FI97967C - Hissijärjestelmä ja menetelmä siihen kuuluvien hissien ohjaamiseksi - Google Patents

Description

97967

Ett hissystem omfattar en hisskorgsgrupp (1- 4). En gruppkon-troll omfattar signalbehandlingsorgan, vilka pä basen av olika grupparametrar reglerar korgarnas avgäng frän en basväning el-ler huvudaula. DA rusningstillständ uppät rAder, sänds varje korg frän basvAningen tili ett visst flertal pA varandra föl-jande vAningar omfattande omräde, son utgör en "sektor" (SN).

Sektorerna gränsar tili varandra. Sektorernas (SN) antal kan vara lägre än antalet korgar (1- 4). VAningar, son bildar en sektor har adresserats enbart för vissa korgar och de utvisas med en indikatoranordning (SI) i huvudaulan. Sektorerna väljs att adresseras i förutbestämd ordning (t. ex. nummerföljd).

Korgarna utväljs för adressering tili en vald sektor i förut-bestämd ordning (t.ex. nummerföljd). Om inga korganrop har gjorts tili vAningar i för korgen anvisad sektor, väljs föl-jande sektor och följande korg enligt denna ordning. Om ett upp-anrop ges under rusningstillständ uppAt, väljs en korg som bäst kan efterkomma detta anrop om den är adresserad tili en sektor som befinner sig i den översta 2/3 av byggnaden.

Korgarna utvärderas för adressering frän den fördelaktigaste tili den minst fördelaktiga, tills den fördelaktigaste korgen hittas, som betjänar en sektor i den översta 2/3 av byggnaden.

Korgar, som betjänar den understa 1/3 av byggnaden, adresseras aldrig för upp-anrop under rAdande rusningstillständ uppät.

rTW*«T| in -- i , ..TT ;_,

Ti A n A Tl. A TrrA*- κ:ιν* SICC mc O* SI CC MCI* *>i cc »clw sicc . - ,Ά Π» I i m; ; Λ Λ i *Sfti ------ΓΤ- iwa; ! Lj«r| ι | j -Mli & *0is| & ” _ί___^__lT|__£_!_ 4

Il I I I I

SI ! ι I

Il . | | -V4.1

I hc | Ihc hc I

\k\ W IA! _b_iU ;_____iW |

• s,-t=3 hc *MES \~) si-CO) L

UDlLMLÄTlMh.................

9796?

Hissijärjestelmä ja menetelmä siihen kuuluvien hissien ohjaamiseksi Tämä keksintö koskee hissikorien jakelua hissijär-5 jestelmässä, joka sisältää useita koreja, jotka antavat ryhmänä palveluita rakennuksen lukuisille kerroksille ylösruuhkan vallitessa. Tarkemmin sanottuna keksinnön kohteena on hissijärjestelmä, joka käsittää joukon koreja matkustajien kuljettamiseksi peruskerroksesta lukuisiin 10 muihin peruskerroksen ylä- tai alapuolella oleviin kerrok siin; korikäskyelimet korikäskyjen antamiseksi kullekin korille; peruskerroksessa olevat osoitinelimet kerrosten osoittamiseksi, joissa korin on määrä pysähtyä; korin liikkeen ohjauselimet kunkin korin liikuttamiseksi; korin 15 paikan ilmaisinelimet jokaiselle korille korin paikkaa osoittavan signaalin aikaansaamiseksi; ovien ohjauselimet kunkin korin ovien avaamiseksi ja sulkemiseksi; sekä ohjaimen signaalien aikaansaamiseksi, jotka ohjaavat liikkeen ohjauselimien, ovienohjauselimien ja osoitinelimien 20 toimintaa vasteena paikkaa ilmaiseville signaaleille ja korikäskyille.

Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä hissien lähettämiseksi rakennuksessa peruskerroksesta muihin kerroksiin peruskerroksessa annettujen korikäskyjen perus-25 teella ja korien sijainnin perusteella. Keksinnön kohteena on vielä edelleen hissijärjestelmän hissiohjain, jossa mainittu järjestelmä käsittää joukon koreja matkustajien kuljettamiseksi peruskerroksesta lukuisiin peruskerroksen ylä- tai alapuolella oleviin kerroksiin, korikäskyelimet 30 korikäskyjen antamiseksi kullekin korille, peruskerrokses sa olevat osoitinelimet kerrosten osoittamiseksi, joissa korin on määrä pysähtyä, korin liikkeen ohjauselimet kunkin korin liikuttamiseksi, korin paikan ilmaisinelimet jokaiselle korille korin paikkaa osoittavan signaalin ai-35 kaansaamiseksi ja ovien ohjauselimet kussakin korissa ole-

II

97967 2 vien ovien avaamiseksi ja sulkemiseksi, jolloin mainittu ohjain saa aikaan signaalit, jotka ohjaavat liikkeen oh-jauselimien, ovien ohjauselimien ja osoitinelimien toimintaa vasteena sijaintisignaaleille ja korikäskyille.

5 Rakennuksessa, jossa on hissiryhmä, hissien kerros ten välinen liikenne ja liikenne pääaulasta tai peruskerroksesta (esimerkiksi pääaulasta) ylempiin kerroksiin, vaihtelee päivän mittaan. Liikenteen tarvetta pääaulasta ilmaisevat matkustajien korinapeilla ilmoittamat määräker-10 rokset (korikäskyt). Toimistorakennuksessa liikenne pää aulasta on tavallisesti vilkkainta aamulla. Tätä kutsutaan "ylösruuhkan" ajaksi, siksi ajaksi päivästä, jolloin rakennukseen pääaulaan tulevat matkustajat enimmäkseen menevät tiettyihin kerroksiin, ja kun on vähän tai ei yhtään 15 "kerrosten välistä" liikennettä (vähän kerroskutsuja).

Ylösruuhkan aikana liikenteen tarve pääaulasta voi olla ajasta riippuva. Peräkkäisissä kerroksissa toimivilla tietyn yrityksen työntekijäryhmillä voi olla sama työhöntulo-aika, joka eroaa toisten rakennuksessa työskentelevien 20 työhöntuloajasta. Suuri määrä sisään tulevia työntekijöitä saattaa kokoontua pääaulaan odottamaan hissien palvelua päästäkseen muutamiin päällekkäisiin eli peräkkäisiin kerroksiin. Jokin aika myöhemmin pääaulaan tulee uusi joukko ihmisiä, jotka menevät toisiin kerroksiin.

25 Ylösruuhkan aikana pääaulassa olevilla hissikoreil- la ei useinkaan ole riittävää kapasiteettia käsittelemään niihin kerroksiin menevää liikenteen määrää (matkustajien määrää), joihin ne välittävät liikennettä. Jotkin muut korit voivat lähteä pääaulasta maksimikuormaansa (täyttä 30 kuormaansa) pienemmällä kuormalla. Näissä olosuhteissa korin saatavilla olo, kapasiteetti ja määräkerrokset eivät ole tehokkaasti keskenään sovitettu matkustajien välittömien tarpeiden mukaan. Aika, joka kuluu korin palaamiseen pääaulaan ottamaan uusia matkustajia (matkustajan odotus-35 aika), pitenee näiden kuormituserojen takia.

97967 3

Useimmissa käytössä olevissa hissien ryhmäohjaus-järjestelmissä odotusajan piteneminen johtuu siitä, että hissikorit vastaavat pääaulasta annettuihin korikäskyihin ottamatta huomioon pääaulassa olevien sellaisten matkusta-5 jien todellista lukumäärää, jotka haluavat mennä tiettyyn määräkerrokseen. Kaksi koria voi palvella samaa kerrosta siten, että niiden välillä on vain tietty lähettämisaika-väli (aika, jonka sallitaan kulua, ennenkuin kori lähtee). Jakelu tällä tavalla ei minimoi odotusaikaa pääaulassa, 10 koska korin kuormituskerrointa (korin todellisen kuorman suhde sen maksimikuormaan) ei ole maksimoitu ja suoritettujen pysähtymisten lukumäärää ennen korin palaamista pääaulaan ottamaan uusia matkustajia ei ole minimoitu.

Joissakin olemassaolevissa järjestelmissä, esi-15 merkkinä Bittarille ym, myönnetty US-patentti 4,305,479 nimeltään "Variable Up-Peak Elevator Dispatching", joka on siirretty Otis Elevator Companylle, lähtemisaikaväli pääaulasta on säädelty. Joskus tämä tietää sitä, että tilapäisesti lepotilassa oleva kori voi joutua odottamaan 20 toisten korien lähtemistä pääaulasta, ennenkuin se ottaa matkustajia, jotka sitten antavat korikäskyt korille.

Matkustajaliikenteen aikayksikköä kohti lasketun käsittelykapasiteetin suurentamiseksi korin suorittamien pysähtymisten lukumäärää voidaan rajoittaa koskemaan tiet-25 tyjä kerroksia. Korit, usein ryhmiksi järjestettyinä, voi vat muodostaa pienen koriryhmän, joka yhdessä palvelee vain tiettyjä kerroksia. Matkustaja astuu johonkin näistä koreista ja hänen sallitaan antaa korikäsky (esimerkiksi painamalla korin painonappirasiassa olevaa nappia) vain 30 tämän koriryhmän palvelemiin kerroksiin. "Ryhmittäminen", kuten tätä yleisesti kutsutaan, lisää korien kuormitusta, parantaa järjestelmän tehokkuutta, mutta ei minimoi pääaulasta lähtemisestä sinne palaamiseen kuluvaa kokonaisai-kaa. Pääsyynä on, ettei koria pakoteta palvelemaan alinta 35 mahdollista kerrosta minimimäärällä pysähdyksiä ennen tä hän kerrokseen saapumista. 1 97967 4

Joissakin hisseissä kerrokset osoitetaan koreille keskuspaikasta annettujen korikäskyjen perusteella. Nowa-kille ym. myönnetty US-patentti 4,691,808 nimeltään "Adaptive Assignment of Elevator Car Calls", joka on siirretty 5 Otis Elevator Companylle, kuvaa järjestelmän jossa näin tapahtuu, samoin kuin australialainen patentti 255,218, joka on myönnetty vuonna 1961 Leo Portille. Tämä ratkaisu ohjaa matkustajat koreihin.

Tämän keksinnön tarkoitus on ratkaista edellä se-10 lostetut epäkohdat. Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaisella hissijärjestelmällä, jolle on tunnusomaista, että mainittu ohjain käsittää signaalinkäsittelyelimet, jotka aikaansaavat signaalit: rakennuksen kerrosten jakamiseksi joukkoon sekto-15 reita, joiden lukumäärä on pienempi tai yhtä suuri kuin korien lukumäärä, kunkin sektorin käsittäessä yhden kerroksen tai useamman peräkkäisen kerroksen, sektorien ollessa toistensa suhteen peräkkäisiä; korille osoitetussa sektorissa olevien kerrosten 20 näyttämiseksi osoitinelimillä, ja sektorin osoittamiseksi yksinomaan yhdelle koreista syklisen osoittamisjakson yhden syklin aikana, joka osoittaa sektorit ennalta määrätyssä sektorijärjestyksessä ja ennalta määrätyssä korijärjestyksessä korin lähestyessä 25 määrättyä paikkaa peruskerroksen suhteen.

Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä, jolle on tunnusomaista, että rakennuksessa olevat kerrokset jaetaan useaan sektoriin, joiden lukumäärä on pienempi tai yhtä suuri kuin korien lukumäärä, kunkin sektorin käsittäessä 30 yhden tai useamman peräkkäisen kerroksen, sektoreiden ol lessa toistensa suhteen peräkkäisiä; kerros osoitetaan yksinomaan yhdelle koreista syklisen osoittamisjakson aikana, joka osoittaa sektorit ennalta määrätyn sektorijärjestyksen mukaan ja ennalta määrätyn korijärjestyksen mu-35 kaan korin lähestyessä erityistä peruskerrokseen liittyvää kohtaa; peruskerroksessa näytetään korille osoitetussa - 97967 5 sektorissa olevat kerrokset; korin annetaan siirtyä pois peruskerroksesta korikäskyjen perusteella vain, jos kori-käsky on korille osoitetussa sektorissa olevaan kerrokseen; ja mainitulle yhdelle korille osoitetaan eri sekto-5 ri, jos ennalta määrättyä ehtoa täyttävää korikäskyä ei ole annettu sektorissa olevaan kerrokseen sen jälkeen kun sektori on osoitettu korille.

Keksinnön kohteena on vielä edelleen hissiohjain, jolle on tunnusomaista, että mainittu ohjain käsittää sig-10 naalinkäsittelyelimet, jotka aikaansaavat signaalit: ra kennuksen kerrosten jakamiseksi joukkoon sektoreita, joiden lukumäärä on pienempi tai yhtä suuri kuin korien lukumäärä, kunkin sektorin käsittäessä yhden kerroksen tai useampia peräkkäisiä kerroksia, sektorien ollessa toisten-15 sa suhteen peräkkäisiä; korille osoitetussa sektorissa olevien kerrosten näyttämiseksi osoitinelimillä; ja sektorin osoittamiseksi yksinomaan yhdelle koreista syklisen osoittamisjakson aikana, joka osoittaa sektorit ennalta määrätyssä sektorijärjestyksessä ja ennalta määrätyssä 20 korijärjestyksessä korin lähestyessä erityistä paikkaa peruskerroksen suhteen.

Keksinnön mukaan rakennuksessa, jossa on useita (X) peräkkäisiä kerroksia peruskerroksen ylä- tai alapuolella, esimerkiksi pääaulan yläpuolella olevat kerrokset, lähte-25 misjärjestys noudattaa "ylösruuhkan" aikana kaavaa, jossa kerrokset järjestetään N peräkkäiseksi sektoriksi (jossa N on kokonaisluku ja pienempi kuin X). N tai useampia koreja käytetään palvelemaan näitä sektoreita, mutta kukin sektori on osoitettu kunakin ajankohtana vain yhdelle koreista 30 (sitä palvelee vain yksi koreista). Kerrokset, jotka on osoitettu tietylle korille (joita tietty kori palvelee), näytetään osoitinlaitteella pääaulassa. Kun kori vastaa sektoriin kuuluvien kerrosten korikäskyihin, se tyypillisesti palautetaan pääaulaan uudelleen tietylle sektorille 35 osoittamista varten. Sektorin valinta osoittamista varten tehdään ennalta määrätyssä järjestyksessä, samoin kuin

II

97967 6 seuraavan osoitettavan korinkin valinta. Korit valitaan tämän järjestyksen perusteella niiden lähestyessä valinta-kohtaa pysähtyäkseen pääaulassa ja niiden ollessa pääaulassa. Keksinnön erään piirteen mukaisesti sektorit ja 5 korit valitaan numeerisessa järjestyksessä, joka itse asi assa on "kiertojärjestyksessä" suoritettava valinta. Jos korikäskyjä ei anneta sektorin kerroksiin sen jälkeen kun korin ovet on suljettu, ovet avataan uudelleen, kun kori on uudelleen osoitettu seuraavaan valittuun sektoriin, 10 joka valitaan numerojärjestyksen mukaan. Sektorin kerrok set on osoitettu korille vain niin kauan kuin osoitus on voimassa. Lisäksi, keksinnön mukaan, alaskutsut (kerros-tenvälisessä liikenteessä) osoitetaan koreille, jotka ovat siinä kerroksessa, josta kerroskutsu annettiin tai tätä 15 kerrosta ylempänä, ja jotka ovat vapaat ottamaan lisää kutsujen osoituksia (palatessaan sektorista pääaulaan). Toisaalta ylöskutsut osoitetaan perustuen kerroskutsun paikkaan rakennuksessa ja korikäskyihin, jotka on annettu kullekin korille pääaulassa, kun koria ollaan lähettämässä 20 pääaulasta korille yksinomaan osoitettuun sektoriin, josta kori normaalisti palaa, ellei kerroskutsuja ole, sekä korin kykyyn - muihin koreihin verrattuna - vastata ylöskut-suun. Kun on olemassa samanaikainen korikutsu ja ylöskut-su, niin kori vastaa kutsuun. Jos ylöskutsu ei ole saman-25 aikainen korikutsun kanssa, kerroskutsulle osoitettu kori on se kori, joka normaalisti osoitettaisiin kerroskutsulle silloin, kun ylösruuhkatilannetta ei ole, edellyttäen että kori on osoitettu palvelemaan sektoria rakennuksen "yläosassa" (esimerkiksi rakennuksen ylimmässä 2/3:ssa) ja 30 tämä sektori on joko se sektori, joka sisältää kerroskut sun, tai sen yläpuolella oleva sektori. Jos kuitenkin ylöskutsu on muussa osassa rakennusta (sen alemmassa osassa), niin kerroskutsu osoitetaan seuraavalle korille, joka lähetetään peruskerroksesta juuri alemman osan yläpuolella 35 oleviin sektoreihin. Tämä rajoitus merkitsee, että alem massa osassa olevia sektoreita palvelevat korit eivät voi 97967 7 vastata ylöskutsuun, ellei se ole samanaikainen korikutsun kanssa. Itse asiassa korit, joilla on pisin edestakainen niille osoitettuun sektoriin liittyvä matka, vastaavat kerroskutsuihin menemällä ylös. Näin ollen edestakaiseen 5 matkaan peruskerroksesta kaikkiin ryhmän kerroksiin mene vän kokonaisajän suhteellinen pidentyminen minimoidaan vastattaessa ylöskutsuihin.

Keksinnön mukaisen järjestelmän, menetelmän ja his-siohjaimen edulliset suoritusmuodot ilmenevät oheisista 10 epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2, 3, 5 ja 7.

Kuvio 1 on toiminnallinen lohkokaavio hissijärjes-telmästä, joka käsittää kolmeatoista kerrosta palvelevan neljän korin "ryhmän".

Kuvio 2A-C on vuokaavio, joka esittää keksinnön mu-15 kaista jakelurutiinia.

Kuviossa 1 neljä hissikoria 1-4, jotka ovat osa hissiryhmäjärjestelmää, palvelevat rakennusta, jossa on lukuisia kerroksia. Tämän esityksen tarkoituksia varten rakennuksessa on kolmetoista kerrosta pääaulan yläpuolel-20 la. Kukin kori 1-4 sisältää korin painonappirasian 12, jonka avulla matkustaja antaa korikäskyn tiettyyn kerrok seen painamalla nappia, tuottaen signaalin CC, joka ilmaisee kerroksen, johon matkustaja aikoo mennä. Kussakin kerroksessa on lisäksi kutsunappirasia 14, jonka avulla anne-25 taan kerroskutsusignaali HC, joka ilmaisee kerroksessa olevan matkustajan aiotun matkustussuunnan. Pääaulassa L on myös kutsunappirasia 16, jonka avulla matkustaja kutsuu korin pääaulaan. Kuviossa 1 olevan ryhmäesityksen tarkoituksena on kuvata korien valintaa keksinnön mukaisesti 30 ylösruuhkan aikana, jolloin peruskerroksen yläpuolella olevat kerrokset 2-13 on jaettu kolmeen sektoriin, joista kukin käsittää neljä kerrosta. Rakennuksen kerrokset on jaettu kolmeen sektoriin SN, joista kukin käsittää neljä kerrosta. Kutakin sektoria palvelee tiettynä aikana vain 35 yksi neljästä korista 1-4. Tämä toiminta selitetään myö hemmin yksityiskohtaisemmin kuvioiden 2A-2B vuokaavioiden 1 97967 8 yhteydessä. Yksi kori jätetään vapaaksi, mitä tarkastellaan keksinnön parhaana sovelluksena. Rakennus voidaan kuitenkin jakaa neljään sektoriin, jolloin kaikkia koreja voidaan käyttää palvelemaan sektoreita.

5 Pääaulassa jokaisen oven 18 yläpuolelle on sijoi tettu korin palveluosoitin SI, joka näyttää ne kulloinkin valitut kerrokset, joihin korilla pääaulasta yksinomaan pääsee perustuen korille osoitettuun sektoriin. Tämä osoitus muuttuu koko ylösruuhkan ajan myöhemmin selitettävällä 10 tavalla, jossa myös mainitaan, että kullekin sektorille annetaan numero SN ja kullekin korille annetaan numero CN. Korin 2 tapauksessa CN=2, se on osoitettu palvelemaan sektoria 1, joten SN=1. Kori 3, CN*3, palvelee sektoria 2, SN=2. Kori 4, CN=4, palvelee sektoria 3, SN=3. Koria 1, 15 CN=1, ei hetkellisesti ole osoitettu millekään sektorille.

Koria 2 varten oleva palveluosoitin SI näyttää sektoriin 1 kuuluvat kerrokset 2-5, joille tämä kori yksinomaan antaa pääaulasta palveluita, mutta vain yhden matkan ajan. Samalla tavoin kori 3 antaa palveluita yksinomaan sektorille 20 2, joka käsittää kerrokset 6-9, ja korin 3 palveluosoitin näyttää nämä kerrokset. Korin 4 palveluosoitin näyttää kerrokset 10-13, jotka kuuluvat sektoriin 3. Korin 1 palveluosoitin ei ole valaistu, mikä osoittaa, että tämä kori ei palvele mitään sektoria sinä ajankohtana kuvion 1 esit-25 tämän ylösruuhkan lähettämisjakson aikana. Korille 1 voi kuitenkin olla osoitettuna yksi sektoreista sen lähestyessä pääaulaa myöhempänä ajankohtana riippuen toisten korien sijainnista sinä ajankohtana sekä sinä ajankohtana voimassaolevasta sektorien osoituksesta koreille. Kuten myöhem-30 min selitetään, sektorien osoittaminen koreille noudattaa järjestystä, joka seuraa korien ja sektorien numeerista järjestystä, josta johtuen sektorit osoitetaan ja korit valitaan osoittamista varten syklistä kaavaa noudattaen niiden saavuttaessa pääaulaan liittyvän valintakohdan, 35 jolla tavoin aikaansaadaan osoittaminen ajallisessa "kier to järjestyksessä" .

- 97967 9

Kukin koreista 1-4 vastaa vain korikäskyihin, jotka annetaan korissa pääaulasta kerroksiin, jotka ovat samoja kuin korille osoitetussa sektorissa olevat kerrokset. Esimerkiksi kori 4 vastaa vain korikäskyihin, jotka annetaan 5 pääaulassa kerroksiin 10-13. Se vie matkustajat pääaulasta näihin kerroksiin (edellyttäen, että korikäskyjä näihin kerroksiin on annettu) ja palaa sitten tyhjänä pääaulaan, ellei sille osoiteta kerroskutsua, joka voidaan tehdä käyttäen myöhemmin kuvattuja sekvenssejä, vastauksena ylös-10 tai alaskutsuun, joka on annettu yhdestä kerroksesta.

Muina aikoina päivästä (kun "kerrostenvälistä" liikennettä on enemmän) voidaan käyttää eri jakelurutiineja kerrosten-välisen liikenteen ja pääaulaan suuntautuvan liikenteen hoitamiseksi (tätä liikennettä pyrkii syntymään ylösruuh-15 kajakson jälkeen, joka esiintyy työpäivän alkaessa). Esi merkiksi jakelurutiineja, jotka esitetään seuraavassa mainituissa US-patenteissa ("Bittarin patenteissa", jotka kaikki on siirretty Otis Elevator Companylle), voidaan käyttää muina aikoina joko koko jakelujärjestelmässä tai 20 osassa kokonaisvaltaista jakelujärjestelmää, jossa keksin töön liittyviä rutiineja käytetään ylösruuhkan vallitessa: Bittarille ym. myönnetty US-patentti 4,363,381 nimeltään "Relative System Response Call Assignments", Bittarille myönnetty US-patentti 4,323,142 nimeltään "Dynamically 25 Reevaluated Elevator Call Assignments".

Kuten muissa hissijärjestelmissä, kukin kori 1-4 on kytketty käytön ja liikkeen ohjausyksikköön 30. Kukin näistä liikkeen ohjausyksiköistä 30 on kytketty ryhmäohjaukseen 32. Vaikkei sitä ole esitetty, kunkin korin si-30 jaintia rakennuksessa voisi palvella ohjain paikanilmaisi- men avulla, kuten Bittarille ym. myönnetyssä aikaisemmassa patentissa on esitetty. Ohjausyksiköt 30, 32 sisältää CPU:n (keskusprosessori tai signaaliprosessori), joka käsittelee järjestelmästä saatavat tiedot. Ryhmäohjain 32 35 määrää käytön ja liikkeen ohjausyksiköistä 30 saatavia signaaleja käyttäen kerrokset, joita kukin kori palvelee.

. 97967 10

Kukin käytön ja liikkeen ohjausyksikkö 30 vastaanottaa signaalit HC ja CC ja aikaansaa ohjaussignaalin palve-luosoittimelle SI. Kukin liikkeen ohjausyksikkö vastaanottaa myös ohjaamaltaan korilta korin kuormitustiedon LW. Se 5 myös mittaa ovien aukioloajan korin ollessa pääaulassa ("viipymisajan", joksi sitä yleensä nimitetään). Käytön ja liikkeen ohjausyksiköt on tässä esitetty erittäin yksinkertaistetulla tavalla, koska saatavilla on lukuisia patentteja ja teknisiä julkaisuja, jotka esittävät yksityis-10 kohtia hissien käytön ja liikkeen ohjausyksiköistä. Siksi oletetaan, että ohjausyksiköissä 30, 32 olevat CPU:t ovat ohjelmoitavissa toteuttamaan tässä selostettu rutiini tämän keksinnön jakelurutiinin suorittamiseksi tiettynä aikana päivästä tai rakennuksen valittujen olosuhteiden val-15 litessa, ja lisäksi oletetaan, että muina aikoina oh jausyksiköt kykenevät käyttämään toisenlaisia jakeluru-tiineja, esimerkiksi edellä mainituissa Bittarin patenteissa esitettyjä rutiineja.

CPU:iden laskentakyvyn ansiosta tämä järjestelmä 20 voi kerätä tietoja yksittäisistä ja ryhmän tarpeista päi vän mittaan ja koota historiallisia tietoja kunkin viikonpäivän liikennetarpeista ja verrata niitä todelliseen tarpeeseen kokonaisvaltaisten jakelusekvenssien sovittamiseksi, jolla tavalla saavutetaan järjestelmän ja yksittäisen 25 korin ennalta määrätty suoritustaso. Tällaista ratkaisua noudattaen korin kuormitusta ja pääaulan liikennettä voidaan myös analysoida kustakin korista saatavan signaalin LW avulla, joka ilmaisee korin kuormituksen. Tosiasiallista pääaulan liikennettä voidaan myös mitata käyttämällä 30 pääaulassa olevaa matkustajailmaisinta (jota ei ole esi tetty). Donofriolle ym. myönnetty US-patentti 4,330,836 nimeltään "Elevator Cab Load Measuring System", sekä Mot-tierille ym. myönnetty US-patentti 4,303,851 nimeltään "People and Object Counting System", jotka molemmat on 35 siirretty Otis Elevator Companylle, esittävät ratkaisuja, joita voidaan käyttää näiden signaalien tuottamiseksi.

97967 11 Tällaisia tietoja käyttämällä ja laskemalla niiden korrelaatio kellonajan ja viikonpäivän sekä todellisuudessa annettujen korikäskyjen ja kerroskutsujen lukumäärän kanssa voidaan saada mielekäs kysyntätilasto kerrosten jakami-5 seksi sektoreihin ylösruuhkan aikana keksinnön mukaisesti käyttämällä signaalinkäsittelyrutiinia, joka toteuttaa kuviot 2A-C käsittävien vuokaavioiden kuvaamat sekvenssit odotusajan minimoimiseksi pääaulassa.

Tarkasteltaessa korien osoittamista sektoreihin 10 käyttämällä kuvioissa 2A-C kuvattua osoituskaaviota eli logiikkaa oletetaan (mukavuussyistä), että hissikorit 1-4 liikennöivät kaikkiin kerroksiin, mahdollisesti palaten pääaulaan (peruskerrokseen, joka palvelee ylempiä kerroksia) ottamaan matkustajia. Kuvioiden 2A-C mukaisesti, jot-15 ka esittävät vuokaaviota sektorien osoittamisen ohjaamista ja korien lähettämistä varten esillä olevan keksinnön mukaisesti nopeasti tapahtuvalla syklisellä periaatteella, tämä "ylösruuhkan" vallitessa toimiva kerrosjakoon perustuva jakelurutiini alkaa kohdasta SI, jonka jälkeen koh-20 dassa S2 testataan, onko olemassa ylösruuhkatilanne, esi merkiksi onko arkipäivän aamu. Jos vastaus kohtaan S2 on negatiivinen (ei), niin alirutiini poistuu kerrosjakoru-tiinista hissinjakelun päärutiiniin, esimerkiksi sellaiseen, joka on esitetty aikaisemmin mainituissa Bittarin 25 patenteissa. Jos vastaus kohdassa S2 on myönteinen (on), seuraa kohta S3, jossa peräkkäisistä pääaulan yläpuolella olevista kerroksista muodostetaan sektoreita. Kohdassa S3 sektorien lukumäärä on N, joka on yhtä suuri kuin korien lukumäärä (NC) miinus yksi. Esimerkiksi kuviossa 1 on kol-30 me sektoria ja neljä koria. Kuten aikaisemmin huomautet tiin, sektorien lukumäärä voi olla yhtä suuri kuin korien lukumäärä, mutta mikäli koreja on enemmän kuin sektoreita, pienenee samaa sektoria peräkkäin palvelevien korien välinen aika. Kerroskutsujen osoittaminen voidaan tehdä Bitta-35 rin patenttien esittämällä tavalla. Se voidaan tehdä myö hemmin selostettavalla tavalla. 1 97967 12

Kohdassa S4 testataan, onko aikaisemmin siirrytty ylösruuhkan kerrosjakorutiiniin. Tämän testin tulos voi aiheuttaa kohdan S5 suorittamisen, jossa kullekin sektorille annetaan numero (kokonaisluku), ja kohdan S6 suorit-5 tamisen, jossa kukin sektorirekisteri ryhmäohjausyksikössä asetetaan arvoon 1, oletettavasti SN:n alimpaan arvoon, sekä kohdan S7 suorittamisen, jossa samanlainen korirekis-teri asetetaan CN:n alimpaan arvoon, oletettavasti l:ksi. Kuvauksen tarkoituksia varten kuviossa 1 kerroksia 2-5 10 palvelevalla sektorilla, SN on 1, kerroksia 6-9 palvele valla sektorilla, SN on 2 ja kerroksia 10-12 palvelevalla sektorilla, SN on 3. Korilla 1 CN voisi olla 1, korilla 2 CN voisi olla 2, korilla 3 CN 3 ja korilla 4 CN 4. CN ja SN voidaan olettaa initialisoitavan ykköseksi. Vuokaavion 15 kuvaamat sekvenssit pyrkivät osoittamaan sektorin korille 1 alkaen sektorista 1. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa, joka käyttää nykyaikaista keskusprosessoria (CPU), valintaprosessi tapahtuu monta kertaa sekunnissa.

Jos vastaus kohdassa S4 on myönteinen, mennään koh-20 taan S8. Kohtaan S8 mennään myös sen jälkeen kun rekiste rit on initialisoitu. Kohdassa S8 testataan, onko numeron CN omaava kori, joka silloin on tarkasteltavana, valinta-kohdassa, jossa kohdassa kori on valmis aloittamaan pysähtymisen pääaulaan. Jos vastaus tähän testiin on negatiivi-25 nen (kuviossa 1 se voisi olla negatiivinen, koska kori 1 on liikkumassa poispäin), CN:ää suurennetaan yhdellä yksiköllä kohdassa S12, joka merkitsee sitä, että osoitusyri-tys nyt vaihtuu koskemaan koria 2. Kuvauksen tarkoituksia varten oletetaan, että kori 2 on laskeutumassa esitetyssä 30 kohdassa. Tästä seuraa myönteinen vastaus kohdassa S8, aiheuttaen sektorin 1 (joka sisältää kerrokset 2-5) osoittamisen korille 2, joka toimenpide tapahtuu kohdassa S9. Kohdassa S10 sekä SN:ää että CN:ää suurennetaan yhdellä, mutta SN tai CN on saavuttanut vastaavan maksimiarvonsa, 35 joka tapahtuu sen jälkeen kun kukin kori ja kukin sektori on osoitettu. Kun se tapahtuu, SN ja CN asetetaan ykkösek- 97967 13 si jälleen kerran (kumpikin erikseen). Tämä toimintojär-jestys aiheuttaa sen, että sektorit osoitetaan koreille numeerisesti kiertävää järjestystä noudattaen.

Kohdassa Sll korille edellisessä sekvenssissä osoi-5 tetussa sektorissa olevat kerrokset näytetään pääaulassa tai peruskerroksessa "palveluosoittimella" SI. Kohta S13 käskee korin ovet avautumaan, kun kori on saapunut pääaulaan, ja pitämään ovet auki matkustajien päästämiseksi sisään, jotka matkustajat oletettavasti astuvat koriin 10 aikoen antaa korikäskyjä (korin painonappirasiassa olevil la) korikäskynapeilla mennäkseen palvelunäytöllä ilmeneviin kerroksiin. Korikäskyt rajoitetaan vain näihin kerroksiin kohdassa S14. Kohdassa S15 määritetään, onko lähtemisaikaväli kulunut. Ellei se ole kulunut (negatii-15 vinen vastaus), rutiini palaa takaisin kohtaan S13 pitäen ovet auki. Kun lähtemisaikaväli päättyy (aikaansaaden myönteisen vastauksen kohdassa S15), ovet suljetaan kohdassa S16. Palveluosoitin sammutetaan sen jälkeen kohdassa 517 (kunnes korille osoitetaan seuraava sektori). Kohta 20 S18 määrittää, onko annettu "luvallisia" korikäskyjä (eli korikäskyjä sektoriin kuuluviin kerroksiin). Koska sektori osoitetaan korille huolimatta korikäskyjen antamisesta, niin sektorin tarvetta ei ole sinä nimenomaisena aikana, kun kori on pääaulassa valmiina ottamaan matkustajia (kun 25 sektori on osoitettu korille peruskerroksessa tai pää aulassa). Näin ollen, jos luvallisia korikäskyjä ei ole annettu, rutiini käy läpi kohdan S19, jossa se odottaa lyhyen ajan (esimerkiksi 2 sekuntia), ja toistaa kohdan 518 testin (kohdassa S20). Jos vastaus on vieläkin nega- 30 tiivinen, rutiini menee takaisin kohtaan S8 kohdassa S22 annetulla käskyllä. Tämän jälkeen rutiini tarkastelee numerojärjestyksessä seuraavan sektorin osoittamista numerojärjestyksessä seuraavalle valintakohdassa olevalle korille. Koska noudatetaan numerojärjestystä, konfliktit 35 samana aikana valintakohdassa olevien korien välillä eivät haittaa osoittamismenettelyä.

. 97967 14

Sektorien koko on edellä esitetyssä kuvauksessa ollut vakio, mutta keksintöä voidaan soveltaa järjestelmään sellaisella tavalla, joka asettaa sektorien koon. Kokoa voidaan muuttaa rakennuksen todellisen tai odotetun 5 liikennetarpeen perusteella. Sektoriin kuuluvien kerrosten lukumäärää voidaan esimerkiksi suurentaa siten, että kullakin sektorilla on karkeasti yhtä suuri matkustajakuormi-tus pääaulasta tai peruskerroksesta. Sektoreihin kuuluvien kerrosten lukumäärän ei tarvitse olla sama, vaikka keksin-10 töä selitettäessä niin on esitetty mukavuussyistä. Muutok sia sektorien koossa voidaan tehdä perustuen pääaulassa mitattuun matkustajatiheyteen ja laskemalla sen korrelaatio odotettujen korikäskyjen kanssa sinä nimenomaisena ajankohtana, jolloin sektorien osoittaminen suoritetaan 15 alirutiinisyklissä. Edellinen sektori osoitetaan uudelleen toisella jaksolla toiselle korille, jolloin korikäskyt voivat toteutua sallien korien lähettämisen pyydettyihin kerroksiin.

Kohdan S21 jälkeen, jossa kori lähtee korille an-20 nettujen korikäskyjen perusteella kerroksiin sektorissa, johon kori on osoitettu, siirtyy rutiini tutkimaan ylös-ja alaskutsuja (signaalit HC kuviossa 1), jotka ovat jossakin kerroksessa annettuja palvelupyyntöjä. Näistä pyynnöistä aiheutuu kerrosten välistä liikennettä, joka ylös-25 ruuhkan vallitessa on yleensä vähäistä. Täten kerroskutsu- jen osoittamiselle annetaan verrattain alhainen prioriteetti silloin, kun ylösruuhkan kerrosjakorutiini on toiminnassa. Kerroskutsujen osoittaminen tänä aikana tehdään tavalla, joka tuo korit mahdollisimman pian takaisin pää-30 aulaan sektorin osoittamista varten odotusajan minimoimi seksi. Kohdassa S22 tehdään yksinkertainen testi, joka havaitsee, onko osoitusjakson aikana annettu kerroskutsu-ja. Ellei niitä ole annettu, poistutaan rutiinista. Jos jostakin kerroksesta on annettu kerroskutsu, havaitsee 35 kohta S23, onko se kutsu mennä alas (alaskutsu) vai ylös (ylöskutsu) rakennuksessa. Jos se on alaskutsu, niin koh- 97967 15 dassa S24 kerroskutsuun vastataan lähettämällä lähin saatavilla oleva kori, joka on liikkumassa alaspäin paikasta, joka on kerroskutsun antopaikan tasolla tai sen yläpuolella. Oletettavasti tämä osoitus voidaan tehdä normaalien 5 ehtojen mukaan käyttämällä esimerkiksi Bittarin patenteis sa kuvattua tekniikkaa korin valitsemiseksi kerroskutsulle osoittamista varten vertailun perusteella. Jos havaitaan, että on annettu ylöskutsu, niin kohta S25 havaitsee, onko annettu samanaikainen korikäsky jostakin pääaulassa ole-10 vasta korista (joka on osoitettu sektoriin). Jos vastaus on myönteinen, niin ylöskutsu osoitetaan tälle korille.

Jos vastaus kohdassa S25 on negatiivinen, niin kohta S27 määrittää kunkin korin kyvyn vastata ylöskutsuun tavanomaisten ehtojen vallitessa, mieluimmin käyttäen sek-15 venssejä, jotka on kuvattu aikaisemmissa Bittarille ym.

myönnetyissä patenteissa, joissa kori valitaan kaikista muista koreista lopullista osoitusta varten tarkastelemalla osoituksen vaikutusta koko järjestelmän suoritusvastee-seen. Kuvioissa 2A-C olevat sekvenssit lisäävät "normaalin 20 valinnan" kaavaan lisäsäännön, joka parantaa edellä tar kasteltua ylösruuhkan kerrosjakoa. Kohdassa S28 sekvenssi valitsee normaalia valintarutiinia käyttäen edullisimman korin vastaamaan kerroskutsuun ja testaa kohdassa S29, palveleeko kori sektoria rakennuksen ylimmässä 2/3:ssa ja 25 onko tämä sektori se sektori, joka sisältää kerroksen, josta kerroskutsu on annettu, tai onko tämä ylempi sektori (ts. sen sektorin yläpuolella, joka sisältää kerroksen, josta kerroskutsu on annettu). Jos edullisin kori ei täytyä tämän testin ehtoja, niin käyttäen kohtaa S30, joka 30 kasvattaa korin numeroa yhdellä kohdistaen valinnan seu- raavaksi edullisimmalle korille, ohjelma kiertää edulli-simmasta vähiten edulliseen, kunnes kohtaan S29 saadaan myönteinen vastaus, josta seuraa ylöskutsun osoittaminen testin ehdot täyttävälle korille. Tämä osoittaminen tapah-35 tuu kohdassa S31.

Claims (7)

97967 16 Vaikka edellä esitetty on keksinnön toteuttamisen parhaan suoritusmuodon selitys ja vaikka se myös kuvaa variaatioita ja modifikaatioita, joita koko keksintöön tai sen osaan voidaan tehdä, alan asiantuntijalle on ilmeistä, 5 että muita modifikaatioita ja variaatioita voidaan tehdä tässä selostettuun laitteistoon ja ohjelmiin poikkeamatta keksinnön todellisesta kattavuudesta ja hengestä. 97967 17

1. Hissijärjestelmä, joka käsittää joukon koreja matkustajien kuljettamiseksi peruskerroksesta lukuisiin 5 muihin peruskerroksen ylä- tai alapuolella oleviin kerroksiin; korikäskyelimet (14, 16) korikäskyjen antamiseksi kullekin korille; peruskerroksessa olevat osoitinelimet (SI) kerrosten osoittamiseksi, joissa korin (1, 2, 3, 4) on määrä pysähtyä; korin liikkeen ohjauselimet (30) kunkin 10 korin liikuttamiseksi; korin paikan ilmaisinelimet jokai selle korille korin paikkaa osoittavan signaalin aikaansaamiseksi; ovien ohjauselimet kunkin korin ovien (18) avaamiseksi ja sulkemiseksi; sekä ohjaimen (32) signaalien aikaansaamiseksi, jotka ohjaavat liikkeen ohjauselimien, 15 ovien ohjauselimien ja osoitinelimien (SI) toimintaa vas teena paikkaa ilmaiseville signaaleille ja korikäskyille, tunnettu siitä, että mainittu ohjain käsittää signaalinkäsittelyelimet (32), jotka aikaansaavat signaalit: 20 rakennuksen kerrosten jakamiseksi joukkoon sekto reita (SN), joiden lukumäärä on pienempi tai yhtä suuri kuin korien lukumäärä, kunkin sektorin käsittäessä yhden kerroksen tai useamman peräkkäisen kerroksen, sektorien ollessa toistensa suhteen peräkkäisiä; 25 korille osoitetussa sektorissa olevien kerrosten näyttämiseksi osoitinelimillä, ja sektorin (SN) osoittamiseksi yksinomaan yhdelle koreista syklisen osoittamisjakson yhden syklin aikana, joka osoittaa sektorit ennalta määrätyssä sektorijärjestyksessä 30 ja ennalta määrätyssä korijärjestyksessä korin lähestyessä määrättyä paikkaa peruskerroksen suhteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut signaalinkäsittely-elimet (32) edelleen aikaansaavat signaaleja, jotka anta- 35 vat korien (1, 2, 3, 4) siirtyä pois peruskerroksesta vas- II 97967 18 teenä korikäskylle vain, jos mainittu korikäsky on korille osoitetussa sektorissa olevaan kerrokseen, ja jotka osoittavat mainitulle yhdelle korille eri sektorin (SN), jos ennalta määrättyä ehtoa täyttävää kori-5 käskyä ei ole annettu sektorissa olevaan kerrokseen sen jälkeen, kun sektori on osoitettu korille.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen hissijär-jestelmä, tunnettu siitä, että mainitut signaalin-käsittelyelimet sisältävät välineitä, jotka aikaansaavat 10 signaalit osoittamaan ylös -käskyä korille (1, 2, 3, 4), jolla on samanaikainen korikäsky peruskerroksesta, osoittamaan rakennuksen alemmasta osasta annettua ylös -käskyä, joka ei ole samanaikainen peruskerroksessa 15 annetun korikäskyn kanssa, vain korille, joka on lähtenyt tai joka on lähtemässä rakennuksen muussa osassa sijaitsevaan sektoriin, osoittamaan ylös -käskyä rakennuksen muusta osasta, kun ei ole samanaikaisesti annettu korikäskyä 20 peruskerroksessa, korille, joka on valittu sillä perus teella, että kori on lähtenyt tai on lähtemässä sektoriin, jossa on kerros, josta ylös -käsky on annettu, tai mainitun sektorin yläpuolella olevaan sektoriin, ja valitsemaan mainittu kori muista mainitut ehdot 25 täyttävistä koreista (1, 2, 3, 4) sen perusteella, että suhteessa mainittuihin muihin koreihin korille osoitettaisiin ylös -käsky, jos yksikään mainituista muista koreista ei olisi osoitettu sektorille.

4. Menetelmä hissien lähettämiseksi rakennuksessa 30 peruskerroksesta muihin kerroksiin peruskerroksessa annet tujen korikäskyjen perusteella ja korien (1, 2, 3, 4) sijainnin perusteella, tunnettu siitä, että rakennuksessa olevat kerrokset jaetaan useaan sektoriin (SN), joiden lukumäärä on pienempi tai yhtä suuri 35 kuin korien lukumäärä, kunkin sektorin käsittäessä yhden 97967 19 tai useamman peräkkäisen kerroksen, sektoreiden (SN) ollessa toistensa suhteen peräkkäisiä, kerros osoitetaan yksinomaan yhdelle koreista syklisen osoittamisjakson aikana, joka osoittaa sektorit en-5 naita määrätyn sektorijärjestyksen mukaan ja ennalta mää rätyn korijärjestyksen mukaan korin lähestyessä erityistä peruskerrokseen liittyvää kohtaa, peruskerroksessa näytetään korille osoitetussa sektorissa olevat kerrokset, 10 korin annetaan siirtyä pois peruskerroksesta kori- käskyjen perusteella vain, jos korikäsky on korille osoitetussa sektorissa olevaan kerrokseen, ja mainitulle yhdelle korille osoitetaan eri sektori, jos ennalta määrättyä ehtoa täyttävää korikäskyä ei ole 15 annettu sektorissa olevaan kerrokseen sen jälkeen kun sek tori on osoitettu korille.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osoitetaan ylös -käsky korille, jolla on samanai-20 kaisesti kutsukäsky peruskerrokselta, osoitetaan rakennuksen alemmasta osasta annettu ylös -käsky, joka ei ole samanaikainen pääaulassa annetun korikäskyn kanssa, vain korille, joka on lähetetty tai jota ollaan lähettämässä rakennuksen muissa osissa sijait-25 sevaan sektoriin, osoitetaan ylös -käsky rakennuksen muusta osasta, kun ei ole samanaikaisesti annettu korikäskyä peruskerroksessa, korille (1, 2, 3, 4), joka on valittu sillä perusteella, että kori on lähtenyt tai se on lähtemässä sekto-30 riin, jossa on kerros, josta ylös -käsky annettiin, tai mainitun sektorin yläpuolella olevaan sektoriin, ja valitsemaan mainittu kori muista mainitut ehdot täyttävistä koreista siten, että suhteessa mainittuihin muihin koreihin korille osoitettaisiin ylös -käsky, jos 35 yhtäkään mainituista muista koreista ei olisi osoitettu sektoreille (SN). li 97967 20

6. Hissijärjestelmän hissiohjain, jossa mainittu järjestelmä käsittää joukon koreja matkustajien kuljettamiseksi peruskerroksesta lukuisiin peruskerroksen ylä- tai alapuolella oleviin kerroksiin, korikäskyelimet (14, 16) 5 korikäskyjen antamiseksi kullekin korille, peruskerrokses sa olevat osoitinelimet (SI) kerrosten osoittamiseksi, joissa korin (1, 2, 3, 4) on määrä pysähtyä, korin liikkeen ohjauselimet (30) kunkin korin liikuttamiseksi, korin paikan ilmaisinelimet jokaiselle korille (1, 2, 3, 4) ko-10 rin paikkaa osoittavan signaalin aikaansaamiseksi ja ovien ohjauselimet kussakin korissa olevien ovien (18) avaamiseksi ja sulkemiseksi, jolloin mainittu ohjain saa aikaan signaalit, jotka ohjaavat liikkeen ohjauselimien, ovien ohjauselimien ja osoitinelimien (SI) toimintaa vasteena 15 sijaintisignaaleille ja korikäskyille, tunnettu siitä, että mainittu ohjain käsittää signaalinkäsittelyelimet, jotka aikaansaavat signaalit: rakennuksen kerrosten jakamiseksi joukkoon sekto-20 reita (SN), joiden lukumäärä on pienempi tai yhtä suuri kuin korien lukumäärä, kunkin sektorin käsittäessä yhden kerroksen tai useampia peräkkäisiä kerroksia, sektorien ollessa toistensa suhteen peräkkäisiä, korille osoitetussa sektorissa olevien kerrosten 25 näyttämiseksi osoitinelimillä, ja sektorin (SN) osoittamiseksi yksinomaan yhdelle koreista syklisen osoittamisjakson aikana, joka osoittaa sektorit ennalta määrätyssä sektorijärjestyksessä ja ennalta määrätyssä korijärjestyksessä korin lähestyessä eri-30 tyistä paikkaa peruskerroksen suhteen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen hissiohjain, tun nettu siitä, että mainittu ohjain käsittää signaalinkäsittelyelimet, jotka edelleen aikaansaavat signaalit: 35 korien (1, 2, 3, 4) antamiseksi siirtyä pois perus kerroksesta vasteena korikäskylle vain, jos mainittu ko- 97967 21 rikäsky on korille osoitetussa sektorissa olevaan kerrokseen, eri sektorin (SN) osoittamiseksi mainitulle yhdelle korille, jos ennalta määrättyä ehtoa täyttävää korikäs-5 kyä ei ole annettu sektorissa olevaan kerrokseen sen jäl keen, kun sektori on osoitettu korille, korin ovien (18) avaamiseksi ja sulkemiseksi matkustajien vastaanottamiseksi siinä sektorissa, joka korille on pääkerroksesta osoitettu, 10 ylös -käskyn osoittamiseksi korille (1, 2, 3, 4), jolla on samanaikainen korikäsky peruskerroksesta, rakennuksen alemmasta osasta annetun ylös -käskyn osoittamiseksi, joka käsky ei ole samanaikainen peruskerroksessa annetun korikäskyn kanssa, vain korille, joka on 15 lähtenyt tai joka on lähtemässä rakennuksen muussa osassa sijaitsevaan sektoriin, ylös -käskyn osoittamiseksi rakennuksen muusta osasta, kun ei ole samanaikaisesti annettu korikäskyä peruskerroksessa, korille, joka on valittu sillä perus-20 teella, että kori on lähtenyt tai on lähtemässä sektoriin, jossa on kerros, josta ylös -käsky on annettu, tai mainitun sektorin yläpuolella olevaan sektoriin, ja mainitun korin valitsemiseksi muista mainitut ehdot täyttävistä koreista (1, 2, 3, 4) sen perusteella, 25 että suhteessa mainittuihin muihin koreihin korille osoi tettaisiin ylös -käsky, jos yksikään mainituista muista koreista ei olisi osoitettu sektorille. Il 97967 22