FI102483B - Saumankutomakone, jossa on hapsusieppari - Google Patents

Description

102483

Saumankutomakone, jossa on hapsusieppari

Keksintö koskee sellaista saumankutomakonetta kankaan tekemiseksi päättömäksi, joka tekee kudotun sauman vastakkaisiin 5 kankaanpäihin muodostetuista hapsuista ja kankaasta poistetuista kudelangoista. Kankaanpäiden kulloinkin keskenään samassa linjassa olevat hapsut johdetaan päättökohdissa, jotka jakautuvat kudotun sauman leveydelle, kudotusta saumasta ulos-, ylös- ja/tai alaspäin. Keksintö koskee edelleen tällaiseen 10 saumankutomakoneeseen tarkoitettua hapsusiepparia, jossa käyttölaitteen liikuttaman varren etupäässä on koukku, joka tarttuu kudotusta saumasta ulostyöntyviin hapsunpäihin ja pitää ne sillä tavalla sivussa, että ne eivät häiritse jatko-kutomista .

15

Tekniset tekokuitukankaat sellaisiin käyttötarkoituksiin, joissa tarvitaan erittäin sileätä kankaan pintarakennetta, varsinkin litteänä kudotut tekokuitu-paperikoneviirat, tehdään päättömiksi kudotun sauman avulla. Kudotun sauman ai-20 kaansaamiseksi paljastetaan keskenään yhdistettävistä kan- kaanpäistä loimilankoja noin 20 cm:n matkalta poistamalla kudelangat tältä alueelta. Näistä loimilankahapsuista ja kan-kaanpäistä poistetuista kudelangoista muodostetaan sitten kudottu sauma, jossa kankaan alkuperäinen sidos toistetaan : -25 täsmällisesti uudelleen. Tätä varten jännitetään poistetuista *11.* kudelangoista apuvire tai saumavire, jossa poistetut kudelan- • · *···* gat toimivat apuloimilankoina. Tähän saumavireeseen viedään ··“ vuorotellen molemmista kankaanpäistä loimilankahapsut apuku- * delankoina. Loimilankahapsuja ei tällöin viedä saumavireen 30 koko leveydelle, vaan ne johdetaan ns. päättökohdassa saumani* vireestä ulos. Tällöin toisen kankaanpään kanssa samassa lin- :*:’: jassa oleva loimi lankahapsu viedään samoin saumavireeseen '.* . vain tähän päätöskohtaan asti. Molempien kankaanpäiden keske- 1..’ nään samassa linjassa olevien loimilankahapsujen sisäänviedyt '-*-'35 osuudet täydentävät näin toinen toisiaan kudotun sauman koko ·; leveydellä. Päättökohdat jakautuvat tietyn mallin mukaan yli • · · · kudotun sauman, jotta kudotulle saumalle saadaan mahdollisimman suuri vetolujuus.

2 102483

Julkaisusta DE-U-81 22 449 tunnetaan sormi, joka niisikehys-vireenmuodostuslaitteen käsittävässä saumankutomakoneessa tarttuu tai työntyy ylävireen apuloimilankojen läpi ja noutaa saumavireen koko leveydeltä sisäänviedyn apuloirailangan sau-5 mavireestä ylöspäin. Sormen etupäässä on tätä varten pinne. Sormi on käännettävissä ja siirrettävissä apuloimilankojen suuntaisesti ja lisäksi liikkuu kudotun sauman koko leveydeltä.

10 Julkaisusta EP-A-43 441 tunnetaan saumankutomakone, jossa on jacquardi-vireenmuodostuslaite. Tässä ei tarvita sormea, koska apukudelankojen yhteensitominen vain osalla kudotun sauman leveyttä tapahtuu siten, että vire jännitetään vain vastaavalle osalle. Tällöin läpivetotarttuimen sijaintipaikasta 15 riippuu se, työntyvätkö loimilankahapsujen päät kudotusta saumasta ulos ylöspäin vai alaspäin. Yleensä loimilankahapsut tulevat ulos paperikoneviiran nurjalta puolelta, jotta ne eivät aiheta markkeerautumista paperiin.

20 Julkaisusta EP-A-236 601 tunnetaan niinikään jacquardi-vi- reenmuodostuslaitteen avulla työskentelevä saumankutomakone. Tässä saumankutomakoneessa on kaksi sivuille, välittömästi kudotun sauman ulkopuolelle vietyä ulosvetolaitetta, jotka ottavat läpivetotarttuimen saumavireen läpi vetämän loimilan-: .-.25 kahapsun ja vetävät sen ulos ylöspäin. Tässä on kuitenkin vaikeuksia, koska läpivetotarttuin liikkuu kankaan tason alapuolella, kun taas ulosvetolaite on sijoitettu kankaan tason • · « yläpuolelle ja kudotun sauman leveyden ulkopuolelle, jolloin • ♦ ♦ *.* * ulosvetolaitteen täytyisi tarttua kankaanpään läpi.

30 «

Paperikoneeviiroissa on usein kaksi kangaskerrosta, jotka on yhdistetty toisiinsa erityisten liitoslankojen avulla. Täi- • .* . laisia monikerroksisia kankaita päättömäksi tehtäessä ei enää 9 · · haluta johtaa kaikkia loimilankahapsuja yhdelle puolelle, • · ”*35 yleensä nurjalle puolelle, koska paperinpuoleisen kangasker- :· roksen loimilankahapsut täytyisi sitten sidosmallista poike- ten johtaa läpi nurjanpuoleisen kangaskerroksen, jolloin si-dosmalliin syntyy häiriö ja suurempi lankamäärä pienentää 3 102483 vedenläpäisevyyttä, mistä puolestaan seuraa paperin markkeerautuminen.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on siksi aikaansaada sel-5 lainen saumankutomakone, jossa hapsujen päät voidaan noutaa kankaan yläpinnalle tai yleensä voidaan hapsujen päät noutaa vastakkaiselle puolelle kangasta kuin missä läpivetotarttuin on.

10 Keksinnön mukaan tämä tehtävä ratkaistaan siten, että kudotun sauman reuna-alueelle on järjestetty hapsusieppari, jossa on käyttölaite, joka siirtää hapsusiepparin vireenvaihdon jälkeen eteenpäin kankaan reunan yli ulos ja takaisin, jolloin hapsusieppari vetää ylöspäin ulostyöntyvän hapsun taaksepäin 15 ja jo muodostetun kudotun saumaosan yläpuolelle.

Kummankin kankaanpään hapsut pidetään paikoillaan ns. varas-tointinipussa kankaan sidoksen määräämässä järjestyksessä. Erottimella, jollainen tunnetaan esimerkiksi julkaisusta DE-20 U-89 03 454, otetaan hapsut yksitellen varastointinipusta ja viedään siirtotarttuimella alas sivulle saumavireen viereen. Saumavireen vastakkaiselta puolelta työntyy läpivetotarttuin (DE-U-92 15 498) saumavireen läpi, tarttuu hapsuun ja ottaa sen paluuliikkensä aikana mukaansa, jolloin hapsu viedään . . 25 saumavireeseen. Läpivetotarttuin kiristää hapsua niin, että se sijaitsee suorana saumavireessä. Luha (DE-U-92 11 353) lyö • · *···* hapsun kankaan reunaan. Kiharuutensa vuoksi hapsu lukittuu ··.: tällöin kankaan sidosta vastaavaan muotoon apuloimilankojen • · · : väliin. Vireenmuodostuslaite, joka on jacquardikone, muodos- 30 taa vain osavireen, ts. ylävire ei ulotu kudotun sauman mak- ·:* s imi leveydelle, jotta paikoilleenlyöty hapsu päättökohdasta !·!« alkaen juoksee kaikkien apuloimilanko jen yli, mutta kudotun ,* , sauman vastakkaisessa päässä sukeltaa taas alaspäin ja lopuk- si työntyy ulos alaspäin. Keksinnönmukaisen hapsusiepparin '35 toiminta perustuu siihen, että se vetää hapsun pään ylöspäin, · jotta se ei enää tule kudotun sauman reunassa ulos alaspäin.

«•Il .•'j Tämä on tarpeen ainoastaan monikerroksisessa kankaassa, koska « I « siinä ne loimilankahapsut, jotka ovat ottaneet osaa saumanku- 4 102483 tomakoneessa yläpuolella sijaitsevan kangaskerroksen muodostamiseen, pitää vetää ulos ylöspäin.

Edullisesti on hapsusieppari järjestetty uloimpaan reunaan, 5 kudotun sauman leveyden sisäpuolelle. Noin 3-5 mm kudotun sauman reuna-alueesta jätetään vapaaksi päättökohdista. Mieluiten kudotun sauman molemmille puolille on järjestetty hapsusieppari, joka liikkuu vastaavalla, kulloinkin noin 3-5 mm leveällä reuna-alueella ja tarttuu tällä reuna-alueella 10 hapsuihin.

Hapsusiepparit on voitu sijoittaa kiinteästi tai ne voivat liikkua kudotun sauman koko leveydellä, ts. loimihapsujen eli apukudelankojen suuntaisesti. On myös mahdollista käyttää 15 vain yhtä ainoaa hapsusiepparia, joka liikkuu kudotun sauman koko leveydellä ja sitä siirretään kudotun sauman molempien uloimpien reunojen väliä edestakaisin.

Edullisesti hapsusiepparin etupäässä oleva koukku on niin 20 leveä, että se yltää muutaman apuloimilangan yli, niin että se voi nojata kevyesti niitä päin. Koukun selkäpuoli kaartaa eteenpäin, jolloin hapsusieppari eteenpäin liikkuessaan liukuu tartuttavan hapsun yli. On myös mahdollista nostaa hapsusiepparia, sen liikkuessa eteenpäin, ohjausnokan avulla, ja . . 25 nostaa se näin tartuttavan hapsun yli. Paluuliikkeensä aikana täytyy hapsusiepparin koukun nojata päin apukudelankoja tai • · *···* kudotun sauman jo muodostettua osaa vasten.

* • ·· « ♦ ♦ ♦* • · « V : Jotta hapsusieppari kaiteen iskun ja vireenvaihdon jälkeen 30 voi tarttua suoraviivaisesti liikkuen kyseiseen hapsuun, si- ··· jaitsee ylävire lähes kankaan tasossa ja alavireen virekulma • · · · osoittaa alaspäin. Osavirettä muodostettaessa sijaitsevat alavireessä ne apuloimilangat, jotka eivät ota osaa osavireen

* · I

' *' muodostamiseen, niin että sisääviety hapsu kulkee kaikkien '••.'35 näiden apuloimilankojen yli. Kaiteen iskun jälkeen tapahtuu · vireenvaihto, jolloin vireen vastakkaisen reuna-alueen apu- loimi langat pakostakin joutuvat osaksi seuraavaa osavirettä, koska tällä reuna-alueella ei sijaitse ainuttakaan päättökoh- 5 102483 taa. Seuraavaa osavirettä muodostettaessa työntyy äsken si-säänviety hapsu tällä reuna-alueella joka tapauksessa joidenkin apuloimilankojen läpi ylöspäin. Hapsusiepparin koukku liukuu eteenpäin liikkuessaan hapsun yli, ottaa sen paluu-5 liikkeensä aikana mukaansa ja vetää sen alaspäin osoittavan pään ylöspäin ulos.

Tämän toimintatavan erityinen etu on siinä, että hapsusiep-pari ei ota sisäänvietyä hapsua läpivetotarttuimelta, eikä 10 sen siis ole pakko olla tarkassa yhteispelissä läpivetotart-tuimen kanssa. Jaksoaika lyhenee, koska hapsusieppari tarttuu hapsuun vasta vireenvaihdon jälkeen, jolloin sen toiminta ajallisesti menee päällekkäin seuraavan hapsun läpivedon kanssa.

15

Seuraavaksi selitetään yksi toteutusesimerkki keksinnöstä piirustuksen avulla. Siinä esittää kuvio 1 hyvin pelkistetyn esityksen osittain muodostetusta 20 kudotusta saumasta ylhäältäpäin, kuvio 2 samanlaisen kuvannon kuin kuvio 1, mutta sivulta, _ ; kuvio 3 kuvion 2 hapsusiepparin koukun suurennettuna.

. . 25

Kankaan molemmat päät 10, 20 yhdistetään keskenään kudotulla • · *···’ saumalla l. Tätä varten muodostetaan kankaan päihin 10, 20 kudelankoja poistamalla hapsuja 11, 21, joiden päät ma- • · · V : kasiininauha 15 (kuvio 2) pitää kutomisprosessin määräämässä 30 järjestyksessä tai peräkkäin. Hapsut 11, 21 ovat siis kankaan ·;· loimilankojen päitä. Ne viedään ns. apukudelankoina vireeseen • im 2, joka jännitetään noin 5 - 15 cm päähän toisistaan vietyjen .· , kankaanpäiden 11, 21 välille. Vire muodostetaan kudelangois- • · *· · ta, jotka poistettiin kankaasta esimerkiksi sen päistä 10, 20 ‘.•35 ja jotka kudottua saumaa valmistettaessa ja saumavirettä var- ··· ten toimivat apukude lankoina 3.

« « , ·

Kuten kudottua saumaa tehtäessä yleensä, muodostetaan sauma- 6 102483 vire 2 jacquardikoneella. Kutakin toisen kankaanpään 10 hapsua 11 vastaa, tai sen kanssa samassa linjassa on, toisen kankaanpään 20 hapsu 21. Hapsuja 11, 21 ei sidota koko kudotun sauman 1 leveydeltä, vaan keskenään samassa linjassa ole-5 vat hapsut 11, 21 kohtaavat päättökohdassa 4 kudotun sauman 1 reunojen sisäpuolella ja tulevat tässä päättökohdassa 4 ulos kudotusta saumasta 1 ylöspäin tai alaspäin. Tähän hapsujen 11, 21 osittaiseen yhteensitomiseen päästään tunnetulla tavalla siten, että jacquardikone muodostaa saumavireen 2 si-10 ten, että se ei ulotu kudotun sauman 1 koko leveydelle, vaan vain sille alueelle, jolle kudottavaksi valmiina oleva hapsu 11 tai 21 pitää kutoa. Näin samassa linjassa oleva hapsu 21 tai 11 on viety tai viedään paikoilleen muodostamalla vastaava toisesta päästä 20 tai 10 lähtevä saumavire 2, joka ulot-15 tuu samassa linjassa olevan, ensin mainitun hapsun 11, 21 saumavireen 2 kanssa koko kudotun sauman 1 leveydelle.

Hapsujen 11, 21 paikoilleenvetäminen tapahtuu siten, että hapsut 11, 21 otetaan tunnetulla tavalla erottimen avulla 20 yksitellen makasiininauhasta 15, 25. Siirtotarttuin poimii yksittäiset hapsut 11, 21 erottimelta, vie ne alaspäin saumavireen 2 korkeudelle ja luovuttaa sen siellä saumavireen 2 läpi ulottuvalle läpivetotarttuimelle, joka paluuliikkeensä aikana vetää hapsun 11, 21 saumavireen 2 läpi. Jotta voitai-. . 25 siin valvoa kunnolla varsinkin erottimen toimintaa, on ma-kasiininauha 15, 25 ja siihen tarttuva erotin järjestetty • * *···* kankaanpäiden 10, 20 ja kudotun sauman 1 tason yläpuolelle.

• · · ..." Läpivetotarttuimen täytyy sitten toimia vastakkaisella puo- «<« V : lella, ts. tämän tason alapuolella, koska se muutoin törmää 30 kankaanpäistä 10, 20 ylös makasiininauhaan ulottuviin hapsui- ·:· hin 11, 21. Tästä on seurauksena, että vireenmuodostuksen ···· ·*·*; täytyy tapahtua siten, että hapsujen 11, 21 päät päättökoh- .* . dissa 4 ohjataan alaspäin. Tämä ei ole yksikerroksisissa kan- « · · käissä ongelma, koska kangas voidaan asettaa saumankutomako- ‘•••’35 neeseen siten, että kankaan se puoli, josta hapsujen 11, 21 ··· päiden pitää tulla ulos, on alaspäin. Tavallisesti tämä on • · » · paperikoneviiran nurja puoli. Monikerroksisissa kankaissa tämä johtaisi siihen, että myös saumankutomakoneessa ylempänä 7 102483 sijaitsevan kangaskerroksen loimilankahapsut täytyisi johtaa alaspäin. Tästä seuraa kuitenkin häiriö kankaan sidokseen ja sitä kautta muutos vedenpoistotehoon ja lopuksi paperin mark-keerautuminen.

5

Piirustuksessa kaaviomaisesti esitetyssä järjestelyssä tämä ongelma ratkaistaan siten, että saumavire 2 muodostetaan sillä tavalla, että ylävire 6 sijaitsee kankaan päiden 10, 20 ja kudotun sauman 1 tasossa, kun taas alavire 7 osoittaa alas-10 päin. Kuten mainittiin, jännitetään saumavire 2 aina vain kankaanpäästä 10 tai 20, josta vastaava hapsu 11 tai 21 roikkuu, päättökohtaan 4 asti. Kaikki tämän saumavireen 2 ulkopuoliset apukudelangat 3 sijaitsevat alavireessä, ts. esittämättä jätetyn läpivetotarttuimen sisäänvetämä hapsu 11, 21 15 kulkee osa-saumavireen 2 ulkopuolella apuloimilankojen 3 yli. Samoin esittämättä jätetyn kaiteen iskun ja vireenvaihdon jälkeen joutuvat pakostakin muutamat näistä apuloimilangoista 3 ylävireeseen 6 ja sisäänvedetty hapsu 11, 21 sijaitsee ylä-vireen päällä. Siihen tarttuu siellä hapsusieppari 30, se 20 vedetään taaksepäin, ts. kudotun sauman 1 jo muodostetun alueen yli, ja se voidaan siellä työntää jousikiristimen tai kiinnityskiskon alle, jotta hapsu 11, 21 ei häiritse kutomi- • .· sen edetessä.

. .25 Hapsusiepparissa 30 on tanko 31, jonka etupäähän on tehty koukku 32. Koukku 32 avautuu väkäsen tapaan taaksepäin. Käyt- • ♦ *···* tölaitteen 33, yleensä pneumaattisen sylinterin, avulla voi- • · · ·'·'· daan hapsusiepparia 30 liikuttaa apuloimilanko jen 3 suuntai- ·« · V ; sesti edestakaisin. Koukun 32 alapuoli on sillä tavoin pyö- 30 ristetty, että se voi nojata pienellä painolla kudottuun sau-maan 1 ja ylävireen 6 apuloimi lankoihin 3 näitä vahingoitta-matta. Koukun 32 taaksepäin osoittavan kärjen 34 leveys on « .* . riittävä, jotta se voi nojata päin kolmea tai useampaa apu- i · * loimilankaa 3, ja se on tehty jalaksen muotoiseksi. Hap- ' ..*35 susiepparin 30 liikkuessa eteenpäin, menee kärki 34 kiinni- ·:· tartuttavan hapsun li, 21 yli ja ottaa tämän mukaansa hap- • « « · susiepparin 30 palatessa takaisinpäin. Koukun 32 kitaleveys on mitoitettu sellaiseksi, että hapsu 11, 21 voi hieman sii- 8 102483 hen hankautuen liukua koukun 32 läpi, jolloin on otettava huomioon kankaan lämpöfikseerauksesta johtuva hapsun li, 21 kiharuus tai aaltoilu.

5 Hapsusieppari 30 on sellainen, että se voi tarttua kaikkiin ylöspäin ulosvietyihin hapsuihin 11, 21, siitä riippumatta, missä päättökohta 4 sijaitsee. Tätä varten on kudotun sauman kumpaankin ulkoreunaan sijoitettu hapsusieppari 30 ja samanaikaisesti kudotun sauman 1 ulkoreuna-alueelta 8, jossa hap-10 susieppari 30 liikkuu, jätetään päättökohdat 4 pois. Yleensä tämän reuna-alueen 8 leveydeksi riittää 3 - 5 mm. Kuviossa 1 on selkeyden vuoksi esitetty vain yksi hapsusieppari 30. Tavallisesti käytetään kuitenkin kahta kiinteästi sijoitettua hapsusiepparia 30, jolloin niiden paikka on muutettavissa eri 15 saumojen leveyttä vastaavasti.

20 .25 I I < I Λ » » • ♦ * · * · · M» • • Mf « I l C · · • Λ % 30 ·· * • · ·« * · · f · · »Il

‘ I

I I I I I

· '35

t I

Claims (6)

1. 9 102483
2. 1. Saumankutomakone kankaan tekemiseksi päättömäksi, joka kone vastakkaisiin kankaanpäihin (10, 20) muodostetuista hap-5 suista (11, 21) ja kankaasta poistetuista kudelangoista (apu-loimilangoista 3) erottimen, vireenmuodostusmekanismin, hapsut (11, 21) erottimelta ottavan ja saumavireeseen (2) vievän tarttuinmekanismin ja kaiteen avulla muodostaa kudotun sauman (1), jolloin kankaanpäiden (10, 20) kulloinkin keskenään salo massa linjassa olevat hapsut (11, 21) johdetaan ylös- tai alaspäin ulos päättökohdista (4), jotka on jaettu kudottavan sauman (1) koko leveydelle, tunnettu siitä, että kudottavan sauman (1) reuna-alueelle on järjestetty hapsusiep-pari (30), jossa on käyttölaite (33), joka siirtää hapsusiep-15 parin (30) vireenvaihdon jälkeen eteenpäin kankaan reunan (9) yli ulos ja takaisin, jotta hapsusieppari (30) vetää ylöspäin ulostyöntyvän hapsun (11, 21) taaksepäin ja kudottavan sauman (1) jo muodostetun osan yläpuolelle.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saumankutomakone, tun nettu siitä, että vireenmuodostusmekanismi muodostaa ylävireen kankaanpään (10, 20) ja kudotun sauman (1) tasoon.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen saumankutomakone, . . 25 tunnettu siitä, että käyttölaite (33) siirtää hap- susiepparin hapsun (11, 21) sisääntuomista seuraavan vireen- *···’ vaihdon jälkeen eteenpäin kankaan reunan (9) yli ulos ja • · · ···· takaisin hapsuun (11, 21) tarttumista varten. • · · • · · • · · •
5. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen saumankutomako- ne, tunnettu siitä, että hapsusieppari (30) on sijoi-tettu kudottavan sauman (1) reuna-alueelle. ··· • · **, 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen saumankutomakone, t u n- * ' 35 nettu siitä, että vireenmuodostusmekanismi jättää kudot- : tavan sauman (1) uloimmalla reuna-alueella muutaman mm:n va- paaksi päättökohdista (4) . • · · 102483
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 raukaisen saumankutomako-neen hapsusieppari, jossa hapsusieppari (30) on käyttölaitteen (33) avulla liikutettava varsi, jossa on koukku (32), joka tarttuu kudottavasta saumasta (1) ulostyöntyvään hapsun 5 päähän, tunnettu siitä, että käyttölaite (33) siirtää vireenvaihdon jälkeen hapsusiepparin (30) kankaan tasossa eteenpäin kankaan reunan (9) yli ulos, niin että hapsusieppari (30) vetää pois ylöspäin ulostulevan hapsun (11, 21) taaksepäin ja kudottavan sauman (1) jo muodostetun osan yläpuo-10 lelle. 15 20 : :"?5 • · · • · • · ··· • · · • · · · ··· • · a • « · 30 « • · · • · ·· ··· • · · • · · 1 » «aa • · · • a • · "'35 • a a 102483