FI74264B - Hisssystem. - Google Patents

Description

„...... .. 74264

Hiss13arjestelma Tämä keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaisiin hissi järjestelmiin, tarkemmin sanottuna, rakennuk-5 sen kerrostasoja yleisesti palvelevasta hissiryhmästä valitun hissin vastaamiseen kerroksista tuleviin kutsuihin, jatkuvasti muuttuvan tilanteen mukaan.

Hissi järjestelmien käytyä yhtä itonitoimisenrniksi, kuten useiden hissien ryhmätoiminta suuren kerrosmäärän pallo velemiseksi, syntyi tarve määritellä tapa, jolla rakennuksen eri kerrostasoista rekisteröidyt palvelukutsut, joko ylöspäin tai alaspäin, tulevat huomioiduiksi kussakin his-sikorissa. Tavallisin hissien ryhmävalvontajärjestelmä jakaa rakennuksen kerrokset vyöhykkeisiin, kunkin sisältäessä 15 yhden tai useampia kerroksia vyöhykeluvun ollessa suunnilleen sama kuin hissikorien määrä siinä hissijärjestelmässä, joka voi vastata ryhmävalvotun kerrostasopalvelun kutsuihin. Tällaisen järjestelmän tyypilliseen toimintaan kuuluu pakottaa kori vyöhykkeisiin, joissa hissiä ei ole, joka ai-20 heuttaa sen, että kori pyrkii vastaamaan kaikkiin vyöhykkeen sisällä rekisteröityihin kutsuihin. Kuitenkin korin vastaaminen joihinkin kutsuihin ja matkustajan näppäile-mät vaatimukset ne rekisteröivässä hissikorissa vievät korin tavallisesti vyöhykkeen ulkopuolelle, myöskin, jos kori 25 lähtee ylöspäin vastatakseen ylöskutsuihin, se ei ole käytettävissä alaskutsuihin. Tästä syystä vyöhykevalvontajärjestelmällä toimittaessa on edellytyksenä laaja erilaisten lisätoimintojen soveltaminen. Esimerkiksi, ellei vyöhykkeellä oleva hissikori voi vyöhykealueen kutsuihin vas-30 tata, kori voidaan lainata toiselta vyöhykkeeltä, jolla ei ole rekisteröityä kutsua tai, ellei jollakin vyöhykkeellä ole itsellään koria eikä sinne ole määrättävissä muutakaan koria, vähemmän tärkeässä asemassa oleva vyöhyke saattaa menettää korinsa tarpeelliseksi katsotulle vyöhykkeelle. Vyö-35 hykevalvontajärjestelmissä tapahtuu ajoittain, ettei joihinkin kutsuihin vastata ollenkaan luvattoman oifkän viivytyksen- 74264 kään jälkeen. Tästä johtuen tällaista järjestelmää varmistamassa on tavallisesti yksi tai kaksi tukitilatoimintaa, jotta kori saataisiin vastaamaan tällaisessa ääritapauksessa ei-vyöhyketyyppisellä suoralla käskyllä kutsuun, joka 5 on ollut rekisteröitynä luvattoman pitkän ajan.

Varsin läheiseen aikaan liittyy uudistus antaa korille määräykset noudattaa kutsua selaamalla kaikki noudattamatta olevat rekisteröidyt kerroksista tulleet kutsut vertailemalla tällaisten noudattamatta olevien kutsujen 10 asemaa ja haluttua suuntaa kunkin korin senhetkiseen tilanteeseen mukaan luettuna korin paikka ja kulkusuunta sekä niiden pysähdyspaikkojen lukumäärä, joissa kori joutuu pysähtymään nykyisen asemansa ja kutsuaseman välillä ja osoittaa tällainen kutsu ehdottomana korille, jonka arvioidaan 15 kunkin rekisteröidyn kerroskutsun ensimmäisessä tarkastelussa olevan tilaisuudessa saavuttamaan kutsun lähettänyt kerrostaso nopeimmin, perustuen toimintaohjelmaan, joka huomioi vain likimääräisen kulkuajan ja pysähdysten lukumäärän korin kulkusuunnassa senhetkisestä asemasta laskettuna. Täl-20 laisella järjestelmällä on kuitenkin perustava epäkohta siinä, että olosuhteet saattavat muuttua kutsun tekohetkestä huomattavasti ja paljonkin ennen kuin määräykset saanut kori on siihen vastannut. Esimerkiksi tavaran jakelija saattaa tulpata hissikorin oven auki purkaakseen kuormaa 25 ja siten tarkoituksettomasti viivyttää koria tai jollakin välipysähdyspaikoista koriin saattaa työntyä suuri joukko matkustajia, jotka rekisteröivät suuren joukon käskyjä, joita ei voitu ottaa huomioon alkuperäistä toimintamääräys-tä annettaessa. Tällaisessa tapauksessa, kuten vyöhykeval-30 votuissa ryhmäjärjestelmissäkin, on välttämätöntä varata monentasoisia varmistavia tukitoimintavaiheita. Esimerkiksi ensimmäisen tason varmistusvaihe voi lähettää kutsun uudelleen uutta määräystä varten, ellei siihen ole vastattu ennakolta määritellyn ensimmäisen aikavälin kuluessa. Mikäli 35 tämä ei tuota tulosta ja kutsuun ei ole toisen pitemmän, ennakolta määrätyn aikavälin kuluttua vastattu, silloin saattaa korin vastaamiseksi tähän kutsuun ehdoton määräys 74264 ensisijaisuudesta olla tarpeellinen tai annetut kutsut saatetaan uudelleenarvioida huomioiden toisille koreille annetut määräykset, mutta tilannevertailu on tehty ensimmäiselle kutsun saaneelle korille aikaisemmin määriteltyyn vas-5 tausaikaan. Tällainen vastausaika ei heijasta edellistä koria koskevia olosuhteita.

Näissä kummassakin toimintamuodossa tosiasiat, että ensisijaisen toimintavaiheen (vyöhyke tai kutsuohje) lii-kennekuvion poiketessa ihanteellisesta vaatien tukitoimi-10 vaihetta, järjestelmän vaihtuminen ensisijaisesta vaiheesta tukitoimivaiheeseen aiheuttaa uuden häiriön ja uuden tukitoimi vaiheen tarpeen, osoittavat, ettei näillä järjestelmillä onnistuta saamaan aikaan haluttua palvelua.

Vyöhyketyyppinen toiminta ei ota huomioon rakennuk-15 sessa vallitsevia olosuhteita eri aikoina. Aikaisemmin tunnettu kutsut koreille -ohjausmenetelmä edellyttää, että se voi ennakoida tilanteen, ohjaa kutsut tällä pohjalla, mutta on kykenemätön todellisuudessa vastaamaan talon kunkin hetken olosuhteiden mukaisesti sikäli kuin hissikorille 20 annettavat ohjeet ovat kysymyksessä. Ja, molemmat järjestelmätyypit ovat ei-dynaamisia, kunnes jokin menee vikaan (odottamaton viivytys kutsun noudattamisessa), jolloin siirto toiseen ei-dynaamiseen järjestelmävaiheeseen tapahtuu ja joka ei myöskään ota huomioon senhetkistä tilannetta 25 rakennuksessa, mutta toimii reaktionomaisesti tilanteessa, joka on todettu poikkeavaksi ja ei hyväksyttäväksi yleisen toimintamuodon puitteissa aiheuttaen siten edelleen sekaannusta .

Molemmat edellä kuvatut järjestelmätyypit pohjautu-30 vat rekisteröidyn kutsun ja hissikorin väliseen suhteeseen muodostuen tämän suhteen arvioitu aika vastaamista varten tai vyöhyke, jonka sisällä molemmat ovat. Kummassakaan näistä tapauksista ei järjestelmässä vallitsevaa ajankohtaista tilannetta jatkuvasti uudelleenarvioida vastaamat-35 tornien kutsujen suhteen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada hissin valvontajärjestelmään mahdollisuus, jolla kaikki vastaamat- 74264 tomat hallikutsut ohjataan koreille vaihtelevan tilanteen pohjalta ottaen huomioon järjestelmässä kullakin hetkellä vallitsevat olosuhteet.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella his-5 sijärjestelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Tämän keksinnön mukaisesti kaikki vastaamattomat hallikutsut, jotka rekisteröidään moni-hissijärjestelmän useilta kerrostasoilta, ohjataan toistuvasti hissikoreille 10 jaksoittaisella pohjalla tilanteen mukaisesti korjaten useita kertoja sekunnissa pohjautuen korjaukset kunkin his-sikorin olosuhteet suhteessa kuhunkin sellaiseen vastaamattomaan aulakutsuun mukaan lukien ohjattavana olevan vastaamattoman aulakutsun kerrostaso ja haluttu suunta ja 15 mukaan lukien kultakin hissikorilta odotettavat palvelusuoritukset ennen kuin ne voivat ottaa suorittaakseen kyseessä olevan aulakutsun, kuten osoitetaan kussakin jaksossa silloin, kun tällainen kutsu ohjataan jollekin his-sikorille sen jälkeen, kun jonkin aulakutsun noudattami-20 sesta on annettu toimintamääräys jossakin jaksossa, tällaisesta aulakutsusta annettu toimintamääräys osoitettuna jollekin hissikorille tällaista jaksoa seuraavassa jaksossa, poistetaan tällaisen korin kohdalta, jos kutsun noudattamisesta on annettu toimintamääräys toiselle korille 25 tällaisen jakson aikana; kunkin jakson päätyttyä annetaan pysähtymiskäsky kullekin korille, joiden senhetkinen asema osuu sen kerrostason kohdalle, jonka aulakutsun noudattamiseen se on määrätty.

Tämän keksinnön toisten näkökohtien mukaisesti kus-30 sakin jaksossa, jossa koreille on annettu toimintamääräyk-siä noudattaa kutsuja pohjautuen korin senhetkiseen tilanteeseen kysymyksessä olevaan kutsuun nähden, etusija on anettu korille, jolle toimintamääräys on annettu sitä lähinnä edeltävässä jaksossa; etusija saattaa määräytyä pun-35 nitun tekijän mukaan, kun kutsun noudattamisesta on annettu toimintamääräykset punnittujen tekijöiden perusteella; jos punnittua etusijatekijää on käytetty keksintöä 7 4 2 6 4 sovellettaessa, punnitulla etusijatekijällä saattaa olla arvo samassa suuruusjärjestyksessä kuin hissi tarvitsee palvellakseen yhdestä kymmeneen kerroskutsua, tai se saattaa pohjautua kohtuulliseen aikaan, johon kutsuun ei ole 5 vastattu ennen kuin uusittua toimintamääräystä halutaan tai se voi liittyä mainitun kutsun noudattamisessa tapahtuvaan viivytykseen kestoltaan joku minuutin osa.

Tämä keksintö tarjoaa mahdollisuuden antaa hissi-koreille ajankohtaisiin tietoihin perustuvat toimintamää-10 räykset tietojen korjausnopeuden ollessa moninkertainen siihen nähden, mitä hissikorilta kuluu kerrostason ohittamiseen suurellakin nopeudella; hissikoreille annettaviin toimintamääräyksiin vaikuttava tilanne on juuri sen ajan kohtainen, tullen korjatuksi muuttuvan tilanteen mukaan 15 jokaisessa pyörähdysjaksossa; hissikorille annettava kutsua noudattava toimintamääräys perustuu kunkin jakson parhaaseen mahdolliseen toimintamääräykseen, joka uusiutuu useamman kerran sekunnissa täten varmistaen, että mikäli olosuhteet muuttuvat, muuttuu myöskin toimintamääräys, mikäli 20 halutaan, kutsun noudattamiseksi asianmukaisella tavalla samalla, kun muut kokonaisjärjestelmän osatekijät pidetään vaikuttavina. Etusijamahdollisuus sellaiselle kutsulle josta on hissikorille annettu toimintamääräys, joka annetaan uusittuna samalle korille, sallii valvonnan kilpailuti-25 lanteessa niin, etteivät korit lähde liikkeelle tarpeettomasti silloin, kun ovat saaneet määräyksen olla jonkin kutsun noudattamiseen nähden lähtövalmiina, mutta johon vain yksi viimekädessä vastaa. Keksintö tarjoaa ensimmäisen kerran täydellisen kyvyn korjata nopeasti aulakutsujen 30 noudattamiseksi annetut toimintamääräykset juuri sen hetken olosuhteita vastaavaksi ilman haittavaikutuksia, jotka muuten saattaisivat ilmaantua.

Keksinnön edellä olevat ja muut kohteet, ominaisuudet ja edut tulevat selvemmin valaistua seuraavassa selos-35 tuksessa, joka yksityiskohtaisesti kuvaa esimerkiksi otetun esiintymismuodon oheisten piirustusten avulla.

6 74264

Kuvio 1 on yksinkertaistettu, kaavakuvallinen lohkokaavio, osa poistettuna, hissijärjestelmästä, johon tämä keksintö voidaan sisällyttää;

Kuvio 2 on yksinkertaistettu, kaavakuvallinen loh-5 kokaavio hissikorin ohjauslaitteesta, joka voidaan liittää kuvion 1 järjestelmään ja jossa keksintöä voidaan toteuttaa ;

Kuvio 3 on yksinkertainen looginen kaavio yleisen ryhmäohjauslaitteen ohjelmavirtapiiristä, joka voi sisäl-10 tää ja käyttää tätä keksintöä;

Kuvio 4 on looginen virtapiirikaavio kutsu korille-ja kori kutsulle -ohjelmasta;

Kuvio 5 on virtapiirikaavio ylös/alas kutsu -ohjelmasta ; 15 Kuvio 6 on looginen virtapiirikaavio hallikutsun toimintamääräysohjelmasta;

Kuviot 7-12 ovat loogisia virtapiirikaavioita oh-jauskoneiston alaohjelmista, jotka voidaan ottaa käyttöön kuvion 6 aulakutsun ohjausohjelmassa; 20 Kuvio 13 on looginen virtapiirikaavio kutsu hissi- aulaan seis vaatimus -ohjelmasta; ja

Kuvio 14 on looginen virtapiirikaavio kutsu hissi-ryhmä vaatimus alaohjelmasta.

Yksinkertaistettu selostus monikorisesta hissijär-25 jestelmästä, tyypistä, jossa tätä keksintöä voidaan käyttää on kuvattu kuviossa 1. Siinä joukko hissikuiluja hissikuilu "A" 1 ja hissikuilu "F" 2 on kuvattu, mitä ei ole selvyyden vuoksi näkyvissä. Kussakin hissikuilussa on his-sikori 3, 4 ohjattuna kiskoilla pystysuuntaista liikettä 30 varten (ei näkyvissä). Kukin kori riippuu teräsköydestä 5, 6, jonka tavallisesti muodostaa joukko teräskaapeleita, sitä vedetään jompaan kumpaan suuntaan tai pidetään paikallaan käyttö-pylpyrä/moottori/jarru-laitteella 7, 8 ja ohjataan vapaapyörällä tai palautuspylpyrällä 9, 10, joka on 35 hissikuilun syvennyksessä. Teräsköysi 5, 6 kantaa tavaili- 74264 sesti myös vastapainoa 11, 12, jonka tyypillinen paino vastaa suunnilleen korin painoa lastattuna puolet sallitusta kuormasta.

Kukin kori 3, 4 on yhdistetty liikkuvalla kaapelil-5 la 13, 14 vastaavaan korin ohjauslaitteeseen 15, 16, joka on sijoitettuna konehuoneeseen hissikuilun huipulla. Korin ohjauslaitteet 15, 16 toimittavat korille toiminnallisen ja liikeohjauksen tunnetulla tavalla. Monikorisen hissi-järjestelmän ollessa kysymyksessä, on jo kauan ollut yleis-10 tä sijoittaa järjestelmään ryhmäohjauslaite 17, joka vastaanottaa aulasta ylös ja alas kutsut rekisteröitynä aulan kutsupainonapeissa 18-20 rakennuksen kerroksissa, jakaa nuo kutsut eri hissikoreille vastausta varten ja lähettää korit rakennuksen kerroksiin ryhmätoiminnan jokaisen eri 15 toimintavaiheen mukaisesti. Ryhmätoiminnan toimintavaiheet voidaan ohjata osaksi aulapanelista 21, joka tavallisesti on yhdistetty sopivalla tavalla talon sähköverkoston 22 kautta monikorisen hissijärjestelmän ryhmäohjauslaittee-seen.

20 Korin ohjauslaitteet 15, 16 valvovat myös määrätty jä hissikuilutoimintoja, jotka liittyvät vastaaviin hissi-koreihin, kuten ylös ja alas suuntien vastauslamppujen valaisemista, yhden sellaisen lamppusarjan 23 ollessa kutakin koria 3 varten ja samanlaisen lamppusarjan 24 kutakin 25 toista koria 4 varten ilmoittaen hissikuilun oven, jota tullaan aulakutsuun vastaten palvelemaan tapauksesta riippuen ylös ja alas suuntaan.

Edellä oleva on hissijärjestelmän yleiskuvaus ja sikäli kuin kuvaus jatkuu, se kuvaa samalla tavalla aikai-30 semmin tunnettuja hissijärjestelmiä ja hissijärjestelmiä, jotka sisältävät opetuksen tämän keksinnön soveltamisesta.

Vaikkei tämän keksinnön sovellutuksessa vaaditakaan, hissijärjestelmä, jossa keksintöä käytetään, korin asema hissikuilussa voidaan määrätä ensiöaseman muuttimella (PPT) 35 25, 26, joka saattaa käsittää quasiabsoluutin, differenti- aalikooderin ja laskin- sekä liitäntävirtapiirit sentyyppisinä kuin on kuvattu yhdessä omistetussa US-patenttiha- 8 74264 kemuksessa Marvin Masel et al., sarja-nro 972 242 jätetty 21.6.1978 (jatkona sarjalle nro 641 798, jätetty 18.12.1975) otsikoituna HIGH RESOLUTION AND WIDE RANGE SHAFT POSITION TRANSDUCER SYSTEMS. Tällaista paikan muutinta käyttää siihen 5 soveltuva ketjupyörä 27, 28 vastaten teräsnauhaan 29, 30, joka on molemmista päistään kiinnitetty hissikoriin ja kulkee hissikuilussa olevan vapaapyörän 31, 32 yli. Samalla tavoin, joskaan ei vaatimuksena tämän keksinnön sovellutuksessa käytäntöön, järjestelmässä on yksityiskohtaisesti 10 aseman ilmoittava osoitin kussakin kerroksessa oven valvonnan lisäämiseksi ja PPT:n 25, 26 oven asemesta antamien tietojen vahvistamiseksi voidaan järjestelmään liittää toisio-aseman muutin (secondary position transducer SPT) 32, 33 tyyppiä, josta on tehty selvitys ja vaatimus yhteisesti 15 omisteussa 13.11.1979 jätetyssä US-hakemuksessa Fairbrother, sarja-nro 093 475. Tai, mikäli halutaan, hissijärjestelmä, jossa tätä keksintöä sovelletaan, voidaan varustaa tunne-tunlaisella sisäoven ja ulko-oven vyöhykkeiden kulkutieva-litsijalla.

20 Edellä oleva kuvion 1 selostus on tarkoitettu hyvin yleisluontoiseksi ja käsittää, joskaan ei nähtävissä, muitakin järjestelmätekijöitä, kuten hissikuilun turvakytkin ja muut samantapaiset, joita ei tässä ole yksinkertaistamisen vuoksi näytetty, koska ne ovat yleisessä tiedossa eivät-25 kä ole tähän keksintöön kuuluvia osia.

Kaikki korin itsensä toiminnat on ohjattu tai tiedotettu korin valvontalaitteen 33, 34 avulla ja tämän keksinnön mukaisesti ja se pystyy tarjoamaan sarjassa aika-kerrannaisen tiedonvälityksen korin valvontalaitteen kans-30 sa samoin kuin suoran, kovajohteisen tiedonvälityksen korin valvontalaitteen kanssa liikkuvan kaapelin 13, 14 avulla. Korin vahvontalaite esimerkiksi seuraa korin kutsupainimia, ovi auki ja ovi kiinni painimia ja muita painimia sekä valitsijoita korin sisällä, se ohjaa painimien valonapit il-35 maisten korin kutsut ja valvoo korin kerrososoitintaulua, joka ilmoittaa lähestyvän kerroksen. Korin valvontalaite on yhteydessä kuorman painovaihtimien kanssa välittääkseen 9 V4264 painotiedot, joita käytetään korin liikkeen, toiminnan ja ovitoiminnan valvonnassa. Kuorman punnitus voi olla sen keksinnön mukaista, joka on kuvattu ja josta on tehty patenttivaatimus 27.11.1979 jätetyissä yhteisesti omistetuissa 5 toisiinsa liittyvissä patenttihakemuksissa Donofrio, sarja-nro (Otis Docket nro OT-368) ja Games, sarja-nro (Otis Docket nro OT-369). Korin valvontalaitteen 33, 34 merkittävin tehtävä on valvoa oven avaamista ja sulkemista esitettyjen vaatimusten mukaan, olosuhteissa, jotka voidaan mää-10 ritellä turvallisiksi.

Sellaisen mikrolaskinjärjestelmän kokoonpanoon, jota voidaan käyttää hissiyksikön valvontalaitteiden 15, 16, ryhmävalvontalaitteen 17 ja korin valvontalaitteiden 33 ja 34 toteutukseen, voidaan valita rakenneosat valmiina saa-15 tavista osista tai yhdistelmistä sen tunnetun tekniikan mukaisesti, mitä eri kaupallisissa ja teknillisissä julkaisuissa on selostettu. Näitä ovat "An Introduction to Microcomputers, Osa II, Some Real Products" julkaistu 1977 Adam Osborne and Associates, Inc.rn Berkeley, California, 20 USA toimesta ja saatavissa Sydex Paris, Ranska: Arrow

International, Tokio, Japani; l.A. Varah Ltd., Vancouver, Kanada ja Taiwan Foreign Language Book Publishers Council, Taipei, Taiwan. Ja "Digital Microcomputer Handbook" 1977-1978, toinen painos, julkaisija Digital Equipment 25 Corporation, Maynard, Massachusetts, USA. Ja, Simpson, W.D., Luecke, G., Cannon, D.L. ja Clemens, D.H. "9900 Family Systems Design and Data Book" 1978, julkaisija Texas Instruments, Inc., Houston, Texas, USA (U.S. Library of Congress Catalog No 78-058005). Samalla tavoin käyttöjär-30 jestelmien muotoilemiseksi näille laskimille voidaan käyttää tunnettuja kaavoja ottaen käyttöön tunnettuja periaatteita, jotka on esitetty eri julkaisuissa. Eräs perustut-kielma on "The Art of Computer Programming", seitsemänä osana, julkaisija Addison-Wesley Publishing Company, Inc., 35 Reading, Massachusetts, ja Menlo Park, California, USA; Lontoo, Englanti; ja Don Mills, Ontario, Kanada (U.S.

Library of Congress Catalog No 67-26020) . Suositumpi / 10 74264 ajankohtainen julkaisu on "EDN Microprocessor Design Series" julkaisija 1975 Kahners Publishing Company (Electronic Division News), Boston, Massachusetts, USA. Käyttökelpoinen teos on myös Peatman, J.B. "Microcomputer-Based Design" 5 julkaisija 1977 McGraw Hill Book Company (maailmanlaajuinen), U.S. Library of Gongress Catalog No 76-29345.

Käyttöjärjestelmien rakenne tämän keksinnön soveltamiseksi ja ulkoiset yksityiskohdat, jotka saatetaan selostaa tässä, voidaan järjestellä monin eri tavoin. Kui-10 tenkin, käyttäen Texas Instruments' 9900 sarjaa ja tähän sopivia liitäntämoduleja, kuvion 1 esittämän tyyppinen hissinvalvontajärjestelmä, jossa on erilliset valvontalaitteet korille, hissiyksikölle ja hissiryhmälle, on saatu toimimaan käyttäen tosiaikakeskeytyksiä, korkeim-15 man prioriteettikeskeytyksen aiheuttavaa voimaa, joka saa aikaan systeemialoituksen (ylä- ja ulkopuolella aloituksen, joka ehkä tarvitaan jossakin jonkin valvontalaitteen antamassa tehtävässä). Ja, se on saattanut käyttöön ohjausohjelman, joka vastaa tosiaikakeskeytyksiin suorittaakseen sisäisiä 20 ohjelmafunktioita ja jotka vastaavat toisista valvontalaitteista tuleviin liikennealusteisiin keskeytyksiin tarkoituksella käsitellä sarjaliikennettä tois ;en valvontalaitteiden kanssa, prosessorin valvontareki. teriyksikön toiminnan avulla. Eri ohjelmia kutsutaan ajastetusta, li-25 mitetyssä muodossa, joitakin ohjelmia kutsutaan toistuvam-min kuin toisia, kriittisyydestä ja uudistamistarpeesta riippuen toiminnat suoritetaan sen mukaisesti. Erikoisesti mainittakoon, ei ole hissitekniikkaan liittyviä toimintoja, joita ei tässä ole selvitetty, joita ei ole tunnettu ja 30 joita ei voida helposti toteuttaa hissitekniikan ammattilaisten avulla tässä esitettyjen ohjeiden valossa, ei myöskään ole prosessoritoimintoja, joita ei ole tässä selvitetty ja joita ei pystytä toteuttamaan käyttäen tietojenkäsittelyalan ammattilaisten tuntemaa tekniikkaa tässä esitetty-35 jen ohjeiden valossa.

Tässä esitetty keksintö ei puutu numeeristen tieto-jenkäsittelylaitteiden ominaisuuksiin ei myöskään tällaisten 11 74264 laitteiden ohjelmointiin; keksintö on selvitetty toteutus-muodossa, joka käsittää hissijärjestelmän laitteiston, siihen soveltuvasti ohjelmoidut prosessorit sellaisten hissi-toimintojen suorittamiseksi, joita ei koskaan ennen ole 5 suoritettu. Keksintö ei liity mikroprosessorisuorituksiin, jotka ovat ehkä ennen tehty perinteellisellä rele/katkaisija virtapiireillä tai kovajohteisilla digitaalimoduleilla; keksintö koskee uusia hissitoimintoja ja tässä esitetty selvitys on yksinkertaisesti kuvaus parhaaksi katsotusta tavasta 10 toteuttaa keksintö, mutta keksintö voidaan toteuttaa myös toisenlaisin laite- ja ohjelmayhdistelmin tai pelkästään laitteistolla, jos jotain annettua toteutusta halutaan käyttää.

Tietoliikenne hissikorin oman valvontalaitteiston 15 33, 34 ja hissiyksikön valvontalaitteiston 15, 16 välillä, kuviossa 1, tapahtuvaa hyvin tunnetun liikkuvan kaapelin avulla, kuviossa 1. Kuitenkin, johtuen korin ja hissiyksikön valvontalaitteistojen kyvystä saada aikaan sarjassa tapahtuva anneyhteys toistensa välillä, on katsottu, että sar-20 jassa tapahtuvaa, aikajaotettua limitettyä liikennettä, joka on lajissaan tunnettu, käytettäisiin korin ja yksikön valvontalaitteistojen välillä. Tällaisessa tapauksessa korin valvontalaitteiston 33, 34 ja yksikön valvontalaitteiston 15, 16 välinen sarjaliikenne voidaan toteuttaa liiken-25 nerekisteriyksikön kautta, TMS-9900 mikroprosessorin yhdistetyn sirusarjapiirin toiminnalla, tai vastaavalla. Kuitenkin, limityksen avulla aikaansaatava sarjaliikenne korin ja hissiyksikön valvontalaitteiden välillä voidaan toteuttaa muidenkin ennestään tunnettujen ohjeiden mukaisesti, jos 30 niin halutaan.

Viitaten nyt kuvioon 2, ryhmävalvontalaite 17 on kuvattu yksinkertaisesti, hyvin yleispiirteisessä muodossa. Ryhmävalvontalaite perustuu mikrolaskimeen 1, joksi voidaan valita mikä tahansa suuresta joukosta hyvin tunnettuja mal-35 leja. Esimerkiksi se voidaan rakentaa valituista virtapii-riyhdistelmistä, joita eri valmistajat tarjoavat integroituihin sirupiirisarjoihin liittyvinä, kuten Texas 74264

Instruments 9900 sarja. Tällainen mikrolaskin 1 voi tyypillisesti sisältää mikroprosessorin (keskusohjauksen ja lasku- sekä loogisen yksikön) 2, sellaisen kuin TMS 9900 varustettuna TIM 9904 ajastimella, suorasaantimuistilla 3, 5 lukumuistilla 4 ja keskeytysprioriteetillä ja/tai tulkinta-piirillä 5, ja ohjauspiireillä, sellaisilla kuin osoite/ toimituskoodi ja muilla samantapaisilla. Mikrolaskin 1 on pääosin muodostettu kokoamalla levyyn sirut 2-6, asianmukaisella pinnoituksella tai johtimilla niin, että saadaan 10 aikaan riittävät osoite, anne ja ohjauskiskot 7, jotka yhdistävät sirut 2-6 joukkoon siirräntä (I/O) moduleita asiaan kuuluvin muunnoksin 8-11. I/O modulien 8-11 olemus riippuu toiminnoista, joita niiden tulee valvoa. Se riippuu myöskin kussakin tapauksessa sen ulkopuolella käytettävän liitäntä-15 piirin tyypistä ohjaamassa tai seuraamassa hissilaitteistoa, johon I/O on yhdistetty. Esimerkiksi l/0:t 8-10 on yhdistetty aulan kutsupainimiin ja lamppuihin sekä katkaisijoihin ja osoittimet saattavat käsittää vain puskuroidut siirrän-nät, kanavointilaitteet ja jännite- ja/tai voiman muunnok-20 sen ja/tai eristyksen siten, että pystyvät aistimaan aulan ohjaustaulun painimen tai katkaisijan sulkeutumisen ja aktivoida lamput sopivalla voimalla sen tullessa joko l/0:sta tai ulkopuolelta.

I/O moduli 11 saa aikaan sarjaliikenteen silmukka-25 linjojen 13, 14 (kuvio 2) kautta korin ohjauslaitteiden 15, 16 kanssa (kuviot 1 ja 2). Tämä liikenne sisältää ryhmä-ohjauslaitteesta tulevat korille ohjatut käskyt sellaiset kuin ylemmäksi ja alemmaksi vaatimukset, pysähdysmääräykset, aulakutsujen peruutukset, aulalähdön eston ja muut käskyt 30 liittyen vaihtoehtoisiin toimintoihin, sellaisiin kuin kiireellisyysprioriteetti ja muut vastaavat. Ryhmäohjaus-laite panee alulle liikenneyhteyden kunkin korin ohjauslaitteen kanssa peräkkäisessä järjestyksessä ja kukin liikenneyhteys sisältää korin ohjauslaitteista vastaanotetun vas-35 teen, sellaisen kuin hyvin tunnetussa kättelymallissa, sisältäen korin asema- ja toimintatiedot sellaisen kuin onko kori ryhmässä, onko se lähdössä ylös vai alas, sen kuormi- 74264 tustilanne, sen asema, onko sillä lähtökäskyä vai onko se jo liikkeessä, onko sen ovi kokonaan auki tai kiinni ja muut tilanteet. Kuten edellä on selostettu, annettavien merkkien merkitys ellei toisin ole jäljempänä selitetty, 5 annettavien merkkien toiminnat, joita ei ole täysin selitetty jäljempänä, ja tapa annettavien merkkien välittämiseksi ja käyttämiseksi, jota ei ole täysin selvitetty jäljempänä, ovat kaikki nykyisen hissitekniikan ja merkinanto-prosesseihin liittyvän ammattitiedon rajoissa, tässä esi-10 tettyjen ohjeiden valossa. Siksi yksityiskohtainen erikois-laitteiden tai toimintamuotojen kuvaaminen tämän puolen täyttämiseksi on tarpeetonta eikä ole sisällytetty tähän.

Ryhmäohjauslaitteiston yleispiirteinen ohjelmaraken-ne, pohjautuen tietojen käsittelysysteemiin, jossa tätä kek-15 sintöä voidaan soveltaa, on kuvattu kuviossa 3 ja liittynyt siihen ohjelman tulokohdassa 1 seurauksena käynnistyksestä, joka aiheuttaa korkeimman prioriteettikeskeytyksen tavanmukaisessa muodossa. Sitten ajetaan aloitusrutiini 2, jossa koko RAM-muisti on tyhjennetty, kaikki ryhmätulostuk-20 set on nollattu ja kaikki rakennusta koskevat parametrit (jotka muokkaavat määrätyn systeemin rakennusta varten ja voivat sisältää sellaisia tekijöitä, kuten kerrosvälit ja vastaavat) on luettu ja muotoiltu tarpeen mukaan, tavanmukaista tekniikkaa käyttäen. Sen jälkeen ohjelma edistyy sen 25 kertautuvaan osaan, joka tässä kuvatun esiintymismuodon mukaisesti voidaan ajaa 200 millisekunnin välein. Tämä ohjelman osa alkaa aloitusrutiinilla 3, jossa kaikki pakko-(FORC), esto- tai peruutus- (INH) toiminnat on poistettu muistista; kenttäsäädettävät muuttujat on luettu ja muo-30 toiltu tarpeen mukaan ja kaikki aulakutsut on pyyhitty ja vastaavat paininvalot aistituista aulakutsuista palavat.

Sen jälkeen kaikki tietoliikenteen kautta hissiyksiköltä saadut syöttötiedot jaellaan eri kartoille ja muille niihin rutiinissa 4 liittyville parametrien muistipisteille.

35 Sitten vyöhykkeen asemarutiinia 5 (kuvattu täydellisemmin kuvioon 4 liittyvänä yhdessä omistetussa US-patenttihake-muksessa, jättäneet samanpäiväisesti Bittar ja Mendelsohn, 14 74264 sarja-nro Otis Docket nro OT-374), on käytetty tunnistamaan kussakin vyöhykkeessä olevat korit ja tunnistamaan vyöhyke, jossa kori on. Sitten ylähuippurutiini 6, mukaan lukien keskimääräinen väliaika-alirutiini 7 ja laskettu väliaika-5 alirutiini 8, joka on täydellisemmin kuvattuna mainittuun Bittar ja Mendelsohn hakemukseen liittyvissä kuvioissa 5-9, on käytetty määrittelemään, onko ylähuippuliikennettä ja jos on, suorittamaan tarvittavat toiminnat, riippuen osallistuvan liikenteen tasosta. Sitten alahuippualirutiinia 9 10 voidaan käyttää toteamaan, jos kaksi perättäistä koria on saavuttanut ala-aulan vähintään puolella kuormalla, ja jos on, vakiinnuttamaan alahuipun vyöhyketoiminnan asettamalla alahuippukorien kaavion jokaiseen, pakottaen aulassa olevat korit sieltä muualle, ja pakottaen vyöhykeryhmän ylemmäksi 15 -vaatimuksen varmistamaan, että korit ohjaavat itsensä ylöspäin rakennuksen huippuun tuodakseen enemmän matkustajia alas. Koska tämä ei ole osana keksinnöstä, vaan on yksinkertaisesti osana yleisistä olosuhteista, jossa keksintöä voidaan käyttää, ei tässä kuvata sitä sen enempää.

20 Kuviossa 3 korin saatavuusrutiini 10 ajankohtaistaa niiden saatavissa olevien korien tilanteen, joita voidaan käyttää ryhmässä esiintyvään tarpeeseen, jotka ovat siis määrättävissä vyöhykkeille ja jotka ovat tilaisuudessa ottamaan vyöhykkeitä haltuunsa, kuten on täydellisemmin sel-25 vitetty mainitun Bittar ja Mendelsohn hakemuksen kuvioon 10 liittyvänä, valmistauduttaessa käyttämään määräys koreille siirtyä vyöhykkeelle rutiinia 11, jota on täydellisemmin selvitetty jäljempänä mainitun hakemuksen kuvioon 11 liittyen. Sitten toimintamalli, pitäisikö kutsut ohjata 30 koreille vai korit ohjata kutsuihin, vakiinnutetaan kutsut-koreille ja korit-kutsuihin alirutiinilla 12, jota on täydellisemmin selvitetty jäljempänä kuvioon 4 liittyvänä.

Jos kutsut on ohjattava koreille, kuten testissä 13 on määritelty, silloin ohjelma jatkuu seuraten joukkoa rutiinei-35 ta, jotka ohjaavat korit kutsuihin ja saattavat korit vastaamaan määräyksiin käyttäen suhteellista systeemivastausta kriteerinä. Toisaalta, jos korit tulee ohjata kutsuihin, 15 74264 testi 13 on negatiivinen ja joukko rutiineita suoritetaan, jotka ohjaavat koreja kutsuihin hissiryhmän ryhmävalvonta-järjestelmässä, jossa rakennus ja siksi myös siinä tapahtuvat kutsut on jaettu useaan vyöhykkeeseen, kuten tiedetään.

5 Korien ohjautuminen kutsuihin, seurauksena korien ohjaamisesta vyöhykkeille, ja vyöhykkeen vastauksen ilmaannuttua (sellaisen kuin ylähuipun tai alahuipun aikana) suoritetaan synnyttämällä vaatimus korottomalla vyöhykkeellä niin, että kori voidaan ohjata sinne (paitsi kun kaikki ko-10 rit on pakotettu määräystilanteeseen ylähuipun aikana), määrittelemällä vyöhykkeen korkeimmat ja alimmat kutsut, kehittämällä ryhmässä korkeammalle ja alemmaksi vaativat merkit koreille kutsun tavoittamiseksi vyöhykkeellään, tai korottoman vyöhykkeen tavoittamiseksi, jos koria ei ole jo-15 honkin määrätty tai vastaamalla pakotuskutsuihin,sellaisiin kuin ala-aulakutsuihin ylähuippuaikoina.

Koska nämä toiminnat ovat yleisesti tunnettuja, eivätkä muodosta osaa tästä keksinnöstä, ei yksityiskohtaista vuokaaviota niiden aikaansaamiseksi ole tässä esitetty, 20 mutta niiden olemus selvitetään.

Eritoten, kuviossa 3, vyöhykkeen aulapysähdysrutiini 14 ajankohtaistaa käsillä olevan hissiyksikön kaavion, joka kaipaa ylähallipysähdyksiä tai alahallipysähdyksiä niille määrätyissä paikoissa ja nollaa hallikutsut (ja vastaavat 25 painakevalot) niiden korien osoittamat, joihin on jo vastattu. Vyöhykkeen korkea ja matala kutsurutiini 15 määrittelee kullekin rakennuksen vyöhykkeelle kerroksen, jonka korkein ja alin aulakutsu on sillä hetkellä vielä voimassa ja kaipaa palvelua. Vyöhykkeen vaatimusrutiini 16 määritte-30 lee kaikki korkeimman tyhjän vyöhykkeen alapuolella olevat hissit ja kehittää vaatimuksen korkeammalle yrittäen ja ajaen jonkin ylöspäin saatavissa olevista hisseistä täyttämään vyöhyke ja samalla tavoin määrittelee kaikki alimman tyhjän vyöhykkeen yläpuolella olevat hissit ja synnyttää 35 vyöhykevaatimuksen yrittäen ajaa jonkin saatavilla olevan alaspäin alimmalle tyhjälle vyöhykkeelle. Ja vyöhykkeen korkealle/matalalle vaatimusrutiini 17 synnyttää korkeammal- 16 74264 le ja alemmaksi vyöhykevaatimuksen vastaavien vyöhykkeiden rajoissa korkeimman ja alimman aulakutsun tavoittelemiseksi ja synnyttää sitten korkeammalle ja alemmaksi vaatimuskaa-viot vyöhykkeellä oleville hisseille kutsuihin vastaamista 5 varten ilman määräystä olevien hissien vastaamiseksi vyöhy-kevaatimuksiin tyhjien vyöhykkeiden täyttämiseksi ja vastaamaan vaatimusten pakotukseen tai ala-aulan kutsupakotuk-seen. Nämä rutiinit eivät ole uusia eikä niiden pitempään selvittelyyn ole tarvetta, varsinkin kun samanlaisia ru-10 tiineja selvitetään tässäkin yhteydessä. Ne tarjoavat kuitenkin täydellisemmän kuvauksen keksintöä ympäröivistä olosuhteista .

Kuviossa 3 jos teksti 13 on myönteinen, silloin kutsut osoitetaan hisseille suorittamalla ensin korkea/matala 15 kutsurutiini 18, joka hakee korkeimman ja alimman hissi-kutsun, ylös suuntautuvat hallikutsut ja/tai alas suuntautuvat hallikutsut koko rakennuksessa, kuten täydellisemmin on kuvattu jäljempänä olevan kuvion 5 mukaisesti. Sitten hallikutsun ohjausrutiini 19 (kuviot 6-12) ohjaa kaikki 20 ylös suuntautuvat hallikutsut ja kaikki alas suuntautuvat hallikutsut hisseille riippuen muuttujien määrästä, käyttäen suhteellisia systeemin vastaustekijöitä keksinnön mukaisesti, mikä on kuvattu ja mistä on tehty yhteisesti omistettu US-patenttivaatimus ja hakemus, jätetty samanpäiväi-25 sesti hakijana Bittar, sarja-nro (Otis Docket nro OT-370). Rutiinissa 19 kukin kutsu on ohjattu määrätylle hissille vastausta varten; mutta mainitun keksinnön mukaisesti kutsut ajankohtaistetaan joka kerta, kun kuvion 3 rutiini suoritetaan sen mukaisesti tehden mahdolliseksi parannetun, 30 muuttuneet olosuhteet huomioivan määräyksen lähettämisen. Koska kuvion 3 rutiini on suoritettu tässä esitetyssä ilmenemismuodossa, joka 200 millisekunnin tai suunnilleen, kuluttua, tämä tarkoittaa, että olosuhteet, jotka muuttuvat paljon lyhyemmässä ajassa mitä kuluu ohitettaessa suurella 35 nopeudella kerros pysähtymättä, voidaan sisällyttää määrätyn hissin kutsusta annettavaan parannettuun määräykseen. Tämä on tärkeä näkökohta tässä keksinnössä: ajankohtaistetaan hallikutsusta annettavat määräykset useaan kertaan i 17 74264 sekunnissa pohjautuen määräykset tietoihin, jotka on ajankohtaistettu usean kerran sekunnissa. Kutsut hisseille -ohjauksen tulokset, jotka tapahtuvat rutiinissa 19, on käytetty kutsu/hissi aulapysähdys vaatimusrutiinissa 20, joka 5 on kuvattu täydellisemmin jäljempänä kuvioon 13 viitaten. Kaikkien niiden hissien ajaminen, joille kutsut on ohjattu, valvotaan kutsu/hissi ryhmävaatimusrutiinilla 21, joka on täydellisemmin selitetty jäljempänä kuvioon 14 viitaten.

Kuviossa 3, riippumatta siitä, onko kutsut ohjattu 10 hisseille tai hissit ohjattu kutsuihin kaikkien kuvion 3 rutiinien tulokset on tulostettu tarkoituksenmukaisesti kerran kussakin jaksossa. Esimerkiksi kerrostasojen ja ala-aulan panelirutiinin 22 tulostukset voivat saada aikaan suorat diskreetit tulostukset ohjata valoja ja muita sellai-15 siä, kuten on katsottu aiheelliseksi käytävissä ja ala-aulan paneleissa. Akkumuloitu hissin tulostusrutiini 23 la-jittelee tiedot, jotka liittyvät vastaaviin hisseihin hisseille tarkoitettuun muotoon, valmistelu liikenteen suorittamiseksi hissien rutiinin 24 kanssa, jolloin voidaan käyt-20 tää sarja-(liikennerekisteriyksikkö)-menetelmää kunkin hissin varustamiseksi ajankohtaistetuilla tiedoilla tai se voidaan tehdä samansuuntaisilla tietokiskoilla, jos niin halutaan. Ja sitten, rutiini toistuu aloittamalla jälleen alustavalla rutiinilla 3, kuten edellä on selvitetty.

25 Viitaten nyt kuvioon 4, kutsut-hisseille tai hissit- kutsuille alirutiini on saavutettu merkintäkohdan 1 kautta. Testi 2 määrittelee, jos ylähuippuajastin on mukana tarkastamassa kaikki ylähuipun hissikuvion bitit. Jos kaikki bitit ovat nollassa, testi 2 on myönteinen osoittaen, että 30 ylähuipputoimintaa hissien ohjaamiseksi kutsuihin ei ole saatettu alkuun. Toisaalta, jos testi 2 on kielteinen, silloin tarvitaan ylähuippu ohjaustila hissien ohjaamiseksi kutsuihin ja askel 3 varmistaa, että kutsut hisseille -lippu on alkuvirityksessä tai nollassa, mikä määrää vyöhyke-35 toiminnan rutiineissa 14-17 (kuvio 3) ylähuipun hoitamiseksi. Samoin, jos testi 3 toteaa, etteivät kaikki alahuipun korien kaaviot ole nollassa, silloin testi 3 varmistaa, 18 74264 että toiminta etenee kuvion 3 vyöhykerutiinien 14-17 kautta tarkoituksella hoitaa toiminnan ylähuippukaavio. Mutta jos askeleet 2 ja 4 ovat myönteisiä, silloin ei huipputoi-mintaa tarvita.

5 Kuviossa 4 testi 5 määrittelee, onko yhtään ala-au lan koria, tunnustelemalla, onko ala-aulan korien toimintakaaviot kaikki nollassa. Ellei, silloin ainakin yksi kori on ala-aulassa niin, että testi 6 määrittelee, onko yhtään aulakutsua vai ei. Tämä tapahtuu tarkastamalla, onko kaik-10 kien aulakutsujen kaavio nollassa. Jos on, silloin ei aula-kutsuja ole, joten askel 3 kutsuu hissien ohjausta kutsuille varmistamalla, että kutsut hisseille -lippu on nollavi-ritetty. Tämä aiheuttaa vyöhykerutiinien 14-17 (kuvio 3) tulemisen peliin ja synnyttämään vyöhykevaatimuksen pysä-15 köimään kaikki hissit jaettuun kuvioon rakennuksen vyöhykkeissä. Mutta jos testi on kielteinen, ei ala-aulassa ole koria. Silloin testi 7 toteaa, onko aulakutsua, joka aiheuttaisi korille kutsun ala-aulaan. Ellei, testi 8 toteaa, onko yhtään korikutsua ilmaistuna ala-aulaan. Testien 5-8 20 tulostus, ellei siellä ole koria eikä kutsua koreille yhden tuomiseksi ala-aulaan, on että askel 9 lisää ala-aulan kutsun ylöskutsun pakotuskaavioon, joka synnyttää ryhmä-valvonnassa ilmaisun, että ala-aulan kutsu on tehty. Tämä ei ole varsinainen ala-aulan kutsu eikä mitään valoa il-25 maannu ala-aulaan, paitsi jos keksinnön erikoinen toteutus saattaa sellaisen tarjolle. Mutta tämä aiheuttaa aulakut-sun ohjausrutiinin 19 (kuvio 3) määräämään hissin ala-aulaan niin, että ala-aulassa tulee olemaan hissi, mikäli kaikki hissit on pysäköitynä (sen etuna ollen, ettei varsinaisia 30 huippuaikajaksoja ole eikä aluekutsuja palveltavana, kuten osoitetaan testeissä 2, 4 ja 6). Ja, tämä tarjoaa ala-aulalle vielä 1isäsuositummuuden ajateltaessa kutsujen ohjausta koreille, kuten on täydellisemmin selvitetty jäljempänä aulakutsun ohjausrutiiniin 19 (kuvio 3) liittyvänä.

35 ja, koska ylöskutsu on pakotettu askeleella 9, tämän jälkeen testin 6 kautta etenevä ohjelma aiheuttaa negatiivisen vastauksen testiin 6, koska aulan ylöskutsu, jonka 19 74264 testi 9 on pakottanut, estää askeleen 6 olemasta myönteinen. Tämä aiheuttaa askeleen 10 virittämään kutsun korille -lipun, mikä on testattu kuvion 3 testissä 13 ja aiheuttaa kutsut koreille ohjausmenetelmän tulemisen käyttöön, kuten 5 edellä on lyhyesti selostettu. Koska testi 6 tulee aina olemaan kielteinen, kun on ala-aulan ylöskutsu vastaamatta, mikä tahansa askeleen 9 läpikäynti tai myönteinen testin 7 tulos voi johtaa suoraan askeleeseen 10 ohittaen testin 6, jos halutaan.

10 Kuviossa 4, olettaen ensimmäisen läpikäynnin toden neen, että testit 2, 4 ja 5 ovat myönteisiä, testi 7 on kielteinen ja testi 8 on myönteinen, niin että ala-aulan kutsu on pakotettu askeleessa 9, seuraava tämän rutiinin läpikäynti (sellainen kuin 200 millisekunnin jälkeen) tulee 15 todennäköisesti huomaamaan, että testi 5 on edelleen myönteinen, tarkoittaen ettei mikään kori ole saavuttanut ala-aulaa. Mutta askel 7 tulee myös olemaan myönteinen osoittaen, että on olemassa aulakutsu ala-aulaan. Siksi testi 6 on edelleen kielteinen. Tämä jatkuu, kunnes hissi saavut-20 taa ala-aulan ja kutsu/kori aulapysähdys vaatimusrutiini 20 (kuvio 3) virittää uudelleen ala-aulan aulakutsun (kuten jäljempänä on kuvioon 13 liittyen täydellisemmin selostettu) . Sillä hetkellä testi 5 on kielteinen, koska ala-aulassa on kori ja testi 6 tulee olemaan myönteinen, koska 25 ala-aulan kutsu (johon on vastattu), on nollattu. Testin 6 ollessa myönteinen, askel 3 aiheuttaa siitä syystä suunnan vaihdoksen vyöhyketyyppiseen toimintaan, jossa korit ohjataan kutsuihin. Jokaisessa tapauksessa, myöskin kun aula-kutsuja on noudatettavana, kuvion 4 rutiini pakottaa kutsut 30 ala-aulaan milloin tahansa ala-aulaan ei ole kutsuja eikä ala-aulassa ole hissiä, niin että välttämätön suositummuus ala-aulan palvelemiseksi olisi voimassa. Kun kuvion 4 rutiini on saatettu päätökseen, se palaa kuvion 3 pääohjelmaan paluukohdan 11 kautta.

35 Kuvion 4 rutiinin päättyminen aiheuttaa kuvion 5 ylhäällä/alhaalla kutsurutiinin saavutettavaksi tulokohdan 1 kautta. Tämä rutiini määrittelee kerroksen, jossa 20 74264 kullakin korilla on korkein kutsunsa sillä hetkellä ja kerroksen, jossa kullakin korilla on alin ohjattu kutsu sillä hetkellä. Rutiini alkaa askeleella 2 asettamalla P numeron rakennuksen korkeimmalle numeroidulle korille. Sitten as-5 kel 3 saa aikaan ohjatun kutsusanan loogisena OR-merkkinä kaikille korikutsuille, ylös aulakutsuille ja alas aula-kutsuille hissille P. Kerrosnumero ja kerrososoitin on asetettu rakennuksen korkeimman kerroksen kohdalle askeleissa 4 ja 5 ja testi 6 toteaa, onko kerrososoitin koh-10 dakkain minkään ohjatun kutsun kanssa kutsusanassa. Ellei, silloin kerrosnumero ja kerrososoitin jäävät pois askeleista 7 ja 8 ja mikäli testi 9 toteaa, ettei alinta kerrosta ole vielä huomioitu, testi 6 uusitaan seuraavassa kerroksessa. Ensimmäisellä kerralla, kun askel 6 kohtaa ohjatun 15 kutsun kyseisessä kerroksessa, koska tämä alkaa korkeimmasta kerroksesta, on se merkki ylimmälle hissille ohjatusta kutsusta. Siksi myönteinen tulostus askeleesta 6 menee suoraan askeleeseen 10, jossa hissille ohjatun kutsun korkeinta kerrosta osoittava numero on asetettu samaan pal-20 veltavan kerroksen numeron kanssa. Sitten askeleet 11 ja 12 asettavat kerrosnumeron ja kerrososoittimen rakennuksen alimman kerroksen kohdalle. Samantapaisessa muodossa, kun edellä on kuvattu, testi 13, kunnes ensimmäinen kutsu korille P kohtaa kerrososoittimen, askeleet 14 ja 15 korotta-25 vat kyseistä kerrosta ja prosessi uusitaan, kunnes testi 16 osoittaa, että rakennuksen ylin kerros on huomioitu. Ensimmäisen kerran, kun testi 13 on myönteinen, on se osoitus, että alin kerros, johon korilla P on ohjattu kutsu, on saavutettu, niin että askel 17 asettaa alimman kutsun ko-30 rille P, joka on sama kuin kyseinen kerrosnumero. Sitten seuraavaksi alimmaksi numeroitu kori rakennuksessa on otettu käsiteltäväksi askeleella 18 poistamalla P numeron ja testin 19 määritellessä, ettei alinta koria (kori 1) ole otettu huomioon. Mutta kun testi 19 on myönteinen, on oh-35 jelma saatettu loppuun ja aulakutsu ohjausohjelma saavutettu siirtokohdan 20 kautta.

7 4 2 6 4

Aulakutsun ohjausrutiini kuviossa 6 on suunniteltu ohjaamaan määrätyt kutsut koreille poiketen hissien ohjaamisesta vyöhykkeille tavoittaen minkä tahansa siinä olevan kutsun. Kuten selostetaan täydellisemmin jäljempänä, on 5 tutkittu, että aulakutsun ohjausrutiini suoritetaan järjestyksessä viisi kertaa sekunnissa, joka tarkoittaa, että kun kukin hissi ohittaa kerrokset suurimmalla mahdollisella nopeudella, kutsut voidaan määrätä ja uudelleenmäärätä neljä tai viisi kertaa ohituksen aikana. Se myöskin tarkoittaa, 10 että korin olotilaa, joka on pysähtymässä, pysähtynyt tai lähdössä, mukaan lukien olotilan, jossa ovet ovat auki, aukeamassa, suljetut tai sulkeutumassa, voidaan käyttää kutsujaon ajankohtaistamiseen hyvin nopeassa tempossa parhaan kokonaistuloksen saavuttamiseksi systeemivasteessa.

15 Kuviossa 6 askeleet 2 ja 3 asettavat alimman kerrok sen siksi, joka voidaan huomioida saattamalla kerrosnumero ja kerrososoitin alimmaksi kerrokseksi. Ja ylöskutsujen huomioiminen on osoitettu asettamalla ylöskutsulippu askeleeseen 4. Askeleessa 5 määritteleminen, onko kerroksessa 20 hoitamatonta ylös aulakutsua N, on tehty. Ellei, seuraavat toiminnot ylöskutsujen hyväksi ohitetaan tämän kerroksen kohdalla, askel 6 korottaa kerrosnumeroa ja askel 7 kiertää kerrososoitinta vasemmalle (seuraavaksi korkeimpaan kerrokseen) ja testi 8 toteaa, ettei kerrosnumero ole vielä 25 korkeimman kerroksen tasolla niin, että prosessi uusitaan. Jos jossakin kerroksessa on ylöskutsu, jos tämä kerros on huomion alaisena, testi 5 on myönteinen ja aiheuttaa kuvioiden 7-12 ohjausrutiinin suositukset. Kuten tältä kohdin on kuvailtu jäljempänä, tämä rutiini määrittelee hissin, joka 30 tulisi ohjata kutsuun eri systeemitilanteiden valossa suhteellisella pohjalla koko systeemin vastauspalveluiden maksimoimiseksi. Kun tämä alirutiini 9 on saatettu päätökseen, jos viimeinen kutsuun ohjattu kori (P LAST) on sama kuin kori, joka on ohjattu kutsuun ohjausrutiinilla askeleessa 35 g, testi 10 on myönteinen osoittaen, että kutsuohjauksen tulisi olla jätettynä silleen. Mutta mikäli ylös aulakutsu on ohjattu ensimmäisen kerran tai uudelleenohjattu eri koreille 22 7 4 2 6 4 sen jälkeen, kun se on jo aikaisemmin ohjattu, silloin testi 10 on negatiivinen ja askel 11 aiheuttaa ylöskutsun ohjaamisen korille määriteltynä parhaiten siihen sopivaksi ohjausrutiinilla 9 omaten ohjattujen ylöskutsujen kaavion 5 hissille, joka on määritelty ohjausohjelmalla (KAR) O punainen kerrososoittimella, joka osoittaa huomioitavana olevaa kerrosnumeroa ja siksi kerrosta, jossa ohjattu ylöskutsu on tehty. Askeleessa 12 jokainen aikaisempi ohjaus on poistettu nollaamalla ohjattu ylöskutsu korille, jolla se ai-10 kaisemmin oli (P LAST). Ja sitten seuraava kerros on vuorostaan huomioitavana. Kun kaikki kerrokset on huomioitu, testi 8 on myönteinen ja askel 13 varmistaa, että kerros-osoitin on asetettuna rakennuksen korkeimman kerroksen kohdalle. Sitten ylöskutsulippu on uudelleen asetettu mää-15 räämään miten alas aulakutsut huomioidaan askeleessa 14.

Alkaen korkeimmasta kerroksesta, testi 15 määrittelee, onko korkeimmasta kerroksesta alaskutsua. Ellei, tälle kerrokselle jäävät toiminnat ohitetaan testin 15 negatiivisella tulosteella, niin että askeleet 16 ja 17 aiheuttavat seu-20 raavan alemman kerroksen tulevan huomioiduksi, kunnes sellainen vaihe kuin testi 18 osoittaa, että alin kerros on huomioitu. Jokaiselle kerrokselle, jossa on aula alaskutsu rekisteröitynä, testi 15 on myönteinen ja aiheuttaa ohjaus-rutiinin 9 tulemisen suoritettavaksi, kuten kuvataan jäl-25 jempänä. Ja testi 19 määrittelee, onko uusi muutettu ohjaus tehty. Jos on, testi 19 on negatiivinen, niin että kutsu on ohjattu korille merkittynä ohjausrutiinilla (KAR) askeleessa 20, ja askel 21 aiheuttaa sen tulemisen poistetuksi kaikista koreista joihin se on saatettu aikaisemmin ohjata.

30 Kun kaikilla kerroksilla on ollut aula ylöskutsunsa ja aula alaskutsunsa huomioituna, testi 18 on myönteinen ja ohjelma jatkuu aula seis käskyrutiinilla, selvitettynä kuvioon 13 liittyvänä, siirtokohdan 19 kautta.

Kuvion 6 aulan kutsu ohjausrutiinissa käytetty oh-35 jausrutiini on syötetty kuvion 7 syöttökohdan 1 kautta. Askeleet 2 ja 3 saattavat hissinumeron ja hissiosoittimen osoittamaan rakennuksen korkeimmalle numeroitua koria ja 23 7 4 2 6 4 askel 4 nollaa viimeisen korin indikaation saadusta kutsusta (P LAST). Sitten testi 5 määrittelee, onko huomioitavana oleva hissi niiden joukossa, jotka ovat saatavilla olevien korien kaaviossa vaatimusten tyydyttämiseksi ryhmässä ja 5 ellei kori ole saatavissa, useimmat tätä koria koskevat harkintakohteet ohitetaan saavuttamalla siirtokohta 6 joka juuri kutsuu suorittamaan paketointia, kuten kuvataan myöhemmin kuvioon M 11 viitaten. Mutta jos hissi on saatavissa tyydyttämään ryhmänsisäistä vaatimusta, testi 7 määrittelee, 10 onko kori täynnä (täysiksi todettujen hissien kaaviosta), kuten on saatu tietää kaikilta hisseiltä ryhmäohjauslaitteen yhteen kaavioon tulleiden tietojen perusteella. Negatiivinen tulostus testistä 7 voidaan saada JA-aamalla P osoitin täyteen lastattujen korien kaaviossa. Jos huomioitavana 15 oleva hissi on täyteen lastattu, testi 7 on myönteinen ja testi 8, onko korikutsua tai ei (huomioitavana olevassa hississä matkustajan lähettämää) kerrosta varten sillä hetkellä huomioituna. Ellei, silloin tosiasia, että hissi on täynnä eikä pysähdy huomioitavana olevaa kerroskutsua vastaa-20 valla kerrostasolla, poistaa tämän korin huomioitavista ohjaamalla tämän kutsun siirtokohdan 6 kautta. Mutta jos tämä hissi pysähtyy kerroksessa, jolle huomioitava kutsu on rekisteröity, silloin testi 8 on myönteinen ja suhteellinen systeemin vastausnumerolla on arvo, siihen lisättynä 25 viittaus tekijästä, että tämä hissi ei ole erikoisen mieleinen kori kutsuun huomioitavaksi koriksi, mutta saattaa olla tosiasiassa paras kori toisista tekijöistä riippuen. Siten askel 9 lisää sellaisen arvon kuin 14 suhteelliseen systeemivastaukseen tälle nimenomaiselle hissille huomioi-30 tavana olevan hissikutsun kohdalla ohjausrutiinin käynnissä olevassa suorituskohdassa.

Kuviossa 7, jos testi 7 on ollut kielteinen osoittaen, että hissi ei ole täynnä, silloin testi 10 määrittelee, onko huomioitavana olevan hissin muuttaja (sellainen 35 kuin hyvin tunnettu Ward Leonard systeemi) käynnissä vai ei, kuten osoittaa ryhmävalvontalaitteen kohdalla ajettavana oleva muuttajien kaavio, joka pohjautuu normaalin ryhmä/ 24 74264 kori tietoliikenteen aikana kunkin ryhmävalvontaan yhteydessä olleen korin kohdalla vallitsevaan tilanteeseen. Mikäli joku tietty hissikori on varustettu suoralla puoli-johdekäyttöjärjestelmällä eikä moottorigeneraattoriyhteel-5 lä, silloin sitä hissiä vastaava bitti ajettavana olevien muuttajien kaaviossa voidaan pitää jatkuvasti yhtenä. Jos hissillä on muuttajayhde, joka ei ole ajossa, testi 10 on negatiivinen ja suhteellinen systeemi vastaustekijällä on 20 lisättynä itseensä saaden aikaan hylkivän suhteellisen 10 tekijän hissejä kohtaan, jotka vaatisivat muuttajansa käyntiinpanon ennen vastaamistaan tähän nimenomaiseen kutsuun. Tämä säästää huomattavasti energiaa ja sisältyy tekijään myöskin silloin, kun se muuttajan ollessa pysähdyksissä voitaisiin käynnistää ja saada vastaamaan kutsuun 15 nopeammin (tosiaankin vaikka hissi olisi seisomassa samassa kerrostasossa). Näin ollen energian säästö on huolehdittu testillä 10. Huomaa, että testit 10 ja 8 ovat vaihtoehtoisia,sillä kulkevalla hissillä ei voi olla pysähdyksissä olevaa muuttajaa eikä siitä syystä hissi, jonka muuttaja on 20 pysähdyksissä, voi olla täynnä.

Kuviossa 7 testi 12 määrittelee, onko hissi Piile osoitettujen aulakutsujen ja korikutsujen peitteellä ollenkaan ykkösiä. Mikäli on, tämä osoittaa, että hissistä on jatkuvaa tarvetta ja että se on liikkeessä pitkin rakennus-25 ta tarkoituksella toimittaa tehtävät, jotka sillä jo on.

Toisaalta, jos testi 12 on negatiivinen, se osoittaa hissiä, joka voisi siirtyä lepoon säästäen siten sähköä, jos toiset hissit voivat tehdä työn ja vastata huomioitavana olevaan aulakutsuun samalla, kun ne suorittavat työtä, joka vaatii 30 niitä pysymään käynnissä. Siksi, ellei huomioitavana olevalla hissillä ole muita kutsuja, testi 13 määrittelee, onko hissiä ohjattu ala-aulakerrokseen. Ellei, rangaistuksena noin 8 lisätään suhteelliseen systeemin vastausteki-jään tälle hissille tämän kutsun kohdalla. Mutta jos hissi 35 on ohjattu ala-aulaan, silloin testi 15 määrittelee, onko huomioitavana oleva kutsu ala-aulakerros. Ellei, askel 16 määrää suhteellisen korkean 15 sekunnin rangaistuksen 74264 lisäämällä sen suhteelliseen systeemin vastaustekijään, koska ala-aulaa tulee suosia ja huomioitavana olevan kutsun voivat todennäköisesti hoitaa kahden tai kolmen kerroksen päässä ala-aulasta olevat hissit; jos ne voivat tehdä 5 sen 15 sekunnin kuluessa siitä, kun tämä hissi pystyy sen tekemään, silloin tämä hissi ei seuraa kutsua; mutta vain, jos kaikki muut tekijät osoittavat, että tämä hissi saattaa saavuttaa kutsun vain 15 sekuntia jonkin toisen hissin jälkeen, silloin tätä hissiä hyljitään tämän kutsun vastaami-10 sessa tuolla määrällä. Toisaalta, jos testi 15 osoittaa, että senhetkinen kutsu, joka on huomioitavana ohjattavaksi, on ala-aula, silloin ainoastaan pieni rangaistus, noin 3 sekuntia merkitään tälle hissille, liittyen seikkaan, onko ala-aulassa jo toinen hissi, on mielekästä jättää tämä 15 hissi ohjatuksi ala-aulaan ja siten välttää matkustajia joutumasta ymmälle hissivalojen vilkkuessa.

Kuviossa 7, jos testi 12 määrittelee, että tällä hissillä on muita korikutsuja tai aulakutsuja, testi on negatiivinen ja testi 19 määrittelee, oliko tällä hissillä 20 jo ala-aulakutsua. Jos on, ala-aulan kutsulle annetaan suo-sikkiasema, koska suurin osa rakennuksen liikenteestä kulkee ala-aulan kautta ja suurin palvelutarve on ala-aulassa, niin että tälle korille annetaan noin 12 sekunnin rangaistus tämän kutsun kohdalla askeleessa 20. Mutta ellei-25 vät tälle korille osoitetut kutsut sisällä ala-aulan kutsua, ei myöskään rangaistusta määrätä; ja samoin, jos testi 18 osoittaa, että ala-aulan kutsu on huomioitavana, ei lisä-rangaistusta määräydy. Sitten testi 21 määrittelee, onko tällä korilla enemmän kuin kuusi korikutsua rekisteröitynä 30 itselleen. Jos on, se on merkki siitä, että hissi on melko kiireinen ja sillä on joukko pysähdyksiä odottamassa. Lisäyksenä seikkaan, että kuluu enemmän aikaa kyseisen korin tavoittamiseen, on myöskin totta, että todennäköiset olosuhteet tämän hissin kohdalla pysyvät vakiona ja ollen 35 siksi käyttökelpoinen koriohjauksiin, jotka ovat alttiita muutoksille. Ja aika, jossa kutsua noudatetaan, ei ainoastaan aika,,kun kutsuun vastataan, vaan aika, jossa kutsun 26 7 4 2 6 4 tehnyt matkustaja toimitetaan haluamaansa päämäärään, on rajattu pitemmäksi hissillä, jolla on jo suurempi määrä ohjattuja kutsuja kuin tavallista. Siksi, jos testi 21 on myönteinen, kohtuullinen sakko noin 8 sekuntia lisätään 5 suhteelliseen systeemivastukseen tämän korin kohdalle askeleessa 22. Mutta jos hissillä on vähemmän kuin kuusi kutsua, sen tiedetään olevan kulussa ja sen on oltava joka tapauksessa palveluksessa eikä sitä ole siksi syytä hylkiä sikäli kuin vastaaminen tähän kutsuun on kysymyksessä. Kun kaikki 10 kuvion 7 vaihetekijät on saatettu päätökseen tämän hissin kohdalla, ohjausohjelma etenee siirtokohdassa 23 kuviossa 7 ja sisääntulokohdassa 1 kuviossa 8 siihen osaan ohjelmaa, joka määrittelee hissin valintakelpoisuuden kyseessä olevaan kutsuun.

15 Kuviossa 8 testi 2 vertaa kyseessä olevalle hissille määrättyä kerrosta kyseessä olevan aulakutsun kerrosnume-roon. Jos hissillä on asema yhdenmukainen kutsun kerrosnu-meroon, silloin se on joko melko suositussa asemassa oleva kori (koska se on halutussa kerroksessa), jos se kulkee 20 samaan suuntaan kuin huomioitavana olevan aulakutsun suunta tai se on ensisijaisesti mahdoton hissi, jos se on matkalla vastakkaiseen suuntaan aulakutsusta. Siksi testi 3 määrittelee, onko huomioitavana oleva kutsu alaskutsu (ei ylöskutsu) ja onko hissi etenemässä alaspäin tai onko ko-25 ri toteuttamassa ylöskutsua ja etenee ylöspäin. Jos näin on, testi 3 on myönteinen ja siirtokohta 4 saa aikaan ohjelman haarautumisen siitä lähtien ohjausosaan kuvattuna jäljempänä kuvion 11 kohdalla. Mutta jos suunta on päinvastainen, testi 3 on negatiivinen ja korille annetaan suu-30 rin suhteellinen systeemin vastaustekijä jatkamalla läpi haarakohdan 5 ohjelman osaan, jossa suurin suhteellinen systeemivastaus on määrätty, kuten on jäljempänä kuvion 11 kohdalla kuvattu.

Kuviossa 8, jos testin 2 vertailu osoittaa, että ky-35 seisen korin hallitsema asema on yläpuolella ohjatun kutsun kerrosta, silloin kerroslipun yläpuolella oleva hissi asetetaan askeleeseen 6 ja F-osoittimen kierrettävä lippu 27 74264 (joka osoittaa kerrokset pienessä alirutiinissa kuvattuna kuvion 10 kohdalla jäljempänä) asetetaan pyörittämään osoi-tinta oikealle, korkeammista kerroksista alempiin kerroksiin; mutta jos testi 2 osoittaa, että huomioitavana olevan 5 hissin hallitsema asema on pienempi kuin huomioitavana olevan kutsun kerrosnumero, silloin askel 8 nollaa kerrosli-pun yläpuolella olevan hissin ja askel 9 vahvistaa, että F-osoittimen kiertosuunta tulisi olla vasemmalle tai korkeampiin kerroksiin, kuten on selostettu täydellisemmin jäljem-10 pänä kuvion 10 kohdalla. Kuviossa 8 testi 10 määrittelee, onko kori kerroksen yläpuolella ja onko se menossa ylöspäin vai alapuolella kerroksen ja menossa alaspäin, kummassakin tapauksessa osoittaen, että hissi on menossa kutsusta poispäin. Testissä 11, jos hissi on menossa alas ja sillä on 15 matala kutsu huomioitavana olevan aulakutsun alapuolella ja ylöskutsuun tulisi vastata, hissi ei voi pysähtyä ja muuttaa suuntaansa ja hoitaa ylöskutsua; sen on sen vuoksi katsottu menevän alas ylöskutsun toiselle puolelle. Testissä 12 on testin 11 vastakkainen tapaus määritelty. Alaskutsuun ei 20 voida vastata ylöspäin kulkevalla hissillä, joka noudattaa kutsua korkeammalle kuin ohjatun kutsun kerrosnumero ja kulkee sen vuoksi alaskutsun toiselle puolelle. Myönteiset tulokset testeistä 10-12 aiheuttavat ohjelman siirtymisen kohtaan, jossa suurin vastaustekijäsakko merkitään tälle 25 hissille huomioitavana olevan kutsun kohdalla, haarautuma-kohdan 5 kautta. Toisaalta ohjelma siirtyy tästä osaan, joka määrittelee esiintyvien kutsujen palveluaikaan yhteydessä olevat tekijät riippuen hissin olosuhteista siirto-kohdan 13 kautta.

30 Kuviossa 9 ajan huomioiminen ovien liikuttelemiseksi ja muihin sen tapaisiin toimintoihin kerrostasolla on annettu rutiiniosalle, johon on päästy tulokohdan 1 kautta. Askeleessa 2 suhteellista systeemin vastaustekijää on lisätty yhdellä, sillä jokainen hissi, joka olisi voinut saa-35 vuttaa tämän osan ohjelmaohjauksen harkintavaiheessa, täytyy ohittaa ainakin yksi kerros suurella nopeudella, joka vie aikaa yhden sekunnin verran. Kuten selostettu tässä 28 74264 toisaalla, tietysti jos nopeudet osoittavat pitempää tai lyhyempää kulunutta aikaa kerroksen ohituksessa suurella nopeudella, tai jos toiset parametrit tai arvot on määrätty, silloin tämä voidaan asettaa eri arvolle sillä nimenomai-5 sella tavalla, jolla tämä keksintö on toteutettu.

Kuviossa 9 testi 3 määrittelee, onko kyseinen hissi käynnissä. Jos on, testi 4 määrittelee, pysyykö se käynnissä ryhmävalvontalaitteen edelleen osoittaman mene-merkin voimalla. Jos hissi on käynnissä ja pysyy käynnissä, voi-10 daan ovitilanteen huomioiminen ohittaa. Mutta jos testi 3 on negatiivinen osoittaen, ettei hissi ole käynnissä, silloin hissi on pysähdyksissä. Ja testi 6 määrittelee, onko ovi määrätty olemaan auki. Jos niin on, testi 7 määrittelee, onko ovi edelleen täysin kiinni, jos se on täysin kiinni, 15 silloin lisätään aikaa 6 sekuntia, koska oven koko avaus-vaihe tarvitaan. Mutta, ellei ovi ole täysin kiinni, kuten testi 7 osoittaa, mutta on käsketty avautumaan, kuten testi 6 osoittaa, silloin ovi on varmastikin avautumassa ja pienempi aika, noin 4 sekuntia, lisätään askeleeseen 9.

20 jos testi 6 kuviossa 9 on negatiivinen tarkoittaen, ettei ovea ole määrätty avautumaan, silloin testi määrittelee, onko ovi kokonaan suljettu. Jos on, silloin ei tarvitse varata aikaa oven kohdalle; mutta ellei se ole vielä kokonaan sulkeutunut, silloin hyvin pieni aika, noin 2 sekun-25 tia, varataan suhteelliseen systeemivastaukseen tämän kutsun kohdalle askeleessa 11.

Jos testi 3 kuviossa 9 on myönteinen tarkoittaen, että hissi on käynnissä, mutta jos sillä ei enää ole mene-merkkiä osoittaen, että hissi on pysähtymässä, testi 4 on 30 silloin negatiivinen ja täysi 10 sekunnin pysähdysaika varataan askeleeseen 12 sillä pysähtyminen, avaaminen ja ovien sulkeminen ja oven avaaminen on 10 sekunnin suuruusluokkaa tälle hissille, ennen kuin se voi edetä vastaamaan huomioitavana olevaan kutsuun, suhteellinen systeemin vastauste-35 kijä korotetaan noin 3 sekunnilla askeleessa 13 sisältääk-seen hissin hitaamman nopeuden sen hidastaessa pysähtyäk-seen ja kiihdyttäessään pysähtymisen jälkeen, kun sitä I: 29 74264 vastoin karkeasti yksi sekunti tarvitaan ohitettaessa kerros suurimmalla nopeudella ilman pysähdystä.

Kuviossa 9, kun oven huomioiminen on saatettu loppuun, alustavat askeleet kyseessä olevaan aulakutsuun anne-5 tun hissin käyntiäjän arvioimiseksi on tehty. Askeleessa 14 erikoinen rajoitetun käytön kerrososoitin,kutsutaan F-osoit-timeksi, on asetettu huomioitavana olevaa hissiä velvoittavan kerroksen kohdalle, ja toinen erikoinen kerrososoitin, joka on asetettu olemaan yhden kerroksen F-osoittimen edellä, 10 kutsutaan tässä ennakoiduksi F-osoittimeksi, on myöskin asetettu korin hallitseman kerroksen kohdalle askeleessa 15. Ennakoitu F-osoitin on kierretty askeleessa 16 kierrä F-te-kijän osoittamaan suuntaan ollen tekijä sijoitettuna joko askeleeseen 7 tai 9, kuten selostetaan edellä kuvion 8 koh-15 dalla. Siten, vaikka F-osoittimella on ylempiä tai alempia kerroksia osoitettavana, ennakoiva osoitin on tällä kohdalla aina yhden kerroksen sitä edellä. Ja sitten ohjelma etenee siirtokohdan 17 kautta ajoaikalaskentaan, johon saavutaan kuvion 10 aloituskohdan 1 kautta.

20 Kuviossa 10 askeleet 2 ja 3 kiertävät sekä F-osoi- tinta että ennakoivaa F-osoitinta siten, että ne osoittavat alempaa kerrosta siinä tapauksessa, että hissi on huomioitavana olevan kutsun kerroksen yläpuolella, niin että hissin odotettu ajoaika, kun se etenee nykyisestä asemastaan 25 alaspäin huomioitavana olevan aulakutsun kerrokseen, voidaan arvioida. Tai jos hissi on huomioitavana olevan aula-kutsun kerroksen alapuolella, osoitin kierretään kasvavien kerrosten suuntaan, niin että se selaa kerrokset hissiä nykyisin velvoittavasta kerroksesta ylöspäin huomioitavana 30 olevan kutsun kerrokseen.

Kuviossa 10 testi 4 määrittelee, onko kaikki kerrokset hissin nykyisen aseman ja huomioitavana olevan aula-kutsun välillä selattu vai ei. Jos ovat, ohjelma etenee, kuten seuraavassa kuvataan. Kullekin kerrokselle hissiä 35 nykyisin velvoittavan aseman ja huomioitavana olevan aula-kutsun välillä, testi 5 määrittelee, onko hissi aikaisemmin määritelty olevan kerroksen ylä- vai alapuolella 74264 30 testaamalla kerroslipun yläpuolella olevan hissin. Jos hissi on kerroksen yläpuolella, silloin testi 6 tehdään määrittelemään, onko tässä alirutiinin osassa selattu kerros ensimmäinen kerros pikavyöhykkeen yläpuolella. Jos se 5 on, testi 6 on myönteinen ja askel 7 lisää vastaustekijään ajan, jonka vaatii ajaminen suurella nopeudella läpi pikavyöhykkeen sellaisen kuin yksi sekunti kutakin pikavyöhykkeen kerrosta kohti. Tämä on ennakolta määrätty luku jokaisen annetun asetuksen kohdalla ja on löydettävissä sopivas-10 ta taulukosta. Sitten testi 8 määrittelee, jos hissillä, joka on huomioitavana olevan kutsun kerroksen yläpuolella ja sen vuoksi voi vastata vain alaskutsuihin ja korikutsuihin, on tällaista kutsua rekisteröitynä kerroksessa, joka on vastikään selattu. Jos on, testi 9 määrittelee, ennakoidun 15 F-osoittimen avulla, onko kerros, jonka kutsu on huomioitavana, yhden kerroksen edellä selaamalla tutkittua kerrosta. Jos näin on, myönteinen tulostus testistä 9 osoittaa, että määrättyyn kerroskutsuun lähetettäväksi harkitulla hissillä on ohjattu kutsu huomioitavana olevan kerroksen 20 vieressä, jonka se saavuttaa ennen kuin se saavuttaa huomioitavana olevan kerroksen. Tällaisessa tapauksessa askel 10 määrää ainoastaan yhden sekunnin lisättäväksi kattamaan kerroksen ohitusajan suurella nopeudella; jäljellä olevan ajan pysähdystä ja matkustajien selvitystä varten (10 25 sekuntia) jäädessä huomioimatta, siten suosien ohjausta naapurissa olevaan aulakutsuun, keksinnön mukaisesti, joka on kuvattu ja josta on tehty patenttivaatimus US-patenttiha-kemuksessa, jonka on jättänyt samaisena päivänä Mendelsohn ja Bittar, sarja-nro (Otis Docket nro OT-373). Jos toisaal-30 ta testi 9 on negatiivinen, silloin testi 11 suoritetaan määrittelemiseksi, onko hallikutsu kysymyksessä (oliko korikutsu kysymyksessä testissä 8 vai ei). Jos aulakutsu on kysymyksessä, silloin askel 12 lisää noin 11 sekuntia tälle hissille tämän kutsun kohdalle, joka sisältää 7 sekun-35 tia ovien aukaisemiseen ja sulkemiseen ja kutsun palvelemiseen, sekä 4 sekuntia ajoaikaa käytettäväksi hissin hidastamiseen ja uudelleen kiihdyttämiseen. Mutta jos testi 11 74264 määrittelee, että testiin 8 liittyvä kutsu ei ole aulakut-su, silloin se on korikutsu ja askel 13 varaa aikaa 10 sekuntia, koska korikutsu vie suunnilleen yhden sekunnin vähemmän kuin hallikutsu tullakseen palveltua (johtuen tosi-5 asiasta, että hissistä poistuva matkustaja on valmiina odottamassa oven avautumista, kun taas aulassa oleva matkustaja saattaa joutua hapuilemaan palvelevaa hissiä ja kävelemään sitä kohti).

Saman kaavan mukaisesti, ellei hissi ole testin 5 10 määrittelemän kerroksen yläpuolella, testi 14 määrittelee, onko kerros, jota on harkittu kutsuihin kyseisen hissin ja ohjatun aulakutsun välilllä ensimmäinen kerros pikavyöhyk-keen alapuolella. Jos on, silloin suhteellinen systeemin vastaustekijä on lisännyt siihen ajan, välttämätön pika-15 vyöhykkeen läpiajamiseen, joka on noin yksi sekunti kerrosta kohti askeleessa 15. Sitten testi 16 määrittelee, onko huomioitavalla kerroksella ylöskutsua tai korikutsua ja jos on, on vierekkäiskutsutesti 9 tehty, kuten edellä on kuvattu. Ja jos se on myönteinen, tai ellei huomioitavana 20 olevalla kerroksella ole kutsuja, silloin määrätään noin yksi sekunti, kuten edellä on kuvattu alaskutsujen kohdalla. Samoin, jos testi 9 on negatiivinen, silloin joko 10 tai 11 sekuntia lisätään korikutsu- tai alaskutsutapauksessa askeleessa 12 tai 13 vastaavasti. Kun kukin F-osoittimen 25 tai ennakoivan F-osoittimen esittämä kerros on huomioitu kunkin hissin kohdalla, testi 4 on myönteinen ja ohjelma etenee siitä ohjausosaan siirtokohdan avulla.

Ajoaikojen laskelmista tehtyjen johtopäätösten jälkeen kuviossa 10 ohjelma jatkuu kuviossa 11 ohjaussiirto-30 kohdan 1 kautta ja testi 2 määrittelee osuuko joku korikutsu huomioitavana olevan aulakutsun kohdalle, jonka, jos osuu, täytyy olla samaan suuntaan kulkeva hissi (ylös tai alas) kuin huomioitavana oleva aulakutsu, koska millään hissillä, joka ei kulje oikeaan suuntaan, ei voi olla kut-35 sua, joka sattuisi kohdalle siksi, että kaikki korikutsut ovat hissin edellä ja mikään hissi, joka ei lähesty huomioitavana olevaa aulakutsua oikeasta suunnasta, poistetaan 32 74264 harkinnasta ohjelman sopivuusosassa, kuten edellä on kuvattu kuvion 8 kohdalla. Jos testi 2 on myönteinen, on tämä erittäin suotuisa tilanne, sillä hissin on pysähdyttävä kerroksen kohdalla joka tapauksessa, näin ollen tätä hissiä 5 suositaan askeleessa 3, joka vähentää noin 20 sekuntia suhteellisesta systeemin vastaustekijästä tämän hissin kohdalla ohjatun aulakutsun suhteen. Sitten testi 4 määrittelee, onko kutsun suunta ylös. Jos on, hissille P ohjatut ylös-kutsut kaaviona sellaisista, jotka osoittavat jokaisen his-10 sille P ohjatun ylöskutsun, verrataan kerrososoittimeen sen toteamiseksi, onko tälle hissille ohjattua ylöskutsua huomioitavana olevaan kerrokseen. Samalla tavoin, jos testi 4 on negatiivinen, testi 6 tekee samat huomiot alaskutsujen kohdalla. Jos joko testi 5 tai 6 on myönteinen riippuen 15 kyseisen kutsun suunnasta, tämä tarkoittaa, että tälle hissille on aikaisemmin ohjattu tämä nimenomainen kutsu, ollen ohjaus tapahtunut kuljettaessa läpi aikaisemman aulakutsun ohjausrutiinin. Tällaisessa tapauksessa tämä hissi on suo-sikkiasemassa säilyttämään kutsu askeleella 7, joka vähen-20 tää noin 10 sekuntia suhteellisesta systeemivastauksesta, joka on akkumuloitunut hissille kutsun kohdalla. Tämä tarjoaa etusijan hissille, jolle kutsu on aikaisemmin ohjattu tässä esitetyn keksinnön mukaisesti, jota on täydellisemmin analysoitu jäljempänä. Ja silmälläpitäen tosiasiaa, että 25 tällä hissillä jo oli tämä kutsu, P VIIMEINEN asetetaan yhteneväiseksi P:n kanssa askeleessa 8 käytettäväksi siten kuin on kuvattu aikaisemmin kuvion 6 kohdalla.

Kuviossa 11 määrätyissä olosuhteissa hissin ollessa pystymätön hoitamaan huomioitavana oleva kutsu, suhteellinen 30 systeemin vastaustekijä tämän hissin kohdalla voidaan asettaa korkeimpaan arvoonsa (sellaiseen kuin 256 sekuntia) askeleella 9 (kuvion 11 ylälaidassa), joka on saavutettavissa MAX/S&ÄSTÖ-siirtokohdan 10 kautta (joka on sama kuin siirtokohta 6 kuviossa 7). Tällaisessa tapauksessa hissi ei 35 joko ole käytettävissä ryhmässä tai on tullut täyteen; koska sillä on mahdollisesti voinut olla aikaisemmin kyseinen kutsu,testin 4 kohdalla askeleen 8 kautta kuvatut i 33 74264 toiminnat on suositettu tällaiseen hissiin liittyvänä, vaikkakin on äärimmäisen epätodennäköistä, että tällainen hissi voisi säilyttää ohjauksen tämän kutsun palvelemiseksi .

5 Kuviossa 11 siirtokohta 11, joka aiheuttaa askeleen 12 asettamaan kyseiselle hissille suhteellisen systeemivas-tauksen korkeimman arvon, voidaan saavuttaa siirtokohdan 5 kautta kuviossa 8, joka tarkoittaa, ettei hissi ole valinta-kelpoinen hoitamaan kyseistä kutsua. Ja koska tällaiset his-10 sit eivät olisi todennäköisesti voineet saada tätä kutsua ohjatuksi niille aikaisemmassa läpikäynnissä, testin 4 toimintoja askeleen 8 kautta ei tarvitse suorittaa siltä kohdalta.

Tällä kohdalla ohjelmaa suhteellinen systeemivastaus 15 määrätylle huomioitavana olevalle hissille on tullut täysin akkumuloiduksi. Sitten askeleet 13 ja 14 vähentävät P-luvun ja kiertävät P-osoitinta niin, että rakennuksen seu-raavaksi alin numeroitu hissi tunnistuu sen suhteellisen systeemivastuksen huomioimiseksi. Testi 15 määrittelee, 20 onko alin hissi huomioitu, ellei, kuviossa 7 alkava ohjaus-rutiini saavutetaan siirtokohdan 16 kautta kuviossa 11 ja siirtokohta 24 kuviossa 7, niin että seuraava peräkkäinen hissi saa suhteellisen systeemin vastaustekijän määrätyksi sen nimenomaisen huomioitavana olevan kutsun kohdalla. Kun 25 kaikki hissit on huomioitu määrätyn kyseisen kutsun kohdalla, ohjelma jatkuu siirtokohdalla 17 kuviossa 11 ja sisään-tulokohdalla 1 kuviossa 12 ohjausrutiinin valintaosassa.

Kuviossa 12 P-lukua ei enää käytetä pitämään silmällä hissejä joiden suhteelliset systeemivastaukset on las-30 kettu ja asetetaan askeleeseen 2 ollakseen samassa tasossa korkean hissin kanssa. Kaikki hissit selataan nyt, jotta nähtäisiin, millä niistä on alin suhteellinen systeemin vastaustekijä ja siten saataisiin kutsu ohjattua sille. Askeleessa 3 suhteellisen systeemivastauksen matala puskuri 35 on asetettu samalle tasolle hissin P suhteellisen systee-mivastauksen kanssa. KAR-puskuri on asetettu samaan tasoon hissin P hissinumeron kanssa. Tämä tunnistaa hissin, jonka 34 74264 suhteellinen systeemivastaus on viimeksi tullut varmistettua suhteellisen systeemivastauksen alapuskurissa askeleessa 3. Sitten askeleessa 5 P-luku on vähennetty ja jos testi 6 määrittelee, ettei alin numeroitu hissi rakennuksessa ole 5 vielä huomioitu, testi 7 vertaa vastikään huomioidun hissin (P) suhteellisen systeemivastauksen nähdäkseen, onko se pienempi kuin se, joka on aikaisemmin varastoitu suhteellisen systeemivastauksen alamuistiin askeleella 3. Jos testi 7 on myönteinen, suhteellisen systeemivastauksen alamuisti 10 ajankohtaistetaan uudella, alemmalla määrällä, joka vastaa hissiä P askeleessa 3. Ellei, tämä hissi jätetään huomiotta ja P-luku vähennetään askeleessa 5. Kun testi 6 on lopulta myönteinen, kaikille hisseille on suoritetty kysely, alin suhteellinen systeemivastaus jokaiselle hissille pannaan 15 suhteellisen systeemivastauksen alamuistiin ja sen hissin tunnus, jolla on alin vastaus, pannaan KAR-muistiin 4. Ja sitten ohjausrutiini päättyy rutiinikohdan 8 päähän, joka aiheuttaa ohjelman jatkumisen aulakutsun ohjausrutiinilla kuvattuna edellä kuvioon 6 liittyvänä, erikoisesti hakien 20 joko testin 10 tai testin 19 määritelläkseen, onko hissi, jolle kutsu on juuri ohjattu (KAR) saman arvoinen sen hissin kanssa, jolla aikaisemmin oli kutsu (P VIIMEINEN).

Kuvion 6 aulaohjausrutiinin johtopäätös aiheuttaa ohjelman edistymisen siirtokohdan 19 kautta kutsu korille 25 aula seis -käskyrutiiniin kuviossa 13.

Kuviossa 13 sisääntulo tulokohdan 1 kautta johtaa askeleisiin 1 ja 2, jotka saattavat P-numeron ja P-osoitti-men talon korkeimmin numeroiduksi hissiksi ja askeleisiin 4 ja 5, jotka aiheuttavat ylös aula pysähdys ja alas aula 30 pysähdys -kaavioiden kaikkien nollaamisen. Sitten askeleet 6 ja 7 asettavat kerrososoittimen ja kerrosnumeron huomioitavana olevan hissin (P) velvoittavalle kerrokselle. Sitten testi 8 määrittelee, onko hissi alimmassa kerroksessa, ja ellei, testi 9 vertaa huomioitavana olevalle hissille 35 ohjattujen alaskutsujen kaaviota huomioitavana olevaan kerrokseen (huomioitavana olevaa hissiä velvoittavaan kerrokseen) ja jos ne ovat samat, askel 10 ajankohtaistaa alas I: 74264 aula seis -kaavion TAIvaarnalla itselleen P-osoittimen; tämä varustaa alas aula seis -kaavion, joka vaihtuu jokaisella rutiinin läpikäynnillä, bitillä hissin P-asemassa osoittaen, että hissi P on yksi hisseistä, joilla on alas aula 5 seis tämän rutiinin läpikäynnin aikana. Sitten testi 11 määrittelee, jos kyseinen hissi on antamassa alaskutsun nollauksen; jos on, alas aulakutsun kaaviolla on bitti kyseisen kerroksen kohdalla (P:tä velvoittava kerros) nollattuna JAaamalla kerrososoittimen komplementin kanssa, ja 10 alaskutsun valo kerroksessa N on pois askeleissa 12 ja 13. Sitten testi 14 määrittelee, onko kyseinen kerros ylin; ellei tai jos testi 8 on määritellyt, että kerrosnumero oli alin kerros, silloin testi 15 määrittelee, onko tällä hissillä ylöskutsua äskeisessä kerroksessa. Jos näin on, ylös 15 aula seis lisätään ylös aula seis -kaavioon askeleessa 16. Jos hissi antaa nollauksen ylöskutsulle, kuten määritelty testissä 17, silloin ylöskutsu on nollattu ja kutsuvalo poissa askeleissa 18 ja 19.

Kuviossa 13 askeleiden 13 ja/tai 19 loppuun saatta-20 minen on tehnyt mahdolliseksi seikan, että hissi voidaan määrätä pysähtymään aulakutsuun sitä seuraavaksi velvoittavassa kerroksessa, tai että se on vastannut kutsuun sitä velvoittavassa kerroksessa, joka on sen jälkeen nollattu. Sitten seuraava hissi järjestyksessä tunnistetaan vähentä-25 mällä P-luku ja kiertämällä P-osoitinta askeleissa 20 ja 21 näiden samojen toimintojen suorittamiseksi rakennuksen seuraavaksi alemmalle numeroidulle hissille, jos testi 22 osoittaa, ettei hissejä ole vielä huomioitu, ja ohjelman siirtämiseksi kuvion 14 hissit kutsuihin ryhmävaatimusrutii-30 niin siirtokohdan 23 kautta sen jälkeen, kun kaikki hissit on huomioitu.

Kuviossa 14 hissit kutsuihin ryhmävaatimusrutiini aloitetaan tulokohdan 1 kautta ja rakennuksen ylin hissi otetaan huomioon asettamalla P-numero ja P-osoitin rakennuk-35 sen korkeimmalle numeroidulle hissille askeleissa 2 ja 3. Sitten ryhmä ylemmäksi vaatimuskaavio ja ryhmä alemmaksi vaatimuskaavio asetetaan nollille askeleissa 4 ja 5. Askel 36 74264 6 asettaa kerrososoittimen huomioitavana olevaa hissiä velvoittavalle kerrokselle ja askel 7 valmistelee ohjatuista aulakutsuista kaavion huomioitavana olevalle hissille ohjattujen ylöskutsujen ja ohjattujen alaskutsujen ol-5 lessa looginen TAI huomioitavana olevalle hissille.

Kuviossa 14 testi 8 tutkii aulakutsujen kaavion huomioitavana olevalle hissille määritelläkseen, ovatko ne kaikki nollilla yläpuolella kerrosnumeron (N). Elleivät kaikki ole nollilla, tarkoittaa se, että on kutsuja hissiä 10 velvoittavan aseman yläpuolella ja hissin tulisi jatkaa edeten ylöspäin noiden kutsujen palvelemiseksi. Siten kielteinen vastaus testistä 8 aiheuttaa askeleen 9 ajankohtaistamaan ryhmän ylemmäksi vaatimuskaavion, ollen kaaviossa yksi bitti kutakin hissiä kohden sisällyttääkseen bitin bit-15 tiasemassa huomioitavana olevaa hissiä varten. Tämä tehdään TAIaamalla ryhmän ylemmäksi vaatimuskaavio (aikaisemmin nollattu tämän rutiinin alkaessa) P-osoittimessa, joka tunnistaa huomioitavana olevan hissin. Sitten testi 10 määrittelee eikö tälle hissille ohjattujen aulakutsujen kaavio 20 (askel 7 yllä) ilmaise kutsuja velvoittavan aseman alapuolella. Ellei asia ole näin, testi 10 on kielteinen ja niin askel 11 synnyttää alemmaksi vaatimuksen hissille ajankohtaistamalla ryhmän alemmaksi vaatimuskaavion sisällyttämää bitin kyseiselle hissille, TAIaamalla tämän kaavion P-osoit-25 timella. Sitten seuraava hissi saatetaan huomioitavaksi poistamalla P-numero ja kiertämällä P-osoitinta askeleissa 12 ja 13, ja jos kaikilla hisseillä ei ole vielä annettu huomiota, kuten määritelty testissä 14, askeleet 6-13 uusitaan. Kun kaikki hissit on huomioitu, niin että ryhmän 30 alemmaksi vaatimuskaavio ja ryhmän ylemmäksi vaatimuskaavio sisältävät bitit kaikille hisseille kaivaten kulkua joko korkeammalle tai alemmaksi palvellakseen kutsusta, testi 14 on myönteinen ja ryhmävalvontalaitteen kokonaisohjelma palautetaan siirtokohdan 15 kautta. Kuten viitataan edellä 35 kuvion 3 kohdalla, tämä aiheuttaa diskreetit tulosteet ja valojen ohjauksen aulojen ja ala-aulan panelissa saatetuksi päätökseen rutiinilla 22, joka valmistelee hisseille i 37 74264 rutiinissa 23 toimitettavat tiedot ja ollen hissien kanssa tietoyhteydessä tiedotusrutiinissa 24. Ja sitten koko kuvion 3 ohjelma toistetaan.

Kuviossa 11 seikka, että nimenomainen hissi on aikai-5 semmin ohjattu kyseiseen kutsuun on hyvin merkityksellistä ja se aiheuttaa suhteellisessa systeemivastauksessa 10 sekunnin vähennyksen. Joissakin tapauksissa tämä saattaa aiheuttaa negatiivisen numeron, mutta koska negatiiviset numerot ovat alempana kuin positiiviset numerot ohjausarit-10 metiikassa, on tämä seikka merkityksetön.

Yksi sen hissin suosikkiasemaan vaikuttavista tekijöistä, joka aikaisemmin on ohjattu kutsuun on, että sitä voidaan käyttää muuttamaan vastauksen olemus hissisystee-missä. Esimerkiksi joissakin maissa tapa suosii kunkin re-15 kisteröidyn aulakutsun ohjaamista heti hissille ja se hissi, joka on menossa vastaamaan tähän kutsuun, ilmoitetaan heti kerrostason näyttölaitteessa. Tällaisissa järjestelmissä (kuten muissakin yleisesti tunnetuissa tämänlaatuisissa järjestelmissä) mitään kutsun uudelleen ohjausta ei esiinny, 20 paitsi jos kutsu on hoitamattomana ylipitkän ajan (sellaisen kuin kaksi minuuttia). Silloin tavallisuudesta poikkeavalla toimenpiteellä, kuten synnyttämällä jonkin muotoinen vaatimus vastata kutsuun, ohjaamalla hissi erikoisella hätätilannepohjalla vastaamaan kutsuun tai muulla vas-25 taavalla. Tässä tapauksessa kuvion 11 askeleeseen 7 lisätty tekijä, aikaisemman ohjauksen tekijäksi kutsuttu, voidaan säätää suurimmalle arvolle, varmistautuen sillä, ettei mikään muu hissi saa ohjatuksi kutsua itselleen, kun ensimmäinen ohjaus on kerran tehty tähän sisältyvän suhteellisen 30 systeemivastaustekijän avulla. Toisaalta, aikaisempi ohjaus-tekijä voi olla alhaalla, sellainen kuin 10 sekuntia, mikä sallii muuttaa kutsun ohjauksen eri hisseille toistuvasti. Tai jotain väliarvoa voidaan käyttää. Esimerkiksi, jos aikaisempi ohjaustekijä 45 sekunnin suuruusluokkaa vähenne-35 tään suhteellisesta systeemivastauksesta ensimmäiselle hissille ottamassa vastaan ohjausta kuvion 11 askeleessa 7, silloin tämä kyseinen hissi voisi todennäköisesti pitää oo 74264 ohjauksen ellei sen odotetuksi laskettu aika vastata ja toiset systeemivastaustekijät tule suuriksi toisten hissien kohdalla. Siten sellainen aikaisempaa ohjaustekijää (30 tai 45 sekuntia) voidaan todennäköisesti löytää, joka aiheuttaa 5 hissin tulemisen ohjatuksi vain yhdelle hissille useimmissa tapauksissa, mutta siirtää sen toiselle hissille niissä tapauksissa, kun ensimmäinen hissi tulee soveltumattomaksi kutsulle.

Kuvion 11 aikaisempi ohjaustekijä tarjoaa myös luon-10 täisen ratkaisun tasoittaa kilpailua kahden hissin välillä, mitkä ovat tarkalleen samassa suhteellisessa systeemivastaus-luokassa. Vaikka kahden hissin ei tarvitsekaan olla samassa asemassa toistensa kanssa saadakseen saman suhteellisen systeemivastauksen, on todennäköistä, että useilla hisseil-15 lä saattaa olla sama suhteellinen syteemivastaus keräyty-mänumero seurauksena joko samanlaisista tai erilaisista olosuhteista. Tällaisessa mikä tahansa mekanismi, joka se-laa hissejä annettuun suuntaan, on tilaisuudessa aiheuttamaan yhden hissin voiton kilpailussa, joka hissi tekee myös 20 kaiken työn. Tämä ei jaa hissien käyttöä tasaisesti rakennuksen eri hissien kesken, aiheuttaen jonkin määrätyn hissin ylenmääräisen käytön ja siten myös ylenmääräisen huoltotar-peen. Sen sijaan haluttu muoto on saada hisseille tasaisesti jaettu käyttö ja tasapuolisesti jakautunut, säännöllinen 25 huolto-ohjelma mahdollisimman pitkälle. Tämä aikaisempi ohjaustekijä kuvion 11 askeleessa 7, pyrkii saamaan minkä tahansa ensin löydetyn, parhaassa asemassa vastaamaan olevan hissin, pitämään kutsu hallussaan. Tämä vieläpä tekee vähemmän todennäköiseksi, että aikaisempi ohjaustekijä it-30 sessään aiheuttaisi tasapäisen kilpailutilanteen kahden hissin välillä toisella ollessa 10 pistettä alempi suhteellinen systeemivaste ja toisen ollessa aikaisemmin ohjattu kutsuun. Tämä tulee erikoisen tärkeäksi kaikkien hissien ollessa levossa ja/tai niiden kaikkien muuttajat ovat pois-35 kytketyt. Tällaisessa tapauksessa, jos hissit ovat jakautuneena rakennuksen eri tasoille hissit kutsuihin ohjauksen tuloksena (rutiinit 14-17 kuviossa 3), silloin mikä tahansa 74264 39 kutsu, joka osuu kahden hissin väliin, aiheuttaa kilpailutilanteen, jossa toinen voittaa. Mutta ennen kuin tuohon kutsuun voidaan vastata tai mitään vastetta voidaan saada ohjatusta hissistä, joka ilmoittaisi, että se on käynnis-5 tymässä vastatakseen kutsuun, toinen hissi voi saada kutsun ohjattuna itselleen. Lopulta palloteltaessa kutsua edestakaisin kahden hissin välillä, saattaa tapahtua, että molemmat käynnistävät muuttajansa ja molemmat pyrkivät lähestymään kutsua ja viime hetkellä, riippuen tapahtumista, toi-10 nen niistä saattaa saada aula seis -käskyn ennen kuin seu-raava on saanut kutsun uudelleen ohjatuksi itselleen. Tämä jättää käynnissä olevan hissin toimettomaksi, mikä on tuhlausta, ja aiheuttaa kahden hissin käynnistymisen tehdäkseen yhden työn. Siksi aikaisempi ohjaustekijä saattaa olla 15 äärimmäisen tärkeä muotoiltaessa systeemin vastausta suuressa joukossa äskettäin tapahtuneita tilanteita.

Keksintö tarjoaa mekanismin energian säästämiseksi eri tavoin, siten ettei sallita kutsua vastausta palveltaessa (ei napata alas kutsua hissille sen kulkiessa ylöspäin) 20 ei vaikka molemmat sekä hissi että kutsu olisivat rakennuksen korkeimmassa osassa ja toisten hissien ollessa rakennuksen alimmassa osassa. Jos kuitenkin hissi muuttaa suuntaansa ja tulee kovin lähelle kutsua, silloin se voidaan ohjata sille myöhemmin. Näin ollen tapahtuu energian säästöä ar-25 vioimalla uudelleen kutsut hisseille ohjaus joka sekunnin murto-osa (kuten joka 200 millisekunti).

Tämä keksintö tarjoaa ohjauksen jokaiseen vastaamattomaan aulakutsuun hissille, riippuen laajasta valikoimasta suhteellisia systeemivastehuomioita, jotka ylittävät 30 kauaksi sen kuinka nopeasti joku määrätty hissi voi saavuttaa määrätyn kutsun. Siten kutsun ensimmäinen ohjaus hissille on hyvä, parempi kuin siihen mennessä on ollut saatavissa tarkoitukseen. Sen lisäksi kuitenkin tämä keksintö uudelleenarvioi ohjaukset ja uudelleenohjaa eri hissille 35 jokaisen kutsun, jonka systeemin vastetekijä osoittaa voitavan hoitaa toisen hissin avulla paremmin, jotta systeemin kokonaistoiminnan filosofian tarkoitus toteutuisi. Yksi 7 4 2 6 4 40 keksinnön näkökohdista on jokaisen kutsun uudelleenarvioiminen suhteessa ohjaukseen, joka siitä ehkä on jo annettu, joka hetki, ei vastoin mitään aikaisemmin sen suhteen tehtyä ohjausta, eikä myöskään suhteessa aikaisemmin ohjattuun his-5 sikelpoisuus- tai systeemivastearvioon kutsun kohdalla.

Näin ollen tämä keksintö ei vertaile minkään määrätylle hissille annetun kutsun ohjausta sen kutsun ohjaukseen, joka on annettu aikaisemmin ohjatulle hissille, ellei uudelleenarvioinnissa käytetä tekijöitä, joita on käytetty ai-10 kaisemmassa kutsun ohjauksessa hissille, jolle se oli jo aikaisemmin ohjattu. Toisin sanottuna, tämä keksintö ei ohjaa kutsua hissille ja sitten määrittele systeemin vaste-tekijöitä ohjaamalla kutsu toisille hisseille vertaillak-seen näitä niihin systeemin vastetekijoihin, jotka alkuaan 15 aiheuttivat kutsun ohjaamisen ensimmäiselle hissille. Mitä se tekee, se jatkuvasti uudelleenarvioi ei ainoastaan muita hissejä, vaan kaikkia hissejä, ja se tekee tämän uudelleenarvioinnin täydellisesti ajankohtaistetuilla tiedoilla kaikkien hissien suhteen sen sijaan, että käyttäisi tieto-20 ja, joita on aikaisemmin käytetty kutsun ohjaamiseen jollekin määrätylle hissille.

Erikoisominaisuus, joka saavutetaan potentiaalisesti uudelleen ohjaamalla kutsu kerta toisensa jälkeen aikavälissä sellaisessa kuin sekunnin murto-osassa, joka on 25 hyvin pieni verrattuna aikaan, jonka hissi käyttää ohittaessaan pysähdyspaikan ja on suuruusluokaltaan pienempi kuin aika, joka hisseiltä saattaa kulua tällaisten kutsujen vastaamiseen, voidaan saavuttaa vain, jos jokaisen kerros-tason tai hissin osalla tapahtuvaa reaktio pidätellään, 20 kunnes viimeinen mahdollinen ohjaus tai odotettavissa oleva uudelleenohjaus on tehty. Keksintö tarjoaa viimehetken toiminnan ryhmän aulapysähdyksiin ja kutsuperuutuksiin, niin että tällaiset ohjaukset eivät tapahdu ennen kuin velvoittava hissin asema jollekin kutsun ohjauksen saaneel-35 ia hissillä vaatii antamaan seiskomennon tälle hissille kutsuun vastaamista varten. Kutsut voidaan tästä syystä uudelleenarvioida ja ehkä uudelleenohjata, uudelleen ja 41 74264 uudelleen jatkuvasti ajankohtaistettujen ilmoitusten mukaan, sillä niitä ei panna täytäntöön ennen kuin viimeisellä hetkellä.

Ja etusijatekijä (askel 7, kuvio 11) tarjoaa hyste-5 rian estovaikutuksen, niin ettei samantasoisiksi koostuneet suhteelliset systeemin vastetekijät heittele kutsua edestakaisin viimehetkeen saakka. Tämä saa aikaan ajantasalla olevat, toistuvat aulakutsuohjaukset ilman mitään haittavaikutusta.

10 Kaikki suhteelliset systeemin vastetekijät, ovat ne sitten sakkoja tai etuuksia tai arvioituja aikoja toimintaan tai ajoon, saattavat laajasti vaihdella tässä esitetyistä sopivaksi katsotun systeemikaavion aikaansaamiseksi jokaiseen käyttötarkoitukseen johon keksintöä sovelletaan.

15 Tätä keksintöä voidaan soveltaa järjestelmissä, jot ka eivät käytä suhteellisia systeemin vastetekijöitä kutsujen ohjaamisessa sellaisissa kuin nopein-vasteajän arvioin-tisysteemi tai muita järjestelmiä, jotka ovat alalla aikaisemmin tunnetut.

20 Samalla tavoin, vaikka keksintö on esitetty ja ku vailtu sen esimerkkien mukaisissa esiintymismuodoissa, tulisi alan asiantuntijoiden ymmärtää, että edellä olevat ja useat muut muutokset, poisjättämiset ja lisäykset voidaan tehdä siihen ja siinä poikkeamatta keksinnön hengestä 25 ja puitteista.

Claims (6)

42 74264

1. Hissijärjestelmä sisältäen ryhmän hissejä useiden kerrostalojen palvelemiseksi rakennuksessa, käsittäen: 5 ryhmävalvontalaitteita (17) mukaan lukien aulakutsu- laitteet (18,19,20) ylös- ja alaspäin suuntautuvien palve-lukutsujen rekisteröimiseksi kullakin kerrostasolla kunkin hissin kanssa vaihdettavia merkinantoja varten ja hissien toiminnan ohjaamiseksi vastauksena hisseistä aulakutsulait-10 teisiin vastaanotettuihin merkkeihin: kunkin hisseistä käsittäessä korin (3,4), korin lii-kuntalaitteet (15,16) korin saattamiseksi liikkeeseen ja pysähdyttämiseksi, laitteet korikutsujen rekisteröimiseksi siinä olevien matkustajien palveluvaatimusten mukaan ja ko-15 rin valvontalaitteet (33,34) korin olosuhteita ilmaisevien merkkien aikaansaamiseksi, korin liikuntalaitteiden ohjaamiseksi saattamaan kori liikkumaan valittuun ylös- tai alassuuntaan ja pysähtymään vastauksena merkkeihin, jotka ilmaisevat korin olosuhteita ja ryhmävalvontalaitteesta (17) 20 vastaanotettuihin merkkeihin; jolloin ryhmävalvontalaitteisiin (17) kuuluu merkkien käsittelyvälineet (7), joista kussakin tapahtuu toistuva syklien sarja useita kertoja sekunnissa vastauksena kunkin korin (3,4) olosuhteita ilmaiseviin merkkeihin ja kaikkiin 25 aulakutsuihin, rekisteröityinä pysähtystasolla, kunkin aula-kutsun ohjaamiseksi yhdelle koreista riippuen tällaisen aula-kutsun pysähdystasosta ja suunnasta ja kunkin korin olosuhteista, siten kuin ilmenee sen syklin aikana, jolloin ohjaus on tehty tällaisen aulakutsun ohjauksen poistamiseksi kusta-30 kin korista sen jälkeen, kun minkä tahansa aulakutsun ohjaus missä tahansa syklissä on tehty, joka aulakutsuohjaus on tehty korille edeltävässä syklissä, ja joka on ohjattu eri korille syklin aikana ja seis-käskyn antamiseksi jollekin korille jonkin syklin päätyttyä, jossa korin olosuhteita il-35 maisevat merkit osoittavat, että sen asema osuu samalle aulakutsun pysähdystasolle, johon se on ohjattu, t u n - 43 7 4 2 6 4 n e t t u siitä, että merkkien käsittelyvälineet (7) käsittävät välineet minkä tahansa aulakutsun ohjauksen kohdalla kunkin syklin aikana sen määrittelemiseksi, onko millään koreista (3,4) ollut aulakutsua ohjattuna sille sellaista 5 sykliä edeltävässä pyörähdysvaiheessa ja etusijan luovuttamiseksi mille tahansa korille minkä tahansa aulakutsun suhteen, joka oli ohjattu sinne sykliä edeltäneessä syklissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestelmä, tunnettu siitä, että merkkien käsittelyvälineet (7) 10 käsittävät välineet kunkin rekisteröidyn aulakutsun ohjaamiseksi yhdelle koreista (3,4) punnittujen tekijöiden summan perusteella, joka ilmaisee kunkin aulakutsun pysähdystason ja suunnan suhteessa kunkin korin olosuhteisiin, joihin sisältyy kunkin korin kulkusuunta ja kerrosasema.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen hissijärjes telmä, tunnettu siitä, että merkkien käsittelyvälineet (7) käsittävät välineet punnitun etusijatekijän antamiseksi arvon mukaan, jonka suuruusluokka on sama kuin yhden hissin kuluttama aika yhdellä pysähdystasolla palvellessaan 20 kutsua.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen hissijärjestelmä, tunnettu siitä, että merkkien käsittelyvälineet (7) käsittävät välineet sellaisen punnitun etusijateki-jän antamiseksi, jonka arvo on samaa suuruusluokkaa kuin 25 korkein aika, jonka yksi aulakutsuista on katsottu voivan olla vastaamatta ennen kuin kutsu uudelleen ohjataan.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen hissijärjestelmä, tunnettu siitä, että merkkien käsittelyvälineet (7) käsittävät välineet sellaisen punnitun etusijateki- 30 jän antamiseksi, jonka arvo on samaa suuruusluokkaa kuin suhde aulakutsun ja korin (3,4) tilanteen välillä, annettuna ryhmävalvontalaitteelle (17) sellaisenaan syklissä ilmais-taakseen korin viivästymän kutsun palvelemiseksi 5 ja 60 sekunnin välillä.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen hissijärjes- telmä, tunnettu siitä, että merkkien käsittelyväli- 44 74264 neet (7) käsittävät välineet sellaisen punnitun etusija-tekijän antamiseksi, jonka arvo on samaa suuruusluokkaa kuin aika, jonka yksi hisseistä kuluttaa palvellessaan yhdestä kymmeneen kutsua pysähdystasoilla. 5 i 45 74264