FI97796C - Menetelmä henkilöliikenteen hallitsemiseksi hissilaitoksen pääpysähdyspaikalla - Google Patents

Description

97796

Menetelmä henkilöliikenteen hallitsemiseksi hissilaitoksen pää-pysähdyspaikalla. - Förfarande för kontroll av persontrafiken pä huvudhaltpunkten i en hissanläggning

Keksintö koskee menetelmää, jolla hallitaan rakennuksen täyttävä henkilöliikenne ainakin yhden hissin koreineen käsittävän hissirymän pääpysähdyspaikalla, jolloin hissikorit lähetetään pääpysähdyspaikalta rakennuksen täyttävästä henkilöliikenteestä riippuen.

Julkaisusta EP 0 030 163 tunnetaan useammasta hissistä muodostuvan hissiryhmän lähettämisen ohjaus, jossa lähetysväliaika perustuu hissikorin likimääräiseen kiertoaikaan tai keskimääräiseen kiertoaikaan, joka saadaan kolmesta edellisestä, likimääräisestä kiertoajasta. Kiertoaika jaetaan pääpysähdyspaikan palvelemiseen osallistuvien hissikorien lukumäärällä. Siitä saadaan keskimääräisen lähetysvälin aika. Likimääräinen kiertoaika on se odotettavissa oleva aika, jonka hissikorit tarvitsevat paikalle tulemiseen, pääpysähdyspaikalla rekisteröityjen korikutsujen palvelua varten sekä takaisin pääpysähdyspaikelle kulkemiseen, ja se lasketaan rakennuksen parametreista, laitteiston parametreista ja palveluparametreista. Jos hissikoril-la lasketun välin ajan kuluttua on vähemmän kuin puoli nimel-i liskuormaa, tapahtuu pääpysähdyspaikalla käytettävissä olevien *·’·’ korien toiminnassa lasketun väliajan lyhentäminen. Jos hissi- korilla lasketun välin ajan kuluttua on ainakin puoli nimellis-kuormaa, lyhennetään laskettua väliaikaa samalla tavalla, mutta kuitenkin käytettävissä olevien korien toisella • · ·'.*.· painotuksella.

• · • · · *‘ Tämän tunnetun ohjauksen haittapuolena on se, että kulloinen kin lähetysväliaika määritellään likimääräisten, menneisyyden . , tietojen perusteella laskettujen kiertoaikojen pohjalta. Siten :...· tosiasiallisen liikennetarpeen hoitamiseksi tarvittava lähetys väliaika voidaan korkeintaan arvioida. Toinen haittapuoli on 2 97796 siinä, että ohjaus erottaa toisistaan ainoastaan sellaiset kuormat, jotka ovat puolta nimelliskuormaa pienemmät, ja sellaiset kuormat, jotka ovat ainakin yhtä suuret kuin puoli nimellis-kuormaa, ja siten lyhentävät väliaikaa pääpysähdyspaikalla käytettävissä olevien korien perusteella. Tästä saadaan jälleen likimääräinen sovitus liikennetarpeen tehollisiin heilahtelui-hin. Kummastakin haittapuolesta seuraa hissikorien käyttö, joka ei ole optimaalinen.

Keksintö tuo tähän parannuksen. Keksintö, sellaisena kuin se määritellään patenttivaatimuksissa, ratkaisee tehtävän, jolla pyritään aikaansaamaan sellainen menetelmä, että taataan määrällisesti ja laadullisesti täyttöliikenteen optimointi hissi-laitoksin varustetuissa rakennuksissa.

Keksinnöllä saavutetut edut nähdään oleellisesti siinä, että henkilöliikennettä hallittaessa pääpysähdyspaikalle ei muodostu ruuhkaa tai tyhjiä välejä. Korien täyttö mitoitetaan tällöin siten, että hissirymän kuljetusteho ja tosiasiallinen liikennetarve ovat tasapainossa. Toinen etu on siinä, että yhden tai useamman hissikorin poistuessa liikenteestä, poistuneen hissi-korin kuljetusteho automaattisesti jaetaan hissirymän muille hissikoreille. Lisäksi on etuna se, että keksinnönmukaisen menetelmän mukaisesti kuljetustarjonta pääpysähdyspaikalla voidaan sovittaa kuljetuskysyntään myös silloin, kun kyseessä ei ole ylöspäin suuntautuva huippuliikenne. Etuna on lisäksi se, *·'·’ että jaettaessa kuljetustehoa otetaan huomioon hissikorien eri laiset nime11iskuormat. Lisäksi on etuna se, että useammat his-sikorit suorittavat tehtäväänsä toisistaan riippumatta. Pää-pysähdyspaikan liikennetarve määritellään tällöin keskeisesti :V: ja hallitaan hajakeskitetysti hissikoreilla.

• · • * * , * ‘ Seuraavassa selitetään keksintöä lähemmin ainoastaan yhtä to teutusmahdollisuutta esittävien piirustuksien avulla. Niissä ovat: 3 97796

Kuvio 1 kaaviollinen esitys menetelmään liittyvästä, n hissistä koostuvasta hissiryhmästä;

Kuvio 2 kaaviollinen esitys menetelmään liittyvistä tiedon lähteistä ja tiedon käyttäjistä;

Kuvio 3 rakennekaavio ainakin yhdestä hissistä muodostuvan hissirymän ylemmän tason algoritmista;

Kuvio 4 rakennekaavio hissiryhmän yhden hissin alemman tason algoritmista;

Kuvio 5 säätöalgoritmin rakennekaavio ylemmän tason algoritmiä varten;

Kuvio 6 säätöalgoritmin rakennekaavio alemman tason algoritmia varten; ja

Taulukko 1 listaus menetelmään liittyvistä vakioista, tilamuuttujista ja muuttujista.

Paremman havainnollisuuden vuoksi käytetään jatkossa algoritmien nimiä ja kuvioiden 1-6 laitteiden nimiä sekä taulukon 1 sarakkeessa "koodilyhenne" olevia vakioiden, tilamuuttujien ja muuttujien lyhenteitä viitenumeroina ja - merkintöinä. Kuviois-sa 1 - 6 käytetään viitenumeroita indeksein ja ilman. Ilman indeksiä olevat viitenumerot viittaavat hissiryhmään. Indekseillä .1, .2 ... .n varustetut viitenumerot osoittavat hissejä 1, 2...n. Versaalein .A, .B, ... .N varustetut viitemerkinnät viit- .·.·. taavat antureihin .A, .B, ... .N. Indeksillä .x varustettu vii- « · « · tenumero viittaa johonkin hisseistä 1, 2...n. Indeksillä .X va- • · · rustettu viitemerkintä viittaa johonkin anturiin .A, .B, ...

.N. Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty vaiheita, joissa tarkistetaan täyttävätkö vakiot, tilamuuttujat tai muuttujat kolmioin kehystetyt ehdot. Tarkistuksen positiivinen tulos (ehto täytetty) merkitään viitteellä J, tarkistuksen negatiivinen tulos (ehtoa ei täytetty) viitteellä N, kulloisessakin tarkistusvaiheessa.

4 97796

Kuviossa 1 on esitetty n hissistä muodostuva hissiryhmä. MOOTTORI. 1:11a merkitty käyttökone käyttää hissin 1 hissikoria KORI. 1. Käyttökonetta MOOTTORI.1 syötetään käyttöjärjestelmästä JÄRJESTELMÄ.1 sähköenergialla, jota ohjataan hissin ohjauksella OHJAUS.1. Jotta saataisiin käsitys pääpysähdyspaikalta PÄÄ-PYSÄHDYSPAIKKA lähtevästä, rakennuksen täyttävästä henkilöliikenteestä, on hissikoriin K0RI.1 järjestetyn anturin ANTURI.1 toteutusvaihtoehtoina sovitettu kuorman mittauslaitteet tai henkilömäärän laskentalaitteet. Anturi ANTURI.1 on yhteydessä hissin ohjaukseen OHJAUS.1. Hissit 2, 3...n, joilla on käyttö-koneet MOOTTORI.2, MOOTTORI.3 ... MOOTTORI.n, käyttöjärjestelmät JÄRJESTELMÄ.2, JÄRJESTELMÄ.3 ... JÄRJESTELMÄ.n, hissinoh-jaukset OHJAIN.2, OHJAIN.3 ... OHJAIN.n, anturit ANTURI.2, ANTURI.3 ... ANTURI.n, ja esittämättä olevat hissikorit KORI.2, KORI.3 ... KORI.n, vastaavat rakenteeltaan ja toiminnaltaan hissiä 1. Viitteillä ANTURI.A, ANTURI.B ... ANTURI.N merkityt anturit pitävät lukua pääpysähdyspaikalle PÄÄPYSÄHDYSPAIKKA saapuvasta, rakennuksen täyttävästä henkilöliikenteestä. Pro-sessorilaskin LASKIN on yhteydessä hissiohjauksiin OHJAUS.1, OHJAUS.2 ... OHJAUS.n, antureihin ANTURI.A, ANTURI.B ... ANTURI.N sekä syöttö-/tulostuslaitteeseen PÄÄTE. Prosessorilaski-meen LASKIN sovitettu ylemmän tason algoritmi SÄÄTÄJÄ ohjaa yh-: dessä alemman tason algoritmien kanssa rakennuksen täyttävää : henkilöliikennettä pääpysähdyspaikalla PÄÄPYSÄHDYSPAIKKA.

Kuviossa 2 on esitetty prosessorilaskimeen LASKIN sovitetut ai- • · · goritmit SÄÄTÄJÄ, SÄÄTÄJÄ.1, SÄÄTÄJÄ.2 ... SÄÄTÄJÄ.n ja menetelmään osallistuvat tiedon lähteet ja tiedon käyttäjät. Pääpysähdyspaikalle PÄÄPYSÄHDYSPAIKKA on käsityksen saamiseksi saapuvasta, rakennuksen täyttävästä henkilöliikenteestä järjes-tetty antureiden ANTURI.A, ANTURI.B ... ANTURI.N toteutus- • « *.·.· vaihtoehtoina valopuomeja, kääntöristejä, infrapuna-antureita, • · kenttäantureita tai kutsujen rekisteröimiälaitteita. Pääpysähdyspaikalta PÄÄPYSÄHDYSPAIKKA lähtevää, rakennuksen täyttävää henkilöliikennettä mitataan hissikoreihin K0RI.1, KORI.2 ...

KORI.n järjestetyillä antureilla ANTURI.1, ANTURI.2 ... ANTURI, n ja siirretään edelleen hissin ohjauslaitteisiin OHJAUS.1, 5 97796 OHJAUS.2 ... OHJAUS.n. Menetelmässä tarvittavat vakiot voidaan valita vapaasti ja ne välitetään algoritmeille SÄÄTÄJÄ, SÄÄTÄJÄ. 1, SÄÄTÄJÄ.2 ... SÄÄTÄJÄ.n syöttö-/tulostuslaitteella PÄÄTE. Ensimmäinen hissin ohjain OHJAIN.1 on yhteydessä ensimmäiseen alemman tason algoritmiin SÄÄTÄJÄ.1, toinen hissin ohjain OHJAIN.2 on yhteydessä toiseen alemman tason algoritmiin OHJAIN.2, ja niin edelleen aina nsnteen hissinohjaukseen OHJAIN.n. Alemman tason algoritmit SÄÄTÄJÄ.1, SÄÄTÄJÄ.2 ... SÄÄTÄJÄ.n sekä niiden vastaaanottamat ja lähettämät tiedot ovat identtisiä. Jatkossa käsitellään vain hissiin x liittyvää algoritmia SÄÄTÄJÄ. x siihen liittyvine, .x:llä merkittyine tietoineen.

Anturien ANTURI.A, ANTURI.B ... ANTURI.N mittaamia liikennetarpeita UT.A, UT.B ... UT.N esikäsitellään ylemmän tason algoritmilla SÄÄTÄJÄ, jossa muodostetaan liikennetarve UT hissirymää varten. Anturien ANTURI.1, ANTURI.2 ... ANTURI.n mittaamat läh-tökuorman oloarvot LFB.l, LFB.2 ... LFB.n käsitellään ylemmän tason algoritmilla SÄÄTÄJÄ, joka muodostaa kokonaislähtökuor-man LFB hissiryhmää varten. Seuraavassa vaiheessa ylemmän tason algoritmi SÄÄTÄJÄ säätää suhteellisella, integroivalla ja derivoivalla ominaiskäyrällä liikennetarpeesta UT ja lähtökuor-man oloarvosta LFB korjatun, kokonaislähtökuorman ASL, josta johdetaan kokonaiskuljetusteho TTC hissirymää varten. Hissiry-män kokonaiskuljetustehosta TTC ja kuljetustehosta osakuormaa ,kohti PTC saadaan hissirymän kokonaisnimelliskuorma LC. Kulloi-sellekin hissikorille KORI.x määrätty kul jetusteho TC.x laske- * · » taan kul jetustehosta osakuormaa kohti PTC ja kulloisestakin his-sikorista KORI.x riippuvasta osakuormasta LS.x. Ennen kuljetustehojen TC.l, TC.2 ... TC.n jakamista alemman tason algoritmeille SÄÄTÄJÄ.1, SÄÄTÄJÄ.2 ... SÄÄTÄJÄ.n, tarkistaa ylem- • · V,· män tason algoritmi SÄÄTÄJÄ, onko kokonaiskuljetusteho TTC ni- • · V,· melliskuormasta riippuvalle jakamiselle riittävän suuri, ja onko • # nimelliskuormasta riippuva kuljetusteho TC.x ainakin yksi. Tarkistuksen tuloksen mukaisesti ylemmän tason algoritmi SÄÄTÄJÄ osoittaa kokonaiskuljetustehosta TTC lasketun kuljetustehon TC.x tai ennalta määrätyn kuljetustehon TC.x. Ylemmän tason al-j goritmissa SÄÄTÄJÄ käytetyt vakiot osakuormat LS.l, LS.2 ...

6 97796 LS.n, kokonaisnimelliskuorma LC, näytteenottoaika ST, hissien lukumäärä NOC, vahvistuskerroin GAN, integrointiaika INT ja ka-librointikerroin CF ovat vapaasti valittavissa syöttö- /tulostuslaitteen PÄÄTE kautta.

Alemman tason algoritmi SÄÄTÄJÄ.x määrittää jokaisella matkalla kiertoajan RT.x ja kasvattaa matkojen lukumäärää CR.x yhdellä. Sen jälkeen lasketaan tähänastisista kiertoajoista ja matkojen lukumäärästä keskimääräinen kiertoaika ART.x. Keskimääräisen kiertoajan ART.x liittämisestä osoitettuun, vastaanotettuun kuljetustehoon TC.x saadaan lähtökuorman asetusar-vo SL.x kulloisellekin hissikorille KORI.x. Myöhemmässä vaiheessa alemman tason algoritmi SÄÄTÄJÄ.x säätää suhteellisella, integroivalla ja derivoivalla säätöominaiskäyrällä lähtökuorman asetusarvosta SL.x ja vastaanotetusta lähtökuorman oloar-vosta LFB.x korjatun lähtökuorman ASL.x. Kulloistakin hissiko-ria KORI.x kuormattaessa alemman tason algoritmi SÄÄTÄJÄ.x vertaa jatkuvasti lähtökuorman oloarvoa LFB.x korjattuun läh-tökuormaan ASL.x. Kun saavutetaan korjattu lähtökuorma ASL.x, tai ennalta määrätyn, vastaanotetun oven avausajan DT.x kuluttua, lähetetään alemman tason algoritmilta SÄÄTÄJÄ.x ovenavaus-käsky DC.x hissin ohjaimeen OHJAIN.x. Vakio oven avausaika DT.x, staattinen kiertoaikaSRT.x, vahvistuskerroin GAN.x, integroin-i tiaika INT.x, tilamuuttujat hissin paikalletulo CA.x, hissin käynnistys CS.x ja muuttuja lähtökuorman oloarvo LFB.x lähete-; tään alemman tason algoritmista SÄÄTÄJÄ.x edelleenkäsittelyä *·’·' varten ylemmän tason algoritmiin SÄÄTÄJÄ.

Kuvio 3 esittää ANTURI.yn SÄÄTÄJÄ rakenteen ja sen jaksollista kulkua. Vaiheessa SI saatetaan tunnetulla tavalla kaikki ylem-män tason algoritmissa SÄÄTÄJÄ käytetyt vakiot ja muuttujat ker-takaikkisesti lähtötilaan. Kuljetustehojen määrittäminen alkaa • · vaiheessa S2, jossa tarkastetaan, onko syöttö-/tulostuslait-teesta PÄÄTE vastaanotettu vakio näytteenottoaika ST kulunut loppuun. Positiivinen tarkastuksen tulos johtaa siirtymiseen vaiheessa S3 esitettyyn vastaanottotoimenpiteeseen. Se ottaa vastaan antureilla ANTURI.A, ANTURI.B ... ANTURI.N kehitetyt 7 97796 liikennetarpeet UT.A, UT.B ... UT.N ja alemman tason algoritmeilta SÄÄTÄJÄ.1, SÄÄTÄJÄ.2 ... SÄÄTÄJÄ.n lähetetyt lähtökuor-man oloarvot LFB.l, LFB.2 ... LFB.n. Vaiheessa S4 lasketaan liikennetarve UT ja kokonaislähtökuorman oloarvo LFB hissirymälle. Vaiheessa S5 suoritettua säätötoimenpidettä lähtökuorman ASL korjaamiseksi selitetään lähemmin kuviossa 5. Vaiheessa S6 ka-librointikertoimella CF kerrottu lähtökuorma ASL antaa hissi-rymän kokonaiskuljetustehot TTC. Kokonaiskuljetustehon nimel-liskuormasta riippuva jakaminen alemman tason algoritmeille SÄÄTÄJÄ.1, SÄÄTÄJÄ.2 ... SÄÄTÄJÄ.n tapahtuu vaiheissa S7, S8 ... S13. Vaiheessa S7 lasketaan kuljetusteho osakuormaa kohti PTC, siten että kokonaiskuljetustehoa TTC verrataan hissirymän nimelliskuormaan LC. Vaiheessa S8 tarkastetaan, onko kokonais-kuljetusteho TTC pienempi tai yhtä suuri kuin hissien lukumäärä. Tarkastuksen positiivinen tulos johtaa siirtymiseen vaiheessa S9 esitettyyn valintatoimenpiteeseen. Se jakaa kokonaiskuljetustehon TTC nimelliskuormasta riippumatta osiin siten, että kokonaiskuljetustehot TC.l, TC.2 ... TC.n ovat arvoltaan enintään yksi. Valintatoimenpiteessä käytetty symboli := tarkoittaa sitä, että symbolin vasemmalla puolella oleva muuttuja saa symbolin oikealla puolella olevan muuttuja-arvon. Mikäli esimerkiksi kokonaiskuljetusteholla TTC on arvo kaksi, saa kuljetusteho TC.l ja kuljetusteho TC.2 kumpikin yhden his-simatkustajan. Muille kuljetustehoille TC.3, TC.4 ... TC.n osoi- v tetaan nolla tai ei mitään kuljetustehoa. Tarkistuksen negatii- l l vinen tulos vaiheessa 8 suoritetusta tarkastuksesta johtaa ♦ · · ** siirtymiseen vaiheissa S10, Sll ... S13 esitettyyn iterointi- prosessiin, joka toistetaan kerran jokaiselle kuljetusteholle TC.l, TC.2 ... TC.n. Vaiheessa S10 määritetään kuljetusteho TC.x riippuen kulloisenkin hissikorin KORI.x osakuormasta LS.x. Osa- • m • /•'I kuorma LS.x riippuu suoraan kulloisenkin hissikorin KORI.x ni- melliskuormasta. Sen jälkeen summataan laskettuun kuljetuste- • · 1 hoon TC.x kuljetustehon virhe TCE, minkä jälkeen se liitetään symbolilla := muuttujiin kuljetustehoon TC.x. symboli := ei täytä matemaattisen operaattorin tehtävää, vaan se symboloi yhteen liittämistä. Muuttuja kuljetusteho on siten vaiheen S10 päätyttyä korvattu vaiheen S10 alussa lasketulla kul jetusteholla TC.x, 8 97796 johon on lisätty kuljetustehon virhe TCE. Kuljetustehon virheen TCE merkitystä selitetään lähemmin vaiheissa S12 ja S13.

Vaiheessa Sll tarkistetaan, onko kulloisellekin hissikorille KORI.x osoitettava kuljetusteho TC.x pienempi kuin yksi. Tarkistuksen positiivinen tulos johtaa vaiheessa S13 olevien toimien aloittamiseen. Vaiheessa S10 laskettu kuljetustehon TC.x arvo liitetään vaiheessa S13 yhdessä tähänastisen kuljetuste-hon virheen TCE arvon kanssa kuljetustehon virheeseen TCE. Sen jälkeen kuljetusteho TC.x saa arvon nolla eli sille ei osoiteta kuljetustehoa. Vaiheella S13 on aina silloin merkitystä, kun on olemassa nimelliskuormasta riippuvia kuljetustehoja, jotka ovat pienempiä kuin yksi, ja joita siksi ei voida suorittaa. Pienellä liikennetarpeella ja epäedullisilla nimellis-/osakuor-ma-suhteilla on olemassa mahdollisuus siihen, että jokaisesta kuljetustehon laskemisesta on tuloksena kuljetusteho, joka on pienempi kuin yksi. Tästä olisi seurauksena pääpysähdyspaikal-la PÄÄPYSÄHDYSPAIKKA rekisteröityjen hissimatkustajien huomiotta jättäminen. Siksi vaiheessa S13 pidetään ennallaan sellaiset kuljetustehot TC.x, jotka ovat pienempiä kuin yksi, ja niihin lisätään muuttuja kuljetustehon virhe TCE, ja seuraavassa kul-jetustehon TC.x laskennassa ne otetaan huomioon. Vaiheessa Sll suoritetun tarkastuksen negatiivinen tulos johtaa vaiheessa S12 osoitettuun toimintaan, nimittäin kul jetustehon virheen TCE nollaamiseen. Iteraatioprosessi päättyy, kun vaiheet S10, Sll ...

'·’·* S13 on toistettu n kertaa. Vaiheessa S14 lähetetään vaiheesta * · *·*·* S9 tai vaiheista S10, Sll ... S13 tuloksena olevat kul jetuste hot TC.l, TC.2 ... TC.n alemman tason algoritmille SÄÄTÄJÄ.1, SÄÄTÄJÄ.2 ... SÄÄTÄJÄ.n. Vaiheessa S15 olevaan näytteenottoajän ST alkaessa on ylemmän tason algoritmin SÄÄTÄJÄ yksi jakso päät-tynyt. Toinen jakso seuraa heti näytteenottoa jän ST kuluttua umpeen.

• ·

Kuvio 4 esittää alemman tason algoritmin SÄÄTÄJÄ.x rakenteen ja sen kulkua. Vaiheessa SI saatetaan tunnetulla tavalla kaikki alemman tason algoritmissa SÄÄTÄJÄ.x käytetyt vakiot, tilamuuttujat ja muuttujat kertakaikkisesti lähtötilaansa. Alemman ta- 9 97796 son algoritmi SÄÄTÄJÄ.x aktivoidaan, kuten vaiheessa S2 esitetään, kulloisenkin hissikorin KORI.x tullessa paikalle pääpysäh-dyspaikalle PÄÄPYSÄHDYSPAIKKA. Saapuminen varmistetaan his-sinohjaimelta OHJAIN.x vastaanotetulla tilamuuttujalla hissin paikalletulo CA.x. Tarkistuksen positiivinen tulos johtaa vaiheessa S3 esitetyn tarkistuksen suorittamiseen, jossa määritetään, onko kulloisellakin hissikorilla KORI.x vielä edessään ensimmäinen matka, vai onko se jo otettu mukaan tavanomaiseen hissikäyttöön. Tarkistuksen positiivinen tulos johtaa vaiheessa S4 alkavaan normaalikäytön kulkuun. Negatiivinen tulos tästä tarkistuksesta johtaa ensimmäisen matkan suorituksen aloittamiseen. Seuraavaksi selitetään ensimmäistä matkaa seuraavaa kulkua, jonka jälkeen lähemmin selitetään normaalikäytössä noudatettavaa kulkua. Mikäli vaiheessa S3 suoritetun tarkistuksen perusteella tiedetään, että kulloinenkin hissikori KORI.x ei vielä ole suorittanut mitään matkaa, hypätään vaiheiden S4 ja S5 yli ja aloitetaan vaiheessa S6 esitetty tarkistus, jossa määritetään, onko alemman tason algoritmi SÄÄTÄJÄ.x todella vastaanottanut kuljetustehon TC.x. Tarkistuksen positiivista tulosta seuraavaa kulkua selitetään normaalikäytön kulun selityksen yhteydessä. Vaiheessa 6 suoritetun tarkistuksen negatiivinen tulos johtaa vaiheen S13 suorittamiseen. Mikäli vaiheessa S13 suoritetun tarkistuksen nojalla nähdään, että kul-·' loinenkin hissikori KORI.x ei vielä ole suorittanut mitään matkaa, niin suoritetaan vaihe S15, jossa tapahtuu lähtökuor-man asetusarvon laskeminen ensimmäistä matkaa varten osoitetun • « V.: kul jetustehon TC.x ja tilastollisesti saadun kiertoajan SRT.x perusteella. Sen jälkeen suoritettavat vaiheet S16, S17 ... S24 hoitavat oleellisesti korien kuormauksen valvontaa ja tarkistusta. Vaiheita S16, S17 ... S24 selitetään lähemmin käsitel-täessä normaalikäyttöä.

* · * *· m • · ·

Vaiheessa S25 suoritetun tarkistuksen negatiivinen tulos johtaa vaiheen S30 suorittamiseen, jossa muuttuja matkojen lukumäärä CR.x asetetaan nollasta ykköseksi. Sen jälkeen tapahtuu vaiheessa S31 esitetty korin kuormauksen jälkeen vielä tarkis- \ tetun lähtökuorman oloarvon LFB.x siirtäminen ylemmän tason ai- « · 10 97796 goritmiin SÄÄTÄJÄ. Siten alemman tason algoritmilla SÄÄTÄJÄ.x on päättynyt ensimmäisen matkan vaiheiden suorittaminen. Normaalikäytön vaiheiden suorittaminen alkaa kulloisenkin hissi-korin KORI.x paikalle tulosta pääpysähdyspaikalle PÄÄPYSÄHDYS-PAIKKA. Ensimmäiseltä matkalta saadut tiedot toimivat alkuarvoina seuraavien matkojen muuttujien arvoja määritettäessä. Hissikorin ensimmäinen kuormaus tapahtuu vain ohjattuna, ja se toimii yhdessä ensimmäisen matkan suorituksen kanssa perustana seuraavalle normaalikäytön vaiheiden suoritukselle.

Normaalikäytön vaiheiden suorittaminen alkaa vaiheessa S2 määritetyllä kulloisenkin hissikorin KORI.x uudella paikalle tulolla pääpysähdyspaikalle PÄÄPYSÄHDYSPAIKKA. Mikäli vaiheessa S3 suoritettu tarkistus antaa positiivisen tuloksen, aloitetaan vaihe S4. Tällöin arvioidaan edeltävän matkan kiertoaika RT.x, ja vaiheessa S5 määritetään kaikkien kiertoaikojen ja matkojen lukumäärästä CR.x keskimääräinen kiertoaika ART.x. Vaiheessa S6 suoritetun tarkistuksen positiivisen tuloksen jälkeen suoritettavia vaiheita selitetään käsiteltäessä nollakuljetustehon suorittamista. Vaiheessa S6 suoritetun tarkistuksen negatiivinen tulos johtaa vaiheen S13 suorittamiseen ja, koska ensimmäinen matka jo on suoritettu, vaiheen S19 suorittamiseen. Vaiheessa S19 alkavalla oven avausajalla DT.x aloitetaan kulloisenkin his-. sikorin KORI.x kuormaaminen. Vaiheen S20 iteraatioprosessi tar- . . kistaa hetkellisiä lähtökuorman oloarvoja LFB.x ja oven avaus- t * · ; * aikaa DT.x. Heti kun kulloisellakin hissikorilla KORI.x on • · · ***** lähtökuorman oloarvo LFB.x, joka vastaa korjattua lähtökuormaa ASL.x, tai heti kun syöttö-/tulostuslaitteelta PÄÄTE vastaanotettu oven avausaika DT.x on kulunut, lähetetään vaiheessa S21 esitetty oven sulkemiskäsky DC.x hissinohjaimeen OHJAIN.x. Vai-heen S22 iteraatioprosessissa tarkistetaan tilamuuttujaa his-:Y: sin käynnistys CS.x, kunnes hissinohjaukselta OHJAIN.x vastaan- otettu arvo täyttää vaiheessa S22 esitetyn ehdon. Kulloisenkin hissikorin KORI.x lähdöllä tapahtuu vaiheessa S23 kiertoajan RT.x käynnistäminen ja vaiheessa S24 hetkellisen lähtökuorman oloarvon LFB.x mittaaminen.

u 97796

Vaiheessa S25 suoritetun tarkistuksen positiivisella tuloksella jatketaan vaiheella S26 normaalikäytön vaiheita määrittämällä ennalta annetun kuljetustehon TC.x ja keskimääräisen kiertoajan ART.x perusteella lähtökuorman asetusarvo SL.x. Vaiheessa S27 tarkistetaan, onko vaiheessa S26 laskettu lähtökuorman asetusarvo SL.x pienempi kuin yksi hissimatkustaja. Tarkistuksen positiivinen tulos johtaa vaiheessa S28 suoritettuun lähtökuorman asetusarvon SL.x kiinnittämiseen arvoon yksi ja kuljetus-tehon TC.x pienentämiseen yhteen. Vaiheessa S29 suoritettua säätötoimenpidettä lähtökuorman ASL.x korjaamiseksi selitetään lähemmin kuviossa 6. Ensimmäisen matkan yhteydessä selitettyjen vaiheiden S30 ja S31 päätyttyä on alemman tason algoritmin SÄÄTÄJÄ.x normaalikäytön yksi jakso päättynyt. Toinen jakso alkaa heti, kun kulloinenkin hissikori KORI.x saapuu pääpysähdys-paikalle PÄÄPYSÄHDYSPAIKKA.

Vaiheessa S6 suoritetun nollakuljetustehon suhteen suoritetun tarkistuksen positiivinen tulos johtaa vaiheessa S7 esitettyyn korissa olevien matkustajien tarkistamiseen. Vaiheessa S7 suoritetun tarkistuksen positiivinen tulos johtaa vaiheessa S8 suoritettavaan lähtökuorman oloarvon LFB.x iteratiiviseen tarkistukseen. Kun vaiheessa S8 esitetty ehto LFB.x = 0 on täytetty, seuraa vaiheessa S9 oven sulkemiskäskyn DC.x lähettäminen hiss-nohjaimeen OHJÄIN.x. Vaiheessa S10 saatetaan kuviossa 6 seli-tetty säätöalgoritmi lähtötilaansa ja sen jälkeen vaiheessa Sll tarkistetaan muuttuja kuljetusteho TC.x. Vaiheen S12 aloittaa « · .V. uusi kuljetustehon liittäminen. Vaiheessa S12 suoritetun tar- • 9 t kistuksen positiivinen tulos johtaa kuljetustehon uudelleen osoittamisen jälkeen tarvittavaan lähtökuorman asetusarvon SL.x uudelleen laskemiseen tähän astisen keskimääräisen kiertoajan , , ART.x perusteella. Vaiheessa S12 suoritetun tarkistuksen nega- * 1 · '·1·’ tiivinen tulos johtaa ensimmäisen matkan yhteydessä selitettyyn vaiheeseen S15. Seuraavat vaiheet S16 ja S17 vastaavat normaa-likäytön yhteydessä selitettyjä vaiheita S27 ja S28. Vaiheessa S18 annetaan ensimmäiselle matkalle nollakuljetusteholle vai- · heissä S14 tai S15 lasketulle lähtökuorman asetusarvolle SL.x I I · 12 97796 korjattu lähtökuorma ASL.x. Nollakuljetustehon muut vaiheet vastaavat normaalikäytön vaiheita.

Kuvio 5 esittää ylemmän tason algoritmin SÄÄTÄJÄ säätöalgorit-mia ja kuvio 6 esittää alemman tason algoritmin SÄÄTÄJÄ.x sää-töalgoritmia. Molemmat säätöalgoritmit ovat rakenteeltaan samanlaiset. Seuraavassa niitä käsitellään yhdessä. Jaksollisissa vaiheissa SI - S5 säädetään lähtökuormaa suhteellisella, integroivalla ja esittämättä olevalla derivoivalla säätöominais-käyrällä. Esittämättä oleva derivoiva säätöominaiskäyrä määräytyy samalla tavalla kuin integroiva säätöominaskäyrä lähtökuorman erosuureesta ja lähtökuorman erosuureen, vahvis-tuskertoimen, derivoimisajan ja näytteenottoajän perusteella lasketusta erosuureesta. Toisessa toteutusvaihtoehdossa käytetään säätöalgoritmia, jossa on dead-beat-säätöominaisuus. Eräässä toisessa toteutuksessa käytetään säätöalgoritmia, jossa on tila-/valvoja-ominaisuus. Vaiheessa SI määritetään lähtökuorman virhe SLE, SLE.x liikennetarpeen UT tai lähtökuorman asetusarvon SL.x ja lähtökuorman oloarvon LFB, LFB.x erotuksesta. Vaiheessa S2 lasketaan lähtökuorman virheestä SLE, SLE.x ja siiehnastisesta, kumuloidusta lähtökuorman virheestä CLEalt/ CLE.xalt uusi, kumuloitu lähtökuorman virhe CLE, CLE.x. Vaiheessa S3 seuraa suhteellisen osuuden PPA, PPA.x laskeminen ja vaiheessa S4 integraaliosuuden IPA, IPA.x laskeminen. Kummatkin osuudet antavat vaiheessa S5 summattuina korjatun lähtökuorman ! ; ASL, ASL.x.

• · · • · · • · • · · • · • · * · · 1 · 13 97796

Taulukko 1

Koodi lyhenne_Vakio CFl Kalibrointikerroin 1 DT Oven avausaika GAN Vahvistuskerroin INT Integrointiaika IPA Integraaliosuus LC Kokonaisnimelliskuorma LS Osakuorma NOC Kerrosten lukumäärä PPA Suhteellinen osuus ST Näytteenottoaika SRT Tilastollinen kiertoaika

Koodi lyhenne_Tilamuuttuja CA Hissin paikalletulo CS Hissin käynnistys DC Oven sulkemiskäsky

Koodilvhenne_Muuttuja ART Keskimääräinen kiertoaika ASL Korjattu lähtökuorma CR Matkojen lukumäärä CLE Kumuloitu lähtökuormien virhe LFB Lähtökuorman oloarvo PTC Kuljetuskapasiteetti osakuormaa kohti RT Kiertoaika . . SL Lähtökuorman asetusarvo SLE Lähtökuorman virhe *·*·' TC Kuljetusteho TCE Kuljetuskapasiteetin virhe TTC Kokonaiskuljetusteho UT Liikennetarve

Claims (26)

1. Menetelmä hissikorien rakennuksen täyttävän henkilöliikenteen hallitsemiseksi ainakin yhdestä hissistä muodostuvan 5 hissiryhmän pääpysähdyspaikalla (PÄÄPYSÄHDYSPAIKKA), jolloin hissikorit (K0RI.1, KORI.2 ... KORI.n) lähetetään pääpysäh-dyspaikalta (PÄÄPYSÄHDYSPAIKKA) riippuen rakennuksen täyttävästä henkilöliikenteestä, tunnettu siitä että: - ylemmän tason algoritmi (SÄÄTÄJÄ) määrittää, pääpysähdys-10 paikalle (PÄÄPYSÄHDYSPAIKKA) saapuvasta ja pääpysähdyspai- kalta (PÄÄPYSÄHDYSPAIKKA) lähtevästä, rakennuksen täyttävästä henkilöliikenteestä riippuen, liikennemittauksen tiedoista liikennetarpeen (UT) ja lähtökuorman kokonaisoloarvon (LFB) hissiryhmää varten, ja siitä riippuen hissiryhmän 15 kokonaiskuljetustehon, - ylemmän tason algoritmi (SÄÄTÄJÄ) kokonaiskuljetustehosta (TTC) määrittää laskelmaan perustuen kunkin hissikorin (KORI.x) kuljetustehon (TC.x), ja osoittaa alemman tason algoritmin (SÄÄTÄJÄ.x) vastaavalle hissikorille (KORI.x), 20 jolloin kaikkien osoitettujen kuljetustehojen (TC.l, TC.2 ... TC.n) summa vastaa kokonaiskuljetustehoa (TTC), ja - alemman tason algoritmi (SÄÄTÄJÄ.x) lähettää kulloisenkin hissikorin (KORI.x) matkaan riippuen osoitetusta kuljetuste- : hosta (TC.x), riippuen sen kiertonopeudesta (RT.x) ja riip- 25 puen kulloisenkin hissikorin (KORI.x) hallitsemasta, raken-nuksen täyttävästä henkilöliikenteestä.

• · · • · · • · · . . 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu • · · ' • · · ... ........ siitä, että ylemmän tason algoritmi (SAATAJA) riippuen • ♦ * • · · * * 30 kokonaiskuljetustehosta rajoittaa niiden hissikorien luku määrää, joille kuljetusteho (TC.x) osoitetaan.

• · · • · · • · « • · · ·.· · 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että edellytykset kulloisenkin hissikorin (KORI.x) /".35 mukaanottamiselle normaaliin hissikäyttöön aikaansaadaan '·' ensimmäisellä matkalla. « · > · .· au . >iii i . .LK , . . 15 97796

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä että kun alemman tason algoritmille (SAATAJA.x) ei osoiteta kuljetustehoa (TC.x), seuraa vaiheiden jakso, joka kuljetustehon (TC.x) uudella osoituksella mahdollistaa 5 vaiheiden normaalin edelleen läpikäymisen.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pienen kuljetustehon (TC.x) aiheuttamalla, alle yhden hissimatkustajän lähtökuorman asetusarvolla (SL.x) 10 alemman tason algoritmi (SAATAJA.x) noudattaa vaiheita, jotka mahdollistavat kulloisenkin hissikorin (KORI.x) säädetyn lähettämisen yhdellä matkustajalla, ja saavutetulla osoitetulla kuljetusteholla (TC.x) noudattaa vaiheita ilman osoitettua kuljetustehoa (TC.x). 15

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - alemman tason algoritmi (SÄÄTÄJÄ.x) määrittää kiertoajan (RT.x) kulloisellekin hissikorille (KORI.x), ja että 20 - alemman tason algoritmi (SÄÄTÄJÄ.x) määrittää laskelmaan perustuen keskimääräisen kiertoajan (ART.x) kulloisellekin hissikorille (KORI.x).

• · 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu '.· 25 siitä, että alemman tason algoritmi (SAATAJA.x) määrittää osoitetun kuljetustehon (TC.x) ja keskimääräisen kiertoajan IM . (ART.x) laskelman perusteella lähtökuorman asetusarvon IM (SL.x) kulloisellekin hissikorille (KORI.x). • · · • ♦ • · • · ♦ III * 30

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alemman tason algoritmi (SAATAJA.x) lähtökuorman • · · *·:·* asetusarvosta (SL.x) ja lähtökuorman oloarvosta (LFB.x) • · « *.* * määrittää säätöalgoritmin perusteella korjatun lähtökuorman (ASL.x) kulloistakin hissikoria (KORI.x) varten. 35

• 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alemman tason algoritmi (SÄÄTÄJÄ.x) kulloisenkin 16 97796 hissikorin (KORI.x) kuormauksen aikana jatkuvasti vertaa lähtökuorman oloarvoa (LFB.x) korjattuun lähtökuormaan (ASL.x).

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että kun kulloistakin hissikoria (KORI.x) kuormattaessa saavutetaan korjattu lähtökuorma (ASL.x) tai kun oven avausaika (DT.x) on kulunut loppuun, alemman tason algoritmi (SÄÄTÄJÄ.x) lähettää oven sulkemiskäskyn (DC.x) 10 hissinohjaimelle (OHJAIN.x).

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kulloisenkin hissikorin (KORI.x) lähtiessä pääpysähdyspaikalta (PÄÄPYSÄHDYSPAIKKA) alemman tason 15 algoritmi (SÄÄTÄJÄ.x) jälkikäteen mittaa lähtökuorman oloar-von (LFB.x) ja valmistelee sitä lähtökuorman (ASL.x) ja kokonaislähtökuorman (ASL) korjaamista varten.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että - liikennetarve (UT) lasketaan yhtälön UT = UT.A + UT.B + ... + UT.N mukaisesti, jolloin UT.A on A:nnen anturin (ANTURI.A), UT.B on B:nnen anturin (ANTURI.B) ja UT.N on N:nnen anturin ;· 25 (ANTURI.N) ilmaisemat, rakennuksen täyttävät hissimatkusta- jät jaksoa kohti, ja • · · . - kokonaislähtökuorma (LFB) lasketaan yhtälöstä .♦1 2/·. LFB = LFB.1 + LFB.2 + ... + LFB.n, « · · jolloin LFB.l on ensimmäisen, LFB.2 on toisen ja LFB.n • · 1 30 n:nnen hissikorin lähtökuorman oloarvo jaksoa kohti. · · 2

:·’ 13. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu • · · '·1 ’ siitä, että kokonaiskuljetusteho (TTC) lasketaan yhtälöstä TTC = ASL · CF, i‘".35 jossa ASL on korjattu kokonaislähtökuorma ja CF kuljetuste-\ hon normioimiseen tarvittava kalibrointikerroin. 97796 1 7

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kokonaislähtökuormaa (ASL) säädetään suhteellisella, integroivalla ja derivoivalla säätöominaiskäyrällä. 5

14 97796

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kokonaislähtökuormaa (ASL) säädetään dead-beat- säätöominaisuudella.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kokonaislähtökuormaa (ASL) säädetään tila- /valvoja-säätöominaisuudella.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että kuljetusteho (TC.x) kulloistakin hissikoria (KORI.x) varten lasketaan yhtälöstä LS.x · TTC TC.x = -----------------

18. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, . tunnettu siitä, että kokonaiskul jetustehon (TTC) ·...· ollessa enintään hissien lukumäärän (NOC) suuruinen, jokai- selle hissimatkustajalle osoitetaan kokonaiskuljetustehoa :V: 30 (TTC) vastaava lukumäärä hissikoreja. • · • · # · · • · «

19. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, . tunnettu siitä, että kokonaiskul jetustehon (TTC) ♦ · · 'V.' ollessa suurempi kuin hissien lukumäärän (NOC) suuruinen, ei • ♦ · * 35 niille hissikoreille osoiteta mitään kuljetustehoa (TTC), joille patenttivaatimuksen 17 mukaisella laskelmalla saadaan i : kuljetusteho (TC.x), joka on pienempi kuin yksi, jolloin tämä kuljetusteho (TC.x) osoitetaan seuraavalle hissikorille ·*·;. (KORI.x+1). 18 97796

20. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alemman tason algoritmi (SÄÄTÄJÄ.x) noudattaa kulloisenkin hissikorin (KORI.x) ensimmäisen mat- 5 kan suorittamiseksi vaiheita, joissa valmistellaan tietoja sen jälkeistä normaalikäyttöä varten.

20 LC jossa LS.x on kulloisenkin hissikorin (KORI.x) nimelliskuor-masta riippuva osakuorma, TTC hissiryhmän on kokonaiskulje-tusteho ja LC nimelliskuorma. 25

21. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kulloisenkin hissikorin (KORI.x) 10 jokaisen matkaan lähettämisen jälkeen, kun siinä on yksi matkustaja, vähennetään kulloisenkin hissikorin (KORI.x) kuljetustehoa (TC.x) yhdellä.

22. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, t u n -15 n e t t u siitä, että kulloisenkin hissikorin (KORI.x) keskimääräinen kiertoaika (ART.x) lasketaan yhtälöstä Σ RT.x ART.x = ----------------- CR.x 20 jossa Σ RT.x on kulloisenkin hissikorin (KORI.x) siihenastisten kiertoaikojen summa ja CR.x on siihenastisten matkojen lukumäärä.

23. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, t u n -25 n e t t u siitä, että kulloisenkin hissikorin (KORI.x) • : lähtökuorman oloarvo (SL.x) lasketaan yhtälöstä ·...· SL.x = TC.x · ART.x, jossa TC.x on kulloisenkin hissikorin (KORI.x) kuljetusteho ja ART.x sen keskimääräinen kiertoai- ::: ka. :Y: 30 • ·

24. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähtökuormaa (ASL.x) kulloista-kin hissikoria (KORI.x) varten säädetään suhteellisella, • · · integroivalla ja derivoivalla säätöominaiskäyrällä. 35

25. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, 19 97796 tunnettu siitä, että lähtökuormaa (ASL.x) kulloistakin hissikoria (KORI.x) varten säädetään dead-beat- säätö-ominaisuudella .

26. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähtökuormaa (ASL.x) kulloistakin hissikoria (KORI.x) varten säädetään tila- /valvoja-säätöominaisuudella. 10 • 1 • · · • · · • · · • · · • · S · · • · • · • · · • · · • · • · · • · · • · · i · · • · · • · · 20 97796