FI81616B - Automatisk soemmaskin foer band av tyg. - Google Patents

Description

81 616

Automaattinen saumauskone kangasnauhoja varten Tämän keksinnön kohteena on laite, joka on tarkoitettu käytettäväksi kudotun sauman valmistamiseksi kudotuissa kangas-nauhoissa, ja etenkin laite kudottujen saumojen muodostamiseksi pitkissä kudosnauhoissa, joita käytetään paperiteollisuudessa paperikoneiden tasoviiraosassa.

Paperiteollisuudessa käytetyissä koneissa käytetään tavallisia suuria kudottuja kangashihnoja, jotka voivat olla 150 jalkaa pitkiä ja 200 tuumaa leveitä tai jopa leveämpiä. Tämäntyyppinen hihna kudotaan suurissa kutomakoneissa ja sitten hihnan vastakkaiset päät kudotaan yhteen työteliäällä menetelmällä saumattoman hihnan muodostamiseksi. Paperinvalmistusprosessissa tärkeää on se, että kudottu sauma on virheetön. Kudotun sauman muodostaminen on tähän asti suoritettu ensisijassa käsin ja hankaamalla kuituja kudotun kan-gashinnan vastakkaisissa päissä ja kutomalla sitten kuidut yhteen hihnan toisessa päässä. Koska nämä kudotut hihnat voivat sisältää tiheästi kudotun, hyvin hienoista kuiduista tai langoista koostuvan kankaan, käsin suoritettava sauman kutomismenetelmä on vaativaa ja aikaavievää. Saumankutojan on vaikeaa tarttua yksittäisiin kuituihin sopivassa järjestyksessä, mutta on kuitenkin tärkeää, että saumankutoja tuottaa täydellisen ja yhtäjaksoisen kudotun tuotteen. Jos kuituja ei kudota yhteen oikeassa järjestyksessä, kangas on käyttökelvoton. Saumankutojan on oltava myös hyvin huolellinen sen varmistamiseksi, että kudotut kuidut eivät ole kiertyneet ja että jokainen sauman kuitujen taivutus on suunnattu oikein muiden kankaan lankojen kanssa.

Koska on oltava erittäin huolellinen saumankutomisprosessis-sa, käsin suoritettava saumankutominen vaatii huomattavan määrän työtunteja leveissä hihnoissa. Tarvittavan ajan ja tarvittavan taidon tason johdosta saumankutomisprosessi on hyvin kallis ja se muodostaa valmiin tuotteen kustannusten olennaisen osan.

2 61616 Tämän käsin suoritettavan saumankutomisprosessin kalleuden johdosta on yritetty automatisoida menetelmää kudotun sauman ja päättömien kudottujen kangashihnojen muodostamiseksi. Ennen tätä keksintöä tällaiset yritykset ovat epäonnistuneet.

Eräs tunnetun tekniikan mukainen laite on kehitetty käytettäväksi yhdessä käsinsaumauksen kanssa ja viriöaukkojen muodostamiseksi. Tämä laite on tarkoittu vähentämään saumakuto-jalta vaadittavaa työtä, mutta se vaatii silti käsin suoritettavia kutomistoimintoja. Tässä laitteessa käytetään jakardi-laitteita, joita valmistaa Samuel Dracup & Sons, Ltd., Lane Close Mills, Great Horton, Bradford West Yorkshire, Englanti.

Eräs toinen esimerkki tunnetusta tekniikasta kudotun sauman muodostamiseksi on esitetty julkaisussa EP-A-0 043 441, jossa esitetty laite, joka on likimain vaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen. Tässä laitteessa on pyörivä kiekkosovitelma perättäisten loimilankojen erottamiseksi reunasta, sekä varsi ja/tai ilmasuihkuja on sovitettu siirtämään perättäiset erotetut langat yhteenpunontavarrelle, joka vetää ne viriö-aukon läpi. Pyörivä kiekkosovitelma ei ole luotettava mekanismi peräkkäisten lankojen erottamiseen reunasta ja viemiseen yksi kerrallaan yhteenpunontavarrelle, eikä kuvattu siirtojärjestelmä muodosta luotettavaa järjestelmää loimi-langan vastaanottamiseksi erotinelimeltä ja sen siirtämiseksi yhteenpunontavarrelle, erityisesti silloin, kun järjestelmässä käytetään ilmasuihkuja loimilankojen ohjaamiseen ja siirtämiseen.

Julkaisussa EP-A-0 043 441 esitettyyn verrattuna keksintömme saa aikaan laitteen sauman muodostamiseksi kudottuun kangaspalaan, jossa on vastakkaiset päät, kankaan vastakkaisten päiden liittämiseksi toisiinsa kudotun sauman avulla ja siten päättömän kudotun kangashihnan muodostamiseksi. Laite on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä sellaisen elimen kanssa, joka tukee kudelankojen kaistaletta yhden-suuntaisesti, ja joka tukee kankaan vastakkaisia päitä lähietäisyydellä toi-

II

3 81616 sistaan kudelankojen kaistaleen vastakkaisilla sivuilla, jolloin kankaan vastakkaiset päät sisältävät kumpikin loimi-lankojen reunan, jotka on tuettu siten, että ne että ne voidaan kutoa yhteen niiden kudelankojen kanssa, jotka on tuettu vastakkaisten päiden välissä, jolloin muodostuu kudottu sauma, jolloin laite käsittää elimet viriöaukon muodostamiseksi kudelangoista ja elimet peräkkäisten loimilankojen erottamiseksi reunasta, yhteenpunontavarren erotetun loimi-langan vetämiseksi viriöaukon läpi ja siirtovarren erotetun loimilangan vastaanottamiseksi erotinelimeltä ja sen kuljettamiseksi yhteenpunontavarrelle, joka käsittää toisessa päässään elimet valittuun lankaan tarttumiseksi, ja joka varsi on tuettu liikkumaan ensimmäisen asennon, jossa yhteenpunontavarren pää ulottuu viriöaukon läpi tarttuakseen loimilankaan, jonka siirtovarsi on siirtänyt, ja toisen asennon, jossa yhteenpunontavarsi on vedetty viriöaukosta loimilangan vetämiseksi viriöaukon läpi, tunnettu siitä, että erotuselin käsittää langanerottimen jota voidaan liikuttaa edestakaisin takaisinvedetyn asennon ja eteentyönnetyn, loimilankaan tarttumisasennon välillä, ja joka käsittää elimet reunan yksittäiseen loimilankaan tarttumiseksi kun erotin on eteen työnnetyssä asennossa, jolloin haluttu loimilanka vedetään reunasta kun erotin vedetään takaisinpäin, ja siitä, että siirtovarressa on pää jossa on elimet valittuun loimilankaan tarttumiseksi, ja siirtovarsi on sovitettu liikkumaan ensimmäisen asennon, jossa siirto-varren pää on erottimen vieressä tarttuakseen siinä olevaan loimilankaan kun erotin on takaisinvedetyssä asennossa, ja toisen asennon välillä, jolloin siirtovarren pää siirtää loimilangan paikkaan, jossa yhteenpunomisvarren pää voi tarttua siihen kun yhteenpunomisvarsi ulottuu viriöaukon läpi.

Muita edullisia piirteitä on esitetty epäitsenäisissä vaatimuksissa.

Esitty keksintö saa aikaan laitteen, jota voidaan käyttää kudottujen kankaiden, kuten paperikoneiden tasoviiraosassa 81616 4 käytettyjen kankaiden vastakkaisten päiden liitäntään, saa aikaan laitteen sauman muodostamiseksi mekaanisesti ja vähentää suuresti muutoin tarvittavan käsityön määrää.

Jakardikoneen edullinen käyttötapa helpottaa viriöaukon hallintaa minkä tahansa halutun yhdistelmän aikaansaamiseksi ja saatujen liitosten asemien yhdistelmä voi olla mikä tahansa haluttu ja sauman leveyttä voidaan muunnella oleellisesti saumattavan kankaan mukaisesti.

Keksinnön tämän suoritusmuodon eräs toinen edullinen piirre liittyy niisien rakenteeseen ja sellaisten niisien aikaansaamiseen, jotka eivät vaadi kudelankojen pujottamista reikien läpi, kuten on vaadittu tekniikan tason laitteessa tai jaquardlaitteen tavanomaisten reikien kohdalla. Tämän keksinnön mukaiset niisit on muodostettu niin, että ne voidaan sijoittaa kudelankojen ympäri ja ne kytkevät kudelangat eikä ole tarpeen pujottaa kudelankoja niisien läpi. Niisit muodostetaan myös niin, että kun ne kerran ympäröivät kudelan-kaa, kudelanka pystyy vapaasti liukumaan niisissä kudelangan suunnassa ja tämä estää kudelankojen venymisen.

Suoritusmuodossa, jossa on kaidehampaat, loimilangan lyöminen saumaa vasten etenee sauman suunnassa. Tämä saa aikaan loimilankojen taivutusten sijoittumisen oikein kudelankojen taivutusten suhteen ja estää loimilankojen ei-toivotun kier-tymisen.

Eräänä keksinnön mukaisen laitteen etuna on se, että se pystyy valmistamaan minkä tahansa vaaditun saumatyypin eikä se ole rajoitettu vain yhden saumatyypin valmistukseen. Tämä piirre saadaan aikaan käyttämällä jakardi-niisityslaitetta yhdessä alla esitettävän saumanmuodostuslaitteen kanssa. Liitospaikat voidaan ohjelmoida ja sijoittaa vaaditulla tavalla.

Eräs tällaisen laitteen toinen etu on se, että toiminnan ohjattu jakso voidaan palauttaa. Laitteen tehdessä virheen kudotussa saumassa, jolloin kone pysähtyy, käyttäjä voi pa- 5 81616 lauttaa niisitysjakson, jolloin sauma voidaan purkaa ja korjata.

Keksinnön havainnollistamiseksi keksinnön erästä edullista sovellutusmuotoa selitetään nyt esimerkkinä viitaten oheisiin kaaviomaisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 on kaaviomainen perspektiivikuva keksinnön mukaisesta laitteesta, jota käytetään loimilankojen erottamiseksi reunasta ja niiden syöttämiseksi kudelankojen muodostaman viriöaukon läpi.

Kuvio 2 on kuvion 1 kaltainen kuva ja siinä nähdään langan-erotin, joka on erottanut loimilangan kankaan toisen pään reunasta.

Kuvio 3 on kuvioiden l ja 2 kaltainen kuva ja se esittää siirtovartta, joka siirtää erotetun langan yhteenpunonta-varteen, joka kulkee viriöaukon läpi.

Kuvio 4 on kuvioiden 1-3 kaltainen kuva ja se esittää yh-teenpunontavartta, joka vetää valitun loimilangan viriöaukon läpi.

Kuvio 5 on sivupystykuva keksinnön mukaisesta laitteesta.

Kuvio 6 on suurennettu sivupystykuva kuviossa 5 esitetyn laitteen osasta.

Kuvio 7 on suurennettu sivupystykuva kuviossa 5 esitetyn laitteen osasta ja se esittää punonta- ja kaidemekanismia ja viriöaukon muodostavia niisejä.

Kuvio Θ on kuva kuvion 6 viivaa 8-8 pitkin.

Kuvio 9 on kuva yleisesti kuvion 6 viivaa 9-9 pitkin ja se esittää langanerotuslaitetta.

Kuvio 10 on kuva kuvion 9 viivaa 10-10 pitkin.

Kuvio li on kuva kuvion 9 viivaa 11-11 pitkin.

6 81616

Kuvio 12 on suurennettu kuva kuviossa 9 esitetyn laitteen siirtovarren päästä ja siinä nähdään osia poikkileikkauksena.

Kuvio 13 on perspektiivikuva kuviossa 7 esitetystä niisistä.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen laite sellaisen kudotun sauman 10 muodostamiseksi, joka liittää yhteen kudotun kangashihnan vastakkaiset päät 12 ja 14. Kudotun kangas-hihnan vastakkaiset päät 12 ja 14 on esitetty tuettuina etäisyyden päässä toisistaan. Kudotun materiaalin liuska 16, joka on leikattu hihnan toisesta vastakkaisesta päästä 12 ja 14, on tuettu hihnan vastakkaisten päiden välissä.

Tämä liuska on kiinnitetty toisesta päästään ja sen vastakkaiseen päähän on kiinnitetty painot niin, että se on vedetty tiukasti. Loimilangat poistetaan materiaaliliuskasta 16, joka sijaitsee hihnan vastakkaisten päiden välissä, jolloin jäljelle jäävät vain kudelangat 1Θ.

Kankaan vastakkaiset päät 12 ja 14 voidaan tukea tavanomaisella tavalla, jolloin kankaan toinen pää 12 on tuettu pitkän metalliputken päälle ja toinen pää 14 on samoin laitettu pitkän metalliputken päälle. Metalliputket on tuettu vastakkaisissa päissään tavanomaisella tavalla, jota käytetään käsin suoritettavassa saumankutomisprosessissa, jolloin metalliputket ovat etäisyydellä olevassa rinnakkaisessa suhteessa. Metalliputket ovat etäisyydellä toisistaan riittävällä mitalla, johon väliin sauma mahtuu, ja tämän keksinnön mukainen saumankutomiskone on sijoitettu metalliputkien väliin ja se on tuettu lineaarista liikettä varten pitkänomaisten metalliputkien pitkittäisakselin suunnassa.

Hihnan molemmissa vastakkaisissa päissä 12 ja 14 on reuna 20, joka on muodostettu poistamalla suurin osa kudelangois-ta. Eräässä keksinnön edullisessa muodossa muutama kudelanka jätetään reunan 20 reunaan sellaisen suhteellisen matalan nauhan 22 muodostamiseksi, joka pitää reunan 20 loimilangat 24 oikeassa asennossa ja pitää loimilangat 24 oikein suun- 7 81616 nattuina toistensa suhteen. Nauhan 22 vastakkaiset päät on tuettu siten, että reunan 20 muodostavat loimilangat 24 kulkevat pystysuorasti ylöspäin kaistaleen 16 kehäreunoista, kohdakkain ja etäisyyden päässä toisistaan kaistaleen vastakkaisilla sivuilla.

Kudottu sauma 10 muodostetaan erottamalla reunan 20 ensimmäinen loimilanka tai säie ja kutomalla se kaistaleen kude-lankoihin 18. Sitten reunan loimilanka tai säie erotetaan kaistaleen vastakkaisessa päässä ja tämä säie kudotaan kaistaleen kudelankoihin 18. Tätä jaksoa toistetaan, kunnes sauma on kudottu saumattavan hihnan koko leveydellä.

Kuviot 1 ja 2 esittävät kaaviomaisesti laitetta, joka saadaan aikaan keksinnön mukaisella laitteella reunan 20 peräkkäisten loimilankojen 24 erottamiseksi siten, että ne voidaan kutoa kaistaleen 16 kudelankoihin. Vaikka tätä erotus-laitetta esitetään yksityiskohtaisemmin myöhemmin, kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä rakenteessa se sisältää edestakaisin siirrettävän langanerottimen 28, jolloin langanerotinta 28 voidaan siirtää kuvioissa 1 ja 2 täysin viivoin esitetystä sisäänvedetystä asennosta toiseen tai edessä olevaan asentoon, jossa langanerotin 28 voi kytkeytyä tai tarttua seu-raavaan reunan 20 loimilankaan 24. Langanerotin 28 liikkuu sitten sen sisäänvedettyyn asentoonsa, jossa se vetää kytketyn langan 24 pois reunan 20 jäljellä olevasta osasta. Yksi tällainen langanerotin 28 on sijoitettu jokaisen reunan 20 viereen.

Keksinnön mukainen laite sisältää edelleen siirtovarsien 30 parin, jotka on sijoitettu sauman 10 vastakkaisille sivuille. Jokainen siirtovarsi 30 on tuettu kääntöliikettä varten vaakasuoran akselin ympäri, joka on yhdensuuntainen kudotun sauman 10 loimilankojen suhteen. Jokaisen siirtovarren 30 vapaa pää sisältää laitteen loimilangan 24 tartuntaa varten, jota langanerotin 28 pidättää, kun langanerotin 28 on kuviossa 2 esitetyssä sisäänvedetyssä asennossa. Siirtovarren 30 vapaa pää 32 voidaan sijoittaa niin, että se voi tarttua β 81616 valittuun loimilankaan 24, kun langanerotin 28 liikkuu sisäänvedettyyn asentoon. Siirtovarsi 30 voidaan sitten kääntää kuvioissa 1 ja 2 esitetystä langantartunta-asennosta kuviossa 3 esitettyyn asentoon, jossa loimilangan 24 vapaa pää siirretään yleisesti eteenpäin ja alaspäin, kuten nähdään kuvioissa 1-4, kuviossa 3 esitettyyn asentoon, jossa loimilangan 24 vapaa pää siirretään sauman 10 tasoon.

Keksinnön mukainen laite sisältää edelleen laitteen, joka saattaa kaistaleen 16 kudelangan 18 muodostamaan viriöaukon 36, kuten on esitetty kuvioissa 3 ja 4. Vaikka tätä laitetta selitetään myöhemmin yksityiskohtaisemmin, se sisältää yleensä jakardilaitteen, jota yleisesti käytetään viriöaukon muodostukseen kutomislaitteessa.

Keksinnön mukainen laite sisältää edelleen yhteenpunonta-varsien 40 parin, jotka on tuettu kuviossa 3 esitetyn asennon, jossa yhteenpunontavarren 40 vapaa pää 42 kulkee viriöaukon 36 läpi siirtovarren 30 vapaan pään 32 pidättämän loimilangan 24 tartuntaa varten, ja kuviossa 4 esitetyn sisäänvedetyn asennon välistä liikettä varten. Loimilangan 24 vapaa pää vedetään yhteenpunontavarrella 40 viriöaukon 36 läpi sauman 10 vastakkaiselle puolelle.

Keksinnön mukainen laite sisältää edelleen ulosvetovarsien 44 parin, jotka on sijoitettu sauman 10 vastakkaisille sivuille, jolloin ulosvetovarret 44 on sijoitettu lähelle muodostettavan sauman 10 pitkittäisreunoja. Jokainen ulosveto-varsi 44 on tarkoitettu liikkumaan kuviossa 4 esitetyn levitetyn asennon ja sellaisen asennon välissä, jossa ulosveto-varren 44 vapaa pää on asennossa tarttuakseen yhteenpunontavarren 40 vapaan pään pidättämään loimilankaan 24. Ulosveto-varsi 44 voi siten tarttua loimilangan 24 vapaaseen päähän, joka on vedetty viriöaukon 36 läpi yhteenpunontavarrella 40, kuten on esitetty kuviossa 4, ja ulosvetovarsi 44 voidaan siirtää sitten taaksepäin sisäänvedettyyn asentoon, joka on esitetty katkoviivoin kuviossa 4, jossa kytketty loimilanka 24 vedetään sauman pintaa 46 vasten.

9 81616 Käyttämällä tätä laitetta reunan 20 valittu lolmllanka 24 erotetaan reunan jäljellä olevista lolmllangolsta ja syötetään siirtovarrella 30 ja yhteenpunontavarrella 40 viriö-aukon 36 läpi. Lolmllanka 24 vedetään sitten sauman pintaa 46 vasten ulosvetovarrella 44. Sen jälkeen kun lolmllanka 24 on vedetty takaisin ulosvetolaitteella, myöhemmin esitettävä punonta- ja kaidemekanismi siirtyy eteenpäin ja kaide pyörii iskeäkseen loimilankaan ja kaide liikkuu sitten takaisin neutraaliasentoon. Viriöaukko 36 muutetaan sitten tai käännetään yllä esitetyn jakardikoneen avulla ja lolmllanka 24 valitaan sitten reunasta sauman 10 vastakkaisella sivulla ja erotetaan siitä reunasta. Tähän loimilankaan 24 tartutaan sitten siirtovarrella 30 ja kuljetetaan asentoon, missä siihen voidaan tarttua yhteenpunontavarren 40 vapaalla päällä, joka kulkee viriöaukon 40 läpi. Ulosvetovarsi 40 voi kytkeytyä sitten loimilankaan 24 sen vetämiseksi sauman pintaa 46 vasten. Sen jälkeen kun lolmllanka 24 on vedetty takaisin ulosvetolaitteella, punonta- ja kaidemekanismi tulee eteenpäin ja kaide pyörii iskeäkseen loimilankaan ja sitten kaide liikkuu takaisin neutraaliasentoon. Tätä toimenpidettä toistetaan jatkuvasti kunnes jokainen reunojen 20 lolmllanka on kudottu kaistaleen 16 kudelankoihin 18, jolloin muodostuu kudottu sauma, joka liittää kudotun hihnan vastakkaiset päät 12 ja 14 yhteen.

Kuvio 5 esittää tarkemmin keksinnön mukaisen laitteen erästä edullista muotoa, joka laite on sovitettu toteuttamaan yllä esitetyn saumankutomismenetelmän. Kuviossa 5 esitetty laite sisältää kehysrakenteen 50, joka tukee yllä esitettyä sau-mankutomislaitetta ja joka on tuettu liikkumista varten useilla pyörillä 52. Kehys 50 on tuettu liikkumaan siten, että kehyksen 50 tukema saumankutomislaite voi liikkua lineaarisesti sauman 10 pituutta pitkin, kun sauman kutominen edistyy. Konekehys 50 sisältää pystysuorasti sijoitetun pylvään 54, joka tukee vaakasuoraa ulokekehystä 56. Ulokekehys tukee puolestaan yllä esitettyä langanerotus- ja kudontalai-tetta. Pystysuora pylväs 54 tukee myös ohjauslaatikkoa 58, 10 81616 joka sisältää tavanomaiset pneumaattiset ohjaimet, joita käytetään ohjaamaan langanerotuslaitetta ja kudontalaitetta. Kehys 50 sisältää edelleen laitteen, joka muodostaa sitä kudottua saumaa 10 tukevan vaakasuoran tasomaisen pinnan, joka liittää toisiinsa kudotun kangashihnan vastakkaiset päät 12 ja 14. Esitetyssä rakenteessa tämän tasaisen pinnan muodostaa kehyksen 50 kannattama metallilevyvaippa 51, jossa on tasomainen vaakasuora yläpinta.

Kehys 50 tukee myös tavanomaista jakardikonetta 60. Jakardi-kone on tarkoitettu säätämään kaistaleen 16 kudelankojen 18 muodostamaa viriöaukkoa. Eräässä keksinnön edullisessa muodossa jakardikone voi olla jakardilaite, jota valmistaa Samuel Dracup & Sons, Ltd., Lane Close Mills, Great Horton, Bradford West Yorkshire, Englanti. Kehys 50 tukee tätä tavanomaista ja markkinoilta saatavaa jakardikonetta 60 siten, että jakardikoneen neulat työntyvät ylöspäin ja ne on sovitettu liikkumaan pystysuorasti jakardikoneen toiminnan mukaisesti.

Kehys tukee myös niisitysyksikköä 62 ja tavanomaista jousi-pesää 64, joka on asennettu pystysuorasti jakardikoneen 60 päälle. Jousipesä 64 sisältää kuten tavallista suuren määrän pystysuorasti asennettuja kierrejousia, jolloin siinä on vähintään yksi jousi kaistaleen 16 jokaista kudelankaa 18 varten. Useita niisiä 66, joita selitetään myöhemmin yksityiskohtaisemmin, on asennettu jousipesän 64 jousien ja jakardikoneen 60 pystysuorasti edestakaisin liikkuvien neulojen väliin. Yksittäinen niisi 66 ympäröi jokaista kudelankaa 18 ja niisit 66 on kytketty jousipesän 64 vastaaviin pystysuorasti suunnattuihin jousiin ja jakardikoneen 60 vastaaviin neuloihin. Jakardikone 60 toimii kuten tavallista siten, että valitut neulat saatetaan siirtymään pystysuorasti, jolloin saadaan aikaan neulaan kytketyn niisin 66 pystysuora liike. Tällainen niisien 66 liike saa aikaan kudelankojen 18 siirtymisen ja viriöaukon muodostumisen. Alan ammattimiehelle on selvää, että käyttämällä jakardiniisitys-konetta kudelankojen 18 muodostamaa viriöaukkoa 36 voidaan li 11 81616 vaihdella missä tahansa kuviossa ja viriöaukon 36 leveyttä voidaan vaihdella halutun saumatyypin mukaan.

Erään piirteensä mukaisesti edullisessa suoritusmuodossa on niisit 66, jotka voidaan sijoittaa liukuvasti kudelankojen 18 päälle, jolloin niisit ovat rakenteeltaan sellaiset, että yksittäisiä kudelankoja 18 ei tarvitse pujottaa niisien 66 läpi. Viitaten nyt etenkin kuviossa 13 esitettyyn niisien rakenteeseen nähdään, että jokainen niisi käsittää olennaisesti samanpituisten ohuiden metalliterien 67 ja 69 parin. Nämä terät 67 ja 69 on sijoitettu yhdensuuntaisesti kohdakkain, ja terien päiden väliin on sijoitettu ohut pyöreä metallilevy 71 näiden vierekkäisten yhdensuuntaisten terien päiden tukemiseksi yhdensuuntaisesti, kohdakkain ja etäisyyden päässä toisistaan. Pyöreän metallilevyn paksuus on hieman suurempi kuin kudelankojen paksuus. Terät 67 ja 69 on yhdistetty kiinteästi metallilevyyn 71. Vaikka laite terien 67 ja 69 liittämiseksi metallilevyyn voi vaihdella rakenteeltaan, eräässä keksinnön edullisessa sovellutusmuodossa terät 67 ja 69 on laser-hitsattu metallilevyyn 71. Niisi 66 sisältää myös toisen metallilevyn 73, joka on sijoitettu terien 67 ja 69 väliin ensimmäisen metallilevyn 71 viereen, mutta jonkin välimatkan päähän siitä. Toinen metallilevy 73 on kiinnitetty toiseen teristä 67 ja siinä on tasomainen sivu, joka on sovitettu kosketuksiin toisen metalliterän 69 kanssa. Eräässä keksinnön edullisessa sovellutusmuodossa terät 67 ja 69 ovat joustavia, ja koska terät on kiinnitetty yhteen ainoastaan toisesta päästään, ne voidaan levittää erilleen kuviossa 13 esitetyllä tavalla.

Kun kudotun materiaalin kaistale 16 on sijoitettu paikalleen ja kun loimilangat on poistettu, niisit 66 sijoitetaan yksittäisten kudelankojen 18 päälle. Niisien 66 terien 67 ja 69 vapaat päät erotetaan ja solutetaan kudelankojen 18 päälle. Terät 67 ja 69 ovat riittävän joustavia, jotta terä 67 voidaan vetää poispäin toisesta levystä 73 riittävästi, niin että kudelanka 18 voidaan viedä terän 67 ja toisen levyn väliin, jolloin se sijaitsee levyjen 71 ja 73 ja terien 67 ja i2 81616 69 välissä. Kudelanka on siten kiinnitetty varmasti niisissä 66.

Viitaten nyt erityisesti laitteeseen, joka erottaa peräkkäiset loimilangat 24 reunasta 20 siten, että nämä peräkkäiset loimilangat 24 voidaan kuljettaa viriöaukon 36 läpi, tämä loimilankojen erotuslaite on esitetty yksityiskohtaisemmin kuvioissa 6 ja 8 - 11. Laite, joka on kudotun sauman 10 toisella sivulla toimilankojen 24 erottamiseksi ja niiden syöttämiseksi kudelankoihin 18 kudotun sauman muodostamiseksi, on sauman vastakkaisella sivulla olevan laitteen peilikuva.

Tästä syystä vain sauman toisella sivulla olevaa laitetta selitetään yksityiskohtaisemmin.

Esitetyssä rakenteessa riippuvien 70 varsien pari kulkee alaspäin ulokekehyksen 56 vapaasta päästä, jolloin kummassakin varressa 70 on yläpää, joka on kiinnitetty ulokekehyksen 56 vapaaseen päähän. Alaspäin riippuvat varret 70 ovat rakenteeltaan olennaisesti samanlaiset ja siten vain toista selitetään yksityiskohtaisesti. Alaspäin riippuvat varret 70 tukevat vaakasuorasti kulkevaa tukivartta 71 (kuviot 6, 8 ja 9) ja liukukiskoa tai 1lukukappaletta 74. Laite, joka erottaa peräkkäiset loimilangat 24 reunasta 20, sisältää ero-tuskappaleen 28, joka on sovitettu liikkumaan vaakasuorasti kuviossa 9 katkoviivoin esitetystä sisäänvedetystä asennosta levitettyyn asentoon, jossa erotuskappale 28 voi kytkeytyä ja tarttua reunan 20 seuraavaan loimilankaan 24. Rakenteessa on myös laite, joka tukee erotuskappaletta 28 tällaista edestakaisiliikettä varten. Vaikka erotuskappale 28 voitaisiin tukea eri tavoin, esitetyssä rakenteessa ja kuviossa 11 esitetyllä tavalla liukukiskon 74 alapinta 76 sisältää pitkänomaisen, T-muotoisen uran 78, joka kulkee liukukiskon 74 pituudella, ja T-muotoinen liukuelin 80 on sijoitettu uraan 78 ja sitä voidaan siirtää siinä edestakaisin liukukiskon 74 pitkittäisakselin suunnassa. Erotuskappale 28 on kiinnitetty liukuelimeen 80 niin, että sitä voidaan siirtää edestakaisin liukuelimen 80 kanssa.

Il 13 81616

Rakenteessa on myös laite, joka saa aikaan erotuskappaleen 28 edestakaisen lineaarisen liikkeen levitetyn asennon ja sisäänvedetyn asennon välillä. Keksinnön esitetyssä sovellu-tusmuodossa tämä laite, joka saa aikaan tällaisen liikkeen, sisältää pneumaattisen sylinterin 82 ja männän 84. Sylinterissä 82 on etupää, joka on kiinteästi yhdistetty liukukis-koon 74, ja männän 84 vapaa pää on kytketty liukuelimeen 80. vaikka pneumaattinen sylinteri 82 voisi sisältää minkä tahansa sopivan markkinoilta saatavan sylinteriyksikön, eräässä keksinnön edullisessa muodossa mäntä ja sylinteri voivat olla markkinoilta saatavia tuotteita, joita valmistaa Kuhnke Pneumatic, Malente/Holstein, Länsi-Saksa.

Viitaten nyt yksityiskohtaisesti esitetyssä rakenteessa olevaan erottimeen 28, se käsittää hyvin pienen L-muotoisen levyn, jolloin levy on sijoitettu niin, että se rajaa yleisesti vaakasuoran tason ja L:n jalka 86 kulkee eteenpäin reunaan päin. Erotuskappale 28 sisältää myös uran 88, joka on muodostettu erottimen jalan 86 ja runko-osan liitoskohtaan, jolloin tämä ura 88 on sovitettu sisältämään useita reunan 20 loimilankoja 24. Erottimessa 28 on myös valintaneula 90, joka on matalassa yleisesti yhdessä tasomaisessa ja vaaka-suorasti suunnatussa lovessa 91, joka leikkaa erotuskappaleen 28 osan kahtia. Valintaneula 90 on tuettu siinä vaakasuoraa edestakaisiliikettä varten matalassa tasomaisessa lovessa 91 kohtisuorassa suunnassa loimilankojen 24 reunan määrittämää pystytasoa vasten. Valintaneulassa 90 on hyvin pieni koukku 92, joka on tarkoitettu kytkeytymään reunan 20 yksittäiseen loimilankaan 24 ja pakottamaan sen kiristävästi tämän loimilangan 24 erotuskappaleen jaikaosan 86 pintaa 94 vasten.

Suoritusmuodossa on myös laite, joka saattaa valintaneulan liikkumaan edestakaisin sisäänvedetyn asennon ja sellaisen asennon välillä, jossa koukkuosa 92 voi kytkeytyä loimilankaan. Esitetyssä rakenteessa tämä laite käsittää pienen pneumaattisen sylinterin 96, joka on kiinnitetty erotuskap-paleeseen 28, ja männän 98, joka on kytketty valintaneulaan 14 81616 90. Sylinteri 96 on kytketty paineilmalähteeseen joustavan letkun 100 kautta.

Suoritusmuodossa on myös laite, joka tukee joustavasti va-lintaneulaa 96 siten, että kun erotuskappale 28 siirtyy sisäänvedetystä asennosta levitettyyn asentoon, jossa valin-taneula 90 kytkeytyy etummaiseen loimilankaan 24, valinta-neula 90 tuottaa voiman, joka kohdistuu valintaneulaan 90 loimilangan 24 johdosta, jolloin se estää erotuslaitetta loimilankojen 24 keräämisestä, kun loimilangat on kytketty valintaneulalla 90. Esitetyssä rakenteessa erotuskappaleen vaakasuora matala lovi 91 tukee valintaneulaa 90 siten, että se on liikkuva lovessa 91 yleisesti vaakasuorassa tasossa ja loimilankoihin 24 päin ja niistä poispäin. Hyvin kevyt leh-tijousi 102 on asennettu loveen 91 ja se tukee taipuisasti joustavasti valintaneulaa 90. Lehtijousi 102 on valittu erityisesti tukemaan valintaneulaa, mutta se sallii valinta-neulan riittävän liikkeen, kun se kytkeytyy edessä olevaan loimilankaan 24, ja estää loimilankojen kerääntymisen.

Kuten parhaiten nähdään kuviosta 6 keksinnön eräässä edullisessa muodossa erotuskappale 28 on tuettu siten, että se sijoitetaan loimilankojen 24 vapaata reunaa tukevan nauhan kudelankojen 22 väliin. Erotuskappale 28 on sovitettu edestakaisin liukuvaksi kudelankojen 22 suunnassa ja kudelankojen välissä. Kudelangat 22 varmistavat siten loimilankojen 24 päiden suoran suuntauksen tai sopivan sijoituksen erotus-kappaleen 28 suhteen.

Kuten aikaisemmin mainittiin, on järjestetty myös laite, joka tarttuu loimilankaan 24, jota työnnetään erotuslaitteella 28 poispäin reunasta, ja joka siirtää loimilangan 24 vapaan pään viriöaukon 36 vieressä olevaan asentoon ja viriöaukon 36 toiselle puolelle, jolloin yhteenpunontavarsi 40 voi tarttua loimilankaan 24. Tämä laite sisältää siirtovarren 30, joka nähdään parhaiten kuvioissa 6 ja 8 - 11. Siirtovarsi 30 on yleisesti L-muotoinen ja se sisältää pään 32, joka tarttuu loimilankaan 24, ja vastakkaisen pään 104, joka on tuet-

II

is 81616 tu kehyksellä. Etenkin kehys- tai tukirakenne sisältää taaksepäin ja vaakasuorasti kulkevan jäykän varren 106, joka tukee siirtovarren 30 vastakkaista päätä 104. Siirtovarren vapaa pää, s.o. siirtovarren 30 se pää, joka on järjestetty erotusyksikön viereen, sisältää laitteen valitun erotetun loimilangan 24 tartuntaa varten. Vaikka tartuntalaitteella voisi olla toinen rakenne, kuten parhaiten nähdään kuvioissa 9 ja 12, kolo tai aukko 108 on leikattu siirtovarren 30 vapaaseen päähän 32, ja siirtovarren vapaa pää on ontto ja toimii sylinterinä 109. Sylinteri sisältää pneumaattisesti toimivan männän 110, joka on tuettu ensimmäisen ja toisen asennon välillä tapahtuvaa liikettä varten, jolloin ensimmäisessä asennossa kolo 108 on avoinna, ja toisessa asennossa mäntä 110 siirtyy siirtovarren 30 vapaaseen päähän päin kiinnittääkseen valitun loimilangan 24 kolon 108 pohjaa vasten, jolloin se kytkeytyy kiinnittyvästi loimilankaan 24, kuten on esitetty kuviossa 12.

On järjestetty myös laite, joka saa aikaan siirtovarren 30 kääntöliikkeen siten, että loimilangan 24 vapaata päätä kuljetetaan alaspäin kudotun sauman tasoon päin ja sisäänpäin pystysuorasta tasosta sauman reunan vieressä sauman keskiosaan päin olevaan asemaan. Esitetyssä rakenteessa tämä laite sisältää pneumaattisen pyörivän sylinterin 112, joka on kiinnitetty tukivarteen 106, ja pyörivän sylinterin 112 mäntä 114 määrittää myös pneumaattisen lineaarisesti levitettävän sylinteriyksikön sylinterin. Edestakaisin liikkuva mäntä 116 on kiinnitetty siirtovarren 30 päähän 104. Vaikka pyörivä mäntä 114 ja sylinteri 112 voisivat käsittää minkä tahansa tavanomaisen pneumaattisen männän ja sylinterin, keksinnön eräässä sovellutusmuodossa ne voivat käsittää markkinoilta saatavan pyörivän männän ja sylinterin, joita valmistaa Microtechnik, Grenchen/Sveitsi.

Siirtovarren 30 toimiessa se on sijoitettu alunperin kuviossa 6 esitetyllä tavalla, jolloin mäntä 110 (kuvio 12) on siirtovarren 30 vapaassa päässä 32 sisäänvedetyssä asennossa. Kun erotuslaite 28 toimii tarttuakseen loimilankaan 24 i6 81616 ja vetää sen pois reunan 20 jäljellä olevista lolmllangolsta ja kun erotuskappale 28 siirtyy taaksepäin, lolmllanka 24 vedetään sllrtovarren 30 vapaassa päässä 32 olevaan koloon 108. Sllrtovarren 30 vapaassa päässä 32 oleva mäntä 110 saatetaan nyt toimimaan, niin että se kiinnittää loimilangan 24 kolon 108 päätyseinämää 111 vasten. Lineaarinen mäntä 116 ja sylinteri 114 saatetaan sitten toimintaan ja ne saavat aikaan sllrtovarren 30 sisäänpäinliikkeen, s.o. siirtovarren 30 liikkeen sauman 10 keskiosaan päin. Loimilangan 24 vapaa pää 32 siirretään sitten poispäin erotuslaitteesta 28. Siirtovarren pyörivä sylinteri 112 saatetaan sitten toimintaan ja se saa aikaan siirtovarren 30 pyörimisen kuviossa 6 esitetystä asennosta asentoon, jossa siirtovarren 30 vapaa pää on sauman tason vieressä.

Suoritusmuodossa on myös laite, joka tarttuu siirtovarren 30 pidättämään loimilankaan 24 loimilangan vapaan pään vetämiseksi viriöaukon 36 läpi sauma-alueen toiselle puolelle. Esitetyssä järjestelyssä tämä laite sisältää yhteenpunonta-varren 40, joka on tuettu yleisesti ottaen pystysuoran akselin ympäri tapahtuvaa kääntöliikettä varten. Esitetyssä järjestelyssä yhteenpunontavarsi 40 on yleisesti L-muotoinen ja se sisältää pään 120, joka on tuettu kääntyvästi pystysuoran akselin ympäri tapahtuvaa kääntöliikettä varten, ja vastakkaisen tai vapaan pään 122, joka on tuettu yleisesti vaakasuoralla radalla sauman 10 toiselta puolelta viriöaukon 36 läpi sauman toiselle puolelle tapahtuvaa liikettä varten. Yhteenpunontavarren 40 vapaa pää 122 on rakenteeltaan samanlainen kuin siirtovarren 30 vapaa pää siten, että siinä on myös laite loimilangan 24 tartuntaa varten, kuten on esitetty kuviossa 12. Etenkin yhteenpunontavarren 40 vapaa pää 122 sisältää kolon 124, johon loimilangan pää mahtuu, ja yhteenpunontavarren 40 vapaa pää 122 on putkimainen niin, että se määrittää sylinterin, joka sisältää männän, joka liikkuu sisäänvedetystä asennosta loimilangan kiinnitysasentoon.

Toimiessaan ennen siirtovarren 30 alaspäin tapahtuvaa liikettä, yhteenpunontavarsi 40 kääntyy sisäänvedetystä

II

i7 81616 asennosta (kuvio 2) viriöaukon 36 läpi kuviossa 3 esitettyyn asentoon, jossa yhteenpunontavarren 40 vapaa pää 122 on sauman 10 reunan vieressä. Kun siirtovarsi 30 saatetaan sitten kääntymään alaspäin, siirtovarren 30 vapaa pää 32 siirtyy alaspäin yhteenpunontavarren 40 vapaan pään 122 päälle, jolloin se päällystää loimilangan 24 yhteenpunontavarren 40 vapaan pään 122 päälle siten, että loimilanka 24 voidaan vastaanottaa yhteenpunontavarteen 40 järjestettyyn koloon 124. Yhteenpunontavarren vapaassa päässä oleva mäntä saatetaan levittymään siten, että se kytkeytyy kiinnittävästi loimi-lankaan 24 ja siirtovarren 30 männänkiinnityslaite vapauttaa loimilangan. Siirtovarsi 30 käännetään sitten alkuperäiseen asentoonsa ja yhteenpunontavarsi 40 palautetaan myös sisäänvedettyyn asentoonsa (kuvio 4), jossa yhteenpunontavarren 40 vapaa pää 122 vetää loimilangan 24 viriöaukon läpi.

Tulisi huomata, että toisissa käyttösovellutuksissa yhteenpunontavarren 40 muoto voi olla toisenlainen ja muita laitteita voitaisiin järjestää yhteenpunontavarren 40 vapaan pään kääntöliikkeen tuottamiseksi sen siirtämiseksi sisäänvedetystä asennosta asentoon, jossa yhteenpunontavarren vapaa pää kulkee viriöaukon 36 läpi asentoon, missä yhteenpunontavarren 40 vapaa pää 122 ulottuu viriöaukon läpi asentoon, missä se voi tarttua siirtovarren pidättämään loimi-lankaan 24. Esimerkiksi toisissa sovellutusmuodoissa yhteenpunontavarsi voisi olla lineaarinen ja voitaisiin järjestää suhteellisen pitkäiskuinen mäntä ja sylinteri tällaisen yh-teenpunontalaitteen pään lineaarisen siirron aikaansaamiseksi .

On järjestetty myös laite, joka tarttuu loimilangan 24 päähän, joka on tuettu yhteenpunontavarren 40 vapaalla päällä 122 sen jälkeen, kun yhteenpunontavarsi on vetänyt loimilangan 24 pään viriöaukon 36 läpi, ja joka vetää loimilangan tämän vapaan pään taaksepäin ja ylöspäin pois viriöalueelta ja saattaa loimilangan kytkeytymään saumapintaan 46. Tämä laite saa aikaan myös laitteen, joka pitää jännityksen loi-milangassa samalla, kun kaidehampaat voivat kytkeytyä loimi- ie 81616 lankaan ja pakottaa loimilangan saumapintaa 46 vasten. Tämä loimilangan 24 pään tartuntalaite sisältää ulosvetotarraimen 44, joka käsittää yleisesti pystysuorasti kulkevan varren. Ulosvetotarrainvarren 44 alapäässä (kuvio 6) on laite, joka tarttuu yhteenpunontavarren 40 pidättämään loimilangan 24 vapaaseen päähän. Keksinnön eräässä edullisessa muodossa tämä tartuntalaite on samanlainen kuin se, joka on järjestetty siirtovarren 30 vapaaseen päähän ja yhteenpunontavarren 40 vapaaseen päähän 32, ja se käsittää mäntä- ja sylin-teriyksikön. Ulosvetotarrainvarren alapää 130 on putkimainen ja se toimii männän sisältävänä sylinterinä. Ulosvetovarren 44 alapää 130 sisältää kolon 132, johon loimilangan 24 pää mahtuu, ja alapäässä 30 oleva mäntä 131 on siirrettävissä edestakaisin niin, että se kytkeytyy kiinnittävästi loimi-lankaan 24. On myös järjestetty laite, joka saa aikaan ulosvetovarren 44 vaakasuoran kääntöliikkeen kuviossa 6 esitetystä sisäänvedetystä asennosta etuasentoon, jossa ulosveto-tarrain voi kytkeytyä kiinnittävästi loimilankaan, joka ulottuu viriöaukon 36 läpi. Kuviossa 4 nähdään yksi ulosve-tovarsista 44, joka on siirretty eteenpäin kuviossa 4 katkoviivoin esitetystä sisäänvedetystä asennosta etuasentoon, jossa se voi kytkeytyä loimilankaan 24. Vaikka ulosvetovarren 44 vaakasuoran edestakaisliikkeen aikaansaavan laitteen rakenne voi olla erilainen, esitetyssä järjestelyssä ulosve-tovarsi 44 on tuettu siirtoa varten lineaarisella laakerilla 136, joka on tuettu tukivarren 70 yläpäällä, joka on puolestaan kiinnitetty ulokekehyksen 56 vapaaseen päähän. Lineaarinen laakeri 136 sisältää vaakasuorasti kulkevan tangon 138, ja ulosvetovarsi 44 on tuettu liukuelimellä 140, joka on tuettu tankoon 138 lineaarista edestakaisliikettä varten. On myös järjestetty laite, joka saa aikaan liukuelimen 140 valitun siirtoliikkeen tukivartta 138 pitkin. Vaikka tämä laite voisi sisältää tavanomaisen pneumaattisen männän ja sylinterin, esitetyssä järjestelyssä liukuelimen 140 liikkeen aikaansaava laite sisältää markkinoilta saatavan pneumaattisen kaapelisylinterin 142, jota valmistaa Martonair, Twickenham, Englanti. Kaapelisylinteri 142 sisältää yleises- i9 81616 tl kaapelin 144, joka on vedetty taljaparin 146 kautta. Liu-kuelin 140 on kiinnitetty kaapeliin 144. Kaapelisylinteri 142 sisältää myös sylinterin 146 ja sylinterissä 146 olevan männän 148. Kaapeli 144 on kytketty mäntään 148. Kun sylinteriin 146 syötetään paineilmaa, mäntä 148 saa aikaan kaapelin 144 liikkeen ja liukuelimen 140 kääntöliikkeen tukitan-golla 138.

Ulosvetotarrainyksikössä on myös laite, joka saa aikaan ulosvetovarren 44 alapään 130 valitun pystysuoran liikkeen. Eräässä keksinnön edullisessa muodossa tämä laite käsittää pneumaattisten sylinterien 150 ja 152 parin, jotka on asennettu pystysuorasti pinotussa suhteessa. Yksityiskohtaisemmin tämä laite sisältää ensimmäisen pneumaattisen sylinterin 150, joka on kiinnitetty liukuelimeen 140 ja asennettu pystysuorasti. Tämä sylinteri 150 sisältää männän 154 ja toinen sylinteri 152 on kiinnitetty kiinteästi tämän männän 154 alapäähän. Toinen sylinteri 152 sisältää männän 156, joka on myös tuettu pystysuoraa edestakaisliikettä varten. Männän 156 alapää tukee ulosvetovartta 44.

Ulosvetotarraimen 44 toimiessa kaapelisylinteri 142 saatetaan toimintaan, niin että se saattaa ulosvetotarraimen 44 siirtymään eteenpäin kuviossa 6 esitetystä asennosta etua-sentoon, jossa ulosvetotarraimen 44 alapää 130 on viriöaukon 36 vieressä. Sylinteri 150 ja 152 saatetaan sitten toimintaan, jolloin ne saavat aikaan ulosvetotarraimen 44 siirtymisen asentoon, jossa kolo 132 voi vastaanottaa loimilangan 24, kun yhteenpunontavarsi 40 vetää loimilangan 24 viriöaukon läpi. Loimilanka 24 on sitten kytketty kiinnittyvästi koloon 132 männän 131 avulla. Sylinteri 152 saatetaan sitten toimintaan, niin että se saa aikaan ulosvetotarrainvarren 44 ylöspäin tapahtuvan siirtymisen asentoon, jossa ulosvetotarraimen 44 vapaan pään 130 pidättämä loimilanka 24 on sijoitettu hieman sauman tason yläpuolelle. Kaapelisylinteri 142 saatetaan sitten jälleen toimintaan, jolloin se saa aikaan ulosvetovarren 44 taaksepäin suunnatun siirtoliikkeen, jolloin se vetää loimilangan 24 taaksepäin siten, että se on 20 81 61 6 vedetty saumapintaa 46 vasten ja loimilangan 24 vapaa pää on vedetty suksen 154 alapuolelle. Toinen sylinteri 150 saatetaan sitten toimintaan, jolloin se saa aikaan ulosvetovarren 44 ylöspäin suunnatun liikkeen kuviossa 6 esitettyyn asentoon.

On järjestetty myös laite, joka lyö loimilangan 24 saumapintaa 46 vasten tavalla, joka saa aikaan kankaan mutkien suoran suuntauksen. Laite, joka lyö loimilangat 24 saumapintaa 46 vasten, nähdään parhaiten kuviossa 7 ja se käsittää yleisesti punonta- ja kaidemekanismin 160, joka on tuettu kehyksellä 50 ja sijoitettu muodostettavan kudotun sauman 10 alapuolelle. Punonta- ja kaidemekanismi 160 sisältää useita kaidehampaita 162, jotka ovat tavanomaisia ja yleisesti ne käsittävät ohuita pitkänomaisia metallisuikaleita, jotka on sijoitettu vierekkäin pinotussa suhteessa, jolloin kaideham-paat määrittävät useita läheisesti etäisyydellä olevia pystysuoria yhdensuuntaisia tasoja, ja jolloin yksi suikale tai kaidehammas 162 on sijoitettu kudelankojen 18 jokaisen parin väliin. Punonta- ja kaidemekanismi 160 sisältää myös laitteen useiden kaidehampaiden 162 tukemiseksi siten, että niitä voidaan siirtää kuviossa 7 täysin viivoin esitetystä asennosta katkoviivoin esitettyyn asentoon.

Yksityiskohtaisemmin kaidehampaiden 162 tukemislaite sisältää tukivarren 164, joka on liitetty kääntyvästi alapäästään konekehykseen 50 kuviossa 7 täysin viivoin esitetyn asennon tai sisäänvedetyn asennon ja asennon välistä kääntöliikettä varten, jossa kaidehampaat 162 voivat lyödä loimilangan 24 saumapintaan 46. On myös järjestetty laite, joka saa aikaan tällaisen tukivarren 164 edestakais- tai kääntöliikkeen. Esitetyssä rakenteessa tämä laite sisältää pneumaattisen männän 166, joka on kytketty kääntyvästi tapilla 168 konekehykseen ja joka sisältää männän 170, joka on kytketty kääntyvästi tukivarteen 164 tapilla 172 tukivarren 164 vastakkaisten päiden välisessä kohdassa. Tukivarren 164 yläpää sisältää riippuakselin 174. Kaidehampaat 162 muodostavat tasomaiset ohuet metallisuikaleet on asennettu vierekkäin pi-

II

2l 81616 notussa suhteessa tähän riippuakseliin 174, ja kaldehampaat 162 on tuettu riippuakseliin 174, niin että niitä voidaan kääntää vapaasti tämän riippuakselin 174 ympäri, ja ne on siirrettävissä vapaasti ja itsenäisesti toistensa suhteen. Eräs koneen piirre on laite, joka silloin, kun tukivarsi on kuviossa 7 katkoviivoin esitetyssä asennossa, saa aikaan peräkkäisten kaidehampaiden 162 kytkennän loimilankaa 24 vasten loimilangan lyömiseksi saumapintaa 46 vasten. Tämä laite saa aikaan kaidehampaiden 162 aaltoilun. Tämä aaltoilu ete-nee sauman toiselta puolelta toiselle puolelle ja saumapintaa vasten pakotetun loimilangan vapaan pään suunnassa. Vaihtoehtoisesti peräkkäiset kaldehampaat 162 kytkeytyvät saumapinnan toiselta puolelta saumapinnan toiselle puolelle loimilankaan ja lyövät sen saumapintaa 46 vasten. Kun pneumaattinen sylinteri 166 saattaa tukivarren 164 kääntymään kuviossa 7 täysin viivoin esitetystä asennosta katkoviivoin esitettyyn asentoon, kaldehampaat 162 siirtyvät katkoviivoin esitettyyn asentoon. On myös järjestetty laite, joka saattaa nämä kaldehampaat 162 siirtymään kuviossa 7 katkoviivoin esitettyyn asentoon, missä nämä kaldehampaat 162 kytkeytyvät loimilankaan ja pakottavat sen saumapintaa 46 vasten. Tämä laite, joka saattaa kaldehampaat 162 siirtymään kuviossa 7 pisteviivoin esietystä asennosta katkoviivoin esitettyyn asentoon, sisältää kaidepyörän 180, joka kytkeytyy kaidehampaiden 162 alapäihin 182, kuten nähdään kuviosta 7. Kaidepyörä 180 on tuettu kääntöliikettä varten kaidehampaiden 162 vaakasuoran riippuakselin 174 akselin suunnassa siten, että pyörä 180 voi siirtyä riippuakselin 174 toisesta päästä vastakkaiseen päähän ja yhdistää peräkkäiset kaide-hampaat 162, kun se liikkuu edestakaisin tällä tavalla. Kun kaidepyörä 180 siirtyy vaakasuoran riippuakselin 174 pituudella, se yhdistää peräkkäiset kaldehampaat ja saattaa ne kääntymään pisteviivoin kuviossa 7 esitetystä asennosta katkoviivoin esitettyyn asentoon.

On järjestetty myös laite, joka saa aikaan kaidepyörän 180 tällaisen kääntöliikkeen vaakasuoran riippuakselin 174 pi- 22 81 61 6 tuudella. Esitetyssä rakenteessa kaidepyörä 180 on tuettu pyörintää varten yleisesti pystysuorasti kulkevan akselin 186 akselin ympäri, jolloin kaidepyörä 180 on vapaasti pyörivä tämän akselin ympäri. Akselin 186 alapää on tuettu liukuelimellä 188, joka on tuettu liukuvaa edestakaista liikettä varten tukitankojen 190 parin päällä. Liukuelimen 188 alapää on kiinnitetty kaapelisylinterin 194 kaapeliin 192, minkä kaapelisylinterin 194 rakenne on sama kuin ulos-vetotarrainvartta 44 tukevan kaapelisylinterin. Kaapelisy-linteri 194 saa aikaan liukuelimen 188 ja kaidepyörän 180 edestakaisin tapahtuvan kääntöliikkeen tukiakseleita 190 pitkin ja kaidehampaiden riippuakselin 174 pitkittäisakselin suunnassa. Vaikka liukuelin 188 on selitetty tässä käytettäväksi kaapelisylinterillä 194, on tietenkin selvää, että muissa keksinnön sovellutusmuodossa voitaisiin järjestää pitkänomainen pneumaattinen mäntä- ja sylinteriyksikkö tällaista kääntöliikettä varten. Samoin voitaisiin myös käyttää ruuvikäyttölaitetta tai muuta vastaavaa tavanomaista laitetta.

Keksinnön eräässä muodossa kehys 50 sisältää myös sähkömoottorin 51, joka on kytketty toimivasti käyttävästi vähintään yhteen pyörään 52, joka tukee kehystä 50, siten, että sauma-konetta voidaan käyttää mekaanisesti sauman pituudella, kun saumankutomisprosessi jatkuu.

On myös järjestetty laite, joka lähettää signaalin sähkö-moottoriin 51 sähkömoottorin 51 ja kehyksen 50 toiminnan aikaansaamiseksi, kun saumankudontaprosessi jatkuu ja sauma-pinta muodostuu. Eräässä keksinnön edullisessa muodossa punonta- ja kaidemekanismi 160 sisältää laitteen signaalin lähettämiseksi sähkökäyttömoottoriin 51, joka saattaa moottorin aiheuttamaan koneen pienen etenemän, kun saumapinta 46 muodostuu. Esitetyssä rakenteessa tämä laite, joka lähettää signaalin moottoriin, sisältää sähkökytkimen 196, joka on kiinnitetty tukivarteen 164. Eräässä keksinnön edullisessa muodossa kaidehampaat 162 ja rakenne, joka saa aikaan kaide-hampaiden kääntöliikkeen vaakasuoran riippuakselin 174 ympä- 23 81616 ri, on tuettu kehyksellä 198, jolloin kehys on liitetty käännettävästi kääntötapilla 200 tukivarren 164 yläpäähän. Kehys 198 on tuettu rajoitettua kääntöliikettä varten tukivarren 164 yläpään suhteen. Kehysrakenne 198, kaidemekanismi ja laite, joka saa aikaan kaidehampaiden 162 suhteellisen kääntöliikkeen, on painotettu siten, että kun tukivarsi on kuviossa 7 katkoviivoin esitetyssä asennossa, tämän rakenteen paino pyrkii saattamaan kaidehammasta tukevan mekanismin kääntymään akselin ympäri myötäpäivään kuviossa 7 esitetyllä tavalla. Kun saumapinta 46 muodostuu, kun kaide-hampaat kääntyvät kuviossa 7 pisteviivoin esitetystä asennosta katkoviivoin esitettyyn asentoon, saumapinta 46 rajoittaa kaidehampaiden liikettä. Kun saumapinta muodostuu riittävästi silloin, kun kaidehampaat pakotetaan kytkentään saumapinnan kanssa, kehys 198 kääntyy vastapäivään ja kyt-keet kytkimen 196, joka lähettää tällöin signaalin sähkö-moottoriin 51 ohjaamaan saumauskonetta kasvavasti eteenpäin poispäin saumapinnasta 46.

On myös järjestetty laite, joka ohjaa yllä esitettyjen mäntä- ja sylinteriyksikköjen toimintaa ja syöttää paineilmaa mäntä- ja sylinteriyksikköihin pneumaattisten sylinteriyksikköjen toiminnan aikaansaamiseksi ohjatussa järjestyksessä. Eräässä keksinnön edullisessa muodossa ohjauslaite voi olla ohjauspesässä 58 ja se voi käsittää markkinoilta saatavan Martonaire-Bi-valitsimen, malli 660H, jota valmista Mar-tonaire Ltd., Twickenham, Englanti. Kuten tavanomaista, tämä ohjauslaite voi olla kytketty toimivasti ilmaputkilla jokai-see pneumaattisesti käytettyyn mäntä- ja sylinteri-yksikköön ohjausventtiilien sarjan avulla. Pneumaattinen vaiheitin syöttää ilmaa pneumaattisiin mäntä- ja sylinteriyksikköihin peräkkäin, jolloin se saa aikaan eri komponenttien vaiheittain ohjatun ja peräkkäisen toiminnan.

Eräässä keksinnön edullisessa muodossa on myös järjestetty laite koneen toiminnan pysäyttämiseksi silloin, kun jokin kuviossa 12 esitetyn tyyppisistä mäntä- ja sylinteriyksi-köistä ei tartu asianmukaisesti lankaan. Kuten yllä on esi- 24 81 61 6 tetty, jokainen terrain sisältää mäntä- ja sylinterijärjestelyn. Jokaisen tällaisen sylinterin pää on varustettu säh-kökoskettimella 210 (kuv. 12) ja mäntä sisältää myös sähkö-koskettimen 212. Kun tarrainlaite on tarttunut sopivasti lankaan, lanka 24 sijoitetaan männän koskettimen 212 ja sylinterin koskettimen 210 väliin, jolloin sähkökosketus estetään mäntäkoskettimen 212 ja sylinterikoskettimen 210 välillä. Jos toisaalta lankaan ei ole tartuttu asianmukaisesti, männän pää saa aikaan sähkökosketuksen sylinterikoskettimen 210 kanssa ja kone pysähtyy. Haluttaessa sähkölaite koneen katkaisemiseksi voi myös tuottaa kuultavan hälytyksen. Keksinnön eräänä piirteenä on se, että silloin, kun kone pysähtyy jonkin tarraimen lakatessa tarttumasta asianmukaisesti loimilankaan 24, käyttäjä voi saattaa niisitysjak-son palaamaan kohtaan, missä muodostunut virhe voidaan korjata.

Eräs tämän keksinnön mukaisen laitteen eduista on se, että sauman leveys voidaan säätää esimerkiksi n. 2 tuumasta (51 mm) n. 6 tuumaan (152 mm) saumattavan kankaan tyypin ja halutun sauman leveyden mukaan. Eräässä keksinnön edullisessa muodossa alaspäin kulkevat tukivarret 70 on kytketty uloke-kehykseen 54 siten, että tämä mahdollistaa varsien säädettävän liikkeen toisiinsa päin ja toisistaan poispäin, niin että valitsinmekanismin loimilangan siirto- ja kudontameka-nismin sijoitus voidaan säätää. Siten kudotun kankaan päiden väliin sijoitetun kangaskaistaleen leveys voi olla halutun levyinen ja muodostuva sauma voi olla valitun levyinen.

Claims (10)

25 81 61 6

1. Laite sauman (10) muodostamiseksi kudottuun kangaskappaleeseen, jossa on vastakkaiset päät (12, 14), kankaan vastakkaisten päiden liittämiseksi yhteen kudotun sauman avulla ja jatkuvan kudotun kangashihnan muodostamiseksi ja käytettäväksi sellaisen elimen kanssa, joka tukee kudelankojen liuskaa (18) yhdensuuntaisesti ja kankaan vastakkaisten päiden (12, 14) tukemiseksi lähietäisyydellä toisistaan kude-lankojen liuskan vastakkaisilla puolilla, jolloin kankaan vastakkaisissa päissä on loimilankojen reuna (20) ja kudotun kankaan vastakkaisten päiden loimilangat (24) on tuettu siten, että ne voidaan kutoa niiden kudelankojen (18) väliin, jotka on tuettu vastakkaisten päiden välissä, jolloin muodostuu kudottu sauma, joka laite käsittää elimet (60, 62, 64), jotka saattavat kudelangat (18) muodostamaan viriöau-kon (36), ja elimet (28) peräkkäisten loimilankojen (24) erottamiseksi reunasta (20) ja yhteenpunontavarren (40) näiden loimilankojen vetämiseksi peräkkäin viriöaukon (36) läpi, ja siirtovarren (30) erotetun loimilangan vastaanottamiseksi erotuselimeltä ja sen kuljettamiseksi yhteenpunomis-varrelle, jonka yhteenpunomisvarren (40) toisessa päässä (122) on elimet (124) joilla voidaan tarttua valittuun loi-milankaan ja joka varsi (40) on sovitettu liikkumaan ensimmäisestä asennosta, jossa yhteenpunomisvarren pää (122) ulottuu viriöaukon (36) läpi siirtovarren (30) siirtämään loimilankaan tarttumiseksi, toiseen asentoon, jossa yhteenpunomisvarren pää (122) on vedetty takaisin viriöaukosta loimilangan vetämiseksi viriöaukon läpi, tunnettu siitä, että erotuselin käsittää langanerottimen (28) jota voidaan liikuttaa edestakaisin takaisinvedetyn asennon ja eteentyönnetyn, loimilankaan tarttumisasennon välillä, ja joka käsittää elimet (90, 92) reunan (20) yksittäiseen loimilankaan (24) tarttumiseksi kun erotin on eteen työnnetyssä asennossa, jolloin haluttu loimilanka vedetään reunasta kun erotin vedetään takaisinpäin, ja siitä, että siirtovarressa (30) on pää (32) jossa on elimet (108, 110) valittuun loimilankaan 26 81 61 6 tarttumiseksi, ja siirtovarsi on sovitettu liikkumaan ensimmäisen asennon, jossa siirtovarren pää on erottimen (28) vieressä tarttuakseen siinä olevaan loimilankaan kun erotin on takaisinvedetyssä asennossa, ja toisen asennon välillä, jolloin siirtovarren pää (32) siirtää loimilangan paikkaan, jossa yhteenpunomisvarren (40) pää (122) voi tarttua siihen kun yhteenpunomisvarsi ulottuu viriöaukon (36) läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että viriöaukon (36) muodostava laite käsittää ja-kardikoneen (60).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että jakardikone (60) sisältää useita neuloja, jotka on sijoitettu kudelankojen (18) alapuolella ja jotka on tuettu pystysuoraa edestakaisliikettä varten, jousipesän (64), joka on sijoitettu kudelankojen yläpuolelle, joka jousipesä sisältää useita jousia, ja useita niisiä (66), jotka sijaitsevat neulojen ja jousipesän välissä, jolloin niisit on kytketty neuloihin ja jousipesän jousiin, ja niisit on sovitettu kytkeytymään kudelankoihin ja saamaan aikaan kudelankojen pystysuoran liikkeen viriöaukon (36) muodostamiseksi neulojen liikkeen mukaisesti.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että niisit (64) voivat olla liukuvasti sovitettuja kudelankojen (18) päälle siten, että kudelangat mahtuvat niiseihin.

5. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen reuna (20) on tuettu yleisesti pystysuorasti ja se sisältää useita loimilankoja (24), jotka on sijoitettu vierekkäin yhdensuuntaisessa suhteessa ja jotka on tuettu vähintään yhdellä kudelangalla (24) reunan kehällä, ja että langanerotin (28) on edestakaisin liikkuva kudelangan suhteen yhdensuuntaisessa suunnassa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että langanerottimen (28) tartuntaelimiä (90, 92) 81616 kannatetaan joustavasti langanerottimella ja ne on sovitettu tarttumaan ensimmäiseen loimilankaan kun langanerotin liikkuu takaisinvedetystä asennosta eteentyönnettyyn asentoon.

7. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu toisesta yhteensitomisvarresta (40), joka on sovitettu liikkumaan toisen viriöaukon (36) läpi sauman (10) poikki päinvastaiseen suuntaan kuin ensimmäinen yhteen-punomisvarsi, jolloin tämän toisen yhteenpunomisvarren pää (122) voi liittyä loimilankaan ja liikkua sitten toisen viriöaukon läpi loimilangan vetämiseksi toisen viriöaukon läpi tähän vastakkaiseen suuntaan.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on elin (16) viriöaukon (36) läpi vedetyn loimilangan (24) pakottamiseksi saumapin-taa (46) vasten, jolloin tämä laite sisältää useita kaide-hampaita (162), jotka on tuettu lähietäisyydelle toisistaan ja sijoitettu kudelankojen (18) väliin ja erottavat kudelan-gat toisistaan.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite (160), joka pakottaa loimilangan saumapin-taa (46) vasten, sisältää elimen (164), joka tukee kaideham-paita (162) niiden siirtämiseksi ensimmäisestä asennosta, joka on jonkin välimatkan päässä saumapinnasta, toiseen asentoon, joka on saumapinnan vieressä, mutta lähietäisyydellä saumapinnasta, ja elimen (180) joka saattaa peräkkäiset kaidehampaat siirtymään mainitusta toisesta asennosta asentoon, jossa loimilanka on pakotettu saumapintaa vasten.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaidehampaat (162) on tuettu siten, että ne voivat pyöriä rajoitetusti ja toisistaan riippumatta saumapinnan kanssa samansuuntaisen akselin (174) ympäri, jolloin elin joka saattaa perättäiset kaidehampaat kosketukseen loimilangan kanssa, käsittää rullan (180), joka on sovitettu liikkumaan saumaa pitkin ja kytkemään kaidehampaat kun rulla 81 61 6 kulkee saumaa pitkin ja liikuttamaan kaidehampaat pakottamaan loimilangan saumapintaa vasten. Il 29 8 1 6 1 6