FI98786C - Lepotuoli - Google Patents

Description

- 98786

Lepotuoli

Esillä olevan keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1, 3, 6 ja 12 johdantojen mukainen leposohvan kal-5 täinen lepotuoli.

Tavanomaisimmissa lepotuoleissa käytetään yleensä suhteellisen monimutkaista nojausmekanismia, joka on liitetty toiminnallisesti liikkuvan tuolikehyksen ja kiinteän jalustayhdistelmän väliin. Nojausmekanismi sisältää taval-10 lisesti välivaunuyhdistelmän, joka on tarkoitettu tukemaan tuolikehystä jalustayhdistelmän suhteen tapahtuvaa siirtoliikettä (eteen ja taakse tapahtuvaa liikettä) varten. Vaunuyhdistelmän siirtoliike aiheuttaa lisäksi istuinyh-distelmän vastaavan nojausliikkeen "pystyasennon" ja täy-15 dellisen "lepoasennon" välillä. Eräs esimerkki tällaisesta lepotuolista on esitetty ja selostettu US-patenttijulkaisussa 4 367 895.

Nojausmekanismit saavat yleensä aikaan suhteellisen paljon kitkavetoa, joka on eliminoitava tasaista liikettä 20 varten pystyasennon ja lepoasennon välillä. Erityisesti tuolissa istuvien painoltaan kevyiden henkilöiden on ta--· : vallisesti aiheutettava tahallinen työntävä vipuvoima ·.· 1 käyttövivun vetämisen lisäksi jalkatukiyhdistelmän täydellä I listä ulostyöntöä varten ja/tai istuinyhdistelmän saat- : 25 tamiseksi lepoasentoonsa. Lisäksi tuolissa istuvan henki- ·:·*: lön on usein vaikeaa palauttaa istuinyhdistelmä pystyasen- toon täydellisestä lepoasennosta istuinelimen ja lepoasen-nossa olevan selkänojan välisen suhteellisen suuren kulman ;·. johdosta. Tällöin tuolissa istuvan henkilön on saatava • · · '...^ 30 aikaan suhteellisen suuri tahallinen vipuvoima lepoasen- • · « *. nossa olevan istuinosan palauttamiseksi täydelliseen pys- ..*·* tyasentoonsa.

: Eräänä toisena useisiin tavanomaisiin lepotuoleihin liittyvänä haittana on se, että jalkatukiyhdistelmää ei '..I 35 voida vetää sisäänpäin "pakkausasentoonsa" ulostyönnetystä 98786 2 tai nostetusta asennosta ennen kuin tuolissa istuva henkilö on palauttanut täydellisesti istuinyhdistelraän täydelliseen pystyasentoonsa. Jotkut lepotuolit eivät myöskään salli jalkatukiyhdistelmän itsenäistä toimintaa koko no-5 jaussäätöalueella.

Kun tavanomaisen lepotuolin jalkatukiyhdistelmää tarkastellaan lähemmin, niin voidaan havaita, että vaikka tämä jalkatukiyhdistelmä yleensä antaakin riittävän tuen tuolissa istuvan henkilön jalkoja varten, niin jaloissa 10 esiintyy alueita, pääasiassa polvien ja reisien takana, jotka hyötyisivät välittömämmästä lisätuennasta. Vaikka onkin tunnettua asettaa pehmuste tuolin istuimen ja jalkatuen väliin lepotuolin ulkonäön aikaansaamiseksi ja tuen antamiseksi tuolissa istuvan henkilön jalkojen keskiosil-15 le, niin olisi edullista, jos tuoliin kiinnitettäisiin pieluksen muodossa oleva vaihteleva välitukielin. Tällainen tukielin antaisi lisätukea tuolissa istuvan henkilön jalkojen yläosille, kuten reisien ja polvien takaosille jalkatukielimen ollessa ulostyönnetyssä asennossa.

20 Tällainen edellä selostetun kaltainen tukielin, kun sitä käytetään lepotuolissa, antaisi tuolissa istuvalle henki-lölle lisääntyvässä määrin pehmustettua tukea, joka ulot-: tuu jatkuvasti tuolin käyttäjän selän yläosasta jalkoihin :/· ; asti hieman tavallisen leposohvan tapaan.

25 Esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti • · .;··| tarjotaan käyttöön parannettu lepotuolityyppinen huoneka- lu, jonka yhteydessä vältetään tavanomaisiin nojausmeka- nismeihin yleensä liittyvät haitat. Esillä olevan kek- .. sinnön pääasiallisena tarkoituksena on siten saada aikaan • · *... 30 nojausmekanismi, jossa ei tarvita välivaunuyhdistelmää, • · · *·[ * mikä vähentää huomattavasti tämän nojatuolin monimutkai- « *:* suutta, painoa ja kustannuksia, antaen myös paremman mu- kavuuden tuolissa istuvalle henkilölle.

Esillä olevan keksinnön eräänä toisena päätarkoi-35 tuksena on tarjota käyttöön parannettu lepotuoli, jonka 3 - 98786 jalkatukielin on kytketty lepotuolin istuinosan ja ulos-työnnettävän jalkatukielimen väliin vaihtelevan tuen muodostamiseksi tuolissa istuvan henkilön reisien ja polvien takaosia varten jalkatukielimen ollessa ulostyönnetyssä 5 asennossa.

Esillä olevan keksinnön eräänä lisätarkoituksena on saada aikaan rakenteeltaan kompakti kolmitoiminen nojatuoli, jonka yhteydessä voidaan käyttää irtonaisia pieluksia. Tämä kolmitoiminen nojatuoli sallii selkänojan 10 itsenäisen "nojausliikkeen" istuinelimen suhteen, tuolin kehyksen "kallistusliikkeen" jalustayhdistelmän suhteen ja jalkatukiyhdistelmän käytön (ts. ulostyönnön ja sisäänve-don). Kallistusvipulaitteet ovat käytössä koko tuolikehyk-sen kulmakääntöä (ts. kallistusta) varten vaakasuoran ak-15 selin ympäri jalustayhdistelmän suhteen jalkatukiyhdistel- mää säädettäessä parasta mahdollista istuinmukavuutta varten. Lisäksi jalustayhdistelmän kaarevia kiskolaitteita käytetään kallistamaan koko tuolikehystä nojausliikkeen yhteydessä. Kallistusliike, joka tapahtuu istuinyhdistel-20 män nojausliikkeen avulla, ja jalkatuen liike ovat toisistaan riippumattomia mutta luonteeltaan kumulatiivisia.

Esillä olevan keksinnön eräänä toisena tarkoituk- ' sena on vähentää tuolissa istuvan henkilön aiheuttamaa : käyttövoimaa nojausmekanismin tasaisempaa toimintaa var- .· 25 ten. Tämä parannettu nojausmekanismi sisältää useita eri- ·:··: laisia vipu- ja käyttökomponentteja, joiden tarkoituksena ·*·*: on vähentää huomattavasti kitkahäviöitä helpomman ja jous- tavamman käytön edesauttamiseksi. Esillä oleva keksintö ··. tarjoaa siten käyttöön nojatuolin, jossa istuvan henkilön \..t 30 painoa käytetään pääasiallisena välineenä istuinyhdistel- • · · män siirtämiseksi pysty- ja lepoasennon välillä.

Edellä mainittuihin tavoitteisiin päästään keksin-: nön mukaisella lepotuolilla, jolle on tunnusomaista se, ·.·, mitä on esitetty patenttivaatimusten 1, 3, 6 ja 12 tunnus- 35 merkkiosissa.

- 98786 4

Esillä olevan keksinnön eräässä edullisessa sovellu-tusmuodossa käytetään vasemman- ja oikeanpuoleisia pyörillä varustettuja laakerinivelyhdistelmiä, jotka liittävät suoraan tuolikehyksen vastakkaiset sivut jalustayhdistel-5 män vasemman- ja oikeanpuoleisiin kourumaisiin kiskoihin -tuolikehyksen siirtoliikkeen sallimiseksi jalustayhdistel-män suhteen. Tuolikehyksen tällainen siirtoliike toimii yhdessä istuinyhdistelmän tuolikehykseen liittävän kään-tönivelmekanismin ja työntönivelmekanismin kanssa is- 10 tuinyhdistelmän nojausliikkeen aikaansaamiseksi tuolikehyksen suhteen. Istuinyhdistelmä sisältää selkänojake- hyksen ja tuolikehykseen liikkuvasti asennetun istuinke-hyksen, joka on liitetty siihen kääntönivelmekanismin välityksellä istuinyhdistelmän nojausliikkeen aiheuttami- 15 seksi vastauksena tuolissa istuvan henkilön kohdistamaan puristuspaineeseen. Lisäksi tuolissa istuvan henkilön aiheuttama puristuspaine käyttää työntönivelmekanismia tuolikehyksen tasaiseksi siirtämiseksi nojausliikkeen aikana. Laakerinivelyhdistelmät on myös kytketty toiminnallisesti 20 kallistusvipulaitteisiin itsenäisen kallistusliikkeen ai heuttamiseksi jalkatukiyhdistelmän valinnaisen käytön yh-teydessä. Nämä laakerinivelyhdistelmät on lisäksi varus-‘ tettu säätölaitteilla sivuttaissuhteen valinnaisen säädön : sallimiseksi tuolikehyksen ja kourumaisten kiskojen välil- • 25 lä tasaisempaa ja hiljaisempaa siirtoliikettä varten nii- ·;·*: den välillä.

j*j*j Tuolissa istuva henkilö käyttää jalkatukiyhdistelmää kiertämällä käyttövipua rajoitetun kulman verran, tämän ··. vivun puolestaan kiertäessä käyttötankoyhdistelmää ulos- • « · ’...^ 30 työnnettävien jalkatukipantografivipujen käynnistämiseksi.

• · « *. Keskiosan yläpuolella olevaa polvivipumekanismia käytetään ..*·* apuna jalkatukiyhdistelmän ulostyöntöä ja sisäänvetoa var ten ja jalkatukiyhdistelmän pitämiseksi "pakatussa" asen-nossaan. Myös pidätinmekanismia käytetään jalkatukiyhdis-35 telmän pitämiseksi myötäävästi yhdessä useista erilaisista . 98786 5 esiin työnnetyistä asennoista. Lisäksi käyttötankoyhdis-telmän kiertoliike käynnistää samanaikaisesti kallistusvi-pulaitteet tuolikehyksen kallistamiseksi kiinteän jalus-tayhdistelmän suhteen samalla kun selkänojan ja istuineli-5 men välinen sisäkulma pidetään pääasiassa vakiona kallis-tusliikkeen koko alueella.

Esillä olevan keksinnön erään toisen ominaispiirteen mukaisesti tuolikehyksen eteenpäin suuntautuva liike ja-lustayhdistelmän suhteen istuinyhdistelmän asettamiseksi 10 nojaavaan asentoon kompensoi myös selkänojan taaksepäin suuntautuvan kulmaliikkeen pääasiassa vakiosuuruisen välyksen säilyttämiseksi selkänojan ja vieressä olevan seinäpinnan välissä. Lisäksi, parantuneen nojausmekanismin vähentyneen kitkavedon ansiosta ei tuolissa istuvan henki-15 lön tarvitse kohdistaa lisää vipuvoimaa käsillään tai jaloillaan halutun nojausliikkeen käynnistämiseksi. Tuoli-kehyksen kallistus jalkatukiyhdistelmän liikkeen ja istuinyhdistelmän nojausliikkeen yhteydessä edesauttaa myös huomattavasti toiminnan helppoutta ja tasaisuutta li-20 säten myös istumismukavuutta ja tuolin käyttäjän tyytyväisyyttä.

Keksinnön mukainen lepotuoli on varustettu välijal-' katukielimellä, joka on liitetty tuolin istuinosan ja jal- :.· : katukielimen väliin. Tämä välijalkatukielin on sopivimmin ί ‘'· 25 pieluksen muodossa, joka on edullisesti ommeltu kiinni ·:·*: istuimen ja j alkatukielimen osiin. Tämä väli jalkatukielin i*:*: tarjoaa käyttöön huomattavan vaihtelevan tuen tuolissa istuvan henkilön reisien ja polvien takaosille jalkatukie-;·. limen ollessa ulostyönnetyssä asennossa.

30 Esillä olevan keksinnön muut tarkoitukset, edut ja ominaispiirteet käyvät ilmi seuraavasta selostuksesta ja mukaanliitetyistä patenttivaatimuksista oheisiin piirus-:iif: tuksiin viitaten, joissa: < · · 6 . 98786 kuviot 1A-1D esittävät perspektiivikuvantoja päällystetyn nojatuolin eräästä sovellutusmuodosta, jonka ulostyönnettävä jalkatukiyhdistelraä on näytetty useissa erilaisissa käyttöasennoissa; 5 kuvio 2 esittää osiin hajoitettua perspektiivikuvan- toa kuvion 1 mukaisesta nojatuolista, jonka päällystys, jouset ja useat muut osat on poistettu ja joka on osittain hajotettu havainnollisuuden vuoksi, näyttäen laitteet no-jausmekanismin yksinkertaista liittämistä varten tuolike- 10 hykseen; kuvio 3 esittää päälliskuvantoa kuvion 2 mukaisen nojausmekanismin vasemmanpuolisesta osasta; kuvio 4 esittää päälliskuvantoa kuvion 2 mukaisen nojausmekanismin oikeanpuoleisesta osasta; 15 kuvio 5 esittää osittaista kaavamaista sivukuvantoa, näyttäen lepotuolin pystyasennossa; kuvio 6 esittää kuvion 5 kaltaista sivukuvantoa, näyttäen lepotuolin täydellisessä lepoasennossa ja kallistetussa asennossa; 20 kuvio 7 esittää kuvion 6 kaltaista sivukuvantoa, jalkatukiyhdistelmän ollessa ulostyönnetyssä asennossa, jolloin tuolikehystä on kallistettu edelleen jalustayh-' distelmän suhteen; ;.· : kuvio 8 esittää suurennettua päälliskuvantoa ku- j 25 viossa 3 näkyvästä vasemmanpuoleisesta laakerinivelyhdis- ·;**: telmästä; ·*·*: kuvio 9 esittää sivukuvantoa kuviosta 8; kuvio 10 esittää perspektiivikuvantoa esillä olevan ·.·. keksinnön mukaisen leposohvan kaltaisen lepotuolin eräästä • · · *... 30 suositeltavasta sovellutusmuodosta; « · · • · · kuvio 11 esittää sivukuvantoa leposohvan kaltaisen lepotuolin jalkatukielimestä ja välijalkatukielimestä nä-yttäen korostetun kuperan muodon, jonka välijalkatukielin omaksuu, kun lepotuolin istuinosa on työnnettynä liuku- !.! 35 vasti ulospäin; . 98786 7 kuvio 12 esittää sivukuvantoa leposohvan kaltaisen lepotuolin jalkatukielimestä ja välijalkatukielimestä näyttäen normaalin kuperan muodon, jonka välijalkatukielin omaksuu, kun lepotuolin istuinosa on sisäänvedetyssä asen-5 nossaan; kuvio 13 esittää sivukuvantoa jalkatukielimestä ja välijalkatukielimestä, kun jalkatukielin ja lepotuolin istuin ovat sisäänvedetyissä asennoissaan; kuvio 14 esittää perspektiivikuvantoa välijalkatu-10 kielimen ja jalkatukielimen alapinnoista näyttäen useat itsenäiset joustavat remmit, jotka on kiinnitetty is-tuinelimen (näytetty pistekatkoviivoilla) ja jalkatukielimen väliin; kuvio 15 esittää poikkileikkauskuvantoa näyttäen 15 havainnollisemmin välijalkatukielimen rakenteen ja lii tännän istuinelimen osan ja jalkatukielimen välissä; kuvio 16 esittää sivupystykuvantoa välijalkatukielimestä näyttäen sen normaalin kuperan muodon jalkatukielimen ollessa työnnettynä ulos ja selkänojan (ei esitet-20 ty) ollessa pystyasennossa; ja kuvio 17 esittää pystysivukuvantoa välijalkatuki-elimestä näyttäen sen korostetun kuperan muodon, jonka se '·' ' omaksuu, kun jalkatukielin on ulostyönnetyssä asennossaan ja selkänoja ja istuinelimet (eivät esitetty) ovat nojaus- • V 25 ja vastaavasti ulostyönnetyissä asennoissaan.

·:**: Esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti ΓΓ: selostetaan parannettu nojausmekanismi käytettäväksi yhtä ainoaa henkilöä (ts. tuolit) ja useita henkilöitä varten (ts. sohvat ja kahdenistuttavat sohvat) tarkoitetuissa • I. m 9 30 huonekaluissa. Esillä olevan keksinnön mukainen nojausmekanismi on "koImitoiminen" ja sitä voidaan käyttää a-settamaan selkänoja itsenäisesti "nojaukseen" istuinelimen suhteen tai siirtämään jalkatukiyhdistelmää sisäänvedetyn ·.·. ja ulostyönnetyn asennon välillä. Kun ihminen istuu täl- ·· 35 laisella parannetulla nojausmekanismilla varustetussa tuo- 8 . 98786 lissa, jalkatukiyhdistelmä työnnetään ulos kiertämällä valinnaisella tavalla käyttövipua. Lisäksi aiheutetaan suunnilleen samanaikaisesti koko tuolikehyksen kallistus-liike tätä käyttövipua kiertämällä. Täydellinen sarja sel-5 känojan itsenäisiä nojausliikkeitä on myös mahdollista saada aikaan jalkatukiyhdistelmän käyttöasennosta riippumatta sen täysin sisäänvedetyn ja ulostyönnetyn asennon välillä. Nojausliike aiheuttaa myös tuolikehyksen pääasiassa samanaikaisen kallistusliikkeen. Siten selkänojan 10 nojausliikkeen ja jalkatukiyhdistelmän liikkeen aiheut tamat kallistukset ovat automaattisia, itsenäisiä ja luonteeltaan kumulatiivisia. Esillä olevan keksinnön mukainen nojausmekanismi on kooltaan suhteellisen kompakti sallien päällystettyjen pielusten käytön, mikä on olennaisen tär-15 keä asia kaikentyyppisten tuolien, sohvien ja kahdenistut-tavien sohvien markkinoinnissa. Lopuksi esillä olevan keksinnön mukainen nojausmekanismi mahdollistaa istuinelimen työntämisen eteenpäin huonekalun ollessa lepoasennossa. Tämä eteenpäintyöntö tapahtuu yhdessä tyypiltään määrätyn 20 pieluksen käytön kanssa, selostetun jalkatukijärjestelyn saadessa aikaan ainutlaatuisen jalkoja tukevan järjestel-män, joka selostetaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa.

' Piirustuksiin erityisesti viitaten seuraavassa se- : lostetaan ennakolta valmistettua tuolikehystä 12 tukevan • ' 25 parannetun nojausmekanismin 10 toiminta. Yksityiskohtai- ·;·*: semmin tarkastellen kuvio IA esittää nojatuolin 14 sovel- lutusmuotoa, jonka selkänoja 16 ja istuinelin 18 ovat täysin pystyasennossa, jolloin siinä voidaan istua tavan- ;·. omaisella tavalla. Kuvio IB esittää pystyasennossa olevaa • · · 30 lepotuolia 14, siihen liittyvän jalkatukiyhdistelmän 20 « · · ollessa asetettuna nostettuun asentoon. Kuvion 1C esittä-män tuolin 14 selkänoja 16 on siirretty lepoasentoon is-tuinelimen 18 suhteen jalkatukiyhdistelmän ollessa vedet-tynä sisään. Kuten seuraavassa selostetaan, selkänoja 16 35 ja istuinelin 18 muodostavat istuinyhdistelmän 22, joka on . 98786 9 tuettu nojausliikettä varten tuolikehykseen 12. Istuinyh-distelraän 22 nojausliikkeen saa tuolissa istuva henkilö aikaan kohdistamalla tahallisesti puristuspaine selkänojaan 16, jolloin kääntövipumekanismi saa istuinelimen 18 5 liikkumaan eteen- ja ylöspäin istuinmukavuuden tullessa säilytetyksi, selkänojan ja istuinelimen välisen sisäkulman lisääntyessä. Tuoli 14 palaa toisaalta taas pystyasentoonsa kohdistamalla tahallisesti taaksepäin suuntautuva paine istuinyhdistelmään 22, tai tämä saadaan ai-10 kaan yksinkertaisemmalla tavalla, jos tuolissa istuva henkilö nojaa eteenpäin poistaen selkänojaan 16 kohdistuvan puristuspaineen. Kuvio ID esittää lopuksi tuolia 14 lepo-asennossa jalkatukiyhdistelmän 20 ollessa vastaavasti työnnettynä ulos. Kuten seuraavassa yksityiskohtaisemmin 15 selostetaan, jalkatukiyhdistelmän 20 liike ja/tai istuin-yhdistelmän 22 nojausliike aiheuttaa tuolikehyksen 12 vastaavan kallistusliikkeen lattian suhteen.

Kuvio 2 esittää osiin hajoitettua perspektiiviku-vantoa tuolista 14, jonka päällyste, pehmuste, jouset jne.

20 on poistettu. Nojausmekanismi 10 sisältää yleensä yhdis- , tetyn jalustayhdistelmän 24, vasemman- ja oikeanpuoleiset ·;;; laakerinivelyhdistelmät 26, jotka liittävät tuolikehyksen 12 toiminnallisesti jalustayhdistelmään 24 siirtoliikettä (eteen ja taakse) varten, vasemman- ja oikeanpuoleiset • 25 pantografiset jalkatukinivelmekanismit 28, vasemman- ja •***s oikeanpuoleiset työntönivelmekanismit 30, kallistusvipu- *T: laitteet 32 ja käyttöyhdistelmän 34 jalkatukinivelten 28 ja kallistusvipulaitteiden 32 valinnaista aktivointia var-;·. ten. Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna käyttöyhdistelmä 30 34 sisältää pitkittäisen poikkileikkaukseltaan neliömäisen • · · käyttötangon 35, joka on tuettu tuolikehyksen 12 sisään ja varustettu tuolin 14 käsinojan ulkosivun vieressä olevalla kahvaosalla 37, johon tuolissa istuvalla henkilöllä on helppo pääsy sen mukavaa käyttöä varten. On kuitenkin sei- • · * t···, 35 vää, että muitakin sopivia alalla tunnettuja käsin toimi- 98786 10 via hallintalaitteita, kuten painonappikaapelia tai sisään asennettua käyttövipua, voidaan helposti soveltaa esillä olevan keksinnön mukaisen parannetun nojausmekanismin 10 yhteydessä.

5 Kuvioon 2 edelleen viitaten tuolikehys 12 on esi tetty nojausmekanismin 10 asetusta varten sen sisään. Kuten kuviosta 5 parhaiten näkyy, tuolin 14 erilaiset komponenttiosat, kuten tuolikehys 12, istuinkehys 36, selkänoja 38 ja jalkatukikehys 40 on tehty siten, että ne voi-10 vat tukea jousia, pehmustetta, päällystettä jne. tyylikkään ja virtaviivaisen tuolin 14 valmistamiseksi kotikäyttöä varten. Nämä komponenttiosat tehdään sopivimmin useista puujohteista, jotka kiinnitetään lujasti yhteen sopivien kiinnittimien, kuten vaarnojen, sinkilöiden, nau-15 lojen ja ruuvien avulla, ja jotka voidaan vahvistaa kriittisissä liitoksissa metallisten vahvistuslevyjen tai kan-nattimien avulla ja/tai käyttämällä puisia nurkkakappalei-ta sinänsä tunnetulla tavalla.

Yhdistetty jalustayhdistelmä 24 muodostaa jäykän 20 suorakulmaisen kehyksen, jota rajoittavat edessä ja takana olevat poikkitangot 39 ja vastaavasti 41, jotka on • ·' kiinnitetty vasemman- ja oikeanpuoleisten metallisten '·' ' kourumaisten kiskojen 42 vastakkaisiin päihin. Kiskot 42 , avautuvat ulospäin ja ne ovat hieman kaarevia lattian suh- • V 25 teen, niiden muodostaessa laitteet vasemman- ja oi- •Vt keanpuoleisten laakerinivelyhdistelmien 26 tukemista var- ten, niin että nämä yhdistelmät voivat liikkua edestakai- « sin edessä ja takana olevien poikittaisten tankojen 39 ja 41 välissä. Jalustayhdistelmä 24 on asetettu suoraan lat- • < · ·«·. 30 tialle, sen eliminoidessa raskaan puujalustatuen käyttö- • · t tarpeen, jota käytetään useimmissa tavanomaisissa lepo-tuoleissa. Laakerinivelyhdistelmät 26 on lisäksi asetettu kannattamaan tuolikehystä 12, niin että ne siirtävät pää-asiassa kaiken kuormituksen tuolikehyksestä 12 ja istuin- • · « ···. 35 yhdistelmästä 22 jalustayhdistelmään 24.

• « 98786 11

Kuten kuviosta 2 parhaiten näkyy, tuolikehys 12 sisältää vastakkaisilla (ts. vasemmalla ja oikealla) sivuilla olevat kehyselimet 44 jäykkien suunnilleen suorakulmaisten kehysten muodossa, joita rajoittavat pääasiassa 5 vaakasuorat alaelimet 46 ja pääasiassa vaakasuorat yläeli-met 48, jotka toimivat myös tuolin käsinojina. Kumpikin sivukehys 44 sisältää myös etutangon 50, jonka sopivimmin ainakin alaosa on pääasiassa kohtisuorassa lattiaan nähden. Kumpikin sivukehys 44 sisältää myös kaltevan takatan-10 gon 52, etu- ja takatangon 50 ja vastaavasti 52 ollessa kiinnitettyinä jäykästi vaakasuoriin ylä- ja alaelimiin 44 ja 46. Vasemman- ja oikeanpuoleiset sivukehykset 44 on liitetty jäykästi yhteen tuolikehyksen 12 muodostamiseksi poikittaisen etu- 54 ja takatukielimen 56 välityksellä.

15 Poikittainen etutukielin 54 käsittää vaakasuoran poikittaisen ylä- ja alakappaleen 58 ja vastaavasti 60. Piirustuksissa näkyy myös puinen keskitanko 62, joka yhdistää toisiinsa etu- ja takatangot 50 ja 52. On kuitenkin selvää, että piirustuksissa esitetty tuolikehys 12 on luon-20 teeltaan vain esimerkillinen ja että mitä tahansa muuta , sopivaa tuolikehysrakennetta voidaan käyttää nojausmeka- : nismin 10 yhteydessä.

‘ Istuinkehys 36 tukeutuu tuolikehykseen 12 ja on ase- : tettu sivukehysten 44 väliin sopivan etäisyyden päähän • 25 tuolin käsinojien 48 väliin. Istuinkehys 36 sisältää jäy- T’: kän suorakulmaisen rakenteen, jonka vasemman- ja oikean- ·*·*: puoleiset sivutangot 64 on kiinnitetty jäykästi etu- ja « vastaavasti poikittaisten takakappaleiden 66 ja 68 vastak-kaisiin päihin. Istuinkehys 36 on tuettu siirtoliikettä « < * 30 varten tuolikehykseen 12 kääntönivelmekanismin 70 avulla, • · · joka siirtää istuinkehystä 36 pääasiassa vaakasuorasti ja hieman ylös ja alas riippuen siitä, siirtyykö istuinkehys ^ : 36 eteen (lepoasentoa varten) vai taakse (pystyasentoon palaamiseksi) . Kääntönivelmekanismi 70 sisältää vasemman- • · !.! 35 ja oikeanpuoleiset etukääntönivelet 72. Yksityiskohtaisen!- a · 98786 12 min tarkastellen etukääntönivelet ovat J- muotoisia elimiä, joiden yläpäät on liitetty kääntyvästi istuimen sivu-tankoihin 64, niin että istuinkehykseen 36 kohdistuva kuormitus siirtyy etukääntöniveliin 72. J -muotoisten etu-5 kääntönivelien 72 alapäät on liitetty kääntyvästi osaan poikittaista etutukirakennetta 54. Nivelmekanismi 70 sisältää myös vasemman- ja oikeanpuoleiset takakääntönivelet 74, jotka ulottuvat pystysuorasti selvästi istuinkehyksen 36 tason yläpuolelle tuolikehyksen sivukehysten takana 10 olevia sivutankoja 32 pitkin, joihin ne on kääntyvästi liitetty kääntöpisteessä 76 aivan tuolin käsinojien 48 alapuolella. Eteenpäin syrjässä olevaa takakääntönivelten 74 väliosaa 78 käännetään kääntöpisteen 80 ympäri kulmais-tuintuen 84 pystytanko-osaan 82 asti, jonka vaakasuora 15 laippa on kiinnitetty lujasti (esimerkiksi puuruuvien 85 välityksellä) istuimen sivutankojen 64 alapintaan suhteellisen lähellä istuinkehyksen 36 takapäätä. Siten istuinkehyksen 36 takapäähän kohdistuva kuormitus siirtyy istuin-tuista 84 kääntöpisteiden 80 kautta takakääntöniveliin 74, 20 jotka joutuvat kääntöpisteen 76 tuolikehykseen 12 siirtämän vetojännityksen alaisiksi. Siten istuinkehyksen 36 ·;' takaosa siirtyy liikkeeltään ohjatun heilurin tavoin ylem piin kääntöpisteisiin 76 ja niiden alapuolelle, istuinkehyksen 36 etuosan kääntyessä edestakaisin etukääntöpis-; \ 25 teessä 86 ja sen yläpuolella.

ϊ*'ϊ Pääasiallisena keinona takakääntönivelien 74 siir- jT: tämiseksi on puristuspaineen kohdistaminen selkänojake- hystä 38 vasten kääntöpisteen 76 tason yläpuolella tuo-;·, lissa istuvan henkilön nojatessa taaksepäin tuolissa 14.

% c · 30 Tämä toimenpide saa selkänojakehyksen 38 kääntymään taak- ♦ « · sepäin takakääntönivelten 74 kääntämiseksi eteenpäin laa- ♦ kerinivelyhdistelmien 26 ja samoin myös tuolikehyksen 12 rullaavaa eteenpäinliikettä varten seuraavassa yksityis-kohtaisemmin selostettavalla tavalla.

I I · ,··, 35 Kuten on tunnettua, selkänojakehys 38 on myös jäy- 98786 13 kän, suhteellisen joustavan suorakulmaisen yhdistelmän muodossa, joka sisältää oikean- ja vasemmanpuoleiset si-vuelimet 88 ja sopivat poikittaiset kappaleet, kuten alempi poikittainen kappale 90. Selkänojakehys 38 on asennettu 5 irrotettavasti takakääntönivelen 74 yläosaan sivuelimiin 88 sopivissa kohdissa kiinnitettyjen liukutukien 92 välityksellä. Sopiva liukutukien 92 tyyppi tätä asennustapaa varten on esitetty ja selostettu US-patenttijulkaisussa nro 07/621 239, joka on jätetty sisään 30. marraskuuta 10 1990. Yksityiskohtaisemmin tarkastellen liukutuet 92 on kourumaisia sisäisen radan muodostamiseksi, joka ottaa liukuvasti vastaan takakääntönivelet 74. Kun liukutuet 92 on asennettu takakääntöniveliin 74, selkänojakehys 38 muodostaa käytännössä takakääntönivelten 74 jatkeen kääntö-15 pisteiden 76 yläpuolella. Selkänojakehystä 38 voidaan siten kääntää kääntöpisteiden 76 ympäri sen toimiessa vipu-vartena takakääntönivelten 74 suhteellisen helpon kul-maliikkeen aiheuttamiseksi. Tällaisen liikkeen ja siten myös tuolikehyksen 12 edestakaisen liikkeen aikaansaami-20 seksi vaadittu voima on sopivimmin valinnaisesti säädet-, tävissä kitkavastuslaitteiden välityksellä, jotka on esi- / tetty vasemman- ja oikeanpuoleisina monikerroksisina kit- kaniveleliminä 94.

'· ’· Kitkanivelten 94 yksi pää on kiinnitetty kääntyvästä ; 25 kohdassa 96 kummankin takakääntönivelen 74 alaosaan 98, ’S"*5 sisältäen pitkittäisen raon 100, joka ottaa vastaan kä- : sisäätöisen jousitoimisen siipimutterin 102 ja aluslaatan (ei esitetty) asennettuna istuintukien 84 alaspäin suun- !*» tautuvaan etuvarteen 104. On selvää, että nivelten 94 kit- * · * ' 30 kavastusta raossa 100 olevan siipimutterin liukuvan liik- « « · 4 * keen ja siten myös takakääntönivelen 74 kääntöliikkeen «·· • ••ϊ suhteen voidaan valinnaisesti säätää siipimutteria 102 kiristämällä tuolissa istuvan henkilön tarpeiden mukaises-ti. Vaikka piirustuksista ei käykään ilmi, voidaan jousi-35 väline kiinnittää sivutukien 84 etujatkeen 104 ja tuolike- i · - 98786 14 hyksen 12 poikittaisen takaelimen 56 väliin pystysuoran sisäkulman "A" säilyttämiseksi istuinelimen 18 ja selkänojan 16 välissä.

Vasemman- ja oikeanpuolisia työntönivelmekanismeja 5 30 käytetään laakerinivelyhdistelmien 26 ja siten myös tuolikehyksen 12 edestakaista liikettä varten jalustayh-distelmän 24 suhteen vastauksena tuolissa istuvan henkilön selkänojaan 16 kohdistamaan puristuspaineeseen. Työn-tönivelmekanismit 30 on yleensä liitetty yhteen jalusta-10 yhdistelmän 24 poikittaisen etutangon 39 ja istuinkehyksen etuosassa olevien kääntöpisteiden 86 välissä. Yksityiskohtaisemmin tarkastellen jalustatuet 106 ulottuvat pysty-suorasti jalustayhdistelmän 24 poikittaisesta etuelimestä 39. Alempien työntönivelten 108 ensimmäiset päät on lii-15 tetty kääntyvästä kääntöpisteessä 107 jalustatukien 106 yläpäihin. Alempien työntönivelten 108 vastakkaiset päät on liitetty kääntyvästä kääntöpisteissä 109 kääntötanko-nivelten 110 ensimmäisiin päihin, näiden nivelten ollessa tuettu akseloidulla tavalla käyttötankoon 35. Kääntötan-20 konivelten 110 vastakkaiset päät on liitetty kääntyvästä kääntöpisteissä 111 syrjässä olevien ylempien työntönivelten 112 alapäihin, näiden nivelten yläpäiden ollessa ·;· liitettyinä kääntyvästä kääntöpisteissä 86 istuinkehyksen . 36 vastaaviin sivutankoihin 64. Kääntötankonivelet 110 on ; .·. 25 varustettu sopivammin keskiaukolla, jonka kautta on ase- • « · .·.·. tettu kulkemaan välikeholkki 114 (kuvio 3) , jota tukee • ♦ *. samankeskisestä neliömäinen käyttötanko 35. Tämä neliö- • · ... mäinen käyttötanko 35 kiinnittää siten käyttötankonivelet *·* * 110 ja ylemmät vetonivelet 112 pituussuunnassa paikoil- 30 leen, ollen kuitenkin itsenäisesti toimiva kulmaliikkeensä • · : *·· suhteen. Siten, kun tuolissa istuva henkilö kohdistaa pu- ♦ · ♦ * ristuspaineen siirtymistä varten kuviossa 5 esitetystä pystyasennosta kuviossa 6 näkyvään lepoasentoon, työn-···. tönivelmekanismit 30 saavat aikaan tuolikehyksen 12 edes- V 35 takaisen siirtoliikkeen laakerinivelyhdistelmien 26 kis- 98786 15 koissa 42 tapahtuvan liikkeen välityksellä. Kiskojen 42 vähäinen alaspäin suuntautuva kaarevuus saa lisäksi tuoli-kehyksen 12 kallistumaan lattiaan nähden siirtoliikkeensä aikana.

5 Selvyyden vuoksi on huomautettava, että käsite "kal- listusliike" tarkoittaa tuolikehyksen 12 ja siten myös is-tuinyhdistelmän 22 kulmaliikettä vaakasuoran akselin ympäri kiinteän jalustayhdistelmän 24 suhteen. Tällainen kallistusliike tapahtuu pääasiassa samanaikaisesti jalka-10 tukinivelten 28 esiintyönnön kanssa tuolissa istuvan henkilön kiertäessä valinnaisella tavalla käyttövipua 37 ja/tai istuinyhdistelmän 22 nojausliikkeen yhteydessä. Käsite "nojausliike" tarkoittaa taas yleensä istuinyhdistelmän 22 kulmaliikettä tuolikehyksen 12 suhteen ja, yk-15 sityiskohtaisemmin tarkastellen, selkänojan 16 suhteellista kulmaliikettä istuinelimeen 18 nähden kääntönivel-mekanismin 70 välityksellä sisäisen kulman lisäämiseksi minimiarvosta "A" (pystyasento) maksimiarvoon "B" (lepo-asento) asti. Esillä oleva keksintö sallii lisäksi sen, 20 että tuolissa istuva henkilö valitsee ja ylläpitää käytännöllisesti katsoen minkä tahansa lepoasennon sisäkulmien "A" ja "B" välillä tapahtuvan nojausliikkeen puit-teissä.

. . · Kuvioihin 3-9 erityisesti viitaten selostetaan : .·. 25 seuraavassa yksityiskohtaisemmin edellä mainitun liikkeen • * · aikaansaavan nojausmekanismin pääasiallisia komponentti- • · osia. Kuten edellä on mainittu, nojausmekanismi 10 sisältää vasemman- ja oikeanpuoleiset laakerinivelyhdistelmät • « « *·* * 26 tuolikehyksen 12 liikkuvaksi tukemiseksi pituussuun- 30 täistä edestakaista liikettä varten kiinteän jalustayh- • · • *·· distelmän 24 kiskojen 42 suhteen. Tuolikehyksen 12 edes- • · · ·,· : takainen liike aiheuttaa lisäksi istuinyhdistelmän 22 huo mattavan samanaikaisen vastaavan nojausliikkeen sekä tuo- ')··. likehyksen 12 kallistusliikkeen. Pyörälaakerinivelyhdis- « · ‘1' 35 telmät 26 on myös kytketty toiminnallisesti kallistus- 98786 16 nivellaitteeseen 32 tuolikehyksen 12 itsenäisen kallis-tusliikkeen aikaansaamiseksi jalkatukiyhdistelmän 20 vastaavan aktivoinnin yhteydessä käyttötankoa 35 kiertämällä.

On selvää, että kun jalkatukiyhdistelmä 20 nostetaan vä-5 liasentoon, kallistusnivellaite 32 aiheuttaa vain verrannollisen määrän kallistusliikettä.

Vasemman- ja oikeanpuoleiset laakerinivelyhdistelmät 26 ovat yleensä peilikuvan kaltaisia pyöräyhdistelmiä, jotka on asetettu vastaavasti rullausliikettä varten ja-10 lustayhdistelmän 24 vasemman- ja oikeanpuoleisilla kiskoilla 42. Kiskot 42 on linjattu sopivimmin rinnakkaisiksi ja ne on tehty hieman alaspäin kaareviksi takaa eteenpäin mentäessä painovoiman auttaman rullausliikkeen aikaansaamiseksi niillä olevaa pyörillä varustettua laite-15 yksikköä varten. Yksityiskohtaisemmin tarkastellen kumpikin laakerinivelyhdistelmä 26 sisältää kulmatuen 120, joka on kiinnitetty lujasti tuolikehyksen 12 vaakasuorien alaelinten 46 alareunapintaan esimerkiksi puuruuveilla 121. Kulmatuet 120 sisältävät alaspäin ulkonevan laipan 20 122, joka on liitetty laakerinivelelimeen 124, johon on tuettu eteenpäin siirtyvä rullausyksikkö 126 ja joka on asetettu rullaavalla tavalla kiskojen 42 sisään. Laakeri-·· nivelen 124 ylempi takapää sisältää suorakulmaisen laipan 127 varustettuna vähintään yhdellä pitkittäisellä raolla ; /. 25 128, johon voidaan asentaa säädettävästi sekundaarinen • · · asennuspidin 130. Tämän sekundäärisen asennuspitimen 130 • · * *. avulla laakerinivel 124 kiinnitetään lujasti vaakasuorien alaelinten 46 pystysuoraan sisäpintaan esimerkiksi puu- • · · *·’ * ruuvien 132 välityksellä. Laakerinivellaipassa 126 oleva 30 pitkittäinen rako 128 ja kulmatuessa 120 olevat raot 136 • · • *·· sallivat siten laakerinivelyhdistelmien 26 valinnaisen • · · : : ' sivuttaissäädön valmistustoleranssien kompensoimiseksi ja- lustayhdistelmässä ja/tai tuolikehyksessä 12. Kääntövipu 138 on liitetty kääntyvästi laakeriniveleeseen 124 ja ku- t 35 lmatukeen kääntöpisteen 140 ympäri. Yksityiskohtaisemmin 98786 17 tarkastellen kääntövipu 138 sisältää toisena pyörillä varustetun takayksikön 142, joka on asetettu rullaavalla tavalla kiskoille 42, kääntövipujen 138 vastakkaisten päitten ollessa kiinnitettyinä vastaavasti vasemman- ja 5 oikeanpuoleisiin kallistusnivellaitteisiin 32, joiden rakennetta ja toimintaa selostetaan seuraavassa.

Kuvioihin 5-7 seuraavassa erityisesti viitaten jalkatukiyhdistelmä 20 sisältää kehyslaudan 40, jonka ulkopinta on pehmustettu ja päällystetty kuviossa 1 näkyvän 10 lopullisen tuolin 14 valmistamiseksi. Kehyslauta 40 on tuettu identtisiin vasemman- ja oikeanpuoleisiin panto-grafiniveliin 28, joiden avulla sitä myös siirretään. Pan-tografinivelet 28 ovat toiminnaltaan ja rakenteeltaan pääasiassa identtisiä US-patenttijulkaisun nro 4 367 895 15 kuvion 9 kanssa. Kuitenkin niiden toiminnan havainnollisemmaksi ymmärtämiseksi lyhyt selostus annetaan tässä yhteydessä. Yksityiskohtaisemmin tarkastellen kehyslauta 40 sisältää sen pohjapintaan 144 kiinnitetyn kulmatuen 143 kumpaakin pantografiniveltä 28 varten, laudan 40 ollessa 20 kääntyvästi liitettynä takakääntöpisteessä 146 ja etu-kääntöpisteessä 148 pantografien 28 lautanivelten 150 ja vastaavasti 152 yhteen päähän. Etulautanivelen 152 vas-takkainen pää on liitetty kääntyvästi kohdassa 154 lii-täntänivelen 156 päähän, nivelen 156 ollessa taas liitet- : .·. 25 tynä keskeisesti ja kääntyvästi kohdassa 158 takalautani- • · · *1 / velen 150 osaan. Liitäntänivelen 156 toinen pää 156 on ' *. liitetty kääntyvästi kohdassa 160 pitkän tukinivelen 162 yläpäähän. Takalautanivelen 150 toinen pää on liitetty , : ; ·* kääntyvästi kohdassa 164 kaarevan nivelen 166 yhteen pää- 30 hän, nivelen 166 ollessa liitettynä kääntyvästi keski- • · ; ’·· kääntökohdassa 168 pitkän tukinivelen 176 keskiosaan. Kaa- • · · tl ' revan nivelen 166 toinen pää on liitetty kääntökohdassa 170 etutukipitimeen 172 (kuviot 3 ja 4), joka on asennettu tuolikehyksen poikittaiseen etuelimeen 58. Rivoitetut syr-35 jään asetetut sivusuuntaiset tukielimet 174 ulkonevat ne- 98786 18 liömäisestä käyttötangosta 35 kääntöpisteeseen 170 asti sivutuen muodostamiseksi ja halutun etäisyyden säilyttämiseksi vasemman- ja oikeanpuoleisten pantografimekanis-mien 28 välillä.

5 Eräänä toisena tukipisteenä on pitkän tukinivelen 162 käyttönivelen 178 ensimmäiseen päähän liittävässä kaarevassa alapäässä oleva kääntökohta 176, nivelen 162 toisen pään ollessa varustettuna neliömäisellä linjatulla reiällä, jonka kautta neliömäinen käyttötanko 35 kulkee, 10 jolloin käyttöniveltä 178 käytetään käyttötangon 35 kul-maliikkeen välityksellä. Siten käyttötangon 35 kiertoliike kääntää käyttöniveltä 178, joka siirtää kääntöpisteen 176 välityksellä pitkää tukiniveltä 162. Tukinivelen 162 tällainen liike saa kaarevan nivelen 166 kääntymään kiinteän 15 kääntöpisteen 170 ympäri kääntöliitännän 168 kautta, joka kaarevalla nivelellä 166 on pitkän tukinivelen 162 kanssa. Kiinteän kääntöpisteen ympäri kääntyvä nivel 166 siirtää takalautaniveltä 150 ulos- ja ylöspäin. Lisäksi pitkän tukinivelen 162 yläpäässä oleva kääntöpiste 169 saa lii-20 täntänivelen 156 kääntymään kääntöpisteen 158 ympäri siten, että etulautanivel 152 siirtyy myös ulos- ja ylöspäin. Tämä laajennustoiminto tapahtuu samanaikaisesti sekä ·; vasemman- että oikeanpuoleisen pantografinivelmekanismin 28 avulla, kun kahvan 37 välityksellä on aiheutettu käyt- ; ,·, 25 tötangon 35 riittävä kulmakiertoliike. Siten kehyslautaa • · · \·,·. 40 siirretään sen "pakatun" pystysuoran asennon (kuvio 5) • · ja sen yhden ulostyönnetyn asennon (kuvio 7) välillä.

• · · # · • · ... Kuten kuvioista 3 ja 4 parhaiten näkyy, käyttönivel ·’’ 178 on yleensä U-muotoinen ja sisältää jalustan 186 väli- 30 tyksellä yhteenliitetyt rinnakkaiset lyhyet ja pitkät ha- • » • *·* arat 182 ja vastaavasti 184. Kummatkin haarat on varustet- • · « i/ · tu linjatuilla neliömäisillä rei'illä, joiden kautta nel- iömäinen käyttötanko 35 kulkee. Jalkatukiyhdistelmän 20 täysin ulostyönnetyssä vaakasuorassa asennossa kylmäprofi-35 loitu pysäytysliuska 186 pitkässä haarassa 184 tulee kos- 98786 19 ketukseen pitkän tukinivelen 162 alapäähän muodostetun pysäytysolakkeen 188 kanssa, pitkän haaran 184 ja nivelen 162 ollessa miltei suhteellisen lineaarisessa linjauksessa. Pysäytysliuskan 186 ja pysäytysolakkeen 188 toisiinsa 5 kiinnittymisen ansiosta pantografinivelet 28 eivät voi siirtyä keskikohdan päälle, jolloin jalkatukikehys 40 pysyy ulostyönnetyssä asennossa. Salpatyyppinen pidätinmeka-nismi 190 liittää yhteen käyttötangon 35 ja tuolikehyksen 12 eturakenteen useiden erilaisten lukittavien esiintyön-10 nettävien väliasentojen (esitetty pistekatkoviivoilla kuviossa 7) muodostamiseksi jalkatukea 20 varten.

Salpamekanismin 190 rakenne sisältää kaltevan nivelen 203, joka on asetettu etupäästään riippumaan tuolikehyksen 12 ylemmästä poikittaiskappaleesta 58 vetojousiri-15 pustinyhdistelmän 205 välityksellä. Nivelen 203 toinen pää on jaettu kahteen haaraan ympyränsektorin muotoisen levy-elimen 207 vastaanottamiseksi, joka on asennettu neliömäisen reiän avulla käyttötankoon 35 kiertämään yhdessä sen kanssa. Pidätinlevy 207 on varustettu erityisellä tavalla 20 muotoilluilla syvennyksillä 209 ulkokehällään, näiden syvennysten toimiessa pidätinlaitteina yhdessä liukuvan vas-tetapin 210 kanssa, jota haarat kannattavat ja joka pako- ··· tetaan syvennyksiin 209 vetojousien 211 avulla, jotka on ankkuroitu kääntötappiin 213 levyn 207 ja nivelen 203 vä- ; .·. 25 Iissä. Kun käyttötankoa 35 kierretään jalkatukiyhdistelmän * · ♦ 20 käyttämistä varten, myös levy 207 kiertyy paljastaen • · ’ \ eri syvennykset 209 tapille 210 tangon kierron ja noston asteesta riippuen. Kun tappi 10 on lukitusti siirretty s 1 ’· • yhteen syvennykseen 209, jalkatukiyhdistelmä 20 pidetään 30 myötäävästi nostetussa asennossa mekanismin 190 vahingossa * · •’·· tapahtuvaa kulmaliikettä vastaan. Jousiyhdistelmä 205 kom- v: · pensoi suhteellisen liikkeen nivelen 203 ja poikittaiskap- paleen 58 välillä tapin 213 liikkeen ansiosta kiertolevyl-lä 207. Jalkatukiyhdistelmä 20 voidaan palauttaa "pakat-35 tuun" asentoonsa väliasennosta vain työntämällä jalkatuki 98786 20 20 täysin esiin. Tämän jälkeen kahvan 37 kierto taaksepäin saa pantografinivelet 28 palaamaan kuviossa 5 näkyvään sisäänvedettyyn asentoon.

Kuten edellä on mainittu nojausmekanismi 10 rajoit-5 tuu istuinkehyksen 32 alapuolelle, kiskojen 42 muodostaessa kiinteän osan jalustayhdistelmää 24. Tällä tavoin tavanomaisiin nojausjärjestelmiin yleensä sisältyvät puiset pohjatukikiskot on eliminoitu. Siten nojausmekanismin 10 kokonaiskorkeuden vähennys mahdollistaa irtainten pie-10 lusten käytön, jotka asetetaan irrotettavalla tavalla istuinkehyksen 36 päälle. Nojausmekanismi 10 aiheuttaa lisäksi istuinkehyksen 36 vähäisemmän ylöspäin suuntautuvan kulmaliikkeen kuin tavanomaisten nojausmekanismien yhteydessä eteenpäin tapahtuvan nojausliikkeensä sekä kal-15 listusliikkeensä yhteydessä, jolloin tuolissa istuvan henkilön tarvitsee käyttää huomattavasti vähemmän voimaa istuinyhdistelmän 22 palauttamiseksi pystyasentoon.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti käyttötangon 35 valinnainen kulmaliike akselinsa ympäri aktivoi jalkatu-20 kiyhdistelmän 20 sekä tuolikehyksen 12 kallistusliikkeen.

Lisäksi tuolissa istuvan henkilön paino ja istuinyhdistelmän 22 painopiste, jonka kiskoihin 42 asetettujen etuja takapyöräyksiköiden 126 ja 142 suuntaus rajoittaa, ai-heuttavat yhdessä laakerinivelyhdistelmiin 26 eteenpäin ; /. 25 suunnatun voiman, joka pyrkii lisäämään tuolissa istuvan • ♦ · henkilön selkänojaan 16 kohdistamaa rajoitettua puristus- « · ’ painetta, joka vaaditaan nojausmekanismin 10 huomattavasti • * ... tasaisempaa toimintaa varten. Keskikohdan päällä oleva t : : * jousitoiminen polvinivelyhdistelmä 180 auttaa myös valin-30 naisesti jalkatukiyhdistelmän 20 siirtoa vastaavan "pak- : “ kausasentonsa" ja ulostyönnetyn asentonsa välillä.

: Kuvioihin 2, 3, 4, 8 ja 9 erityisesti viitaten laa- keritukiyhdistelmät 26 on esitetty kytkettyinä toiminnal-···. lisesti kallistusnivellaitteisiin 32 tuolikehyksen 12 ka- 35 llistamiseksi lattiaan nähden jalkatukiyhdistelmää 20 si- • « · . 98786 21 irrettäessä. Kallistusnivellaitteet 32 liittävät yleensä laakerinivelyhdistelmien 26 kääntövipujen 138 etupään kä-yttöyhdistelmään 32. Yksityiskohtaisemmin tarkastellen kääntövipujen 138 etummaiset päät ulottuvat käyttötangon 35 5 akselin alapuolelle yleensä linjatusti sen kanssa, niiden ollessa kääntyvästi liitettyinä kääntöpisteessä 219 J-muo-toisen polvinivelen 220 alapäähän. J-muotoisen polvinivelen 220 toinen pää on liitetty kääntyvästi liitäntänive-leen 222 kääntöpisteessä 224, nivelen 222 ollessa puoles-10 taan kiinnitettynä käyttötankoon 35 kulmaliikettä varten yhdessä sen kanssa. Kallistusnivelmekanismit 32 estävät tuolikehyksen 12 kallistusliikkeen käyttövivun 37 ja myös käyttötangon 35 kiertämiseen asti kääntövipujen 138 kään-töliikkeen aiheuttamiseksi laakerinivelten 124 suhteen.

15 Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna kääntövivut 138 on varustettu hukkaliikeraolla 226, jonka kautta laakerinivelen 124 läpi kulkeva niitti 228 liikkuu rajoittaen kulmaliik-keen rajatun alueen kääntövipujen 138 ja laakerinivelten 124 välissä. Siten käyttötankoa 35 kierrettäessä liitäntä-20 nivelen 222 vastaava kiertoliike saa polvinivelen 220 siirtämään kääntönivelten 138 etupäitä alaspäin. Tässä vaiheessa kallistusnivelten 32 mekaaninen etuasema siirtää J-muotoista polviniveltä 220 eteenpäin käyttötangon 35 /;. ympäri ja sen alapuolelle sallien kääntövipujen 138 kään- . . 25 tymisen kääntöpisteiden 140 ympäri, jolloin laakerinivel- * * · Ί .* yhdistelmät 26 ja myös tuolikehys 12 tulevat kallistetuik- • · · : *. si kiskojen 42 suhteen. Niitti 228 muodostaa lisäksi ra- ] * kenteellisen tuen tuolille 14 kääntövivun 138 linjauksen *·* * ja jäykkyyden säilyttämistä varten pyörillä varustetun 30 yksikön 142 saamiseksi kulkemaan suoraan kiskon 42 sisäl- • · • *·· lä. Tällöin sivuttaiset (rinnakkaiset) poikittaiselimet voidaan eliminoida, koska tuolikehyksen 12 jäykkyyttä käy-tetään ylläpitämään oikea pyörälinjaus kiskon 42 suhteen.

i : 98786 22

Kuten kuvioista 4 ja 7 parhaiten näkyy, käytössä on ainakin yksi jousitoiminen polvinivelyhdistelmä 180, joka, kuten US-patenttijulkaisussa nro 4 367 895 selostetaan, toimii yhdessä jalkatukipantografinivelten 28 kanssa. Pol-5 vinivelyhdistelmä 180 muodostavat laitteet jalkatukiyhdis-telmän 20 pitämiseksi täysin sisäänvedetyssä (ts. "pakatussa") asennossa tuolikehyksen 12 etutukirakennetta 54 vasten sekä myös laitteet jousivoiman aiheuttamiseksi jal-katukiyhdistelmän 20 siirtämiseksi yhtä sen ulostyönnettyä 10 asentoa kohti. Polvinivelyhdistelmä 180 sisältää polvivi-vun 230 varustettuna neliömäisellä reiällä, jonka avulla se on asetettu kiertämään valinnaisesti yhdessä neliömäisen käyttötangon 35 kanssa. Polvinivelvipu 230 on liitetty kääntyvästi kääntöpisteessä 232 C-muotoisen polvinivelen 15 236 etuhaaraan 234, joka kaartuu käyttötangon 35 ympäri, alle ja taakse, polvinivelen 236 takahaaran 238 sisältäessä aukon, johon kierukkamaisen kierrejousen 242 yksi pää on kiinnitetty. Jousen 242 vastakkainen pää on kiinnitetty jousipitimeen 244, joka on kiinnitetty sekundääriseen 20 asennuspitimeen 130. Vetojännityksen säätölaitteet, kuten asennuspitimessä olevat useat reiät 246, säätävät jousen 242 vetojännityksen. Tuolissa istuva kevyempi henkilö voi •j· esimerkiksi säädettävästi vähentää vetojännitystä jousessa 242 tai raskaampi henkilö voi sitä lisätä. Tällaiset sää- ; ,·. 25 tölaitteet saavat aikaan lisämukavuuden nojausmekanismin • · · *1.* 10 käyttöä varten. Polvinivelyhdistelmien 180 toimintaa » · * *. selostetaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa. Kääntöpis- teen 232 sijainti käyttötangon 35 alapuolella ja jousen ·* ' 242 toimintalinja ovat sellaisia, että jalkatukiyhdistel- 30 män 20 ollessa sisäänvedetyssä asennossa jousivoima pitää • · • *·· tai pidättää jalkatukiyhdistelmää 20. Kun jalkatuki 20 • · · s ϊ ’ aluksi työnnetään ulos kiertämällä hieman käyttövipua 37 ja siten myös käyttötankoa 35, kääntötappi 232 siirtyy ylöspäin käyttötapin akselin keskikohdan päälle. Kääntöta- 35 pin 232 ollessa tämän keskikohdan päällä jousen veto- i : 98786 23 kuormitus auttaa käyttötangon 35 kiertämisessä jalkatu-kiyhdistelmän 20 nostamiseksi nivelen 236 takahaaran 238 ollessa vedettynä kohti sekundääristä asennuspidintä 130.

Jousi 242 auttaa lisäksi tuolissa olevaa henkilöä kiertä-5 mään kahvaa 37 vaaditun käynnistyskulman verran. Pol-vinivelyhdistelmä 180 on myös tarkoitettu käyttämään jousen 242 jousivoimaa jalkatukiyhdistelmän 20 palauttamiseksi "pakattuun" asentoonsa kahvaa 37 kierrettäessä vastakkaiseen suuntaan.

10 Esillä olevan keksinnön toiminnallisten periaat teiden mukaisesti jalkatukiyhdistelmän 20 liike ja siihen liittyvä tuolikehyksen 12 kallistusliike jalustayhdistel-mässä 24 tapahtuvat kummatkin käsivivun 37 valinnaisen kulmaliikkeen välityksellä. Nojausmekanismin 10 nojaus-15 liike ja siihen liittyvät tuolikehyksen 12 kallistusliike aiheutetaan kuitenkin tuolissa istuvan henkilön painon siirtämisen avulla käyttämättä mitään vipu- tai jousi-laitteita. Kun tuolissa istuva henkilö antaa painonsa levätä voimakkaasti selkänojakehystä 38 vasten, suurin osa 20 kuormituksesta keskittyy kääntötappien 76 yläpuolelle, jolloin takakääntönivelet 74 ja selkänojakehys 38 muuttuvat pitkiksi vipuvarsiksi, jotka muuntavat kohdistetun ;· puristuspaineen kiskoissa 42 olevien laakerinivelyhdis- .J'; telmien 26 eteenpäin suuntautuvaksi liikkeeksi työntöni- : .·. 25 velmekanismien 30 aktivoinnin avulla. Tämän liikkeen kää- *·" » ntämiseksi päinvastaiseksi ja tuolin 14 palauttamiseksi • · *. pystyasentoonsa tuolissa istuva henkilö yksinkertaisesti • · ... nojautuu eteenpäin poistaen painonsa selkänojakehyksestä i : : • 38 ja antaen istuinkehyksen 36 kannattaa tätä painokompo-30 nenttia. Kääntönivelten 70 ja kallistusnivelten 32 ai- • · I ·' kaansaama painotasaus yhdessä kiskoihin 42 asetettujen • · » V *· pyöräyksiköiden 126 ja 142 aiheuttaman kuormatasauksen kanssa mahdollistaa edellä selostettujen siirtoliikkeiden käynnistämisen, jatkamisen ja päättämisen ilman että tuo-35 lissa istuvan henkilön tarvitsee kohdistaa työntövoimaa 24 98786 tuolin käsinojiin 48 tai muunlaisiin lisävipulaitteisiin.

Kuviot 10 - 17 esittävät esillä olevan keksinnön erään lisäsovellutusmuodon mukaista leposohvan kaltaista lepotuolia 300. Kuten kuvioista 10 ja 13 näkyy, tuoli 300 5 käsittää yleensä lepoasentoon asetettavan selkänojaelimen 302, joka on kytketty toiminnallisesti edellä selostetulla tavalla tuolikehykseen 304, liukuvasti ulostyönnettävän ja sisäänvedettävän istuinelimen 306 ja ulostyönnettävän ja sisäänvedettävän jalkatukiyhdistelmän 308, joka sisältää 10 jalkatukielimen 310 ja pantografisen tukinivelyhdistelmän 311 jalkatukielimen 310 sisäänvedettävää ulostyöntämistä varten. Istuinelimen 306 osan ja jalkatukielimen 310 väliin on liitetty keksinnön mukainen välijalkatukielin 312.

Tämä välijalkatukielin 312 käsittää sopivimmin joustavan 15 itsenäisen jalkatukipieluksen, joka omaksuu korostetun kuperan muodon tuolin 300 ollessa kuvion 10 mukaisessa lepoasennossa.

Kuviossa 11 tämä korostettu kupera muoto on esitetty yksityiskohtaisemmin numerolla 314 merkittynä. Välitukie-20 Iin 312 omaksuu kuperan muodon 314 lähinnä sen johdosta, että jalkatukielimen 310 sekä välijalkatukielimen 312 ja istuinelimen 306 välisen kiinnityskohdan välinen etäisyys lyhenee. Tämän etäisyyden lyhentyminen voidaan havaita (·;·, myös kuvion 12 perusteella, joka esittää tuolia 300 sel- 25 känojaelimen 302 ollessa pystyasennossaan, istuinelimen # f · ** 310 ulostyönnetyssä asennossaan ja jalkatukielimen 310 • · · • ulostyönnetyssä asennossaan. Kuvioista 12 voidaan havaita, että jalkatukielimen 310 ja tuolikehyksen 304 välinen • t · V * etäisyys on pääasiassa sama riippumatta siitä, onko is- 30 tuinelin 306 ulostyönnetyssä tai sisäänvedetyssä asennos- : saan ja onko selkänoja 302 pysty- tai lepoasennossaan.

Siten, koska jalkatukielin 310 sen ollessa ulostyönnetyssä , asennossaan pidetään kiinteän etäisyyden päässä tuolike- hyksen 304 suhteen, istuinelimen 306 ulkoinen jatke lyhen-'•y' 35 tää etäisyyttä niiden kohtien välillä, joissa välijalkatu- i · 98786 25 kielin 312 on kiinnitetty jalkatukielimeen 310 ja is-tuinelimeen 306. Istuinelimen 306 jatke saa välijalkatuki-elimen 312 istuinelimeen 306 kiinnitetyn osan siirtymään kohti jalkatukielintä 310, jolloin välitukielin 312 omak-5 suu kuviossa 11 näkyvän korostetun kuperan muodon.

Kuvio 13 esittää tuolia 300 pystyasennossaan jalka-tukielimen 310 ollessa täysin sisäänvedettynä. Tässä asennossa ollessaan välijalkatukielin 312 taittuu istuinelimen 306 pääteosan 318 yli. Välijalkatukielin 312 ei siten estä 10 tuolin 300 käyttöä pystyasennossa olevana tuolina, ja siinä oleva henkilö voi istua mukavasti pystyasennossa olevassa tuolissa tukielimen 312 sitä haitallisesti häiritsemättä .

Kun selkänoja 302 on pystyasennossaan ja istuinelin 15 306 sisäänvedetyssä asennossaan, jalkatukielimen 310 ol lessa työnnettynä ulos kuvion 12 mukaisesti, jalkatukielimen 310 ja istuinelimen 306 välinen etäisyys on sellainen, että välijalkatukielin 312 on työnnettynä ulos ja sillä on normaali kupera muoto, jota on merkitty numerolla 20 316. Välijalkatukielimen 312 kykyä omaksua korostetut ja hieman kuperat muodot 314 ja vastaavasti 316 selostetaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa kuvioiden 16 ja 17 yh-·’: teydessä.

. Kuvioihin 14 ja 15 viitaten välijalkatukielin 312 on ; .·. 25 liitetty istuinelimen 306 kiinnitysalueeseen 320, joka « · · *!e·* sijaitsee istuinelimen 306 etupääteosan 322 ja takapääte- « · osan 306 välissä. Useiden itsenäisten joustavien remmien Λ · · · · 324 yksi pää on kiinnitetty lujasti esimerkiksi ompele- * maila istuinelimen 306 etupääteosan 322 etureunaosaan 326.

30 Rakenteellisen lisätuen hankkimiseksi välijalkatu- • *·· kielintä 312 varten käytetään pitkittäistä tukilankaa « · · f ! · 334, joka ulottuu yleensä poikittaisesti joustaviin rem- meihin 324 nähden, ollen kuvion 14 mukaisesti kiinnitet-V.. tynä remmien 324 päälle. Tukilankana 334 on sopivimmin 35 jäykkä kalibroitu lanka 12, joka on kiinnitetty välijal-V.· katukielimen 312 ja vastaavasti jalkatukielimen 310 reu- 98786 26 naosiin 312a ja 310a, joita rajoittaa numerolla 333 merkitty sauma. Tukilanka on sopivimmin varustettu kangas-päällysteellä ja kiinnitetty saumaan 333 ompelemalla se reunaosiin 312a ja 310a. Tukilanka 334 mahdollistaa väli-5 jalkatukielimen 312 kääntymisen ylöspäin siististi saumaa 333 pitkin istuinelimen 306 siirtyessä liukuvasti ulos- ja sisäänpäin tuolin 300 toiminnan aikana, ja se helpottaa välijalkatukielimen 312 estämisessä painumasta kokoon alaspäin istuinelimen 306 ollessa liukuvasti työnnettynä 10 ulos.

Ennalta määrätty määrä venytystä tai vetojännitystä kohdistetaan joustavien remmien 324 vapaisiin päihin ja remmit 324 kiinnitetään tässä jännitetyssä tilassa tuki-lankaan 334. Remmeihin 324 kohdistettu vetojännitys on 15 sellainen, että jalkatukielimen 310 ollessa työnnettynä ulos ja tuolin 300 ollessa pystyasennossaan remmeissä 324 esiintyy riittävä vetojännitys välitukielimen 312 estämiseksi kaareutumasta alaspäin koverasti istuinelimen 306 ollessa työnnettynä ulos, kun tuoli siirtyy pysty- ja le-20 poasentonsa välillä. Silloinkin, kun tuoli 300 on täydel lisessä lepoasennossaan, pieni määrä vetojännitystä kohdistuu yhä joustaviin remmeihin. Suositeltavassa sovellu-’:· tusmuodossa käytetään neljää sivusuuntaisesti asetettua joustavaa remmiä, joiden kunkin leveys on noin 5 cm. Jous-; 25 tavat remmit 324 kiinnitetään jalkatukielimen 310 perusra- i i » tt · kenteeseen 328 sinkilöillä, nitomalla tai minkä muun ta- • · \ hansa kiinnitysmenetelmän avulla, joka on sopiva remmien • « 324 lujaa kiinnitystä varten.

t : ; • Kuvio 15 esittää istuinelintä ulostyönnetyssä asen-30 nossa. Välijalkatukielin 312 on kytketty liitosalueella »* ί ** 320 istuinelimeen 306 itsenäisen jalkatukielimen 312 reu- • * » : naosan 336 välityksellä. Reunaosa 336 käsittää välijalka- tukielimen 312 ulkoisesta kudosmateriaälista tehdyn ul- , koisen 338 ja sisäisen osan 340, kiinnityksen tapahtuessa 35 istuinelimeen 306 ompelemalla, nitomalla tai vastaavalla tavalla. Tällöin saadaan aikaan välijalkatukielimen 312 98786 27 erityisen hyvä kiinnitys istuinelimeen 306 veto- ja ny-käysrasitusten vastustamiseksi tuolissa 300 istuvan henkilön liikehtiessä tuolissa ja myös silloin, kun jalkatu-kielin 310 pakotetaan täysin sisäänvedettyyn tilaansa.

5 Kuviot 16 ja 17 esittävät lisäksi istuinelimen 350 ja välijalkatukielimen 151 vaihtoehtoisia suositeltavia sovellutusmuotoja. Tässä sovellutuksessa välijalkatukielin 351 on T-muotoinen välijalkatukielimen 312 yleensä neliömäisen muodon sijasta. Myös istuinelin 350 on T-muotoi-10 nen ja sisältää T-muotoisen ulkoisen pielusosan 352 ja siihen ja myös välijalkatukielimen 351 alapintaosaan 356 kiinnitetyn remmiosan 354. Remmiosa 354 on kiinnitetty pielusosaan 352 ja välijalkatukielimen 351 alapintaan 356 sopivimmin ompelemalla tai nitomalla. Remmiosan 354 leveys 15 on sopivimmin noin 1,27 - 6,35 cm ja se estää välijalkatu-kielimen 351 vahingossa tapahtuvan vedon ylöspäin tuolin 300 käytön aikana.

Kuvioista 16 ja 17 voidaan lisäksi selvästi havaita, miten jalkatukielimen 310 ja istuinelimen 350 etupääteosan 20 358 välinen etäisyys muuttuu saaden välijalkatukielimen 351 omaksumaan normaalin ja korostuneen kuperan muodon 316 ja vastaavasti 314. Kun selkänojaelin 302 (ei esitetty) on ; pystyasennossaan, istuinelin 350 on vedettynä sisään ja , etäisyys sen etupään 358 ja jalkatukielimen 310 välillä on « 25 maksimissaan. Tässä kohdassa joustavien remmien 324 veto ja* * *1 jännitys on maksimissaan välijalkatukielimen 351 estämi- * * *. seksi kaareutumasta kuperasti alaspäin pantografinivelyh- ***** distelmään 311 nähden.

#*· · ’·* ’ Kun selkänoja 302 (ei esitetty) kallistetaan lepo- 30 asentoon taaksepäin, istuinelin 350 pakotetaan liukuvalla ·· • '·· tavalla eteenpäin vähentäen siten istuinelimen 350 etupään ϊ} · 358 ja jalkatukielimen 310 välistä etäisyyttä. Vähentynyt etäisyys saa välijalkatukielimen 351 omaksumaan korostetun kuperan muodon 314, joka antaa lisätukea tuolissa istuvan 35 henkilön reisien ja polvien taka-alueita varten.

» « « i · 98786 28

Tuolin 300 eräässä sovellutusmuodossa, joka käy parhaiten ilmi kuviosta 15, jalkatukielimen 310 ollessa työnnettynä ulos ja istuinelimen 306 ollessa sisäänvedetyssä asennossa välijalkatuki ulottuu noin 38 cm istuinelimen 5 306 ja sauman 333 välisellä alueella 320. Alue 320 si jaitsee noin 18 cm:n etäisyyden päässä istuinelimessä 306 etupääteosasta 322 taaksepäin, etupääteosan 322 ollessa noin 20 cm:n päässä lähinnä istuinelintä 306 olevan jalkatukielimen 310 reunasta. Tuolin 300 ollessa täydellisessä 10 lepoasennossaan ja istuinelimen 306 ollessa kauimmaksi eteenpäin työnnetyssä asennossaan alueen 320 ja sauman 333 välinen etäisyys on noin 30 cm; ts. lyhentynyt tai vähentynyt noin 8 cm. Tässä asennossa välijalkatukielin 312 on normaalin kuperan muotonsa suunnilleen 9 - 11,5 cm suurui-15 sen korkeutensa sijasta korkeudeltaan noin 11,5 - 14 cm, mikä yhdessä sen lisääntyneen paksuuden saa aikaan suuremman keskijalkaan kohdistuvan tukivoiman.

Esillä olevan keksinnön mukaista välitukijalkaelintä 312 voidaan siten käyttää määrältään vaihtelevan tuen an-20 tamiseksi tuolissa 300 istuvan henkilön jaloille selkä-nojaelimen 302 ollessa lepoasennossa. Tuoli 300 antaa si- .:· ten jatkuvan tuen tuolissa istuvan henkilön selän yläosa- sta jalkoihin asti leposohvan tavoin, sen ollessa kuiten- . kin varustettuna huomattavasti paremmilla ohjaus- ja sää- 25 tömahdollisuuksilla, joita ei tavallisesti esiinny vuode- • · * *. sohvien yhteydessä.

« · · t · \ ’ Vaikka tuoli 300 toimii useissa tapauksissa sen • · · ’·* * edellä selostettua nojausmekanismia millään tavoin muutta matta, voi jossain tapauksissa, jalkatukielimeen ja is- • · • ’·· 30 tuinelimeen 306 kiinnitettyjen joustavien remmien 324 ai- :: : heuttamasta vetojännitysvoimasta riippuen, olla tarpeen ’·, käyttää voimatasapainoa varten tarkoitettuja lisälaittei- ta, kuten jousia tai muita vastaavia poikkeutuslaitteita, jalkatuen 310 pitämiseksi ulostyönnetyssä asennossaan.

35 Tilanteen ollessa tällainen lisäjousi, kuten kuviossa 7 esitetty jousi 242, sekä lisäjousipidin 244 ja C-muotoinen 98786 29 polvivipu 236 voidaan ottaa mukaan lisäpoikkeutusvoiman aikaansaamiseksi jalkatukielimen 310 pitämisen auttamiseksi ulostyönnetyssä asennossaan.

Vaikka edellä olevan keksinnön mukainen välijalka-5 tukiyhdistelmä on esitetty ja selostettu osana tuolia 300, joka sisältää edellä selostetun seinän vieressä olevan nojausmekanismin, niin on myös selvää, että tuoli 300 voitaisiin sovittaa tavanomaiseksi keinutuolityyppiseksi lepotuoliksi. Eräässä tällaisen keinutuolimaisen lepotuo-10 Iin 300 sovellutusesimerkissä käytettäisiin kääntönivel-esimerkkiä 70 istuinelimen 306 siirtämisen mahdollistamiseksi pääasiassa vaakasuorasti selkänojan 302 liikkeen suhteen pysty- ja lepoasennon välillä. Ainoana mahdollisena tarvittavana muutoksena tällaisen keinutuolimaisen 15 lepotuolimekanismin 300 valmistamiseksi on se, että istuimen vaakasuoran siirtoliikkeen määrää pysty- ja lepo-asennon välillä on ehkä voitava säätää välijalkatukielimen 312 asianmukaisen korostetun kuperan muodon saavuttamiseksi riittävän jalkatuennan aikaansaamiseksi tuolissa istu-20 vaa henkilöä varten.

Esillä olevan keksinnön mukainen leposohvan kaltai-nen lepotuoli 300 tarjoaa siten käyttöön välijalkatuki-_ elimen, joka kaareutuu kuperasti ylöspäin lisätuen muo- . dostamiseksi tuolissa 300 istuvan henkilön reisiä ja pol- ·; 25 vialueiden takaosien tukemista varten jalkatuen ollessa • ·* työnnettynä ulos ja tuolin ollessa lepoasennossa. Esillä * ' olevan keksinnön mukainen tuoli 300 antaa siten enemmän mukavuutta tuolissa istuvalle henkilölle käyttämättä ir tonaisia lisäpieluksia tai vastaavia.

30 Edellä on selostettu ja kuvattu esillä olevan kek- sinnön esimerkkisovellutuksia. Alaan perehtynyt henkilö *. havaitsee pian tämän selostuksen ja oheisten piirustusten ;; ja patenttivaatimusten perusteella, että useita erilaisia ·;' muutoksia ja muunnelmia voidaan siihen tehdä keksinnön 35 seuraavissa patenttivaatimuksissa määritetystä hengestä ja ·/"; suojapiiristä poikkeamatta.

Claims (12)

98786

1. Leposohvan kaltainen lepotuoli, joka käsittää tuolikehyksen (300), jossa on istuinelin (350) ja ulos-5 työnnettävä sekä sisäänvedettävä jalkatukielin (310) tunnettu siitä, että jalkatukielimen (310) ja is-tuinelimen (350) väliin on liitetty välijalkatukielin (351), jota voidaan käyttää kuperan tukipinnan muodostamiseksi, jonka kaarevuusaste vaihtelee, ja että istuinelin 10 (350) on pakotettavissa olennaisesti lineaarisesti kohti jalkatukielintä (310), aiheuttaen välijalkatukielimen pakottamisen ensimmäisestä kuperan muodon omaavasta tu-kiasennosta toiseen kuperan muodon omaavaan tukiasentoon, jossa toisen kuperan muotoisen tukiasennon kaarevuusaste 15 on suurempi kuin ensimmäisen kuperan muotoisen tukiasennon kaarevuusaste.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen leposohvan kaltainen lepotuoli, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi vähintään yhden joustavan remmin (324) kiinnitet-20 tynä vetojännityksen alaisena istuinelimen (350) reunaosan ja jalkatukielimen (310) väliin, joustavan remmin (324) ulottuessa yleensä pituussuuntaisesti välijalkatukielimen (351) alapintaa pitkin ja ollessa käytettävissä tuen muo- ; ·_ dostamiseksi välijalkatukielintä (351) varten ja vaihte- 25 levän kuperan muodon säilyttämiseksi jalkatukielimen oi- • · * *, lessa ulostyönnetyssä asennossa.

3. Leposohvan kaltainen lepotuoli, joka käsittää: • · · V ‘ tuolikehyksen (300) varustettuna lepoasentoon siir rettävällä selkänojaelimellä (302), istuinelimen (350), • * • '·· 30 joka on liitettynä toiminnallisesti lepoasentoon siirret- : tävään selkänojaelimeen (302), niin että selkänojaelimen *._ (302) siirtäminen lepoasentoon aiheuttaa istuinelimen pa kotetun siirron liukuvasti ulospäin tuolikehykseen (300) nähden, sekä ulostyönnettävän ja sisäänvedettävän jalkatu-35 kielimen (310), tunnettu siitä, että istuinelin 98786 (350) on liukuvasti liikutettavissa jalkatukielintä (310) kohti, ja että istuinelimen (350) osan ja jalkatukieliraen (310) väliin on liitettynä välijalkatukielin (351), ja että välijalkatukielin on järjestetty omaksumaan en-5 simmäisen kuperan muodon istuinelimeen nähden ja muodostamaan tuen tuolissa istuvan henkilön jalkoja varten jal-katukielimen (310) ollessa ulostyönnetyssä asennossa ja selkänojaelimen (302) pystyasennossa, välijalkatukielimen edelleen ollessa järjestetty omaksumaan myös toisen kupe-10 ran muodon istuinelimen suhteen jalkatukielimen ollessa ulostyönnetyssä asennossa ja selkänojaelimen ollessa pakotettuna lepoasentoon, toisen kuperan muodon saadessa aikaan lisääntyneen tukemisasteen tuolissa istuvan henkilön jalkoja varten.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen leposohvan kaltai nen lepotuoli, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi useita joustavia remmejä (324) kiinnitettyinä veto j ännityksen alaisina istuinelimen (350) reunaosaan ja jalkatukielimen (310) osaan, näiden remmien kulkiessa 20 yleensä pituussuuntaisesti osien välissä ja niiden auttaessa välijalkatuen (351) pitämisessä ensimmäisessä ja toi-sessa kuperassa muodossa jalkatukielimen ollessa ulostyön-netyssä asennossa ja istuinelimen ollessa pakotettuna , siirtymään liukuvasti kohti jalkatukielintä. ·;' · 25

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen leposohvan kaltai- • · · • ·* nen lepotuoli, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi pituussuuntaisen tukilangan (334) kiinnitettynä • · · : useisiin joustaviin remmeihin (324), tukilangan ulottuessa yleensä poikittaisesti remmien suhteen liitäntäsaumaa 30 (333) pitkin, jonka välijalkatukielimen (351) ja jalkatu- kielimen (310) välinen liitäntä muodostaa.

« · · ' ' ·. 6. Leposohvan kaltainen lepotuoli, joka käsittää tuolikehyksen (300), lepoasentoon siirrettävän selkänoja-'··' elimen (302), joka on liitetty toiminnallisesti tuolike- 35 hykseen (300), selkäno jaelimen ollessa siirrettävissä ai- 98786 nakin pystyasentoon ja lepoasentoon, istuinelimen (350) liitettynä toiminnallisesti tuolikehykseen (300) ja sel-känojaelimeen (302), istuinelimen kyetessä omaksumaan sisäänvedetty asento selkänojaelimen ollessa pystyasennossa 5 ja siirtymään liukuvasti ja pakotetusti ulospäin tuolike-hyksestä (300) selkänojaelintä siirrettäessä lepoasentoon, ulostyönnettävän jalkatukiyhdistelmän, sisältäen jalkatu-kielimen (310), joka on liitetty toiminnallisesti tuolikehykseen (300) ja joka voidaan pakottaa siirtymään ulospäin 10 tuolista ulostyönnettyyn asentoon ja vetää sisään sisäänvedettyyn asentoon, tunnettu siitä, että välijalkatukielin (351) on liitettynä istuinelimen (350) osaan ja jalkatukielimen (310) osaan, välijalkatu-kielimen ollessa varustettuna yläpinnalla, joka kykenee 15 omaksumaan hieman kuperan muodon istuinelimen (350) suhteen, kun istuinelin on sisäänvedetyssä asennossa, väli-jalkatukielimen (351) kyetessä edelleen omaksumaan korostetun kuperan muodon istuinelimeen (350) nähden istuinelimen ja jalkatukielimen (310) ollessa vastaavissa ulostyön-20 netyissä asennoissaan; ja että useita itsenäisiä joustavia remmejä (324) on kiinni-tettyinä istuinelimen (350) reunaosan ja jalkatukielimen _··/, (310) reunaosan väliin, joustavien remmien (324) ollessa . kiinnitettyinä paikoilleen vetojännityksen alaisina tuke- 25 maan välijalkatukielimen (351) alapintaa ja ylläpitämään • · · • ·’ siten välijalkatukielin kuperassa ja korostetussa kuperas sa muodossa jalkatukiyhdistelmän ollessa ulostyönnetyssä • ·· V * asennossa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen leposohvan kaltai- : ·.. 30 nen lepotuoli, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi pitkittäisen tukilangan (334), joka on kiinnitetty välijalkatukielimen (351) ja jalkatukielimen (310) välisen liitännän muodostamaan liitossaumaan (333), pitkittäisen tukilangan (334) kulkiessa yleensä poikittain joustavien : : 35 remmien (324) suhteen saaden aikaan lisätuennan ja jäyk- kyyden välijalkatukielimeen (351) jalkatukielimen (310) ollessa ulostyönnetyssä asennossa. 98786

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen leposohvan kaltainen lepotuoli, tunnettu siitä, että välijalka-tukielin (351) käsittää joustavan välijalkatukipieluksen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen leposohvan kal-5 täinen lepotuoli, tunnettu siitä, että joustava välijalkatukipielus on kiinnitetty ompelemalla istuineli-men (350) yläpintaan.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen leposohvan kaltainen lepotuoli, tunnettu siitä, että joustava 10 välijalkatukipielus on kiinnitetty istuinelimen (350) reunaosan ja istuinelimen takareunaosan välissä olevaan istuinelimen osaan.

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen leposohvan kaltainen lepotuoli, tunnettu siitä, että välijalka- 15 tukielin (351) kykenee taittumaan istuinelimen (350) etu-pääteosan päälle jalkatukiyhdistelmän (310) ollessa sisäänvedetyssä asennossa.

12. Leposohvan kaltainen lepotuoli, joka käsittää tuolikehyksen (300), joka käsittää olennaisesti lineaari- 20 sesti liikuteltavan istuinelimen (350) ja ulostyönnettävän sekä sisäänvedettävän jalkatukielimen (310), t u n -n e t t u siitä, että jalkatukielimen (310) ja istuineli-men (350) väliin on liitetty välijalkatukielin (351), jota . . voidaan käyttää kuperan kaarevuusasteeltaan vaihtelevan 25 tukipinnan muodostamiseksi, ja että istuinelin (350) on • · « : *. pakotettavissa olennaisesti lineaarisesti kohti jalkatu- kielintä (310), jalkatukielimen ollessa liikkumattomassa • · · ‘ ei-sisäänvedetyssä asennossa, jolloin istuinelimen (350) liikuttaminen jalkatukielintä (310) kohti, jalkatukielimen • · j "· 30 pysyessä liikkumattomana ei-sisäänvedetyssä asennossa, aiheuttaa väli jalkatukielimen (351) pakottamisen ensimmäi- sestä kuperan muodon omaavasta tukiasennosta toiseen kuperan muodon omaavaan tukiasentoon, jossa toisen kuperan muotoisen tukiasennon kaarevuusaste on suurempi kuin en- 35 simmäisen kuperan muotoisen tukiasennon kaarevuusaste. 98786