FI97441C - Menetelmä pintakiinnitteisen tekohammaskruunun tai valutäytteen valmistamiseksi - Google Patents

Description

97441

Menetelmä pintakiinnitteisen tekohammaskruunun tai valu-täytteen valmistamiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää pintakiinnitteisen 5 preparoituun hammasonteloon sopivan tekohammaskruunun tai valutäytteen valmistamiseksi, joka käsittää seuraavat vaiheet: muodostetaan mainitun ontelon negatiivinen reproduktio, 10 kopiojyrsintään negatiivisen reproduktion avulla sydän, joka käsittää mainittuun onteloon rajoittuvan pinnan, sekä ulkoisen pinnan, ja ainakin osalle sydämen ulkoista pintaa kiinnitetään lasite.

15 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että sydän koostuu bioyhteensopivasta materiaalista, jonka suhteellinen tiheys on > 95 %, ja että sydämen keraaminen materiaali käsittää vähintään yhden seuraavista oksideista: 20 A1203, Ti02, MgO, Zr02 ja Zr02, jossa on jopa 25 pai- no-% vähintään yhtä seuraavista aineista: Y203, MgO Ja CaO, jolloin kopiojyrsintä suoritetaan tiiviiksi puristetulla tai esisintratulla rungolla, minkä jälkeen runko sintrataan lopulliseen tiheyteen.

25 Kun aloitetaan reprodusoimalla negatiivi preparoi- .:. dusta hampaasta ja kopiojyrsimällä siihen pinta, joka so- pii tehtyyn onteloon, saadaan hammaskruunu tai valutäyte, • · ...^ joka on helpompi valmistaa ja myös huokeampi. Lisäksi pin- • * takiinnitteinen kruunu ja valutäyte ovat rakenteeltaan • · · ·* 30 kestävämpiä ja muodoltaan tarkempia. Päällyspinta valmis tetaan mieluimmin elimistölle sopivasta, erittäin kestä-västä keraamisesta materiaalista, joka sintrataan hyvin tiiviiksi.

Metallista valmistetut tekohammaskruunut ja valu- 35 täytteet tehdään nykyään seuraavalla tavalla. Hammaslääkä- , 97441 £» ri tekee mallin siitä hampaasta, jonka päälle hammasraken-ne kiinnitetään potilaan suuhun, sen jälkeen otetaan jäljennös ja sen avulla kipsijäljennös. Tämän mallin avulla hammasteknikko valmistaa kruunun vahasta. Viereiset ham-5 paat on otettava tällöin huomioon ja hammasteknikolla on oltava mallit potilaan molemmista leuoista. Vahasta tehty valumuotti kiinnitetään vahakruunussa olevien ulokkeiden päälle. Vahakruunu irrotetaan kipsimallista. Vahakruunu ja valumuotti pannaan sitten metallirenkaaseen. Vaha polte-10 taan pois ja kruunu voidaan valaa joko jalo- tai muuhun metalliin. Valettu kruunu voidaan joissakin tapauksissa peittää posliinipinnalla, niin että saadaan hammaskruunu, jonka väri vastaa luonnollisten hampaiden väriä. Posliinin tilalla voidaan käyttää tällöin muovia.

15 Lasihammaskruunujen valmistus muistuttaa hyvin pal jon edellä selostettua tekniikkaa ja erona onkin tällöin vain se, että valamisen jälkeen kruunun pintaan muodostetaan ohut posliinikerros, joka poltetaan, niin että ham-maskruunuun saadaan kulloinkin luonnollisia hampaita vas-20 taava väri.

Pääasiassa posliinista valmistetut hammaskruunut voidaan tehdä tavanomaisella hammasposliinitekniikalla jalometalliseoslevyn päälle. Posliinikruunut ja valutäyt-teet voidaan myös valmistaa tavanomaisella hammasposliini-, 25 tekniikalla tukimallin päälle. Tämän mallin materiaali ei ··· muutu mitoiltaan, kun se kuumennetaan 1 200 °C:seen. Kun • · · » hammaskruunu tai valutäyte on valmis, tukimalli poistetaan ,···, hiekkapuhalluksella.

» ·

Edellä selostettuja monimutkaisia ja aikaa vieviä • · · ’ 30 menetelmiä käytetään valmistettaessa hammaskruunuja ja valutäytteitä, jotka sopivat yksilöllisesti preparoituihin • · · '···’ onteloihin luonnollisissa hampaissa.

FI 896 120 koskee menetelmää esivalmistettujen katteiden valmistamiseksi teollisesti. Hammasteknikko muotoi-35 lee katteen polttamalla sen pintaan posliinia. Sensijaan 3 97441 keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetaan yksilöllisiä tekohammaskruunuja tai valutäytteitä.

Nykyään tekohammaskruunuissa käytettävään materiaaliin (posliini, lasi ym.) liittyvänä probleemana on niiden 5 hauraus, joka aiheuttaa usein niiden liian aikaisin tapahtuvan murtumisen, joten tällaiset tekokruunut ja valutäyt-teet on uusittava enemmän tai vähemmän säännöllisesti.

Käsiteltävän keksinnön eräänä tavoitteena on saada aikaan sellaiset tekohammaskruunut ja valutäytteet, jotka 10 on helpompi valmistaa ja jotka ovat tämän vuoksi huokeampia ja lisäksi kestävämpiä sekä muodoltaan tarkempia.

Keksinnön toisena tavoitteena on valmistaa valutäy-te tai pintakiinnitteinen hammaskruunu käyttämällä tiiviiksi sintrattua, erittäin kestävää keraamista materiaa-15 lia edellyttäen, että hyvää kestävyyttä ja tarkkaa muotoa (sintrauksessa tapahtuvan kutistumisen kompensoimiseksi) koskeva vaatimus voidaan yhdistää posliinin käyttöön liittyvään vaatimukseen, kun on kysymys sen polttamisesta, kiinnittyvyydestä alustaan, elimistölle sopivuudesta ja 20 esteettisistä näkökohdista.

Kuvio 1 esittää luonnollista hammasta, jossa on tekovalutäyte (pisteillä varjostettu alue). Tämä kuvio liittyy kuvioissa 2 ja 3 esitettyihin poikkileikkauksiin.

Kuvio 2 on poikkileikkaus valutäytteen käsittävästä . . 25 luonnollisesta hampaasta.

« · · ··· Kuvio 3 on poikkileikkaus juurihoidetusta hampaas- ta, jossa on valutäyte.

.··, Kuvio 4 esittää luonnollista hammasta, jossa on • « pintakiinnitteinen hammaskruunu (pisteillä varjostettu • · · 30 alue). Tämä kuvio liittyy kuvioissa 5 ja 6 esitettyihin poikkileikkauksiin.

• * ♦ '♦··' Kuvio 5 on poikkileikkaus luonnollisesta hampaasta, jossa on pintakiinnitteinen hammaskruunu.

Kuvio 6 on poikkileikkaus juurihoidetusta hampaas-35 ta, jossa on pintakiinnitteinen hammaskruunu.

, 97441 4

Kuvio 1 esittää hampaassa olevaa valutäytettä. Ontelon ja valutäytteen välinen raja on merkitty viitenumerolla 1 ja hampaan akseli X:llä.

Kuvio 2 on poikkileikkaus luonnollisessa hampaassa 5 olevasta valutäytteestä. Pinnoite on merkitty A:11a, tiiviistä, sintratusta keraamisesta materiaalista tehty sydän on merkitty taas B:llä, sementti C:llä, sydämen kopiojyr-sitty pinta D:llä, ontelon preparoitu pinta E:llä, ydin F:llä ja luonnollisen hampaan juuri H:11a.

10 Kuvio 3 esittää poikkileikkausta vaihtoehtoisesta rakenteesta juuritäytettyä hammasta varten, samat kirjaimet merkitsevät samoja osia kuin kuviossa 2 ja juuritäyte on merkitty G:llä.

Kuvio 5 esittää poikkileikkausta pintakiinnittei-15 sestä hammaskruunusta, joka on kiinnitetty luonnolliseen hampaaseen, ja kuvio 6 on poikkileikkaus vaihtoehtoisesta rakenteesta pintakiinnitteistä hammaskruunua varten juuritäyte-tyssä hampaassa, jolloin käytetyt kirjaimet vastaavat ku-20 vioissa 2 ja 3 esitettyjä kirjaimia.

Jokaisessa kuviossa pintakiinnitteinen tekohammas-kruunu tai valutäyte ovat pinnan A ja sydämen B muodostama yhdistelmä. Ne on kiinnitetty preparoituun onteloon E sementillä C.

25 Käsiteltävän keksinnön mukaan pintakiinnitteiset ··· tekohammaskruunut ja valutäytteet on tehty niin, että sy- « « · · dän on valmistettu elimistölle sopivasta materiaalista .··*. osan sydämen B ulkopinnasta ollessa mitoitettu tällöin • · t·;·. niin, että se sopii onteloon e, joka voi olla preparoitu » · · 30 pintakiinnitteistä hammaskruunua tai juurikanavan kärjen . päällä olevaa hammaskruunua varten. Sydämen elimistölle • · * *;··* sopiva materiaali on myrkytöntä, se ei vahingoita suun kudoksia eikä saa myöskään aikaan ei-toivottuja vaikutuksia. Lisäksi tämä materiaali ei saa aiheuttaa värinmuutok-35 siä eikä muutenkaan ei-toivottuja vaikutuksia pintamate- 5 97441 riaaliin. Pintakiinnitteiset hammaskruunut ja valutäytteet kiinnitetään onteloihin sementillä.

Käsiteltävällä keksinnöllä pystytään yksinkertaistamaan tuntuvasti hammasteknikon työtä. Potilaan molemmis-5 ta leuoista tehtyjen kipsimallien ja hammasmallin päälle pannun esivalmistetun sydämen avulla hammasteknikko voi tehdä lopullisen hammasrakenteen pintakiinnitteisestä ham-maskruunusta tai valutäytteestä ja säätää samalla niiden toiminnan ja koon. Pinnan muodostamiseksi tarvitaan pos-10 liiniuuni tai yhdistelmäpinnan puristuslaite. Menetelmä hammaskruunun tai valutäytteen muodostamiseksi keksinnön mukaan nykyiseen hammasonteloon sopivaksi lyhentää tuntuvasti näiden rakenteiden valmistusaikaa ja samalla kruunun kestävyys ja muototarkkuus lisääntyvät.

15 Keksinnön mukaiset sydämet voidaan tehdä metalleis ta tai seoksista, esimerkiksi titaanista tai hammasseok-sista, muovista, posliinista, lasikeramiikkamateriaalista tai keraamisesta apatiitista kopiojyrsimällä negatiivinen reproduktio preparoiduista onteloista E. Tämä kopiojyrsi-20 minen muodostaa pintakiinnitteisen hammaskruunun tai ontelon D valutäytteen rajapinnan. Negatiivinen reproduktio tehdään muodostamalla jäljennös preparoidusta hampaasta tai tästä hampaasta ja siihen liittyvistä hampaista tehdystä mallista. Jäljennösmateriaali täyttää koko ontelon 25 ja poistettaessa jäljennös hampaista se käsittää pinnan D ·*· ja viereisiin hampaisiin liittyvät kosketuspisteet. Jäi- ιι·« jennöksestä pintaa D lähinnä olevaa materiaalia ohjataan ,·. niin, että pinta D tulee kopiojyrsinnän alueelle. Vierei- • « y.'·' siin hampaisiin liittyvät kosketuspisteet ovat keskipis- • » · 30 teestä erillään olevassa suunnassa. Ontelon ulkopuolella oleva rakenne preparoidaan käsin tavanomaisella hammastek- • · » *···* niikasssa käytettävällä menetelmällä. Negatiivinen repro duktio voi olla esimerkiksi Kerr-jäljennös tai silikoni-j älj ennös.

35 Keksinnön mukainen sydän tehdään mieluimmin elimis tölle sopivasta, tiiviiksi sintratusta ja erittäin lujasta 6 97441 keraamisesta materiaalista. Valmiin sydämen päälle muodostetaan pinta, niin että lopullinen tuote on hammaskruunu tai valutäyte, joka sopii nykyiseen hammasonteloon ja koko hammasryhmään.

5 Kuten kuvioista 2 ja 3 voidaan nähdä, tekovalutäyt- teet tehdään sydämenä tiiviiksi sintratusta keraamisesta materiaalista B, jossa on pinta A. Ne kiinnitetään preparoituun onteloon esimerkiksi sementillä. Ohut sementtiker-ros C yhdistää preparoidun ontelon seinämät E valutäytteen 10 tai pintakiinnitteisen hammaskruunun pinnan siihen osaan, joka on tehty niin, että tämä pinta D sopii hyvin tarkasti preparoituun onteloon E. Sementtikerroksen vahvuus voi olla < 200 pm, mieluimmin 25 - 75 pm. Pintakiinnitteiset tekohammaskruunut tehdään sydämenä tiiviiksi sintratusta 15 keraamisesta materiaalista B, jossa on pinta a. Kuten kuviosta 6 voidaan nähdä, juuritäytetyn hampaan ontelo ulottuu juurikanaviin, jolloin varmistetaan hammaskruunun paras mahdollinen kiinnittyminen. Pinta A voidaan tehdä ham-masposliinista tai muovista. Rakenteiden sementointi voi-20 daan suorittaa esimerkiksi lasisementillä, fosfaattisemen-tillä tai tähän tarkoitukseen voidaan käyttää myös jotakin muovia. Jälkimmäisessä tapauksessa voi olla edullista, että rakenteiden ne pinnat D, jotka liittyvät hammasraken-teen preparoituihin pintoihin, käsitellään silaanilla. 25 Preparoidun ontelon emaliseinämät voidaan etsata ja prepa-·>·· roidun ontelon hammasseinämät voidaan käsitellä hammaslii- • . · i ... j maila E, ennen kuin edellä selostetut korjatut osat semen- ,*··, toidaan muovilla, jossa voi olla fillerihiukkasia, jotka * * ovat esimerkiksi keraamista tai polymeerimateriaalia. On- * I 4 30 telon preparointi suoritetaan ilman aliuurtoa. Aliuurto- kohdat voidaan sulkea jollakin sementillä, esimerkiksi • » ♦ ’···’ lasisementillä.

Keraaminen jauhe voidaan tehdä usealla erilaisella jo tunnetulla menetelmällä. Voidaan käyttää esimerkiksi 35 perinteisiä jauhemetallurgian menetelmiä, jolloin eri komponentit sekoitetaan toisiinsa ja jauhetaan joko kuivina 7 97441 tai vedellä tai jollakin epäorgaanisella liuottimena (esimerkiksi alkoholilla) kostutettuina. Voidaan käyttää myös ns. SOL-GEL-menetelmää, jossa erilaiset oksidimate-riaalit tulevat vesiliuoksesta tai ne saostetaan metalli-5 alkoksideista esimerkiksi vedettömässä alkoholissa lisäämällä tällöin vettä tarpeen mukaan. Lisäksi voidaan käyttää eri menetelmien yhdistelmää soveltamalla SOL-GEL-tek-niikkaa pintakerroksen muodostamiseksi halutusta metalli-oksidista jauhemateriaalin päälle. Voiteluaineita tai mui-10 ta orgaanisia sideaineita voidaan tarvittaessa lisätä keraamiseen jauheeseen valmistusmenetelmästä riippuen sopivina ajankohtina prosessin aikana, kuten yleisesti tiedetään. Myös muita keraamisen materiaalin valmistusmenetelmiä voidaan soveltaa, esimerkiksi reaktiosintrausta, jol-15 loin sopiva metalli hapetetaan, nitridoidaan jne. Esimerkiksi alumiini voidaan hapettaa huolellisesti valvotussa prosessissa aluminiumoksidiksi. Nämä menetelmät mahdollistavat esimuodostamisen tai kuiduilla suoritettavan vahvistamisen, esimerkiksi nestemäisellä metallilla kyllästetys-20 sä huovassa.

Monet elimistölle sopivat monoliittiset, keraamiset materiaalit voivat olla hauraita, mikäli niitä ei sintrata melkein täysin tiiviiksi, yli 98 % ja mieluimmin > 99,5 % teoreettisesta tiheydestä. Nämä keraamiset materiaalit 25 voidaan kuitenkin vahvistaa erilaisilla vahvistusmekanis- ··· meillä. Hienojakoiset hiukkaset, levymäiset hiukkaset, i · · * ....t kiteet tai kuidut lisäävät yhdistelmärakenteen murtolu- ,···. juutta. Tyypillisiä lisäaineita ovat nitridit, karbidit, » f m.', boridit tai näiden seokset siirtymämetallin kuuluessa täl- 30 löin ryhmään IV - VI tai elementteihin AI tai Si. Sitkis-tyminen voidaan saada aikaan myös ns. transformaatiosit-

• I I

*···* kestämisellä, ts. lisäämällä stabiloimatonta Ze02 tai Y203:lla, MgOrlla tai CaOrlla stabiloitua Zr02. Näiden viimeksi mainittujen oksidien lisäys saa olla enintään 35 25 paino-%, mutta sen tulisi kuitenkin olla yli 2 pai- 97441 8 no-%. Paras suoritus saadaan Zr02:n ollessa 3-12 pai-no-%.

Voiteluaineita ja/tai muita orgaanisia sideaineita sisältävä jauhe puristetaan kokoon kylmänä isostaattises-5 ti, puristetaan yksiakselisesti, valetaan, painevaletaan, ruiskupuristetaan tai puristetaan kokoon jollakin sopivalla tavalla. Kompaktin rungon mitat ovat sellaiset, että siinä on riittävästi materiaalia sydämen sen ulkopinnan kopiojyrsimistä varten, joka menee preparoituun onteloon 10 E. Sintrauskutistuminen on otettava huomioon tämän kopio-jyrsinnän aikana. Näin ollen kopiojyrsittyä pintaa D on suurennettava niin, että kompakti runko on mitoiltaan sellainen, että sillä on erittäin tiiviin rakenteen muodostavan sintrausprosessin jälkeen haluttu lopullinen geometri-15 nen muoto D, jolloin se sopii preparoituun onteloon E erittäin tarkasti.

Keraaminen runko voidaan myös esisintrata ennen preparoituun onteloon E tarkoitetun pinnan D kopiojyrsimistä. Kaikki muut pinnat tehdään melkein lopulliseen muo-20 toonsa ennen loppusintrausta. On tärkeää, että keraaminen materiaali sintrataan umpihuokoiseksi, mikä tarkoittaa oksidimateriaalin kohdalla ainakin 95 %:n teoreettista tiheyttä, mutta hyvän mekaanisen lujuuden takaamiseksi materiaalin tiheyden tulisi olla yli 98 %, koska 99,5 % .( 25 ylittävät tiheydet takaavat parhaan kestävyyden.

• · * *. Sintraus voi tapahtua tyhjiössä tai vetyilmassa « · · ’··· normaalissa ilmakehän paineessa tai paineen ollessa nos- • · · ···*· tettu ylipainesintraukseen tai kuumaan isostaattiseen ko- • · · · • ’ koonpuristamiseen tai vaihtoehtoisesti kuumapuristamiseen • · · 30 liittyen. Erittäin puhdas A1203 tulee läpikuultavaksi täy- I I · ··/ · teen tiheyteen tapahtuvan sintrauksen aikana tyhjiössä tai vetyimassa, mikä onkin edullista haluttaessa imitoida luonnollisia hampaita. Puhdas oksidimateriaali voidaan sintrata ilmassa, mutta jotkut komposiitit on sintrattava 35 inertissä tai ohjatussa ilmassa. Sydän muotoillaan uiko- 9 97441 puolelta niin, että pintakerros on helppo muodostaa. Ulkopinta voi vastata suunnilleen normaalihampaiden muotoa. Loppusintrauksen jälkeen sydämen pinnat joudutaan ehkä hiomaan, nimenomaan preparoidun ontelon ulkopuolella ole-5 vat ulkopinnat. Hiominen tapahtuu valutäytteen tai pinta-kiinnitteisen kruunun ollessa preparoidun hampaan mallin päällä. Käytettäessä pintamateriaalina sellaista hammas-posliinia, jonka lämpölaajenemiskerroin sopii sydänmate-riaalille, posliini tarttuu kiinni paremmin. Kun sydänma-10 teriaalina on A1203, Al203:n ja posliinin välillä on "kemiallinen sidos". Tämä tarkoittaa sitä, ettei sydämen ulkopinnassa tarvita kiinnityselementtejä. Käytettäessä muita pintamateriaaleja, esimerkiksi muovia, voidaan ehkä tarvita mekaanisia kiinnityselementtejä, esimerkiksi uria, 15 syvennyksiä tai ulkopintaan sintrattuja kiinnityselementtejä tai pinnan käsittelemistä silaanilla. sydän voi olla muodoltaan myös sellainen, ettei keraaminen valutäyte tai pintakiinnitteinen hammaskruunu tarvitse leinkaan pintamateriaalia. Valutäytteen tai pintakiinnitteisen hammaskruu-20 nun ne pinnat, jotka muodostavat osan korjatun hampaan ulkopinnasta, on tässä tapauksessa ennen sementoimista hiottava ja kiillotettava, niin että pinnan hienorakeisuus on 0,5 - 5 pm, mieluimmin 0,5-1 pm.

Sydämen keraaminen perusmateriaali käsittää mie-25 luimmin yhden tai useampia elimistölle sopivia oksideja • ' (fosfaatit, silikaatit ja sulfaatit mukaan luettuina) ja lisäaineina karbideja, silisidejä, nitridejä tai borideja, • · · joissa on tai ei ole metallista sideainetta (mieluimmin ’·’ · rautaryhmän metalleja) tavanomaisten sintrausaineiden li- « « · 30 säksi. Perusmateriaali voi käsittää myös muita elimistölle : sopivia, suuritehoisia keraamisia aineita, kuten nitride jä, oksinitridejä, karbideja ym. Esimerkkeinä kahdesta ensin mainitusta materiaalista voidaan mainita Si3N4, Si2N20, sialon, AIN, AION jne. Esimerkkeinä elimistölle sopivista 35 oksideista, jotka pystyvät muodostamaan keraamisen rungon perussideaineen, ovat A1203, Ti02, MgO, Zr02 ja Zr02 (stabi- 10 9/441 loitu osittain tai kokonaan seuraavilla aineilla: Y203, MgO tai CaO, joita on enintään 25 paino-%).

Lisäksi SiC, TiN, TiC, TiB2, Si3N4 tai muita elimistölle sopivia karbideja tai nitridejä (ryhmä IV, V tai VI) 5 voi olla hiukkasina, joiden koko on < 25 pm, mieluimmin < 25 pm, mieluimmin < 10 pm ja/tai kuitukiteitä (hiusmai-sia, erillisiä kiteitä), joiden pituuden ja halkaisijan suhde on > 5, mieluimmin < 10 ja/tai kuituja (monikitei-siä) halkaisijan ollessa > 10 pm ja/tai erillisiä kidele-10 vyjä, joiden keskihalkaisija on 5 - 50 pm, mieluimmin 5 -20 pm ja vahvuus 1 - 10 pm, mieluimmin 1 - 4 pm. Kuituki-teiden, kuitujen ja/tai levyjen määrä ei saisi ylittää 60 tilavuus-% ja sen tulisi olla mieluimmin alle 40 tila-vuus-%.

15 Eräässä suositettavassa rakenteessa keraaminen ma teriaali käsittää > 50 paino-%, mieluimmin > 85 paino-% A1203, jossa on tavanomaisia sintrauksessa käytettäviä lisäaineita. Lujuuden parantamiseksi voidaan lisää < 25 paino-%, mieluimmin 3-12 paino-% Zr02 ja/tai 5-40 pai-20 no-%, mieluimmin 10 - 30 paino-% SiC-kuitukiteitä. Sopivan värin saamiseksi voidaan käyttää värikomponentteja. Lisäaineet, esimerkiksi 0,1 - 10 paino-%, mieluimmin 0,5 - 5 paino-% TiN ja/tai ZrN, antavat Al203-pohjaisille valu-täytteille ja pintakiinnitteisille kruunuille vaaleankel-25 täisen värisävyn.

’ * Edellä esitetyssä selityksessä on esitelty käsitel- • · · ’···/ tävän keksinnön periaatteita, suositettavia rakenteita ja • · · ···· toimintatapoja. Tässä tarkoitettu keksintö ei ole kuiten- *** * kaan rajoitettu näihin julkistettuihin rakenteisiin, koska • · · 30 niitä on pidettävä vain asiaa havainnollistavina eikä ra-: : : joittavina. Alan asiantuntijat voivat keksinnön ajatukses ta poikkeamatta tehdä muunnelmia ja muutoksia.

Keksintöä havainnollistetaan vielä seuraavalla esimerkillä, jota on pidettävä käsiteltävää keksintöä havain-35 nollistavana. On kuitenkin huomattava, ettei keksintöä ole rajoitettu tämän esimerkin erikoisdetaljeihin.

li 97441

Esimerkki

Sydän, joka oli tarkoitettu sijoitettavaksi kuvion 5 mukaisen poskihampaan onteloon, tehtiin jauheesta, jonka koostumuksena oli noin 99,85 paino-% A1203 ja 0,15 pai-5 no-% MgO. Jauhepalaset (15 x 15 x 30 mm) perustettiin kokoon yksiakselisesti ja esisintrattiin 1 200 °C:ssa. Hampaasta tehtiin jäljennös preparoidun ontelon ollessa täytetty silikonijäljennösmateriaalia olevalla kitillä. Tämä jäljennös sisälsi preparoitujen onteloseinämien E negatii-10 visen reproduktion D. Rahan 1 ulkopuolella oleva jäljen-nösmateriaali poistettiin huolellisesti käyrällä veitsellä. Jäljennöksestä pinta D kopiojyrsittiin käyttämällä esisintrattuja kappaleita ja suurennettiin samalla sellaiseen kokoon, että 16,5 %:n kutistuminen sintrauksen aikana 15 oli mahdollista. Rajasta 1 lähtien sydämen ulkopinta jyrsittiin ja koneistettiin, niin että sydämen minimivahvuudeksi tuli 1,2 mm hampaan läpi menevien akselien suunnassa. Sintraus suoritettiin ilmassa kahden tunnin aikana 1 600 °C:ssa. Sintrauksen jälkeen sydämen suhteellinen ti-20 heys oli 99,5 % ja minimivahvuus 1 mm hampaan läpi menevien akselien suunnassa. Tavallinen jäljennös tehtiin koko leuasta ja tästä jäljennöksestä tehtiin kapsimalli. Sydän sopi täydellisesti preparoituun onteloon ja pintaan poltettiin markkinoilla saatavana olevaa hammasposliinia. 25 Ensimmäinen posliinikerros käsitti noin 50 % A1203 ja sitä • *. kuumennettiin 10 minuuttia 1 150 °C:ssa. Kuumentamisen * · · '···* aikana uunissa oli tyhjiö, mutta päästäessä lopulliseen • » · ...ϊ kuumennuslämpötilaan, polttaminen tapahtui ilmakehän pai- 1 : neella. Kruunun muu osa kuumennettiin 960 °C:ssa. Hammas- • · · 30 posliini yhtyi kemiallisesti aluminiumoksidiin eikä pos-: liinin ja tiiviiksi sintratun sydämen väliin jäänyt min käänlaista rakoa. Pintakiinnitteinen kruunu sopi täydellisesti hampaasta tehtyyn malliin ja se voitiin sementoida tavanomaisilla menetelmillä hammasontelossa potilaan suus-35 sa.

Claims (2)

12 97441 Patenttivaatimus Menetelmä pintakiinnitteisen preparoituun hammason-teloon sopivan tekohammaskruunun tai valutäytteen valmis-5 tamiseksi, joka käsittää seuraavat vaiheet: muodostetaan mainitun ontelon negatiivinen reproduktio, kopiojyrsintään negatiivisen reproduktion avulla sydän, joka käsittää mainittuun onteloon rajoittuvan pin-10 nan, sekä ulkoisen pinnan, ja ainakin osalle sydämen ulkoista pintaa kiinnitetään lasite, tunnet tu siitä, että sydän koostuu bioyh-teensopivasta materiaalista, jonka suhteellinen tiheys on 15 > 95 %, ja että sydämen keraaminen materiaali käsittää vähintään yhden seuraavista oksideista: A1203, Ti02, MgO, Zr02 ja Zr02, jossa on jopa 25 pai-no-% vähintään yhtä seuraavista aineista: Y203, MgO ja CaO, jolloin kopiojyrsintä suoritetaan 20 tiiviiksi puristetulla tai esisintratulla rungolla, minkä jälkeen runko sintrataan lopulliseen tiheyteen. I · » · » • · · «M I** < ··· M1· 1 » « · · ·> · « · • · 1 * ·1 • : : 13 97441 Förfarande för framställning av en artificiell tandkrona av onlaytyp eller inlägg, som skall passa i en 5 preparerad tandkavitet, vilket förfarande omfattar följ-ande steg: bildning av en negativ reproduktion av nämnda kavi- tet, kopieringsfräsning av en kärna frän nämnda negativa 10 reproduktion, vilken kärna omfattar en yta som gränsar tili den nämnda kaviteten, samt en yttre yta, och applicering av en glasyr pä ätminstone en del av kärnans yttre yta, kännetecknat av att kärnan bestär av 15 ett biokompatibelt keramiskt material med en relativ den-sitet av > 95 %, och att det keramiska materialet i kärnan omfattar minst en av följande oxider: A1203, Ti02, MgO, Zr02 och Zr02 med upp tili 25 vikt-% av minst ett av följande ämnen:

20 Y203, MgO eller CaO, varvid kopieringsfräsningen utförs pä en komprimerad eller försintrad kropp, varefter kroppen sintras tili slutlig densitet. * » · · « « · « *» < t « 9 4 · lii « * I · " lii s : :