FI104884B - Putoamisen estolaite - Google Patents

Description

104884

Putoamisen estolaite Tämä keksintö liittyy turvalaitteeseen, joka käsittää tuen turvakiskon paikalliseksi tukemiseksi erillään kiinteästä laitteesta ja osan, johon kuorma voi-5 daan kytkeä ja joka on siirrettävissä pitkin mainittua kiskoa.

Tämänkaltainen laite on hyödyllinen esimerkiksi putoamisen estävissä turvalaitteissa korkealla työskentelevien henkilöiden suojelemiseksi. Työntekijän turvavyö tai valjaat voidaan kiinnittää taljaköyden kautta kuorman kytken-täosaan. Työntekijän liikkeet, jotka yleensä ovat yhdensuuntaisia esimerkiksi 10 teräsköydestä muodostetun turvakiskon kanssa, eivät esty, koska kytkentälaite liukuu vapaasti köyttä pitkin taljaköyden vedon seurauksena. Ja työntekijä on vapaa liikkumaan köydestä poispäin taljaköyden pituuden salliman matkan. Mutta kytkentälaite on pysyvästi kytketty turvakiskoon niin, että asennus estää työntekijän putoamisen tai rajoittaa sitä.

15 On tärkeää, että kytkentälaitteen liikettä turvakiskolla ei keskeytä tai estä mikään paikallinen kiskotuki. Tavallisesti on välttämätöntä, että useita sellaisia tukia on sijoitettu tietyin välein pitkin kiskoa.

Erilaisia laitemalleja, jotka sallivat kyseisen kuorman kytkentälaitteen liikkumisen paikallisten kiskotukien ohi, tunnetaan. Julkaisu GB-A-2 199 880 20 kuvaa suhteellisen yksinkertaista laitetta, jossa paikallisessa kiskotuessa on pääosa, jonka läpi teräsköysi voidaan pujottaa ja kuorman kytkentäosa käsittää pitkittäissuunnassa uurretun putken kyseisen köyden kuljettamiseksi. Putken sisäläpimitta on tarpeeksi suuri sallimaan kiskotuen pääosan läpikulun ja putken . . ura on tarpeeksi laaja sallimaan kyseisen pääosan viereisen kiskotuen osan 25 läpikulun. Uurretussa putkessa on profiloidut päät. Jos toinen sellaisista päistä iskee mainittua kiskotuen pään viereistä osaa vasten siirrettäessä kytkentälaitetta turvakiskoa pitkin, putki tämän johdosta pyörähtää asentoon, jossa kyseinen kiskotuen viereinen osa voi kulkea pitkin uraa. Mainittu GB-julkaisu kuvaa myös vaihtoehtoista järjestelyä, jossa mainittu uurrettu putki muodostaa osan 30 paikallista kiskotukea. Siinä tapauksessa kuorman kytkentälaitteessa on pää-* osa, joka voi liukua mainittua kiskoa pitkin ja kulkea uurretun putken sisäkautta, ja kuorman kiinnitysvarsi, joka työntyy esiin tuosta pääosasta ja voi kulkea pitkin putken uraa.

Tutkimuksia on suoritettu kyseisen uurretun putken kaltaisen laitteen 35 mallista ja ominaisuuksista, huomioon ottaen korkeiden turvallisuusvaatimusten 2 104884 yhdistäminen parannettuun käytön monipuolisuuteen. Kyseessä oleva keksintö on seurausta tästä tutkimuksesta.

Kyseessä olevan keksinnön mukaan tarjolla on laite, joka käsittää turvakiskotuen turvakiskon paikalliseksi tukemiseksi erillään kiintolaitteesta, tu-5 en sisältäessä kiskoa ohjaavan pääosan, jonka läpi kisko voi ulottua, ja kuorman kytkentäosan, joka käsittää putken, joka voi liukua kiskoa pitkin ja laitteen, jolla kuorma voidaan kiinnittää kyseiseen putkeen; putken ollessa kulkutienä, jota pitkin kiskotuen pääosa voi kulkea ja jonka perifeerisesti keskeyttää ura kiskotuen pääosan viereisen osan tai kaulan välitöntä kulkua varten; ja ainakin 10 toisella putken päistä ollessa epäkeskot reunat tai pinnat, jotka ovat muodoltaan sellaiset, että kaulan aksiaalinen tukipaine reunaa tai pintaa vasten aikaansaa putken pyörähdysliikkeen, joka mahdollistaa kyseisen kaulan kulun pitkin uraa. Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että kuorman kiinnityslaite yhdistetään putkeen niin, että sellainen laite voi vapaasti kääntyä putkeen näh-15 den akselin ympäri, joka on yhdensuuntainen putken akselin kanssa ja radiaali-sesti erillään siitä, kääntöakselin ollessa sijoitettu asentoon, joka putken loppupäässä on kulmittain sivussa, putken akselin ympärillä, putken uran päistä ja siitä putken seinän osasta, joka on suoraan vastapäätä sellaisia urien päitä.

Edullisesti kuorman kiinnityslaite on vapaasti käännettävissä uurret-20 tuun putkeen nähden akselin ympäri, joka on yhdensuuntainen ja radiaalisesti erillään putken akselista, kääntöakselin ollessa sijoitettu niin, että jos kytkentä-osa on sijoitettu kireälle vaakasuorassa olevalle teräsköydelle, jonka ympäri putki on vapaa kääntymään ja suora, alaspäin suuntautuva voima kohdistuu kuorman kiinnityslaitteeseen, ura on silloin tai ainakin uran päät ovat silloin 25 yleensä köyden toisella puolella. Riski, että kyseinen köysi joutuisi uraan putoamista estävän kuormituksen vaikutuksesta, ja että putki sen seurauksena rikkoutuisi ja vääntyisi irti köydestä, vältetään tällä tavalla.

Edellä mainitun edun vuoksi uran ei välttämättä tarvitse kulkea kaarevaa, esimerkiksi sinimuotoista rataa putkea pitkin sen varmistamiseksi, että 30 kun kytkentäosaan kohdistuu putoamisen estosta aiheutuva kuormitus, kiinteä, ·' esimerkiksi uurtamaton osa putken seinää, kannattaa alaspäin turvakiskolla.

Koska kaarevan uran mahdollisuutta ei suljeta pois keksinnön suojapiiristä, ura on mielellään suora ura siinä mielessä, että se mahdollistaa putken kulun kiskotuen ohi ilman, että se välttämättä joutuu tekemään kääntöliikettä kiskon ym-35 päri. Mielellään urassa on, sen pituuden keskialueen yli, sivurajat, jotka ovat 3 104884 yhdensuuntaiset putken akselin kanssa, ja siinä on päätyosat, jotka laajenevat kyseiseltä keskialueelta putken vastakkaisia päitä kohti.

Toinen keksinnön tarjoama etu on se, että kuorman kytkentäosan tasainen kulku kiskotuen ohi, mikä on tärkeä turvallisuustekijä, on riippumaton tai 5 vähemmän riippumaton kuorman kiinnityslaitteen kulman suuntauksesta kytkentäosan kulkusuunnalle normaaleilla tasoilla kiskolla.

Keksinnön mukainen laite tarjoaa myös sen edun, että kuorman kyt-kentäosa on potentiaalisesti monipuolinen sikäli, että (kuten myöhemmin tässä selityksessä kuvataan) se on yhteensopiva turvakiskon asennuksen kanssa eri 10 tasoilla, sekä sen tason ylä- että alapuolella, jolla vetovoimia, jotka vetävät kuorman kytkentäosaa turvakiskoa pitkin, käytetään taljaköyteen tai muuhun, kyseisen kuorman kytkentäosaan yhdistettyyn, joustavaan sidepalkkiin.

Keksinnön mukainen laite on erityisen sopiva käytettäväksi henkilökunnan turvajärjestelmässä, jossa kuorman kytkentäosa liitetään työntekijän 15 turvavaljaisiin taljaköyden avulla, joka on tarpeeksi lyhyt estämään olennaisen riippumismäärän esiintyminen taljaköydessä työntekijän normaalien liikkeiden aikana annetulla kulkutiellä.

Edellä mainitut edut ovat ominaisia kuorman kiinnityslaitteen tarkoin määrätylle kääntöliitokselle uurrettuun putkeen ja kääntöakselin tarkoin määrä-20 tylle sijainnille suhteessa putken uraan.

Uurretun putken ja kuorman kiinnityslaitteen välinen kääntöliitos sallii uurretun putken kääntöliikkeen turvakiskon ympäri tapahtua kiskotuen ohittamiseksi esteettä tai vähemmällä esteellä, mikä saattaa johtua jonkin asteisesta jännityksestä mainittuun kiinnityslaitteeseen yhdistetyssä taljaköydessä.

• «· 25 Kääntöakselin sijainti putken uraan nähden ja materiaalin jakautumi nen kuorman kytkentäosassa on mielellään sellainen, että kun osan annetaan nojata tiukkaan, vaakasuorassa olevaan köyteen, joka kulkee putken läpi ja jonka ympäri putki vapaasti pyörii, osa luonnollisesti edellyttää sen oman painon alla vinon kulman suuntauksen niin, että ainakin uran vastakkaiset päätyosat 30 ovat tai ulottuvat köyden yläosan yli.

Yleensä suositellaan, että kääntöakseli kuorman kytkentäosassa olisi sijoitettu asentoon, joka (putken loppupäässä) on kulmittain erillään 80° - 110° putken akselin ympärillä pisteestä, joka edustaa suoran radan keskipistettä uralla.

35 Sopiva kääntöliitos, joka antaa merkityksettömän vastuksen kääntö- liikkeelle mutta, joka kuitenkin on tarpeeksi voimakas kestämään hyvin suuria 4 104884 vetokuormituksia, voidaan helposti muodostaa. Liitoksessa olevan väljyyden poistamiseen ei tarvita hienotekniikkaa. Päinvastoin on laitteessa, kuten on kuvattu julkaisussa GB-A-2 199 880, jossa uurrettu putki pyörii liukulaakerissa kuorman kiinnitysosassa, laakerin on oltava täsmällisen muotoinen. Mikä hy-5 vänsä merkittävä väljyys liukulaakerissa voisi mahdollisesti johtaa putken pu-ristumiseen, kun vetovoimia kohdistetaan kuorman kiinnitysosaan, joka on kyt-kentäosan vaatiman liikkeen kulman suuntainen turvakiskolla.

Uurretun putken ja kuorman kiinnityslaitteen välinen kääntöliitos järjestetään mielellään niin, että mainitun putken sisäpintaa ei tuki mainitun kiinni-10 tyslaitteen mikään osa. On suotavaa, että kääntöakseli on uurretun putken seinän paksun kohdan sisällä. Putki ja kuorman kiinnityslaite voidaan esimerkiksi yhdistää kieppitapilla, joka kulkee kyseisellä seinällä olevan aukon tai syvennyksen poikki. Sillä tavalla voidaan saada aikaan hyvin vahva kääntöliitos.

Jotta vältytään tekemästä uurretun putken osasta tarpeettoman pai-15 navaa, on edullista, että seinän paksuus, mitattuna sen akselille normaaleilla tasoilla, kasvaa uurteesta poispäin oleviin suuntiin niin, että alue, jossa seinän paksuus on maksimaalinen, on keskialueella uraa vastapäätä. Tämä malliomi-naisuus voi itsessään antaa osalle ominaisen painon vinouden niin, että osan luonnollisessa tilassa putken uurrettu osa on ylinnä kuten tässä aiemmin on 20 viitattu. Lisäksi mainitulla malliominaisuudella on se etu, että putken seinän paksuus, jota pidetään riittävänä siihen tarkoitukseen, että akseliliitos voidaan asentaa kyseisen liitoksen alueelle ilman ikäviä painoseuraamuuksia, mikä voisi olla seurauksena, jos koko putken seinä tehtäisiin saman vahvuiseksi.

Normaalisti on välttämätöntä, että kuorman kytkinlaite pystyy ohitta-25 maan kiskotuen kumpaankin suuntaan kuorman kytkentäosan liikkuessa pitkin turvakiskoa. Tuon päämäärän vuoksi uurretun putken kummankin pään täytyy olle muodoltaan sellainen, että niissä on epäkeskot pinnat tai reunat niin, että aksiaalinen tukipaine mitä hyvänsä sellaista pintaa tai reunaa vasten saa aikaan putken vaaditun pyörimisliikkeen.

30 Putken kummassakin päässä tai siinä päässä, jossa on mainitut epä- ·' keskot reunat tai pinnat, kyseiset epäkeskot reunat tai pinnat ovat mielellään putken äärimmäisessä päässä uran tuloaukkona, joka kaartuu ainakin 90° kulmassa. Mitä laajemmat uurteen tuloaukot ovat, sitä suuremmassa määrin kuorman kytkentäosan kulman suuntaus turvakiskon ympäri voi vaihdella kysei-35 sen osan liikkuessa pitkin kiskoa ilman, että kiskotuki on esteenä kyseiselle liikkeelle. Putken uran avautuvien päätyosien muodon ei tarvitse olla sellainen, 5 104884 että niiden sivurajat (jotka muodostavat epäkeskot reunat tai pinnat) ovat symmetrisesti uran pitkittäiskeskilinjaan nähden.

Kuorman kytkentäosan tarpeellinen häiriintymätön kulku kiskotuen ohi on riippuvainen siitä, että kiskotuen kaula on sopivassa kulmassa kuorman 5 kytkentäosan putken uran saapumista varten, kun jälkimmäistä vedetään pitkin turvakiskoa. Jotta on mahdollista täysin hyödyntää kuorman kytkentäosanosan edellä mainittu monipuolinen potentiaali, keksinnön mukainen laite voi käsittää eri muotoisia kiskotukia, joilla on erilaisia pohjakulmia. Asennettaessa turvajärjestelmää kiskotukien muodoiksi voidaan valita pari erilaista muotoa riippuen 10 turvakiskon asennuksen aiotusta tasosta suhteessa siihen tasoon, jolla vetovoimia käytetään taljaköyden tai muun joustavan siderenkaan keskipisteestä erillään olevaan päähän.

Kuitenkin keksinnön ensisijaisissa suoritusmuodoissa laite käsittää useita kiskotukia, joista kukin muodostetaan siten, että se voidaan kiinnittää 15 pystysuoraan tai vaakasuoraan kiinteän laitteen pintaan eri suuntiin, jotka antavat erilaisia pohjakulmia.

Kuten julkaisussa GB-A-2 199 980 kuvatussa laitteen tapauksessa, uurrettu putki voi kuorman kytkentäosana olemisen sijaan muodostaa osan tur-vakiskotukea ja kuorman kytkentäosalla voi olla ne ominaisuudet, jotka edellä 20 olevassa selityksessä ovat olleet ominaisia kiskotuelle.

Sellainen vaihtoehtoinen laite käsittää kuorman kytkentälaitteen, jossa on pääosa, joka voi liukua turvakiskoa pitkin ja jossa on laite, jolla kuorma voidaan kiinnittää kyseiseen pääosaan; ja kiskotuen, jossa on kiinnitysosa, jolla se voidaan kiinnittää kiintolaitteeseen ja putki, joka on kulkutienä, jota pitkin 25 kuorman kytkentälaitteen pääosa voi kulkea ja jonka perifeerisesti keskeyttää ura kuorman kytkentälaitteen pään viereisen osan välitöntä kulkua varten; ja ainakin yhdellä putken päällä on epäkeskot reunat tai pinnat, jotka ovat muodoltaan sellaiset, että kuorman kytkentälaitteen pään viereisen osan aksiaalinen tukipaine mitä hyvänsä kyseistä reunaa tai pintaa vastaan aikaansaa putken 30 pyörähdysliikkeen, joka mahdollistaa kyseisen pään viereisen osan kulun uraa ·' - pitkin; jolle laitteelle on tunnusomaista, että uurrettu putki yhdistetään kiskotuen kiinnitysosaan niin, että se on vapaa kääntymään kyseiseen kiinnitysosaan nähden akselin ympäri, joka on yhdensuuntainen putken akselin kanssa ja radi-aalisesti erillään siitä, kieppitapin ollessa sijoitettu asentoon, joka putken loppu-35 päässä on kulmittain sivussa, putken akselin ympärillä, putken uran päistä ja siitä putken seinän osasta, joka on suoraan vastapäätä sellaisia urien päitä.

6 104884

Keksintö sisältää tässä edellä viitatun keksinnön mukaisen laitteen, yhdistettynä turvakiskoon (mieluummin teräskaapeliin), jota pitkin kuorman kyt-kentäosa voi vapaasti liukua. Useimmissa turva-asennuksissa on välttämätöntä turvakiskon pituudesta johtuen hankkia useita kiskotukia asennettavaksi kiskolle 5 tietyn välimatkan päähän toisistaan.

Keksinnön tiettyjä suoritusmuotoja selitetään nyt viittaamalla mukana oleviin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää osaa keksinnön mukaisen laitteen käsittävästä henkilökunnan putoamisen estolaitteesta; 10 kuvio 2 näyttää osan sellaisesta järjestelmästä putoamisen estohet- kellä; kuvio 3 on sivupystyleikkaus eräästä kyseisen järjestelmän kiskotuki-kannattimesta; kuvio 4 on edestä oleva kuva kyseisestä kannattimesta; 15 kuvio 5 on perspektiivikuva kyseisessä järjestelmässä käytetystä kuorman kytkentäosasta; kuvio 6 esittää kuorman kytkentäosan samassa perspektiivissä yhdessä muiden järjestelmän osien kanssa; kuvio 7 esittää turvakiskon ja tukikannattimien erilaisia mahdollisia 20 käyttöasentoja suhteessa käytävään; kuvio 6 on graafinen kaavio, jossa esitetään kytkentäosan käyttöä erilaisissa turvajärjestelmäjärjestelyissä; kuviot 9a - 9d 9b esittävät kiskotukikannattimen neljää erilaista, yksinkertaisempaa muotoa; 25 kuvio 10 on perspektiivikuva kuorman kytkentäosasta, joka on suun niteltu turvakiskon yksisuuntaista läpikulkua varten, ja yhdessä toimivasta kis-kotukikannattimesta; kuvio 11 on perspektiivikuva laitteesta, jossa uurrettu putki muodostaa osan kiskotukea; ja ; 30 kuvio 12 pystyleikkaus kuorman kytkentäosan toisesta rakennel-

* I

masta.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä putoamisen estojärjestelmässä teräskaa-pelista 1 muodostuva turvakisko kiinnitetään kiinteän rakenteen 2 alapuolelle riippumaan työntekijän kävelysillan 3 yllä. Köysi voi kulkea loppumatonta rataa 35 rakenteen ympäri tai se voi olla asemien välillä, joissa köyden päät kiinnitetään rakenteeseen köydessä olevien sopivien päätekappaleiden kautta. Köysituet 4 104884 7 kiinnitetään rakenteeseen 2 tietyn matkan päähän toisistaan pitkin köyden reittiä ja ne ovat köyden tukena, kun ne ovat irti rakenteesta. Kukin tuista käsittää köyttä pitävän kannattimen 5, joka kiinnitetään rakenteeseen 2 kiinnityspuitilla 6.

Köysi 1 pujotetaan kytkentäosan 7 läpi ja kytkentäosa voi vapaasti 5 liukua sitä pitkin. Työntekijän turvavaljaat yhdistetään kyseiseen kytkentäosaan taljaköyden 8 kautta. Jos työntekijä sattuisi putoamaan, putoamisen eston ai> kaansaamat kuormitusvoimat välittyvät kiinteään rakenteeseen taljaköyden 8, köyden 1 ja köysituen kannattimien kautta. Kannattimet voivat olla rakennettu niin, että niillä on suhteellisen alhainen resistanssi pysyvälle deformaatiolle niin, 10 että ainakin ne kannattimet, joihin raskaimmin kohdistuvat putoamisen estossa syntyvät voimat, käyvät läpi muodonmuutoksen, joka on silminnähtävänä varoituksena siitä, että järjestelmä täytyy tarkastaa tarkoin ennen uudelleen käyttöä. Järjestelmiin liittyviä kannattimia, joissa on näitä ominaisuuksia, on esitetty julkaisussa EP-A-484 494.

15 Köysitukikannattimien 5 muoto näkyy kuvioissa 3, 4 ja 6. Viitaten ku vioihin 3 ja 4, jotka esittävät kannattimien rakenteen yksityiskohtaisesti, kussakin kannattimessa on nelisivuisen silmukan muotoinen runko-osa 9, putken muotoinen pääosa 10 ja pää-ja runko-osia yhdistävä kaula 11. Kannatin muodostetaan yhdestä ainoasta metallisuikaleesta kääntämällä suikale poikittaisak-20 selien ympäri. Suikaleen vastakkaiset päätyosat peittävät toisensa limittäin antaen nelisivuisen runko-osan kahdelle sivulle 12, 13 kaksinkertaisen paksuuden verrattuna suikaleen paksuuteen. Suikaleen päällekkäin limittyvät päätyosat on pistehitsattu yhteen kummaltakin puolelta 12, 13. Reiät 14, 15 muodostetaan runkojen sivuille 12, 13 vastaavasti kiinnityspultin 6 vastaanottamista ja asetta-25 mistä varten (kuvio 2). Kun turvajärjestelmä asennetaan, kukin köyden tuki-kannatin kytketään kiinteään rakenteeseen vain yhdellä kiinnityspuitilla. Kanna-tinta voidaan suunnata joko runkopuolen 12 tai runkopuolen 13 kanssa kiinteää osaa vasten, ja siitä syystä kukin kyseisistä puolista varustetaan reiällä kyseisen pultin läpikulkua varten. Suuremmat reiät 16, 17 muotoillaan rungon sivuille .. 30 sivuja 12 ja 13 vastapäätä, jotta työkalu ylettyy pultin päähän.

•« • Asennetussa järjestelmässä köysi 1 kulkee kannattimien 5 putki maisten pääosien 10 läpi. On tärkeää, että köysi voi liukua aksiaalisesti kunkin kannattimen pääosan sisällä. On hyödyllistä sovittaa kunkin kannattimen putkimainen pääosa, kuten kuvioissa 2 ja 6 näkyy, joustavan pidennysputken 18 35 kanssa, joka työntyy esiin kyseisen pääosan kummaltakin puolelta. Kyseisen .. pidennysputken on hyvä olla synteettistä polymeeristä materiaalia, esimerkiksi 104884 8 nylonia. Pidennysputket antavat suhteellisen alhaisen kitkaesteen köyden 1 liukuvalle liikkeelle, ja jos kahden köyden tukikannattimien välistä köyden osaa vetää alaspäin putoamisen estämisessä syntyvät voimat, kuten kuviossa 2 osoitetaan, kyseisten kannattimien pidennysputket ovat apuna vältettäessä kor-5 kean paineen keskittymistä köyteen, mikä johtuu paikallisesta tukikontaktista kannattimien metallisten pääosien kanssa.

Kytkentäosa 7 näkyy parhaiten kuvioissa 5 ja 6. Osa käsittää pitkittäin uurretun putken 20. Kuvioissa 1 ja 2 näkyvä, työntekijän taljaköyteen 8 kiinnitettäväksi tarkoitettu hahlo 21 yhdistetään kääntöliitoksella kyseisen putken 10 seinään. Putken 20 sisäläpimitta on suurempi kuin köyden tukikannattimien putkimaisten pääosien 10 ulkoläpimitta, jotta uurrettu putki voi liukua kyseisten kannattimien pääosien yli. Pitkittäisuralla 22 on yli sen pituuden keskiosan leveys, joka on huomattavasti pienempi kuin köyden 1 läpimitta, mutta joka on hieman suurempi kuin köyden tukikannattimien kaulaosien 11 paksuus. Uran 22 15 vastakkaiset päätyosat avautuvat niin, että uran aukko putken kummassakin päässä on suhteellisen laaja. Levenevillä osilla on epäkeskot pinnat tai reunat 23. Kun työntekijä liikkuu pitkin kävelysiltaa 3 (kuvio 1), kytkentäosaa vetää köyttä 1 pitkin taljaköyden 8 vetovoima. Kun urattu putki saavuttaa yhden köyden tukikannattimista, ensimmäinen kannattimen pidennysputki 18 ja sitten 20 kannattimen pääosa 10 tulee uurretun putken sisälle. Kannattimen kaula 11 tulee uralle 22. Kytkentäosa etenee siksi tasaisesti kannattimen ohi. Jos uurretun putken kulman suuntaus köyden 1 ympärillä putken saapuessa kannattimen luo ei ole sellainen, että uran 22 keskellä oleva kapea osa on suorassa linjassa kannattimen kaulan 11 kanssa, kyseinen kaula on rajakkain jompaa kumpaa 25 mainittuja epäkeskoja pintoja tai reunoja 23 vasten, ja siten saa putken 20 kääntymään niin, että kytkentäosa jatkaa liikettään kannattimen ohi ilman keskeytystä.

Hahlolla 21 on holkkiosa 21a, jonka poikki kulkee kieppitappi 25. Tämä kieppitappi on siltana putken 20 seinässä olevalle aukolle 26. Tapin pää-30 tyosat kiinnitetään kyseisen putken seinään muodostettuihin vastaanottoreikiin.

- Kieppitapin läpimitta on sellainen, että se kulkee hahlon holkkiosan 21a läpi va paasti niin, että hahlo voi kääntyä hyvin vapaasti suhteessa urattuun putkeen.

Kieppitappi 25 on 90° kulmassa erillään (uurretun putken akselin ympärillä) uran 22 pitkittäiskeskilinjasta.

35 Kuten kuviosta 5 ilmenee, uurretun putken sisäläpimitta suurenee jatkuvasti putken päitä kohti. Tämä laajeneminen helpottaa kytkentäosan ta- 104884 9 saista kulkua köyttä 1 pitkin alueella (jos missä), jossa köysi tekee suunnan muutoksen, esimerkiksi siellä, missä köysi kulkee sen rakenteen kulman ympäri, johon järjestelmä on kiinnitetty.

Köysitukikannattimia, kuten kuvioista 3,4 ja 6 näkyy, voidaan käyttää 5 köyden tai muun turvakiskon tukemiseen erillään vaakasuorasta tai pystysuorasta pinnasta. Ja kannattimien malli on sellainen, että suunta, johon kannatti-met kiinnitetään rakenteeseen, voidaan valita riippuen siitä tasosta, jolle turva-kisko asennetaan niin, että kannattimien kaulat ovat sopivasti esillä kuorman kytkentäosan putkessa olevaa uraa varten, kun kytkentäosaa vedetään köyttä 10 pitkin.

Kuvio 7 esittää esimerkin avulla turvaköyden viittä mahdollista asemaa A-E suhteessa kävelytilaan 3. Köyden tukikannattimien suunta vaihtelee yhdestä sellaisesta suunnasta toiseen. Kannattimien malli on sellainen, että kussakin kyseisissä suunnissa kannattimien kaulat suunnataan 15° vaa-15 kasuoraan tai 15° pystysuoraan tasoon nähden. Kuten näkyy, kaula voi kallistua ylös- tai alaspäin (poispäin kannattimen runko-osasta) 15° vaaka- tai pystysuorasta tasosta.. Kytkentäosa on yhteensopiva turvakiskon ja sen tukien ja turva-kiskon kuvattujen asemien kanssa (ja todella muiden asemien kanssa) ja niiden eri suuntien kanssa, joissa vetovoimia kohdistuu kytkentäosaan kiskon eri 20 asentojen seurauksena. Tätä yhteensopivuutta selitetään viittaamalla kuvioon 8.

Kuviossa 8 diagrammien vaakasuorat rivit viittaavat neljään eri turva-kiskojärjestelyyn. Kyseiset neljä järjestelyä, jotka merkitään I - IV, eroavat toisistaan siihen asentoon nähden, johon köysi 1 asetetaan suhteessa niihin asentoihin, joihin työntekijän turvavaljaat asetetaan hänen normaalin liikkumi-25 sensa aikana kävelysillalla. Kun kytkentäosa kiinnitetään kyseisiin valjaisiin tal-jaköydellä, kyseiset suhteelliset asennot vaikuttavat siihen suuntaan, jolla vetovoima kohdistuu kytkentäosaan saaden sen liikkumaan pitkin köyttä työntekijän kyseisten liikkeiden aikana.

Jokaisen rivin ensimmäinen diagrammi (nimeltä "Kannattimen suun-·.. 30 ta") näyttää pää- ja kaulaosan yhdestä köyden tukikannattimista suunnassa, : - joka niillä on annetussa turvajärjestelmässä. Kyseisen diagrammin vieressä kullakin rivillä on kolme diagrammia, jotka esittävät kolmea kyseisessä järjestelmässä käytettyä kytkentäosan eri suuntaa (köyden 1 ympärillä). Kukin kyseisistä diagrammeista näyttää kytkentäosan poikittaispoikkileikkauksena uran 22 35 keskellä olevan kapean osan läpi. Kussakin diagrammissa hahloa 21 esittää pelkästään viiva. Katkoviivat 22a kunkin rivin viimeisessä diagrammissa osoitta- 10 104884 vat uran rajat putken päässä. Ylärivin viimeisessä diagrammissa se putken seinän osaa, joka on suoraan urien päitä vastapäätä, merkitään "X":llä. On tarpeetonta tunnistaa, että seinäosa on enemmän kuin yksi diagrammi.

Ensimmäinen kolmesta kytkentäosakaaviosta kullakin rivillä näyttää 5 uurretun putken asennon, kun se on levossa köydellä 1 ja työntekijän taljaköysi on jännittämätön niin, että ainoa kytkentäosaan kohdistuva voima on taljaköy-den pystysuoraan riippuvan osan paino. Kytkentäosan ollessa tässä tilassa ura 22 on aina ylhäällä köyden 1 yli kaikissa turvalaitejärjestelyissä.

Toinen kytkentäosadiagrammi kullakin rivillä näyttää uurretun putken 10 asennossa (nimeltä "Kulkuasento"), jonka se saa köyden 1 ympärillä, kun kyt-kentäosaa vetää köyttä pitkin työntekijän liikkuminen kävelysiltaa 3 pitkin. Työntekijän liikkuessa, ellei köysi 1 ole välittömästi yläpuolella työntekijän liikkeen rataan nähden, kytkentäosaan kohdistuu ei ainoastaan vaakasuoraan toimiva vetovoimakomponentti sen kulkusuunnassa köydellä 1, vaan myös si-15 vuvetovoimakomponentti, joka kohdistuu tietyssä kulmassa pystysuoraan tasoon köyden läpi. Sivuvetovoimakomponentti saa kytkentäosan omaksumaan köyden 1 ympärillä eri asennon kuin ollessaan lepotilassa. Kuten helposti voi nähdä kuviosta 7, sivuvetovoimakomponentin suunta riippuu siitä tasosta, johon turvakisko on asetettu suhteessa työntekijän turvavaljaiden taljaköyden kiinni-20 tyskohdan tasoon, ja kyseisen kiinnityskohdan sivuetäisyydestä pystysuorasta tasosta köyden 1 läpi ja yhdensuuntaisena sen kanssa. Kussakin kulkuasentoa kuvaavista diagrammeista kuviossa 8 sivuvoimakomponentin suunta ilmaistaan kytkentäosan hahlossa 21 olevalla nuolella. On nähtävissä, että kussakin järjestelyssä I - IV uurretun putken kulkusuunta on sellainen, että sen ura 22 on " 25 sijoitettu sopivasti sallimaan köyden tukikannattimien kaulojen 11 läpikulun, joi den suunta on sellainen kuin on esitetty vastaavassa kannattimen suuntaa kuvaavassa diagrammissa. Kukin kyseisistä diagrammeista näyttää putken ihanteellisessa suunnassa sen uran kapean keskiosan ollessa samassa kulmassa pysty- ja vaakasuoriin tasoihin nähden kuin köyden tukikannattimien kaulat 11. 30 Johtuen uran 22 päätyosien aukeamisesta, mikä antaa uralle suhteellisen suuret tuloaukot, uurretun putken varsinainen kulkuasento voi vaihdella olennaisesti kyseisestä ihanneasennosta aiheuttamatta keskeytystä kytkentäosan tasaiselle kululle kannattimien ohi. Koska kytkentäosan hahlo 21 on kääntöliitoksella yhdistetty uurrettuun putkeen, mikä hyvänsä uurretun putken kääntöliike aiheu-35 tuen sen epäkeskojen reunojen 23 kosketuksesta kannattimen kaulaa vasten • · ,, 104884 vaatii vähän jos yhtään kyseisen hahlon ja taljaköyden 8 välisen yhteyskohdan kulman siirtoa.

Viimeinen kytkentäosadiagrammeista kullakin rivillä kuviossa 8 näyttää kytkentäosan putoamisen estoasennon, toisin sanoen asennon, joka sillä on 5 köyden 1 ympärillä, kun putoamisesta johtuva alaspäin kohdistuva voima kohdistuu hahloon 21. Sellaisen alaspäin kohdistuvan voiman alaisena uurrettu putki joutuu kääntymään köyden 1 ympäri asentoon, jossa putken ura asettuu köyden toiselle puolelle. Siksi ei ole vaaraa, että köysi joutuisi uraan.

Monipuolisten, moniasentoisten kiskotukien etu, esimerkiksi kuten on 10 kuvattu viittaamalla kuvioihin 3 ja 4, on se, että turvajärjestelmän osien valmistajan tai hankkijan ei tarvitse tehdä tai hankkia monia eri mallisia turvakiskotu-kia, jotta ne sopivat eri asennusolosuhteisiin. Kuitenkin on ymmärrettävää, että moniasentoisten kannattimien toimittaminen ei ole keksinnön olennainen piirre sen laajassa merkityksessä. Keksintöön kuuluu laite, joka käsittää kytkentäosan 15 ja yhden tai useamman kiskotuen, joissa on vain yksi kiinnityspuoli kiintolaittee-seen asennusta varten.

Kuviot 9a - 9d näyttävät neljä sellaista suhteellisen yksinkertaista kis-kotukikannatinta. Kussakin näissä kuvioissa esitetyn kannattimen muoto sopii käytettäväksi kytkentäosan kanssa, kuten on selitetty viittauksella kuvioihin 5 ja 20 8. Kukin kannattimista muodostetaan yhdestä ainoasta metallisuikaleesta kääntämällä suikale poikkiakselien ympäri. Kukin kannatin käsittää putkimaisen pääosan köyden läpikulkua varten ja kytkentäosan sisäosan läpi kulkemiseksi, ja kaulaosan kyseisen osan putken uraa pitkin tapahtuvaa kulkua varten. Kannattimien pääosat on merkitty vastaavasti 10a- 19d ja kaulaosat vastaavasti • <· 25 11a-11d. Kuvioissa 9a - 9d esitetyt kannattimien muodot ovat vastaavasti sopi vat esimerkiksi käytettäväksi köyden sijoitusasennoissa A - D kuviossa 7.

Kuvio 10 näyttää toisen muodon keksinnön mukaisesta kytkentäosan ja kiskotuen yhdistelmästä, joka on suunniteltu sallimaan kytkentäosan kulun kiskotuen ohi vain yhteen suuntaan. Kytkentäosa 30 käsittää uurretun putken • ti 30 31 ja kuorman kiinnityshahlon 32. Hahlo 32 on kääntöliitoksella kytketty uurret tuun putkeen kieppitapin 33 avulla, joka putken loppupäässä on kulmittain erillään, putken akselin ympärillä, putken uran reunoista. Putken ura on pistimen kaltainen. Uran toinen pää on ulospäin avautuva, jolloin tuloaukko on laaja, ja siinä on epäkeskot reunat tai pinnat 34. Välittömästi uran avautuvan pääloppu-35 osan takana on kapea osa 35. Ja uran kyseisen kapean osan takana on laajempi osa 36. Tuon laajemman osan takaosassa on kalteva rajareuna 37. Put- 104884 12 ken taaemmassa päässä kyseinen reuna 37 rajaa uran vastakkaisen seinän kanssa kapeampaa menoaukkoa 38, joka on kulmittain erillään uran kapeasta osasta 35.

Kiskotuki 40 on kannattimen muotoinen käsittäen putkimaisen pää-5 osan 41, kiinnityslaipan 42 ja kyseisen laipan pääosaan yhdistävän varren 43. Varteen 43 kuuluu pääosan vieressä oleva kaulaosa 44. Kyseiseen kaulaosaan on muodostettu kaksi suorassa rivissä olevaa pitkänomaista aukkoa 45, 46.

Kun kytkentälaite 30 kulkiessaan pitkin köyttä 1 saavuttaa tukikan-nattimen 40, uurretun putkan pääloppuosa kulkee kannattimen pääosan 41 yli 10 ja kannattimen kaulaosa 44 saapuu putken uran kapeaan osaan 35. Kytkentä-osan eteneminen jatkuu kytkentälaitteen liikkeen kääntymättä köyden ympärillä, kunnes uran kalteva reuna 37 saavuttaa kannattimen kaulaosan. Kyseisen kaltevan reunan paine kaulaosaa vasten aiheuttaa sen, että putki kääntyy tuoden putken uran menoaukon 38 kannattimen kaulaosan 44 yhteyteen. Kun kääntö-15 liike tapahtuu, uran kapeaa osaa 35 rajaava putken osa on kohdallaan kannattimen kaulaosassa olevan aukon 45 kanssa. Uurretun putken seinän osa sen kapean uran osan 35 reunaa pitkin voi siksi tulla kyseiseen aukkoon sallien putken kyseisen kääntymisliikkeen. Kytkentäosan liike voi silloin jatkua kannattimen ohi vetovoiman vaikutuksesta, joka kohdistuu hahloon 32 työntekijän talja-20 köydestä. Jos kalteva reuna 37 on vasten kyseistä siltaosaa, putki voi kääntyä kuten aikaisemmin. Kun kytkentälaite on kerran ohittanut kannattimen, sitä ei voida vetää takaisin köyttä pitkin vastakkaiseen suuntaan, koska putken takaosaa ei ole muotoiltu reunoiltaan tai pinnoiltaan epäkeskoksi.

Kuviossa 11 esitetyssä laitteessa köyttä 1 tukevat kiintolaitteesta 25 erillään olevat (ei näkyvissä) tukikannattimet 50, jotka kukin käsittävät kiinnitys-osan 51, jolla kannatin voidaan kiinnittää kiintolaitteeseen, ja uurretun putken 52. Uurretun putken muoto on täysin identtinen kuvion 5 putken 20 kanssa. Putki 52 yhdistetään kääntöliitoksella kiinnitysosaan 51 kieppitapin 53 avulla, joka kulkee vapaasti putken seinässä olevan läpikulun kautta. Kieppitapin akseli 30 on sijoitettu niin, että putken loppupäässä se on kulmittain sivussa, uurretun ·1' putken akselin ympärillä, putken uran päistä ja siitä putken seinän osasta, joka on suoraan vastapäätä sellaisia urien päitä.

Uurretun putken muodostavan materiaalin painon jakautuminen on sellainen, että sen luonnollinen asento levossa on se, mikä näkyy kuvassa, jos-35 sä putken ura aukeaa sivuttain. Kuorman kytkentäosassa 54 on putkimainen . pääosa 55, joka liukuu pitkin köyttä 1, sellaisen pääosan vieressä oleva kaula- 13 104884 osa 56 ja alaspäin riippuva koukku 57. Koukku rajaa kaulaosan kanssa uomaa, jonka poikkileikkaus on mitoiltaan riittävä sallimaan uurretun putken 52, sen uraa rajaavan seinäosan vapaan kulun kanavaa pitkin. Hahlo 58 on kääntölii-toksella yhdistetty koukkuun 57 lähelle sen vapaata reunaa. Hahlon yläosa ra-5 jaa kulkutietä, jonka läpi kieppitappi 59 kulkee vapaasti. Koukkuun on muodostettu uloke, pituussuunnassa sen keskelle, johon hahlon yläosa tulee. Kieppita-pin päätyosat kiinnitetään koukkuun kyseisen ulkoneman viereen.

Kun kytkentäosa 54 on levossa köydellä 1, kieppitappi 59 sijoitetaan suoraan köyden 1 alle. Sen seurauksena, että kytkentäosa liukuu pitkin köyttä, 10 sen kaulaosa 56 on sopivassa suunnassa saapumaan putkessa 52 olevaan uraan. Riippuen minkä hyvänsä osavetovoiman, joka kohdistuu hahloon 58 vedettäessä kytkentäosaa pitkin köyttä, kulmasta pystysuoraan tasoon nähden, kaulaosalla 56 voi silloin olla kallistuma vaakasuoraan tasoon nähden, mutta putken 52 uran päätyosien avautuminen mahdollistaa kuitenkin kyseisen kaula-15 osan pääsemisen uraan ja uran kyseisiä kaareutuvia osia rajaavat epäkeskot pinnat tai reunat 60 varmistavat, että putki kääntyy automaattisesti mahdollistaen kytkentälaitteen kaulaosan kulun uran kapeaa osaa pitkin.

Kuvio 12 esittää kytkentäosaa 62, joka muodoltaan ja toiminnaltaan on samanlainen kuin kuviossa 5 esitetty laite. Kuitenkin osan runko on sekara-20 kenne. Se käsittää uurretun metallisisuksen 63 ja valetun muovipäällyksen 64, jonka sisälle kyseinen ydin on upotettu. Kuorman kiinnittämiseen tarkoitettu hahlo 65 on kääntöliitoksella yhdistetty putkimaiseen metalliytimeen. Muodoiltaan suhteellisen monimutkaisten kytkentäosien päätyosien muodostaminen valamalla mahdollistaa tuotantokustannusten huomattavan alentumisen.

25 Vaikka keksintö on yksityiskohtaisemmin selitetty ja on erityisesti tar koitettu käytettäväksi henkilöiden turvajärjestelmissä, keksinnön mukaista laitetta voidaan käyttää elottomien kuormien kuljetusjärjestelyissä, kun ne on kytketty turvakiskoon.

• • I 1 • > <

Claims (14)

104884 14 Pate ntti vaati m u kset:

1. Laite, joka käsittää turvakiskotuen (5) turvakiskon (1) paikalliseksi tukemiseksi erillään kiintolaitteesta, tuen sisältäessä kiskoa ohjaavan pääosan 5 (10), jonka läpi kisko voi ulottua, ja kuorman kytkentäosan (7), joka käsittää put ken (20), joka voi liukua kiskoa pitkin ja laitteen (21), jolla kuorma voidaan kiinnittää kyseiseen putkeen (20); putken (20) ollessa kulkutienä, jota pitkin kisko-tuen (5) pääosa (10) voi kulkea ja jonka perifeerisesti keskeyttää ura (22) kis-kotuen (5) pääosan (10) viereisen osan tai kaulan (11) välitöntä kulkua varten; 10 ja ainakin toisella putken (20) päistä ollessa epäkeskot reunat tai pinnat (23), jotka ovat muodoltaan sellaiset, että kaulan (11) aksiaalinen tukipaine reunaa tai pintaa (23) vasten aikaansaa putken (20) pyörähdysliikkeen, joka mahdollistaa kyseisen kaulan (11) kulun pitkin uraa; tunnettu siitä, että kuorman kiinnityslaite (21) yhdistetään putkeen (20) niin, että sellainen laite (21) voi va- 15 päästi kääntyä putkeen (20) nähden akselin ympäri, joka on yhdensuuntainen putken (20) akselin kanssa ja radiaalisesti erillään siitä, kääntöakselin ollessa sijoitettu asentoon, joka putken (20) loppupäässä on kulmittain sivussa, putken akselin ympärillä, putken uran päistä (22) ja siitä putken seinän osasta, joka on suoraan vastapäätä sellaisia urien päitä (22).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu lisäksi siitä, että kuorman kiinnityslaite (21) voi vapaasti kääntyä uurrettuun putkeen (20) nähden akselin ympäri, joka on yhdensuuntainen putken (20) akselin kanssa ja radiaalisesti erillään siitä, kääntöakselin ollessa sijoitettu niin, että jos kuormi-tusvoima kohdistuu kuorman kiinnityslaitteeseen (21) silloin, kun uurrettu putki * 25 (20) on kiskolla (1), jonka muodostaa kireä, vaakasuorassa oleva köysi, jonka ympäri uurrettu putki (20) on vapaa kääntymään, putki kääntyy kyseisen voiman vaikutuksesta asentoon, jossa ura aukeaa yleensä köyteen nähden poikittain.

3. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu putken ura (22) on muotoiltu sellaiseksi, että se mahdollistaa putken v 30 (20) (silloin, kun laite on käytössä) kulun kiskotuen (5) ohi sen välttämättä te- ·*' kemättä kääntymisliikettä kiskon (1) ympäri.

4. Minkä hyvänsä edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kääntöakselin sijainti putken uraan (22) nähden ja materiaalin jakautuminen uurretun putken osassa (20) on sellainen, että kun 35 laitteen annetaan levätä kiskolla (1), jonka muodostaa kireä vaakasuora köysi, joka kulkee putken läpi ja jonka ympäri laite (20) on vapaa kääntymään, laite 104884 15 luonnollisesti ottaa oman painonsa vaikutuksesta vinon kulma-asennon niin, että ainakin uran päätyosat (22) ovat tai ulottuvat köyden yläosan yli.

5. Minkä hyvänsä edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kuorman kytkentäosassa (7) oleva kääntöakseli put- 5 ken loppupäästä nähtynä on erillään 80° -100° kulmassa pisteestä, joka edustaa uralla (22) olevan suoran radan keskipistettä.

6. Minkä hyvänsä edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että uurretun putken (20) ja kuorman kiinnityslaitteen (21) välinen kääntöliitos jäljestetään niin, että kuorman kiinnityslaitteen mikään osa 10 ei mitenkään tuki putken sisäosaa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kääntöakseli on uurretun putken (20) seinän sisäpuolella.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että uurretun putken (20) ja kuorman kiinnityslaitteen (21) välinen kääntöliitos saadaan 15 aikaan kieppitapin avulla, joka kulkee uurretun putken seinässä olevan aukon tai kolon poikki.

9. Minkä hyvänsä edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että uurretun putken (20) seinän paksuus kasvaa urasta poispäin putken akselin suhteen normaaleilla tasoilla.

10. Minkä hyvänsä edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että uran päätyosat (22) avautuvat muodostaen uran sisääntuloaukot (23), joista kukin kaartuu putken vastaavassa päässä ainakin 90° kulmassa putken akselin ympäri.

11. Minkä hyvänsä edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen 25 laite, tunnettu siitä, että se on yhdistettynä turvakiskoon (1), mielellään te- räsköyteen, jota pitkin kuorman kytkentäosa (7) voi vapaasti liukua.

12. Turva-asennus, tunnettu siitä, että se sisältää minkä hyvänsä edellä mainitun patenttivaatimuksen laitteen.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että 30 siinä on useita kiskotukia (5), joista kukin on muodostettu niin, että se voidaan kiinnittää pystysuorassa tai vaakasuorassa olevan kiintolaitteen pintaan eri suuntiin, jotka antavat eri kaulakulmia.

14. Laite, joka käsittää (i) kuorman kytkentälaitteen (54), jossa on pääosa (55), joka voi liukua turvakiskoa pitkin ja jossa on laite (58), jolla kuorma 35 voidaan kiinnittää kyseiseen pääosaan; ja (ii) kiskotuen, jossa on kiinnitysosa (51), jolla se voidaan kiinnittää kiintolaitteeseen ja putki (52), joka on kulkutienä, 104884 16 jota pitkin kuorman kytkentälaitteen (54) pääosa (55) voi kulkea ja jonka perifee-risesti keskeyttää ura kuorman kytkentälaitteen pään viereisen osan välitöntä kulkua varten; ja ainakin yhdellä putken (52) päällä on epäkeskot reunat tai pinnat, jotka ovat muodoltaan sellaiset, että kuorman kytkentälaitteen pään vierei-5 sen osan aksiaalinen tukipaine mitä hyvänsä kyseistä reunaa tai pintaa vastaan aikaansaa putken (52) pyörähdysliikkeen, joka mahdollistaa kyseisen pään viereisen osan kulun uraa pitkin; laitteen ollessa tunnettu siitä, että uurrettu putki (52) yhdistetään kiskotuen kiinnitysosaan niin, että se on vapaa kääntymään kyseiseen kiinnitysosaan nähden akselin (tappi 53) ympäri, joka on yh-10 densuuntainen putken akselin kanssa ja radiaalisesti erillään siitä, kieppitapin (53) ollessa sijoitettu asentoon, joka putken loppupäässä on kulmittain sivussa, putken akselin ympärillä, putken uran päistä ja siitä putken seinän osasta, joka on suoraan vastapäätä sellaisia urien päitä. • · < 104884 17