FI74265B - Pao ett relativt systemsvar barerade hissanropsstyrningar. - Google Patents

Description

1 74265

Suhteelliseen systeemivasteeseen pohjautuvat hissin kut-suohjaukset Tämä keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 joh-5 danto-osan mukaiseen hissijärjestelmään ja tarkemmin sanottuna aulakutsujen ohjaukseen ryhmästä valitulle hissille, joka ryhmä palvelee rakennuksen kerrostasoja yhdessä perustuen suhteelliseen systeemiharkintaan.

Hissijärjestelmien tultua yhä monikäyttöisemmiksi 10 mukaan lukien monien hissien toimiminen ryhmässä palvellen lukuisia kerroksia, on kasvanut tarve määritellä tapa, jolla joko ylöspäin tai alaspäin suuntautuviin pal-velukutsuihin rekisteröitynä rakennuksen kerrostasoilta, tulisi vastata hissikorien kohdalla. Tavallisin hissijär-15 jestelmän ryhmäohjauslaitteiston muoto jakaa rakennuksen kerrokset vyöhykkeisiin, joissa kussakin vyöhykkeessä on yksi tai useampi kerros, ollen vyöhykkeitä suunnilleen sama määrä kuin hissiryhmässä on hissikoreja, jotka voivat vastata ryhmävalvottuihin kerrostason palvelukutsui-20 hin. Tyypillistä tällaisten järjestelmien toiminnalle on pakottaa hissikori jollekin vyöhykkeelle, jolla hissiä ei ole ja saada aikaan, että kori pyrkii vastaamaan vyöhykkeen sisällä rekisteröityihin kutsuihin. Kuitenkin korin vastaaminen johonkin kutsuun ja matkustajien korissa te-25 kemät kutsuvaatimukset vievät korin tavallisesti vyöhykkeen ulkopuolelle, myöskin, jos kori aloittaa kulkemisen ylöspäin vastatakseen ylöskutsuun, se ei pysty vastaamaan alaskutsuihin. Siitä syystä järjestelmän toimiessa vyöhykevalvotussa toimintamuodossa, tarvitaan laaja 30 valikoima erilaisia lisätoimintoja. Esimerkiksi ellei vyöhykkeeltä tuleviin kutsuihin vastaa vyöhykkeellä oleva kori, kori voidaan lainata toiselta vyöhykkeeltä, jolla ei kutsuja ole, ja ellei jollakin vyöhykkeelle ole hissiä eikä hissiä ole sinne ohjattavissa, vähemmän 35 tärkeäksi katsottu vyöhyke saattaa menettää korinsa sen arvoiseksi harkitun vyöhykkeen hyväksi. Vyöhykevalvotuis- 2 74265 sa järjestelmissä tapahtuu ajoittain, että joihinkin kutsuihin ei vastata ollenkaan hyväksyttäväksi katsottavan viivästymisenkään jälkeen, siksi tällaisella järjestelmällä on ajoittain yksi tai kaksi tilatoimintaa, joilla kori 5 saadaan vastaamaan ei-vyöhyketyyppisellä suoralla käskyllä kutsuun, joka on ollut vastaamatta luvattoman pitkän ajan.

Viimeaikaisempi uudistus on ollut kutsujen ohjaus selaamalla kaikki ohjaamattomat rekisteröidyt aulakutsut vertaamalla kunkin tällaisen ohjaamattoman kutsun kunkin 10 korin senhetkiseen tilanteeseen ja kulkusuuntaan ja pysäh-dyten lukuun, mitkä kori tulee tekemään nykyisen asemansa ja kutsun aseman välillä ja ohjaamalla tällainen kutsu ehdottomasti korille, joka on arvioitu ensimmäisessä kunkin rekisteröidyn aulakutsun tarkastelussa pystyvän saa-15 vuttamaan aulakutsun kerrostaso nopeimmin perustuen toimintakaavaan, joka huomioi ainoastaan kulkuajan ja pysähdysten lukumäärän suunnan ja aseman kanssa. Tällaisella systeemillä on kuitenkin perustuvaa laatua oleva epäkohta, etteivät olosuhteet, joissa kutsu on tehty, sisällä 20 muita systeemiohjaukseen vaikuttavia tekijöitä, jotka voivat sekoittaa käytettyjä otaksumia ohjattaessa kutsuja koreille. Esimerkiksi pääsisäänkäyntitaso asettaa normaalisti suurempia palveluvaatimuksia kuin muut pysähdys-tasot; sen palvelu häritsee sen vuoksi muita palveluita.

25 Ja jättämällä huomioimatta, että kori saattaa jollakin sen välipysähdyspaikoista poimia epätavallisen suuren määrän matkustajia, jotka rekisteröivät suuren määrän aulakutsuja, joita ei oltu huomioitu alkuperäisessä ohjauksessa, saatetaan häiritä palvelua. Sellaisessa ta-30 pauksessa, kuten vyöhykevalvotussa ryhmäsysteemissä, on välttämätöntä tuoda mukaan monentasoisia varmistustoimin-tamuotoja. Esimerkiksi ensimmäisen tason varmistustila voi ottaa kutsun uudelleenohjattavaksi ellei siihen ole vastattu ensimmäisen ennaltamäärätyn aikajakson kulues-35 sa. Ja jos tämä ei onnistu ja kutsu on edelleen vastaamattomana toisen, pitemmän ennaltamäärätyn aikavälin jälkeen, silloin korin ehdoton etusijaohjaus saattaa olla tarpeen tähän kutsuun vastaamiseksi.

3 74265

Kummassakin näistä toimintatiloista tosiasiat, että ensiötoimintatilan (vyöhyke tai kutsuohjaus) poiketessa ihanteellisesta liikennekuviosta ja kaivatessa välttämättä varatilaa, ja että systeemin vaihtuessa toimimaan ensiöti-5 lasta varatilaan aiheutuu uusia häiriöitä ja syntyy tarve vielä toisen varatilan käyttöön, osoittaa että sellaiset systeemit eivät onnistu tarjoamaan haluttua palvelua.

Vyöhykeohjattu toiminta ei ota huomioon rakennuksessa vallitsevia olosuhteita kaikkina aikoina. Kutsut koreil-10 le -tila, joka tunnetaan entuudestaan, olettaa, että se voi ennakoida olosuhteet, ohjaa kutsut siltä pohjalta, mutta ei ota huomioon tarpeellista määrää kaikkien kutsujen palveluun liittyviä tekijöitä sen kunkin määrätyn kutsun ohjauksessa korille. Ja molemmat systeemit ovat ensisijaisesti 15 sokeita muuhun kuin yhden korin ja yhden kutsun sovittamiseen yhteen, kunnes jotakin menee vinoon (odottamaton viivytys kutsuun vastaamisessa ja sitten vaihto toiseen, lähinnä sokeaan tilaan, joka sekään ei ota huomioon muita haluttuja ja/tai odotettavissa olevia tilanteita, vaan vastaa 20 reaktionomaisella tavalla yhdistääkseen yhden korin ja yhden kutsun aiheuttaen siten edelleen toimintahäiriöitä.

Molemmat edellä esitetyistä systeemityypeistä perustuvat rekisteröidyn kutsun ja korin väliseen suhteeseen tämän suhteen ollessa arvioidun vastausajan tai vyöhykkeen, 25 jonka rajojen sisään kumpikin sijoittuu. Kumpikaan näistä tapauksista ei huomioi mitään muita kokonaissysteemissä esiintyvistä tekijöistä. Esimerkiksi jatkuvassa energiapulassa halu säästää energiaa niin paljon kuin mahdollista, ja siten myös rahaa, on huipputekijä. Tätäkään seikkaa nä-30 mä systeemit eivät ota huomioon. Ja kummassakin näistä systeemeistä tilanne, jota ei ole huomioitu ollenkaan, on uuden tilanteen näkemisen tarve nopean palvelun aikaansaamiseksi päätasolle on se sitten ala-aula tai kymmenennen kerroksen kahvila tai muuta vastaavaa.

35 Tämän keksinnön päämääränä on saada aikaan hissin valvontajärjestelmä, jossa aulakutsut on ohjattu koreille perustuen suhteellisiin systeemin vastetekijoihin, jotka 4 74265 ottavat huomioon systeemin toiminnalliset erikoispiirteet toimintakaavion mukaan, mikä sisältää joukon haluttuja tekijöitä ohjausten tapahtuessa tekijöiden suhteellisen tasapainon perusteella. Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön 5 mukaisella hissijärjestelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkki-osassa .

Tämän keksinnön mukaan useiden kerrostasojen rekis-teröimät aulakutsut monihissisessä systeemissä on ohjattu 10 koreille suhteellisten systeemin vastetekijoiden summan pohjalla kunkin korin suhteessa kuhunkin rekisteröityyn aulakutsuun mainitun summan sisältäessä koriin liittyvät systeemin vastetekijät, jotka eivät liity kerrostasoon tai huomioitavana olevan aulakutsun suuntaan ja mukaan 15 lukien systeemin vastetekijät osoittaen kunkin korin suositettavaksi tarkoitetut palvelut ennakoituna sen kyky palvella huomioitavana olevaa aulakutsua. Edelleen keksinnön mukaisesti systeemin vastetekijät on esitetty punnittujen määreiden summina, jotka sisältävät kohtuullisen 20 viivästyksen vastattaessa aulakutsuun sen sijaan, että sisältäisi erilaisen tilannekuvan systeemin toimintakaaviosta, jonka varsinainen punnittu tekijä on esittänyt. Edelleen keksinnön mukaisesti punnitut tekijät voidaan valita niistä viitteistä korilta, jolla on muu ala-aulan 25 kutsu kuin huomioitavana oleva kutsu tai korin liikunta-laitteet ovat lepotilassa tai vastaavan korin ollessa rakennuksen tärkeimmällä kerrostasolla tai vastaavalla korilla ei ole muuta tarvetta kulkea, kuten sille ohjattujen aulakutsujen tai sille rekisteröityjen korikutsu-30 jen puute osoittaa tai vastaavan korin ollessa täynnä, mutta korikutsun ollessa siinä rekisteröitynä huomioitavana olevan kutsun kerrostasolle tai suosimalla kori-kutsun kanssa samalle kerrostasolle osuvaa kuormatonta koria tai vastaavalla korilla ollessa useampi kuin kyn-35 nysmäärä korikutsuja rekisteröitynä itselleen. Edelleen tämän keksinnön mukaisesti suhteellisia systeemin vaste-tekijöitä vastaavilla punnituilla luvuilla voi olla arvot liikkuen niiden aikamäärien rajoissa, minkä kori käyttää 5 74265 ohittaessaan kerrostason suurimmalla nopeudellaan ja kaksinkertaisena aika, jonka kori tarvitsee palvellakseen täydellisesti kerrostason kutsua. Edelleen tämän keksinnön mukaisesti suhteelliset systeemin vastetekijät saatta-5 vat sisältää hissin tarvitseman ajan palvellaakseen sille jo ohjatun kutsun ennen kuin se pystyy palvelemaan kyseisen kutsun mukaan lukien välttämättömän ajan päättääkseen aloitetut pysähdystasojen palvelut, joita ei ole vielä saatettu päätökseen, ajan joka kuluu matkalla olevien 10 pysähdysten palveluun ja matkan tekemiseen tarvittava aika.

Tämä keksintö tarjoaa kyvyn ohjata kutsuja suhteellisella pohjalla pikemminkin kuin ehdottamalla pohjalla. Esimerkiksi sellaiset tekijät, että korilla on yhteen osuva korikutsu, saattoi aikaisemmalla tavalla saada aikaan 15 tämän aulakutsun ehdottoman ohjaamisen tuolle korille; mutta keksinnön mukaan se yksinkertaisesti asettaa tuon korin suositummuusasemaan tähän kutsuun. Ja tässä keksinnössä seikka, että muuttajan oleminen pysähdyksissä ei sulje pois korin mahdollisuutta vastata kutsuun, se vain 20 katsoo sen siinä määrin epäsuotavaksi kuin on kohtuullista pyrittäessä säästämään energiaa missä mahdollista aiheuttamatta tarkoituksetonta viivästystä rakennuksen palveluissa. Se seikka, ettei hissin tarvitse ehkä muuten kulkea, aiheuttaa myös suhteellisen sakkotekijän, muttei sul-25 je pois tuon korin ohjaamista kutsuun, jos joku toinen ohjaus saattaisi aiheuttaa tarkoituksetonta viivytystä palveluun. Samalla tavoin, kuten myöhemmin tullaan täydellisemmin selvittämään, sellaiset tekijät kuin nopean vastauksen suosiminen ala-aulan kutsuihin, aiheuttaa lievän 30 sakon ohjattaessa muita kutsuja sellaiselle korille, kuten tekee seikka, että mainittu hissi on ala-aulassa.

Keksintö tarjoaa dynaamisen tavan ohjata kutsuja sillä, että se on suhteellinen systeemi, niin että jos korit ovat vilkkaassa liikenteessä, suhteellisten systee-35 mivasteiden summa on suhteellisen korkea kaikille koreille ja vieläkin ollen mahdollista valita todennäköisin kori, jolle ohjaus soveltuu. Tilanteiden vaihtuessa tekijät vaihtuvat, niin myös suhteellisen systeemin vastetekijoiden 6 74265 summat kullekin korille eri kutsujen suhteen muuttuvat samalla tavoin. Ja systeemin toiminnalliset tekijät, kuten korin tarpeettoman liikkumisen estäminen, energian säästäminen sallimalla korien pysyä pysähdyksissä ellei sitä 5 tosiaan tarvita suosien korien saatavuutta päätasolle, kuten ala-aulaan ovat otettu tekijöinä huomioon ei ehdottomina, mutta pohjautuen kohtuuteen määrättäessä viivytystä kutsuihin vastattaessa systeemin sujuvan toimintaraken-nelman hyväksi, mikä on realistinen ja palvelee monia tar-10 peitä.

Edellä olevat ja muut kohteet, tämän keksinnön ominaisuudet ja edut tulevat selvemmin näkyviin jatkossa seu-raavan, sen eräänä esimerkkinä käytetyn esiintymismuodon yksityiskohtaisessa selvityksessä siten kuin oheisissa 15 piirustuksissa on kuvattu.

Kuvio 1 on yksinkertaistettu, periaatteellinen lohkokaavion, osin poissa näkyvistä, hissijärjestelmästä, johon tämä keksintö voidaan liittää:

Kuvio 2 on yksinkertaistettu, periaatteellinen loh-20 kokaavio hissikorin ohjauslaitteesta, jota voidaan käyttää kuvion 1 järjestelmässä ja jossa keksintöä voidaan soveltaa;

Kuvio 3 on yksinkertaistettu looginen vuokaavio ryhmävalvontalaitteen yleisohjelmasta, joka voi sisältää 25 ja käyttää tätä keksintöä;

Kuvio 4 on looginen vuokaavio kutsut-koreille ja korit-kutsuihin -rutiinista;

Kuvio 5 on looginen vuokaavio ylhäällä/alhaalla-rutiinista; 30 Kuvio 6 on looginen vuokaavio aulakutsun ohjausru- tiinista;

Kuviot 7-12 ovat loogisia vuokaavioita ohjauslaitteen alirutiinista, jota voidaan käyttää kuvion 6 aula-kutsun ohjausrutiinissa; 35 Kuvio 13 on looginen vuokaavio kutsu-korille-aula- seis -vaatimusrutiinista;

Kuvio 14 on looginen vuokaavio kutsu-korille ryhmä-vaatimusalirutiinistä.

7 74265

Yksinkertainen selvitys monihissisestä hissijär-jestelmästä, tyypistä, jossa tätä keksintöä voidaan käyttää, on kuvattu kuviossa 1. Siinä joukko hissikuiluja, joista hissikuilu "A" ja hissikuilu "F" 2 on kuvattu, yk-5 sinkertaistamisen vuoksi muita ei ole näkyvissä. Kussakin hissikuilussa on hissikori 3, 4, ohjattuna pystysuuntaista liikettä varten kiskoille (ei näkyvissä). Kunkin kori riippuu teräsköydestä 5, 6, joka tavallisesti muodostuu joukosta teräskaapeleita, sitä vedetään jompaankumpaan 10 suuntaan tai pidetään paikallaan urapyörä/moottori/jarru vetolaitteella 7, 8 ja ohjataan vapaapyörällä tai palautus-pylpyrällä 9, 10 hissikuilun syvennyksessä. Teräsköysi 5, 6 kantaa normaalisti myös vastapainoa 11, 12, joka vastaa tavallisesti painoltaan korin painoa, kun se on lastattuna 15 puoleen sille sallitusta kuormasta.

Kukin kori 3, 4 on yhdistetty juoksukaapelilla 13, 14 vastaavaan hissikorin valvontalaitteeseen 15, 16, joka on sijoitettu konehuoneeseen hissikuilujen katolla. Hissi-korin valvontalaitteet 15, 16 saavat aikaan toiminta- ja 20 liikeohjauksen, kuten entuudestaan tunnetaan. Monikorisen hissijärjestelmän ollessa kysymyksessä on pitkään ollut yleistä sovittaa siihen ryhmävalvontalaite 17, joka vastaanottaa aulojen kutsunappuloiden 18-20 reikisteröimät ylös ja alas aulakutsut rakennuksen eri kerroksista, jakaa 25 nuo kutsut eri koreille vastaamista varten ja jakelee korit rakennuksen kerroksiin ryhmätoiminnan monien erilaisten tilojen mukaisesti. Ryhmätoiminnan tilat voidaan valvoa osaksi ala-aulan panelilla 21, joka normaalisti on yhdistetty rakennuksessa kulkevin sopivin johtimin 22 ryh-30 mävalvontalaitteeseen monikorisessa hissijärjestelmässä.

Hissikorin valvontalaitteet 16, 16 valvovat myös määrättyjä hissikuilun toimintoja, jotka liittyvät vastaaviin koreihin, sellaisia kuin ylös- ja alasvastausten valoja 23, 24 ollen yksi tällainen lamppusarja 23 ohjattuna 35 kutakin hissiä 3 varten ja samanlainen sarja 24 kutakin muuta hissiä 4 varten osoittaen hissikuilun ovea, jolle aulakutsua 8 74265 palveleva vastaus tullaan tarjoamaan valoja vastaaviin ylös-ja alassuuntiin.

Edellä oleva on selitys hissijärjestelmästä yleisesti ja sikäli kuin kuvaus etenee tähän saakka, se on yhte-5 neväinen aikaisemmin tunnettujen hissijärjestelmien ja tämän keksinnön opetukset sisältäen hissijärjestelmien kanssa.

Vaikkakaan ei tarvita tämän keksinnön toteutuksessa, hissijärjestelmässä, jossa tätä keksintöä käytetään, voidaan hissikorin asemaa muuttaa hissikuilussa ensiöaseman-10 muuttajalla (PPT) 25, 26, joka voi käsittää quasiabsoluu-tin, differentiaali kooderin ja laskenta- sekä suuntauslii-täntävirtapiirin tyyppiä, joka on kuvattuna yhteisesti omistetussa US-patenttihakemuksessa Marvin Masel et ai., sarja-nro 927 242, jätetty 21. heinäkuuta 1978 (jatkoa sarja-nro 15 641 798, jätetty 18. joulukuuta 1975) otsikoitu "HIGH

RESOLUTION AND WIDE RANGE SHAFT POSITION TRANSDUCER SYSTEMS". Tällaista muuttajaa käyttää tarkoituksenmukainen ketjupyörä 27, 28 vastaten teräsnauhaan 29, 30, joka on yhdistetty molemmista päistään hissikoriin ja kulkee vapaapyörän 31, 32 20 yli hissikuilussa. Samalla tavoin, joskaan ei tarvita hissi-järjestelmässä, jossa tätä keksintöä sovelletaan, yksityiskohtainen asemanilmaisin kussakin kerroksessa oven valvonnan lisäämiseksi ja PPT:n 25, 26 kerrosasemasta antamien tietojen varmistamiseksi voidaan käyttää toisioasemanvaihtajaa 25 (SPT) 32, 33 tyyppiä, joka on selostettu ja vaadittu patentiksi yhteisesti omistetussa US-patenttihakemuksessa, jätetty 13. marraskuuta 1979 Fairbrother'in toimesta, sarja-nro 093 475. Tai mikäli halutaan, voidaan hissijärjestelmässä, jossa tätä keksintöä sovelletaan, käyttää sisäoven vyö-30 hykkeen ja ulko-oven vyöhykkeen hissikuilukatkaisijoita, joiden periaate on tunnettu.

Kuvion 1 edellä oleva selostus on tarkoitettu luonteeltaan hyvin yleisluontoiseksi ja sisältämään, joskaan ei näytetty, toisia systeemilaitteita, kuten hissikuilun var-35 muuskatkaisijoita ja samantapaisia, joita ei ole näytetty tässä yksinkertaistamisen vuoksi, koska ne ovat yleisessä tietoisuudessa eivätkä muodosta osaa tästä keksinnöstä.

9 74265

Kaikki itse korin toiminnot on suunnattu tai välitetty korivalvontalaitteen 33, 34 avulla tämän keksinnön mukaisesti ja voivat tarjota juoksevan, aikalimitetyn tiedonvälityksen korin valvontalaitteen kanssa samoin kuin suo-5 ran kovajohteisen tiedonvälityksen korin valvontalaitteen kanssa juoksukaapelin 13, 14 avulla. Korin valvontalaite, esimerkiksi, tarkkailee korin kutsunappuloita, ovi auki ja ovi kiinni nappuloita ja muita nappuloita sekä katkaisijoita korin sisäpuolella; se valvoo nappuloiden valoja osoitta-10 maan korikutsuja ja saa aikaan kerrososoittimen ohjauksen korin sisällä, mikä ilmaisee lähestyvän kerroksen. Korin valvontalaite on yhteydessä kuorman punnitusantureihin saadakseen aikaan painotiedot, joita käytetään korin liikkeen, toiminnan ja ovitoimintojen ohjaukseen. Kuorman punnitus 15 voi olla keksinnön mukaista, mikä on selostettu ja vaadittu patentiksi yhteisesti omistetussa patenttihakemuksessa, jätetty 27. marraskuuta 1979, Donofrio'n toimesta, sarjanro (Otis Docket nro OT-368) ja Games'in, sarjanro (Otis Docket nro OT-369). Korin valvontalaitteen 33, 34 merkittävin teh-20 tävä on ohjata ovien sulkeminen ja avaaminen niiden vaatimusten mukaisesti, jotka määritellään tapahtuviksi turvallisissa olosuhteissa.

Mikrolaskinjärjestelmän kokoamiseen, sellaisen jota voidaan käyttää hissikorin valvontalaitteiden 15, 16, ryh-25 mävalvontalaitteen 17 ja korin valvontalaitteiden 33, 34 toteuttamisessa, voidaan valita valmiina saatavissa olevista osalaitteista tai niiden yhdistelmistä, tunnetun tekniikan mukaisesti, kuten on selitetty useissa kaupallisissa ja teknillisissä julkaisuissa. Näihin sisältyy "An Intro-30 duction to Microcomputers, Osa II, Some Real Products", julkaistu 1977 Adam Osborne and Associates, Inc. toimesta, Berkeley, California, USA ja saatavissa Sydex, Pariisi, Ranska; Arrow International, Tokio, Japani, L.A. Varah Ltd., Vancouver, Kanada ja Taiwan Foreign Language Book Publishers 35 Council, Taipei, Taiwan. Ja "Digital Microcomputer Handbook", 1977-1978 toinen painos, julkaissut Digital Equipment Corporation, Maynard, Massachusetts, USA, Ja 10 74265

Simpson W.D. , Luecke G., Cannon D.L. ja Clemens D.H.

"9900 Family Systems Design and Data Book", 1978, julkaissut Texas Instruments Inc., Houston, Texas, USA (U.S.

Library of Congress Catalog nro 78-058005). Samoin ohjel-5 moinnin rakennustapa tällaisten laskinten käyttämiseksi voidaan ottaa joukosta tunnettuja muotoja käyttämällä tunnettuja periaatteita, jotka on esitetty eri julkaisuissa. Eräs perustavaa laatua oleva tutkielma on "The Art of Computer Programming", seitsemänä osana, julkaissut Addison-10 Wesley Publishing Company, Inc., Reading, Massachusetts ja Menlo Park, California, USA; Lontoo, Englanti; ja Don Mills, Ontario, Kanada (U.S. Library of Congress Catalog nro 67-26020) . Suositumpi ajankohtainen julkaisu on "EDN Microprocessor Design Series", julkaistu 1975 Kahners Publishing 15 Company'n toimesta (Electronic Division News), Boston,

Massachusetts, USA. Ja käyttökelpoinen teos on Peatman J.B. "Microcomputer-Based Design", 1977, julkaisija McGraw Hill Book Company (maailmanlaajuinen), U.S. Library of Congress Catalog nro 76-29345.

20 Ohjelmarakennelmat tämän keksinnön toteuttamiseksi ja ympäristötekijät, joita on selvitetty tässkin, voidaan järjestellä suuresti vaihtelevassa muodossa. Kuitenkin, käytettäessä Texas Instruments 9900 sarjaa ja tarkoituksenmukaisia liitäntämoduleita niiden kanssa, kuvion 1 tyyppinen 25 hissin valvontajärjestelmä erillisin valvontalaitteen koreille, hisseille ja ryhmälle on saatu aikaan käyttäen to-siaikakeskeytyksiä, korkeimman prioriteettikeskeytyksen aiheuttavaa valtuutusta, joka saa aikaan systeemialoituksen (ylä- ja ulkopuolella aloituksen, joka tarvitaan missään 30 jonkin ohjauslaitteen toiminnoista). Ja näin on saatu käyttöön toteutusta varten ohjelma, joka vastaa tosiaikakeskey-tyksiin sisäisten ohjelmatoimintojen suorittamiseksi ja jotka vastaavat tietoliikennealusteisiin keskeytyksiin toisista valvontalaitteista tarkoituksella käsitellä sarjaliikennet-35 tä prosessorin ohjausrekisteriyksikön toimintojen kautta.

n 74265

Eri ohjelmia kutsutaan ajastetusti limitetyssä muodossa, joitakin ohjelmia kutsutaan toistuvammin kuin toisia kriittisyydestä ja uudistamistarpeesta riippuen toiminnat suoritetaan sen mukaisesti. Erikoisesti mainittakoon, 5 ei ole hissitekniikkaan liittyviä toimintoja, joita ei tässä ole selvitetty, joita ei ole tunnettu ja joita ei voida helposti toteuttaa hissitekniikan ammattilaisten avulla tässä esitettyjen ohjeiden valossa, ei myöskään ole prosessori toiminto ja , joita ei ole tässä selvitetty ja joita ei 10 pystytä toteuttamaan käyttäen tietojenkäsittelyalan ammattilaisten tuntemaa tekniikkaa tässä esitettyjen ohjeiden valossa .

Tässä esitetty keksintö ei puutu numeeristen tieto-jenkäsittelylaitteiden ominaisuuksiin, ei myöskään tällais-15 ten laitteiden ohjelmointiin. Keksintö on selvitetty toteutusmuodossa, joka käsittää hissijärjestelmän laitteiston, siihen soveltuvasti ohjelmoidut prosessorit sellaisten his-sitoimintojen suorittamiseksi joita ei koskaan ennen ole suoritettu. Keksintö ei liity mikroprosessorisuorituksiin, 20 jotka ovat ehkä ennen tehty perinteellisillä rele/katkaisi-ja-virtapiireillä tai erillisillä digitaalimoduleilla; keksintö koskee uusia hissitoimintoja ja tässä esitetty selvitys on yksinkertaisesti kuvaus parhaaksi katsotusta tavasta toteuttaa keksintö, mutta keksintöä voidaan toteut-25 taa myös toisenlaisin laite- ja ohjelmayhdistelmin tai pelkästään laitteistolla, mitä tahansa annettua toteutusta halutaan käyttää.

Tietoliikenne hissikorin oman valvontalaitteiston 33, 34 ja hissiyksikön valvontalaitteiston 15, 16 välillä, 30 kuviossa 1, tapahtuu hyvin tunnetun juoksukaapelin avulla, kuviossa 1. Kuitenkin, johtuen korin ja hissiyksikön val-vontalaitteistojen kyvystä saada aikaan sarjassa tapahtuva anneyhteys toistensa välillä, on katsottu, että sarjassa tapahtuvaa aikajaotettua limitettyä liikennettä, joka on 35 lajissaan tunnettu, käytettäisiin korin ja yksikön valvon-talaitteistojen välillä. Tällaisessa tapauksessa korin valvontalaitteiston 33, 34 ja yksikön valvontalaitteiston 15, 12 74 2 6 5 15 välinen sarjaliikenne voidaan toteuttaa. TMS-9900 mikroprosessorin yhdistetyn sirusarjapiirin liikennerekisteriyk-sikön tai vastaavalla. Kuitenkin limityksen avulla aikaansaatava sarjaliikenne korin ja hissiyksikön valvontalaittei-5 den välillä voidaan toteuttaa muidenkin ennestään tunnettujen ohjeiden mukaisesti, jos niin halutaan.

Viitaten nyt kuvioon 2 ryhmävalvontalaite 17 on kuvattu yksinkertaisesti hyvin yleispiirteisessä muodossa. Ryhmävalvontalaite perustuu mikrolaskimeen 1, joksi voidaan 10 valita mikä tahansa suuresta joukosta hyvin tunnettuja malleja. Esimerkiksi se voidaan rakentaa valituista virtapii-riyhdistelmistä, joita eri valmistajat tarjoavat integroituihin sirupiirisarjoihin liittyvinä, kuten Texas Instruments 9900 sarja. Tällainen mikrolaskin 1 voi tyypillisesti si-15 sältää mikroprosessorin (keskusohjaus- ja lasku- sekä loogisen yksikön) 2, sellaisen kuin TMS 9900 varustettuna TIM 9904 ajastuksella, suorasaantimuistilla 3, lukumuistil-la 4 ja keskeytysprioriteetillä ja/tai tulkintapiirillä 5, ja ohjauspiireillä, sellaisilla kuin osoite/toimituskoodi 20 ja muilla samantapaisilla. Mikrolaskin 1 on pääosin muodostettu kokoamalla levyyn sirut 2-6 asianmukaisella pinnoituksella tai johtimilla niin, että saadaan aikaan riittävät osoite-, anne- ja ohjausväylät 7, jotka yhdistävät sirut 2-6 joukkoon siirräntä (I/O) moduleita asiaankuuluvin muun-25 noksin 8-11. I/O modulien 8-11 olemus riippuu toiminnoista, joita niiden tulee valvoa. Se riippuu myöskin kussakin tapauksessa sen ulkopuolella käytettävän liitäntäpiirin tyypistä tehtävänään ohjata tai seurata hissilaitteistoa, johon I/O on yhdistetty. Esimerkiksi l/0:t 8-10 on yhdistetty 30 aulan kutsupainimiin ja lamppuihin sekä katkaisijoihin ja osoittimet saattavat käsittää vain puskuroidut siirrännät, kanavointilaitteet ja jännite- ja/tai tehomuunnoksen ja/tai eristyksen siten, että pystyvät aistimaan aulan oh-jaustaulun painimen tai katkaisijan sulkeentumisen ja akti-35 voida lamput sopivalla teholla sen tullessa joko l/0:sta tai ulkopuolelta.

13 74265 I/O moduli 11 saa aikaan sarjaliikenteen silmukka-linjojen 13, 14 (kuvio 2) kautta korin ohjauslaitteiden 15, 16 kanssa (kuviot 1 ja 2). Tämä liikenne sisältää ryh-mäohjauslaitteesta tulevat korille ohjatut käskyt, sellai-5 set kuin ylemmäksi- ja alemmaksi-vaatimukset- pysähdysmää-räykset, aulakutsujen peruutukset, aulalähdön eston ja muut käskyt liittyen vaihtoehtoisiin toimintoihin, sellaisiin kuin kiireellisyysprioriteetti ja muut vastaavat. Ryhmäoh-jauslaite panee alulle liikenneyhteyden kunkin korin ohjaus-10 laitteen kanssa peräkkäisessä järjestyksessä ja kukin liikenneyhteys sisältää korin ohjauslaitteista vastaanotetun vasteen, sellaisen kuin hyvin tunnetussa "kättely"-mallissa, sisältäen korin asema- ja toimintatiedot, sellaiset kuin onko kori ryhmässä, onko se lähdössä ylös vai alas, sen 15 kuormitustilanne, sen asema, onko sillä lähtökäskyä vai onko se jo liikkeessä, onko sen ovi kokonaan auki tai kiinni ja muut tilanteet. Kuten edellä on selostettu, annettavien merkkien merkitys ellei muuten ole jäljempänä selitetty, annettavien merkkien toiminnot, joita ei ole täysin selvitet-20 ty jäljempänä ja tapa annettavien merkkien välittämiseksi ja käyttämiseksi, jota ei ole täysin selvitetty jäljempänä, ovat kaikki nykyisen hissitekniikan ja merkinantoprosessei-hin liittyvän ammattitiedon rajoissa tässä esitettyjen ohjeiden valossa. Siksi yksityiskohtainen erikoislaitteiden 25 tai toimintamuotojen kuvaaminen tämän puolen täyttämiseksi on tarpeetonta eikä ole sisällytetty tähän.

Ryhmäohjauslaitteiston yleispiirteinen ohjelmaraken-ne, pohjautuen tietojen käsittelysysteemiin, jossa tätä keksintöä voidaan soveltaa, on kuvattu kuviossa 3 ja liittynyt 30 siihen ohjelman tulokohdassa 1 seurauksena käynnistyksestä, joka aiheuttaa korkeimman prioriteettikeskeytyksen tavanmukaisessa muodossa. Sitten ajetaan aloitusrutiini 2, jossa koko RAM-muisti on tyhjennetty, kaikki ryhmätulostukset on nollattu ja kaikki rakennusta koskevat parametrit (jotka 35 muokkaavat määrätyn systeemin rakennusta varten ja voivat sisältää sellaisia tekijöitä kuin kerrosvälit ja vastaavat) on luettu ja muotoiltu tarpeen mukaan tavanmukaista 1« 742 65 tekniikkaa käyttäen. Sen jälkeen ohjelma edistyy sen kertautuvaan osaan, joka tässä kuvatun esiintymismuodon mukaisesti voidaan ajaa 200 millisekunnin välein. Tämä ohejlman osa alkaa aloitusrutiinilla 3, jossa kaikki pakko- (FORC), esto-5 tai peruutus-(INH)-toiminnot on poistettu muistista; kent-täsäädettävät muuttujat on luettu ja muotoiltu tarpeen mukaan ja kaikki aulakutsut on pyyhitty ja vastaavat painin-valot aistituista aulakutsuista palavat. Sen jälkeen kaikki tietoliikenteen kautta hissiyksiköiltä saadut syöttötiedot 10 jaellaan eri kartoille ja muille niihin rutiinissa 4 liittyville parametrien muistipisteille. Sitten vyöhykkeen alirutiinia 5 (kuvattu täydellisemmin kuvioon 4 liittyvänä) yhdessä omistetussa US-patenttihakemuksessa, jättäneet sa-manpäiväisesti Bittar ja Mendelsohn, sarjanro (Otis Docket 15 nro OT-374), on käytetty tunnistamaan kussakin vyöhykkeessä olevat korit ja tunnistamaan vyöhyke, jossa kori on. Sitten ylähuippurutiini 6, mukaan lukien keskimääräinen väli-aika-alirutiini 7 ja laskettu väliaika-alirutiini 8, joka on täydellisemmin kuvattuna mainittuun Bittar ja Mendelsohn 20 hakemukseen liittyvissä kuvioissa 5-9, on käytetty määrittelemään, onko ylähuippuliikennettä ja jos on, suorittamaan tarvittavat toiminnat riippuen osallistuvan liikenteen tasosta. Sitten alahuippualirutiinia 9 voidaan käyttää toteamaan, jos kaksi perättäistä koria on saavuttanut ala-aulan 25 vähintään puolella kuormalla, ja jos on, vakiinnuttamaan alahuipun vyöhyketoiminnan asettamalla alahuippukorien kaavion jokaiseen pakottaen aulassa olevat korit sieltä muualle ja pakottaen vyöhykeryhmän ylemmäksi-vaatimuksen varmistamaan, että korit ohjaavat itsensä ylöspäin rakennuksen 30 huippuun tuodakseen enemmän matkustajia alas. Koska tämä ei ole osana tästä keksinnöstä, vaan on yksinkertaisesti osana yleisistä olosuhteista, jossa keksintöä voidaan käyttää, ei tässä kuvata sitä sen enempää.

Kuviossa 3 korin saatavuusrutiini 10 ajankohtaistaa 35 niiden saatavissa olevien korien tilanteen, mitä voidaan käyttää ryhmässä esiintyvään tarpeeseen, jotka ovat siis määrättävissä vyöhykkeille ja jotka ovat tilaisuudessa is 74265 ottamaan vyöhykkeitä haltuunsa, kuten on täydellisemmin selvitetty mainitun Bittar ja Mendelsohn hakemuksen kuvioon 19 liittyvänä valmistauduttaessa käyttämään määräys korille siirtyä vyöhykkeelle -rutiinia 11, jota on täydel-5 lisemmin selvitetty jäljempänä mainitun hakemuksen kuvioon 11 liittyen. Sitten toimintamalli, pitäisikö kutsut ohjata koreille vai korit ohjata kutsuihin, vakiinnutetaan kutsut-koreille ja korit-kutsuihin alirutiinilla 12, jota on täydellisemmin selvitetty jäljempänä kuvioon 4 liittyvänä.

10 Jos kutsut on ohjattava koreille, kuten testissä 13 on määritelty, silloin ohjelma jatkuu seuraten joukkoa rutiineita, jotka ohjaavat korit kutsuihin ja saattavat korit vastaamaan määräyksiin käyttäen suhteellista systeemivastetta kriteerinä. Toisaalta, jos korit tulee ohjata kutsuihin, 15 testi 13 on negatiivinen ja joukko rutiineita suoritetaan, jotka ohjaavat koreja kutsuihin, hissiryhmän ryhmävalvonta-järjestelmässä, jossa rakennus ja siksi myös siinä tapahtuvat kutsut on jaettu useaan vyöhykkeeseen, kuten alalla tiedetään.

20 Korien ohjaaminen kutsuihin seurauksena korien oh jaamisesta vyöhykkeelle, ja vyöhykkeen vastauksen ilmaantumisesta (sellaisen kuin liikenteen ylä- tai alahuipun aikana), saadaan aikaan synnyttämällä korittomien vyöhykkeiden vaatimus, niin että kori voidaan ohjata sinne (pait-25 si kun kaikki korit on pakotettu ohjausolosuhteisiin liikenteen huippuaikana) määrittelemällä vyöhykkeen ylimmät ja alimmat kutsut kehittämällä ryhmässä ylemmäksi ja alemmaksi vaativat merkit koreille kutsujen tavoittamiseksi vyöhykkeillään tai korittoman vyöhykkeen tavoittamiseksi 30 ellei korilla ole ohjausta tai vastaamalla pakotettuihin kutsuihin, sellaisiin kuin ala-aulan kutsuihin liikennehui-pun aikana.

Koska nämä toiminnat ovat yleisesti tiedossa eivätkä muodosta osaa tästä keksinnöstä, ei yksityiskohtaista loo-35 gista vuokaaviota niiden aikaansaamiseksi ole tässä esitetty, mutta niiden olemus selvitetään.

ie 74265

Eritoten, kuviossa 3, vyöhykkeen aulapysähdysrutiini 14 ajankohtaistaa käsillä olevan hissiyksikön kaavion, joka kaipaa yläaulapysähdyksiä tai ala-aulapysähdyksiä niille määrätyissä paikoissa ja nollaa aulakutsut (ja vastaavat 5 painikevalot) niiden korien osoittamat, joihin on vastattu. Vyöhykkeen ylä- ja alakutsurutiini 15 määrittelee kullekin rakennuksen vyöhykkeelle kerroksen, jonka korkein ja alin aulakutsu on sillä hetkellä vielä voimassa ja kaipaa palvelua. Vyöhykkeen vaatimusrutiini 16 määrittelee kaikki kor-10 keimman tyhjän vyöhykkeen alapuolella olevat korit ja kehittää korkeammalle vaatimuksen yrittäen ajaa jonkin ylöspäin saatavissa olevista koreista täyttämään vyöhyke ja määrittelee samalla tavoin kaikki alimman tyhjän vyöhykkeen yläpuolella olevat korit ja synnyttää vyöhykevaatimuksen 15 yrittäen ajaa jonkin saatavilla olevan alaspäin alimmalle tyhjälle vyöhykkeelle. Ja vyöhykkeen korkealle/matalalle vaatimusrutiini 17 synnyttää korkeammalle ja alemmaksi vyöhykevaatimuksen vastaavien vyöhykkeiden rajoissa ylimmän ja alimman aulakutsun tavoittelemiseksi ja synnyttää 20 sitten ylemmäksi ja alemmaksi vaatimuskaaviot vyöhykkeellä oleville koreille kutsuihin vastaamista varten ilman määräystä olevien korien saattamiseksi vastaamaan vyöhykevaa-timuksiin tyhjien vyöhykkeiden täyttämiseksi ja vastaamaan vaatimusten pakotukseen tai ala-aulan kutsupakotukseen.

25 Nämä rutiinit eivät ole uusia eikä niiden pitempään selvittelyyn ole tarvetta, varsinkin kun samanlaisia rutiineita selvitetään tässäkin yhteydessä. Ne tarjoavat kuitenkin täydellisemmän kuvauksen keksintöä ympäröivistä olosuhteista.

30 Kuviossa 3, jos testi 13 on myönteinen, silloin kut sut osoitetaan koreille suorittamalla ensin ylhäällä/alhaal-la kutsurutiinin 18, joka hakee ylimmän ja alimman kori-kutsun, ylös suuntautuvat aulakutsut ja/tai alas suuntautuvat aulakutsut koko rakennuksessa, kuten täydellisemmin on 35 kuvattu jäljempänä olevan kuvion 5 mukaisesti. Sitten aula-kutsun ohjausrutiini 19 (kuviot 6-12) ohjaa kaikki ylös suuntautuvat aulakutsut ja kaikki alas suuntautuvat aulakutsut

II

17 74265 koreille riippuen muuttujien määrästä käyttäen keksinnön mukaisia suhteellisia systeemivastetekijöitä, kuten on yksityiskohtaisesti jäljempänä esitettävien kuvioiden 6-12 kohdalla. Rutiinissa 19 kukin kutsu on ohjattu määrätylle 5 korille vastaamista varten, mutta mainitun keksinnön mukaisesti kutsut ajankohtaistetaan joka kerta, kun kuvion 3 rutiini suoritetaan parannettujen ohjausten mahdollistamiseksi muuttuneiden olosuhteiden mukaan. Koska kuvion 3 rutiini on suoritettu tässä esitetyssä muodossa suunnilleen 10 joka 200 millisekunnin kuluttua yhteisesti omistetun US-pa-tenttihakemuksen Bittar (Otis Docket nro OT-371) mukaisesti, tämä tarkoittaa, että olosuhteet, jotka muuttuvat paljon lyhyemmässä ajassa mitä kuluu ohitettaessa kerros suurella nopeudella pysähtymättä, voidaan sisällyttää määrätylle ko-15 rille annettavaan parannettuun kutsunohjaukseen.

Kutsut-koreille ohjauksen tulokset, jotka tapahtuvat rutiinissa 19, on käytetty kutsu/kori-aulapysähdys -vaati-musrutiinissa 20, joka on kuvattu täydellisemmin jäljempänä kuvioon 13 viitaten. Kaikkien niiden korien ajaminen, 20 joille kutsut on ohjattu, valvotaan kutsu/kori ryhmävaati-musrutiinilla 21, joka on täydellisemmin selitetty jäljempänä kuvioon 14 viitaten.

Kuviossa 3, riippumatta siitä, onko kutsut ohjattu koreille tai korit ohjattu kutsuihin, kaikki kuvion 3 ru-25 tiinien tulokset on tulostettu tarkoituksenmukaisesti kerran kussakin jaksossa. Esimerkiksi kerrostasojen ja ala-aulan panelirutiini 22 voi saada aikaan suorat diskreetit tulostukset ohjata valoja ja muita sellaisia, kuten on katsottu aiheelliseksi käytävissä ja ala-aulan paneleissa. Ak-30 kumuloitu korin tulostusrutiini 23 lajittelee tiedot, jotka liittyvät vastaaviin koreihin koreille tarkoitetussa muodossa valmisteltaessa tietoliikennettä korien rutiinin 24 kanssa, jolloin voidaan käyttää sarja-(liikennerekisteriyksikkö)-menetelmää kunkin korin varustamiseksi ajankohtaistetuilla 35 tiedoilla tai se voidaan tehdä samansuuntaisilla tietokis-koilla, jos niin halutaan. Ja sitten rutiini toistuu aloittamalla jälleen alustavalla rutiinilla 3, kuten edellä on selvitetty.

is 74265

Viitaten nyt kuvioon 4, kutsut-koreille tai korit-kutsuille alirutiini on saavutettu merkintäkohdan 1 kautta. Testi 2 määrittelee, onko ylähuippuajastin mukana tarkastamalla kaikki ylähuipun korikuvion bitit. Jos kaikki bitit 5 ovat nollassa, testi 2 on myönteinen osoittaen, että ylä-huipputoimintaa korien ohjaamiseksi kutsuihin ei ole saatettu alkuun. Toisaalta, jos testi 2 on kielteinen, silloin tarvitaan ylähuippuohjaustila korien ohjaamiseksi kutsuihin ja askel 3 varmistaa, että kutsut koreille -lippu on alku-10 virityksessä tai nollassa, mikä määrää vyöhyketoiminnan rutiineissa 14-17 (kuvio 3) ylähuipun hoitamiseksi. Samoin, jos testi 3 toteaa, etteivät kaikki alahuipun korien kaaviot ole nollassa, silloin testi 3 varmistaa, että toiminta ete-nee kuvion 3 vyöhykerutiinien 14-17 kautta tarkoituksella 15 hoitaa toiminnan ylähuippukaavio. Mutta jos askeleet 2 ja 4 ovat myönteisiä, silloin ei huipputoimintaa tarvita.

Kuviossa 4 testi 5 määrittelee, onko yhtään ala-aulan koria tunnustelemalla, onko ala-aulan korien toimintakaaviot kaikki nollassa. Ellei, silloin ainakin yksi kori on 20 ala-aulassa, niin että testi 6 määrittelee, onko yhtään au-lakutsua vai ei. Tämä tapahtuu tarkastamalla, onko kaikkien aulakutsujen kaavio nollassa. Jos on, silloin ei aulakutsu-ja ole, joten askel 3 pyytää korien ohjausta kutsuille varmistamalla, että kutsut koreille -lippu on nollaviritetty.

25 Tämä aiheuttaa vyöhykerutiinien 14-17 (kuvio 3) tulemisen peliin ja synnyttämään vyöhykevaatimuksen kaikkien korien pysäköimiseksi jaettuun kuvioon rakennuksen eri vyöhykkeissä. Mutta jos testi on kielteinen, ei ala-aulassa ole koria. Silloin testi 7 toteaa, onko aulakutsua, joka aiheut-30 taisi korille kutsun ala-aulaan. Ellei, testi 8 toteaa, onko yhtään korikutsua osoitettuna ala-aulaan. Testien 5-8 tulos, ellei siellä ole koria eikä kutsua koreille yhden tuomiseksi ala-aulaan, on että askel 9 lisää ala-aulan kutsun ylöskutsun pakotuskaavioon, joka synnyttää ryhmävalvon-35 nassa ilmaisun, että ala-aulan kutsu on tehty. Tämä ei ole varsinainen ala-aulan kutsu eikä mitään valoa ilmaannu ala-aulaan ellei keksinnön erikoinen toteutus sellaista edellytä.

19 74 2 6 5

Mutta tämä saattaa aulakutsun ohjausrutiinin 19 (kuvio 3) määräämään korin ala-aulaan niin, että ala-aulassa tulee olemaan hissi, mikäli kaikki korit on pysäköitynä (vedoten siihen, ettei varsinaisia huippuaikajaksoja ole meneillään 5 eikä aluekutsuja palveltavana, kutsu osoitetaan testeissä 2, 4 ja 6). Ja tämä tarjoaa ala-aulalle vielä lisäsuositum-muuden ajateltaessa kutsujen ohjausta koreille, kuten on täydellisemmin selvitetty jäljempänä aulakutsun ohjausru-tiiniin 19 (kuvio 3) liittyvänä. Ja koska ylöskutsu on pa-10 kotettu askeleella 9, tämän jälkeen testin 6 kautta etenevä ohjelma aiheuttaa negatiivisen vastauksen testiin 6, koska aulan ylöskutsu, jonka testi 9 on pakottanut, estää askeleen 6 olemasta myönteinen. Tämä aiheuttaa askeleen 10 virittämään kutsut koreille -lipun, mikä on testattu kuvion 3 15 testissä 13 ja aiheuttaa kutsut koreille -ohjausmenetelmän tulemisen käyttöön, kuten edellä on lyhyesti selostettu. Koska testi 6 tulee aina olemaan kielteinen, kun on ala-aulan ylöskutsu vastaamatta, mikä tahansa askeleen 9 läpikäynti tai myönteinen testin 7 tulos voi johtaa suoraan 20 askeleeseen 10 ohittaen testin 6, jos halutaan.

Kuviossa 4, olettaen ensimmäisen läpikäynnin todenneen, että testit 2, 4 ja 5 ovat myönteisiä, testi 7 on kielteinen ja testi 8 on myönteinen, niin että ala-aulan kutsu on pakotettu askeleessa 9 seuraava tämän rutiinin lä-25 pikäynti (sellainen kuin 200 millisekunnin jälkeen) tulee todennäköisesti huomaamaan, että testi 5 on edelleen myönteinen tarkoittaen, ettei mikään kori ole saavuttanut ala-aulaa. Mutta askel 7 tulee myös olemaan myönteinen osoittaen, että on olemassa aulakutsu ala-aulaan. Siksi testi 6 30 on edelleen kielteinen. Tämä jatkuu, kunnes hissi saavuttaa ala-aulan ja kutsu/kori-aula-pysähdys -vaatimusrutiini 20 (kuvio 3) nollaa uudelleen aula-aulan aulakutsun (kuten jäljempänä on kuvioon 13 liittyen täydellisemmin selostettu) . Sillä hetkellä testi 5 on kielteinen, koska ala-au-35 lassa on kori ja testi 6 tulee olemaan myönteinen, koska ala-aulan kutsu (johon on vastattu) on nollattu. Testin 6 ollessa myönteinen, askel 3 aiheuttaa siitä syystä suunnan- 20 74265 vaihdoksen vyöhyketyyppiseen toimintaan, jossa korit ohjataan kutsuihin. Jokaisessa tapauksessa, myöskin kun aula-kutsuja on palveltavana, kuvion 4 rutiini pakottaa kutsut ala-aulaan milloin tahansa ala-aulaan ei ole kutsuja eikä 5 ala-aulassa ole koria, niin että välttämätön suositummuus ala-aulan palvelemiseksi olisi voimassa. Kun kuvion 4 rutiini on saatettu päätökseen, se palaa kuvion 3 pääohjelmaan palvelukohdan 11 kautta.

Kuvion 4 rutiinin päättyminen saattaa kuvion 5 yl-10 häällä/alhaalla kutsurutiinin saavutettavaksi tulokohdan 1 kautta. Tämä rutiini määrittelee kerroksen, jossa kullakin korilla on korkein kutsunsa sillä hetkellä ja kerroksen, jossa kullakin korilla on alin ohjattu kutsu sillä hetkellä. Rutiini alkaa askeleella 2 asettamalla P-numeron rakennuk-15 sen korkeimmalle numeroidulle korille. Sitten askel 3 saa aikaan ohjatun kutsusanan loogisena OR-merkkinä kaikille korikutsuille, ylös aulakutsuille ja alas aulakutsuille hissille P. Kerrosnumero ja kerrososoitin on asetettu rakennuksen korkeimman kerroksen kohdalle askeleissa 4 ja 5 ja 20 testi 6 toteaa, onko kerrososoitin kohdakkain minkään ohjatun kutsun kanssa kutsusanassa. Ellei, silloin kerrosnumero ja kerrososoitin jäävät pois askeleista 7 ja 8 ja mikäli testi 9 toteaa, ettei alinta kerrosta ole vielä huomioitu, testi 6 uusitaan seuraavassa kerroksessa. Ensimmäisellä 25 kerralla, kun askel 6 kohtaa ohjatun kutsun kyseisessä kerroksessa, koska tämä alkaa korkeimmasta kerroksesta, on se merkki ylimmästä hissille ohjatusta kutsusta. Siksi myönteinen tulostus askeleesta 6 menee suoraan askeleeseen 10, jossa hissille P ohjatun kutsun korkeinta kerrosta osoitta-30 va numero on asetettu samaan palveltavan kerroksen numeron kanssa. Sitten askeleet 11 ja 12 asettavat kerrosnumeron ja kerrososoittimen rakennuksen alimman kerroksen kohdalle. Samantapaisessa muodossa kuin edellä on kuvattu, testi 13, kunnes ensimmäinen kutsu korille P kohtaa kerrososoittimen, 35 askeleet 14 ja 15 korottavat kyseistä kerrosta ja prosessi uusitaan, kunnes testi 16 osoittaa, että rakennuksen ylin kerros on huomioitu. Ensimmäisen kerran, kun testi 13 on 2i 74265 myönteinen, on se osoitus siitä, että alin kerros, johon korilla P on ohjattu kutsu, on saavutettu, niin että askel 17 asettaa alimman kutsun korille P, joka on sama kuin kyseinen kerrosnumero. Sitten seuraavaksi alimmaksi numeroitu 5 kori rakennuksessa on otettu käsiteltäväksi askeleilla 18 poistamalla P-numeron ja testin 19 määritellessä, ettei alinta koria (kori 1) ole otettu huomioon. Mutta kun testi 19 on myönteinen, on ohjelma saatettu loppuun ja aulakutsu-ohjausohjelma saavutettu siirtokohdan 20 kautta.

10 Aulakutsun ohjausrutiini kuviossa 6 on suunniteltu ohjaamaan määrätyt kutsut koreille poiketen hissien ohjaamisesta vyöhykkeille tavoittaen minkä tahansa siinä olevan kutsun. Kuten selostetaan täydellisemmin jäljempänä, on tutkittu, että aulakutsun ohjausrutiini suoritetaan järjestyk-15 sessä viisi kertaa sekunnissa, joka tarkoittaa, että kun kukin hissi ohittaa kerrokset suurimmalla mahdollisella nopeudella, kutsut voidaan määrätä ja uudelleenmäärätä neljä tai viisi kertaa ohituksen aikana. Se myöskin tarkoittaa, että korin olotilaa, joka on pysähtymässä, pysähtynyt tai 20 lähdössä, mukaan lukien olotilan, jossa ovet ovat auki, aukeamassa, suljetut tai sulkeutumassa, voidaan käyttää kutsu-jaon ajankohtaistamiseen hyvin nopeassa tempossa parhaan kokonaistuloksen saavuttamiseksi systeemivasteessa.

Kuviossa 6 askeleet 2 ja 3 asettavat alimman kerrok-25 sen siksi, joka voidaan huomioida saattamalla kerrosnumero ja kerrososoitin alimmaksi kerrokseksi. Ja ylöskutsujen huomioiminen on osoitettu asettamalla ylöskutsulippu askeleeseen 4. Askeleessa 5 määritteleminen, onko kerroksessa N hoitamatonta ylös aulakutsua, on tehty. Ellei, seuraavat 30 toiminnot ylöskutsujen hyväksi ohitetaan tämän kerroksen kohdalla, askel 6 korottaa kerrosnumeroa ja askel 7 kiertää kerrososoitinta vasemmalle (seuraavaksi korkeimpaan kerrokseen) ja testi 8 toteaa, ettei kerrosnumero ole vielä korkeimman kerroksen tasolle niin, että prosessi uusitaan.

35 jos jossakin kerroksessa on ylöskutsu, jos tämä kerros on huomioitavana, testi 5 on myönteinen ja aiheuttaa kuvioiden 7-12 ohjausrutiinin suorituksen. Kuten tällä kohdin on 22 74265 kuvailtu jäljempänä, tämä rutiini määrittelee korin, joka tulisi ohjata kutsuun eri systeemitilanteiden valossa suhteellisella pohjalla koko systeemin vastauspalveluiden maksimoimiseksi. Kun tämä alirutiini 9 on saatettu päätökseen, 5 jos viimeinen kutsuun ohjattu kori (P LAST) on sama kuin kori, joka on ohjattu kutsuun ohjausrutiinilla askeleessa 9, testi 10 on myönteinen osoittaen, että kutsuohjauksen tulisi olla jätettynä silleen. Mutta mikäli ylös aulakutsu on ohjattu ensimmäisen kerran tai uudelleenohjattu eri ko-10 reille sen jälkeen, kun se on jo aikaisemmin ohjattu, silloin testi 10 on negatiivinen ja askel 11 aiheuttaa ylös-kutsun ohjaamisen korille määriteltynä parhaiten siihen sopivaksi ohjausrutiinilla 9 omaten ohjattujen ylöskutsujen kaavion korille, joka on määritelty ohjausohjelmalla (KAR) 15 o Punainen kerrososoittimella, joka osoittaa huomioitavana olevan kerrosnumeron ja siksi kerrosta, jossa ohjattu ylös-kutsu on tehty. Askeleessa 12 jokainen aikaisempi ohjaus on poistettu nollaamalla ohjattu ylöskutsu korille, jolla se aikaisemmin oli (P LAST). Ja sitten seuraava kerros on 20 vuorostaan huomioitavana. Kun kaikki kerrokset on huomioitu, testi 8 on myönteinen ja askel 13 varmistaa, että ker-rososoitin on asetettuna rakennuksen korkeimman kerroksen kohdalle. Sitten ylöskutsulippu on uudelleen asetettu määräämään miten alas aulakutsut huomioidaan askeleessa 14.

25 Alkaen korkeimmasta kerroksesta, testi 15 määrittelee, onko korkeimmasta kerroksesta alaskutsua. Ellei, tälle kerrokselle jäävät toiminnat ohitetaan testin 15 negatiivisella tulosteella, niin että askeleet 16 ja 17 aiheuttavat seu-raavan alemman kerroksen tulemisen huomioiduksi, kunnes 30 sellainen vaihe kuin testi 18 osoittaa, että alin kerros on huomioitu. Jokaiselle kerrokselle, jossa on aula alas kutsu rekisteröitynä, testi 15 on myönteinen ja aiheuttaa ohjausrutiinin 9 tulemisen suoritettavaksi, kuten kuvataan jäljempänä. Ja testi 19 määrittelee, onko uusi muutettu oh-35 jaus tehty. Jos on, testi 19 on negatiivinen, niin että kutsu on ohjattu korille merkittynä ohjausrutiinilla (KAR) askeleessa 20 ja askel 21 aiheuttaa sen tulemisen poiste- i 23 74265 tuksi kaikista koreista, joihin se on saatettu aikaisemmin ohjata. Kun kaikilla kerroksilla on ollut aula ylös kutsunsa ja aula alas kutsussa huomioituna, testi 18 on myönteinen ja ohjelma jatkuu aula seis käskyrutiinilla, selvitetty-5 nä kuvioon 13 liittyvänä, siirtokohdan 19 kautta.

Kuvion 6 aulakutsun ohjausrutiinissa käytetty ohjaus-rutiini on syötetty kuvion 7 syöttökohdan 1 kautta. Askeleet 2 ja 3 saattavat hissinumeron ja hissiosoittimen osoittamaan rakennuksen korkeimmalle numeroitua koria ja askel 4 10 nollaa viimeisen korin indikaation saadusta kutsusta (P LAST). Sitten testi 5 määrittelee, onko huomioitavana oleva hissi niiden joukossa, jotka ovat saatavilla olevien korien kaaviossa vaatimusten tyydyttämiseksi ryhmässä ja ellei kori ole saatavissa, useimmat tätä koria koskevat 15 harkintakohteet ohitetaan saavuttamalla siirtokohta 6, joka vain kutsuu suorittamaan keräilyä, kuten kuvataan myöhemmin kuvioon Mil viitaten. Mutta jos hissi on saatavissa tyydyttämään ryhmän sisäistä vaatimusta, testi 7 määrittelee, onko kori täynnä (täysiksi todettujen hissien kaaviosta), ku-2Q ten on saatu tietää kaikilta hisseiltä ryhmäohjauslaitteen yhteen kaavioon tulleiden tietojen perusteella. Negatiivinen tulostus testistä 7 voidaan saadaa JA-aamalla P-osoitin täyteen lastattujen korien kaaviossa. Jos huomioitavana oleva hissi on täyteenlastattu, testi 7 on myönteinen ja testi 25 8 onko korikutsua tai ei (huomioitavana olevassa hississä matkustajan lähettämää) kerrosta varten sillä hetkellä huomioituna. Ellei, silloin tosiasia, että hissi on täynnä eikä pysähdy huomioitavana olevaa kerroskutsua vastaavalla kerrostasolla poistaa tämän korin huomioitavien joukosta 30 ohjaamalla tämän kutsun siirtokohdan 6 kautta. Mutta jos tämä kori pysähtyy kerroksessa, jolle huomioitava kutsu on rekisteröity, silloin testi 8 on myönteinen ja suhteellinen systeemin vastenumerolla on arvo siihen lisättynä viittaus tekijästä, että tämä kori ei ole erikoisen mieleinen kori-35 kutsuun huomioitavaksi koriksi, mutta saattaa olla tosiasiassa paras kori toisista tekijöistä riippuen. Siten askel 9 lisää sellaisen arvon kuin 14 suhteelliseen systeemivastee- 24 74265 seen tälle nimenomaiselle korille huomioitavana olevan kori-kutsun kohdalla ohjausrutiinin käynnissä olevassa suositus-kohdassa.

Kuviossa 7, jos testi 7 on ollut kielteinen osoittaen, 5 että kori ei ole täynnä, silloin testi 10 määrittelee, onko huomioitavana olevan korin muuttaja (sellainen kuin hyvin tunnettu Ward Leonard System) käynnissä vai ei, kuten osoittaa ryhmävalvontalaitteen kohdalla ajettavana oleva muuttajien kaavio, joka pohjautuu normaalin ryhmä/kori tietolii-10 kenteen aikana kunkin ryhmävalvontaan yhteydessä olleen korin kohdalla vallitsevaan tilanteeseen. Mikäli joku tietty hissikori on varustettu suoralla puolijohdekäyttöjärjestel-mällä eikä moottorigeneraattorlyhteellä, silloin sitä hissiä vastaava bitti ajettavana olevien muuttajien kaaviossa voi-15 daan pitää jatkuvasti yhtenä. Jos hissillä on muuttajayhde, joka ei ole ajossa, testi 10 on negatiivinen ja suhteellinen systeemivastetekijässä on 20 lisättynä itseensä, saaden aikaan hylkivän suhteellisen tekijän koreja kohtaan, jotka vaatisivat muuttajansa käyntiinpanon ennen vastaamistaan 20 tähän nimenomaiseen kutsuun. Tämä säästää huomattavasti energiaa ja sisältyy tekijään myöskin silloin, kun se muuttajan ollessa pysähdyksissä voitaisiin käynnistää ja saada vastaamaan kutsuun nopeammin (tosiaankin, vaikka hissi olisi seisomassa samassa kerrostasossa). Näin ollen energian 25 säästö on huolehdittu testillä 10. Huomaa, että testit 10 ja 8 ovat vaihtoehtoisia,sillä kulkevalla hissillä ei voi olla pysähdyksissä olevaa muuttajaa eikä siitä syystä hissi, jonka muuttaja on pysähdyksissä, voi olla täynnä.

Kuviossa 7 testi 12 määrittelee, onko kori P:lle 30 osoitettujen aulakutsujen ja korikutsujen peitteellä ollenkaan ykkösiä. Mikäli on, tämä osoittaa, että korista on jatkuvaa tarvetta ja että se on liikkeessä pitkin rakennusta tarkoituksella toimittaa tehtävät, jotka sillä jo on. Toisaalta, jos testi 12 on negatiivinen, se osoittaa koria, 35 joka voisi siirtyä lepoon, säästäen siten sähköä, jos toiset hissit voivat tehdä työn ja vastata huomioitavana olevaan aulakutsuun samalla, kun ne suorittavat työtä, joka 25 74265 vaatii niitä pysymään käynnissä. Siksi, ellei huomioitavana olevalla korilla ole muita kutsuja, testi 13 määrittelee, onko korilla ohjausta ala-aulakerrokseen. Ellei, rangaistuksena noin 8 lisätään suhteelliseen systeemivastetekijään 5 tälle korille tämän kutsun kohdalla. Mutta jos kori on ohjattu ala-aulaan, silloin testi 15 määrittelee, onko huomioitavana oleva kutsu ala-aulakerros. Ellei, askel 16 määrää suhteellisen korkean 15 sekunnin rangaistuksen lisäämällä sen suhteellisen systeemin vastetekijään, koska ala-au-10 laa tulee suosia ja huomioitavana olevan kutsun voivat todennäköisesti hoitaa kahden tai kolmen kerroksen päässä ala-aulasta olevat korit; jos ne voivat tehdä sen 15 sekunnin kuluessa siitä, kun tämä kori pystyy sen tekemään, silloin tämä kori ei seuraa kutsua, mutta vain jos kaikki muut 15 tekijät osoittavat, että tämä kori saattaa saavuttaa kutsun vain 15 sekuntia jonkin toisen korin jälkeen, silloin tätä koria hyijitään tämän kutsun vastaamisessa tuolla määrällä. Toisaalta, jos testi 15 osoittaa, että senhetkinen kutsu, joka on huomioitavana ohjattavaksi, on ala-aula, silloin 20 ainoastaan pieni rangaistus, noin 3 sekuntia, merkitään tälle korille liittyen seikkaan, onko ala-aulassa jo toinen kori, on mielekästä jättää tämä kori ohjatuksi ala-aulaan ja siten välttää matkustajia joutumasta ymmälle hissivalojen vilkkuessa.

25 Kuviossa 7, jos testi 12 määrittelee, että tällä ko rilla on muita korikutsuja tai aulakutsuja, testi on negatiivinen ja testi 19 määrittelee, oliko tällä korilla jo ala-aulakutsua. Jos on, ala-aulan kutsulle annetaan suosik-kiasema, koska suurin osa rakennuksen liikenteestä kulkee 30 ala-aulan kautta ja suurin palvelutarve on ala-aulassa, niin että tälle korille annetaan noin 12 sekunnin rangaistus tämän kutsun kohdalla askeleessa 20. Mutta elleivät tälle korille osoitetut kutsut sisällä ala-aulakutsua, ei myöskään rangaistusta määrätä, ja samoin, jos testi 18 osoittaa, 35 että ala-aulan kutsu on huomioitavana, ei lisärangaistusta määräydy. Sitten testi 21 määrittelee, onko tällä korilla enemmän kuin kuusi korikutsua rekisteröitynä itselleen. Jos 74265 on, se on merkki siitä, että kori on melko kiireinen ja sillä on joukko pysähdyksiä odottamassa. Lisäyksenä seikkaan, että kuluu enemmän aikaa kyseisen korin tavoittamiseksi, on myöskin totta, että todennäköiset olosuhteet tämän korin 5 kohdalla pysyvät vakiona ja ollen siksi käyttökelpoinen koriohjauksiin, jotka ovat alttiita muutoksille. Ja aika, jossa kutsu palvellaan, ei ainoastaan aika, kun kutsuun vastataan, vaan aika, jossa kutsun tehnyt matkustaja toimitetaan haluamaansa päämäärään, on rajattu pitemmäksi koril-10 la, jolla on jo suurempi määrä ohjattuja kutsuja kuin tavallista. Siksi, jos testi 21 on myönteinen, kohtuullinen sakko, noin 8 sekuntia, lisätään suhteelliseen systeemivas-taukseen tämän korin kohdalle askeleessa 22. Mutta jos korilla on vähemmän kuin kuusi kutsua, sen tiedetään olevan 15 kulussa ja sen on oltava joka tapauksessa palveluksessa eikä sitä ole siksi syytä hylkiä sikäli kuin vastaaminen tähän kutsuun on kysymyksessä. Kun kaikki kuvion 7 vaiheteki-jät on saatettu päätökseen tämän korin kohdalla, ohjausohjelma etenee siirtokohdassa 23 kuviossa 7 ja sisääntulokoh-20 dassa 1 kuviossa 8 siihen osaan ohjelmaa, joka määrittelee korin valintakelpoisuuden kyseessä olevaan kutsuun.

Kuviossa 8 testi 2 vertaa kyseessä olevalle korille määrättyä kerrosta kyseessä olevan aulakutsun kerrosnu-meroon. Jos hissillä on asema yhdenmukaisen kutsun kerros-25 numeroon, silloin se on joko melko suositussa asemassa oleva kori (koska se on halutussa kerroksessa), jos se kulkee samaan suuntaan kuin huomioitavana olevan aulakutsun suunta tai se on ensisijaisesti mahdoton kori, jos se on matkalla vastakkaiseen suuntaan aulakutsusta. Siksi testi 3 30 määrittelee, onko huomioitavana oleva kutsu alaskutsu (ei ylöskutsu) ja onko kori etenemässä alaspäin tai onko kori toteuttamassa ylöskutsua ja etenee ylöspäin. Jos näin on, testi 3 on myönteinen ja siirtokohta 4 saa aikaan ohjelman haarautumisen siitä lähtien ohjausosaan kuvattuna jäljem-35 pänä kuvion 11 kohdalla. Mutta jos suunta on päinvastainen, testi 3 on negatiivinen ja korille annetaan suurin suhteellinen systeemin vastetekijä jatkamalla läpi haarakohdan 5 27 74265 ohjelman osaan, jossa suurin suhteellinen systeemivaste on määrätty, kuten on jäljempänä kuvion 11 kohdalla kuvattu.

Kuviossa 8, jos testin 2 vertailu osoittaa, että kyseisen korin hallitsema asema on yläpuolella ohjatun kutsun 5 kerrosta, silloin kerroslipun yläpuolella oleva kori asetetaan askeleeseen 6 ja F-osoittimen kierrettävä lippu (joka osoittaa kerrokset pienessä alirutiinissa kuvattuna kuvion 10 kohdalla jäljempänä) asetetaan pyörittämään osoitinta oikealle korkeammista kerroksista alempiin kerroksiin, mut-10 ta jos testi 2 osoittaa, että huomioitavana olevan korin hallitsema asema on pienempi kuin huomioitavana olevan kutsun kerrosnumero, silloin askel 8 nollaa kerroslipun yläpuolella olevan korin ja askel 9 vahvistaa, että F-osoitti-men kiertosuunta tulisi olla vasemmalle tai korkeampiin 15 kerroksiin, kuten on selostettu täydellisemmin jäljempänä kuvion 10 kohdalla. Kuviossa 8 testi 10 määrittelee, onko kori kerroksen yläpuolella ja onko se menossa ylöspäin vai alapuolella kerroksen ja menossa alaspäin, kummassakin tapauksessa osoittaen, että hissi on menossa kutsusta pois-20 päin. Testissä 11, jos hissi on menossa alas ja sillä on matalakutsu huomioitavana olevan aulakutsun alapuolella ja ylöskutsuun tulisi vastata, kori ei voi pysähtyä ja muuttaa suuntaansa ja hoitaa ylöskutsua, sen on sen vuoksi katsottu menevän alas ylöskutsun toiselle puolelle. Testissä 12 on 25 testin 11 vastakkainen tapaus määritelty. Alaskutsuun ei voida vastata ylöspäin kulkevalla hissillä, joka noudattaa kutsua korkeammalla kuin ohjatun kutsun kerrosnumero ja kulkee sen vuoksi alaskutsun toiselle puolelle. Myönteiset tulokset testeistä 10-12 aiheuttavat ohjelman siirtymisen 30 kohtaan, jossa suurin vastetekijäsakko merkitään tälle korille huomioitavana olevan kutsun kohdalla haarautumakohdan 5 kautta. Toisaalta ohjelma siirtyy tästä osaan, joka määrittelee esiintyvien kutsujen palveluaikaan yhteydessä olevat tekijät riippuen korin olosuhteista siirtokohdan 13 35 kautta.

Kuviossa 9 ajan huomioiminen ovien liikuttelemiseksi ja muihin sen tapaisiin toimintoihin kerrostasolla on 28 74265 annettu rutiiniosalle, johon on päästy tulokohdan 1 kautta. Askeleessa 2 suhteellista systeemin vastetekijää on lisätty yhdellä, sillä jokainen hissi, joka olisi voinut saavuttaa tämän osan ohjelmaohjauksen harkintavaiheessa, täytyy ohit-5 taa ainakin yksi kerros suurella nopeudella, joka vie aikaa yhden sekunnin verran. Kuten selostettu tässä toisaalla, tietysti jos nopeudet osoittavat pitempää tai lyhyempää kulunutta aikaa kerroksen ohituksessa suurella nopeudella, tai jos toiset parametrit tai arvot on määrätty, silloin tämä 10 voidaan asettaa eri arvolle sillä nimenomaisella tavalla, jolla tämä keksintö on toteutettu.

Kuviossa 9 testi 3 määrittelee, onko kyseinen hissi käynnissä. Jos on, testi 4 määrittelee, pysyykö se käynnissä ryhmävalvontalaitteen edelleen osoittaman mene-merkin 15 voimalla. Jos hissi on käynnissä ja pysyy käynnissä, voidaan ovitilanteen huomioiminen ohittaa. Mutta jos testi 3 on negatiivinen osoittaen, ettei hissi ole käynnissä, silloin hissi on pysähdyksissä. Ja testi 6 määrittelee, onko ovi määrätty olemaan auki. Jos niin on, testi 7 määrittelee, 20 onko ovi edelleen täysin kiinni, jos se on täysin kiinni, silloin lisätään aika 6 sekuntia, koska oven koko avausvaihe tarvitaan. Mutta ellei ovi ole täysin kiinni, kuten testi 7 osoittaa, mutta on käsketty avautumaan, kuten testi 6 osoittaa, silloin ovi on varmastikin avautumassa ja pienem-25 pi aika, noin 4 sekuntia, lisätään askeleeseen 9.

Jos testi 6 kuviossa 9 on negatiivinen tarkoittaen, ettei ovea ole määrätty avautumaan, silloin testi 10 määrittelee, onko ovi kokonaan suljettu. Jos on, silloin ei tarvitse varata aikaa oven kohdalle, mutta ellei se ole 30 vielä kokonaan sulkeutunut, silloin hyvin pieni aika, noin 2 sekuntia, varataan suhteelliseen systeemivastaukseen tämän kutsun kohdalle askeleessa 11.

Jos testi 3 kuviossa 9 on myönteinen tarkoittaen, että hissi on käynnissä, mutta ellei sillä enää ole mene-35 merkkiä osoittaen, että kori on pysähtymässä, testi 4 on silloin negatiivinen ja täysi 10 sekunnin pysähdysaika varataan askeleeseen 12, sillä pysähtyminen, avaaminen ja ovien 29 74265 sulkeminen ja ovien avaaminen on 10 sekunnin suuruusluokkaa tälle korille, ennen kuin se voi edetä vastaamaan huomioitavana olevaan kutsuun, suhteellinen systeemin vastetekijä korotetaan noin 3 sekunnilla askeleessa 13 sisältääkseen 5 korin pienemmän nopeuden sen hidastaessa pysähtyäkseen ja kiihdyttäessään pysähtymisen jälkeen, kun sitä vastoin karkeasti yksi sekunti tarvitaan ohitettaessa kerros suurimmalla nopeudella ilman pysähdystä.

Kuviossa 9, kun oven huomioiminen on saatettu loppuun, 10 alustavat askeleet kyseessä olevaan aulakutsuun annetun hissin käyntiäjän arvioimiseksi on tehty. Askeleessa 14 erikoinen rajoitetun käytön kerrososoitin, kutsutaan F-osoit-timeksi, on asetettu huomioitavana olevaa hissiä velvoittavan kerroksen kohdalle ja toinen erikoinen kerrososoitin, 15 joka on asetettu olemaan yhden kerroksen F-osoittimen edellä, kutsutaan tässä ennakoiduksi F-osoittimeksi, on myöskin asetettu korin hallitseman kerroksen kohdalle askeleessa 15. Ennakoitu F-osoitin on kierretty askeleessa 16 kierrä F-tekijän osoittamaan suuntaan ollen tekijä sijoitettuna 20 joko askeleeseen 7 tai 9, kuten selostetaan edellä kuvion 8 kohdalla. Siten, vaikka F-osoittimella on ylempiä tai alempia kerroksia osoitettavana, ennakoiva osoitin on tällä kohdalla aina yhden kerroksen sitä edellä. Ja sitten ohjelma etenee siirtokohdan 17 kautta ajoaikalaskentaan, jo-25 hon saavutaan kuvion 10 aloituskohdan 1 kautta.

Kuviossa 10 askeleet 2 ja 3 kiertävät sekä F-osoi-tinta että ennakoivaa F-osoitinta siten, että ne osoittavat alempaa kerrosta siinä tapauksessa, että kori on huomioitavana olevan kutsun kerroksen yläpuolella, niin että 30 korin odotettu ajoaika, kun se etenee nykyisestä asemastaan alaspäin huomioitavana olevan aulakutsun kerrokseen, voidaan arvioida. Tai jos kori on huomioitavana olevan aula-kutsun kerroksen alapuolella, osoitin kierretään kasvavien kerrosten suuntaan niin, että se selaa kerrokset hissiä ny-35 kyisin velvoittavasta kerroksesta ylöspäin huomioitavana olevan kutsun kerrokseen.

30 7 4 2 6 5

Kuviossa 10 testi 4 määrittelee, onko kaikki kerrokset korin nykyisen aseman ja huomioitavana olevan aulakut-sun välillä selattu vai ei. Jos ovat, ohjelma etenee, kuten seuraavassa kuvataan. Kullekin kerrokselle, koria nykyisin 5 velvoittavan aseman ja huomioitavana olevan aulakutsun välillä, testi 5 määrittelee, onko kori aikaisemmin määritelty olevan kerroksen ylä- vai alapuolella testaamalla kerrosli-pun yläpuolella oleva kori. Jos hissi on kerroksen yläpuolella, silloin testi 6 tehdään määrittelemään, onko täs-10 sä alirutiinin osassa selattu kerros ensimmäinen pikavyö-hykkeen yläpuolella. Jos se on, testi 6 on myönteinen ja askel 7 lisää vastaustekijään ajan, jonka vaatii ajaminen suurella nopeudella läpi pikavyöhykkeen, sellaisen kuin yksi sekunti kutakin pikavyöhykkeen kerrosta kohti. Tämä on 15 ennalta määrätty luku jokaisen annetun asetuksen kohdalla ja on löydettävissä sopivasta taulukosta. Sitten testi 8 määrittelee, jos korilla, joka on huomioitavana olevan kutsun kerroksen yläpuolella ja sen vuoksi voi vastata vain alaskutsuihin ja korikutsuihin, on tällaista kutsua rekis-20 teröitynä kerroksessa, joka on vastikään selattu. Jos on, testi 9 määrittelee ennakoidun F-osoittimen avulla, onko kerros, jonka kutsu on huomioitavana, yhden kerroksen edellä selaamalla tutkittua kerrosta. Jos näin on, myönteinen tulostus testistä 9 osoittaa, että määrättyyn kerroskutsuun 25 lähetettäväksi harkitulla korilla on ohjattu kutsu huomioitavana olevan kerroksen jommallakummalla puolella, jonka se saavuttaa ennen kuin se saavuttaa huomioitavana olevan kerroksen. Tällaisessa tapauksessa askel 10 määrää ainoastaan yhden sekunnin lisättäväksi kattamaan kerroksen ohitusajan 30 suurella nopeudella; jäljellä olevan ajan pysähdystä ja matkustajien selvitystä varten (10 sekuntia) jäädessä huomioimatta siten suosien ohjausta naapurissa olevaan aula-kutsuun, keksinnön mukaisesti, joka on kuvattu ja josta on tehty patenttivaatimus yhteisesti omistetussa US-patentti-35 hakemuksessa, jonka on jättänyt samaisena päivänä Mendelsohn ja Bittar, sarjanro (Otis Docket nro OT-373). Jos toisaalta testi 9 on negatiivinen, silloin testi 11 suoritetaan i 31 74265 määrittelemiseksi, onko aulakutsu kysymyksessä (oliko kori-kutsu kysymyksessä testissä 8 vai ei). Jos aulakutsu on kysymyksessä, silloin askel 12 lisää noin 11 sekuntia tälle hissille tämän kutsun kohdalla, joka sisältää 7 sekuntia 5 ovien aukaisemiseen ja sulkemiseen ja kutsun palvelemiseen sekä 4 sekuntia ajoaikaa käytettäväksi korin hidastamiseen ja uudelleen kiihdyttämiseen. Mutta jos testi 11 määrittelee, että testiin 8 liittyvä kutsu ei ole aulakutsu, silloin se on korikutsu ja askel 13 varaa aikaa 10 sekuntia, koska 10 korikutsu vie suunnilleen yhden sekunnin vähemmän kuin hal-likutsu tullakseen palveltua (johtuen tosiasiasta, että hissistä poistuva matkustaja on valmiina odottamassa oven avautumista, kun taas aulassa oleva matkustaja saattaa joutua hapuilemaan palvelevaa hissiä ja kävelemään sitä kohti). 15 Saman kaavan mukaisesti, ellei kori ole testin 5 määrittelemän kerroksen yläpuolella, testi 14 määrittelee, onko kerros, jota on harkittu kutsuihin kyseisen korin ja ohjatun aulakutsun välillä ensimmäinen kerros pikavyöhyk-keen alapuolella. Jos on, silloin suhteellinen systeemin 20 vastetekijä on lisännyt siihen ajan, välttämätön pikavyö-hykkeen läpiajamiseen, joka on noin sekunti kerrosta kohti, askeleessa 15. Sitten testi 16 määrittelee, onko huomioitavalla kerroksella ylöskutsua tai korikutsua ja jos on, on vierekkäiskutsutesti 9 tehty, kuten edellä on kuvattu. Ja 25 jos se on myönteinen tai ellei huomioitavana olevalla kerroksella ole kutsuja, silloin määrätään noin yksi sekunti, kuten edellä on kuvattu alaskutsujen kohdalla. Samoin, jos testi 9 on negatiivinen, silloin joko 10 tai 11 sekuntia lisätään korikutsu- tai aulakutsutapauksessa askeleessa 12 30 tai 13 vastaavasti. Kun F-osoittimen tai ennakoivan F-osoit-timen esittämä kerros on huomioitu kunkin korin kohdalla, testi 4 on myönteinen ja ohjelma etenee siitä ohjausosaan siirtokohdan 17 avulla.

Ajoaikojen laskelmista tehtyjen johtopäätösten jäl-35 keen kuviossa 10 ohjelma jatkuu kuviossa 11 ohjaussiirto-kohdan 1 kautta ja testi 2 määrittelee, osuuko joku kori-kutsu huomioitavana olevan aulakutsun kohdalle, jonka, jos 32 7 4 2 6 5 osuu, täytyy olla samaan suuntaan kulkeva hissi (ylös tai alas) kuin huomioitavana oleva aulakutsu, koska millään hissillä, joka ei kulje oikeaan suuntaan, ei voi olla kutsua, joka sattuisi kohdalle, siksi että kaikki korikutsut 5 ovat hissin edellä ja mikään kori, joka ei lähesty huomioitavana olevaa aulakutsua oikeasta suunnasta, poistetaan harkinnasta ohjelman sopivuusosassa, kuten edellä on kuvattu kuvion 8 kohdalla. Jos testi 2 on myönteinen, on tämä erittäin suotuisa tilanne, sillä korin on pysähdyttävä ker-10 roksen kohdalla joka tapauksessa, näin ollen tätä koria suositaan askeleessa 3, joka vähentää noin 20 sekuntia suhteellisesta systeemin vastetekijästä tämän korin kohdalla ohjatun aulakutsun suhteen. Sitten testi 4 määrittelee, onko kutsun suunta ylös. Jos on, korille P ohjatut ylöskut-15 sut, kaaviona sellaisista, jotka osoittavat jokaisen hissille P ohjatun ylöskutsun, verrataan kerrososoittimeen sen toteamiseksi, onko tälle korille ohjattua ylöskutsua huomioitavana olevaan kerrokseen. Samalla tavoin, jos testi 4 on negatiivinen, testi 6 tekee samat huomiot alaskutsujen 20 kohdalla. Jos joko testi 5 tai 6 on myönteinen riippuen kyseisen kutsun suunnasta, tämä tarkoittaa, että tälle hissille on aikaisemmin ohjattu tämä nimenomainen kutsu ollen ohjaus tapahtunut kuljettaessa läpi aikaisemman aulakutsun ohjausrutiinin. Tällaisessa tapauksessa tämä kori on suo-25 sikkiasemassa säilyttämään kutsu askeleella 7, joka vähentää noin 10 sekuntia suhteellisesta systeemivasteesta, joka on akkumuloitunut korille kutsun kohdalla. Tämä tarjoaa etusijan korille, jolle kutsu on aikaisemmin ohjattu tässä esitetyn keksinnön mukaisesti, joka on selostettu ja jolle on 30 vaadittu patentti mainitussa Bittarin hakemuksessa, sarja-nro (Otis Docket nro OT-371). Ja silmällä pitäen tosiasiaa, että tällä hissillä jo oli tämä kutsu, P VIIMEINEN asetetaan yhteneväiseksi P:n kanssa askeleessa 8 käytettäväksi siten kuin on kuvattu aikaisemmin kuvion 6 kohdalla.

35 Kuviossa 11 määrätyissä olosuhteissa korin ollessa pystymätön hoitamaan huomioitavana oleva kutsu, suhteellinen systeemin vastetekijä tämän hissin kohdalla voidaan 33 74265 asettaa korkeimpaan arvoonsa (sellaiseen kuin 256 sekuntia) askeleella 9 (kuvion 11 ylälaidassa), joka on saavutettavissa MAX/SÄÄSTÖ-siirtokohdan 10 kautta (joka on sama kuin siirtokohda 6 kuviossa 7). Tällaisessa tapauksessa kori ei 5 joko ole käytettävissä ryhmässä tai on tullut täyteen; koska sillä on mahdollisesti voinut olla aikaisemmin kyseinen kutsu, testin 4 kohdalla askeleen 8 kautta kuvatut toiminnat on suoritettu tällaiseen koriin liittyvänä, vaikkakin on äärimmäisen epätodennäköistä, että tällainen kori voisi 10 säilyttää ohjauksen tämän kutsun palvelemiseksi.

Kuviossa 11 siirtokohta 11, joka aiheuttaa askeleen 12 asettamaan kyseiselle korille suhteellisen systeemivasteen korkeimman arvon, voidaan saavuttaa siirtokohdan 5 kautta kuviossa 8, joka tarkoittaa, että kori ei ole valin-15 takelpoinen hoitamaan kyseistä kutsua. Ja koska tällaiset korit eivät olisi todennäköisesti voineet saada tätä kutsua ohjatuksi itselleen aikaisemmassa läpikäynnissä, testin 4 toimintoja askeleen 8 kautta ei tarvitse suorittaa siltä kohdalta.

20 Tällä kohdalla ohjelmaa suhteellinen systeemivaste määrätylle huomioitavana olevalle hissille on tullut täysin akkumuloiduksi. Sitten askeleet 13 ja 14 vähentävät P-luvun ja kiertävät P-osoitinta niin, että rakennuksen seuraavak-si alin numeroitu kori tunnistuu sen suhteellisen systeemi-25 vasteen huomioimiseksi. Testi 15 määrittelee, onko alin kori huomioitu, ellei, kuviossa 7 alkava ohjausrutiini saavutetaan siirtokohdan 16 kautta kuviossa 11 ja siirtokohta 24 kuviossa 7 niin, että seuraava peräkkäinen kori saa suhteellisen systeemin vastetekijän määrätyksi sen nimenomaisen 30 huomioitavana olevan kutsun kohdalla. Kun kaikki korit on huomioitu määrätyn kyseisen kutsun kohdalla, ohjelma jatkuu siirtokohdalla 17 kuviossa 11 ja sisääntulokohdalla 1 kuviossa 12 ohjausrutiinin valintaosassa.

Kuviossa 12 P-lukua ei enää käytetä pitämään silmäl-35 lä koreja, joiden suhteelliset systeemivasteet on laskettu, ja asetetaan askeleeseen 2 ollakseen samassa tasossa korkean korin kanssa. Kaikki korit selataan nyt, jotta nähtäi- 34 742 65 siin millä niistä on alin suhteellinen systeemin vastete-kijä ja siten saataisi kutsu ohjattua sille. Askeleessa 3 suhteellisen systeemivasteen matala puskuri on asetettu samalle tasolle hissin P suhteellisen systeemivasteen kanssa.

5 KAR-puskuri on asetettu samaan tasoon korin P korinumeron kanssa. Tämä tunnistaa korin, jonka suhteellinen systeemi-vaste on viimeksi tullut varmistettua suhteellisen systeemi-vasteen alapuskurissa askeleessa 3. Sitten askeleessa 5 P-luku on vähennetty ja jos testi 6 määrittelee, ettei alin 10 numeroitu hissi rakennuksessa ole vielä huomioitu, testi 7 vertaa vastikään huomioidun hissin (P) suhteellisen systee-mivastauksen nähdäkseen, onko se pienempi kuin se, joka on aikaisemmin varastoitu suhteellisen systeemivasteen alamuis-tiin askeleella 3. Jos testi 7 on myönteinen, suhteellisen 15 systeemivasteen alamuisti ajankohtaistetaan uudella, alemmalla määrällä, joka vastaa koria P askeleessa 3. Ellei, tämä kori jätetään huomiotta ja P-luku vähennetään askeleessa 5. Kun testi 6 on lopulta myönteinen, kaikille koreille on suoritettu kysely, alin suhteellinen systeemivas-20 taus jokaiselle korille pannaan suhteellisen systeemivas-tauksen alamuistiin ja sen korin tunnus, jolla on alin vastaus, pannaan KAR-muistiin 4. Ja sitten, ohjausrutiini päättyy rutiinikohdan 8 päähän, joka aiheuttaa ohjelman jatkumisen aulakutsun ohjausrutiinilla kuvattuna edellä 25 kuvioon 6 liittyvänä erikoisesti hakien joko testin 10 tai testin 19 määritelläkseen, onko kori, jolle kutsu on juuri ohjattu (KAR) samanarvoinen sen hissin kanssa, jolla aikaisemmin oli kutsu (P VIIMEINEN).

Kuvion 6 aulaohjausrutiinin johtopäätös aiheuttaa 30 ohjelman edistymisen siirtokohdan 19 kautta kutsu korille aula seis -käskyrutiiniin kuviossa 13.

Kuviossa 13 sisääntulo tulokohdan 1 kautta johtaa askeliin 1 ja 2, jotka saattavat P-numeron ja P-osoittimen talon korkeimmin numeroiduksi hissiksi ja askeliin 4 ja 5, 35 jotka aiheuttavat ylös aula pysähdys ja alas aula pysähdys -kaavioiden kaikkien nollaamisen. Sitten askeleet 6 ja 7 asettavat kerrososoittimen ja kerrosnumeron huomioitavana 35 7 4 2 6 5 olevalle hissille ohjattujen alaskutsujen kaaviota huomioitavana olevaan kerrokseen (huomioitavana olevaa hissiä velvoittavaan kerrokseen) ja jos ne ovat samat, askel 10 ajankohtaistaa alas aula seis -kaavion TAI-aamalla itsel-5 leen P-osoittimen; tämä varustaa alas aula seis, joka vaihtuu jokaisella rutiinin läpikäynnillä, bitillä hissin P-ase-massa osoittaen, että kori P on yksi koreista, joilla on alas aula seis -ohjelma tämän rutiinin läpikäynnin aikana. Sitten testi 11 määrittelee, jos kyseinen hissi on antamas-10 sa alaskutsun nollauksen, jos on, alas aula -kutsun kaaviolla on bitti kyseisen kerroksen kohdalla (P:tä velvoittava kerros) nollattuna JA-aamalla kerrososoittimen komplementin kanssa ja alaskutsun valo kerroksessa N on pois, askeleissa 12 ja 13. Sitten testi 14 määrittelee, onko kysei-15 nen kerros ylin; ellei, tai jos testi 8 on määritellyt, että kerrosnumero oli alin kerros, silloin testi 15 määrittelee, onko tällä hissillä ylöskutsua äskeisessä kerroksessa. Jos näin on, ylös aula seis lisätään ylös aula seis -kaavion askeleessa 16. Jos hissi antaa nollauksen ylös-20 kutsulle, kuten määritelty testissä 17, silloin ylöskutsu on nollattu ja kutsuvalo poissa askeleissa 18 ja 19.

Kuviossa 13 askeleiden 13 ja/tai 19 loppuun saattaminen on tehnyt mahdolliseksi seikan, että kori voidaan määrätä pysähtymään aulakutsuun sitä seuraavaksi velvoittavas-25 sa kerroksessa, tai että se on vastannut kutsuun sitä velvoittavassa kerroksessa, joka on sen jälkeen nollattu. Sitten seuraava kori järjestyksessä tunnistetaan vähentämällä P-luku ja kiertämällä P-osoitinta askeleissa 20 ja 21 näiden samojen toimintojen suorittamiseksi rakennuksen seuraako vaksi alemmalle numeroidulle korille, jos testi 22 osoittaa, ettei kaikkia koreja ole vielä huomioitu, ja ohjelman siirtämiseksi kuvion 14 korit-kutsuihin ryhmävaatimusrutii-niin siirtokohdan 23 kautta sen jälkeen, kun kaikki hissit on huomioitu.

35 Kuviossa 14 hissit-kutsuihin ryhmävaatimusrutiini aloitetaan tulokohdan 1 kautta ja rakennuksen ylin kori otetaan huomioitavaksi asettamalla P-numero ja P-osoitin 36 74265 rakennuksen korkeimmalle numeroidulle korin askeleissa 2 ja 3. Sitten ryhmä ylemmäksi vaatimuskaavio ja ryhmä alemmaksi vaatimuskaavio asetetaan nollille askeleissa 4 ja 5. Askel 6 asettaa kerrososoittimen huomioitavana olevaa koria 5 velvoittavalle kerrokselle ja askel 7 valmistelee ohjatuista aulakutsuista kaavion huomioitavana olevalle korille ohjattujen ylöskutsujen ja ohjattujen alaskutsujen ollessa looginen TAI huomioitavana olevalle korille.

Kuviossa 14 testi 8 tutkii aulakutsujen kaavion 10 huomioitavana olevalle korille määritelläkseen, ovatko ne kaikki nollattu yläpuolella kerrosnumeron (N). Elleivät, tarkoittaa se, että on kutsuja koria velvoittavan aseman yläpuolella ja korin tulisi jatkaa edeten ylöspäin noiden kutsujen palvelemiseksi. Siten kielteinen vastaus testistä 15 8 aiheuttaa askeleen 9 ajankohtaistamaan ryhmän ylemmäksi vaatimuskaavion ollen kaaviossa yksi bitti kutakin koria kohden laskeakseen bitin mukaan bittiasemassa huomioitavana olevaa hissiä varten. Tämä tehdään TAI-aamalla ryhmän ylemmäksi vaatimuskaavio (aikaisemmin nollattu tämän rutiinin 20 alkaessa) P-osoittimella, joka tunnistaa huomioitavana olevan korin. Sitten testi 10 määrittelee, eikö tälle korille ohjattujen aulakutsujen kaavio (askel 7 yllä) ilmaise kutsuja velvoittavan aseman alapuolella. Ellei asia ole näin, testi 10 on kielteinen ja niin askel 11 synnyttää alemmaksi 25 vaatimuksen korille ajankohtaistamalla ryhmän alemmaksi vaatimuskaavion sisällyttämään bitin kyseiselle hissille TAI-aamalla tämä kaavio P-osoittimella. Sitten seuraava kori saatetaan huomioitavaksi poistamalla P-numero ja kiertämällä P-osoitinta askeleissa 12 ja 13 ja ellei kaikille 30 koreille ole vielä annettu huomiota, kuten määritelty testissä 14, askeleet 6-13 uusitaan. Kun kaikki korit on huomioitu, niin että ryhmän alemmaksi vaatimuskaavio ja ryhmän ylemmäksi vaatimuskaavio sisältävät bitit kaikille koreille kaivaten kulkua joko korkeammalle tai alemmaksi palvellak-35 seen kutsuja, askel 14 on myönteinen ja ryhmävalvontalait-teen kokonaisohjelma palautetaan siirtokohdan 15 kautta. Kuten viitataan edellä kuvion 3 kohdalla, tämä aiheuttaa 37 7 4 2 6 5 diskreetit tulosteet ja valojen ohjauksen aulojen ja ala-aulan panelissa saatetuksi päätökseen rutiinilla 22, joka valmistelee koreille rutiinissa 23 toimitettavat tiedot ja ollen korien kanssa tietoyhteydessä tiedotusrutiinissa 24.

5 Ja sitten koko kuvion 3 ohjelma toistetaan uudelleen.

Kutsujen ohjaaminen koreille käyttäen suhteellisia systeemin vastetekijöitä, kuten selvitetty edellä, voi tapahtua eri muodoissa. Kuten selostettu sekä suhteellinen systeemin vastetekijä että sen osatekijöinä ehkä käytettä-10 vät ajoajät, on annettu sekunteina, vastaukseen laskettavat sakot ovat sen vuoksi ajassa laskettavia suositusnopeusra-joituksia suhteessa määrätyn kutsun ja siihen vastaamaan ohjattavan määrätyn korin välillä verrattaessa toisten korien suhteelliseen systeemivastetekijään. Tämä keksintö 15 tarjoaa sen lisäksi kyvyn asettaa suhteellisia sakkoja tekijöihin, sellaisiin kuin muuttajan käynnistämisen viiväs-tyttämiseksi tai ala-aulan palvelun suosimiseksi, joilla ei ole mitään tekemistä määrätyn aulakutsun tavoitusnopeu-den kanssa; mitä nämä vastetekijät saavat aikaan, on että 20 niillä tasoitetaan määrätyissä suosikkiasemissa olevia systeemi vasteita kutsujen nopean palvelun ja toisten haluttujen ominaisuuksien tarjontamahdollisuuksien hyväksi.

Joissa tapauksissa suhteellinen vastetekijä on merkki korin ennakolta nähdyistä mahdollisuuksista hoitaa kutsu 25 ja toimittaa matkustajat heidän lopulliseen tavoitteeseensa verrattuna toisten korien kokonaisvastetekijoihin. Esimerkiksi kuviossa 7 askel 22 näyttää sakkoa korille, jos sillä on odottamassa enemmän kuin kuusi kutsua, koska tämä on merkki kiireisestä korista ja todennäköisyydestä, että 30 matkustajaa (jonka aulakutsua ollaan ohjaamassa korille) ei voida toimittaa päämääräänsä kovinkaan nopeasti, jos korilla on jo enemmän kuin kuusi korikutsua hoitamatta. Tällä ei ole mitään tekemistä matkustajan nostamiseen kuluvan ajan kanssa, koska se aika on laskettu oven aikaan ja ku-35 vion 9 ja 10 ajoaikarutiiniin.

Kuviossa 7 askel 11 sakottaa koria, koska se ei ole käynnissä. Se ei kuitenkaan estä tällaista koria vastaamasta 38 74265 kutsuun: mitä tämä merkitsee, on se, että matkustaja joutuu odottamaan vielä 20 sekuntia saadakseen toisen hissin vastaamaan, sillä tätä koria ei käynnistetä vain yhden ainoan aulakutsun palvelemiseksi.

5 Ja kaikki vastetekijät ovat suhteellisia paitsi ne, jotka ovat osoituksena korin yleisestä kyvyttömyydestä vastata ollenkaan kutsuun. Esimerkiksi, jos kori osoittautuu olevan täynnä (kuvio 7), se ei silti ole estynyt vastaamasta kutsuun, ellei se ole aikeissa pysähtyä kerroksessa, jossa 10 huomioitavana oleva kutsu on rekisteröitynä. Mutta silloinkaan sille ei automaattisesti anneta tätä kutsua (kuten toisissa tunnetuissa systeemeissä saatettaisiin tehdä) vain siitä syystä, että sen täytyy pysähtyä siinä joka tapauksessa. Saattaahan olla, ettei se ehdi sinne ainakaan minuut-15 tiin ja päästessään paikalle se saattaakin olla täynnä, siksi ainoastaan suhteellinen sakko, ollessaan täynnä, annetaan korille, jos se tulee pysähtymään tässä kerroksessa ja tämä on vähemmän kuin suositeltava-20 sekunnin tuomio, kuten kuvion 11 askeleessa 3.

20 Kuvion 7 alaosassa ala-aulan palvelua suosiva harkin ta on tapahtunut. Vaikkakin aulakutsuun vastaamista on saatettu viivyttää, ala-aulalle on annettu määrätty etusija, koska tiedetään, että ala-aulaa on palveltava säännöllisesti. Ja nämä suositummuustekijät ovat, ei ehdottomia, vaan 25 suhteellisia. Näin ollen askel 20 saa aikaan 12 sekunnin sakon ellei huomioitavana oleva kutsu tule ala-aulasta, mutta huomioitavana olevalle korille on ohjattu ala-aulan kutsu. Tämä tarjoaa nopeamman palvelun ala-aulaan, jossa ei toivota odottavien matkustajien lisääntyvän. Toisaalta, 30 ellei kyseisellä korilla ole muita kutsuja, mutta se on ohjattu ala-aulaan, sakko on korkeampi (ollen 15 sekuntia askeleessa 16 vastaten 12 sekuntia askeleessa 20). Mutta ellei korilla ole muita kutsuja eikä sitä ole ohjattu ala-aulaan, silloin sakko on vain 8 sekuntia, kuten askeleessa 35 14. Näiden erilaisten sakkotekijoiden tuloksessa on pikem minkin systeemin kokonaistarpeen kuin jonkin yksittäisen 39 7 4 2 6 5 tekijän (kuinka nopeasti joku kori saavuttaa kutsun) suosimiselle annettu suurin huomio määriteltäessä suhteellista vastetta.

Se aikamäärä, joka korilta kuluu aulakutsun tavoit-5 tamiseen, on arvioitu kuvioiden 9 ja 10 ovi- ja ajoaikaru-tiineissa. Kuvio 9 huolehtii senhetkisestä pysähdyksestä, jota kori on aloittamassa tai päättämässä ja kuvio 10 arvioi ajoajan ja niihin pysähdyksiin kuluvan kokonaisajän, jotka tulevat ajon aikana eteen. Mutta tässäkin on ero suhteelli-10 sessa vasteajassa riippuen kuvion 9 oviaikarutiinissa huomioitavana olevan korin senhetkisestä asemasta ja koska eri ajoajät on lisätty pysähdyksiin, jotka aiheutuvat aulakut-suista eikä korikutsujen seurauksena kuvion 10 askeleissa 12 ja 13.

15 Kuviossa 11 seikalle, että kori on jo määrätty py sähtymään huomioitavana olevassa kerroksessa, on annettu suuri merkitys vähentämällä 20 sekuntia sen suhteellisesta vastetekijästä. Tämä eroaa aikaisemmista järjestelmistä, jotka ohjaisivat tämän kutsun ehdottomasti tälle korille.

20 Energian säästöpyrkimykset (tai vaikkapa ajanpuute) heijastuvat seikkaan, että täyteen lastattu kori voi vastata kutsuun, tai ei voi, riippuen siitä, voivatko toiset korit ehtiä sinne joidenkin sakkotekijoiden aikana, kuten 14 sekuntia; seikasta, että koreja on sakotettu muuttajan ollessa 25 pysähdyksissä ja tullessa käynnistetyksi vain hyvän kokonaispalvelun saavuttamiseksi; seikasta, että ala-aulalle on annettu määrätty etusija, niin ettei ala-aulan erikoispalvelua tarvitse saattaa alkuun myöhemmin, koska vasteiden kokonaissuunnitelmassa on voitu järjestellä niin, että ala-30 aulassa olevat korit pyrkivät pysymään ala-aulassa ellei niillä ole kutsuja niille annetun 15 sekunnin sakon vuoksi; tämä ei tarjoa yksinomaan ala-aulalle suosikkiasemaa, vaan välttää tarvetta käynnistää muuttaja erikoisesti ala-aulan palvelemiseksi, joka voidaan aina nähdä ennakolta osana tu-35 levää tarvetta missä tahansa hissijärjestelmässä. Kaikille muille koreille, joilla ei ole ollenkaan kutsua ja jotka ovat vain levossa kerroksen kohdalla, annetaan pieni sakko, 40 74265 koska se saattaa voida pysyä levossa, jos joku muu kori ottaa kyseisen kutsun (askel 14, kuvio 7). Ja tarpeettomat pysähdykset vältetään ellei kori voi säästää 20 sekunnin odotusaikaa suosimalla koria, joka pystyy ehkä palvelemaan 5 kutsua suoraan (askel 3, kuvio 11).

Samalla tavoin, joskin keksintö on esitetty ja kuvailtu esimerkin mukaisessa esiintymismuodossa, tulisi alan asiantuntijoiden ymmärtää, että edellä olevat ja monenlaiset muut muutokset, poisjättämiset ja lisäykset voidaan siilo nä tehdä poikkeamatta keksinnön hengestä ja puitteista.

Kaikki suhteelliset systeemin vastetekijät, ovat ne sitten sakkoja tai etuisuuksia, arvioituja ajo- tai toiminta-aikoja, saattavat laajasti vaihdella niistä, jotka ovat esitettynä tässä minkä tahansa systeemivastekaavion esittä-15 miseksi, joka on todettu soveltuvaksi johonkin määrättyyn systeemiin, jossa keksintöä käytetään.

Claims (11)

41 74265

1. Hissijärjestelmä sisältäen ryhmän hissejä useiden kerrostasojen palvelemiseksi rakennuksessa, joka järjestel-5 mä käsittää: ryhmävalvontalaitteita (17) mukaan lukien aulakut-sulaitteet (18, 19, 20) ylös- ja alaspäin suuntautuvien palvelujen rekisteröimiseksi kullakin kerrostasolla kunkin hissin kanssa vaihdettavia merkinantoja varten ja hissien toi-10 minnan ohjaamiseksi vastauksena hisseistä aulakutsulaittei-siin vastaanotettuihin merkkeihin, ja jossa järjestelmässä kukin mainituista hisseistä sisältäen korin (3, 4) korin liikuntalaitteet (15, 16) korin (3, 4) saattamiseksi liikkeeseen ja pysähdyttämiseksi, laitteet korikutsujen re-15 kisteröimiseksi siinä olevien matkustajien palveluvaatimusten mukaan ja korin (3, 4) valvontalaitteet (17) korin (3, 4. olosuhteita ilmaisevien merkkien aikaansaamiseksi, korin (3, 4) liikuntalaitteiden ohjaamiseksi saattamaan kori (3, 4. liikkumaan valitussa ylös- ja alaspäin menevässä suunnas-20 sa ja pysähtymään vastauksena merkkeihin, jotka ilmaisevat korin (3, 4) olosuhteita ja ryhmävalvontalaitteesta (17) vastaanotettuihin merkkeihin; tunnettu ryhmävalvontalaitteesta (17), joka käsittää kunkin korin (3, 4) olosuhteita osoittaviin merk-25 keihin reagoivat käsittelylaitteet (7) tarjotakseen kullekin korille (3, 4) kutakin rekisteröityä aulakutsua koskevan, suhteellisen systeemivastetekijän kokonaismäärää edustavan merkin, joka osoittaa suhteellisesti, missä määrin jonkin aulakutsun ohjaus korille (3, 4) on soveltuva kaik-30 kien korien (3, 4) systeemivastekaavioon ensimmäisen suhteellisten systeemivastetekijöiden rekisteröidyn joukon ollessa aulakutsun kerrostasoon tai suuntaan liitymätön ja toisen suhteellisten systeemivastetekijöiden joukon osoittaessa kunkin korin (3, 4) palvelutehtävät rekisteröidyn 35 aulakutsun kerroksen saavuttamiseksi suhteellisten systeemivastetekijöiden ollessa punnitut toistensa suhteen kohtuul- 42 7 4 2 6 5 lisen aikalisän esittämiseksi määrättyyn aulakutsuun vastaamaan odotetulle hissiryhmälle suhteellisen systeemivastete-kijän kohdalla tunnistetun systeemivastekaavion toisen näkökohdan suosimiseksi, ja kunkin rekisteröidyn aulakutsun oh-5 jäämiseksi tällaisen aulakutsun kohdalla alimman suhteellisen systeemivastetekijän summan omaavalle korille (3, 4) tällaisen aulakutsun palvelemiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestelmä, edelleen tunnettu merkkejä käsittelevästä laittees- 10 ta (7), joka käsittää laitteet, jotka tarjoavat systeemivas-tetekijoiden yhdistelmässä punnitun tuloksen osoittamaan kunkin ala-aulakutsun omaavan korin (3, 4) muun kuin sen rekisteröidyn aulakutsun, jota varten yhdistelmä on annettu.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestelmä, 15 edelleen tunnettu siitä, että merkkejä käsittelevästä laitteesta (7), joka käsittää laitteet punnitun tuloksen aikaansaamiseksi systeemivastetekijoiden yhdistelmässä ilmaisten korit (3, 4) joiden liikuntalaitteet ovat lepotilassa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestelmä, edelleen tunnettu merkkejä käsittelevästä laitteesta (7), joka käsittää laitteet punnitun tuloksen aikaansaamiseksi systeemivastetekijoiden yhdistelmässä ilmaisten kunkin korin (3, 4), joka on ohjattuna rakennuksen tärkeimmälle 25 kerrostasolle.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestelmä, edelleen tunnettu merkkejä käsittelevästä laitteesta (7), joka käsittää laitteet punnitun tuloksen aikaansaamiseksi systeemivastetekijöiden yhdistelmässä ilmaisten kun- 30 kin korin (3, 4), jolle ei ole ohjattuna aulakutsua eikä siinä rekisteröityä korikutsua.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestelmä, edelleen tunnettu merkkejä käsittelevästä laitteesta (7), joka käsittää laitteet punnitun tuloksen aikaansaa- 35 miseksi mainitussa systeemivastetekijöiden yhdistelmässä ilmaisten kunkin täyteen lastatun korin (3, 4), johon on rekis- i . - 74265 43 teröitynä korikutsu kerrostasolle, jota varten mainittu yhdistelmä on annettu tai vaihtoehtoisesti, saaden aikaan sys-teemivastetekijoiden yhdistelmässä maksimimäärän, monta suuruusluokkaa korkeampi kuin muiden mainittujen systeemivaste-5 tekijöiden punnittu tulos, siinä tapauksessa, että kori (3, 4) on täyteen lastattu eikä sillä ole itsellään korikutsua rekisteröitynä kerrokseen, jota varten yhdistelmä on annettu.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestelmä, 10 tunnettu merkkejä käsittelevästä laitteesta (7), joka käsittää laitteet punnitun tuloksen aikaansaamiseksi mainitussa systeemivastetekijoiden yhdistelmässä ilmaisten kunkin korikutsun, jolla on rekisteröitynä itselleen enemmän kuin kynnysluku korikutsuja.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestelmä, edelleen tunnettu merkkejä käsittelevästä laitteesta (7), joka käsittää laitteet punnitun tuloksen aikaansaamiseksi systeemivastetekijoiden yhdistelmässä ilmaisten kunkin korin (3, 4), jolla on korikutsu rekisteröitynä itsel-20 leen samaan kerroksen kuin rekisteröity aulakutsu, punnitun tekijän suosiessa kutsun ohjaamista tälle korille (3, 4).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestelmä, tunnettu merkkejä käsittelevästä laitteesta (7) , joka käsittää laitteet sellaisen systeemivastetekijän tuo-25 miseksi esiin yhdistelmässä, jonka arvo liikkuu yhden hissin käyttämästä aikamäärästä yhden kerroksen ohittamiseksi pysähtymättä suurimmalla nopeudellaan kaksinkertaiseen aikamäärään, jonka hissi kuluttaa hidataessaan pysähtyäkseen kerrostasolla, avatakseen ovensa, salliakseen matkustajien 30 vaihtumisen, sulkeakseen ovensa ja kiihtyäkseen täyteen nopeuteensa .

10. Minkä tahansa edellä olevien patenttivaatimusten 1-8 mukainen hissijärjestelmä, tunnettu merkkejä käsittelevästä laitteesta (7), joka käsittää laitteet tar-35 jotakseen systeemivastetekijöiden yhdistelmässä punnitun tuloksen osoittaen suunnilleen kunkin korin (3, 4) tarvit- 44 74265 semaa aikaa saattaakseen kerrostason palveluvaiheen päätökseen milloin tahansa tällainen yhdistelmä toimitetaan korille (3, 4) , joka on aloittanut kerrostason palveluvaiheen, muttei ole saattanut sitä päätökseen.

11. Minkä tahansa edellä olevien patenttivaatimusten 1-8 mukainen hissijärjestelmä, tunnettu merkkejä käsittelevästä laitteesta (7), joka käsittää laitteet tarjotakseen systeemivastetekijöiden yhdistelmässä punnitun tuloksen osoittaen suunnilleen kunkin korin (3, 4) tarvit-10 semaa aikaa, niiden kerrosten kohdalla, jotka se ohittaa suorittaakseen palvelut ennen kuin se pystyy palvelemaan sitä rekisteröityä aulaa, jonka kohdalle yhdistelmä on toimitettu, kulkemaan suurimmalla nopeudella ohi kerrosten, joille sillä ei ole rekisteröitynä aulakutsua eikä ohjattua 15 aulakutsua, tai hidastamaan, pysähtymään, avaamaan ovensa, odottamaan matkustajien vaihtumisajan, sulkemaan ovensa ja kiihdyttämään liikkeelle kerrosten kohdalla, joille sillä on korikutsu rekisteröitynä tai aulakutsu ohjattuna. 45 74265