FI100308B - Putoamisenestojärjestelmät - Google Patents

Description

100308

Putoamisenestojär j es telinä t

Keksintö koskee henkilökohtaista putoami senes to järjestelmää, joka käsittää joustavan turvakiskon, jota pi-5 detään erillään kiinteän rakenteen suhteen ankkurivälinei-den avulla, jotka on sijoitettu tietyin välein pitkin kiskoa, ja kiinnitetty kiinteään rakenteeseen kiinnitysväli-neillä, työntekijän turvavaljaisiin kiinnitettävän turva-köyden kytkentäosan, jolla turvaköysi kytketään kiskoon, 10 mutta vapaasti sitä pitkin liikkuvasti, sekä iskunvaimen-tavat välineet estämään putoavan työntekijän äkillisen kiinniottamisen, mikä voisi johtaa vakavaan henkilövahinkoon.

Järjestelmän, joka on tyypiltään keksinnön mukai-15 nen, joustava turvakisko voi edullisimmin olla metallikaa-peli, joka on kierteitetty kiskoankkureihin tuotettujen kiskon vastaanottosilmukoiden tai -hoikkien kautta. Tällaiset ankkurit ja kytkentäkomponentti voidaan muodostaa niin, että ankkurit (ks. GB-patentti 2 199 880) eivät estä 20 kytkentäkomponentin siirtymistä kiskoa pitkin.

Tällaiset järjestelmät suojaavat työntekijöitä tilanteissa, joissa he muutoin altistuisivat putoamisesta johtuvien vakavien vammojen tai kuoleman riskille. Esimerkiksi niitä voidaan käyttää suojaamaan työntekijöitä käy-25 tävillä, jotka ovat korkealla maasta sijaitsevien rakenteiden ulkopuolella tai käytävillä, jotka ovat avonaisten säiliön tai muiden haitallisia nesteitä sisältävien säiliöiden yläpuolella. Joustolaitteet on normaalisti sisällytetty tai liitetty tällaisiin järjestelmiin jarruttamaan 30 tällaisia äkillisiä putoamisen estoja, jotka itsessään voivat aiheuttaa vakavia vammoja.

Henkilökohtaisen putoamisenestoturvaj ärjestelmän jokaisen komponentin tulisi kyetä suurella turvallisuus-marginaalilla kestämään voimat, jotka voivat siihen koh-35 distua kytkentäkomponenttiin kytketyn henkilön pudotessa. Kiskoankkureiden täytyy tietenkin pysyä kiinni kiinteässä 2 100308 rakenteessa. Ja niiden täytyy myös vastustaa kiskon irtoamista ankkureista käytetyn kuormituksen alaisena.

Jokainen henkilökohtainen putoamisenestojärjestelmä olisi systemaattisesti tarkastettava ajoittain, tällöin 5 olisi tarkastettava, että sen komponentit eivät ole vaurioituneet ja ovat näin käyttökelpoisessa kunnossa. Putoa-mistapauksen jälkeen on tärkeätä, että järjestelmä tutkitaan perusteellisesti ja kaikki vaurioituneet osat korvataan ennen järjestelmän uudelleenkäyttöönottoa. Tällaiset 10 tutkimukset ovat hyvin vaativia tehtäviä, erityisesti kun järjestelmät ovat huomattavan pitkiä ja kun järjestelmien tärkeät komponentit ovat epämukavasti sijoitetut läheistä tarkastelua varten. Tutkimukset on suoritettava in situ, jolloin henkilökohtainen vahingonvaara on olemassa. Har-15 jaantuneiden tarkastajien pitää suorittaa työ, mutta huolimatta huolellisuudesta on aina olemassa mahdollisuus, että puute jää huomaamatta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada järjestelmä, jossa on laitteet, jotka vähentävät riskiä, että 20 järjestelmän huononeminen, joka aiheutuu putoamisesta johtuvasta raskaasta kuormituksesta, voi jäädä huomaamatta.

Tähän päästään alussa mainittua tyyppiä olevalla henkilökohtaisella putoamisenestojärjestelmällä, joka kä-25 sittää joustavan turvakiskon, jota pidetään erillään kiinteän rakenteen suhteen ankkurivälineiden avulla, jotka on sijoitettu tietyin välein pitkin kiskoa, ja kiinnitetty kiinteään rakenteeseen kiinnitysvälineillä, työntekijän turvavaljaisiin kiinnitettävän turvaköyden kytkentäosan, 30 jolla turvaköysi kytketään kiskoon, mutta vapaasti sitä pitkin liikkuvasti, sekä iskunvaimentavat välineet estämään putoavan työntekijän äkillisen kiinniottamisen, mikä voisi johtaa vakavaan henkilövahinkoon, jolle keksinnön mukaisesti on tunnusomaista, että jokaisen ankkurivälineen 35 maksimivetolujuus on suurempi kuin mikä riittää estämään kiskosta irtoamisen ankkurivälineen altistuessa suurimmal- 3 100308 le todennäköiselle kuormitukselle, joka voi aiheutua siinä tapauksessa, jos järjestelmää käyttävä henkilö putoaa, mutta ankkurivälineen vastustuksen pysyvää muodonmuutosta vastaan ollessa sellainen, että se deformoituu pysyvästi 5 näkyvällä tavalla maksimia oleellisesti pienemmän kuormituksen alaisena.

Keksintö eroaa yleisestä havainnosta, jonka mukaan tämän tyyppisen järjestelmän turvakiskoankkureiden pitäisi olla riittävän vankkoja, jotta ne kestävät putoamisenesto-10 kuormituksen koko laajuuden vahingoittumatta. Keksinnön mukaisen järjestelmän ankkurit ovat tarkoituksellisesti alttiina vahingoille, jos järjestelmää käyttävä henkilö putoaa ja putoaminen altistaa ankkurit tietyn suuruuden ylittäville voimille. Ankkureiden murtolujuuden riittävyy-15 den vuoksi, tämä ankkureiden alttius vaurioitua ei tee järjestelmää turvattomaksi. Ja ankkurin vahingoittumisen, jos se tapahtuu, tärkeänä tarkoituksena on tehdä havaittavaksi, että järjestelmä on altistunut suurille rasituksille ja että tarkistus ja korjaus on tehtävä ennenkuin 20 järjestelmä voidaan varmistaa uudelleenkäyttöä varten.

Yleensä suuri osa kuormituksesta, joka vaikuttaa henkilön putoamisenestossa putoamisliikkeen aikana, välittyy turvakiskosta kiinteään rakenteeseen niiden kiskoank-kureiden välityksellä, jotka ovat lähinnä putoamispaikkaa. 25 Keksinnön mukaisessa järjestelmässä ankkurin vahingoittu-mistapaus voi sen vuoksi tehdä havaittavaksi ei vain sen seikan, että järjestelmä on altistunut putoamisesta johtuville suurille kuormituksille, vaan myös sen missä järjestelmän kohdassa putoaminen on tapahtunut. Jos työntekijä 30 putoaa ja jää riippumaan turvakiskosta, työntekijän välitön pelastaminen on tärkeämpi kuin muut huomioonotettavat seikat. Kun on käytetty tätä keksintöä edeltävää järjestelmää, vaikkakin putoamisen jälkeen on ryhdytty toimenpiteisiin järjestelmän edelleen käytön varoittamiseksi, kun-35 nes se on uudelleenvarmistettu kunnossa olevaksi, on mahdollista, että on jätetty pelastusoperaation jälkeen mer- 4 100308 kitsemättä järjestelmään putoamisen todellinen tapahtumapaikka. Tieto siitä, missä kohdassa järjestelmä oli kaikkein eniten kuormitettu, ei vapauta tutkijakuntaa vastuusta tarkastaa koko järjestelmää, mutta se takaa, että kaik-5 kein kovimmin rasitettu järjestelmän osa tulee erityisen huolen kohteeksi.

Kiinnitysankkurin havaittavan plastisen deformaation tapahtuminen annetulla kuormituksella voidaan taata sopivalla kiinnitysankkurin konstruktiossa käytetyn mate-10 riaalin ja sen muodon ja mitoituksen valinnalla.

Kuten aiemmin on kuvattu, keksinnön mukaisen kiinnitysankkurin vaurio toimii tarkastuskunnalle hälytyssig-naalina. Kiskon kiinnitysankkureiden vastus fyysisen muodon muuttamista kohtaan kuormituksen alaisena määrää vas-15 tekynnyksen tai signaalin herkkyyden.

Deformaatiovastus, joka annetun järjestelmän kiinni tysankkureilla tulisi olla, riippuu osittain maksimi-kuormituksesta, jolle ne voivat altistua järjestelmää käyttävän henkilön pudotessa. Tuo maksimikuormitus riippuu 20 tietenkin putoamisenestojärjestelmän yksityiskohdista kokonaisuutena, mukaan lukien kaikki jousto-ominaisuudet, mitkä sillä on. Mainitun vastuksen täytyy olla tarpeeksi alhainen, jotta taataan, että mikä tahansa yksittäinen kiinnitysankkuri myötää deformaation avulla altistuessaan 25 kuormitukselle, joka on huomattavasti pienempi kuin maksimi. Mainittu vastus riippuu myös vaaditusta signaaliherk-kyydestä. Ei ole tarpeen eikä yleensä ole käytännöllistä, että ankkureiden deformaatiovastus on niin pieni, että ankkuri deformoituu millä tahansa kuormituksella ja kuinka 30 tahansa pienellä kuormituksella, joka vaikuttaa järjestelmää käyttävän henkilön putoamisen tai kompastumisen seurauksena. Normaalisti riittää, että vastekynnys on sellainen, että pysyvä deformaatio tapahtuu vain, jos järjestelmä altistuu kuormitusvoimille, jotka muutoin toisivat mu-35 kanaan järjestelmän jonkin osan tai joidenkin osien todellisen riskin kestää vauriota aiheuttamatta selvää varoi- 5 100308 tusmerkkiä siitä, että tällainen vaurio on voinut tapahtua.

On edullista, että yksittäiset kiinnitysankkurit joutuvat helposti havaittavan deformaation kohteeksi, kun 5 ne altistuvat 5 KN:n tai sitä pienemmälle kuormitukselle myötökokeessa seuraavasti:

Testattava kiinnitysankkuri kiinnitetään kiinteään rakenteeseen samalla tavalla kuin käytettäessä sitä tarkoitukseensa todellisessa putoamisenestojärjestelmässä. 10 Ankkurin kiskoon liittyvään osaan kohdistetaan vetävää voimaa vetokoneen avulla venymisnopeuden ollessa 1,27 cm/ minuutti. Suunta, johon tätä voimaa kohdistetaan ankkurin suuntautumiseen nähden on sama kuin simuloitaessa voiman vaikutusta, joka kohdistuu pystysuorasti alaspäin ankkurin 15 tähän osaan, kun kiinnitysankkuri on sen aiotussa suunnas sa todellisessa putoamisenestojärjestelmässä. Etäisyys, jolla, mitattuna voiman kohdistussuunnassa, mainittu kiskoon liittyvä ankkurin osa siirtyy alkuperäisestä asemastaan tietyn voiman kohdistamisen seurauksena, osoitettuna 20 koneen mittarilla, on deformaation laajuuden mitta, johon ankkuri joutuu tämän voiman vaikuttaessa.

Edellämainitun myötökokeen avulla mitattu 5 KN:n myötövastus ei ole absoluuttinen maksimi. Se esitetään käytännöllisenä ylärajana. Turvakiskon kiinnitysankkureil-25 la voi olla tällainen suhteellisen korkea myötövastusarvo järjestelmässä, jossa kiinnitysankkurit todennäköisesti altistuvat kuormitusvoimille, jotka ovat huomattavasti yli 5 KN:n putoamisliikkeen estotapauksessa. Yleensä kuitenkin on edullista, että keksinnön mukaisen järjestelmän turva-30 kiskon kiinnitysankkureiden myötövastus on tuon arvon ala puolella.

Keksinnön edullisissa suoritusmuodoissa järjestelmän yksittäisten kiinnitysankkureiden myötövastus, em. myötökokeen avulla määriteltynä, on sellainen, että pysy-35 vän deformaation laajuus, mitattuna kiskoon liittyvän ankkurin osan yksityiskohtaisena siirtymänä, on ainakin 2 cm 6 100308 voiman ollessa 3 KN. Tämän tilan havainto todennäköisesti takaa, että ankkurin deformaatio, joka aiheutuu putoami-senestovoimien vaikutuksesta järjestelmään ankkurin läheisyydessä, on hyvin selvästi havaittava.

5 Keksinnön tietyissä suoritusmuodoissa, kukin kiin- nitysankkuri on konstruoitu niin, että edellä määritellyssä myötötestissä se selvästi deformoituu pysyvästi vetävän voiman vaikutuksesta, joka on pienempi kuin 60 %:a maksi-mikuormituksesta, joka kohdistuu ankkuriin (putoamisesta 10 johtuen) käytettäessä järjestelmää, jossa on ankkuri. On myös suositeltavaa, että kukin ankkuri on konstruoitu niin, että mainitussa myötötestissä se joutuu mainitun selvän pysyvän deformaation kohteeksi vetävän voiman vaikutuksesta ankkurin kriittisen vetolujuuden ollessa 2,5 -15 4,5 %:n välillä.

Kiinnitysankkurin pysyvän plastisen deformaation esiintyminen merkitsee sitä, että ankkuri on myös edesauttanut joustoa. Se on lisäetu järjestelmässä, jossa käytetään tuolla tavalla myötääviä ankkureita.

20 On suositeltavaa käyttää ankkureita, joista kukin on konstruoitu niin, että kiinteän rakenteen ja turvakis-kon välisen kiinnitysankkurin materiaali muodostaa yhden tai useamman silmukan tai kierukan. Tällaisen silmukan tai kierukan muotoisen geometrisen muodon omaksuminen helpot-25 taa korkean kriittisen vetolujuuden toteuttamista yhdis tettynä suhteellisen alhaiseen pysyvän plastisen deformaation vastukseen.

Erityisen edullinen kiinni tysankkurin muoto on sellainen, joka käsittää uloketuen, jonka pääosa ympäröi tur-30 vakiskoa, runko-osan, joka on muodostettu tuon pääosan ja kiinteän rakenteen välisen materiaalisilmukan avulla, ja kaulaosan, joka yhdistää mainitut pää- ja runko-osat. Tällainen tuki voidaan edullisesti konstruoida niin, että, jos se altistuu progressiivisesti kasvavalle vedolle myö-35 tötestissä, kuten aiemmin kuvattiin, tuki deformoituu ennen sen murtumista tilaan, jossa materiaali, joka aiemmin « n 7 100308 muodosti tuen pää-, kaula- ja runko-osat muodostaa yksinkertaisen silmukan osat. Erityisen edullista on, jos mainittu materiaali kiinteän rakenteen ja turvakiskon välillä muodostaa polygonaalisen silmukan, jonka avulla ankkuri on 5 kiinnitetty kiinteään rakenteeseen, ja jossa kaulaosa lähtee monikulmion yhdestä kulmasta. Tällainen geometrinen muoto voi antaa ankkurille hyvin tavoiteltavat toiminta-ominaisuudet. Tuen pää-, kaula-ja runko-osat ovat edullisesti yksinkertaisen materiaalinauhan yhteenkuuluvia osia, 10 jotka on taitettu poikittaisten akselien ympäri näiden tuen osien muodostamiseksi ja niin, että nauhan kaksi osaa ovat vastakkain kaksikerroksisen tukiseinämän muodostamiseksi alueella, jossa tuen runko kiinnittyy kiinnityslait-teen avulla kiinteään rakenteeseen.

15 Kukin turvakiskon ankkuri edullisesti käsittää ank kurin tuen ja yhden kiinnikkeen, jonka ympäri tuki kokonaisuudessa kiertyy, jos riittävän suuri vääntömomentti vaikuttaa siihen kiskon suuren kuormituksen seurauksena kiinnitysankkurin toisella puolella. Jos kahden ankkurin 20 välistä turvakiskon osaa vedetään alaspäin ja putoamisen seurauksena siihen kohdistuu suuri kuormitus, näihin kahteen ankkuriin välittyvät voimat voivat aiheuttaa näiden kahden tuen kiertymisen niiden kiinnikkeiden ympäri niin, että tukien pääosiin kohdistuvat voimat ja turvakiskon .. 25 koskettaviin osiin kohdistuvat rasitukset jakautuvat pa remmin.

Keksinnön tiettyjä suoritusmuotoja, jotka on valittu esimerkin vuoksi, kuvataan seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: 30 kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen henkilökohtaisen putoamisenestojärjestelmän osaa; kuvio 2 esittää järjestelmän osaa putoamiseneston hetkellä; kuvio 3 on leikkauskuva sivultapäin järjestelmässä 35 käytetystä kiinnitysankkurin tuen osasta; kuvio 4 on poikkileikkauskuva tuesta edestäpäin; 8 100308 kuvio 5 on perspektiivikuva tuosta tuesta ja siihen liittyvistä järjestelmän osista; kuvio 6 esittää vaihtoehtoisia tämän tuen kiinnityskohtia käytävään nähden; 5 kuvio 7a ja 7b esittävät tämän tuen deformaatiovai- heita kuormituksen aikana; kuvio 8 esittää kiinnitysankkurituen vaihtoehtoista muotoa; kuvio 9 on päätyleikkauskuva turvakiskoankkurin 10 toisesta muodosta; kuvio 10 on poikkileikkauskuva edestäpäin tuon ankkurin osasta; kuvio 11 esittää kuvioissa 9 ja 10 esitettyä kiin-nitysankkuria kuormituksen aikana etenevän deformaation 15 eräässä vaiheessa; ja kuvio 12 on perspektiivikuva keksinnön mukaisen järjestelmän osasta, missä kiskoankkurit käsittävät muodoltaan yksinkertaisemmat tuet.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä putoamisenestojärjes-20 telmässä teräsvaijerin 1 muotoinen turvakisko on ankkuroi tu työntekijän kulkukäytävän 3 yläpuolisen rakenteen 2 alapinnalle. Kaapeli voi seurata loputonta reittiään rakenteen ympäri tai se voi ulottua asemien välillä, joissa kaapelin päät on kiinnitetty kiinteään rakenteeseen kaape-25 lissa olevien sopivien päätyosien avulla. Kaapelin kiinni-tysankkurit 4, joita on tietyin välimatkoin kaapelin koko pituudelta, tukevat kaapelia ja ankkuroivat sen rakenteeseen 2. Jokainen kiinnitysankkuri 4 käsittää kaapelia tukevan ja siitä kiinnipitävän tuen 5 ja kiinnityspultin 6, 30 jonka avulla tuki kiinnitetään rakenteeseen 2.

Kytkentäkomponentti 7 on kierteitetty kaapeliin 1 ja se voi vapaasti liukua sitä pitkin. Työntekijän turva-valjaat on liitetty tähän kytkentäkomponenttiin punoksen 8 välityksellä.

35 9 100308

Tukien 5 konstruktio on esitetty kuvioissa 3 ja 4. Jokaisessa tuessa on nelisivuisen silmukan muotoinen runko-osa 9, putkimainen pääosa 10 ja pääosan ja runko-osan yhdistävä kaulaosa 11. Tuki on muodostettu yksinkertaises-5 ta metallinauhasta taivuttamalla nauha poikittaisten akseleiden ympäri. Nauhan vastakkaiset pääosat limittyvät muodostaen nelisivuisen runko-osan kaksi sivua 12, 13, joiden paksuus on kaksinkertainen nauhaan nähden. Nauhan limittyvät päätyosat on pistehitsattu yhteen kummaltakin sivul-10 ta 12, 13. Reiät 14, 15 on muodostettu rungon sivuille 12, 13 kiinnityspultin 6 kiinnittämistä varten (kuvio 2). Kun kiinnitysankkuri on asennettu, tuki on kiinnitetty kiinteään rakenteeseen ainoastaan yhdellä pultilla. Tuki voidaan asentaa kiinteätä rakennetta vasten joko jommaltakummalta 15 rungon puolelta 12 tai 13 ja tästä syystä kummallekin puolelle on muodostettu reikä ankkurointipulttia varten. Suuremmat reiät 16, 17 on muodostettu rungon sivuja vastapäätä oleville sivuille 12 ja 13, jotta työkalulla päästään käsiksi pultin kantaan.

20 Asennetussa järjestelmässä kaapeli 1 kulkee ankku- rointituen 5 putkimaisen päätyosan 10 kautta. Kaapeli voi liukua aksiaalisesti kunkin tuen pääosan sisällä. On edullista sovittaa kunkin tuen putkimainen pääosa yhteen, kuten kuvioissa 2 ja 5 esitetään, joustavan putken jatkeen .. 25 18 kanssa, joka työntyy tällaisen päätyosan kummallekin puolelle. On hyvin edullista, että tämä putken jatke on synteettistä polymeerimateriaalia, kuten nailonia. Putken jatkeet tuottavat suhteellisen alhaisen vastuspuristuksen kaapelin 1 liukumisliikkeelle ja jos kahden ankkurituen 30 välistä kaapelin osaa vedetään alaspäin putoamisenestovoi-mien avulla, kuten kuviossa 2, näiden tukien putkien jatkeet estävät kaapeliin kohdistuvaa korkeata kuormituksen keskitystä johtuen paikallisesta tukikontaktista metallisten pääosien kanssa.

35 Seuraavaksi kuvataan kytkentäkomponentin 7 konst ruktiota kuvioihin 2, 5 ja 12 viitaten. Komponentti käsit- 10 100308 tää pitkittäisesti lovetun putken 20. Työntekijän punokseen 8 liitettäväksi tarkoitettu lenkki 21, kuten kuvioissa 1 ja 2 esitetään, on saranoidusti liitetty mainitun putken seinämään. Putken 20 reikä on suurempi kuin ankku-5 rituen putkimaiseen kiskoon liittyvän päätyosan 10 ulko-halkaisija niin, että uritettu putki voi liukua noiden tuen päätyosien yli. Pitkittäisen uran 22 keskikohdan leveys on huomattavasti pienempi kuin kaapelin 1 halkaisija, mutta on hieman suurempi kuin ankkurointituen kaulaosien 10 11 paksuus. Loven 22 vastakkaiset päätyosat on viistottu niin, että loven suu kummassakin päässä putkea on suhteellisen laaja. Viistotut osat tuottavat nokkapinnat tai reunat 23. Lenkissä 21 on holkkiosa 21a (kuvio 12), jonka läpi kulkee saranatappi 25. Tämä saranatappi muodostaa 15 sillan putken 20 seinämässä olevan aukon 26 yli. Tapin päätyosat on kiinnitetty putken seinämän vastaaviin reikiin. Saranatapin halkaisija on sellainen, että kulkee lenkin holkkiosan 21a läpi välyksellä niin, että lenkki voi vapaasti kiertyä lovettuun putkeen nähden. Saranatappi 20 25 on sijoitettu kulmittain 90° kulmaan (lovetun putken akselin ympäri) loven 22 pitkittäiseen keskiviivaan nähden.

Kun työntekijä liikkuu käytävää 3 (kuvio 1) pitkin, kytkinkomponentti kulkee pitkin kaapelia 1 punokseen 8 . 25 kohdistuvan vetovoiman vuoksi. Kun lovettu putki saavuttaa jonkun ankkurointituen, ensin ankkurointituen putken pidennys 18 ja sitten tuen pääosa 10 saapuu lovetun putken reikään. Tuen kaulaosa 11 saapuu loveen 22. Kytkentäkom-ponentti etenee sen vuoksi pehmeästi tuen yli. Jos lovetun 30 putken kulmittainen suuntautuminen kaapelin 1 ympäri, silloin, kun putki tulee tuen kohdalle, ei ole sellainen, että loven 22 kapea keskiosa on tuen kaulan 11 kohdalla, tällöin kaula osuu vasten jompaakumpaa mainituista nokka-pinnoista tai -reunoista 23 ja tämän vuoksi putki 20 kään-35 tyy niin, että kytkentäkomponentti jatkaa liikettään tuen ohi ilman impedanssia.

11 100308

Kuvio 6 esittää täysiviivalla kuvattuna tapaa, jolla kuvioissa 2-5 esitetyn muotoiset ankkurointituet on suunnattu suhteessa yläpuoliseen kiinnitysrakenteeseen järjestelmässä, joka on esitetty kuviossa 1. Kuviossa 6 5 esitetään katkoviivoin tapa, jolla tuet voidaan sijoittaa turvakiskon ankkuroimiseksi pystysuoraan pintaan. Kun kyt-kentäkomponenttia 7 vedetään kaapelia 1 pitkin työntekijän punoksen 8 vetovoiman ansiosta, kaapelin ympärillä olevan lovetun putken 20 kulmittaisen suuntaamisen tulee olla 10 sellainen, että lovi 22 sijoittuu kaapelin toiselle puolelle. Loven täytyy olla kaapelin samalla puolella kuin tukien kaulaosat 11. Edellyttäen, että tilanne on tyydyttävä, kytkentäkomponentti kulkee pehmeästi tukien yli, kuten aiemmin kuvattiin. Kuten kuviosta 6 ilmenee tuo ti-15 lanne on tyydytetty kummassakin kuvatussa tuen asennuskoh-dassa. Katkoviivoilla kuvatun kiinnitysankkurituen aseman asentamiseksi, jolloin tuen kaulaosa on kaapelin vasemmalla puolella piirustuksessa, kytkentäkomponentti 7 sovitetaan kaapeliin aikana, jolloin järjestelmä on asennettu 20 ylösalaisin käännettyyn suuntaan verrattuna täysviivalla kuvattuun tuen asentoon.

Turvalaite, joka käsittää kuvioissa 2, 5 ja 12 esitetyn muotoisen kytkentäkomponentin, on kuvattu GB-patent-tihakemuksessa 9110900.9 ja PCT-patenttihakemuksessa GB 25 92/00916.

Kuvioissa 3 ja 4 kuvatut kiinnitysankkurituet altistettiin yksitellen aiemmin mainittuun myötötestiin. Kukin tuki oli valmistettu austeniittisesta ruostumattomasta 16 SWG:n teräsnauhasta. Nauhan leveys oli 60 mm.

30 Kunkin tuen mitoitus on seuraava (viitaten kuvioon 3):

Pystysuora korkeus pääosan 10 keskeltä alaosaan 12 on 67 mm.

Vaakasuora etäisyys pääosan keskustan kautta kulkevan pystysuoran viivan ja sivun 13 ulkopinnan välillä on 35 67 mm.

Sivun 13 korkeus on 54 mm.

• 12 100308

Alaosan 12 kokonaispituus (mitattuna piirustuksen tasosta) on 60 mm.

Pääosan ulkohalkaisija on 18 mm.

Aukkojen 14, 15 halkaisija on 13 mm.

5 Aukkojen 16, 17 halkaisija on 30 mm.

Ensimmäisessä testissä yksi tuista kiinnitettiin kiinteään rakenteeseen tuen sivu 12 (kuvio 3) vasten rakennetta samalla tavalla kuin tuki, joka on esitetty täys-viivalla kuviossa 6. Jäykkä tanko työnnettiin tuen pääosan 10 10 läpi ja vetokoneen avulla kohdistettiin tukeen vetovoi maa tuon tangon välityksellä. Vetovoima kohdistettiin kohtisuorassa suunnassa kiinteän rakenteen pintaan nähden, jota vasten tuki oli kiinnitetty. Tuen huomattava plastinen deformaatio tapahtui ennenkuin vetovoima saavutti ar-15 von 2 KN. Kuviossa 7a esitetään muoto, johon tuki oli pysyvästi muotoutunut vetovoiman ansiosta ennenkuin se oli saavuttanut arvon 2,5 KN. Tuossa vaiheessa tuen pääosan siirtymä alkuperäisestä asemasta (mitattuna vetovoiman suuntaisesti) oli 2 cm. Vetovoimaa lisättiin edelleen sa-20 maila nopeudella tuen kriittisen vetolujuuden määrittämiseksi. Tuon kriittisen vetolujuuden havaittiin olevan 49,24 KN. Tuolla kuormituksella metallinauha murtui ank-kuripultin sijaintikohdassa. Ennen murtumista koko metallinauha oli muotoutunut yksinkertaiseksi silmukaksi, jota | 25 kuvataan kuviossa 7b.

Lisätestissä samanlainen tuki kiinnitettiin sivultaan 13 (kuvio 3) kiinteää rakennetta vasten samalla tavalla kuin katkoviivoilla kuviossa 6 esitetään. Testi suoritettiin samalla tavalla kuten aiemmin paitsi, että tässä 30 tapauksessa vetovoima kohdistettiin tuen sivun 13 suuntaisesti ja suunnassa, joka kohtisuorassa sivun 12 tasoa vasten. Myös tässä testissä huomattavaa plastista deformoitu-mista tapahtui ennenkuin vetovoima saavutti arvon 2 KN. Vaiheessa, jossa vetovoima oli saavuttanut 2,5 KN:n arvon, 35 tuen pääosan siirtymä alkuperäisestä asemasta (mitattuna vetovoiman suuntaisesti) oli 4 cm. Tuen kriittisen vetolu- 13 100308 juuden havaittiin olevan, vetovoimaa edelleen lisättäessä samalla nopeudella, 50,94 KN. Tuolla kuormituksella metal-linauha murtui ankkuripultin sijaintikohdasta. Kuten edellisessäkin testissä, ennen murtumista koko metallinauha 5 oli muotoutunut yksinkertaiseksi silmukaksi.

Tuen ominaisuuksien erittäin edullista yhdistelmää: sen murtolujuutta, myötövastusta, ja deformaatio-ominaisuuksia, auttavat osaltaan tuen rungon nelikulmainen muoto, yksinkertaisten kulmien olemassaolo yksinkertaisten 10 sivujen 16 ja 17 ja kaksikertaisten kiinnityssivujen 12, 13 välisissä liitoskohdissa, ja kaksikertaisen kaulan 11 konstruktio.

Kuviossa 8 esitetään vaihtoehtoinen kiinnitysankku-rituen muoto, jota voidaan käyttää keksinnön mukaisessa 15 järjestelmässä. Tuki käsittää putkimaisen pääosan 25, kol-mikulmaisen silmukan muotoisen runko-osan 26 ja mainitun pääosan ja runko-osan yhdistävän kaulaosan 27. Tuki voidaan kiinnittää pintaan ankkuripultin avulla, joka asennetaan tuen runko-osan sivussa 29 olevan reiän 28 20 kautta. Suurempihalkaisijäinen reikä 30 on tuotettu runko-osan vastakkaiselle seinämälle, jotta ankkuripultin kantaan päästään käsiksi työkalun avulla. Tuki on muodostettu yhdestä metallinauhasta. Nauhan pääosat limittyvät ja ne on pistehitsattu yhteen kaksinkertaisen materiaalipaksuu-.· 25 den saamiseksi ankkurointipultin kiinnityskohtaan. On yk sinkertaista valita tuen materiaali ja mitoitus niin, että tuessa yhdistyy vaadittava korkea kriittinen vetolujuus suhteellisen alhaiseen pysyvän deformaation vastukseen kuormitettaessa keksinnön vaatimusten mukaisesti.

30 Seuraavaksi viitataan kuvioihin 9 ja 10, joissa esitetään turvakiskon kiinnitysankkuri, joka käsittää kie-rukoita sisältävän tuen 32 ja kiinnikkeen 33. Tuki käsittää kaksi komponenttia: metallirenkaasta 34 muodostetun rungon komponentin ja kierukoita sisältävän kiskoa tukevan 35 komponentin 35. Kuviossa 10 rengas 34 on merkitty ainoas- 14 100308 taan katkoviivoilla niin, että tämän renkaan sisällä olevat komponentin 35 osat voidaan nähdä.

Rengas 34 on kiinnitetty kiinteään rakenteeseen kiinnikkeellä, joka käsittää kierteitetyn metallitapin tai 5 pultin 36, joka ulottuu renkaan seinämässä olevan reiän kautta, mutterin 37 ja aluslevyt 38 - 39.

Kierukkainen kiskoa tukeva komponentti 35, joka on muodostettu taivuttamalla metallinauha-aihio, käsittää kaksi kierukkaa 40, 41, jotka on sijoitettu vierekkäin 10 aihion leveyden keskelle. Toinen noista kierukoista, jota on merkitty viitenumerolla 40, on kuvattu kuviossa 10. Toinen kierukka sijaitsee välittömästi tämän toisen takana piirustuksesta katsoen. Näiden kierukoiden leveys (mitattuna metallinauhaan nähden poikittain) on sama tai melkein 15 sama kuin metallirenkaan 34 leveys. Kun kiskoa tukeva komponentti 35 ja rengas 34 on asennettu yhteen, mainitut kierukat sopivat renkaan sisälle. Nauhan osat 40a ja 40b, jotka on nähtävissä kuviossa 9, ovat näiden kierukoiden päätyosia. Kummankin kahden kierukan 40, 41 päiden tasalla 20 ja samanakselisesti niiden kanssa on kaksi silmukkaa, jotka kokoonpanossa sijaitsevat metalliputken ulkopuolella sen vastakkaisissa päissä. Komponentin 35 toisessa päässä olevat kaksi silmukkaa on nähtävissä kuviossa 9 ja niitä on merkitty viitenumeroilla 42, 43. Silmukka, joka on sa-. 25 manakselinen silmukan 42 kanssa ja joka sijaitsee kom ponentin vastakkaisessa päässä, on nähtävissä kuviossa 10 ja sitä on merkitty viitenumerolla 44. Metallinauhan osat ulottuvat tangentiaalisesti silmukoiden päistä ja muodostavat kaksikerroksiset varret 45, 46, jotka ulottuvat sä-30 teen suuntaisesti renkaan 34 kehän yli, muodostavat run-kokomponentin. Kummankin varren vapaassa päässä on putkimainen pääosa tai silmukka, jonka läpi joustava turvakisko 47 voidaan kierteittää. Varsien kerrokset on pistehitsattu yhteen ja ulkosilmukat muodostaviin metallinauhanosien 35 päihin.

15 100308

Sen sijaan, että sallitaan suora kontakti turvakis-kon ja metallisilmukoiden välillä, nämä voidaan tehdä tarpeeksi suuriksi putkimaista kiskon ohjainta, kuten kuvioissa 2 ja 5 esitettyä putken jatketta 18 varten. Yksi 5 tällainen putki voidaan tuottaa kuhunkin tukeen niin, että putki tekee sillan varsien 45 ja 46 välille.

Kiskoa tukeva komponentti 35 on kaarevasti kokonaisuudessa siirrettävissä renkaan 34 akselin ympäri. Kun järjestelmä, joka käsittää tämän muotoisia kaksikomponent-10 titukia, on käytössä, jos kohdistetaan turvakiskoon vetoa suunnassa, joka on kulmittain viereisten kiskoa tukevien komponenttien varsien 45, 46 tasoon nähden, nämä kiskoa tukevat komponentit voivat vastauksena tälle vedolle kääntyä kokonaisuudessa renkaan 34 akselin ympäri niin, että 15 varret tulevat vedon suuntaisiksi.

Kaksikomponenttitukea voidaan käyttää turvakiskon ankkuroimiseksi yläpuoliseen vaakasuoraan kiinteän rakennelman pintaan, kuten kuviossa 9 esitettiin tai pystysuoraan kiinteän rakennelman pintaan jollekin lukuisista eri 20 tasoista.

Aluslevy 38 tuottaa osaksi sylinterimäisen tuen renkaalle 34. Jos riittävän suuruinen kuormitus kohdistuu kahden ankkurin väliseen turvakiskoon, voima kohdistaa noihin ankkureihin vääntömomentin, joka saa ankkurirenkaat 25 liukumaan tukipinnoiltaan kulmittaiseen asentoon, pienen täen näin turvakiskoon kohdistuvaa kuormituksen keskitystä.

Kuvioissa 9 ja 10 esitetyn muotoiset tuet voidaan helposti valmistaa vaadittavat murtolujuus- ja myötövas-30 tusominaisuudet omaaviksi. Tuon muotoisten tukien, jotka on valmistettu 16 SWG:n austeniittisesta ruostumattomasta teräksestä ja joiden kriittinen vetolujuus (määriteltynä aiemmin kuvatun myötötestin avulla) on noin 50 KN, myötö-vastus havaittiin olevan jonkin verran alempi kuin testat-35 tujen nelisivuisten aiemmin kuvattujen tukien vastus, jot- 16 100308 ka oli valmistettu samasta materiaalista ja joilla ole sama kriittinen vetolujuus. Vetovoiman vaikuttaessa tukien rengas 34 muotoutui pitkänomaiseksi silmukaksi; ja tuon komponentin silmukat ja kierukat kutistuvat varsien 45 ja 5 46 pidentymisen seurauksena. Kuviossa 11 esitetään tällai nen tukimuoto vaiheessa, jossa vetovoima lisääntyy progressiivisesti 0:sta 5:een KN:iin.

Työntekijän, joka käyttää kuvioissa 9 ja 10 esitettyjä ankkuritukia sisältävää turvajärjestelmää, pudotessa, 10 tukien pysyvä deformaatio, joka tapahtuisi käytetyllä kuormituksella, ilmaisisi tarkastajalle selvästi, että järjestelmä on altistunut suurelle kuormitukselle, joka johtuu putoamisesta, ja selvästi myös ilmenisi, missä järjestelmän kohdassa putoaminen on tapahtunut. Tukien defor-15 maatio olisi tietenkin myös energiaa vaimentava.

Kuvio 12 esittää keksinnön mukaista järjestelmän osaa, joka ankkuritukia lukuunottamatta on samanlainen kuin kuvioissa 1-5 esitetty järjestelmä. Järjestelmän osat, jotka vastaavat kuvioiden 1-5 mukaisen järjestel-20 män osia, on merkitty samoilla viitenumeroilla. Kuvion 12 mukaisen järjestelmän kukin tuki on muodostettu metalliai-hiosta, joka on taivutettu kaksikerroksisen pohjalaipan 50, kaksikerroksisen ulokevarren 51 ja kiskon vastaanottavan silmukan 52 muodostamiseksi varren vapaassa päässä. On 25 yksinkertaista valita tämän muotoisen kiinnitysankkurin materiaali ja mitoitus niin, että sillä on vaadittava korkea kriittinen vetolujuus ja suhteellisen alhainen pysyvän plastisen deformaation vastus, kuten keksintö vaatii.

Il

Claims (13)

100308

1. Henkilökohtainen putoamisenestojärjestelmä, joka käsittää joustavan turvakiskon (1), jota pidetään erillään 5 kiinteän rakenteen (2) suhteen ankkurivälineiden (4) avulla, jotka on sijoitettu tietyin välein pitkin kiskoa (1), ja kiinnitetty kiinteään rakenteeseen kiinnitysvälineillä (6, 33), työntekijän turvavaljaisiin kiinnitettävän turva-köyden (8) kytkentäosan (7), jolla turvaköysi kytketään 10 kiskoon, mutta vapaasti sitä pitkin liikkuvasti, sekä is-kunvaimentavat välineet (8a) estämään putoavan työntekijän äkillisen kiinniottamisen, mikä voisi johtaa vakavaan henkilövahinkoon, tunnettu siitä, että jokaisen ank-kurivälineen (4) maksimivetolujuus on suurempi kuin mikä 15 riittää estämään kiskosta irtoamisen ankkurivälineen (4) altistuessa suurimmalle todennäköiselle kuormitukselle, joka voi aiheutua siinä tapauksessa, jos järjestelmää käyttävä henkilö putoaa, mutta ankkurivälineen vastustuksen pysyvää muodonmuutosta vastaan ollessa sellainen, että 20 se deformoituu pysyvästi näkyvällä tavalla maksimia oleellisesti pienemmän kuormituksen alaisena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kukin ankkuriväline (4) havaittavasti ja pysyvästi deformoituu, jos se altistetaan , 25 5 KN:n tai sitä pienemmälle voimalle edellä määritellyssä myötötestissä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kunkin ankkurivälineen (4) myötövastus on sellainen, että edellä määritellyssä myö- 30 tötestissä kohdistettu 3 KN:n voima aiheuttaisi ankkurivälineen kiskoa pidättävän (10, 25, 52) siirtymisen ainakin 2 cm matkan (mitattuna kohdistetun voiman suunnan suuntaisesti ).

4. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen 35 järjestelmä, tunnettu siitä, että kukin ankkuriväline (4) on konstruoitu niin, että edellä määritellyssä 100308 myötötestissä se selvästi deformoituu pysyvästi vetävän voiman vaikutuksesta, joka on pienempi kuin 60 % maksimi-kuormituksesta, joka kohdistuu ankkurivälineeseen (putoamisesta johtuen) käytettäessä järjestelmää, jossa on ank-5 kuriväline.

5. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kukin ankkurivä-line (4) on konstruoitu niin, että mainitussa myötötestissä se joutuu selvän pysyvän deformaation kohteeksi vetävän 10 voiman vaikutuksesta, joka on 2,5 - 4,5 % tuen maksimive-tolujuudesta.

6. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kukin ankkurivä-line (4) on konstruoitu niin, että kiinteän rakenteen (2) 15 ja turvakiskon välisen ankkurivälineen materiaali muodostaa yhden tai useamman silmukan tai kierukan (5; 26; 34; 40 - 45).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että materiaali muodostaa poly- 20 gonaalisen silmukan, jonka avulla ankkuriväline on kiinnitetty kiinteään rakenteeseen (2), ja kaulaosan (27), joka lähtee tämän silmukan yhdestä kulmasta.

8. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kukin ankkurivä- . 25 line (4) on tuen muodossa, jossa tuessa on pääosa (10, 25), joka ympäröi turvakiskoa (1), runko-osa (9, 26, 34), joka on muodostettu tuen pääosan ja kiinteän rakenteen (2) välisen materiaalisilmukan avulla, ja kaulaosa (11, 27, 45 - 46), joka yhdistää pää- ja runko-osat.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kunkin ankkurivälineen (4) tuen pää-(10, 25), kaula- (11, 27, 45 - 46) ja runko-osat (9, 26, 34) ovat yksinkertaisen materiaalinauhan yhteenkuuluvia osia, jotka on taitettu poikittaisten akselien 35 ympäri näiden tuen osien muodostamiseksi ja niin, että nauhan kaksi osaa ovat vastakkain kaksikerroksisen tu- 100308 kiseinämän (12, 13, 29) muodostamiseksi alueella, jossa tuen runko on kiinnitetty kiinnityslaitteen (6) avulla kiinteään rakenteeseen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, 5 tunnettu siitä, että silmukka on polygonaalinen silmukka, silmukassa on yksinkertaiset kulmat kaksinkertaisten seinämien (12, 13, 29) ja näiden kaksinkertaisten seinämien viereisten silmukan seinämien välissä, ja kaula-osa (11, 27, 45 - 46) on kaksinkertainen.

11. Patenttivaatimuksen 8-10 mukainen järjestel mä, tunnettu siitä, että se on konstruoitu niin, että, jos se altistuu progressiivisesti kasvavalle vedolle mainitussa myötötestissä, tuki deformoituu ennen sen murtumista tilaan, jossa materiaali, joka aiemmin muodosti 15 tuen pää- (10, 25), kaula- (11, 27, 45) ja runko-osat (9, 26, 34) muodostaa yksinkertaisen silmukan osat.

12. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kukin ankku-riväline (4) käsittää ankkurituen (5, 25 - 26, 34 - 35, 20 50) ja yhden kiinnikkeen (6), jonka ympäri tuki koko naisuutena pyörii, jos riittävän suuri vääntömomentti vaikuttaa siihen kiskon (1) suuren kuormituksen seurauksena kohdassa, joka on ankkurin (4) toisella puolella.

13. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukai-25 nen järjestelmä, tunnettu siitä, että kunkin ank- kurivälineen (4) sijaintikohdassa turvakisko kulkee muovisen putken (18) läpi, joka on kiinnitetty ankkurin pääosaan (10, 52). 100308