FI102393B - Saumankutomakone tekokuitukankaan tekemiseksi päättömäksi kudotun saum an avulla - Google Patents

Description

102393

Saumankutomakone tekokuitukankaan tekemiseksi päättömäksi kudotun savunan avulla 5 Keksintö kohdistuu saumankutomakoneen kaiteen kiinnittimeen tekokuitukankaan tekemiseksi päättömäksi kudotun sauman avulla. Kaiteessa on piirtoja apukudelankojen työntämiseksi kankaan reunaan, jolloin piirrot on laakeroitu kallistuvasta ja siitä kankaanpäästä lähtien, josta kulloinkin paikoilleen-10 vietävä apukudelanka ulkonee loimenpäänä, painuvat paikoil-leenvietävää apuloimilankaa vasten.

Tekniset tekokuitukankaat sellaisia käyttökohteita varten, joissa vaaditaan ehdottoman tasaista kankaan pintarakennetta, 15 varsinkin litteänä kudotuissa tekokuituisissa paperikonevii-roissa, liitetään kudotulla saumalla päättömiksi. Kudotun sauman valmistamiseksi paljastetaan keskenään yhdistettävistä kankaanpäistä loimilankoja esim. 15 cm:n matkalta poistamalla kudelankoja tältä alueelta. Näistä loimilanganpäistä ja kan-20 kaasta poistetuista kudelangoista muodostetaan sitten ns.

kudottu sauma, jossa alkuperäinen kankaan sidos toistetaan täsmällisesti samanlaisena. Tätä varten jännitetään poistetuista kudelangoista apuvire tai saumavire, jolloin poistetut kudelangat toimivat apuloimilankoina. Tähän apuvireeseen ve-.. 25 detään loimilanganpäät sisään apukudelankoina vuorotellen molemmista kankaanpäistä. Loimilanganpäät, ts. apukudelangat, ja poistetut kudelangat, ts. apuloimilangat, ovat tavallises- • · ti paksuudeltaan 0,1 - 0,5 mm monofilamenttilankoja, ja ku- : .* dottu sauma valmistetaan kankaan lämpöfikseerauksen jälkeen, ♦ · · • *.So jotta langoilla olisi jo kankaan kulloistakin sidosta vastaa- i va aaltoilu tai polveilu. Sellaisen kudotun sauman aikaansaa miseksi, jonka vetolujuus on suuri, ja jonka pinnan kuvioin- ·'·*. ti, joka on ratkaisevaa paperin markkeerautumiselle, ei eroa • · .·*.·. ratkaisevasti muusta kankaasta, täytyy apuloimilankojen ja •35 apukudelankojen lomittua toisiinsa samaan tapaan kuin kan-‘ ’ kaassa, jotta muoto sulkeutuu. Apuloimilankojen ja apukude- * ' lankojen liittyminen keskenään yhteen niiden polveilua vas- . taavalla tavalla saadaan mm. siten, että kaide ei työnnä apu- kudelankoja paikoilleen samanaikaisesti koko pituudeltaan, 2 102393 vaan apukudelangat työnnetään paikoilleen saumavireen läpi niiden kankaanpäästä ulostulokohdasta lähtien etenevästi.

Kaide, joka mahdollistaa tällaisen apukudelankojen peräkkäi-5 sen paikoilleentyöntämisen, on kuvattu julkaisussa DE-U-81 22 448. Kaide liikkuu tässä työasennossa kankaan reunan lähellä. Yhdelle akselille kallistuvasti laakeroidut piirrot pidetään kumilistan avulla irti kankaan reunasta. Poikkeutusnivelen avulla ne painetaan kankaanpäästä lähtien kumilistan kimmoi-10 suutta vasten peräkkäin apukudelankoja päin. Poikkeutusnivel on ohjainta pitkin siirrettävä rulla ja kullakin paikoil-leentyönnöllä rulla siirtyy piirtoja pitkin koko sauman leveyden.

15 Samaan päämäärään päästään julkaisun EP-A-0 043 441 mukaan kiertyvällä neulavalssilla, jossa on joukko taipuisia ja joustavia neuloja, jotka on järjestetty ruuvikäyrän muotoisiin neulariveihin. Lisämahdollisuutena kuvataan mainitussa julkaisussa apukudelankojen paikoilleentyöntämistä z-muotoi-20 silla neuloilla, jotka on järjestetty ohjausalustaan vierekkäin ja yksittäin aksiaalisuunnassa siirrettävästi. Neulojen etummaiset z-päät tarttuvat vireeseen. Luistin avulla työnnetään z-muotoiset neulat peräkkäin kankaan reunaa päin, niin että apukudelanka kankaan päästä ulostulokohdastaan lähtien . 25 työntyy paikoilleen jatkuvalla aaltoliikkeellä.

Keksinnön tehtävänä on nopeuttaa saumankutomisprosessia.

• · • ·« « • · · • · · : ·* Keksinnön mukaan tämä tehtävä ratkaistaan siten, että aiemmin I» · : ’.*30 mainitun kaltainen kaiteen piirtojen kiinnitin tehdään sei-• ·· v · laiseksi, että piirrot luhan liikkuessa eteenpäin ovat keske nään sillä tavoin siirretyt tai porrastetut, että pisteet, joissa yksittäiset piirrot koskettavat paikoilleen työnnettä- • vää apukudelankaa, sijaitsevat suoralla tai hieman käyrällä .35 linjalla, jonka etäisyys kankaan reunasta kasvaa jatkuvasti apukudelankojen kankaanpäästä ulostulokohdasta lähtien.

: Näin päästään siihen, että kutomisjakso lyhenee. Tähän asti ·;.·| piirtojen peräkkäiseen käsittelyyn läpikulkevan rullan 3 102393 avulla, kiertyvällä neulavalssilla tai z-neulojen työntymisen avulla tarvittu aika jää pois. Kun porrastetaan piirrot kankaan reunaan nähden viistosti kulkevalle suoralle tai hieman käyrälle linjalle, riittää jo luhan liike työntämään apuku-5 delangan paikoilleen sen kankaasta ulostulokohdasta lähtien peräkkäin.

Mieluummin kaide on rakenteeltaan sellainen, että piirtojen alapäässä on reikä, jonka avulla ne voidaan pujottaa akselil-10 le. Alapäästään voivat piirrot lisäksi olla levitetty jalaksi. Jalan kankaan reunasta poispäin oleva pää nojaa kumilis-taan, kun taas jalan kankaan reunaan päin oleva pää lepää kannatinkiskolla. Kannatinkisko ja kumilista on järjestetty piirtojen pituussuuntaan nähden vastakkaisille puolille niin, 15 että ne kohdistavat vastakkaissuuntaisen kiertomomentin piirtoihin. Kumilistan vuoksi puristuvat piirrot joustavasti eteenpäin, ts. kankaan reunaa päin. Kannatinkisko, joka itse on jäykkä, määrää yksittäisten piirtojen etummaisen asennon. Kannatinkiskoa voidaan kallistaa asetuslaitteella hieman niin 20 toiseen kankaanpäähän kuin toiseenkin kankaanpäähän päin.

Kallistusakseli sijaitsee tällöin samansuuntaisesti apuloimi-lankojen kanssa ja sijaitsee mieluiten kannatinkiskon keskivaiheilla. Yksittäiset piirrot liikkuvat kannatinkiskon asennosta riippumattomasti hieman kankaan reunaa kohti tai siitä .25 poispäin. Kannatinkiskoa kallistettaessa voidaan tällöin piirtokokonaisuudesta muodostuva kaide asettaa viistosti kan-kaan reunaan nähden.

• ·* • · » • · « • · λ t Luha liikuttaa viistosti asetettua kaidetta kohti kankaan ♦ · ♦ • * 30 reunaa. Uloin piirto sillä puolella, joka on lähellä loimen-pään kankaasta ulostulokohtaa, koskettaa ensimmäisenä kankaan reunaa ja työntää tämän loimilanganpään apukudelankana pai- ♦ · « : .* koilleen, jolloin tämä fikseeratun aaltoilevan muotonsa vuok si lukittuu oikealla tavalla niiden apuloimilankojen väliin, ....: 35 joilla samoin on fikseerattu aaltoileva muoto. Luhan liikkeen jatkuessa eteenpäin painuvat yksittäiset piirrot peräkkäin apukudelankaa päin, kunnes tämä on työntynyt paikoilleen koko matkaltaan tai ns. ulospistokohtaan asti, jossa se tulee ulos kankaasta joko alaspäin tai ylöspäin. Luhan liikkeen jät- 4 102393 kuessa eteenpäin painuvat apukudelangan kanssa jo kosketuksissa olevat piirrot lujemmin kumilistaa päin ja nousevat kannatinkiskosta irti. Apukudelangan jatkuva paikoilleentyön-täminen tapahtuu hyvin lyhyessä ajassa, nimittäin siinä ajas-5 sa, jonka luha tarvitsee kulkeakseen sen kulman, jonka verran viimeistä piirtoa on siirretty ensimmäiseen piirtoon nähden.

Kun yksi apukudelanka on työnnetty paikoilleen kankaan toiselta reunalta, käännetään kannatinkiskon suuntaa ja kallis-10 tetaan se toiselle puolelle niin, että piirtojen porrastus kääntyy vastakkaiseen suuntaan ja nyt voidaan työntää paikoilleen apukudelanka, joka työntyy ulos toisesta kankaanpäästä.

15 Erityisen edullista tässä piirtojen porrastuksessa on, että piirrot asettuvat samansuuntaisesti apuloimilankoihin nähden ja täten saadaan myös erittäin tiheillä kankailla suotuisat edellytykset apukudelankojen paikalleentyöntämiselle. Kahden piirron välissä voi tällöin kulkea jopa viisi apuloimilankaa. 20 Eräs keksinnön lisäetu on, että paikoilleentyöntämisen aikana täytyy kiihdyttää vain minimaalinen massa, nimittäin piirtojen massa, ja siten luhan hyvin nopea liike kohti kankaan reunaa on mahdollista.

25 Kankaan reunat ovat yleensä sellaiset, että kudottua saumaa aloitettaessa ne asettuvat koverasti ja sitten sauman kutomi-t sen edetessä kuperasti. Kankaan reuna ei siis yleensä kulje suoraviivaisesti. On eduksi mukauttaa kaiteen muoto, ts.

• · piirtojen järjestys, kankaan reunan muotoon. Siihen on monia 30 mahdollisuuksia.

• » ·

Ensiksikin voi akseli, jolle piirrot on pujotettu, olla käy- * * * : rä. Akselia kierrettäessä nousevat tai laskevat piirtojen jalat akselin käyryyttä vastaavasti kumilistaan ja kannatin-35 kiskoon nähden, ja kallistuvat näin hieman kankaan reunaan päin tai tästä poispäin. Tämä kallistusliike on voimakkaimmillaan kaiteen keskialueella ja pienenee päihin päin mentäessä. Akselia kiertämällä on sitten mahdollista sovittaa piirtojen järjestys kankaan reunan saumankudontaprosessin , 102393 ο aikana muuttuvaan käyryyteen.

Toiseksi voidaan akselia, jolle piirrot on pujotettu, asetus-laitteilla, esim. hydraulisylintereillä, jotka välinivelien 5 avulla tarttuvat akseliin, taivuttaa tarkoituksenmukaisesti ja siten sovittaa kankaan reunan käyryyteen. Saadaan siis lopuksi sama vaikutus kuin edellä kuvatulla ensimmäisellä mahdollisuudella. Molemmissa tapauksissa on järkevää tehdä akselin laakeroinnista laakeritukiin nivellaakeri, jotta ak-10 selille saataisiin laakerituista lähtevä taivutusIinja. Näin kankaan reunan käyryys otetaan parhaiten huomioon.

Eräs lisämahdollisuus on lopuksi vielä siinä, että kannatin-kisko, ja mahdollisesti myös kumilista, tehdään käyräksi.

15 Tämä voi tapahtua esim. sillä tavalla, että kannatinkisko, niinkuin yllä on kuvattu, on kallistettavissa sen keskipisteen kautta kulkevan kallistusakselin ympäri ja että kanna-tinkiskon kummassakin päässä on asetuslaite.

20 Kudottua saumaa valmistettaessa on yhdistettävät kankaanpäät kiinnitetty telineeseen ja saumankutomakonetta siirretään tässä telineessä kankaan päiden suuntaisesti. Saumankutomako-neen siirtäminen voidaan keksinnön erään suositeltavan toteutusmuodon mukaan ratkaista alapäästään jatketun piirron avul-", 25 la. Kudotun sauman edistyessä siirtyy kankaan reuna luhan suuntaan ja näin piirrot luhan etummaisessa kuolokohdassa ··. painautuvat lujemmin kumilistaa päin. Piirron jatkettu alapää • · *;v< kallistuu näin myös enemmän ja yltää katkaisimeen, joka lä- • « *. ! hettää signaalin ohjaukseen saumankutomakoneen siirtämiseksi « · *t<; 30 eteenpäin.

• < • ·

Seuraavaksi esitetään keksinnöstä yksi toteutusesimerkki pii- • · · • V rustuksen avulla. Piirustuksessa esittää • · · 35 kuvio 1 luhan yläosan ja kaiteen sivukuvantona, ts. apukude-lankoj en suuntaan, kuvio 2 kuvion 1 luhan yläosan ja kaiteen edestä nähtynä, ts. apuloimilankojen suuntaan,

« I

6 102393 kuvio 3 kaavamaisena kuvantona kaiteen päältäpäin hetkenä, jolloin ensimmäinen piirto koskettaa kankaan reunaa ja apukudelangan työntyessä paikoilleen toiselta puolelta, 5 kuvio 4 kuvion 3 kaltaisen kuvannon apukudelangan työntyessä paikoilleen toiselta puolelta, kuvio 5 kuvion 3 kaltaisen kuvannon, jossa on esitetty kudotun sauman kovera kaarevuus saumankutomisprosessin alussa, 10 kuvio 6 kuvion 5 kaltaisen kuvannon, jossa on nähtävissä kudotun sauman kupera kaarevuus saumankutomisprosessin lopussa, kuvio 7 sivukuvan luhan lisälaitteesta kaiteen kaarevan muo-15 don aikaansaamiseksi ja kuvio 8 kuvion 7 toteutusmuodon etukuvantona.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetty yläosa luhasta 1, jota luhan käyt-20 tösylinteri 2 tavanomaiseen tapaan kääntää. Luhan 1 yläpäässä on poikittaiskannatin 3, jonka sivupäädyistä työntyvät ylöspäin laakerituet 4, joihin akseli 5 on kiinnitetty irrotettavasta Akselille 5 on pujotettu piirtoja 6. Piirtojen 6 alapäässä on reikä 8, josta ne on pujotettu akselille 5. Välissä 25 olevien välikerenkäiden 13 avulla ne pidetään toisistaan kankaan lankatiheyttä vastaavalla etäisyydellä. Piirtojen 6 ala-^ päätä on levitetty jalkamaisesti ja niiden akselista 5 etääl- lä olevan jalan pää nojaa kumilistaan 9. Jalan 7 vastakkai- • · nen, akselinpuoleinen pää lepää kannatinkiskon 10 varassa.

*..! 30 Laite on tällöin sellainen, että kumilista 9 ja kannatinkisko * * · 10 kohdistavat piirtoihin 6 vastakkaissuuntaiset vääntömomen-tit ja määräävät näin niiden asennon. Kumilistan 9 elastisuu- • · · : V den vuoksi painuvat yksittäiset piirrot 6 kannatinkiskoa 10 » * * : päin. Kumilista 9 on järjestetty kiinteästi poikittaiskannat- ....:35 timeen 3, kun taas kannatinkisko 10 on kallistettavissa kal-listuspisteen 12 ympäri, joka esitetyssä toteutusesimerkissä • sijaitsee kannatinkiskon 10 keskellä, mutta joka voi sijaita myös jommassa kummassa päässä. Kiertoakseli 12 sijaitsee täl-löin vaakasuuntaisesta luhan 1 liikkeen suunnassa. Kannatin- 7 102393 kiskoa 10 voidaan kallistaa sähköisellä, mekaanisella, pneumaattisella tai vastaavalla säätölaitteella, esimerkiksi sää-tösylinterillä 11. Kannatinkiskoa 10 kallistettaessa kääntyvät yksittäiset piirrot 6 eripituisen matkan verran kankaan 5 reunaan päin ja siitä poispäin ja painuvat tällöin erilaisella voimalla kumilistaa 9 päin.

Kuviossa 2 on kannatinkisko 10 esitetty ehjin viivoin kes-kiasennossaan, jossa kaikki piirrot ovat saman matkan päässä 10 kankaan reunasta. Katkoviivoin on kannatinkisko 10 esitetty toisessa kallistusasennossaan, jossa kuvion 2 vasemmat piirrot 6 ovat kallistuneet katsojaan, siis kankaan reunaan päin.

15 Kuviot 3 ja 4 esittävät yksinkertaistetussa muodossa kaiteen ja yksittäisten piirtojen 6 asennon apukudelankoja työntyessä paikoilleen. Kankaanpäät 15 ja 16 muodostuvat loimilangoista 17 ja kudelangoista 18 ja kankaan päät 15 ja 16 ovat kuvioiden 3 ja 4 esityksessä jo osittain yhdistetty kudotulla sau-20 maila 19. Vielä liittämättä olevassa osassa on esitetty vain apuloimilangat 20, kun taas kankaasta ulostyöntyvät loimilan-ganpäät on selvyyden vuoksi jätetty pois. Kuvio 3 esittää kaiteen asennon yhden, kuviossa 3 nähtävän, ylemmästä kankaanpäästä 15 ulostyöntyvän apuloimilangan työntyessä pai-,25 koilleen. Tässä kankaanpäässä 15 ovat piirrot siksi lyhyimmän . matkan päässä kankaan reunasta 21, jotta apukudelanka tästä ;·. kankaanpäästä 15 lähtien voi työntyä paikoilleen etenevästi • ·· «... yli kudotun sauman 19 leveyden. Tämä etenevä paikoilleentyön-

• C

I.! tyminen tapahtuu tällöin hyvin lyhyessä ajassa, nimittäin : * : ·.. 30 sinä aikana, jonka luhan käyttösylinteri 2 tarvitsee kulkeak- • * *· ' seen kuviossa 3 merkityn matkan x. Luhan l liikkeen etummai sessa kuolokohdassa ovat ensin dominantit piirrot 6, ts. ne ·» ♦ i V piirtoja, jotka ensimmäisinä koskettavat kankaan reunaa, irti • » · v kannatinkiskosta 10, jolloin kumilistan 9 elastisuus ottaa ,,,,:35 vastaan nostomatkan.

. Iskun jälkeen, ts. lisäkudelangan täydellisen paikalleentyö- :,i.‘ tämisen jälkeen, vaihdetaan kannatinkiskon 10 suuntaa, niin ·:*: että apukudelangat voidaan vuorotellen työntää paikoilleen 8 102393 kankaan eri puolilta 15 ja 16. Kuviossa 4 on piirtojen 6 asento esitetty yhden kankaanpäästä 16 ulostyöntyvän loimi-langanpään apukudelangaksi tapahtuvan paikoilleentyöntämisen alussa.

5

Keksimmäistä piirtoa 23 on pidennetty alapäästään ja se voi kääntää kytkimen 22. Kudottua saumaa tehtäessä ovat kankaan päät 15, 16 tavanomaiseen tapaan kireällä ja saumankutomis-konetta siirretään kankaan päitä 15, 16 pitkin. Saumankuto-10 miskoneen siirtyminen voidaan lopettaa kytkimellä 22. Sauman kutomisen edetessä lyövät piirrot 6 aikaisemmin kankaan reunaan ja painuvat voimakkaammin kumilistaa 9 päin, ja vastaavasti, kuviota 1 katsottaessa, kallistuvat pitemmälle vasta-päivään. Kun kudottu sauma on vastaavalla tavalla edennyt, 15 koskettaa keskellä olevan piirron 23 jatke tällöin kytkintä 22, joka antaa signaalin saumankutomakoneen siirtymiseksi eteenpäin askeleen verran.

Kuviot 5 ja 6 ovat kuvion 3 tapaisia esityksiä, kuvio 5 esit- 20 tää kudotun sauman koveran taipuman saumankutomisprosessin alussa. Saumankutomisprosessin aikana kulkee kankaan reuna 21 ensin suoraan, ja saumankutomisprosessin loppua kohti se on kupera, niinkuin kuviossa 6 on esitetty. Samalla tavoin kuin kuvion 3 toteutusmuodossa, kasvaa tällöin piirtojen etäisyys 25 kankaan reunasta tasaisesti kankaanpäästä 15 toiseen päätyyn 16 mentäessä, jolloin piirrot 6 eivät kuitenkaan ole suoralla :·. linjalla, vaan kankaan reunan 21 asentoa vastaavalla käyrällä • · · . linjalla. Näin päästään siihen, että yksittäiset piirrot • · *, ; ajallisesti toisiaan seuraten työntävät apukudelangan pai- j · .

• 1 30 koilleen na kankaan reunan 21 kaarevasta asennosta huolimatta

• e · J

« 1 '·' jokseenkin yhtäsuurella voimalla.

V Kuviot 7 ja 8 esittävät kuvioiden l ja 2 kaltaisen toteu- tusesimerkin, mutta tässä on lisälaite piirtojen 6 järjestä-35 miseksi käyrälle linjalle, jolloin käyryys on säädettävissä siten, että kaiteen muoto voi mukautua saumankutomisprosessin

IMH

, aikana muuttuvaan kankaan reunan asentoon. Lisäsylinteri 24 • ;V tarttuu tällöin poikittaisvarren 25 välityksellä akselin 5 keskiosaan ja suuntaa tämän ylös tai alas, jotta akseli 5 9 102393 menee ylös- tai alaspäin taipuneeseen asentoon. Poikittais-varren 25 pitäisi olla akseliin 5 tarttumiskohdassa suunnilleen siinä poikittaisvarrella 25 korvatun välikerenkaan paksuinen, jotta piirtojen välinen etäisyys säilyisi myös tässä 5 kohdassa. Jos akseli 5 taipuu alaspäin, seuraa siitä, että piirrot 6 kallistuvat hieman kankaan reunasta poispäin - ks. kirjain "a" kuviossa 7 - ja akselin 5 keskialueella olevat piirrot enemmän kuin ulompana olevat piirrot. Kumilistan 9 ansiosta pidetään piirrot 6 tällöin jännitettyinä niiden eri-10 laisesta asennosta huolimatta. Pisteet, joissa piirrot 6 koskettavat paikoilleentyönnettyä apukudelankaa, sijaitsevat siis kankaan reunasta 21 poispäin kääntyneellä, kuperalla linjalla, niinkuin kuviossa 5 on esitetty, kun sylinteri 24 suuntaa akselin 5 alaspäin. Päinvastoin järjestyvät piirrot 6 15 kuviossa 6 esitetylle kuperalle linjalle, kun sylinteri 24 suuntaa akselin 5 ylöspäin - ks. kirjain "b" kuviossa 7. Vi-puvälityksen vuoksi, joka määräytyy piirtojen 6 pituudesta suhteessa akselin 5 keskipisteen etäisyyteen kannatinkiskosta 10, tarvitaan vain vähäinen sylinterin 24 päädyn muutos saa-20 maan aikaan kaiteessa kupera tai kovera muoto. Akselin 5 mahdollisimman tasaisen taipuman aikaansaamiseksi lepäävät sen päät tarkoituksenmukaisesti nivellaakereissa 26.

Samaan tulokseen päästään myös käyttämällä käyrää akselia 5, ,25 jota kierretään asetusmoottorilla, niin että akselin 5 käyryys voidaan suunnata ylös tai alas. Selvää on, että myös kaikki väliasennot ovat mahdollisia, jolloin saadaan suora • «· » kaide, kun akselin 5 taipuma on vaakatasossa.

I f • · * · r » · : * * ·» t * i I « * «« · • * · • · «I · » # · • 1 · t * 1 · · '

• I

t » t

Claims (8)

10 102393

1. Saumankutomakone tekokuitukankaan tekemiseksi päättömäksi kudotun sauman avulla, jolla saumankutomakoneella on kaiteen 5 kiinnitin, jolloin kaiteessa on piirtoja (6) apukudelankojen työntämiseksi kankaan reunaan (21), piirrot (6) on laakeroitu kallistuvasti, painetaan joustavin voimin kannatinkiskoa (10) vasten ja siitä kankaanpäästä (15, 16) lähtien, josta kul loinenkin apukudelanka ulkonee loimenpäänä, painuvat peräkkäin 10 paikoilleenvietävää apuloimi lankaa vasten, tunnettu siitä, että piirrot (6) etummaisemmassa asennossaan, jossa ne on kannatinkiskoa (10) vasten, on porrastettu siten, että pisteet, joissa piirrot (6) koskettavat paikoilleen työnnettävää apukudelankaa, sijaitsevat suoralla tai hieman käyrällä 15 linjalla, jonka etäisyys kankaan reunasta (21) kasvaa apukude-langan kankaanpäästä (15, 16) ulostulokohdasta lähtien.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saumankutomakone, tunnettu siitä, että piirtojen (6) alapäässä on reikä (8), 20 jonka avulla ne on pujotettu akselille (5) ja väliin on viety välikerenkaita (13).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen saumankutomakone, tunnettu siitä, että piirrot (6) on alapäästä laajen- 25 nettu jalkamaisesti (7) ja jalan toinen pää nojaa kumilistaan : '** (9) ja toinen pää kallistettavaan kannatinkiskoon (10) . • · · • · · • · • · :*i 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen saumankutomakone, t u n - nettu siitä, että kannatinkisko on kallistettavissa ase-30 tuslaitteella (11) vaakasuuntaisen, apuloimilankojen kanssa samansuuntaisen akselin ympäri. • · · • · ·«· • · · • · ·

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen saumankutomakone, :.i.: tunnettu siitä, että ainakin yksi piirto (6) on pi- 35 dennetty (23) alapäästään ja saumankudontaprosessin edetessä kääntää kytkimen (22) saumankutomakoneen siirtämiseksi : eteenpäin. • · 11 102393

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen saumankutomakone, tunnettu siitä, että akseli (5), jolle piirrot (6) on pujotettu, on muodoltaan käyrä ja on kierrettävissä käyttölaitteella, jolloin linjalle, jolla sijaitsevat ne pisteet, 5 joissa piirrot (6) koskettavat paikoilleentyönnettävää apuku-delankaa, on annettavissa kovera, suora tai kupera muoto.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen saumankutomakone, tunnettu siitä, että siihen on järjestetty asetuslai- 10 te, joka pakottaa akselin (5) taipumaan kimmoisasti, jolloin saadaan sille linjalle kovera, suora tai kupera kulku, jolla sijaitsevat ne pisteet, joissa piirrot (6) koskettavat pai-koi1leentyönnettävää apukudelankaa.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen saumankutomakone, tunnettu siitä, että akseli (5) on laakeroitu päistään nivelöidysti. • · · • · · • · · • · • * • · · • · · • « · • · « • · « • · • · · • · · • · • · · • · · • · · ♦ « * 12 102393