FI99164C - Menetelmä kastepisteen tai kaasupitoisuuden mittaamiseksi sekä laitteisto jäätymisen ennakoimista varten - Google Patents

Description

99164

Menetelmä kasteplsteen tai kaasupitoisuuden mittaamiseksi sekä laitteisto jäätymisen ennakoimista varten

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukai-5 nen menetelmä kastepisteen tai kaasupitoisuuden mittaamiseksi .

Keksinnön kohteena on myös laitteisto jäätymisen ennakointia varten.

10

Tunnetun tekniikan mukaisesti kastepistettä tai kaasupi-toisuutta mitataan useilla eri tavoilla.

Perinteinen tapa mitata kastepistettä on jäähdyttää haluttu 15 pinta kasteeseen, ilmaista kasteen syntymisajankohta ja mitata kasteen syntymisajankohtaa vastaava lämpötila. Tyypillisesti käytetään kastepintana peilipintaa ja kasteen optista ilmaisua tältä peilipinnalta. Kaste ilmaistaan optisesti esimerkiksi peilipinnalta heijastuneen valon vai-20 menemisenä.

• « « :Y: Muita tunnettuja ei-optisia menetelmiä kastepisteen il- j'·': maisemiseksi ovat kapasitiiviset menetelmät ja pinta-aallon (saw-aalto) vaimenemiseen perustuvat menetelmät kastepin-25 nalla, jolloin kastepinta on osa sähköistä mittauspiiriä.

• ♦ · · ♦ · * . t ‘ Kuvatut menetelmät mittaavat suoraan kastelämpötilan. Tark kuus määräytyy kasteen detektoinnin ja pinnan lämpömittaus- • · · -·· ten tarkkuuksista.

30

Kuvatuilla menetelmillä on useita haittoja. Mittauspinnan likaantuminen aiheuttaa virhettä, vaikka likaantumista pyritäänkin välttämään jaksollisella mittauksella ja automaattisella puhdistuksella. Näistä toimenpiteistä huolimatta 35 prosessiolosuhteissa lyhyt huoltoväli rajoittaa laitteiden käyttöä. Varsinkin suolakerroksen muodostuminen anturin pinnalle aiheuttaa hankalasti havaittavan mittausvirheen.

2 99164

Matalan höyrypaineen ja jää/vesikerroksen hitaan haihtumisen takia vasteaika varsinkin matalissa kastepistelämpötiloissa on pitkä (useita minuutteja). Samoin jos anturi nopean olosuhdemuutoksen vaikutuksesta kastuu, on toipumisaika 5 pitkä.

Tunnetaan myös menetelmiä kastepisteen mittaamiseksi epäsuorasti suhteellisen kosteuden ja kosteutta vastaavan lämpötilan perusteella. Etuina edellä mainittuihin suoriin mittaus-10 ratkaisuihin nähden on nopea vasteaika, vähäisempi likaantuminen ja mahdollisuus asennukseen korkeisiin lämpötiloihin.

Epäsuoran menetelmän haittana on suuri virhe pienillä kosteuksilla sekä kemikaalien haitallinen vaikutus suhteellista 15 kosteutta mittaavien anturien herkkyyteen.

Jäätymisen ennakoivat laitteistot perustuvat lämpötilan ajallisen tarkkailun ja suhtellisen kosteuden mittaamiseen nollapisteen läheisyydessä. Ongelmana näillä antureilla on 20 se, että suurilla suhteellisen kosteuden arvoilla kosteusan- : turi jää helposti kasteeseen ja näyttää näin pitkän aikaa sadan prosentin suhtellista kosteutta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä kuvatun V 25 tekniikan puutteellisuudet ja aikaansaada aivan uudentyyp- pinen menetelmä kastepisteen mittaamiseksi sekä laitteisto • ♦ * * jäätymisen ennakoimiseksi.

·.!:* Keksintö perustuu siihen, että erityisesti pienillä kosteuk- • · · · 30 silla anturin mittausalue siirretään keinotekoisesti jääh- dyttämällä mittaamaan korkeaa kosteutta ja vastaavasti kastepisteen läheisyydessä anturia lämmitetään mittausalueen siirtämiseksi anturin sellaiselle mittausalueelle, jossa tarkkuus on suurin.

Jäätymisen ennakoimislaitteisto puolestaan perustuu siihen, että laitteisto käsittää kaksi toisistaan erillistä antu-riyksikköä, joista ensimmäinen sisältää kosteusanturin sekä 35 3 99164 lämpötila-anturin ja toinen, varsinaisen mittauskohteen mittausyksikkö pelkän lämpötila-anturin ja ensimmäistä antu-riyksikköä lämmitetään ympäristön lämpötilaa korkeammaksi, jotta kosteusanturi ei joutuisi kasteeseen.

5 Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

10 Keksinnön mukaiselle laitteistolle puolestaan on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 7 tunnusmerkkiosassa .

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

15

Keksinnön mukaisella menetelmällä on nopea vasteaika, hyvä tarkkuus myös pienillä kosteuksilla, ratkaisu sietää hyvin likaa ja kastepistettä voidaan mitata tarkasti myös korkeissa lämpötiloissa. Koska keksinnössä käytettävä anturi on 20 prosessiolosuhteissa kasteessa ainoastaan kun herkkyyttä : kalibroidaan, on anturin likaantuminen oleellisesti vähäi- sempää kuin tunnetuilla mittausmenetelmillä.

Keksinnön mukaisella laitteistolla puolestaan voidaan tehok-“Y 25 kaasti ennakoida jäätymistä ja aloittaa toimenpiteet jään Ύ poistamiseksi. Näin esimerkiksi korkeissa mastoissa ja ‘ * satelliittiantenneissa voidaan jäätyvien pintojen lämmitys aloittaa ennen kuin jäätä ehtii muodostua ja näin vältytään putoavien jäämassojen aiheuttamista vaaratilanteista. Tie- • · · Y · 30 laitokset voivat minimoida suolanlevitystä tarkan jääennus- teen ansiosta. Pienkoneet voivat siirtyä lämpimämpiin ilma-kerroksiin saatuaan j äävaroituksen. Kalliiden generaattorien turbiinien siipien vaurioituminen voidaan samoin estää keksinnön mukaisella laitteistolla.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan oheisten kuvioiden mukaisten suoritusesimerkkien avulla.

·:·:' 35 4 99164

Kuvio 1 esittää periaatekuvantona keksinnön mukaiseen menetelmään soveltuvaa kastepisteen mittauslaitetta.

Kuvio 2 esittää periaatekuvantona keksinnön mukaista jääty-5 misen ennakointilaitteistoa.

Kuvio 3 esittää yhtä keksinnön mukaisessa laitteessa käytettävää anturirakennetta.

10 Kuvio 4 esittää kytkentäkaaviona yhtä keksinnön mukaista kasteenilmaisukytkentää.

Kuvio 5 esittää graafisesti kuvion 4 kytkennän signaalien ajallista riippuvutta toisistaan.

15

Kuvion 1 mukaisesti anturikokonaisuuden muodostavat jäähdy-tin/lämmitinelementti 7 ja sen pinnalla oleva ohutkalvora-kenteinen kosteusanturi 3, jonka pintaelektrodiin on integroitu hyvin pienikokoinen lämmitysvastus 2, jota tässä 20 ratkaisussa käytetään kastedetektorina. Lisäksi rakenteeseen on lisätty kaksi lämpötila-anturia 6 ja 7. Ulkoinen anturi 6 mittaa ympäristön lämpötilaa ja rakenteeseen integroitu lämpötila-anturi 1 mittaa kosteusanturin 3 lämpötilaa. Anturirakenne on varustettu kosteussuluilla 5 Peltier-ele-25 mentin 7 suojelemiseksi prosessin kosteudelta. Kosteusanturi m " 3 on sellaista tyyppiä, joka antaa suoraan kaasun suhteel- • · lista pitoisuutta kuvaavan signaalin. Suhteellisella pitoisuudella tarkoitetaan tässä kaasun pitoisuutta suhteessa kaasun saturaatiohöyryn paineeseen. Suhteellista pitoisuutta • : 30 mittaavia antureita ovat erityisesti polymeeripohjaiset ka- pasitiiviset kosteusanturit. Kaupallisesti tällaisia antureita on saatavilla mm. nimellä Humicap®.

Kosteusanturin 3 toimintalämpötilaa muutellaan Peltier-• · 35 elementin 7 avulla optimi-toiminta-alueelle ja lämpötila mitataan erillisellä lämpötila-anturilla l. Kosteusanturin 3 suhteellisen kosteuden mittaustuloksen ja kosteusanturin 3 lämpötilan avulla lasketaan ympäristön (prosessin) kaste- 5 99164 piste. Ympäristön lämpötila mitataan tarvittaessa vastaavasti omalla lämpötila-anturillaan 6 suhteellisen kosteuden laskemiseksi.

5 Anturinkalibrointi voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:

Kosteus- ja lämpötila-anturien mittaustulokset sovitetaan kunkin anturin perusmalliin. Kosteuden osalta tämä tapahtuu 10 seuraavasti. Esitetyt kiinteät kertoimet (kn, TCn ja Dn) ovat anturityyppikohtaisia kertoimia, jotka ovat riippuvaisia anturin ulkomitoista ja käytetyistä materiaaleista.

Kapasitanssikalibrointi: C = C0 + C^U^, 15 missä C0 ja Cx ovat kalibrointikertoi- mia,

Urh on kapasitanssi-jännitemuun-timen lähtöjännite.

20 Kosteuslaskentamalli: C' = (C/Cdry-l)*g missä Cdry= 47 g = 1 C" = C' + t*(kl+t*(k3+t*k4)) 25 missä t= T-25 • · · ;; kl= -1,0218E-05 t « k2= 1,3 2355E-06 k3= -3,47684E-09 k4= -6,34172E-12 < » · ; : : 30 tc=TcO+Tl*(Tcl+T*(Tc2+T*(Tc3+T*(Tc4+T*TcS) ) >) • · · · · missä T= lämpötila 35 Tc0= 1,039304524

Tcl= -2,56636E-03

Tc2= 5,34072E-05

Te3= -4,93441E-07 6 99164

Tc4= 5,05655E-09

Tc5= -1,12871E-11 C' " = 1 + C'·*tc 5

Rh = DO + C#"*(D1+C//#*(D2+C'"*D3) ) missä DO= 6948,3

Dl= -19190,96 10 D2= 17309,86 D3= -5067,12

Nollapisteen kalibrointi tehdään typpivirtauksessa ja huoneenlämpötilassa .

15

Herkkyyden kalibrointi tehdään huoneenlämpötilassa ja kos-teuskammiossa, missä suhteellinen kosteus on 90 - 98% Rh välillä. Kosteusanturin lämpötilaa ei säädetä, ainoastaan suhteellinen kosteus mitataan ja lukemaa korjataan suolali-20 uoksen ja kosteusanturin lämpötilaerojen perusteella. Lineaarisuus tarkistetaan kosteuskammiossa muutamassa välipis-teessä ja tarpeen mukaan muutetaan kertoimia D0-D3.

Lämpötila-antureiden kalibrointi tehdään kahdessa vaiheessa.

25 Ensin molemmat anturiliitännät kalibroidaan anturisimulaat- • · · torin avulla ja sen jälkeen tehdään lineaarinen korjaus • · ’ ’ lämpötilakammiossa vähintään kahdessa lämpötilassa.

Kosteusantureiden yksilöllinen lämpötilariippuvuus kalibroi- > · « • i ’· 30 daan kosteuskammiossa ja huoneenlämpötilassa anturin lämpö- tilasäätöä hyväksikäyttäen.

« » . Nollapisteen lämpötilariippuvuuden kalibrointiin käytetään 0% Rh:ta typpivirtauksessa ja vastaavasti herkkyyden kalib-35 rointiin korkeita 60 - 95 % Rh kosteuksia.

Kosteusanturin lämpötilaa säädetään keksinnön mukaisesti siten, että anturi toimii optimialueella, joka edellä kuva 7 99164 tulle polymeeripohjaiselle kapasitiiviselle kosteusanturille on n. 60 - 80 % suhteellista kosteutta (Rh). Niinpä tyypillisesti jos prosessin Rh on alueella 80 - 100 % Rh, anturia lämmitetään siten, että se toimii alueella 60 - 80 % Rh.

5

Vastaavasti jos Rh on alueella 0 - 60 % Rh, anturia jäähdytetään niin, että toiminta-alue on 60 - 80 % Rh, tai mahdollisimman lähellä tätä.

10 Rh-anturin mittaustulosten ja lämpötilan perusteella lasketaan prosessin höyrypaine Pw ja kastepiste Td seuraavasti: w 100

Td=-- _-"--1 (10log (Pw/A)) tarvittaessa saadaan prosessin suhteellinen kosteus laskettua: Λ\ Rhp=Rha·loH Μ,-τα'Τρ&ί)] 15 missä « , !:* Rhp = prosessin suhteellinen kosteus • * : Rha = mitattu suhteellinen kosteus m = 7,33354 ··· 20 Tp = prosessilämpötila »t

Trh - kosteusanturin lämpötila

Ta = 237,3 eC

* ' A = 6,1078 1

Hystereesi ja kemikaaliriippuvuus eliminoidaan seuraavasti: kun prosessin suhteellinen kosteus on yli 50% Rh:ta, kalibroidaan kosteusanturin herkkyys automaattisesti n. kerran vuorokaudessa anturia jäähdyttämällä detektoimalla kastede-tektorilla 100 % Rh piste.

8 99164

Mittausnopeuden määrää kosteusmittarin vasteaika. Lämpötilan säätönopeus ja kasteesta toipuminen eivät vaikuta mittausno-peuteen.

5 Kosteusanturin lämpötilaa alentamalla laajennetaan suhteellisen kosteuden mittausaluetta. Kokonaistarkkuus määräytyy suhteellisen kosteuden kosteusanturin ja sen lämpötilan mittaustarkkuuksien perusteella.

10 Vaikka keksinnön edullisin suoritusmuoto liittyy veden kastepisteen mittaamiseen, voidaan keksintöä käyttää myös kondensoituvien kaasujen (esim. liuotinaineiden) pitoisuuksien määrittämiseen.

15 Kuvion 2 mukaisesti keksinnön mukainen jäätymisen ennakoi- mislaitteisto on muodostettu elektroniikkayksikön 10 ympärille. Laitteisto käsittää elektroniikkayksikköön 10 kytketyn ensimmäisen anturiyksikön 11 ja toisen anturiyksikön 14. Ensimmäinen anturiyksikkö 11 sisältää kosteus- 12 ja lämpö-20 tila-anturit 13. Ensimmäistä anturiyksikköä voidaan kutsua : : : myös kosteuden mittausyksiköksi. Lisäksi kosteuden mit tausyksikkö 11 sisältää lämmityselimen 16 anturikotelon 17 lämmittämiseksi ympäristön lämpötilaa korkeampaan lämpötilaan. Lämmityselintä 16 ohjataan elektroniikkayksiköllä 10 V 25 esimerkiksi syöttämällä vakioteho lämmityselimenä toimivaan « sähkövastukseen 16. Tyypillisesti ensimmäisen anturiyksikön • · '* * 11 lämpötilan nosto kahdella kelvinasteella ympäristön lämpötilaa korkeammaksi riittää kosteusanturin 12 pitämisek- t·» ·· si kuivana. Varsinaisen mittauskohteen (ilman lämpötila, an- • * ; ’ 30 tennimasto, lentokoneen siipi, turbiini, satelliittiantenni jne.) lämpötila mitataan toisella anturiyksiköllä 14. Ensimmäinen 11 ja toinen anturiyksikkö 14 ovat tyypillisesti sijoitettu suhteellisen kauas toisistaan. Varsinainen mahdollisesta jäätymistilanteesta kertova viesti saadaan elekt-35 roniikkayksikön 10 ulostulosta 15.

Kuvion 3 mukaisesti yksi tyypillinen keksinnön mukaisen anturirakenteen kosteuden mittausosa muodostuu kapasitiivi-

II

9 99164 sesta suhteellista kosteutta mittaavasta anturista, joka käsittää kontaktialueet 27, 28 ja 29 sekä tasomaiset kondensaattorin elektrodit 21 ja 20. Elektrodien 20 ja 21 välissä on sopivaa polymeeriä oleva dielektrinen kerros, jonka 5 dielektrisyys muuttuu kosteuden funktiona. Esitetty kosteu den mittausosa voi olla esimerkiksi kuvion 2 elementti 12. Samalle alustalle on integroitu vastuselementit 22 ja 23 sekä näitä vastaavat kontaktialueet 24, 25 ja 26. Vastusele-menttien 22 ja 23 pinta-alat valittu toistaan poikkeaviksi 10 siten, että kun vastuselementteihin syötetään samanlainen jännitepulssi, pienempi 22 vastuselementeistä kuivuu syntyneen lämpötehon vaikutuksesta, mikäli anturi on kasteessa. Suuremman vastuselementin 23 pintalämpötila puolestaan ei samalla jännitepulssilla nouse riittävän korkeaksi kasteen 15 kuivattamiseksi. Vastusten 22 ja 23 materiaali valitaan siten, että sen resistanssi on mahdollisimman suuresti riippuvainen lämpötilasta.

Kuvion 4 mukaisesti vastukset 22 ja 23 kytketään siltaan 20 apuvastusten 30 ja 31 kanssa ja siltaan syötetään pisteeseen , 37 jännitepulssi. Sillan pisteiden 24 ja 26 jännite-ero vahvistetaan differentiaalivahvistimella 32 ja vahvistimen ulostulosta 38 saadaan jännitesignaali. Vastuksen 35 ja kondensaattorin 34 muodostaman derivaattorin signaali vah-25 vistetaan vahvistimella 33 ja ulostulosignaali saadaan f )·’ pisteestä 36.

• » t I • ·

Kuviossa 5 on esitetty kuvion 4 pisteiden 37, 38 ja 36 jännitteet samalla aika-asteikolla. Ylimmän kuvajan mukai- • * 30 sesti vastussiltaan syötetään pulssi, joka aiheuttaa keskim- • t ' mäisen kuvajan mukaiset signaalit pisteessä 38. Yhtenäisellä ** viivalla esitetty käyrä kuvaa tilannetta ilman kastetta ja katkoviivan mukainen tapaus tilannetta, jossa anturin pintaan on muodostunut kastetta. Kun kastetta ei ole, differen-35 tiaaliasteen 32 ulostulo muuttuu tasaisesti seurauksena erikokoisten vastusten erilaisista lämpötiloista ja näitä vastaavista erilaisista resistansseista. Alimman kuvajan mukaisesti pisteestä 36 saadaan jännitepiikki vain muutos- 10 99164 tilanteessa. Kun kastetta ei ole, saadaan muutostilasignaali vain syöttöpulssin alku- ja loppuhetkillä. Jos taas anturi on joutunut kasteeseen, aiheuttaa pienemmän vastuksen 22 kuivuminen vastusarvon nopean nousun ja näin muutossignaalin 5 pisteeseen 38. Muutossignaali puolestaan aiheuttaa kastetta ilmaisevan ylimääräisen piikin ulostulossa 36 ja anturin kasteeseen joutuminen voidaan näin ilmaista varmasti kahdella toisistaan riippumattomalla menetelmällä: suhteellisen kosteuden anturilla 20, 21 sekä vastusmittauksella.

10

Edullisesti edellä kuvattuun rakenteeseen on esimerkiksi kuvion 1 mukaisesti yhdistetty Peltier-elementti 7, jonka avulla anturin kosteusxnittausosa on kalibroinititarkoituksia varten jäähdytettävissä kastepisteeseen. Tällöin vastusmit-15 tauksen avulla voidaan kastepiste todeta ja näin määritellä 100 %:n suhteelisen kosteuden piste tarkasti kapasitiivisel-le kosteusanturille 20, 21. Kun lisäksi anturirakenteessa on lämpötila-anturi 13 kuvion 2 mukaisesti, voidaan saadun kalibrointipisteen sekä lämpötilatiedon perusteella määri-20 teliä kosteusanturin herkkyys. Jos suhteellinen kosteus on suuri (Rh > 85%), voidaan kalibrointi tehdä päivittäin.

Pienemmillä kosteuksilla (Rh = 60...85 %) viikoittainen kalibrointi on riittävä.

; ' j 25 Polymeeripohjaisen kosteusanturin herkkyyden muutos liuotin- : aineiden vaikutuksesta voidaan puolestaan eliminoida käyttä- mällä esimerkiksi kuvion 1 mukaisesti kosteusanturin yh-teydessä lämmityselementtiä 7 siten, että polymeeripohjaisen • < · dielektrisen aineen lämpötila nostetaan lyhytaikaisesti . 30 ainakin 100°K ympäristön lämpötilaa korkeammaksi. Tällä lämmityksellä liuotinaineet poistuvat dielektrisestä materi- • · · ’·) * aalista ja kosteusanturin ominaisuudet palaavat ennalleen.

Claims (11)

99164

1. Epäsuora kaasupitoisuuden tai kastepisteen mittausmenetelmä, jossa menetelmässä 5 - mitataan suoraan kaasun suhteellista pitoisuutta, ja - mitataan suhteellista pitoisuutta mittaavan 10 elementin (3) lämpötila, tunnettu siitä, että - suhteellista pitoisuutta mittaavan elementin (3) 15 lämpötilaa poikkeutetaan sellaiseksi, että mittaa- va elementti toimii mahdollisimman herkällä mittausalueella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että suhteellista pitoisuutta mit taavan elementin (3) lämpötilaa lasketaan alhaisissa pitoisuuksissa mittaavan elementin saattamiseksi herkemmälle : mittausalueelle.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä veden • · : .·. kastepisteen mittaamiseksi, tunnettu siitä, että • · · · suhteellista kosteutta mitataan polymeeripohjaisella ka-pasitiivisella kosteusanturilla (3) ja anturin (3) lämpöti- I I I * laa lasketaan alhaisissa pitoisuuksissa mittaavan elementin 30 saattamiseksi mittausalueelle 60 - 80 % suhteellista kos- teutta (Rh). • · · • · · • · ·

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään toista lämpötilaa 35 mittaavaa anturia (14) varsinaisen mitattavan kohteen lämpötilan mittaamiseksi ja suhteellista kosteutta mittaavaa anturirakennetta (11) lämmitetään kosteusanturin (12) kasteeseen joutumisen estämiseksi. 99164

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kosteutta mittaavaa anturira-kennetta (11) lämmitetään n. kaksi kelvinastetta ympäristön lämpötilaa korkeampaan lämpötilaan. 5

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kosteutta mittaavaa anturira-kennetta (11) lämmitetään vakiotehoperiaatteella.

7. Laitteisto jäätymisen ennakoimiseksi, joka laitteisto käsittää - kosteuden mittausyksikön (11), joka puolestaan sisältää 15 - kosteuden mittauselimen (12), - kosteuden mittauselimen (12) läheisyyteen sijoitetun kosteuslämpötilan mit- 20 tauselimen (13), ja - laskentaelimet (10) jäätymissignaalin synnyttämiseksi lämpötila- ja kosteustiedoista, • i t 25 tunnettu siitä, että • · » · » “V - laitteisto käsittää kosteuden mittausyksiköstä (li) erillisen toisen kohdelämpötilan mittauseli-*·’ " men (14) varsinaisen mittauskohteen lämpötilan 30 mittaamiseksi, ja • · · · • · · · - kosteuden mittausyksikkö (11) sisältää lämmi- tyselimet (16) mittausyksikön lämmittämiseksi ympäristön lämpötilaa korkempaan lämpötilaan.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää säätöelimet (10) kosteuden mittausyksikön (11) rungon lämmittämiseksi n. 35 li 99164 kaksi kelvinastetta ympäristön lämpötilaa korkeampaan lämpötilaan.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laitteisto, 5 tunnettu siitä, että laitteisto käsittää säätöelimet (10) kosteuden mittausyksikön (11) lämmittämiseksi va-kiotehoperiaatteella.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, 10 tunnettu siitä, että laitteisto käsittää jäähdy- tyselimet kosteusanturin (12) jäähdyttämiseksi kasteeseen sekä kaksi kosteusmittausanturin (20, 21) läheisyyteen sijoitettua erisuuruista vastuselementtiä (22, 23), joihin syötetyn pulssimuotoisen signaalin avulla kastepiste on 15 ilmaistavissa.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää lämmi- tyselementin kosteusanturin (12) polymeerikerroksen lämmit- 20 tämiseksi lyhytaikaisesti ainakin 100°K ympäristön lämpöti laa korkeampaan lämpötilaan. • · • · • · « • « < • · · · • · · • · · 99164