettu siten, että suutin 3 ja siten ve-15 sisuihku 2 ulottuvat koko hiomakiven 1 leveydelle. Suutin 3 on sijoitettu hiomista varten tietyn matkan päähän, jolloin vesisuihkun muoto ja syöttöpaineen aikaansaama liike-energia ovat riittävät ja sopivat irrottamaan hiomarakeiden välillä olevaa sidonta- ja täytemateriaalia niin, että 20 hiomarakeet paljastuvat paremmin esille ja vastaavasti ku luneita hiomarakeita pääsee irtoamaan hiomakiven pinnasta ib. Kuvioissa 1 ja 2 esitetyt siirtovälineet eli siirto-laitteisto 4 voi olla millainen tahansa sinänsä tunnettu laitteisto, jossa on hiomakiven aksiaalisuunnassa oleva sen 25 leveydelle ulottuva poikkipalkki 4a ja siinä liikkuva kelkka tai muu vastaava elin 4b, johon varsinainen suutin tai suuttimet 3 on kiinnitetty sen mukana siirtopalkkia 4a pitkin liikkuvasti. Kelkkaa 4b voidaan siirtää siirtopalkkia 4a pitkin joko syöttöruuvilla, ketjumekanismilla, sylinte-30 rillä, jollakin muulla moottori-ja voimansiirtoratkaisulla tai miten tahansa muuten sinänsä yleisesti tunnetulla tavalla. Edelleen suutin tai suuttimet 3 voidaan kiinnittää kelkkaan 4b hiomakiven 1 akselia vastaan poikkisuuntaisesti liikkuvasti, jolloin suuttimen 3 etäisyys hiomakiven 1 pin-35 nasta voidaan säätää halutulla tavalla. Suuttimien 3 kiin- 6 88938 nitys liikkuvasti kelkan 4b suhteen voidaan tehdä millä tahansa sinänsä tunnetulla tavalla liuku- ruuvi- yms. rakenteiden avulla ja suuttimet voidaan asentaa siirrettäväksi joko manuaalisesti tai automaattisesti jonkin voimalaitteen 5 avulla. Koska tällaiset rakenteet sinänsä ovat yleisesti tunnettuja samoin kuin siirtolaitteistoina käytettäväksi sopivien laitteistojen rakenteet ja toiminta, ei kumpaakaan ole tässä sen vuoksi katsottu aiheelliseksi sen tarkemmin selvittää.

10 Kuviossa 3 on esitetty kaavamaisesti hiomakiven te roittamisen toteuttaminen hiomakoneella automaattisesti tai lähes automaattisesti niin, että teroitus voidaan suorittaa sopivin välein. Hiomakoneessa 8 puristetaan puita 9 hioma-kiveä 1 vasten sinänsä tunnetulla tavalla mäntien 10 avul-15 la, jolloin samalla vettä tavanomaisesti hioma vyöhykkeeseen suihkutettaessa muodostuu kuitumassaa 11. Edellä esitetyn mäntärakenteeseen perustuvan syöttölaitteiston sijaan voi hiomakone tietenkin olla varustettu myös millä muulla tahansa tunnetulla puiden syöttömekanismilla, kuten erilai-20 silla ketjusyöttörakenteilla tai ruuvisyöttöratkaisuilla. Kuitumassasta 11 ja hiomakoneesta 8 mitataan erilaisia seikkoja kuten tuotantonopeus 12, puristusmäntiä 10 painavien sylinterien hydraulinesteiden paine 13, hiomakiveä pyörittävän ei esitetyn moottorin 14 teho sekä kuitumassan 25 11 freeness-arvo 15. Edelleen laboratoriossa suoritetun kuitumassan 11 mittauksen mittausarvot 16 ja laitteen toiminnalle määritellyt asetus- ja raja-arvot 17 yhdistetään esimerkiksi ohjauslaitteen 18 avulla, jolloin saadaan ohjaussignaali 19 hiomakiven 1 teroittamiseksi vesisuihkun 30 2 avulla. Tämän perusteella painepumppu 6 käynnistyy ja teroittaminen vesisuihkun 2 avulla suutinta 3 siirtämällä tapahtuu, kunnes mitatut arvot osoittavat hiomakoneen olevan halutulla toiminta-alueella ja teroittaminen voidaan lopettaa. Edelleen teräys voidaan suorittaa siten, että 35 hiomakiven pintaa käsitellään tietyn ennaltamäärätyn ajan 7 88938 verran, jonka jälkeen jatketaan hiontaa ja katsotaan mihin freeness-arvo ja muut mitattavat arvot asettuvat, jonka jälkeen tällainen jaksottainen teräys voidaan toistaa sopivin välein esimerkiksi noin kahden tunnin välein, kunnes 5 teräyksen tuloksena on saavutettu halutut toiminta-arvot.

Kuviossa 4 on esitetty kaavamaisesti hiomakoneella tuotetun kuitumassan freeness-arvon vaihtelu toisaalta rullateroituksella ja toisaalta vesisuihkuteroituksella. Kuviossa 4 on linja A, joka muodostaa sahamaisen kuvion, 10 osoittamassa rullateroituksen aikaansaamaa muutosta kuitu-massan freeness-arvossa ajan funktiona. Linja B esittää tavoitearvoa eli asetusarvoa, jossa freenessin teoriassa täytyisi olla ja käyrä C esittää freeness-arvon vaihtelua vesisuihkuteroituksella ajan funktiona. Kuten käyrä A 15 osoittaa, kasvaa freeness-arvo rullateroittamisen yhteydessä jyrkästi, jonka jälkeen se suhteellisen tasaisesti laskee hionnan edistyessä, kunnes hiomakivi on jälleen teroitettava. Käytännössä teroittamisväli on useita päiviä, tyypillisesti noin kaksi viikkoa, jona aikana freeness-arvo 20 saattaa vaihdella esim. ± 30 - 40 % keskiarvosta. Tämä vaikuttaa merkittävästi muodostuneen kuitumassan ominaisuuksiin ja vaihteluväli on varsin merkittävä. Käyrän C kuvaamalla vesisuihkuteroituksella voidaan teroitus suorittaa lyhyemmin aikavälein, jolloin vesisuihkuteroitus voi tapah-25 tua esimerkiksi kahden - kolmen päivän välein. Koska rulla-teräyksessä käytännössä joudutaan poistamaan hiomakiven pinnasta ylimääräistä materiaalia, jotta teroittamisen lopputuloksesta voitaisiin olla varmoja, voidaan olennaisesti vähemmän materiaalia poistavalla vesisuihkuteroituksella 30 teroitus toistaa useammin hiomakiven käyttöiän siitä lyhenemättä. Kuten käyrä C ilmaisee, pysyy vesisuihkuteroituksella toteutettuna hiomakiven karheus ja terävyys sellaisena, että kuitumassan freeness-arvon vaihtelu on esim. noin ± 5 %. Tämän seurauksena kuitumassan ominaisuudet py-35 syvät varsin hyvin halutussa ja sen seurauksena vastaavasti 8 88938 massasta valmistetun paperin ominaisuudet tasaisempana.

Kuviossa 5 on esitetty kaavamaisesti rullateroituk-sen ja vesisuihkuteroituksen vaikutus hiomakoneella saavutettuun tuotantoon, jolloin käyrä D ilmaisee rullateroituk-5 sella aikaansaatua tuotantoa teoriassa saatavan maksimituo-tantoon verrattuna, linja E ilmaisee kaavamaisesti teoreettisen maksimituotannon ja käyrä F ilmaisee vesisuihkuteroi-tuksella saavutettavan tuotannon. Kuviossa 5 käyrät esittävät tilannetta, jossa teroituksella aikaansaatu maksimituo-10 tanto on asetettu vastaamaan teoriassa saatavaa maksimituo-tantoa E. Tällöin käyrän D kuvaaman rullateroituksella aikaansaadun terävyyden seurauksena oleva tuotanto muodostuu varsin suuresti aaltomaiseksi ja linjan E ja käyrän D väliin jää melkoinen alue ΔΡ, joka kuvaa menetettyä tuotantoa 15 sen vuoksi, että hiomakiven pinnan ominaisuuksien vuoksi tuotantoa ei voida pitää korkealla. Tämä johtuu siitä, että pyrittäessä pitämään kuitumassan freeness-arvo halutuissa rajoissa, joudutaan tuotantomäärä sopeuttamaan hiomakiven pinnan ominaisuuksiin. Käyrä F puolestaan ilmaisee vesi-20 suihkuteroituksella aikaansaatua tuotantoa verrattuna teo reettiseen maksimituotantoon E. Kuten käyrästä F ilmenee, ovat tuotantovaihtelut vesisuihkuteroituksella hyvin pieniä ja vain lievästi aaltoilevasti. Tämän seurauksena vesisuih-kuteroitusta käytettäessä hiomakoneella saadaan lisähyödyk-25 si viivoituksella merkityt käyrien D ja F väliset alueet ΔΡ, jotka kuvaavat vesisuihkuteroituksen käytössä saavutettavaa tuotantomäärän lisäystä ja siten vesisuihkuteroituksen etuja rullateroitukseen nähden. Kuviossa oleva mitta-T ilmaisee normaalin teroitusjakson välisen ajan samoin 30 kuin kuviossa 4.

Kuviossa 6 on esitetty käytännön mittaustulos kuitu-massan freenessin vaihtelusta suoritettaessa teroitus toisaalta rullalta ja toisaalta vesisuihkun avulla. Kuten kuviosta 6 ilmenee, on freeness rullateroituksessa (käyrä G) 35 vaihdellut arvojen 225 ja 110 (ml) välillä yhden teroitus- 9 88938 jakson aikana. Vesisuihkuteroitusta käytettäessä (käyrä H) freeness on käyrän mukaisesti vaihdellut n. 135 - 155 (ml) , jolloin vaihtelu on ollut alle 1/5 rullateroituksen aikaansaamasta freenessvaihtelusta.

5 Kuviossa 7 on puolestaan esitetty vastaavalla taval la hiomakiven laskennallista terävyys lukua, joka sinänsä on alan ammattimiehelle tunnettua, toisaalta rullateroituksel-la ja toisaalta vesisuihkuteroituksella. Kuten kuviosta 7 ilmenee, vaihtelee hiomakiven pinnan terävyys rullateroi-10 tuksella (käyrä I) arvojen 0,7 ja 0,45 välillä, jolloin se on teroituksen jälkeen suurimmillaan ja laskee seuraavaan teroitukseen merkittävästi. Tämän seurauksena välittömästi teroituksen jälkeen hiomakiven hiomahiukkasten särmät ovat teräviä ja pyrkivät leikkaamaan kuidut poikki sen sijaan, 15 että irrottaisivat ne pidempinä ja siten paperinvalmistukseen sopivampina. Vesisuihkuteroituksella puolestaan (käyrä J) terävyysarvo on vaihdellut välillä 0,48 - 0,55, jolloin rullateroituksen tyyppistä leikkaavaa terävyyttä ei olennaisesti esiinny ja hiomakiveä voidaan käyttää vastaavalla 20 tavalla tehokkaammin jo aiemmin esitettyjen tietojen perusteella.

Edellä selityksessä ja piirustuksissa on keksintöä selostettu vain esimerkinomaisesti. Keksintöä voidaan soveltaa eri tavoin esimerkiksi käyttämällä yhtä tai useampaa 25 suihkusuutinta halutun teroittamisnopeuden ja teroittamis-vaikutuksen aikaansaamiseksi. Olennaista on, että olennaisesti koko hiomakiven pinta teroitetaan samanlaisella tavalla, jotta tasainen teroittumistulos saataisiin aikaan. Edelleen, koska on tyypillistä, että hiomakiven pintaan on 30 muodostettu syvennysuria olennaisesti tasaisesti jakaantuneena pinnan alueelle hiomakiven hiomaominaisuuksien sekä massan ja vedenpoiston helpottamiseksi, voidaan keksinnön mukaisella teroituslaitteella muodostaa tarvittaessa vastaava uritus hiomakiven pintaan. Samoin erilaisten pumppu-35 ja suutinkonstruktioiden käyttö keksinnön mukaisella ta- 10 88938 valla on mahdollista patenttivaatimusten puitteissa. Pelkän vesisuihkun syöttämisen sijaan on tietenkin mahdollista syöttää vesisuihkun mukana erilaisia hiovia tai muuten sopivia kiinteitä partikkeleita teroittamisen tehostamiseksi, 5 mutta tämä ei ole millään tavalla välttämätöntä.

Claims (14)

1. Menetelmä puuhiomakoneen (8) hiomakiven (1) pinnan teroittamiseksi, jossa menetelmässä hiomakiven (1) 5 pinnasta poistetaan materiaalia osasta hiomakiven (1) pintaa kerrallaan ja olennaisesti koko pinnan alueelta, tunnettu siitä, että hiomakiven (1) pintaan kohdistetaan ainakin yksi vesisuihku (2), jolla on niin korkea syöttöpaine, että vesisuihku (2) irrottaa hiomakiven 10 (1) pinnasta hiomarakeiden välissä olevaa sidosmateriaa- lia, ja, että koko hiomakiven (1) pinta käsitellään sen koko leveydeltä tällaisella vesisuihkulla pyörittämällä samanaikaisesti hiomakiveä (1).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että vesisuihkua (2) siirretään hiomakiven (1) akselin suunnassa niin, että koko hiomakiven (1) pinta sen akselin suunnassa tulee käsitellyksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesisuihkun (2) syöttöpaine 20 on vähintään 200 bar.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiomakiveen (1) kohdistetaan useita vesisuihkuja (2) kerrallaan.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen mene-. 25 telmä, tunnettu siitä, että kukin vesisuihku (2) on muodoltaan talttamainen.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimukset 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesisuihku (2) syötetään hiomakiven (1) pintaa vasten hionnan aikana.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hionnassa muodostuneen kuitumassasuspension (11) freeness-arvoa seurataan olennaisesti jatkuvasti ja verrataan ennalta asetettuihin freeneksen raja-arvoihin ja että mitatun freeness-arvon 35 saavutettua ennaltamäärätyn matalamman raja-arvon teroitus 12 88938 käynnistetään ja mitatun freeness-arvon muututtua ennalta määrättyyn toiseen korkeimpaan raja-arvoon teroitus lopetetaan.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen mene-5 telmä, tunnettu siitä, että teroituksen käynnistyminen ja teroituksen kestoaika määritellään hiomakoneen (8) massantuotannon, tehon tai kuitumassan freeness-arvon perusteella.

9. Laitteisto puuhiomakoneen (8) hiomakiven pinnan 10 teroittamiseksi patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä, johon laitteistoon kuuluvat teroitusvälineet (3) materiaalin poistamiseksi hiomakiven (1) pinnasta osalta pinta-alaa kerrallaan, tunnettu siitä, että teroi-tusvälineisiin kuuluu ainakin yksi suutin (3), joka suutin 15 (3) on kytketty liikkumaan siirtovälineiden (4) siirtämänä hiomakiven (1) aksiaalisuunnassa sen teroituksen aikana siten, että koko hiomakiven leveys tulee suuttimesta (3) tulevan vesisuihkun (2) käsittelemäksi ja korkeapainepump-pu (6), joka on kytketty pumppaamaan suuttimen (3) kautta 20 korkeapaineinen vesisuihku (2) hiomakiven (1) pintaa vasten samalla, kun hiomakiveä (1) pyöritetään sen teroittamisen aikana.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että siinä on siirtovälineet (4) 25 suuttimen (3) siirtämiseksi hiomakiven (1) aksiaalisuunnassa .

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että siinä on useita suuttimia (3), jotka kukin on kytketty korkeapainepumppuun (6).

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9 - 12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että siinä on siirto-välineet suuttimen (3) etäisyyden säätämiseksi hiomakiven (1) pinnasta.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen 35 laitteisto, tunnettu siitä, että siihen kuuluu 13 88938 mittaus- ja ohjausvälineet (18) muodostuneen kuitumassa-suspension (11) freeness-arvon mittaamiseksi ja teroituksen ohjaamiseksi mitatun freeness-arvon perusteella.

14. Jonkin patenttivaatimukset 9 - 14 mukainen 5 laitteisto, tunnettu siitä, että korkeapainepumppu (6) on kytketty syöttämään vettä suuttimeen (3) vähintään 200 bar paineella. 14 88938