FI99021C - Termisesti paisuva tulensuojamassa - Google Patents

Description

99021

Termisesti paisuva tulensuojamassa - Termiskt expanderbar eldskyddsmassa

Keksinnön kohteena on termisesti paisuvat tulensuojamassat 5 tai tulensuojalaminaatit, jotka sisältävät paisutettua grafiittia, karboksyyliryhmän sisältävää kloropreenilatek-sia ja aineita polyakryylinitriiliryhmästä, selluloosaa tai sen johdannaisia, fenoliformaldehydihartsia, polyfurfuraa-lialkoholia, polyimidiä, sekä menetelmä niiden valmistami-10 seksi.

Termisesti paisuvat tulensuojamassat, jotka sisältävät paisutettua grafiittia, kloropreenikautsua, fenolihartsia, orgaanista liuotinainetta, sekä mahdollisesti lisäksi 15 alumiinihydroksidia ja epäorgaanisia kuituja, on selitetty esimerkiksi AT-julkaisussa 360.130. Ne osoittautuvat varsin tehokkaaksi torjuvaksi tulensuojaksi johtuen ennen kaikkea niiden erinomaisesta kestävyydestä kosteutta, kylmyyttä, lämpöä, valoa ja teollisuusilmaa vastaan, samoin kuin 20 niiden korkeasta paisutuspaineesta. Kuumuuden ja tulen vaikutuksesta ne paisuvat tulipalon sattuessa suojattavassa aukossa omaten varsin vähäisen juoksevuuden. Paisuva massa . ei siten pehmene myöskään täysin sulkeutumattomassa esteen • aukossa ja se muodostaa, johtuen sen korkeasta paisuntapai-25 neesta, joka muutoin on yli 2 bar, kiinteän tiiviin sulku- • . kerroksen, jonka ansiosta kuumuuden, tulen ja savukaasujen • · · ···· laajempi leviäminen vähenee, vaikeutuu tai täysin estyy.

Tällä tiivistysmateriaalilla on myös paisuneessa tilassa • · · * korkea mekaaninen lujuus. Haittatekijöitä valmistuksessa, 30 muokkauksessa, ja käytössä ovat tämän tyyppisillä massoilla sen murenevuus ja vähäinen joustavuus. Toinen haitta on ι·ι siinä, että niiden valmistuksessa käytetään orgaanisia « liuotinaineita, jotka vaativat korkeampia laitekustannuk-;;; siä, korkeampia valmistuskustannuksia liuotinaineen tal- 35 teenottamiseksi ja liuotinaineen mahdollisesti aiheuttaman ’· ympäristön saastuttamisen vähentämiseksi ja terveysriskien .'minimoiseksi.

2 99021

Paisutetusta grafiitista ja polymeeri sideaineesta valmistetun liuotinainevapaan tulensuojamassan käyttöä on selitetty julkaisussa WO 88/02019. Polymeeri sideaineena on mahdollista käyttää joustavaa sideainetta, esim. polyvinyy-5 liasetaattia, elastomeeristä sideainetta, esim. kloropree-nipolymeeriä, duromeeristä sideainetta, esim. formaldehydi-hartsia tai duromeeristä sideainetta, jossa on lisänä joustavaa sideainetta. Tämän tulensuojamassan haittana on kuitenkin se, että käytetään joustavaa tai elastomeeristä 10 sideainetta niillä on riittävä joustavuus, joka on tarpeen käytön helpottamiseksi, mutta tulipalossa paisumisessa syntyvällä sulkukerroksella on liian pieni stabiliteetti ja kovuus, jotka ovat tarpeen optimaaliseen tiivistämiseen palon laajenemisen estämiseksi. Duromeerisen sideaineen 15 pohjalta valmistettua tulensuojamassaa on kuitenkin vaikea muokata sen suuren kovuuden vuoksi, palon tapauksessa paisumisen jälkeen syntynyt kuori on tosin kovaa, mutta se on myös halkeilevaa ja murenevaa eikä se muodosta mitään riittävän stabiilia ja tiivistä sulkukerrosta.

20

Keksinnön tavoitteena on saada poistetuksi tunnettujen tulensuojamassojen kohdalla esiintyvät haittakohdat ja . .·. ennen kaikkea saada vähemmän esiintyvät massat, jotka palon _···, sattuessa muodostavat riittävän stabiilin ja kovan sulku- 25 kerroksen ja joiden valmistuksessa ei tarvitse mitään » » · * . orgaanisia liuotinaineita. Tavoite aikaansaadaan palon- • · · ···· suojamassalla, joka saadaan kolmen tietyn komponentin • · '···* yhdistelmällä.

·»· • · · • « · 30 Tämän keksinnön kohteena on siis termisesti paisuva tulen-suojamassa, joka tunnetaan siitä, että se sisältää 25 - 60 paino-% paisutettua grafiittia, 5-25 paino-% laskettuna kiintoaineena kloropreenilateksia, jossa on vähintään 0,3 moolia karboksyyliryhmiä kilossa lateksi-·;· 35 ainetta, 3-25 paino-% aineita polyakryyiinitriiliryhmäs- *:' tä, selluloosasta tai sen johdannaisista, fenoliformalde-

II

3 99021 hydihartsista, polyfurfuryylialkoholista, polyimidistä, sekä mahdollisesti muita lisäaineita.

Tällöin osoittautui erityisen edulliseksi se, että tulen-5 suojamassat eivät sisällä mitään orgaanisia liuotinaineita, vaan valmistuksessa käytetään erityisen vesipitoisia latek-sidispersioita. Aineessa olevan jäännösvesimäärän johdosta on näillä tulensuojamassoilla paremmat palokäyttäytymisomi-naisuudet kuin käytettäessä orgaanisia liuotinaineita.

10 Orgaanisten liuotinaineiden puuttuessa voidaan ne valmistaa ja muokata olennaisesti yksinkertaisemmin ja olennaisesti ympäristöystävällisemmin. Keksinnön mukaisilla tulensuojamassoilla on johtuen niiden sisältämistä elastomeerisistä kloropreenipolymeereistä hyvä kimmoisuus ja taipuisuus, 15 joten ne tai niistä valmistetut laminaatit tai levyt ovat helposti käytettäviä, muokattavia ja käsiteltäviä. Riippuen kulloisenkin tulensuojamassan koostumuksesta voidaan tuli-palotapauksessa saavuttaa sangen korkea paisuntapaine, ensisijassa yli 5 bar, ja siten varsin tehokas tiivistys.

20 Paisumisen jälkeen syntyneellä sulkukerroksella on hyvä lujuus, kovuus ja stabiliteetti, jolloin ne tulipalon sattuessa eivät halkeile eivätkä hajoa johtuen niiden . .·. termisistä, mekaanisista, ja aerodynaamisista ja paloturbu- • ·. lenssiominaisuuksista.

25 ’ . Käytettävä paisutettu grafiitti voidaan valmistaa esim.

• · · •••j happokäsittelemällä luonnon grafiittia savuavalla typpiha- • · *···* polla, kuten on selitetty julkaisussa US 3,574,644 tai • · * V * artikkelissa H. Spatzek, Carbon 86 (1986) .

30

Kloropreenilateksi valmistetaan tavallisesti kopolymeroi-maila kloropreenia akryylihapolla tai metakryylihapolla. Tällaisia markkinoilla olevia latekseja ovat esim.

Skyprene (R) (Toyo Soda), Bayprene^ (Bayer), Butaclor^ 35 (Distugil) , Denka Chloroprene (Druki Kagaku Kogyo) , (: Nairit ^ (UdSSR) tai Neoprene^ (Du Pont).

4 99021

Aineet polyakryylinitriilin ryhmästä, selluloosa tai sen johdannaiset, fenoliformaldehydihartsi, polyfurfuryylial-koholi, polyimidi muodostavat palon sattuessa parakiteisen hiilirakenteen. Tulipalon kuumuudessa nämä aineet haarautu-5 vat ensin, jolloin molekyylien väliset lujat sidokset säilyvät myös termisen kuormituksen kestäessä, jotka johtaa lopulta pyrolyyttiseen hajoamiseen ja parakiteisen hiilirakenteen syntymiseen. (Chemie-Ing.-Techn. 42 Nr. 9/10 (1970), ss. 659 - 669). Kolmiulotteisesta haarautuneet 10 duromeerit, kuten esim. fenoliformaldehydihartsit, osoittautuvat tähän erityisen sopiviksi. Fenolihartsit, joissa on tertiääriset butyyliryhmät, kuten esim. p-tertiääri-butyylifenoliformaldehydihartsi 7520E tai 7522E, valm. Rousselot, antavat erityisen hyvän tuloksen.

15

Lisäaineet, jotka parantavat palokäyttäytymisominaisuuksia, ovat esim. melamiini ja sen johdannaiset, erilaiset gra-fiittisuolat, syanuurihapon johdannaiset, disyanyyridiami-di, halogeeniset hiilivedyt, polyammoniumfosfaatit ja 20 guaniinisuolat. Nämä aineet paisuvat kuumuudessa hajoten samalla. Koska niillä on erilainen hajoamislämpötila kuin paisutetulla grafiitilla, kasvaa tulipalossa lämpötilan . .·. noustessa myös paisutuspaine, jolloin aukon osastoihin jako ··, tapahtuu kiinteämmin.

25 ‘ . Lisäksi voidaan käyttää mukana muita lisäaineita, jotka • · · ···· ennen muuta parantavat tiivistysmassan lujuutta paisuneessa l..·* tilassa, jotka lujittavat kuorta ja lisäävät koossa- • · · ’ pysyvyyttä, kuten esim. epäorgaanisia kuituja, mineraali- 30 tai lasikuituja, lasijauhoa, vermikuliittia, bentoniittia, : l '. piihappoa, silikaattia, booraksi, tärkkiä, sokeria, kloori- :*·*: pafiinia, alumiinisulfaattia, alumiinihydroksidia tai magnesiumhydroksidia. Lisäksi voidaan lisätä liekinesto-;;; ainetta, esim. halogeenissa tai fosforipitoisia hiilivety- '··'·' 35 jä, kuten esim. triklooripropyylifosfaatti, dibromineopen- tyyliglykoli, tai antimonitrioksidi. Lisäksi tulee kysee-seen sellaiset lisäaineet, jotka tulessa lisäävät vaahdon-

II

5 99021 muodostusta. Sellaisia ovat esim. salisyylihappo, p-hydrok-sibentsoehappo, PVC, sekä typpi- tai sulfohydartsidi, triatsoli, virtsa-ainedikarbonihappoanhydridi ja ammonium-karbonaatti.

5

Keksinnön mukaista tulensuojamassaa voidaan käyttää sekä pastana, että levyjen, listojen, nauhojen muodossa, sekä kappaleina. Erityisen edullisia ja yksinkertaisia käytössä ovat tulensuojalaminaatit, joissa tulensuojamassa on sivel-10 ty alustalle, esim. lasikuitumatolle. Koristeellisista tai tulensuojamassan suojaussyistä voidaan laminaatit tai levyt peittää peitekerroksella, esim. muovifoliolla, esim. PVC-foliolla, paperilla tai alumiinilevyllä, toiselta tai molemmilta puolilta. Tulensuojalaminaatit tai -levyt voi-15 daan varustaa myös liimakerroksella, joka sitten peitetään edullisesti irrotettavalla foliolla.

Keksinnön mukaisen tulensuojamassa valmistaminen tapahtuu sekoittamalla ja homogenisoimalla paisutettua grafiittia, 20 karboksyyliryhmän sisältävää, edullisesti vesipitoista lateksidispersiota, polyakryylinitriiliryhmän aineita, selluloosaa tai sen johdannaisia, fenoliformaldehydihartse-, ,·. ja, polyfurfuryylialkoholia, polyimidiä, ensisijassa feno- i', liformaldehydihartsia tai polyimidihartsia, sekä mahdolli- 25 sesti muita palokäyttäytymisominaisuuksia parantavia lisä- * . aineita, esimerkiksi vatkaimella, liotussäiliössä, tai ··*! sekoittimella. Näin aikaansaatua massaa voidaan käyttää » · ...* sellaisenaan, tai sitä voidaan levittää raakkelilla alus- • · · s.: * talle, esim. foliolle tai kuitumatolle. Kuivauksen jälkeen 30 voidaan laminaattia puristaa kalanterissa, mahdollisesti .» kuiviokalanterilla, mahdollisesti samanaikaisesti laminoi- ·· ♦ maila peitekerros, esim. PVCrstä tai alumiinista.

·;;; Keksinnön mukaisia tulensuojamassoja käytetään palo-osasto- f *··/ 35 ja muodostavien rakennusosien tiivistämiseen tai aukkojen :* täyttämiseen, kuten esim. muurien saumat, tyhjät tai väli- tilat. Myös voidaan valmistaa oventiivisteitä, ikkunantii- 6 99021 visteitä, tai muita tiivisteitä, ja jotka palon sattuessa vaahtoavat ja tiivistävät ao. raon tai aukon. Lasin ja kehyksen välinen liitos antaa tulensuojalasituksessa, käytettäessä keksinnön mukaista tulensuojamassaa tai la-5 minaattia myös optimaalisen tulensuojan. Myös täydellisten tiilien valmistaminen on mahdollista, joissa olevat kaapelien tai putkien läpiviennit verhoillaan ja jotka palon sattuessa muodostavat sulun. Palon sattuessa nämä massat vaahtoavat kuumuuden vaikutuksesta ja tiivistävät aukon, 10 jolloin tulen ja savun eteneminen ja siten koko palon eteneminen saadaan estetyksi.

Sekoitusastiaan laitetaan taulukoissa 1 ja 2 esitetyt hiiletysaineet (määrät paino-osina) seuraavassa järjestyk-15 sessä: Lisäaineet, Al(OH)3, fenolihartsia, 50 %:nen vesipitoinen kloropreenilateksidispersio, paisutettua grafiittia, mineraalikuituja (Inorphil^ 061-60, valmistaja G.M. Langer, BRD). Massaa homogenisoidaan 1 h ajan liotus-säiliössä, jossa on hammaslevy ja 30°C lämpötila, ja pH 10, 20 (aseteltu KOH:lla). Viskositeetti on n. 4 Pas. mitattuna 30°C:ssa Brookfield-viskosimetrillä (Kara 7, 20 rpm). Näin saatu tulensuojamassa siveltiin sitten lasikuitumatolle, , .·. jonka paino on 50 g/m2 ja kuivattiin 190°C.

25 Paisutettu grafiitti saatiin käsittelemällä luonnon gra- * . fiittia savuavalla typpihapolla, Fenolihartsina käytettiin • · · ···· tertiääri-butyylifenoliformaldehydihartsia, tyyppi 7520E, i · valmistaja Rousselot, Ranska.

M» • · · I I · 30 Lateksidispersiona käytettiin markkinoilta saatavaa kloro-: preenin ja metakryylihapon kopolymerisaattia. Taulukoissa 1 ja 2 ilmoitetut karboksyyliryhmien määrät saatiin sekoitta-maila seuraavat lateksit, joissa on erilaiset karboksyyli-ryhmämäärät: Neoprene ^ 115 (Du Pont): 0,33 moolia COOH * · ' 35 kilossa lateksiainetta, Neoprene ^ 750 ja Neoprene ^ 824A: ·:' ei COOH-pitoisuutta, Bayprene ^ 4R (Bayer): 0,23 moolia COOH kilossa lateksiainetta. Vertailuesimerkissä V 16 li 7 99021 meneteltiin muutoin samoin ehdoin, paitsi että vesipitoisen lateksi tilalla oli 10 %:nen kloropreeniliuos tolueenissa.

Palosuojalaminaattien ominaisuudet on myös ilmaistu taulu-5 koissa 1 ja 2. Paisuntapainetta mitattiin koekappaleella, halkaisija 113 mm, joka laitettiin kahden metallilevyn väliin ja mitattiin lämpötilassa 250°C. Paisunnassa syntynyt paine siirrettiin alalevytä paineennäytöllä varustettuun mittariin. Paisuvaa materiaalia ei oletu rajattu 10 sivuilta ja se voi siinä tasossa vapaasti levitä. Paisunta-korkeutta mitattiin koekappaleella, halkaisija 50 mm, joka laitettiin halkaisijaltaan 50 mm ja korkeudeltaan 100 mm metallisylinteriin. Sylinteriä kuumennettiin koekappaleen kanssa uunissa 10 min. 300°C ja koekappaleen päällä oli 100 15 g paino.

• · · « • · · • ·· · ♦ · · r * • · * · · n» : : : • i · .« · « ·· · • · » • · · • * · i'' ’: « · « « 8 99021

Taulukko 1

Hiiletysaineet paino-osina) 5 Esim. 1_2_3_4_5_6_7_8_

Moolia karbok-syyliä kilossa lateksikiinto- 10 ainetta 0,33 0,33 0,05 0,33 0,05 0,33 0,33 0,33 lateksi 21 30 30 27 21 27 27 27 fenolihartsi 3 4 4 4 10 10 4 12

Inorphil^ - 2 2 - 2,1- pais.grafiitti 57 53 53 57 57 48 57 57 15 AI (OH) 3 - 11 - - 9,9 - - 4

lisäaineita3 19/A - ll/B 12/B - 12/B 12/C

Ominaisuudet paisuttamaton1 ++-+-+++ 20 paisutettu2 ++-+-+++ paksuus (mm) 2,4 2,5 2,8 2,5 2,5 2,4 2,6 2,2 neliöpaino kg/m2 2,56 2,02 2,16 2,50 2,50 2,43 2,47 2,05 paisutuspaine : 25 (bar) 12,5 6,8 7 8 6 8,5 9,6 8,7 paisutuskork.

t (mm) 19 17 20 20 13 15 13 17 ( · · ·«· ···* 1 +taipuisa, -mureneva ·· « 30 2 +stabiili ja kova, -epästabiili « »i V · 3 A alumiinisulfaatti B disyaanidiamidi • C melamiini ···

I M

: : : 35 li 111' 9 99021

Taulukko 2

Hiiletysaineet paino-osina) 5

Esim. 9 10 11 12 13 14 15 V] 6

Moolia karbok-syyliä kilossa 10 lateksikiinto- ainetta 0,33 0,17 0 0,23 0,33 0,33 0,23 0 lateksi 27 27 27 27 25 40 22 55 (Tolu- eeni) 15 fenolihartsi 4 4 4 4 6 7 6,55

Inorphil^ - - - - 1,4 - 1,5 1,3 pais.grafiitti 57 57 57 57 54,6 37 42 29,3 AI (OH) 3 - - - - 13 5 14 9,4

lisäaineita3 12/D 12/E 12/F 12/G - ll/H 14/H

20

Ominaisuudet paisuttamaton1 + -- - + + -+/ paisutettu2 +---++-+ paksuus (mm) 2,3 2,5 2,2 2,2 2,5 2,6 2,5 2,5 25 neliöpaino kg/m2 2,79 3,53 2,47 1,84 3,6 2,8 3,0 2,5 ' paisutuspaine V : (bar) 12 13 8,6 8,8 13 10 8 3 ** paisutuskork.

, · · · *··. 30 (mm) 12 19 13 17,5 19 17 12 18 $ · » * # I · * k · · » 9 * • 1 +taipuisa, -mureneva, +/ vähän taipuisa 2 +stabiili ja kova, -epästabiili I 4 » '···“ 3 D tärkkelys E booraksi i t * *’.* * 35 F guanylvirtsa-ainesulfaatti G guanidiinifosfaatti

Iti· H guanidiinikarbonaatti i * t « I · V.: 40 10 99021

Palokoe laminaateilla esimerkkien 13 ja V16 mukaan.

Keksinnön mukaisen tulensuojamassan tehokkuuden osoittamiseksi palotapauksissa aukkojen tiivistämiseksi tehtiin 5 seuraava koe: kaksi 20 cm pitkää PVC-putkea, joiden ulko-halkaisija on 16 cm ja seinämän vahvuus 3,5 mm, käärittiin kumpikin 23 0 g:11a 15 cm leveällä tulensuojalaminaatilla esimerkin 13 mukaisesti, jonka maton puolella vielä oli lisäksi laminoituna 0,05 mm paksu alumiinifolio, jolloin 10 paisutettu grafiitti jäi putkenpuolelle. Kumpikin kääritty putki pakattiin sinkkipeltimansettiin ja työnnettiin 10 cm paksussa kevytbetonilevyssä (Ytong^RM olevaan reikään, 0 22 cm). Putki ylettyi levyn kummallakin puolella n. 5 cm reiän ulkopuolelle.

15

Kevytbetonilevyn kahteen muuhun vastaavaan reikään työnnettiin kaksi vastaavasti käärittyä putkea, jolloin kuitenkin keksinnön mukaisen tulensuojalaminaatin sijasta käytettiin vertailuesimerkin V16 mukaista tulensuojalaminaattia. Tämä 20 vähän taipuisa laminaatti sai käärittäessä pieniä säröjä ja halkeamia.

Lopuksi rakennettiin kevytbetönilevy DIN 4102 mukaan pie-: ·/; noispalokammioon, jota kuumennettiin toiselta sivulta .···. 25 yhtenä is lämpökäyrän mukaan aina 1000°C lämpötilaan saakka.

* t ·

Tulensuojamassat alkoivat kuumuuden vaikutuksesta n. 4 min.

• · · kuluttua paisua, jolloin kaikki 4 PVC-putkea pehmenivät ja '”* painuivat kokoon. Osastoihinjako esimerkin 13 mukaisilla ·" laminaateilla tapahtui 13-14 minuutissa, kun taas esimerkin • · ·' 30 V16 mukaisilla laminaateilla kesti 13 ja 117 minuuttia, kun täydellinen sulku oli saavutettu ja mitään savukaasuja, tulta, tai hajua ei tullut ulos. 40 minuutin kuluttua • · · : : alkoivat keksinnön mukaisen osastoihinjaon putkenpätkät murtua irti toisistaan, kun taas vertailuesimerkin mukaiset !!! 35 putkenpätkät osastoihin jakokohdassa alkoivat sulaa. 60 Ί' minuutin kuluttua olivat putkenpätkät täysin murtuneet tai ..]·' sulaneet, esimerkin 13 mukaisen paisutetun vaahdon lämpöti- 4 4 li 11 99021 la oli 290°C, ja vertailuesimerkin V16 mukaisen paisutetun vaahdon lämpötila oli 310 ja 370°C. Koe keskeytettiin 80 minuutin kuluttua ilman että liekin- tai savukaasun läpi-tunkeutumista olisi ollut havaittavissa. Lisäksi ilmeni, 5 että käytettäessä esimerkin 13 mukaista tulensuojamassaa vallitsi tulen vastakkaisella sivulla kokeen kestäessä 20 -80°C alhaisempi lämpötila kuin käytettäessä tavanomaista tulensuojamassaa vertailuesimerkin V16 mukaan.

10 Esimerkin 13 mukaisen paisutetun vaahdon kovuus mitattiin sen jäähdyttyä puristuslujuuskokeessa DIN 53421 mukaan tarkoituksen mukaisella laitteella (Zwickgerät 4045) ja tulokseksi saatiin 0,2 N/mm2 (60 % deformaation).

« 1 · • · • · · »»1 IM» • · · • · · • · · « · · » · · • · « • · · • · « * t • · « « » · • · · · ·

Claims (7)

99021

1. Termisesti paisuva tulensuojamassa, tunnettu siitä, että se sisältää 25 - 60 paino-% paisutettua gra- 5 fiittia, 5-25 paino-% laskettuna kiintoaineena kloropree-nilateksia, jossa on vähintään 0,3 moolia karboksyyliryhmiä kilossa lateksiainetta, 3-25 paino-% aineita polyakryyli-nitriiliryhmästä, selluloosasta tai sen johdannaisista, fenoliformaldehydihartsista, polyfurfuryyliakoholista, 10 polyimidistä, sekä mahdollisesti muita lisäaineita.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tulensuojamassa, tunnettu siitä, että sen valmistukseen käytetään yksinomaan vesipitoista lateksidispersiota. 15

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tulensuojamassa, tunnettu siitä, että kloropreenilateksi valmistetaan olennaisesti kloropreenin ja akryylihapon tai meta-kryylihapon kopolymerisaatista. 20

4. I

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen tulensuojamassa, tunnettu siitä, että se sisältää fenoliformal-dehydihsrtsia.

5. Tulensuojalaminaatti, tunnettu siitä, että ·;·. jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen tulensuojamassa • · sivellään alustan päälle. • · · • · ·

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tulensuojalaminaatti, • · ·*' 30 tunnettu siitä, että tulensuojamassalla on peite- kerros . • · • · • · · • · · ' _:

7. Menetelmä tulensuojamassan tai tulensuojalaminaatin valmistamiseksi jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaan, !!! 35 tunnettu siitä, että sekoitetaan ja homogenisoidaan paisutettua grafiittia, karboksyyliryhmän sisältävää, edul-lisesti vesipitoista lateksidispersiota, polyakryylinitrii- II 99021 liryhmän aineita, selluloosaa tai sen johdannaisia, fenoli-formaldehydihartseja, polyfurfuryylialkoholia, polyimidiä, sekä mahdollisesti muita lisäaineita, saatu massa sivellään mahdollisesti alustalle ja näin saatu laminaatti laminoi-5 daan vielä peitekerroksella. « · • · · « · · • · · « 1 « « « · 1 · • # · r · • · « tM 1 « · i · · · · • · · • · « I 1 « < • · I i : 99021