FI98882C - Modulimainen sohvakokoonpano ja kokoamislaite modulisohvakokoonpanon muodostamiseksi - Google Patents

Description

- 98882

Modulimainen sohvakokoonpano ja kokoamislaite modulisoh-vakokoonpanon muodostamiseksi

Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 5 johdannon mukaista modulimaista sohvakokoonpanoa ja pa tenttivaatimusten 5 ja 6 johdannon mukaista kokoamisia!-tetta useiden erillisten istuinosien kiinnittämiseksi irrotettavasta toisiinsa vierekkäin moduulien tapaan kah-denistuttavan sohvan tai sohvan muodostamiseksi.

10 Nykyisissä sohvissahan on usein yksi tai useampia istuinosia, jotka toimivat säädeltävinä nojatuoleina, jolloin mukavuus kasvaa merkittävästi verrattuna konventionaalisiin sohviin, jotka käsittävät yhden ainoan kiinteän istuinsovitelman. Tällaiset yhden tai useampia säädeltäviä 15 istuinosia käsittävät sohvayksiköt antavat omistajalle mahdollisuuden "räätälöidä" sohvayksikköä erityistarpeittansa ja elämäntyylinsä mukaiseksi.

Edellä kuvatunlaisissa sohvayksiköissä on tähän asti jouduttu kiinnittämään sohvan säädettävä(t) nojatuo-20 liosa(t) muihin istuinosiin tai osaan käyttämällä kiinteää runkoa, joka on tavallisesti rakennettu tehtaalla sisään eri istuinosiin. Niinpä kun sohvayksikköä kuljetetaan, se joudutaan kuljettamaan yhtenä suhteellisen suurena rakenteena .

25 Vaikka kiinteä runko on osoittautunut antavan soh- • · « vayksikölle hyvän rakenteellisen lujuuden, olisi suotavaa • · saada aikaan irrotettava rungon tapainen laite moduulisoh- • · .···. vayksikön eri osien kiinnittämiseksi toisiinsa yksikön • · · tultua määräpaikkaansa. Tämä helpottaisi merkittävästi 30 tällaisten sohvayksikköjen kuljetusta ja käsittelyä, kun • · : sen eri komponentit voitaisiin kuljettaa ja käsitellä *.* * erikseen. Määräpaikassa mahdollisuus käsitellä sohvayksi- kön komponentteja erikseen helpottaisi osaltaan kovasti sohvayksikön käsittelyä esimerkiksi kun sitä siirrellään • 35 talon, huoneiston tai jopa toimiston käytävissä ja ovien - 98882 2 kautta. Kun sohvayksikön yksittäisiä osia voidaan käsitellä erikseen, koko sohvayksikköä voidaan käsitellä ja siirrellä tällaista alueiden kautta, joissa valmiiksi koottu sohvayksikkö saattaisi olla liian kookas ja vaivalloinen 5 käsitellä tai siirrellä.

Lisäksi olisi suotavaa, että edellä kuvatun kaltainen runkomainen kokoamislaite käsittäisi joitakin elimiä, joiden avulla sohvayksikön moduuliosia voitaisiin säätää jonkin verran päällyskankaan ja toppauksen pienten pakit) suuserojen kompensoimiseksi. Jonkinasteisen säädettävyyden tarve edellä kuvatussa runkomaisessa kokoamislaitteessa on erityisen akuutti silloin, kun moduulisohvayksikköön kuuluu yksi tai useampia säädeltäviä nojatuoli-osia. Säädeltävien nojatuoliosien tulee voida kallistua vapaasti mah-15 dollisimman vähäisellä kitkalla viereisiin istuinosiin nähden ja kuitenkaan nojatuoliosien ja sohvayksikön muiden osien väli ei saa olla niin väljä, että sohvayksikön vierekkäisten istuinosien väli jää tarpeettoman suureksi.

Toinen edellä kuvatun kaltaisen runkomaisen koko-20 amislaitteen merkittävä etu olisi joustavuus muutettaessa sohvan muotoa sen omistajan muutostarpeiden mukaan. Esimerkiksi jos sohvayksikkö alunperin on ostettu kolmiosai- • « i '·'/ sena, omistaja voisi myöhemmin poistaa keskimmäisen osan « · · ··' ; ja asentaa muut kaksi osaa uudelleen lyhyempiin runkokis- • · i .* 25 koihin kahdenistuttavan sohvan muodostamiseksi. Tällöin ei φ *·**· omistajan tarvitsisi tilata kokonaan uutta sohvayksikköä, • · · * joka käsittäisi kaksi istuinosaa, jos omistaja haluaisi käyttää sohvaa paikassa, jossa tila olisi rajoitettu, tai j*.muista syistä.

30 Tämän vuoksi esillä olevan keksinnön päätavoitteena • · · • on saada aikaan modulimainen sohvakokoonpano ja moduu- lisohvakokoonpanoa varten tarkoitettu kokoamislaite, joka voidaan irrotettavasta kiinnittää sohvayksikön eri is-tuinosiin tehtaalla tai määränpäässä, jossa sohvayksikkö 35 on tarkoitus koota.

li 98882 3 Tämän keksinnön tavoitteena on vielä saada aikaan kokoamislaite, joka voidaan kiinnittää moduulisohvayksikön eri osiin nopeasti, helposti ja ilman erikoistyökaluja.

Esillä olevan keksinnön vielä eräänä tavoitteena on 5 saada aikaan kokoamislaite, johon kuuluu osia moduuli-soh- vayksikön vierekkäisten istuinosien asentamiseksi säädel-tävästi, jolloin saadaan kompensoiduksi eri istuin-osien päällyskankaan, pehmusteiden, jne. paksuuden vaihtelut.

Tämän keksinnön vielä eräänä tavoitteena on saada 10 aikaan moduulisohvayksikköä varten tarkoitettu kokoamis laite, joka mahdollistaa jonkin yksittäisen istuinosan, esimerkiksi kiinteän istuinosan irrottamisen laitteesta ja korvaamisen toisella istuinosalla, esimerkiksi säädeltävällä istuinosalla.

15 Esillä olevan keksinnön vielä eräänä tavoitteena on saada aikaan kokoamislaite, joka voidaan helposti ja kätevästi kuljettaa ja käsitellä yhdessä erillisten istuin-osien kanssa, joihin laite on myöhemmin määrä kiinnittää.

Esillä olevan keksinnön edellä mainitut ja muut 20 tavoitteet saavutetaan sohvakokoonpanolla, jolle keksinnön mukaan on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, ja kokoamislaitteella, jolle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 5 tai 6 tunnus-merkkiosan tunnusmerkit. Kokoamislaite käsittää yleensä : 25 ensimmäisen ja toisen runkokiskon, jotka ovat sovitetut * * * kiinnitettäviksi irrotettavasti erillisten istuinosien « « osiin istuinosien kiinnittämiseksi toisiinsa irrotettavas- " ♦ · ... ti kiinnitettyyn moduuleista koostuvaan muodostelmaan soh- ♦ * · * vayksikön muodostamiseksi.

30 Tämän keksinnön mukaiset runkokiskot voidaan ♦ · ♦ · i ’* kiinnittää nopeasti, helposti ja kätevästi erillisten t · · \* · istuinosien osiin tehtaalla tai määräpaikassa, esimerkiksi sohvayksikön myyntiliikkeessä tai sohvayksikön omistajan , kotona. Niinpä sohvayksikön eri istuinosat voidaan nopeas- 35 ti ja helposti koota huonekalun valmistajan/välittäjän tai 4 98882 myös vähittäiskauppiaan toimesta. Runkokiskojen irrotetta-vuus mahdollistaa lisäksi sohvayksikön yksittäisten osien irrottamisen ja korvaamisen muilla sopivilla istuinosilla. Sohvayksikön omistajalla on siten mahdollisuus "räätälöi-5 dä" sohvayksikköään erityistarpeittensa ja elämäntyylinsä mukaiseksi.

Tämän keksinnön mukainen kokoamislaite helpottaa lisäksi kovasti sen komponenttien, jotka koottuina muodostavat moduulisohvayksikön, kuljettamista ja käsittelyä.

10 Tämä siirtelyn helpottuminen saattaa joissakin tapauksissa jopa mahdollistaa "ylisuurten" sohvayksikköjen konstruoimisen omistajan asunnon johonkin erityistilaan, kun tällaista ylisuurta sohvayksikköä ei muutoin voitaisi käsitellä ja siirtää talon käytävien ja ovien kautta.

15 Kuviot 1A-1D ovat perspektiivikuvia eräästä esimer kinomaisesta pehmustetusta säädeltävästä tuolista, jossa on ulostyönnettävä jalkatukiyksikkö, eri toiminta-asennoissa esitettynä; kuvio 2 on osiinsa hajoitettu perspektiivikuva ku-20 vion 1 säädeltävästä tuolista, jossa verhoilu, jousitus ja , , muut eri osat on poistettu ja joka on selvyyden vuoksi 1 ; ' osaksi purettu osiinsa, ja kuva esittää osia, joilla sää telymekanismi saadaan yksinkertaisesti liitetyksi tuolin t i runkoon; • · 25 kuvio 3 tasokuva kuvion 2 säätelymekanismin vasem- *:··: manpuoleisesta osasta; kuvio 4 on tasokuva kuvion 2 säätelymekanismin oi- » keanpuoleisesta osasta; kuvio 5 on osittainen kaavamainen sivukuva, joka • «f yr 30 esittää säädeltävää tuolia "pystyasennossa";

* * I

kuvio 6 on samanlainen sivukuva kuin kuvio 5 ja se esittää säädeltävää tuolia täysin "nojallaan olevassa" ja "kallistetussa" asennossa; kuvio 7 on samanlainen sivukuva kuin kuvio 6 ja 35 siinä jalkatukiyksikkö on ulostyönnetyssä asennossa, jossa tuolin runko on edelleen "kallistuneena" jalustaan nähden; li 98882 5 kuvio 8 on suurennettu tasokuva kuviossa 3 esitetystä vasemmanpuoleisesta laakerinivelyksiköstä; kuvio 9 on sivukuva kuviosta 8; kuvio 10 on osiinsa hajoitettu perspektiivikuva 5 eräästä tämän keksinnön mukaisesta moduulisohvayksiköstä ja siinä kuvataan, kuinka kolme erillistä istuinosaa voidaan liittää toisiinsa vierekkäin ja kiinnittää toisiinsa kahdella keksinnön mukaisella rinnakkaisella välimatkan päässä toisistaan olevalla runkokiskolla; 10 kuvio 11 on kahden erillisen istuinosan alapintaa esittävä tasokuva, jossa istuinosat on sovitettu riviin runkokiskoihin; kuvio 12 on suurennettu osittaiskuva osasta kuviota 11 ja se esittää yhden runkokiskossa olevan reiän pitkän-15 omaista muotoa osoittaen, miten runkokisko on kiinnitetty kiinnityskiskon kiinnitys/pysäytyslevyyn; kuvio 13 on säädeltävän istuinosan yhtä urakiskoa esittävä sivukuva, joka esittää kiinnitys/pysäytyslevyn, etupoikittaistangon ja toisen pitkänomaisen ohjauskiskon 20 kiinnitystä toisiinsa; ja kuvio 14 on osittainen poikkileikkauskuva eräästä kiinnitys- ja pysäytyslevyn vaihtoehtoisesta suositeltavasta toteutusmuodosta.

Esillä olevan keksinnön kohteena on parannettu sää- V · 25 telymekanismi, jota voidaan käyttää yhtä henkilöä (esim.

• · ·.· · tuoleissa) ja useita henkilöitä (esim. sohvissa ja kah- :’· : denistuttavissa sohvissa) varten tarkoitetuissa huoneka- « · ····· luissa yhdessä kokoamislaitteen kanssa, joka soveltuu eri- .•j*; tyisesti useiden säädeltävien istuinosien kiinnittämiseen 30 toisiinsa moduulisohvayksikön muodostamiseksi. Tämän kek-sinnön mukainen kokoamislaite selitetään tuonnempana.

• · · *... Tämän keksinnön mukainen säätelymekanismi on • * · "kolmimahdollisuuksinen" mekanismi, jota voidaan käyttää erikseen johonkin istuinosaan liittyvän istuimen selkä-35 nojan "asettamiseen noja-asentoon" tai jalkatukiyksikön 6 - 98882 siirtämiseen sisään vedetystä asennosta ulos työnnettyyn asentoon ja päinvastoin. Kun henkilö istuu parannetulla säätelymekanismilla varustetussa tuolissa, jalkatukiyk-sikkö ojennetaan kääntämällä valikoivasti käyttövipua.

5 Lisäksi koko tuolin runko saadaan "kallistumaan" olennaisesti samanaikaisesti käyttövipua tällä tavoin kääntämällä. Istuinosaan kuuluvan selkänojan erillinen täysin "noja-asentoon asettamisliike" on vielä mahdollinen riippumatta siitä, missä asennossa jalkatukiyksikkö on "si-10 sään vedetyn" ja "ulos työnnetyn" asennon välillä. Tämä "noja-asentoon" asettamisliike aikaansaa myös tuolin rungon olennaisesti samanaikaisen "kallistumisliikkeen". Sen vuoksi liikkeestä, jolla selkänoja asetetaan noja-asentoon, johtuva kallistuminen ja jalkatukiyksikön liikkees-15 tä johtuva kallistuminen ovat luonteeltaan automaattisia, toisistaan riippumattomia ja kumulatiivisia. Lopuksi vielä tämän keksinnön mukainen säätelymekanismi on suhteellisen pienikokoinen, jolloin se antaa mahdollisuuden käyttää verhoiltuja irtotyynyjä, mikä on tärkeää kaiken-20 tyylisten nojatuolien, sohvien tai kahdenistuttavien sohvien markkinoinnin kannalta.

Viitaten nyt erityisesti piirustuksiin seuraavassa kuvataan parannetun säätelymekanismin 10, joka on ennalta valmistettua nojatuolin runkoa 12 kannattamaan sovitettua 25 tyyppiä, toimintayhteyttä. Tarkemmin sanottuna kuvio IA :: esittää esimerkkiä säädeltävästä nojatuolista 14, jonka selkänoja 16 ja istuinosa 18 on esitetty täysin "pystys- • « ..··· sä" asennossa, jossa istuja voi olla tavanomaisessa istu- .·;·. ma-asennossa. Kuvio IB esittää säädeltävää nojatuolia 14 Φ · · 30 pystyssä asennossa, jossa siihen liittyvä jalkatukiyksik- .. kö 20 on työnnetty esiin yläasentoon. Kuvio 1C esittää * · • · · *... nojatuolia 14, jonka selkänoja 16 on "noja-asennossa" is tuinosaan 18 nähden, kun taas jalkatukiyksikkö 20 on si-sään vedetyssä asennossa. Kuten tuonnempana kuvataan, sel-35 känoja 16 ja istuinosa 18 muodostavat istuin-yksikön 22, • 98882 7 jota tuolin runko 12 kannattaa noja-asentoon asettamista varten. Istuinyksikön 22 noja-asentoon asettamisliikkeen suorittaa istuja painautumalla rauhallisesti selkänojaa 16 vasten, jolloin kääntönivelmekanismi saa istuinosan 18 5 liikkumaan eteenpäin ja ylöspäin istumismukavuuden säilyttämiseksi, vaikka niiden välinen kulma kasvaa. Tämä kaikki tapahtuu päinvastoin ja tuoli 14 palaa pystyasentoon, kun istuinyksikköä 122 painetaan rauhallisesti taaksepäin, tai yksinkertaisemmin, jos istuja nojautuu eteenit) päin paineen hellittämiseksi selkänojasta 16. Lopuksi vielä kuvio ID esittää nojatuolia 14 noja-asennossa sen jal-katukiyksikön 20 ollessa ulos työnnettynä. Kuten tuonnempana yksityiskohtaisemmin kuvataan, jalkatukiyksikön 20 liike ja/tai istuinyksikön 22 noja-asentoon asettamisliike 15 aikaansaa tuolin rungon 12 vastaavan kallistumisliikkeen lattiaan nähden.

Kuviossa 2 on esitetty osiinsa hajoitettu perspektiivikuva nojatuolista 14, jossa sen verhoilu, pehmusteet, jousitus jne. on poistettu. Yleisesti ottaen säätelyme-20 kanismin 10 on esitetty käsittävän standardijalustan 24, oikeanpuoleisen ja vasemmanpuoleisen laakerinivelyksikön 26, jotka toiminnallisesti liittävät tuolin rungon 12 ja-. , lustaan 24 siirtymisliikettä (esim. eteen- ja taaksepäin) ·;; ' vasten, oikeanpuoleisen ja vasemmanpuoleisen jalkatukipan- 25 tograf inivelmekanismin 28, oikeanpuoleisen ja vasemman- • · ;.· : puoleisen työntönivelmekanismin 30, kallistusnivelosan 32 « « ; V ja käyttöyksikön 34, jolla voidaan valinnaisesti käyttää :*·: jalkatukiniveliä 28 ja kallistusnivelosaa 32. Tarkemmin sanottuna käyttöyksikköön 34 on esitetty kuuluvan pitkän- 30 omainen nelisärmäinen käyttötanko 35, joka on kannatettuna ··. tuolin rungon 12 sisällä ja jossa on kahvaosa 37, joka on « · · • y m sijoitettu tuolin 14 käsinojan ulko-sivun lähelle ja johon tuolissa istuja ulottuu helposti pystyen käyttämään sitä kätevästi. On kuitenkin selvää, että muitakin alalla tun-*.35 nettuja sopivia käsikäyttöisiä ohjauselimiä, kuten paino- - 98882 8 napilla toimiva vaijerielin tai sisään rakennettu käyttö-vipu, voidaan kätevästi sisällyttää tämän keksinnön mukaiseen säätelymekanismiin 10.

Edelleen kuviossa 2 tuolin runko 12 on esitetty 5 muotoilluksi siten, että säätelymekanismi 10 mahtuu olennaisesti sen sisään. Kuten parhaiten nähdään kuviosta 5, tuolin 14 eri osat, kuten tuolin runko 12, istuinosan runko 36, selkänojan runko 38 ja jalkatuen runko 40 on kukin rakennettu siten, että ne voivat kannattaa jousitusta, 10 pehmusteita, verhoilua jne. niin, että käytettäväksi saadaan koristeellinen ja tyylikäs nojatuoli 14. Suositelta-vimmin nämä osat on tehty useista puurimoista, jotka on kiinnitetty toisiinsa sopivilla kiinnittimillä, kuten tapeilla, niiteillä, nauloilla ja ruuveilla ja jotka voivat 15 olla vahvistetut kriittisistä kohdista metallisilla vah-vistuslevyillä tai -sinkilöillä ja/tai puisilla kulmakap-paleilla tunnettuun tapaan.

Standardijalusta 24 muodostaa jäykän suorakulmaisen kehyksen, joka muodostuu etu- ja takapoikittaistan-20 goista 39 ja 41, vastaavassa järjestyksessä, jotka on kiinnitetty vasemmanpuoleisen ja oikeanpuoleisen metallisen urakiskon 42 vastakkaisiin päihin. Kiskot 42 ovat ulospäin ja hieman kaarevat lattiaan nähden ja ne muodos- . i : i ' tavat elimet, jotka kannattavat liikkuvasti oikeanpuo- •1 25 leista ja vasemmanpuoleista laakerinivelyksikköä 26, niin » J.J * että ne pääsevät liikkumaan edestakaisin etu- ja takapoi- ? kittaistankojen 39 ja 41 välillä. Jalusta 24 on sovitettu ·:··; sijoitettavaksi suoraan lattialle raskaiden puisten ja- ;*ί’· lustojen, jollaisia yleensä käytetään useimmissa konven- « 30 tionaalisissa säädeltävissä nojatuoleissa, eliminoimisek-si. Lisäksi laakerinivelyksiköt 26 ovat sovitetut kanta- * * ... maan tuolin runkoa 12, jolloin ne siirtävät olennaisesti % · · f t koko kuormituksen tuolin rungosta 12 ja istuinyksiköstä 22 jalustaan 24.

i * f i J

II

; i » * « i \

f I I

9888? 9

Kuten parhaiten nähdään kuviosta 2, tuolin runkoon 12 kuuluvat vastakkaiset (so. vasemmanpuoleinen ja oikeanpuoleinen) runko-osat 44, jotka ovat jäykkiä, karkeasti ottaen suorakulmaisia runko-osia, jotka muodostuvat jok-5 seenkin vaakasuorista alaosista 46 ja jokseenkin vaakasuorista yläosista 48, jotka toimivat myös tuolin käsinojina. Kummankin puolen runko-osa 44 sisältää myös etutolpan 50, jossa on suositeltavasti ainakin yksi alempi osa, joka on olennaisesti kohtisuora lattiaa vastaan. Lisäksi kummankin 10 sivun runko-osassa 44 on kalteva takatolppaosa 52 siten että etu- ja takatolpat 50 ja vastaavasti 52 ovat jäykästi kiinnitetyt vastaavasti vaakasuoriin ylä- ja alaosiin 44 ja 46. Vasemmanpuoleinen ja oikeanpuoleinen sivurunko-osa 44 on kiinnitetty jäykästi toisiinsa etujäykistinosalla 54 15 ja takajäykistinosalla 56 tuolin rungon 12 muodostamiseksi. Etujäykistimen 54 rakenteeseen kuuluvat vaakasuorat ylä- ja alapoikittaispalkit 58 ja 60, vastaavasti. Kuviossa näkyy myös puinen keskitolppa 62, jonka tehtävänä on yhdistää jäykästi etu- ja takatolpat 50 ja 52 toisiinsa.

20 On kuitenkin selvää, että tuolin runko 12 on ainoastaan esimerkinomainen ja että mitä tahansa sopivaa tuolin runkorakennetta voidaan käyttää säätelymekanismin 10 kanssa.

j Istuimen runko-osa 36 on tuolin rungon 12 kannat- tamana ja se sijaitsee sivurunko-osien 44 välissä sopi- ; ,·. 25 valla etäisyydellä käsinojista 48. Istuimen runko-osa 36 • · · *1 / on jäykkä suorakulmainen rakenne, jossa on vasemmanpuo- • · * *. leinen ja oikeanpuoleinen sivupalkki 64, jotka on jäykäs- ti kiinnitetty etu- ja takapoikittaisosien 66 ja 68, vas- • · · *·* ' taavasti, vastakkaisiin päihin. Istuimen runko-osa 36 on 30 liikkumista varten kannettuna tuolin rungolla 12 kään- • · • *·· tönivelmekanismilla 70, joka saa istuimen runko-osan 36 : liikkumaan olennaisesti vaakasuoraan ja hieman ylös- ja alaspäin, riippuen siitä, liikkuuko istuimen runko-osa 36 ! eteenpäin (noja-asentoon asettamisen aikana) vai taakse-

« I

35 päin (palattaessa pystyasentoon). Kääntönivelmekanismiin I · I t 98882 10 70 kuuluvat vasemmanpuoleinen ja oikeanpuoleinen etukään-tönivel 72. Tarkemmin sanottuna etukääntönivelet 72 ovat J-muotoisia osia, jolloin istuimen runko-osaan 36 kohdistuva kuormitus siirtyy etukääntöniveliin 72. J-muotoisten 5 etukääntönivelien 72 alapäät ovat kääntyvästi kytketyt etujäykistinrakenteen 54 osaan. Nivelmekanismiin 70 kuuluvat myös vasemmanpuoleinen ja oikeanpuoleinen takakään-tönivel 74, jotka ulottuvat pystysuuntaan pitkälle istuimen runko-osan 36 tason yläpuolelle rungon sivuosien 44 10 takasivutolppia 52 pitkin, joihin ne on kytketty juuri käsinojien 48 alapuolelta kääntymään kääntöpisteen 76 ympäri. Takakääntönivelen 74 eteenpäin suuntautuva väliosa 78 on kiinnitetty kääntöpisteen 80 ympäri kääntyvästi istuimen kulmakannatin-osan 84 ylöspäin menevään tolppaosaan 15 82, jossa kulmakannatinosassa 84 on vaakasuora laippa, joka on kiinnitetty tiukasti (esimerkiksi puuruuveilla 85) istuimen sivupalkkien 64 alapintaan suhteellisen läheltä istuimen runko-osan 36 takapäätä. Tällä tavoin istuimen runko-osan 36 takaosaan kohdistuva kuormitus välittyy is-20 tuimen kannatinosista 84 ja kääntötapeista 80 takakääntö-niveliin 74 nivelten 74 kiristyksenä, joka välittyy tapin 76 kautta tuolin runkoon 12. Näin istuimen runko-osan 36 .takaosa liikkuu ikäänkuin säädellyn heilurin tavoin ylä-tapeissa 76 ja niiden alapuolella, kun taas istuimen run-'/ 25 ko-osan 36 etuosa keinuu edestakaisin etutapeissa 86 ja ··' · niiden yläpuolella.

• · : .* Ensisijainen tapa liikuttaa takakääntöniveliä 74 on painautua selkänojan runko-osaa 38 vasten kääntöpisteen 76 • · · ί.ί · tason yläpuolelta, kuten silloin kun istuja nojautuu taak- 30 sepäin tuolissa 14. Tämä saa selkänojan runko-osan 38 kääntymään taaksepäin pannen takakääntönivelet 74 käänty-mään eteenpäin laakerinivelyksikköjen 26 ja vuorostaan ·_ tuolin rungon 12 eteenpäinrullausliikkeen aloittamiseksi ··' tavalla, joka kuvataan tuonnempana yksityiskohtaisemmin.

• I · · · · · ii 98882 11

Kuten tiedetään, selkänojan runko-osa 38 on myös muodoltaan jäykkä jokseenkin suorakulmainen yksikkö, johon kuuluu oikeanpuoleinen ja vasemmanpuoleinen sivuosa 88 ja sopivat poikittaisosat, kuten alempi poikittaisosa 90.

5 Selkänojan runko-osa 38 on irrotettavasti asennettu taka-kääntönivelen 74 yläosaan liukukappaleella 92, jotka on kiinnitetty sopiviin kohtiin sivuosiin 88. Eräs suositeltava muoto liukukappaleista 92 tämäntyyppistä asennusta varten on esitetty ja kuvattu US-patenttihakemuksessa nro 10 07/621 239, joka on jätetty 30. marraskuuta 1990 ja luovu tettu tämän keksinnön haltijalle. Tarkemmin sanottuna liu-kukappaleet 92 ovat uran muotoisia, jolloin muodostuu sisäpuolinen kisko, jonka sisällä takakääntönivelet 74 pääsevät liukumaan. Kun liukukappaleet 92 ovat asennetut ta-15 kakääntöniveliin 74, selkänojan runko-osa 38 on itse asiassa takakääntöniveiien 74 jatke kääntöpisteiden 76 yläpuolella. Tällaisena selkänojan runko-osa 38 pääsee kääntymään tappien 76 ympäri toimien vipuvartena, joka antaa takakääntönivelille 74 suhteellisen helpon kulma-20 liikkeen. Voima, joka tarvitaan tällaisen liikkeen ja siten tuolin rungon 12 edestakaisen liikkeen aikaansaamiseen, on mielellään säädettävissä kitkavastusosilla, jotka • .·. on esitetty monikerroksisena vasemmanpuoleisena ja oikean- puoleisena kitkanivelosana 94.

• « I

. 25 Kitkanivelten 94 toinen pää on kytketty tapin 96 • « · *; .* ympäri kääntyvästä kunkin takakääntönivelen 74 alaosaan 98 • · · • ·[ ja niissä on pitkänomainen reikä 100, johon tulee käsin säädettävä jousijännitteinen siipimutteri 102 välirenkai- • · · * neen (ei esitetty), joka on asennettu istuimen kannatin- 30 osien 84 alaspäin menevään etuosaan 104. Kuten ymmärre- • · : *.. tään, nivelten 94 kitkavastusta siipimutterin 102 liukumi- selle reiässä 100 ja siten takakääntöni velen 74 kääntymis-*. liikkeelle voidaan valinnaisesti säätää tuolin käyttäjän toivomusten mukaan tiukentamalla siipimutteria 102. Vaikka *·;*’ 35 piirustuksissa ei ole esitetty, jousielimiä voidaan kiin- 98882 12 nittää istuimen kannatinosien 84 etu-ulokkeen 104 ja tuolin rungon 12 takapoikittaisosan 56 väliin istuinyksikön 22 jännittämiseksi normaalisti niin että se auttaa "pystyasennon" sisältävän kulman "A" säilyttämisessä istuinosan 5 18 ja selkänojan 16 välillä.

Vasemmanpuoleinen ja oikeanpuoleinen työntönivel-mekanismi 30 ovat sovitetut aikaansaamaan laakerinivelyk-sikköjen 26 "edestakaisen" siirtymisliikkeen ja vuorostaan tuolin rungon 12 liikkeen jalustaan 24 nähden tuo-10 lissa istujan painaessa selkäänsä selkänojaa 16 vasten. Yleensä työntönivelmekanismit 30 ovat kytketyt toisiinsa jalustan 24 etupoikkipalkin 39 ja istuimen runko-osan 36 etuosassa olevien tappien 86 väliltä. Tarkemmin sanottuna alalevyt 106 nousevat pystysuoraan jalustan 24 etupoikit-15 taisosasta 39. Alempien työntönivelten 108 toinen pää on kiinnitetty tapin 107 ympäri kääntyvästi alalevyjen 106 yläpäähän. Alempien työntönivelien 108 vastakkaiset päät on kytketty tappien 109 ympäri kääntyvästi käyttötangon kääntönivelten 110, jotka ovat liukuvasti käyttötangon 35 20 kannattamina, toiseen päähän. Käyttötangon kääntönivelten 110 vastakkainen pää on kytketty tapin 111 ympäri kääntyvästi sivulle siirrettyjen ylempien työntönivelten 112 alapäähän, niiden yläpäiden ollessa kytketyt tappien 86 ympäri kääntyvästi istuimen runko-osan 36 vastaaviin si-. 25 vupalkkeihin 64. Käyttötangon työntönivelissä 110 on mie- ··’/ lellään keskireikä, jonka läpi on sovitettu välikeholkki • · · • ·' 114 (kuvio 3) ja joka on samankeskisesti nelisärmäisen *** ’ käyttötangon 35 kannattamana. Siten nelisärmäinen käyttö- • · · : tanko 35 määrää käyttötangon kääntönivelten 110 ja ylem- 30 pien työntönivelten 112 pitkittäissuuntaisen asennon, mut- ta toimii riippumattomana niiden kulmaliikkeeseen nähden.

Niinpä kun tuolissa istuja painaa selkänojaa liikuttaak- seen tuolia kuvion 5 "pystyasennon" ja kuvion 6 "noja- ···’· asennon" välillä, työntönivelmekanismit 30 aikaansaavat • · 35 tuolin rungon 12 vastaavan edestakaisen siirtymisliikkeen li 98882 13 laakerinivelyksikköjen 26 liikkuessa kiskojen 42 sisällä. Lisäksi kiskojen 42 vähäinen "alamäkikaarevuus" saa aikaan tuolin rungon 2 kallistumisen lattiaan nähden sen siirtyessä.

5 Selvyyden vuoksi termillä "kallistuminen" tarkoi tetaan tuolin rungon 12 ja siten istuinyksikön kulmalii-kettä vaakasuoran akselin ympäri paikallaan pysyvään jalustaan 24 nähden. Tällainen "kallistumisliike" tapahtuu jokseenkin samanaikaisesti jalkatukinivelten 28 esiin 10 työntymisen kanssa tuolissa istujan kääntäessä valikoivasti käyttövipua 37 ja/tai istuinyksikön 22 noja-asentoon asettumisen kanssa. Termi "noja-asentoon asettaminen" tarkoittaa yleisesti istuinyksikön 22 kulmaliiket-tä tuolin runkoon 12 nähden ja tarkemmin sanottuna sel-15 känojan 16 kääntönivelmekanismin 70 avulla tapahtuvaa kul-maliikettä istuinosaan 18 nähden niiden välisen kulman suurentamiseksi minimikulmasta "A" (so. pystyasento) mak-simikulmaan "B" (so. noja-asento). Lisäksi tämä keksintö on suunniteltu antamaan istujalle mahdollisuus valita ja 20 pitää todella mikä tahansa haluttu asento nojausliikealu-eella siihen sisältyvien kulmien "A" ja "B" välillä.

Viitaten erityisesti kuvioihin 3-9 seuraavassa ku-. . vataan yksityiskohtaisemmin säätelymekanismin 10 tärkeim piä komponentteja, jotka saavat aikaan edellä mainitut 25 liikeominaisuudet. Kuten huomautettiin, säätelymekanis-miin 10 kuuluvat vasemmanpuoleinen ja oikeanpuoleinen pyö-: .* räillä varustettu laakerinivelyksikkö 26, joka kannattaa *:**· liikkuvasti tuolin runkoa 12 sen pitkittäissuuntaista • · · i.J · "edestakaista" liikettä varten paikallaan pysyvän jalustan 30 24 kiskoihin 42 nähden. Lisäksi tuolin rungon 12 edesta- kainen liike aikaansaa jokseenkin samanaikaisesti vastaa-van istuinyksikön 22 noja-asentoon asettumisliikkeen ja tuolin rungon 12 kallistumisliikkeen. Lisäksi pyörälaake-···' rinivelyksiköt 26 ovat toiminnallisesti kytketyt kallis- 35 tamaan nivelosia 32 tuolin rungon 12 itsenäisen kallistu- 98882 14 misliikkeen aikaansaamiseksi, kun jalkatukiyksikköä 20 käytetään vastaavasti käyttötankoa 35 kääntämällä. Kuten on selvää, nostettaessa jalkatukiyksikköä 20 väliasentoon kallistusnivelosat 32 saavat aikaan ainoastaan osan kal-5 listusliikkeestä.

Yleensä vasemmanpuoleinen ja oikeanpuoleinen laakerini velyksikkö 26 ovat peilikuvamaisia pyörillä varustettuja yksikköjä, jotka on sovitettu vastaavasti rullaamaan jalustan 24 vasemmanpuoleisessa ja oikeanpuoleisessa 10 kiskossa 42. Suositeltavimmin kiskot 42 ovat sovitetut keskenään samansuuntaisiksi ja ne ovat hieman alaspäin kaarevat takaa eteenpäin mentäessä pyörillä varustettujen yksikköjen painovoima-avusteisen "alamäki"-rullausliik-keen aikaansaamiseksi niissä. Tarkemmin sanottuna laake-15 rinivelyksiköissä 26 on kummassakin kulmalevy 120, joka on sovitettu kiinnitettäviksi tiukasti suoraan tuolin rungon 12 vaakasuorien alaosien 46 alareunan pintaan esimerkiksi puuruuveilla 121. Kulmalevyissä 120 on alaspäin menevä laippa 122, joka on kytketty laakerinivelosaan 124, joka 20 kannattaa etuosastaan pyörillä varustettu rullayksikköä 126, joka on sovitettu rullaamaan kiskoissa 42. Laakerini-velen 124 takayläpäässä on suorakulmainen laippa 127, jos- • .·. sa on ainakin yksi pitkänomainen reikä 128, johon voidaan säädettävästä asentaa toinen kiinnitys/pysäytyskappale 25 130. Toinen kiinnitys/pysäytyskappale 130 on tarkoitettu 4 1 · ** .1 kiinnittämään laakerinivel 124 tiukasti vaakasuorien ala- • · « : ·' osien 46 pystysuoraan sisäpintaan esimerkiksi puuruuveilla li ' 132. Tällöin laakerinivelen laipassa 126 oleva pitkänomai- « · · · nen reikä 128 ja kulmalevyissä 120 olevat reiät 136 an- 30 tavat mahdollisuuden säätää valikoivasti sivusuunnassa laakerinivelyksikköjä 26 jalustassa 24 ja/tai tuolin run-gossa 12 esiintyvien valmistustoleranssien kompensoimiseksi. Kääntövipu 138 on kytketty laakeriniveleen 124 ja kul-;;; malevyyn 120 kääntötapin 140 ympäri kääntyvästä. Tarkemmin 35 sanottuna kääntövipuun 138 kuuluu toinen takapyöräyksikkö 98882 15 142, joka on sovitettu rullaamaan kiskoissa 42, ja näiden kääntövipujen 138 vastakkainen pää on kiinnitetty vastaavaan vasemmanpuoleiseen ja oikeanpuoleiseen kallistus-nivelosaan 32, joiden rakenne ja toiminta selitetään tuon-5 nempana.

Viitaten erityisesti kuvioihin 5-7 jalkatukiyksik-köön 20 on esitetty kuuluvan runkolevy 40, jossa on ulkopinta, joka on pehmustettu ja verhoiltu, niin että valmis tuoli 14 näyttää kuviossa 1 esitetyltä. Runkolevyä 40 kan-10 nattavat ja liikuttavat samanlaiset vasemmanpuoleinen ja oikeanpuoleinen pantografinivel 28. Pantografi-nivelet 28 ovat toiminnaltaan ja rakenteeltaan olennaisesti samanlaiset kuin US-patentin 4,367,895 kuviossa 9 esitetty. Kuitenkin jotta niiden toiminta ymmärrettäisiin paremmin, 15 tähän sisällytetään lyhyt kuvaus niistä. Tarkemmin sanot tuna runkolevyssä 40 on kulmalevy 143, joka on kiinnitetty sen alapintaan 144 kummankin pantografinivelen 28 osalta, jolloin levy 40 on kytketty takatapilla 146 ja etutapilla 148 pantografinivelten 28 levynivelien 150 ja 152, vas-20 taavasti, toiseen päähän. Etulevynivelen 152 vastakkainen pää on kytketty kääntötapilla 154 kytkinnivelen 156 toiseen päähän, joka vuorostaan on keskeltä kytketty kääntö- • tapilla 158 takalevynivelen 150 osaan. Kytkinnivelen 156 , toinen pää on kytketty kääntötapilla 160 pitkän tukinive- . 25 Ien 162 yläpäähän. Takalevynivelen 150 toinen pää on kyt- « * · '1 .* ketty kääntötapilla 164 kaarevan nivelen 166 toiseen pää- : ·* hän, joka puolestaan on kytketty keskikääntötapilla 168 pitkän tukinivelen 162 keskiosaan. Kaarevan nivelen 166 * toinen pää on kytketty kääntötapilla 170 etukannatinlevyyn 30 172 (kuviot 3 ja 4), joka on asennettu tuolin rungon etu- ♦ *·· poikittaisosaan 58. Rivoitetut sivusuunnassa siirretyt tukiosat 174 menevät nelisärmäisestä käyttötangosta 35 tappiin 170 muodostaen sivutuen ja pitäen halutun välin *;;; vasemmanpuoleisen ja oikeanpuoleisen pantografimekanismin 35 28 välillä.

98882 16

Toinen tukipiste on pitkän tukinivelen 162 kaarevassa alapäässä oleva kääntötappi 176, joka kytkee tukinivelen 162 käyttönivelen 178 ensimmäiseen päähän, sen toisen pään käsittäessä nelikulmaisen reiän, jonka läpi 5 nelisärmäinen käyttötanko 35 menee siten, että käyttötan-ko 35 kääntää käyttöniveltä 178 kulmaliikkeellä. Siten käyttötangon 35 pyöriminen kääntää käyttöniveltä 178, joka vaikuttaa kääntötapin 176 kautta saaden pitkän tukinivelen 162 liikkumaan. Tukinivelen 162 tällainen liike saa kaare-10 van nivelen 166 kääntymään kiinteän tapin 170 ympäri kään-tötappikytkennän 168 ansiosta, jolla kaareva nivel 166 on liitetty pitkään tukiniveleen 162. Nivelen 166 kääntyminen kiinteän tapin 170 ympäri saa takalevynivelen 150 liikkumaan ulospäin ja ylöspäin. Lisäksi pitkän tukinivelen 15 162 yläpäässä oleva tappi 169 saa kytkentänivelen 156 kääntymään tapin 158 ympäri, jolloin etulevynivei 152 liikkuu myös ulospäin ja ylöspäin. Tämä ojennusliike tapahtuu samanaikaisesti sekä vasemmanpuoleisella että oikeanpuoleisella pantografinivelmekanismilla 28, kun käyt-20 tövivulla 37 käännetään käyttötankoa 35 riittävässä kulmassa. Tämän vaikutuksena on liikuttaa runkolevyä 40 sen sisään vedetystä pystyasennosta (kuvio 5) johonkin sen nostetuista eteen työnnetyistä asennoista (kuvio 7).

Kuten parhaiten nähdään kuvioista 3 ja 4, käyttö-25 nivel 178 on yleensä U-muotoinen ja siinä on lyhyt ja pit- t i Ί / kä sakara 182 ja 184, vastaavassa järjestyksessä, joita t * * yhdistää pohjaosa 186. Molemmissa sakaroissa on nelikul-maiset kohdakkain olevat reiät, joiden läpi käyttötanko 35 ♦ · · *·* ‘ menee. Kun jalkatukiyksikkö 20 on täysin ulos työnnetyssä 30 vaakasuorassa asennossa, pitkässä sakarassa 184 oleva kyl- • » * *·· mämuovattu pidätinkappale 186 joutuu kosketukseen pitkän l tukinivelen 162 alapäähän muotoillun pidätinulokkeen 188 kanssa, kun pitkä sakara 184 ja nivel 162 ovat toisiinsa ‘nähden melkein samansuuntaisina. Koska pidätinkappale 186 i * I 4 35 ja pidätinuloke 188 joutuvat kosketukseen toistensa kans- « • » » li 98882 17 sa, pantografinivelet 28 eivät pääse nuljahtamaan keskipisteen yli, jolloin jalkatukirunko 40 pysyy ulos työnnetyssä asennossa. Räikkätyyppinen pidätinmekanismi 190 kytkee toisiinsa käyttötangon 35 ja tuolin rungon 12 etu-5 rakenteen 56, jolloin jalkatuelle 20 saadaan erilaisia lukittavia ulos työnnettyjä asentoja (esitetty kuviossa 7 ääriviivoin).

Räikkämekanismin 190 rakenteeseen kuuluu vino nivel 203, joka on ripustettu etupäästään tuolin rungon 12 ylem-10 pään poikittaisosaan 58 kiristysjousiripustinyksiköllä 205. Nivelen 203 toinen pää on tehty haarukkamaiseksi sek-torimuotoista levyosaa 207 varten, joka on asennettu nelikulmaisen reiän avulla käyttötankoon 35 kääntymään siinä. Räikkälevyn 207 ulkokehällä on erityismuotoiltuja syven-15 nyksiä 209, jotka toimivat räikkäosina, jotka ovat yhteistoiminnassa liikkuvan pidätinpuikon 210 kanssa, jota haarukka kannattaa ja jonka kääntötappiin 213 levyn 207 ja nivelen 203 väliin ankkuroidut kiristysjouset 211 pakottavat syvennyksiin 209. Kun käyttötankoa 35 pyöritetään 20 jalkatukiyksikön 20 toimintaa varten, myös levy 207 pyörii tarjoten puikolle 210 eri syvennyksiä 209 tangon pyörimis-asteesta ja noususta riippuen. Kun puikko 210 on lukittu • johonkin syvennyksistä 209, jalkatukiyksikkö 20 pysyy

1 t I

/;. joustavasti nostetussa asennossa mekanismin 190 huomaama- I t ' . 25 tonta kulmaliikettä vastaan. Jousiyksikkö 205 kompensoi « · » ’! .1 nivelen 203 ja poikittaisosan 58 välisen puikon 213 liik- • · · • keestä pyörivällä levyllä 207 johtuvan liikkeen toisiinsa »t«)· * 1 nähden. Jalkatukiyksikkö 20 voidaan palauttaa piiloasen- V 1 toonsa jostakin väliasennosta ainoastaan työntämällä jal- 30 katuki 20 kokonaan ulos. Sen jälkeen kääntämällä kääntövi- > pua 37 vastakkaiseen suuntaan pantograf inivelet 28 saadaan palaamaan kuviossa 5 esitettyyn sisään vedettyyn asentoon.

Kuten huomautettiin, säätelymekanismi 10 on raken-nettu istuimen runko-osan 32 alapuolelle kiskojen 42 oi- i · ’35 lessa jalustan 24 sisäänrakennettu osa. Tällä tavoin on t · « t • » » · 1 · • > 98882 18 eliminoitu puiset alakannatinkiskot, jotka yleensä kuuluvat konventionaalisiin säätelymekanismeihin. Sen vuoksi säätelymekanismin 10 korkeuden kokonaisvaltainen pieneneminen antaa mahdollisuuden käyttää irtotyynyjä, jotka voi-5 daan sijoittaa irrotettavasti istuimen runko-osan 36 päälle. Lisäksi säätelymekanismi 10 on rakennettu siten, että se aiheuttaa istuimen runko-osan 36 pienemmän ylöspäin suuntautuvan kulmaliikkeen kuin konventionaaliset säätelymekanismit sen eteenpäin "noja-asentoon asettumisliikkeen" 10 aikana samoin kuin "kallistusliikkeen" aikana, jolloin istujalta vaaditaan huomattavasti vähemmän voimaa is-tuinyksikön 22 palauttamiseen pystyasentoon.

Esillä olevan keksinnön mukaan käyttötangon 35 valikoiva kulmaliike akselinsa ympäri aikaansaa jalkatukiyk-15 sikön 20 aktivoitumisen ja tuolin rungon 12 "kallistus-liikkeen". Lisäksi istujan paino ja istuinyksikön 22 painovoiman keskipiste, jonka määrittää kiskojen 42 sisään sovitettujen etu- ja takapyöräyksikköjen 126 ja 142 suuntaus, yhdistyvät aiheuttaen laakerinivelyksikköihin 26 20 kohdistuvan eteenpäin suuntautuvan voiman, joka pyrkii lisäämään istujan pientä panosta (so. painautumista selkänojaa 16 vasten), joka vaaditaan säätelymekanismin .·. olennaisesti pehmeämmän toiminnan aikaansaamiseen. Lisäk si epäkeskinen jousikuormitteinen polviyksikkö 180 on so-. 25 vitettu valikoivasti auttamaan jalkatukiyksikön 20 ” siirtämisessä sen "sisään vedetystä" asennosta "ulos työn- • * · ·’ ·* nettyyn" asentoon ja päinvastoin.

* * Viitaten nyt erityisesti kuvioihin 2, 3,4, 8 ja 9, • · · · niissä on esitetty laakerinivelyksikköjen 26 olevan toi- 30 minnallisesti kytketyt kallistusnivelosiin 32 tuolin run- gon 12 "kalustamiseksi" lattiaan nähdään jalkatukiyksikön 20 liikkuessa. Yleisesti sanoen kallistusnivelelimet 32 *. kytkevät laakerinivelyksikköjen 26 kääntövipujen 138 etu- ·;;; päät käyttöyksikköön 32. Tarkemmin sanottuna kääntövipujen • · ’···' 35 138 etummaisimmat päät menevät käyttötangon 35 akselin « · li 98882 19 alapuolelle ja ovat yleisesti ottaen sen kanssa kohdakkain ja ovat kytketyt tapin 219 ympäri kääntyen J-muotoisen polvinivelen 220 alapäähän. J-muotoisen polvinivelen 220 toinen pää on kytketty kytkinniveleen 222 tapin 224 ympä-5 ri kääntyvästä ja se vuorostaan on kiinnitetty käyttötan-koon 35 tekemään kulmaliikettä sen mukana. Kallistusni-velmekanismit 32 estävät tuolin rungon 12 kallistumis-liikkeen siihen saakka, kunnes käyttövipua 37 ja sen myötä käyttötankoa 35 käännetään, jolloin laakeriniveliin 124 10 liittyvät kääntövivut 138 joutuvat kääntöliikkeeseen. Tarkemmin sanottuna kääntövipuihin 138 on tehty holkkumareikä 226, jonka läpi niitti 228, joka ulottuu laakerinivelen 124 läpi, liikkuu rajaten kääntövipujen 138 ja laakerini-velten 124 välisen kulmaliikealueen. Sen vuoksi käyttötan-15 koa 35 pyöritettäessä kytkinnivelen 222 vastaava pyöriminen saa polvinivelen 220 liikuttamaan kääntövipujen 138 etupäätä alaspäin. Tässä kohdassa kallistusnivelten 32 mukanaan tuoma mekaaninen etu toimii saaden J-muotoisen polvinivelen 220 liikkumaan eteenpäin käyttövivun 35 ympä-20 ri ja sen alapuolelle, jolloin kääntövivut 138 pääsevät kääntymään kääntötappien 140 ympäri, jolloin laakerinive-lyksiköt 26 ja niiden myötä tuolin runko 12 "kallistuvat” kiskoihin 42 nähden. Lisäksi niitti 228 muodostaa rakenteellisen tuen tuolille 14 kääntövipujen 138 pitämiseksi 25 kohdallaan ja jäykkinä, jolloin pyöräyksiköt 142 pääsevät • · · rullaamaan suoraan kiskoissa 42. Tällä tavoin sivupoikit- • · *. taiskappaleet (sivulta sivulle ulottuvat) voidaan jättää • · ... pois, koska tuolin rungon 12 jäykkyyttä käytetään pitä- • · · ’·’ ’ mään pyörät kohdallaan kiskoissa 42.

30 Kuten parhaiten nähdään kuvioista 4 ja 7, me- • · i *·· kanismiin kuuluu ainakin yksi jousiavusteinen polviyksik- • · * V · kö 180, joka, kuten US-patentissa n:o 4,367,895 on huo- mautettu, toimii yhdessä jalkatukipantografinivelten 28 kanssa. Polviyksikön 180 ansiosta jalkatukiyksikkö 20 saa-35 daan pidetyksi tiukasti täysin sisään vedetyssä (so. pii- 98882 20 lotetussa) asennossa tuolin rungon 12 etulevyrakennetta 54 vasten, samalla kun sen ansiosta saadaan aikaan jousivoima jalkatukiyksikön 20 viemiseksi johonkin sen eteen työnnetyistä asennoista. Polviyksikköön 180 kuuluu nelikulmai-5 sella reiällä varustettu polvivipu 230, joka on asennettu nelikulmaisen reiän avulla nelisärmäiseen käyttötankoon 35 pyörimään sen mukana. Polvivipu 230 on kytketty tapin 232 ympäri kääntyvästä C-muotoisen polvinivelen 236 etuhaaraan 234, joka nivel kaartaa käyttötangon 35 ympäri, sen ala-10 puolelle ja sen taakse, jossa sen takahaarassa 238 on reikä, johon on ripustettu kierrejousen 242 toinen pää. Jousen 242 vastakkainen pää on ripustettu jousilevyyn 244, joka on kiinnitetty toiseen kiinnitys/pysäytyslevyyn 130. Jousen 242 kiristyksen säätämistä varten on säätöelimiä, 15 kuten joukko reikiä 246 kiinnitys/pysäytyslevyssä 130. Jousen 242 kiristys voidaan esimerkiksi säädettävästi höllentää vähemmän painavaa istujaa varten tai sitä voidaan lisätä painavampaa istujaa varten. Tällaiset säätöelimet tuovat lisämukavuutta ja -kätevyyttä säätelymekanis-20 miin 10.

Seuraavassa kuvataan polviyksikköjä 180 yksityiskohtaisemmin. Tapin 232 sijainti käyttötangon 35 alapuoli lella ja jousen 242 toimintalinja ovat sellaiset, että jalkatukiyksikön 20 sisään vedetyssä asennossa jousen voi-25 ma pitää eli "pidättää" jalkatukiyksikköä 20. Kun jalkatu- t « « ”, .* kiyksikkö 20 alunperin ojennetaan kääntämällä hieman käyt- • « tövipua 37 ja siten käyttötankoa 35, tappi 232 liikkuu ylöspäin ja käyttötangon akselin keskipisteen yli. Kun « « · *·* * tappi 232 on ohittanut keskipisteen, kiristys jousessa 242 30 auttaa käyttötangon 35 pyörimistä jalkatukiyksikön 20 • · I '·· nostamiseksi, kun nivelen 236 takahaara 238 työntyy toista • · · : kiinnitys/pysäytyslevyä 130 kohti. Lisäksi jousi 242 aut- taa istujaa kääntämään käyttövipua 37 vaaditun aktivointi- '!!! kulman verran. Edelleen polviyksikkö 180 on sovitettu 1 · 35 käyttämään jousen 242 esijännitysvoimaa auttamaan jalkatu- 98882 21 kiyksikön 29 palauttamisessa sen piilotettuun asentoon, kun käyttövipua 37 käännetään vastakkaiseen suuntaan.

Esillä olevan keksinnön toimintaperiaatteiden mukaan jalkatukiyksikkö 20 ja siihen liittyvä tuolin rungon 5 12 kallistusliike jalustalla 24 tapahtuvat molemmat käyt tövipua 37 valikoivasti käännettäessä. Säätelymekanismin 10 nojautumisliike ja siihen liittyvä tuolin rungon 12 kallistusliike tapahtuvat kuitenkin yksinkertaisesti tuolissa istujan painon siirtymisen vaikutuksesta ilman mi-10 tään jousen tai vivun apua. Kun tuolissa istuja antaa selkänsä painon levätä raskaasti selkänojan runko-osaa 38 vasten, suurin osa kuormituksesta keskittyy tappien 76 yläpuolelle, jolloin takakääntönivelistä 74 sekä selkänojan runko-osasta 38 tulee pitkiä vipuvarsia, jotka muut-15 tavat paineen laakerinivelyksikköjen 26 eteenpäin suuntautuvaksi liikkeeksi kiskoissa 42 työntönivelmekanismien 30 aktivoitumisen kautta. Tämän liikkeen muuttamiseksi päinvastaiseksi ja tuolin 14 palauttamiseksi pystyasentoon tuolissa istuja yksinkertaisesti nojaa eteenpäin hellit-20 tääkseen painonsa selkänojan runko-osasta 38 ja antaa istuimen runko-osan 36 kantaa tämän painokomponentin. Painon tasaus, jonka saavat aikaan kääntönivel 70 ja kallistus-nivel 32, yhdessä pyöräyksikköjen 126 ja 142 asettelusta kiskoissa 42 johtuva kuormituksen tasauksen kanssa mahdol-25 listavat juuri kuvattujen siirtoliikkeiden aloittamisen, ·.·] jatkumisen ja lopettamisen ilman, että istujan tarvitsee painautua tuolin käsinojia 48 vasten tai suorittaa mitään < · · · « • · muita lisävipuamistoimenpiteitä.

• · ** * Viittaamme nyt kuvioihin 10-13, joissa on esitetty 30 eräs tämän keksinnön mukainen kokoamislaite 300. Siinä on esitetty myös useita moduuleista koostuvia istuinosia 302, i 304 ja 306, joissa istuinosat 302 ja 306 ovat säädeltävää tyyppiä ja joissa on edellä kuvatun kaltaiset säätelymeka- '!!! nismit. Esillä olevan keksinnön mukainen kokoamislaite 300 « · 35 käsittää yleensä ensimmäisen pitkänomaisen L-muotoisen 98882 22 runkokiskon 308 ja toisen pitkänomaisen L-muotoisen runko-kiskon 310. Runkokiskoissa on kussakin useita pyöreitä reikiä 312 ja useita pitkänomaisia reikiä 314, jotka näkyvät kuviossa 11. Runkokiskot 308 ja 310 käsittävät mielui-5 ten pitkiä pätkiä L-muotoista kulmarautaa, vaikka on selvää, että muitakin materiaaleja voitaisiin vaivatta käyttää edellyttäen, että nämä materiaalit ovat rakenteeltaan lujia ja jäykkiä ja sopivat tässä kuvattuun tarkoitukseen.

Viittaamme erityisesti kuvioon 10, jossa kuhunkin 10 istuinosaan 302-306 kuuluu alempi takapääteosa 316-320 ja alempi etupääteosa 322-326, vastaavasti. Pääteosiin 316 ja 320 on kiinnitetty takapoikittaistangot 328 ja 330, vastaavasti. Säädeltävissä istuinosissa 302 ja 306 on samoin etupoikittaistangot 332 ja 334, vastaavasti. Keskimmäi-15 sessä istuinosassa 304 on sivureunaosat 304a, joiden toimintaa käsitellään tuonnempana. Vaikka keskimmäisen istuinosan 304 ei ole kuviossa esitetty käsittävän etu- ja takapoikittaistankoja, on selvää, että nämä osat voitaisiin haluttaessa helposti asentaa siihen. Keskimmäisen 20 istuinosan 304 esittämisen ilman näitä komponentteja tarkoituksena on havainnollistaa sitä, että etu- ja takapoikittaistankoja 328, 330 ja 332, 334 ei välttämättä tarvita, kun käytetään kiinteää istuinosaa (so. istuinosa ei ole säädeltävää tyyppiä), jolloin tämä kiinteä istuinosa ' 25 ei käsitä säätelymekanismia, ja että kiinteän istuinosan • · · ϊ·1 · runko-osa voidaan haluttaessa yksinkertaisesti asentaa : ’.· runkokiskoihin 308 ja 310.

Kuvio 10 havainnollistaa, kuinka erilliset is- • · « : tuinosat 302-306 ovat sovitetut asennettaviksi yhteen vie- 30 rekkäin, jolloin muodostuu yksi moduulisohvayksikkö, jota • on merkitty viitenumerolla 336. On tietysti selvää, että istuinosien 302 ja 306, jotka sovitetaan sohvan 336 päi- • hin, ei tarvitse olla säädeltäviä osia, vaan ne voivat sen ··.: sijaan niin haluttaessa olla kiinteitä osia. Esillä olevan 35 keksinnön eräs tärkeä etu onkin, että eri tyyppisiä eril- « « « a - 98882 23 lisiä istuinosia voidaan kiinnittää kokoamislaitteeseen 300 moduulisohvayksikön räätälöimiseksi kauppiaan tai yksityisen omistajan tarpeiden mukaan.

Kuvioissa 11-13 kuvataan tapaa, millä erilliset 5 istuinosat 302 ja 306 kytketään kohdakkain kokoamislaitteeseen 300. Vaikka kuviossa 11 ei ole esitetty keskimmäistä istuinosaa 304, on selvää, että kaikki istuinosat 302-306 voidaan sijoittaa pitkittäin riviin runkokiskojen 308 ja 310 sisään. Lisäksi voitaisiin haluttaessa käyttää 10 kahta istuinosaa kahdenistuttavan sohvan muodostamiseksi tai useampia kuin kolmea istuinosaa voitaisiin myös käyttää erikoissuuren, "ylipitkän" moduulisohvayksikön muodostamiseksi .

Aluksi istuinosat 302-306 on suositeltavaa kipata 15 taaksepäin alempien etu- ja takapääteosien 316-326 asettamiseksi ylöspäin, jolloin niihin päästään helposti käsiksi, ja riviin istuinosien 302-306 sijoittamiseksi tiiviisti vierekkäin kylki kylkeä vasten. Siten runkokis-kot 308-310 voidaan kiinnittää alempiin etu- ja takapää-20 teosiin 316-326 tarvitsematta tarpeettomasti liikutella tai käsitellä yksittäisiä istuinosia 302-306. Näin runko-kiskojen 308-310 kiinnittämisen voi suorittaa yksi henkilö tarvitsematta pitää kiinni tai muuten tukea yksittäisten istuinosien 302-306 eri osia runkokiskoja 308-310 25 kiinnitettäessä.

Kuten kuviossa 11 on esitetty, kuhunkin osaan 302 ja 306 kuuluu useita yleensä L-muotoisia kiinnitys/pysäy- «· ·· tyslevyjä 338, 340 ja 342, 344, vastaavasti, jotka on kiinnitetty vastaaviin poikittaistankoihin 332 ja 334.

30 Runkokisko 308 asetellaan säädettäväsi! niin, että pit- « · i *·· känomaiset reiät 314 ovat likimain kohdakkain kiin- ·♦ · •S · nitys/pysäytyslevyissä 338 ja 340 olevien kierteillä va- rustettujen reikien kanssa niiden päällä. Eräs tällainen *·"_ reikä on esitetty kuviossa 12 ja merkitty viitenumerolla « « 35 346. Poikittaistangossa 332 olevat kierteillä varustetut t t 98882 24 reiät, jotka on merkitty viitenumerolla 348 kuviossa 13, ovat pitkittäissuunnassa kohdakkain kierteillä varustettujen reikien 346 kanssa, jolloin kiinnitys/pysäytyslevy 338 voidaan lukita runkokiskon 310 ja poikittaistangon 332 5 väliin kierteillä varustetulla ruuvilla 350, jollainen on esitetty kuviossa 12, kun runkokisko 310 kiinnitetään poi-kittaispalkkiin 332.

Viittaamme kuvioon 12, jossa kiinnitys/pysäytyslevy 338 kiinnitetään mielellään vielä poikittaistankoon 10 332 toisilla kierteillä varustetuilla aukoilla 352 ja 354 ja kierteillä varustetuilla ruuveilla 356. Kiinnitys/pysäytyslevy 338 voidaan siis kiinnittää poikittaistankoon 332 tehtaassa tai kokoonpanopaikassa ja kuljettaa osana istuinosaa 302, mikäli niin halutaan.

15 Vaikka runkokiskon 310 kokoamista ja kytkemistä toisiinsa on käsitelty tässä vain kiinnitys/pysäytyslevyn 338 yhteydessä, on selvää, että runkokiskon 310 liittäminen kiinnitys/pysäytyslevyihin 340, 342 ja 344 tapahtuu olennaisesti samalla tavoin eikä sitä ole sen vuoksi täs-20 sä käsitelty.

Kuvioissa 11 ja 13 runkokisko 308 on asetettu samalla tavoin kohdakkain pitkänomaisten reikien 314 kanssa suunnilleen poikittaistangossa 328 olevien kierteillä varustettujen reikien päälle. Eräs tällainen reikä 358 on ; 25 esitetty esimerkkinä kuviossa 13. Irrotettava kierteillä ! .* varustettu ruuvi 360 kiinnittää runkokiskon 308 poikit- ' *. taistankoon 328. Kuten runkokiskon 310 yhteydessä, runko- ] * kisko 308 kiinnitetään olennaisesti samalla tavoin poikit- 4 ♦ · ’·* * taistankoon 330 eikä sitä sen vuoksi käsitellä tässä.

30 Pitkänomaisten reikien 314 pitkänomaisen muodon *·· tehtävänä on mahdollistaa tietty säätömahdollisuus, kun ; *:*: runkokisko ja 308 ja 310 kiinnitetään istuinyksikköihin 302-306, jolloin runkokiskoja 308 ja 310 voidaan asetella liukuvasti poikittaiskiskoilla 328, 330 ja 332, 334. Tämä t « *;*’ 35 vähentää reikien 346, 348 ja 354 tarkan asettelun kriit- 4 4 · « 4 4

II

98882 25 tisyyttä väljentämällä hieman toleransseja, joilla istuinosien 302-306 eri komponentteja voidaan valmistaa.

Pitkänomaisten reikien 314 antama säädettävyys mahdollistaa suositeltavimmin noin 2,5 cm:n liikkeen kullekin 5 istuinosalle 302 ja 306 runkokiskoilla 308 ja 310. Tämä mahdollistaa lisäksi istuinosien 302-306 säätämisen toisiinsa nähden eri istuinosamalleissa käytettävän verhoilun erilaisten paksuuksien, eri toppaus- ja/tai mahdollisesti eri istuintyynymateriaalien huomioonottamiseksi. Suositel-10 tavimmin istuinosat 302-306 sovitetaan mahdollisimman lähelle toisiaan esteettisistä syistä eikä kuitenkaan liian lähekkäin, jotta ne eivät haittaa mahdollisten käytettävien säädeltävien istuinosien noja-asentoon asettamista. Säädeltävien istuinosien sijoittaminen liian lähekkäin 15 saattaisi haitata säätelymekanismin sujuvaa säätelytoimin-taa, kun taas liian suuri väli kahden vierekkäisen istuinosan välissä rumentaa moduulisohvayksikön ulkonäköä ja mahdollisesti vielä tuottaa merkittävää epämukavuutta tällaisilla vierekkäisillä istuin-osilla istuttaessa tai 20 maattaessa. Niinpä onkin selvää, että säädeltävyys, jonka pitkänomaiset reiät 314 tuovat mukanaan, lisää merkittävästi mahdollisuutta kiinnittää useita erillisiä istuinyk-sikköjä toisiinsa esteettisesti miellyttävän ja erittäin toimivan moduulisohvayksikön aikaansaamiseksi.

25 Toisiinsa liitettyinä erilliset istuinosat 302-306 Ϊ / muodostavat vahvan moduulisohvayksikön, jota voidaan siir- ψ rellä yhtenä yksikkönä, mikäli niin halutaan. Vaihtoeh- ·« ·· toisesti runkokiskojen 308 ja 310 irrotettavuus antaa mah- • · '·’ dollisuuden irrottaa eri istuinosat 302-306, mikäli niin 30 halutaan, sohvayksikön 336 kuljetuksen ja käsittelyn hei-*·· pottamiseksi. Kuten myös mainittiin, runkokiskojen 308 ja »e · .t ϊ 310 irrotettavuus antaa mahdollisuuden käyttää monia eri laisia erillisten istuinosien muodostelmia yksittäisten ..." omistajien tarpeiden mukaisesti.

i 98882 26

Kuviossa 14 on esitetty kiinnitys/pysäytyslevyn eräs vaihtoehtoinen suositeltava toteutusmuoto, joka käsittää erilliset asennus- ja pysäytyslevyt 362 ja 364, vastaavasti. Pysäytyslevyssä 364 on reikä 366, joka si-5 jaitsee niin, että se on likimain kohdakkain poikittais-tangon 338 olkaosassa 339 olevan pitkänomaisen aukon 368 kanssa ja sen päällä, kun pysäytyslevy 364 on liitettynä olkaosaan 339. Kun pysäytyslevy 364 sisällytetään erillisenä komponenttina yhdessä pitkänomaisen aukon kanssa 10 poikittaistangon 338 olkaosaan 339, istuinosaan 302 saadaan tietty säädeltävyys, jolloin saadaan varma pysäytys siihen kuuluvalle jalkatuen runko-osalle 40, kun jalkatuki on sisään vedetyssä asennossa ja istuinosa on pystyasennossa. Säädeltävyyden antaa ensisijaisesti pitkän-15 omainen reikä 368, jonka ansiosta pysäytyslevy 364 pääsee liikkumaan ylöspäin ja alaspäin sen kohdan, jossa taka-tuen runko-osa 40 (ei esitetty) joutuu pysäytyskosketuk-seen pysäytyslevyn 364 huuliosan 364a kanssa, vaihtelemi-seksi hieman.

20 Edellä olevasta pitäisi käydä selville, että esillä olevan keksinnön mukainen kokoamislaite 300 suuresti yksinkertaista helppoutta, jolla moduulisohva voidaan raken-, , taa, purkaa, siirtää, käsitellä ja säätää. Kokoamislaite '"· · 300 antaa lisäksi mahdollisuuden vaihtaa erillisiä istuin- 25 osia nopeasti ja helposti eri tyyppisiin istuinosiin omis-

« I

:.· : ta jän toivomusten mukaisesti.

♦ · ♦1/ Edellä oleva selitys sisältää ja kuvaa tämän kek- « *:··: sinnön erään toteutusesimerkin. Alaan perehtynyt ymmärtää helposti tästä selityksestä ja liitteenä olevista piirus-30 tuksista ja patenttivaatimuksista, että siihen voidaan tehdä erilaisia muutoksia, muunnelmia ja variaatioita seu- • · ♦ *·;♦. raavissa patenttivaatimuksissa määritellyn keksinnön hen- • · · gestä ja suojapiiristä poikkeamatta.

• · · · • ·

Claims (6)

27 98882

1. Modulimainen sohvakokoonpano (336), joka käsittää useita erillisiä, modulimaisia istuinosia (302 -5 306), joissa kussakin on oleellisesti yhdensuuntaiset alemmat etu- ja takarunkoreunaosat (322 - 326; 316 - 320), alempien takarunkoreunaosien (316 - 320) käsittäessä kulloinkin pitkittäisesti kulkevan takimmaisen poikittaistan-gon (328, 330) ja eturunkoreunaosien (322 - 326) käsittä-10 essä kulloinkin pitkittäisesti kulkevan etummaisen poikit- taistangon (332, 334); ensimmäisen pitkänomaisen runkokis-ko-osan (308), joka kulkee oleellisesti pitkittäissuunnassa yhdensuuntaisesti kunkin erillisen istuinosan (302 -306) takimmaisen poikittaistangon (328, 330) kanssa ja 15 jossa on useita ensimmäisiä reikiä (314), toisen pit känomaisen runkokisko-osan (310), joka kulkee oleellisesti pitkittäissuunnassa yhdensuuntaisesti kunkin erillisen moduli-istuinosien (302 - 306) etummaisen poikittaistangon (332, 334) kanssa ja jossa on useita toisia reikiä (314), 20 tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää etummaisessa ja takimmaisessa poikittaistangossa (332, 334; 328, 330) olevia useita reikiä (348, 358); !: ensimmäiset kiinnityselimet (360), jotka toimivat yhdessä ensimmäisten reikien (314) ja takimmaisissa poi- : 25 kittaistangoissa (328, 330) olevien reikien (358) kanssa ·· · ensimmäisen pitkänomaisen runkokisko-osan (308) kiinnittä- • « [ miseksi irrotettavasti erillisten moduli-istuinosien (302 • · ... - 306) takimmaisiin poikittaistankoihin (328, 330), ja • · · toiset kiinnityselimet (350), jotka toimivat yhdes-30 sä toisten aukkojen (314) ja etummaisissa poikittaistan- • · : *' goissa (332, 334) olevien aukkojen (348) kanssa toisen • · · · pitkänomaisen runkokisko-osan (310) kiinnittämiseksi irro- ... tettavasti erillisten moduli-istuinosien (302 - 306) etum- .···. maisiin poikittaistankoihin (332, 334) kiinnittämään näin 35 kunkin erillisen istuinosan (302 - 306) rinnakkaismuodos- ..!; telmaan, 98882 28

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että ensimmäiset ja toiset reiät (314) käsittävät kukin useita pitkänomaisia reikiä (314), jotka helpottavat erillisten moduli-istuinosien (302 - 5 306) kiinnittämistä säädettävästi ensimmäiseen ja toiseen runkokisko-osaan (308, 310).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että ensimmäinen pitkänomainen runkokisko-osa käsittää ensimmäisen pitkänomaisen L-muo- 10 toisen kulmaraudan (308).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että toinen pitkänomainen runkokisko-osa käsittää pitkänomaisen L-muotoisen kulmaraudan (308).

5. Kokoamisia!te (300) useiden erillisten moduli- istuinosien (302 - 306) kiinnittämiseksi rinnakkaismuodos-telmaan modulisohvakokoonpanon (336) muodostamiseksi, jossa kuhunkin erilliseen moduli-istuinosaan (302 - 306) kuuluu alempi takareuna (316 - 320), jossa on pitkittäissuun-20 nassa kulkeva takimmainen poikittaistanko ja alempi etu- reunaosa (322 - 326), jossa on pitkittäissuuntaisesti kulkeva etummainen poikittaistanko, joissa kussakin on useita , . reikiä (358, 348), tunnettu siitä, että koko- amislaite käsittää 25 ensimmäisen pitkänomaisen L-muotoisen runkokiskon : (308), jossa on useita pitkänomaisia reikiä (314), ensim- • · • ',· mäisen runkokiskon (308) ulottuessa pitkittäissuunnassa *:” erillisten moduli-istuinosien (302 - 306) takimmaisten poikittaistankojen (328, 330) viereen tukemaan kohdakkain 30 erillisten rivissä rinnakkaismuodostelmassa olevien mo- ;·. duli-istuinosien (302 - 306) takimmaista poikittaistankoa • · · *.·:·. (328, 330). I I I toisen pitkänomaisen L-muotoisen runkokiskon (310), jossa on useita pitkänomaisia reikiä (314), toisen runko-35 kiskon (310) ulottuessa pitkittäissuunnassa erillisten moduli-istuinosien (302 - 306) etummaisten poikittaisten- 98882 29 kojen (332, 334) viereen kytkeytymään kohdakkain erillisten moduli-istuinosien (302 - 306) etummaisten poikittaistankojen kanssa edelleen helpottamaan istuinosien (302 -306) kiinnittämistä rinnakkaismuodostelmaan; 5 ensimmäiset kytkentäelimet (360), jotka liittyvät ensimmäisen pitkänomaisen L-muotoisen runkokiskon (308) pitkänomaisiin reikiin (314) ja erillisten moduli-istuinosien (302 - 306) takimmaisten poikittaistankojen (328, 330) reikiin (348) ensimmäisen runkokiskon (308) 10 kytkemiseksi irrotettavasti takimmaisiin poikittaistankoi hin (328, 330); toiset kytkentäelimet (350), jotka liittyvät toisen runkokiskon (310) pitkänomaisiin reikiin (314) ja istuinosien (302 - 306) etummaisten poikittaistankojen (332, 15 334) reikiin (348) toisen runkokiskon (310) kytkemiseksi irrotettavasti etummaisiin poikittaistankoihin (332, 334); useita kiinnitys/pysäytyslevyjä (338 - 344), jotka on kytketty sohvanosien (302 - 306) etummaisten poikittaistankojen (332, 334) ja toisen runkokiskon (310) väliin 20 mahdollistaen istuinosan (302 - 306) jalkatukiyksikön si sään vedettävän liikeradan säätämisen, jolloin ensimmäisen ja toisen runkokiskon (308, 310. kytkeminen erillisten moduli-istuinosien (302 - 306) takimmaisiin ja etummaisiin poikittaistankoihin (328, 330, 25 332, 334) kiinnittää istuinosan (302 - 306) riviin rin- nakkaismuodostelmaan modulisohvakokoonpanon (336) muodos- • · tamiseksi.

♦ · ... 6. Kokoamislaite (300) kolmen erillisen istuinosan « » ♦ *** * (302 - 306) kiinnittämiseksi irrotettavasti yhteen modu- 30 lisohvakokoonpanon (336) muodostamiseksi, jolloin kuhunkin «· • *·· istuinosaan (302 - 306) kuuluu alempi takapääteosa (316 - ΐ.ί · 320) ja alempi etupääteosa (322 - 326), joista alemmissa takapääteosissa (316 - 320) on kussakin takimmainen poi-kittaistanko (328, 330) ja alemmissa etupääteosissa kus-35 sakin etummainen poikittaistanko (332, 334), ja jolloin kussakin etummaisessa ja takimmaisessa poikittaistangossa 98882 30 on useita reikiä (348, 358), tunnettu siitä, että kokoamislaite (300) käsittää ensimmäisen pitkänomaisen runkokiskon (308), joka ulottuu pitkittäissuunnassa kunkin istuinosan (302 - 306) 5 takimmaisen poikittaistangon (328, 330) viereen, ja jossa on useita pitkänomaisia reikiä (314), jotka ovat kohdakkain takimmaisten poikittaistankojen (328, 330) reikien (358) kanssa, ja joka ensimmäinen pitkänomainen runkokisko (308) voidaan säädettävästi kytkeä kohdakkain kunkin is-10 tuinosan (302 - 306) takimmaisten poikittaistankojen (328, 330. kanssa, jolloin istuinosat (302 - 306) saadaan rin-nakkai smuodostelmaan; toisen pitkänomaisen runkokiskon (310), joka ulottuu pitkittäissuunnassa kunkin istuinosan (302 - 306) 15 etummaisen poikittaistangon (332, 334) viereen, ja jossa on useita pitkänomaisia reikiä (314), jotka ovat kohdakkain kunkin istuinosan (302 - 306) etummaisten poikittaistankojen (332, 334) reikien (348) kanssa, ja jota toista pitkänomaista runkokiskoa (310) voidaan käyttää edelleen 20 helpottamaan istuinosien (302 - 306) säädettävää sovitta mista rinnakkaismuodostelmaan; joukon kiinnitysruuveja (360), jotka liittyvät ensimmäiseen runkokiskoon (308) ensimmäisen runkokiskon (308) kiinnittämiseksi irrotettavasti kunkin istuinosan 25 (302 - 306) takimmaiseen poikittaistankoon (328, 330) ta- • * · · kimmaisissa poikittaistangoissa olevien reikien (358) ja : ensimmäisen runkokiskon (308) pitkänomaisten reikien (314) kautta; • · · : toisen joukon kiinnitysruuveja (350) toisen pit- 30 känomaisen runkokiskon (310) kiinnittämiseksi irrotetta- vasti etummaiseen poikittaistankoon (328, 330) toisessa * pitkänomaisessa runkokiskossa (310) olevien pitkänomais- t * t ten reikien (314) ja kussakin etummaisessa poikittaistan-gossa (332, 334) olevien reikien (348) kautta; '.,.'35 jolloin kolme erillistä istuinosaa (302 - 306) py- syvät lujasti rinnakkaismuodostelmassa modulisohvakokoon-panon (336) muodostamiseksi. 31 98882